Urheiluseuroissa ohjaajien ja vapaaehtoisten niukkuus aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta vähäisille aktiiveille, tietää Kokkolan Veikkojen yleisurheilujaoston puheenjohtaja Minna Vörlin.
– Tarvitsisimme huomattavasti enemmän tekijöitä. Tällä hetkellä meillä pyörii kaikki ihan hyvin, mutta se kuormittaisi kaikkia vähemmän, kun olisi enemmän vapaaehtoisia. Silloin jokainen voisi pitää vapaata ja kesään mahtuisi muutakin kuin se jokaviikkoinen harjoitus kentällä.
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry aikoo tarttua ongelmaan hankkeella, jossa koulutetaan seuramentoreita seurojen avuksi.
– Näin seuroilla olisi yhdyshenkilö, joka pystyisi keskittymään rekrytointiin. Tarkoituksena on hakea malleja siihen, että ohjaajapulasta päästäisiin eroon, kertoo Keplin aluejohtaja Petri Harsunen.
Hanke on vielä lähtökuopissaan. Tarkoituksena on laittaa se vireille elokuussa ja hakea rahoitusta seuroilta. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, hankkeeseen voidaan vielä tämän vuoden aikana palkata työntekijä, joka koordinoi toimintaa ja järjestää koulutustilaisuuksia. Kouluttajina toimivat kokeneet valmentajat.
– Haluamme siirtää pitkäaikaisille valmentajille kertynyttä hiljaista tietoa eteenpäin uusille polville, Harsunen kuvailee.
Urheiluseurat päivähoitopaikkoina
Seuramentorihankkeessa aiotaan käydä läpi alueen urheiluseurojen toimintamalleja ja koota hyvät käytännöt kaikkien käyttöön. Harsusen mukaan mallit vaihtelevat suuresti.
– Parhaimmillaan hyvin johdettu vapaaehtoistyö ja vuosien saatossa muotoutunut toimintakulttuuri ruokkivat itseään ja se on sellainen positiivinen kierre. Mutta jos vapaaehtoistoiminta on päässyt hiipumaan ja ihmisten mukaansaantia ei ole mietitty, kyllähän toiminta voi olla aika väsyttävää.
Minna Vörlinin mukaan myös aikojen ja asenteiden muuttuminen vaikuttaa ohjaajatilanteeseen.
– Ennen ihmiset oli paljon helpompi saada sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan. Nykyään oletetaan, että urheiluseura on päivähoitopaikka, jonne lapset tuodaan ja käydään itse sillä välin harrastamassa ja tekemässä kaikkea muuta. Mutta jos tuo lapsen harjoituksiin ja lähtee itse harjoituksiin, miksi niitä ei voisi pitää yhdessä lapsen kanssa. Hyöty olisi molemminpuolinen, Vörlin pohtii.
Petri Harsusen mukaan hankkeen aikataulu riippuu rahoituspäätöksistä. Mallia on otettu Pohjois-Karjalasta, missä vastaava hanke on toteutettu jo aiemmin. Minna Vörlinin mukaan suunnitelmat kuulostavat lupaavilta.
– Minun mielestäni on ihan loistoidea, että tällaista kehitellään. Vapaaehtoisten hankkiminen ei ole mitenkään helppoa, mutta ainakin itseäni motivoi hirveästi, kun saa olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa.