Lokakuussa Kokkolan kummitukset heräävät uudelleen henkiin elämyskierroksen kautta. Akkunan nuoret ja ammattikorkeakoulun esittävän taiteen yksikön opiskelijat dramatisoivat kohteista kerrottavat legendat näyteltäviksi paikan päällä.
Kierroksella pyritään saamaan aikuisten lisäksi myös lapset kiinnostumaan enemmän historiasta ja museokäynneistä.
- Me tuomme esille ympärillä elävää historiaa, tarinoita jotka kulkevat suusta suuhun ja joiden alkuperä on jo hämärtänyt, sanovat museotyöntekijät Petri Aspvik ja Pilvi Kivijärvi.
Aikuiset välttävät muisteloita
Taideleipomossa Forsnabban kummitus nähtiin ensi kertaa 1920-luvulla: leipuri näki penkillä silinterihattuisen miehen, jonka pelkäsi suunnittelevan ryöstöä. Toisella katsomalla mies olikin jo kadonnut. Vuosia myöhemmin leipurin apuri näki saman miehen, mutta jätti kertomatta leimautumisen pelossa. Tieto tuli esille vasta perinneseurassa 1980-luvulla.
Järkiyhteiskunnassa legendat elävät lähinnä lasten keskuudessa. Aikuiset jättävät usein toisenlaiset asiat muistelematta. Yksin ollessaan ihminen on herkempi vastaanottamaan signaaleja, mutta tiedossa on myös tapauksia, joissa useampi ihminen on yhdessä kokenut jotain tavallisesta poikkeavaa.
Silti aiheesta puhutaan vähän. - Usein kai pelätään, että leimataan hulluksi.
Toisenlainen Kokkola -sarjassa esille ei silti tuoda kaikkea. - Jos on tapahtunut oikeasti kauheita asioita ja sukulaisia on vielä elossa, niistä emme voi puhua. Me keskitymme kaukaisiin asioihin.