Nokkosperhosten määrä on tänä kesänä poikkeuksellisen suuri Etelä-Suomessa. Ne lepattelevat silmin nähden suurin joukoin puistoissa ja mökkiteillä, mutta niitä on lennellyt myös jopa kerrostalon ikkunasta sisään.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen luontokartoittaja ja perhosia harrastava Markku Suoknuuti kertoo, että hän on huomannut saman. Joitakin päiväperhosia on tänä vuonna enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna, ja juuri nokkosperhosia on todella nyt valtavasti.
– Minäkään en muista, olenko koskaan nähnyt 47 vuoden perhosharrastukseni aikana niin paljon nokkosperhosia kuin tänä vuonna, Suoknuuti kertoo.
Myös Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro kertoo, että nokkosperhosia on ainakin koko eteläisessä Suomessa hyvin runsaasti.
Perhosseurannan tulokset valmistuvat elokuussa, ja silloin saadaan tieto koko Suomen päiväperhostilanteesta.
Oivalliset olosuhteet
Suoknuutin mukaan moni asia on voinut vaikuttaa nokkosperhosten menestykseen tänä vuonna. Nokkosperhonen horrostaa aikuisena talven yli, ja olosuhteet olivat siihen tänä vuonna oivalliset.
Myös keväällä on ollut hyvät ilmat, ja perhoset ovat saaneet lentää ja paritella runsaasti. Nokkosille munitut munat ja niistä kuoriutuneet toukat ovat pärjänneet hyvin, ja suuri osa toukista on päässyt koteloitumaan. Lämpö ja kosteus ovat olleet juuri oikeat.
Hyvin lämmin ilma voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että perhosen lentoaika on lyhyempi. Perhosen päätarkoitus on saada munittua seuraava sukupolvi.
Suoknuuti kertoo, että tänä kesänä sukupolvia voi hyvinkin tulla yhden sijaan kaksi ja jopa kolme. Kaakkois-Suomessa on tänä kesänä ollut kuuminta Suomessa.
– Kahden viikon 30 asteen hellejakso lyhentää perhosen aikuisvaihetta. Jos taas on 20 astetta ja välillä vähän pilvisempää, perhoset eivät liiku paljon. Aikuisvaiheen lyheneminen liittyy energiankäyttöön, Suoknuuti selittää.
Suomeen on vaellettu etelästä
Suoknuuti kertoo, että nokkosperhosia oli viime vuonna huomattavasti vähemmän kuin tänä vuonna. Osa kesästä oli viime vuonna viileä, sateinen ja tuulinen, ja se on haastavaa perhosille.
Lumiaro kertoo, että viime kesä oli kuitenkin säistä huolimatta päiväperhosille hyvä. Päiväperhosseurannan mukaan nokkosperhosten määrä oli suurempi kuin sitä edellisenä vuonna.
Maatalousympäristön perhosseurannan mukaan päiväperhosten määrä on hitaasti toipunut noin kymmenen vuoden takaisesta romahduksesta, kun päiväperhoskannat heikkenivät rajusti. Perhosten määrä voi vaihdella suuresti riippuen perhoslajista. Jotkut lajit ovat Suoknuutin mukaan hyvin valikoivia säiden suhteen.
Lue lisää: Kato iski suomalaiseen perhoskesään – viime kesä oli yksi vuosituhannen huonoimmista
Aikuisten perhosten määrä riippuu paljon siitä, kuinka paljon toukkia säilyy hengissä ja kuinka moni niistä onnistuu koteloitumaan. Nykyinen nokkosperhospopulaatio tuottaa Suoknuutin mukaan valtavan määrän munia ja toukkia.
Suoknuuti kertoo, että lämpimät säät ovat tuoneet Suomeen vierailijoita myös etelästä. Esimerkiksi viirukiitäjä on hyvin harvinainen näky Suomessa, mutta nyt se on taas tullut vierailulle.
Myös Pohjois-Afrikassa talvehtiva ohdakeperhonen on löytänyt tiensä tänne. Sitä ei viime kesänä löydetty perhosseurannan mukaan ollenkaan. Loppukesästä vaeltajien uuden populaation voi nähdä liihottavan runsaampana.
Äärimmäisen uhanalaista löytyi
Markku Suoknuuti tekee tällä hetkellä perinneympäristöjen kartoitusta Kaakkois-Suomessa. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kartoitukset päivittävät ja täydentävät 1990-luvulla toteutettua valtakunnallista perinnemaisemakartoitusta. Viime vuonna kaakossa kartoitettiin jo noin 30 kohdetta.
Kartoituksella selvitetään, mitä kasvi- ja hyönteislajeja uhanalaisissa perinneympäristöissä vielä elää. Yksi kartoituksen aikana etsittävä perhonen on punakeltaverkkoperhonen, joka on äärimmäisen uhanalainen laji. Niitä on kartoituksessa löytynyt.
– Niitä on tietyillä niityillä, ja Kaakkois-Suomessa on vajaat kaksikymmentä esiintymää. Se on saman verran kuin koko Suomen populaatio, Suoknuuti kertoo.