Jalkapallovaikuttajat arvioivat, että kokkolalaisen naisjalkapallon alamäki on monen asian summa. Suurimpana syynä ongelmiin pidetään seuraorganisaation kehittymättömyyttä. Pelaajia olisi, taustavoimia ei. Joukkueen toimiminen vaatii pitkäaikaista suunnittelua.
– Liigatasolla pelaaminen on kovaa työtä. Se vaatii ennen kaikkea paljon seuraihmisiä. Pari henkilöä hoitamassa rahankeruuta ja järjestämässä koko organisaation kahvituksineen ja linja-autoineen ei riitä. Sitten kun itseltä loppuu voimat ja jaksaminen, toimintaan tulee ikäviä asioita taustalle ja se vaikuttaa kokonaisuuteen ja joukkueeseen, muun muassa FC Unitedia mestaruusvuosina valmentanut Keijo Paananen toteaa.
Kokkola F10:n ex-puheenjohtaja ja vahva taustavoima Peter Haldin myöntää, että vaikeata on ollut. Liigalisenssin epäämistä hän silti ihmettelee.
– Viime vuonna teimme aivan hyvän tuloksen, mutta edellinen vuosi oli tosi raskas. Muutama talousprojekti epäonnistui ja antoi meille takamatkaa. Tilanne ei ole missään nimessä katastrofaalinen taloudellisesti. Sen vuoksi olin tosi pettynyt, että lisenssiä ei myönnetty. Perusteita lukiessani olin vielä enemmän pettynyt, Peter Haldin kertoo.
Söivätkö seurat toisiaan?
Etukäteen arveltiin, että kaksi kokkolalaisjoukkuetta ylimmällä sarjatasolla on riski. Porrastus olisi mahdollistanut keskittymisen ja nuorten pelaajien kehittymisen. Nyt osa lopetti ja osa siirtyi toisiin seuroihin.
– Varmasti yhteistyön hedelmä olisi järkevämpi ratkaisu. Kokkolassa on hyviä pelaajia ja juniorivalmennuksessa on tehty hyvää työtä. Uskon, että yksi joukkue olisi taannut liigapaikan vielä tänäkin päivänä, Keijo Paananen miettii.
Peter Haldin kritisoi myös Palloliittoa.
– Sekä me että GBK teimme useampana vuonna huonoja ratkaisuja, kun emme tehneet yhteistyötä missään muodossa. Pikkuisen joutuu myös Palloliiton suuntaan heittämään, että siellä aika aktiivisesti ohjataan pelaajia muihin seuroihin. Sehän ei tietysti ole aivan korrektia, mutta näin se menee, Haldin harmittelee.
Kaikki lähtee juniorityöstä
Kokkola F10 on valittanut liigalisenssipäätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Jos valitus ei mene läpi, seura pelaa tällä kaudella Naisten ykköstä.
– Meillä on moraalinen vastuu, että jatketaan. Sekä nykyisille pelaajille että tuleville junioripelaajille, Haldin painottaa.
Keijo Paananen korostaa juniorityön merkitystä.
– Omasta tuotannosta täytyy tulla vuosittain omia pelaajia edustusjoukkueeseen. Uskon, että sponsoritkin tykkäävät paljon enemmän siitä, että meillä on oman kaupungin pelaajia joukkueessa. Myös talkoovoimia saadaan paremmin, kun on omia pelaajia seuroissa.
Paanasen mukaan liigakriteerejä voisi myös höllentää.
– Suomessa on paljon seuroja, joissa riittäisi voimia pelata liigassa, vaikka talous ei ole ehkä aivan liigakriteerien edellyttämällä tasolla. Uskon, että laji, peli, pelaajat, itse fiilis ottelussa ovat paljon tärkeämpiä kuin kuppi-istuimet tai hienot katsomot, jotka eivät kuitenkaan täyty katsojista. Suuret vaatimustasot eivät vie lajia eteenpän, vaan peli, pelaajat ja yleisö, joka viihtyy otteluissa.