Arkeologien kielellä Pietarsaaren torin tontti "tutkitaan pois" rakennustyömaan alta. Se tarkoittaa, että vanhat kerrokset kaivetaan esiin ja kaikki dokumentoidaan. Kaivaukset itsessään tuhoavat historialliset rakenteet, mutta sen olisivat tehneet myös rakennustyömaan kaivurit.
– Maakerrokset ja kivijalat tuhoutuvat, mutta meillä on iso vastuu siitä, että me tuotamme hyvät dokumentit. Löydökset säilyvät ja niistä tulee hyvää näyttelyaineistoa paikalliseen museoon, selittää tutkija ja kaivausten johtaja Esa Mikkola Museovirastosta.
Tutkijat olettivat, että Pietarsaaresta paljastuu samanlainen näky kuin Pohjanlahden kaupunkien kaivauksista yleensäkin. Niin ei käynyt.
– Kivirakentaminen on täällä ollut paljon massiivisempaa kuin Oulussa, Raahessa tai Kokkolassa. Rakennukset ovat paljon suurempia ja kellarit ovat syvempiä kuin muualla suurvalta- ja Vaasa-ajan kohteissa. Se kertoo, että täällä ydinkeskustassa asuneet kauppiaat ovat olleet erittäin varakasta porukkaa. Tämähän oli nimenomaan rikkaitten porvareitten ja kauppiaiden asuinalue.
Tulipalo teki tuhojaan
Pietarsaaressa vuonna 1835 riehunut tulipalo tuhosi rakennuksia ja keskustaa pahasti. Se näkyy arkeologisissa löydöksissä. Esineet ovat rikkoutuneita ja vanhat rakennukset romahtaneita. Löydökset kertovat silti tutkijoille tarinaa vauraista kauppiaista, joilla oli paljon yhteyksiä ulkomaihin. Talojen raunioissa on esimerkiksi liitupiippujen ja ulkomaalaisten lasipullojen jäännöksiä.
Arkeologisia tutkimuksia tehdään lapiolla, rikkalapiolla ja lastalla. Maata kannetaan pois ämpäritolkulla. Välillä otetaan käyttöön kaivinkone, kun pitää siirtää suuria kiviä.
Tutkijat uskovat löytävänsä aineistoa aina 1650-luvulle eli kaupungin perustamisajankohtaan asti. Toiveissa siintävät myös aikaisemmat vaiheet.
– Minä toivon, että pääsemme vielä varhaisempaan maankäyttövaiheeseen. Tässä olisi pitänyt olla peltoja ja mahdollisesti pieni tila. Olisi kiva päästä niihin käsiksi, mutta voi olla, että myöhempi maankäyttö ja rakentaminen ovat tuhonneet ne kerrokset. Raahessa noihin kerroksiin päästiin, kertoo Esa Mikkola.
Yleisöä kiinnostaa
Esa Mikkola on huomannut, että nykyään yhä useampi tavallinen kansalainen on kiinnostunut kaivauksista. Pietarsaaressakin kaupunkilaiset seuraavat keskeisellä paikalla, verkkoaidan takana, tehtäviä tutkimuksia. Heille järjestetään kaivausten kestäessä kaksi esittelykierrosta kohteessa.
Vuoden 1963 muinaismuistolaki määrittelee, että kaikki muinaislöydöt on tutkittava. Tutkija Esa Mikkola on tyytyväinen, että jo 1960-luvulla ymmärrettiin suojella historiaa. Hän kehuu, että Suomessa on voimassa yksi maailman parhaista muinaismuistolaeista.
Pietarsaaren torin "pelastuskaivaukset" ovat Museoviraston suurimmasta päästä tänä vuonna. Kustannukset maksaa pääosin torille parkkitiloja rakentava rakennusliike. Kaivaukset jatkuvat heinäkuun loppupuolelle.