Lahtelainen Aale Puranen astuu sisälle Lahden Yhteiskoulun lukion aulaan. Hän suorittaa täällä pitkän matematiikan ja äidinkielen kursseja, kohta ehkä myös fysiikan. Lisäksi hän on käynyt matematiikan kurssin Lahden lyseossa. Virallisesti Puranen opiskelee Tiirismaan lukiossa.
– Harrastan opettajashoppailua, koska kaikkien opettajien opetustyyli ei vaan sovi minulle.
Käytännössä opettajashoppailu tarkoittaa Purasen tapauksessa sitä, että hän käy kursseja eri lukioissa itselleen tärkeissä aineissa. Suurin syy tietyn lukion valintaan on kurssia vetävä opettaja, mutta myös oma lukujärjestys vaikuttaa asiaan.
Suomen Lukiolaisten Liitossa tunnistetaan ilmiö nimeltä opettajashoppailu. Sitä harrastavat lähinnä tavoitteelliset opiskelijat, joille menestys tietyissä aineissa on tärkeää esimerkiksi tulevaisuuden opiskeluhaaveiden takia.
Puheenjohtaja Roosa Pajunen ei ole kuullut kovin monesta tapauksesta. Hänen mielestään kyse on siitä, että opiskelijat hakevat mahdollisimman laadukasta opetusta.
– Opettajashoppailu on lähinnä isompien kaupunkien juttu, koska niissä se on helpompaa, sanoo Roosa Pajunen.
Lukion opiskelijoille halutaan oma palautejärjestelmä
Abiturientti Aale Puranen osallistuu ahkerasti oman koulunsa toimintaan. Hän on Tiirismaan lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja. Lisäksi Puranen kuuluu Suomen Lukiolaisten liiton piirihallitukseen ja on Hämeen Lukiolaisten yritysyhteistyövastaava.
Kalenteri täyttyy velvollisuuksien lisäksi harrastuksista, joten Puranen haluaa opiskelun sujuvan mahdollisimman mutkattomasti.
– Vapaa-aikani kuluu muuhun kuin opiskeluun, joten haluan opettajan, joka osaa tuntien aikana opettaa minulle kaiken tarvitsemani tiedon.
Lukioiden rahoitusta on leikattu viime vuosien aikana. Lukiolaisten Liiton Roosa Pajusen mukaan pienet laastarit eivät auta. Rahoitus pitäisi saada kuntoon ennen kuin opetuksen taso alkaa heittelehtiä.
Yhdeksi laadun takeeksi liitto pyysi syyskuussa uutta hallitusta esittämään valtakunnallisen palautejärjestelmän kehittämistä lukioihin. Korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat pääsevät jo antamaan koulutuksesta palautetta valtakunnallisen järjestelmän kautta. Lukioissa palautejärjestelmää ei ole.
– Säännöllisen palautteen kautta opiskelijat pääsisivät itse osallistumaan lukiokoulutuksen suunnitteluun ja koulutuksen laatu pysyisi hyvänä, summaa Pajunen.
Juuri julkaistu lukion uusi opetussuunnitelma tuo joitakin muutoksia opetukseen. Pajusen mielestä säännöllisen palautteen saaminen auttaisi opettajia kehittämään osaamistaan etenkin nyt, kun lukio-opetuksesta viilataan entistä ketterämpää.
Oppia haetaan muualta vieraissa kielissä
Yksityisellä Lahden Yhteiskoululla on Lahden kaupungin lukioiden kanssa sopimus, että opiskelijat saavat tarvittaessa suorittaa kursseja muuallakin kuin kotilukiossaan.
– Oppilaat liikkuvat koululta toiselle suorittamassa vieraiden kielten opintoja, jos omassa koulussa ei opeteta kyseistä kieltä, kertoo Lahden Yhteiskoulun rehtori Markku Moisala.
Moisalan mielestä opettajien taso on Yhteiskoulussa niin hyvä, että oppilaat eivät muissa aineissa juuri koe tarvetta etsiä oppia muualta. Toki joidenkin opettajien tyyli miellyttää enemmän kuin toisten.
– Silloin kyse ei ole opetuksen laadusta, vaan erilaisesta tavasta opettaa.
Koulun käytäntö on, että opettajat pyytävät oppilailta palautetta kursseistaan. Saatu palaute jää ainoastaan opettajan tietoon, jotta hän voi hyödyntää sitä kehittääkseen opetusta.
Lukiolaiset osaavat Moisalan mukaan vaatia hyvää koulutusta.
– Minusta se on positiivinen asia. En koe, että se aiheuttaisi opettajille paineita.
Opettajashoppailu on vielä harvinaista
Lukion kolmasluokkalainen Aale Puranen opettajashoppailee nyt toista vuotta. Kun hän viime vuonna Tiirismaan lukiossa päätti kysyä lupaa suorittaa joitakin kursseja Yhteiskoulussa, ehdotusta hämmästeltiin aluksi molemmissa lukioissa.
– Koulujen opot olivat hiukan hämillään, mutta sen jälkeen suhtautuminen oli myönteinen.
Puranen kertoo olevansa opiskelija, joka kulkee omia polkujaan. Siksi hän vei sinnikkäästi loppuun tämänkin idean, vaikka paperityö yllätti. Lupa piti kysyä neljästä paikasta.
– Esitin asiani molempien lukioiden rehtoreille ja opoille. Lisäksi piti kysyä erikseen lupa ruokailuun.
Lahden Yhteiskoulun rehtori Markku Moisala ei usko, että opettajien perässä koulusta toiseen kulkeminen yleistyy ilmiöksi.
– Pääasiassa opiskelijat haluavat yhä suorittaa opintonsa valitsemassaan lukiossa.
Kuultuaan Aale Purasen opettajashoppailusta, osa hänen kavereistaan kiinnostui. Into lähteä naapurilukioon suorittamaan osaa kursseista kariutui heiltä nopeasti. Lupien kysyminen koettiin hankalaksi.
– Lisäksi joskus tuntuu rasittavalta, kun pitää kulkea lukiosta toiseen kesken päivän, myöntää Puranen.