Tampereella on Lielahdessa valtava lumenkaatopaikka. Lumenkaatopaikka on lähellä Näsijärveä, mikä on mietityttänyt monia.
Paljaalla silmälläkin näkee, että lumi sisältää runsaasti epäpuhtauksia.
Halusimme selvittää asian tarkemmin ja toimitimme luminäytteet laboratorioon analysoitavaksi.
Reilu viikko sitten Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija vei mukanaan saavillisen lunta. Näytelumet on sulatettu ja tulokset selvillä.
Lumesta löytyi erittäin runsaasti kiintoainetta, kuten esimerkiksi hiekkaa, ja fosforia. Lisäksi vesi sisälsi runsaasti teiden suolauksesta peräisin olevia klorideja ja metalleja.
Teiden pinnoilta ja autoista irtoaa metalleja sekä öljyjäämiä lumeen.
Jopa asiantuntijat yllättyivät. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Mattila sanoo, että ravinnepitoisuudet olivat korkeita.
– Lumesta löytyi paljon kiintoainetta ja sen myötä isoja ravinnepitoisuuksia, niin fosforia kuin typpeä ja raskasmetalleja. Ehkä se fosforipitoisuus yllätti erityisesti.
Alustavien laskelmien mukaan 100 000 kuution lumessa vedeksi muutettuna olisi ainakin 155 kilogrammaa fosforia, 275 kiloa typpeä ja 125 tonnia kiintoainetta. Kiintoaineeseen sitoutuneena vedessä oli myös metalleja.
Öljyhiilivetyjä oli myös runsaasti. Luminäyte sisälsi myös polyaromaattisia hiilivetyjä (ns. PAH-aineita).
"Ei suurta huolta"
Lumesta suodattuu asiantuntijoiden mukaan merkittävä osa ravinteista ja kiintoaineista ennen Näsijärveen päätymistä.
Tulosten perusteella vesien käsittely ennen vesien johtamista alapuoliseen vesistöön on perusteltua, sanotaan raportissa.
Jukka Mattila havainnollistaa, että jos lumivuoressa olisi fosforia 200 kiloa, Näsijärveen siitä joutuisi noin kaksi kiloa.
– Kyllä tämä opetti meille, että lumenkaatopaikalla on tosiaan paljon kiintoaineita ja raskasmetalleja, joiden ei ole hyvä joutua suoraan vesistöön. Lielahden kohdalla ei ole kauhean suurta huolta, koska Tampereen kaupunki on herännyt ajoissa ja tehnyt sinne riittävät suojarakenteet.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesistötutkija Harri Perälä sanoo, että lumenkaatopaikan osuus Näsijärven valuma-alueen kuormituksesta jää hyvin pieneksi, prosentin murto-osaksi.
Klo 13.32 Artikkelia on täsmennetty ja otettu pois lause fosforilannotteista.