Yle keräsi tällä viikolla mansikoiden torihintoja eri kaupungeista.
Halvimmillaan kotimaisen mansikkalitran saa viidellä eurolla Turun, Porin, Tampereen, Lappeenrannan ja Helsingin toreilta.
Kalleimpia mansikat ovat Joensuun, Oulun, Hämeenlinnan ja Mikkelin toreilla. Näillä toreilla kotimainen mansikkalitra maksaa halvimmillaan kahdeksan euroa.
Halvin hinta ulkomaiselle mansikalle löytyy niinikään Turusta: ruotsalaista mansikkaa saa 2,9 euron litrahintaan.
Myös kaupunkien sisällä on eroja: Helsingin kauppatorilta kotimaisen mansikkalitran saa viidellä eurolla, Hakaniemen torilla sama lajike maksaa halvimmillaan kahdeksan euroa.
Hintaerot etelän ja pohjoisen välillä selittyvät eritoten sillä, että etelämpänä, varsinkin lännessä ja Lounais-Suomessa, satokausi on edennyt muuta maata selvästi pidemmälle ja marjaa on täten tarjolla enemmän.
Tarjonta on kuitenkin yleisesti vähäisempää kuin keskimäärin tässä vaiheessa kesää.
– Viileä alkukesä on siirtänyt satokautta keskimääräistä myöhemmäksi. Koska sato etelämpänä kypsyy nopeammin, myös hinnat laskevat aiemmin. Jos tarjolla ei ole oman paikkakunnan marjaa, hinta on luonnollisesti kalliimpi, sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n puheenjohtaja Ismo Ruutiainen.
Vinkki pihistelijälle: odota loppusadon pieniä marjoja
Mansikoiden hinta laskee koko ajan. Litrahinta asettunee yleisesti viiden euron tietämiin heinäkuun puolivälin tienoilla, kun kotimainen pääsato kypsyy.
Nyt mansikan hintaa nostavat kalliimmat tuotantokustannukset, jotka tulevat muun muassa siitä, että mansikat ovat kypsyneet harson alla ja muovitunneleissa.
Jos pakastemarjojen ostossa haluaa pihistellä, kannattaa satokauden aikana seurata eri lajikkeiden kypsymistä, sillä satonsa lopussa olevien lajikkeiden marjoja myydään usein hieman halvemmalla.
– Varhaissadon loput, usein pienikokoiset, marjat myydään pääsadon mansikoita halvemmalla, koska kuluttaja on valmis maksamaan isommista, näyttävämmistä marjoista enemmän, Ismo Ruutiainen sanoo.
Pienempiä mutta halvempia varhaissadon loppumansikoita on siis tarjolla noin parin viikon kuluttua, kun pääsato alkaa olla kypsä. Sama tilanne on heinäkuun lopussa ja elokuun alussa, kun satokausi päättyy. Loppusadon marjaa on tosin tarjolla vain pieniä määriä ja vain osalla viljelijöistä.
– Pienten marjojen siivoaminen vaatii lisäksi eri tavalla sorminäppäryyttä.
Kylmä alkukesä vain ihmisten harmi: mansikkaa voi tulla jopa normaalia enemmän
Viileä alkukesä hidastutti mansikkasadon kypsymistä, mutta viileys ei vaikuta koko kesän satomääriin. Satoa voi tulla jopa keskimääräistä enemmän.
– Viileys on ollut ongelma vain ihmisille. Makua tulee marjaan viileämmässäkin, kunhan kasvusto saa vettä ja valoa. Helteellä puolestaan mansikka saattaa kypsyä liiankin nopeasti. Jos kasvit eivät paahteen lisäksi saa vettä, marjoista tulee pienempiä ja kuivempia.
Mansikamailla on kuitenkin havaittu jonkin verran kuolleita taimia. Ilmeisesti tämä on johtunut maan liiallisesta märkyydestä viime talvena.
– Jos elossa olevien taimien sato on keskimääräistä parempi, ei tämän pitäisi vaikuttaa kokonaiskuvaan. Mansikkaa riittää kyllä kaikille, Ismo Ruutiainen sanoo.