Kämmenet hikoavat, kädet tärisevät. Mitä minä muka osaan juhlakansalle sanoa? Tuttu tilanne monille, mutta koulutuspäällikkö Sari Lehto Yliopistokeskus Chydeniuksen avoimesta yliopistosta Kokkolasta vakuuttaa, että kaikki voivat oppia pitämään hyvän puheen.
- Jotkut syntyvät paremmilla puhelahjoilla varustettuna, mutta kaikista voi tulla hyviä puhujia. Eikä kukaan ole valmis, aina voi tulla paremmaksi.
Lehdon mukaan hyvän puheen valmistaminen lähtee asennetarkistuksella. Pääsenkö vai joudunko pitämään puheen, kun asenne on kohdallaan, puheen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Seuraava askel on puheen valmistelu. Harjoittelu tekee mestarin ja apua saa kurssittamalla itseään, esimerkiksi avoimesta yliopistosta löytyy paljon aihetta käsitteleviä opintoja.
Ole läsnä!
Yksi onnistuneen puheen elementeistä on ajanhallinta eli puhe on tilaisuuteen sopivan pituinen tai mahtuu annettuun aikaan. Rakenne on puheen selkäranka. Aloitus on tärkeä, keskiosa etenee hyvin ja loppu jää kuulijoiden mieleen. Mitä pidempi puhe, sen tärkeämpi on puheen rakenne.
- Ole läsnä tilanteessa! Älä pidä puhetta itsellesi, puhe on vuorovaikutteinen tilanne. Katso kuulijoita, puhu kuulijoille. Kannattaa käyttää retorisia tehokeinoja, puhuttele kuulijoita ja viittaa kuulijoihin. Etenkin jos puhujalla ja yleisöllä on yhteisiä aiemmin koettuja elämyksiä tai näkemyksiä, niin niihin viittaaminen tuo kuulijalle tunteen, että tämä on tarkoitettu juuri minulle, opastaa Sari Lehto.
Jännitystä voi lieventää fyysisellä aktiivisuudella. Ennen puhetta voi esimerkiksi pyöritellä takahuoneessa olkapäitä ja käsiä sekä hieman hypähdellä. Tämä avittaa myös äänen tuottamista.
- Jännittäminen on myös asennekysymys. Jännittämisen voi kääntää sopivaksi vireystilaksi. Ketään ei ole jännittämisen vuoksi myöskään erotettu suvusta, lohduttaa Lehto.