Herätysaallossa ihmiset tulivat Kokkolassa uskoon kirkonpenkissä, kodeissa, jopa keskellä yötä työvuorossa. Yksi heistä oli Jukka Peltoniemi.
- Se muutti kaiken. Perheessä oli ollut kaikenlaista surkeaa, jota ei kaikkea viitsi kertoakaan. Sen sai jättää taakseen ja anteeksi.
Kodeissa kokoontui alkuvaiheessa jopa 70 hengen porukoita. Toiset puhuivat punaviiniherätyksestä. Ennen punaviiniä lipittäneet ystäväporukat olivat ruvenneet pohtimaan hengellisiä asioita. Kokemusten jakaminen oli tärkeää.
- Ihmisillä oli ollut hyvin voimakkaita, ilmestyksenomaisia kokemuksia. He olivat tulleet vakuuttuneiksi elämänmuutoksen tarpeellisuudesta. Uskoon tullut ateisti meni kirkossa kasteelle. Jotkut olivat innostuneet lukemaan Raamattua yövuorossa työpaikalla, ja siitä se lähti, kertoo lähetystyön kandidaatti Jorma Aspegren.
Purppuripelimanneja ja karismaattisuutta
Kun kodit kävivät kokoontuville massoille ahtaiksi, seurakunta ryhtyi opettajaksi. Purppuripelimannit esiintyivät monissa tilaisuuksissa. Konsta Jylhän hengellinen musiikki myi kultaa ja platinaa. Ehtoollisella kävijöiden määrä moninkertaistui kirkossa. Herätyssanomaa jaettiin koteihin monistevihkosissa.
Vihkosia tehtiin myös Ruotsiin muuttaneiden tarpeisiin. Kaatumiset ja parantumiset tulivat kuvaan karismaattisen aallon myötä. Iso ylistyskuoro oli kuin perhe monelle.
Yhteiskristillinen, allianssityyppinen ja karismaattinen herätys sulautui vähitellen luterilaiseen seurakuntaan ja jonkin verran myös vapaakirkollisiin ryhmiin.
Uusheränneitä oli kouluissa, tehtaissa ja liikelaitoksissa ja eduskunnassa, kohta myös seurakunnan päättävissä elimissä. He toimivat päihdetyössä, pitivät pyhäkoulua ja avustivat Itä-Euroopassa.
Kokkolasta Siperiaan
Jukka Peltoniemen usko oli avuksi, kun konkurssi kaatoi yrityksen. Leipää oli tienattava satamassa ja opettajana. Sitten pariskunta siirtyi moneksi vuodeksi humanitääriseen työhön.
- Olin Tsernobylissä,Tsetseniassa, Moskovassa ja Siperiassa, hän listaa.
Siperian keikka vähän nyt naurattaakin. Konkurssin jälkeen vaimo oli rukoillut, että perheen saa kyllä lähettää minne vaan, mutta ei kuitenkaan Lappiin eikä Siperiaan.
Jorma Aspegren pitää mersuherätykseksi nimettyä koulutetun, hyväosaisen väen herätyksen aaltoa yhteiskunnallisesti merkittävänä.
- Vaikutus levisi koko yhteiskunnan rakenteisiin.
Jukka Peltoniemi myöntää, että alkuvuosien into pulppuili niin, että kokeneempi körttisetäkin jo toppuutteli.
- Tänä päivänä on rauhallista, oikein ja hyvää, hän summaa.