Kielten opiskelu alkaa suomalaisessa koulumaailmassa useimmiten englannin kielellä. Vain harvassa kunnassa ensimmäinen kieli on muu kuin englanti. Nyt voimassa on vielä opetussuunnitelma, jonka mukaan alakoulussa ei välttämättä opiskella mitään muuta uutta kieltä. Ruotsi tulee vastaan vasta yläkoulussa.
Vuonna 2016 voimaan astuvassa opetussuunnitelmassa hammasratasta on rukattu taaksepäin: ruotsin opiskelu alkaakin jo alakoulussa, kuudennella luokalla.
Äkkiä ajatellen suunnitelmassa ei näyttäisi olevan ongelmaa. Koko perusasteen kielitunnit eivät nykyisestä lisäänny, ne vain aikaistuvat.
Kuten usein käy, ongelmia syntyy, kun isoja suunnitelmia aletaan kääntää käytännön tasolle. Pienissä kunnissa alakoulut ovat usein hajallaan pitkin kyliä ja pieniä. Niissä ensimmäinen vieras kieli, englanti, otetaan useimmiten haltuun oman luokanopettajan hoivissa. Vasta kunnan keskustassa sijaitsevaan yläkouluun on palkattu kielenopettajia.
Kuka vuoden 2016 syksystä alkaen voisi opettaa kyläkouluissa ruotsia? Nykyisten luokanopettajien taidot eivät siihen taivu, ennakoi alakoulujen rehtori Juha Niiranen Toholammin kunnasta:
– Vanha kiertävän opettajan systeemi voisi olla yksi ratkaisu. Lisäksi meitä eläköityviä opettajia on nyt paljon, joten koulutuksen järjestäjä voi jatkossa palkata sellaisia opettajia, että myös ruotsi on hallussa, miettii Niiranen. Toinen asia on, moniko luokanopettajan sekä samalla kertaa ruotsin- ja englanninopettajan pätevyyden saanut opettaja haluaa töihin pieneen kuntaan.
– Sellaiset ovat harvinaisia lintuja näillä leveysasteilla, arvioi pian eläkkeelle jäävä rehtori.
Englanti taipuu helposti
Toholammin Herman Ojalan koulussa opiskellaan keväisenä aamuna englantia luokanopettaja Päivi Männistön johdolla. Kolmasluokkalaiset ovat innokkaita ja taitavia, kehuu Männistö. Vaikka kieltä on opittu vasta syksystä lähtien, moni käsi nousee viittaamaan ja oikea vastaus löytyy.
– Nykyään lapset kuulevat englantia paljon sekä television kautta että pelien kautta. Ruotsia lapset oppivat varmasti myös, mutta ihan kaikkien kohdalla se ei ole helppoa.
Sisämaan kunnassa, kaukana Ruotsin vaikutuksesta, kielen tarve ei ole ilmeinen, perustelee rehtori Juha Niiranen.
– Meillä on täällä Toholammilla vain yksi ruotsinkielinen ihminen, hänkin kaksikielinen. Siksi kielen tarve on aika vähäinen.
Vain pakollinen tarjolla
Monessa pienessä kunnassa perusasteen alussa opiskellaan vain pakolliset kielet, valinnaisuutta ei ole tarjolla. Valinnaisuus astuu mukaan yläkoulun kahdeksannella luokalla.
Toisin on isommissa kunnissa. Runsaan 40 000 asukkaan kaksikielisessä Kokkolassa alakoululaiset voivat valinnaisena ottaa ruotsin kielen ohjelmistoonsa jo neljänneltä luokalta.
Opetuspalveluiden kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen myhäilee, että asenne on kohdallaan. Pakollisen ruotsin aikaistus ei tuo ongelmaa, uusia järjestelyitä kyllä.
– Pienemmissä kouluissa täytyy sitten miettiä, kuka ruotsia opettaa. Asenne sen sijaan ruotsin opiskeluun on hyvä. Jo nyt puolet neljäsluokkalaisista valitsee ruotsin vapaaehtoisena kielenä.