Kokkolan ammattipistossa syyslukukauden aloitti tänä vuonna 1100 nuorta. Koulua heillä on keskimäärin kahdesta neljään päivään viikossa. Loput on työssä oppimista tai itsenäistä opiskelua.
- Eihän se suju. Ja kun täällä ammatillisella puolella ei ole läksyjäkään kuten lukiossa, niin nuorilla on paljon vapaata ja syrjäytymisvaara on suuri, yhteiskuntatiedon lehtori Dieter Heiermann Kokkolan ammattiopistosta huokaa.
Toisin kuin lukiossa ammatillisella puolella laki ei määritä, paljonko opetuksesta pitää antaa lähiopetuksena.
- Meillä se voi olla vaikka nolla. Tunneista on helppo leikata, ei tarvita mitään yhteistoimintamenettelyjä eikä muutakaan. Rehtori vain ilmoittaa, että nyt on varaa tämmöiseen opetukseeen, Heiermann lataa.
Hän ja muut opettajat pelkäävät, että alkavat säästöt rapauttavat entisestään tilannetta.
- Joka alueelta jää asioita oppimatta. Sitten tulevat vielä monet hyväksiluvut ja osaamisen tunnistamiset ja tunnustamiset, jotka nyt hoidetaan kuten hoidetaan. Perusopinnot jäävät hyvin puutteelliseksi jo tällä hetkellä.
Erot kärjistyvät
16-vuotiaiden valmiudet itsenäiseen opiskeluun vaihtelevat suuresti. Osa selviytyy hyvin, osa tarvitsee paljon tukea.
- Joillakin on vielä murrosiän kiemuroita mielessään ja silloin ei olla vielä ihan niin vastuuntuntoisia. Toki kun vuodet karttuvat, myös kokemus, kypsyys ja aikuistuminen pikku hiljaa lisääntyvvät. Samalla lisääntyvät taidot selviytyä ja ottaa vastuuta itsestään, koulukuraattori Päivi Kaustinen muistuttaa.
Ammattiopiston oppilaista noin 70 prosenttia työllistyy lähialueen yrityksissä. Dieter Heiermann kritisoi työssä oppimisen lisäämistä opetuksen kustannuksella.
- Työssä oppimisella yritetään säästää, mutta jokainen tietää, miten kiire tämän päivän työpaikoilla on, joten jos siellä pitää jotain opettaa, niin mistä löytyvät aika ja tekijät ja niin pois päin? Heiermann kysyy.
Heiermann on huolissaan ammattitaidosta ja erojen kasvamisesta.
- Hyvät ovat aina olleet hyviä, mutta väliporukassa, isossa porukassa on paljon puutteita.