Sosiaalinen media on lisännyt yliopistotutkijoiden turvattomuuden kokemusta. Uutena uhkana pidetään muun muassa sosiaalisen median vaikutuksia tutkijoiden sananvapauteen.
Viiden yliopiston henkilöstöstä joka neljäs arvioi tutkijoiden sananvapauden tilan heikentyneen kahden viime vuoden aikana. Yhteiskuntatieteellisillä aloilla ongelma koetaan muita aloja suuremmaksi. Lähes puolet yhteiskuntatieteellisen alan vastaajista kokee tutkijoiden sananvapauden tilan huonontuneen kahden viime vuoden aikana.
– Some on tuonut uuden elementin turvattomuuden kokemukseen. Ei voi olla koskaan varma, joutuuko videoitavaksi tai muutoin tallennettavaksi ja sosiaaliseen mediaan levitettäväksi, nimetön yliopistonlehtori kertoo tutkimuksessa.
Tutkimusryhmään kuuluva yliopistonlehtori Vuokko Kohtamäki sanoo, ettei hänen tiedossaan ole, että tällaista olisi tapahtunut. Huoli on silti olemassa.
– Luennoilla käytetään nykyään älylaitteita, joita ei pysty opettajana seuraamaan. Vastaaja on alkanut sitä miettiä, Koivumäki sanoo.
Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kyselystä, jonka aineisto kerättiin viiden yliopiston eli Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston henkilöstöltä.
Vastaajia oli 935. Heistä 22 prosentilla oli omakohtaisia kokemuksia työpaikan uhka- ja väkivaltatilanteista.
Uhkatilanteet liittyivät yleensä tietovuotoihin tai tietoturvarikkomuksiin, yllättävään tai arvaamattomaan käyttäytymiseen tai ilkivaltaan ja omaisuuteen kajoamiseen.
Monet tutkijat ovat Kohtamäen mukaan huolissaan myös siitä, miten tutkimustuloksista kerrotaan julkisuudessa. Tämä voi johtaa vihapuheeseen.
Yleinen turvallisuuden tunne hyvä
Yleinen turvallisuuden tunne yliopistoissa työskentelevillä on hyvä. Yliopistoissa työskentelevistä 57 prosenttia pitää yliopistoa turvallisena työympäristönä ja turvallisuuden valvontaa työpaikallaan riittävänä. 92 prosentia kokee työskentelyn arkipäivien aikana hyvin turvalliseksi tai turvalliseksi.
Tutkimuksen mukaan yliopistoissa on nähtävissä muitakin uudenlaisia uhkia kuin sosiaalinen media. Näitä ovat uhkaaminen ja uhkaava, yllättävä tai arvaamaton käyttäytyminen, vihapuhe, tietojärjestelmiin tunkeutuminen, henkinen väkivalta sekä fyysisen väkivallan mahdollisuus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut kevään aikana tuoreita tuloksia suomalaisten jaksamisesta. Ylen aamu-tv:ssä vierailleen unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehdon mukaan tulokset ovat huolestuttavia.
– Kylmä totuus on se, että suomalaiset voivat huonosti. Arkipäivän väsymystä koetaan paljon ja jopa niin, että väsymyksestä on muodostunut pääsääntöinen juttu, Tuomilehto sanoo.
Hänen mukaansa ikävintä on se, että väsymyksestä on tullut hyväksyttävää. Työpaikoilla "on ihan ok olla väsynyt".
– Minun mielestä se ei ole normaalia, vaan se kielii jostakin ongelmasta, hän tuumii.
Mistä väsymyksen lisääntyminen sitten johtuu? Tuomilehto epäilee syyksi nykypäivän yleistä hektistä elämänmenoa ja työelämän vaatimusten kasvua. Ihmiset joutuvat venymään ja joustamaan työpaikoilla entistä enemmän. Tuomilehto summaa ilmiön "elämän kuorman lisääntymisenä".
– Samalla on unohtunut, että päivän rasituksesta palautuminen on yhtä kuin uni. Palautuminen tapahtuu aina unen aikana. Jos kuorma on lisääntynyt, pitäisi myös palautumista lisätä eli levätä enemmän. Ja me ollaan tehty just päin vastoin. Tällä hetkellä ihmiset nukkuvat vähemmän ja huonommin kuin koskaan.
Tästä syntyy perusongelma unen ympärillä. Yksinkertainen ratkaisu Tuomilehdon mukaan olisi nukkua enemmän.
Naisista joka neljäs ja miehistä joka viides kärsii pitkäaikaisista uniongelmista
Lääkäreiden mukaan uneen liittyvien perusasioiden lisäksi myös varsinaiset unihäiriöt ovat lisääntyneet. Jos ihmisellä on ympäri vuoden ongelmia nukkumisen kanssa, silloin puhutaan unihäiriöstä. THL:n Finterveys 2017 -tutkimus totesi, että naisista 25 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia kärsii pitkäaikaisista uniongelmista.
– Nuo ovat aika hurjia lukuja, ja niille täytyy tehdä jotain. Hesarin pääkirjoitus totesi vastikään, että unihäiriöt ovat uusi kansansairaus ja olen samaa mieltä, unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehto sanoo.
Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri, uniapnealääkäri Miikka Peltomaa on nähnyt saman trendin. Hänen mukaansa unihäiriöpotilaita suorastaan tulvii vastaanotolle.
– Kun tietoisuus ja diagnostiikka uniongelmista on lisääntynyt, samalla unihäiriöpotilaiden määrät ovat kasvaneet, Peltomaa kertoo kokemuksistaan.
Mikä ero on tavallisella väsymyksellä ja lääkärin hoitoa vaativalla unihäiriöllä?
Unihäiriöitä tunnistetaan lääketieteessä yli 80 erilaista. Tyypillisimmät niistä ovat uniapnea, unettomuus, ja levottomat jalat -oireyhtymä. Mistä sitten voi päätellä, onko kysymys tavallisesta arjen väsymyksestä vai tarvitseeko uniongelma lääkärin hoitoa?
– Ei ole normaalia olla pääsääntöisesti arkisin väsynyt. Jos kahtena tai kolmena päivänä viikossa kokee väsymystä, se kielii ongelmasta. Toinen juttu on se, onko kyseessä itseaiheutettu lievä uniongelma vai onko taustalla vakavampi unihäiriö, jonka kuitenkin voi hoitaa, Henri Tuomilehto sanoo.
Hänen mukaansa suurin osa uniongelmaisista ihmisistä ei tiedä itse omasta ongelmastaan. Univajeesta voi kieliä esimerkiksi se, jos sammuu aina heti iltaisin sänkyyn mennessä. Muistiongelmat saattavat lääkäreiden mukaan myös kieliä väsymyksestä.
Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri ja uniapnealääkäri Miikka Peltomaan mukaan toinen haaste on se, että uniongelmiin on hankala paneutua ja pureutua. Liian helposti potilaalle saatetaan oireiden hoitamiseksi määrätä unilääkettä, mutta ei tutkita häntä tarpeeksi. Unilääke ainoastaan lääkitsee oireita, mutta ei poista itse ongelmaa.
– Unilääke saattaa olla monelle unihäiriöiselle potilaalle itse asiassa tarpeeton tai jopa haitallinen lääke, Peltomaa sanoo.
– Unihäiriöiden hoidon kanssa ollaan vähän kuin housut kintuissa, Henri Tuomilehto vahvistaa.
Onpa hän pieni ja herttainen. Marian Keyes kiirehtii kättelemään sydämellisesti ja kyselee monin sanakääntein kuulumiset. Samaan hengenvetoon hän ehtii kehua Helsinkiä ja ihastella kaunista kevätsäätä.
Hän ei ole ollenkaan sellainen kuin kirjojensa päähenkilöt, jotka puhuvat roisisti elämän vaikeista aiheista ja nauravat remakasti päälle. Päinvastoin, Keyes puhuu hauraalla äänellä ja on äärimmäisen huomaavainen ja ystävällinen.
Keyes on kirjoittanut pitkän uransa aikana 13 romaania. Hänen kirjojaan luetaan ympäri maailmaa, sillä niitä on käännetty yli 30 kielelle. Lähes kaikki kirjat ovat olleet bestsellereitä. Voisi kuvitella, että lakia opiskelleen Keyesin elämä on yhtä päivänpaistetta.
Niin ei kuitenkaan ole.
"Makasin vain sängyn pohjalla"
Keyes kertoo, että tummat pilvet kiertelevät hänen ympärillään. Hän on aina ollut melankoliaan taipuvainen ihminen. Kymmenisen vuotta sitten synkkyys iski toden teolla. Hän sairastui masennukseen.
– En tiedä vieläkään, mistä se tuli. Se tuli yhtäkkiä. Menetin täysin työkykyni. En pystynyt kirjoittamaan. Makasin vain sängyn pohjalla ja haudoin itsetuhoisia ajatuksia.
Dublinissa asuva Keyes tuntee olonsa kotoisaksi Suomessa.Katriina Laine / Yle
Synkin ajanjakso kesti lähes puolitoista vuotta. Keyes muistelee tuota aikaa yhä kauhulla. Hän kuvailee kuinka hänen aivonsa eivät toimineet. Ajatukset olivat hitaita ja ne eivät yhdistyneet toisiinsa. Mikään ei edennyt. Tarinoita ja sanoja rakastavalle ihmisille se oli suorastaan tuskaisa kokemus.
Keyes kokeili kaikkea, mitä suositeltiin selättääkseen masennuksen. Lääkkeiden ja terapian ohella hän yritti tsempata itseään joogalla, kävelemällä, jättämällä sokerin, mutta mikään ei auttanut. Sitten, yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, masennus katosi.
– En osaa sanoa, mitä tapahtui. Niin vain kävi. Yritän aina lohduttaa masennuksesta kärsiviä, että pitää antaa aikaa. Ei saa tehdä mitään peruuttamatonta, kaikki voi vielä muuttua.
Irlannissa tragediat käännetään huumoriksi
Nykyään Keyes on hyvässä kunnossa. Hän sanoo, että romahdus teki hyvääkin.
– Nykyään osaan iloita enemmän. Tuntuu, että aiemmin himmailin ilon tunteita.
Hän kertoo tunteneensa itsensä äärimmäisen onnelliseksi kuljeskellessaan keväisen Helsingin kaduilla. Suomalaisten ja irlantilaisten samanhenkisyyden kuulemma aistii. Ehkä siksi Keyesin kirjojen huumori puree myös suomalaisiin lukijoihin.
– Irlantilaisilla huumorin viljely on suorastaan taidemuoto. Traagiset asiat käännetään huumoriksi, joka on usein hirtehistä. Minulle huumori on ollut ainut selviytymiskeino.
Chick-lit – Hupsut kirjoittavat hupsuille
Huumorilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Sitä ei oteta vakavasti. Keyes on saanut osansa viihteellisesti kirjoittavien naiskirjailijoiden leimasta. Kirjojen aiheet ovat vakavia, mutta kun niihin liitetään naiset ja huumori on lopputuloksena chick-lit.
– Voiko vähättelevämpää määritelmää olla? Sillä saadaan kirjojen tekijät ja lukijat tuntemaan huonommuutta ja häpeää. Se saa asian kuulostamaan siltä, että hupsut kirjoittavat hupsuille.
Kun mieskirjailijat kirjoittavat miesten asioista, sitä kutsutaan kirjallisuudeksi. Keyesin mukaan chick-lit termillä naiset saadaan pysymään alisteisessa asemassa.
– Lajityypin latistaminen chick-litiksi on ihan kätevä temppu mieshegemonialta. Miehillä on yhä raha ja valta, kuka nyt niistä haluaisi luopua!
Alkoholisimi on suurempi häpeä naisille
Keyesilla on kokemusta myös toisesta asiasta, josta naiset saadaan tuntemaan suurempaa häpeää kuin miehet. Se on alkoholismi.
– Naiset tuomitaan herkemmin alkoholiongelman takia, koska naisten odotetaan yleensä olevan hyviä ja miellyttäviä.
Parikymmentä vuotta sitten Keyesin läheiset huomauttelivat varovaisesti, että pitäisiköhän juomista hieman tarkkailla. Keyes ei moiselle korviaan kopauttanut, sillä eihän hänellä ollut ongelmaa.
Vasta itsemurhayritys sai Keyesin havahtumaan ja hän lähti saman tien katkaisuhoitoon. Vasta jälkeenpäin hän näki tilanteensa ja ymmärsi syyt, miksi joi.
– En pystynyt ottamaan vastuuta elämästäni. Ajattelin vain, että jos asiani olisivat paremmin, sitten en joisi.
Keski-iän kriisin kliseet ärsyttivät
Alkoholistiparantalossa Keyes löysi kirjoittamisen. Se avasi hänelle uuden elämän. Vihdoin hän kykeni tuntemaan ylpeyttä tekemisistään.
Hänen ensimmäinen romaaninsa Vesimeloni julkaistiin vuonna 1995 ja se sai heti lukijoita. Sen jälkeen Keyes on elättänyt itsensä kirjoittamalla irlantilaisten naisten arjesta, josta ei puutu addiktioita, mielenterveysongelmia ja eroja. Keyes ammentaa paljon omasta elämästään, mutta on myös aiheita, joihin hän perehtyy lukemalla ja tutkimalla.
Uusimmassa kirjassaan Aikalisä hän käsittelee pitkän avioliiton ongelmia ja keski-iän kriisiä. Päähenkilön mies päättää pakata laukkunsa ja ottaa pienen tauon liitosta.
Keyes kiinnostui aiheesta, koska häntä ärsytti, miten yksioikoisesti ja kliseisesti keski-iän kriisiä kuvataan: mies villiintyy, vaihtaa nuorempaan ja ostaa punaisen urheiluauton.
– Ihmisten elinikä on pidentynyt huimasti ja siksi myös odotukset elämältä ovat muuttuneet. Ennen ajateltiin, että keski-iästä raahustetaan kohti vanhuutta. Nykyään keski-ikä on nimensä mukaisesti vasta elämän puolivälissä ja kaikki mahdollisuudet ovat avoinna. Myös parisuhteita uudelleenarvioidaan keski-iässä. Se on yleistynyt valtavasti.
Marian Keyesin kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 35 miljoonaa kappaletta. Joistain on tehty myös tv-elokuvia.Katriina Laine/Yle
Abortin käsittely karkotti lukijoita
Uusimmassa kirjassaan Keyes otti myös tietoisen riskin. Hän valitsi yhdeksi aiheeksi abortin, joka on Irlannissa yhä laiton. Kirja julkaistiin syksyllä ja saman tien alkoi tulla palautetta, jossa Keyesia haukuttiin vauvanmurhaajaksi.
– Halusin kirjoittaa aiheesta, koska toivon, että fiktion avulla voisin vaikuttaa ihmisiin, jotka pitävät aborttia laittomana. Yritän saada ihmiset ajattelemaan, että mitä jos se tapahtuisi omalle tyttärelle. Abortin tekeminen toisessa maassa jättää hirvittävän trauman. Lisäksi siitä ei voi puhua kenellekään. Se ei ole nykyaikaa.
Keyes menetti lukijoitaan kotimaassa, mutta hän ei välittänyt. Ikä on tuonut hänelle varmuutta tuoda esiin omia ajatuksiaan.
– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kovempi feministi minusta tulee. En enää pelkää, mitä ihmiset ajattelevat minusta.
Euroviisujen ensimmäinen semifinaali oli suomalaisittain hermoja raastavaa katsottavaa. Se ei johtunut Saara Aallosta, sillä hän oli vetänyt Monsters-kappaleensa esityksen virheettömästi.
Jännitys oli piinaava, kun jatkoon meneviä kymmentä maata alettiin luetella. Suomi mainittiin vasta toiseksi viimeisenä.
– Jännitti ihan sikana. Toisaalta mulla oli vähän sellainen fiilis, että ne on kuiteskin tehnyt sen tahalleen, kun ne tietää, miten iso juttu tämä on minulle. Laitetaan Saara tuonne toiseksi viimeiseksi ja juurikin toiseksi viimeiseksi. Nämä mun toiset sijat vain jatkuvat.
Kun Suomi mainittiin, Saara Aalto kertoo huutaneensa kovempaa kuin koskaan.
Monsters-kappaleen esitys meni laulajan mukaan hyvin, vaikka hänellä ei olekaan siitä paljonkaan muistikuvia. Aivan lavan edessä ollessaan hän muistaa saaneensa katsekontaktia yleisöön, joka hymyili ja lauloi mukana.
– Toisen kertosäkeen aikana näin paljon Suomen lippuja ja ihmisillä oli kädet ilmassa. Se oli sairaan siistiä!
Aallon esitys sai Lissabonin viisuareenalla yhdet illan isoimmista aplodeista.
Tähtäimessä hyvä sijoitus
Ennen lauantain viisufinaalia Saara Aalto ei jää lepäilemään. Hänellä on keskiviikkona keikka viisubileissä ja etukäteen on sovittu jo lukuisia haastatteluja eri maihin ja erityisesti Britanniaan.
Finaalin harjoitukset alkavat perjantaina, ja lauantaina Aalto pyrkii vetämään jälleen show’n, jossa kaikki menee nappiin.
Suomen viisuedustaja pyrkii saamaan finaalissa mahdollisimman hyvän sijoituksen.
– Tietenkin haluaisi, että tulisi hyvä sijoitus. Olen tottunut kakkossijoihin ja aika hyviin sijoituksiin, niin onhan tämä jännää, miten tässä käy. Finaalissa on aivan hirvittävä määrä lauluja. Suurin osa ihmisistä kuulee ne vain yhden kerran, niin miten niitä voi pistää mihinkään järjestykseen, Aalto ihmettelee.
Aalto pyrkii olemaan finaalissa rauhallisena ja katsoa, tuleeko pisteitä vai ei.
– Parhaamme ja kaikkemme olemme tehneet. Toivottavasti Suomi siellä iloitsee, juhlii ja kannustaa loppuun asti.
Alkoholin käytön lopettaminen kokonaan vähentäisi yksin Suomessa jopa 13 000 syöpätapausta 30 vuoden aikana, laskevat pohjoismaiset alan tutkijat.
Jos alkoholin kulutus jatkuu nykyisellään, tavataan tutkimuksen piirissä olevissa Pohjoismaissa seuraavan 30 vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa syöpätapausta. Jos taas kulutus olisi loppunut kokonaan jo vuonna 2016, todettaisiin vastaavana aikana jopa 83 000 syöpätapausta vähemmän.
Tilastojen mukaan prosentuaalisesti merkittävin vähennys koskisi ruokatorven syöpien määrää. Yksin Suomessa tapauksia kertyisi 30 vuodessa jopa 23 prosenttia vähemmän kuin nykytilanteessa. Lisäksi Suomessa 30 vuodessa vähenisi lähes 5 000 rintasyöpätapausta ja hieman yli 3 200 suun ja nielun syöpää.
Tutkimus kattoi myös suolisto-, maksa- ja kurkunpään syöpien ilmenemistä.
Suomen Syöpärekisterin tutkija pitää juuri alkoholin vähentämistä erityisen tärkeänä, koska se on niin monen syövän merkittävä syy.
– Alkoholi on muutamien syöpätautien ihan tärkein syyosuus. Noin neljäsosa kurkunpään-, ruokatorven- tai nielun syövistä on alkoholin aiheuttamia. Poistamalla alkoholi syövätkin vähenevät, kertoo Suomen syöpärekisterin tutkimusjohtaja Eero Pukkala.
Pukkalan mukaan laskelmat on tässä tutkimuksessa tehty niin, että alkoholin käyttö loppuisi kokonaan. Mukana on kuitenkin otettu myös "realistisempia vaihtoehtoja". Esimerkiksi alkoholin käytön puolittuminen näkyisi heti vastaavasti syöpätapausten määrissä.
– Kyllä se on suunnilleen siinä suhteessa paljonko alkoholin käyttö vähenisi.
Suurin muutos rintasyöpien määrässä
– Siellä se suhteellinen osuus, mitä voidaan ehkäistä alkoholia vähentämällä, on aika pieni, mutta koska rintasyöpiä on monta tuhatta vuodessa, niin siitä kertyy isompia lukumääriä.
Pukkala arvioi, että vuosittain noin sata rintasyöpätapausta johtuu alkoholista. Siksi pienenkin riskitekijän eliminoinnilla on suuri merkitys. Miehillä vastaavaa yksittäistä yleistä syöpälajia ei ole.
Lisäksi asiassa pitää ottaa huomioon kustannukset. Sillä perusteella suurin säästö saadaan siitä, että kohtuukäyttäjät vähentäisivät kulutustaan selvästi.
Yksittäisen tapauksen kohdalla Pukkala arvioi hyvin karkealla mittakaavalla, että jo yhden tapauksen kohdalla puhutaan useista tuhansista euroista.
– On ilman muuta, että kymppitonneja on estetty syövänhoitoprosessi, tutkimusjohtaja toteaa.
Säpsähdys kesken unien. Henki ei kulje. Oven alta hiipivä pakkanen puristaa 5-vuotiaan Auliksen keuhkoja. Yskittää.
En minä puhunut kotona vanhemmille mitään, että minulla vinkuu henki, vaikka se vinkui joka yö talvella. Iltasin pelkäsin mennä nukkumaan, mutta en uskaltanut sanoa sitä ääneen, etten joudu keuhkoparantolaan. 1950-luvulla oli hinkuyskää, keuhkokuume riehui ja ihmiset joutuivat parantoloihin.
Pelko oli iskostunut Auliksen pääkoppaan, kun sisko oli kuollut hinkuyskään yhdeksän kuukauden ikäisenä. Sinä päivänä sisko oli viety aamulla lääkäriin. Illalla isä oli tullut takaisin ja kertonut itkien, ettei heillä ole enää pikkutyttöä. Pieneen taloon Kiuruvedellä jäi seitsemän lasta ja kaksi aikuista.
50 vuotta myöhemmin Aulis istuu saunan lauteilla. Hengitysvaikeudet varjostavat elämää aikuisenakin. Astma, uniongelmat ja rytmihäiriöt ovat arjen ja juhlan kolmansia pyöriä. Kiuas sihahtaa. Höyry nousee kattoa kohti. Helpottaa.
Aiemmin illalla sairaanhoitaja on antanut mukaan lehtileikkeen. Siinä kerrotaan 1950-luvulla käytetystä avusta hengitysvaikeuksista kärsiville, pulloon puhaltamisesta. Kun pulloon puhaltaa, pienet keuhkoputket avautuvat.
Aulis miettii, että nuo kaksi asiaa pitäisi yhdistää. Pulloon puhaltaminen ja höyry. Luulisi, että joku olisi sellaisen laitteen keksinytkin. Ei ole.
Seuraavana yönä mies ei nuku. Päässä syntyy alkeellinen malli uudesta hengitysharjoitteluun tarkoitetusta laitteesta. Tuossa hetkessä mies ei osaa edes aavistaa, että samainen laite auttaa 12 vuotta myöhemmin huippu-urheilijoita.
Ehkä se jääkin viimeiseksi keksinnöksi, katsotaan nyt. Aulis Kärkkäinen
Entinen kylähullu, nykyinen innovaattori
Kerran kuulin, kun pikkutyttö kysyi äidiltään, että tuossako se Keksijä-Kärkkäinen asuu? Muppetti, pehmustettu mäenlaskutyyny, oli silloin kaupoissa. Muulloin kukaan ei ole kommentoinut keksijyyttäni mitenkään.
Kiuruvetinen Aulis Kärkkäinen on yksi niistä, joiden silmin katsottuna maailma on keskeneräinen. Perinteisesti heitä on kutsuttu keksijöiksi. Joku on saattanut puhua Pelle Pelottomasta tai supista selän takana kylähullusta.
Ennen moni ei edes uskaltanut puhua ääneen ideoistaan leimaantumisen pelossa, kertoo Kärkkäisen kollega, monia keksijöitä urallaan eteenpäin auttanut Tapani Tirkkonen.
Kerran kun hän yritti viedä tuntemansa pankinjohtajan keksintöä eteenpäin, tämä kielsi Tirkkosta kertomasta kenellekään, kuka keksinnön takana on.
– Kun miettii historiaa, osa näistä tunnetuista keksijöistähän vietiin suoraan vankilaan, kun he alkoivat puhua, että maailma ei ole litteä vaan pyöreä.
Keksijä näkee joka puolella asioita, jotka ansaitsevat paremman ratkaisun.Toni Pitkänen / Yle
Keksijöiden yhdistystä johtava Maunu Korpela sanoo valtaosan keksijöistä olevan edelleen "jokseenkin katkeria" siitä, miten heidän tekninen luova työnsä on vuosien mittaan käsitelty.
Tänä päivänä yleinen suhtautuminen keksijöihin on toinen. Nuoren polven keksijät kulkevat pää pystyssä, katsovat silmiin ja esittelevät itsensä: innovaattori, ohjelmistokeksijä.
Pahinta on sanoa, että maailma on valmis
Vuonna 1996 luin lehtijutun, jossa VTT:n professori oli kokeillut puun kuumentamista pienessä, kuution kokoisessa uunissa. Seuraavana vuonna tuli Iisalmessa myyntiin entinen Soinlahden tiilitehdas. Siellä oli sata metriä pitkä tiilenpolttouuni. Mietin, voisiko siitä tehdä lämpökäsittelytunnelin.
Tunnelia uunista ei voinut tehdä, mutta eri lähteiden tietoa yhdistelemällä syntyi ajatus viisivaiheisesta lämpökäsittelyprosessista. Sinällään ajatus puun lahonkestävyydestä kuumentamisen jälkeen oli tuttu vanhan kansan ajoilta: aidanseipäät kun oli muinoin hiillostettu lahoamisen estämiseksi. Kokonaisvaltaista lämpöpuun käsittelyprosessia ei silti ollut olemassa.
Aulis sai asiantuntijoilta teknisiä neuvoja puunkuivaukseen ja jäähdyttämiseen. Hän yhdisteli ne päässään valmiiksi ideaksi.
– Prosessi syntyi sitten ihan maalaisjärkeä käyttäen. Tein prosessista ruutupaperille kynällä kaavan, Kärkkäinen kertoo.
Traktorin pikakytkinjärjestelmä on Aulis Kärkkäisen keksintö, joka pääsi Guinnessin ennätysten kirjaankin.Toni Pitkänen / Yle
Pahinta on sanoa keksijälle, että maailma on valmis. Keksijä tietää, että näin ei ole.
Joka puolella on asioita, jotka ansaitsevat paremman ratkaisun. Sellaisen Aulis Kärkkäinen näki katsellessaan entisen tiilitehtaan uunia.
Miten keksijän ajatusmaailmaa voisi kuvata? Ovatko keksijän aivot koko ajan valmiustilassa? Onko katse koko ajan etsimässä ongelmakohtia, puutteita ja virheitä maailmasta?
Osa keksijöistä vietiin vankilaan, kun he alkoivat puhua, että maailma ei ole litteä vaan pyöreä. Tapani Tirkkonen
Ei. Keksijä näkee tarpeen. Kun Tapani Tirkkonen oli 25 vuotta sitten kotirannassa savustamassa kalaa, häntä alkoi ärsyttää savustuslaatikon sotkuisuus. Hän ajatteli, että on oltava jokin muu keino.
– Juolahti mieleen, että jos tapa olisi kertakäyttöinen. Sitten vääntelin kotialumiinista pussin, laitoin ruoan sisään ja grillasin.
Syntyi savustuspussi: idea, josta pidettiin heti. Eräänä iltana keksintöä esiteltiin televisiossa pääuutislähetyksessä. Seuraavana päivänä tukut tilasivat 85 000 savustuspussia.
– Kuka tahansa olisi voinut keksiä sen. Ei siinä ole mitään mystiikkaa. Pussiin laitetaan purut ja sokeri valmiiksi, ruoka sisään ja nuotiolle. Asia meni ihan vahingossa eteenpäin hirveällä vauhdilla, Tirkkonen kuittaa.
Hetkessä Tirkkosella oli hallilla 75 työntekijää, jotka tekivät pusseja käsin. Kylällä tarkkailtiin, minkä merkkisellä autolla savustuspussimies ajaa. Savustuspussi on vieläkin keksintö, josta Tirkkonen tunnetaan.
Kuolemanlaakso
Kymmenen vuotta sen jälkeen kun kollega osui kultasuoneen savustuspussilla, Aulis Kärkkäinen esitteli televisiouutisille entistä tiilitehdasta. Se oli nyt maailman uusin ja suurin lämpöpuutehdas Lunawood, jonka Aulis omisti veljensä Olavin kanssa.
Kaiken hehkutuksen keskellä vain omistajat tiesivät totuuden. Tehtaasta oli tulossa kuolemanlaakso, jolla ei ollut yhtään asiakasta.
Liikkeellelähtö siirtyi toista vuotta rahoituksen viivästymisen takia. Tällä aikaa Suomeen ja Baltiaan tuli muutama laitos, joissa työ tehtiin nopealla tekniikalla eikä puun logiikkaa ymmärretty. Lämpöpuulle muodostui meidän tehtaan rakentamisen aikana sellainen maine, että sillä ei tee mitään.
Auliksen Timo-pojasta piti tulla Lunawood-tehtaan jatkaja, mutta syöpä puuttui peliin.Toni Pitkänen / Yle
Seuraavat kaksi vuotta menivät sumussa. Kun Aulis katsoi aamuisin itseään peilistä, tapitti takaisin rupsahtanut mies, joka ei ollut nukkunut tuntiakaan. Kymmenen minuutin kylmä suihku ja kahvi silottivat unettoman kasvot. Tai sitten tehtaalla kukaan ei kehdannut ottaa puheeksi miehen väsynyttä olemusta. Oma terveys reistaili, mutta päällimmäisenä mielessä oli muutama vuosi sitten aivosyöpään kuollut Timo-poika. 23-vuotiaasta Timosta piti tulla tehtaan jatkaja.
Muistan, kun erään oikein tuskaisen maaliskuun päivän iltana kävelin pojan haudalle. Sanoin, että nyt on Timo pakko auttaa, kun isä ei oikein taida jaksaa tästä. En oikein tiedä, miten tästä menisi eteenpäin.
Sen piti olla hyvä idea
Se, että ihminen keksii jotain, ei vielä tarkoita mitään. Innovaatio tarvitsee rahoitusta, kysyntää ja markkinointia. Vaikka keksintö pääsee tuotantoon, se voi osoittautua liian kapean markkinan tuotteeksi. Tai sitten keksintö epäonnistuu, koska se on aikaansa edellä.
– Ajatellaan esimerkiksi viestintäteknologian kehittymistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sitä, mikä oli ennennäkemätöntä tuolloin, olivat keksijät tehneet jo 15 vuotta sitten. Sama ongelma jatkuu sillä alalla, Maunu Korpela tietää.
Sanoin, että nyt on Timo pakko auttaa, kun isä ei oikein taida jaksaa tästä. Aulis Kärkkäinen
Epäonnistumisen riski on aina läsnä. Vaikka keksintö on isänsä tai äitinsä mielestä välttämätön, ajattelevatko muut samalla tavalla? Tapani Tirkkonen myöntää, että hänen keksinnöistään suurempi osa on epäonnistunut kuin onnistunut.
Yksi sellainen on kellukka. Kellukka oli laiturin viereen jätettävä itsekasteleva kukkaruukku, joka otti veden suoraan järvestä. Aluksi idea näytti kiinnostavan, mutta kiinnostus hyytyi nopeasti.
Tirkkonen kertoo saaneensa kunnolla takkiinsa myös markkinoinnissa.
– Puhutaan kuusinumeroisista luvuista. Ne ovat niitä oppirahoja, joita on nuorena joutunut maksamaan, kun on ollut sinisilmäinen.
Keksintö, johon kukaan ei uskonut
Seuraavana maanantaiaamuna Timo-pojan haudalla käymisen jälkeen Aulis Kärkkäinen tiesi, mitä Lunawoodin kanssa oli tehtävä. Ilmeisesti poika oli auttanut, kun isä sitä pyysi, Aulis miettii jälkeenpäin.
Lämpöpuun maineen pelastamiseksi tehtiin hartiavoimin töitä. Kärkkäinen soitti jakeluketjuja läpi ja pyysi edustajia tutustumaan prosessiin. Finnvera lupasi lisää rahoitusta. Vuonna 2006 ennakkokauppaa oli jo hyvin. Yritys alkoi herättää kiinnostusta ostajissa.
Totta kai se tuntui makealta, mutta ei niin, että olisin alkanut isotella rahan kanssa. Aulis Kärkkäinen
Yrityksellä ei ollut jatkajaa. Olavin vaimo sairastui uudestaan ja uudestaan syöpään. Kaupan valmistelu oli noin neljän kuukauden juttu. Vapun aatonaattona 2010 saatiin piste iin päälle ja kirjoitettiin kauppakirjat ostajan lakitoimistolla Helsingissä.
Pääomasijoituskonserni Capman osti tehtaan, kymmenen miljoonaa euroa vaihtoi omistajaa allekirjoituksella. Keksintö, johon monikaan ei uskonut, toi lopulta Kärkkäiselle ja hänen Olavi-veljelleen miljoonien omaisuuden.
Kärkkäinen vaivaantuu rahasta puhuttaessa. Hänelle rikastuminen ei ole koskaan ollut pääasia yrittäjyydessä tai keksintöjä kehittäessä.
– Totta kai se tuntui makealta, mutta ei niin, että olisin alkanut isotella rahan kanssa. Kukaan ei ole koskaan nähnyt minun tekevän niin. Oikeat rahamiehet ja minä olemme kuitenkin ihan eri sakkia. Oikeista rahamiehistä puhuttaessa pistetään vielä nollia perään.
Kun pitäisi elääkin
Aulis Kärkkäisen työpaikka on kotitoimistossa.Toni Pitkänen / Yle
Syksyisenä aamuna vuonna 2017 Aulis Kärkkäisen päivä on alkanut samalla tavalla kuin jo vuosien ajan.
Ensimmäiseksi aamulla hän on helpottanut oireitaan hengitysharjoituslaitteella. Se on juuri sama laite, jonka idea välähti hänen mieleensä saunan lauteilla 12 vuotta aiemmin. Alkeellisesta pulloviritelmästä on kehittynyt Euroopan laajuisesti patentoitu WellO2-niminen laite. Sitä käyttävät muun muassa Suomen olympiajoukkueen ja Kuopion Palloseuran urheilijat.
Laitteessa on potentiaalia. Ehkä siitä tulee jopa isompi juttu kuin lämpöpuutehtaasta, 65-vuotias Aulis miettii kotitoimistossaan.
Keksijän toimisto on aina ollut kotona. Se on helpottanut arkea, mutta on se myös kahlinnut.
– Aamupalan jälkeen menen kotitoimistooni, aamupäivällä pidän kahden minuutin tauon ja juon keittiössä kahvin. Menen takaisin toimistoon. Päivällä pidän sitten jo vartin ruokatauon ja menen takaisin toimistooni, Aulis kuvailee päiväänsä.
Mies on naimisissa yrittämisen ja keksimisen kanssa, mistä 46 vuotta sitten vihitty vaimo Anja toivoisi hänen pääsevän jo eroon. Vaimo on toivonut, että WellO2:n jälkeen ei mielellään enää saisi tehdä uusia keksintöjä. Kun pitäisi elääkin.
– Olen vähän tarkoituksella ummistanut silmät, koska olen vaimolle luvannut, Aulis sanoo.
Anja-vaimo toivoo, että Aulis voisi vähitellen päästä jo irti keksimisestä ja yrittämisestä.Toni Pitkänen / Yle
Kun silmät avaa, näkee kaikkialla Auliksen keksintöjen jälkiä. Kotitalolle vievän tien päällä on mäki, jota lapsensa kanssa alas laskiessaan hän keksi pehmustetun mäenlaskutyynyn, muppetin.
Pihalla on vanha traktori, jossa on ensimmäinen alkeellinen pikakytkinjärjestelmä. Aikansa maatalouden hittituote, joka pääsi Guinnessin ennätysten kirjaankin.
Kotitalon piha hehkuu syksyn väreissä. Kärkkäisellä on oma keksintö jopa maahan varisseiden lehtien keräämiseen.
Talolta johtaa pois silta, joka on tehty lämpökäsitellystä puusta. Hengitysharjoituslaitteita on paketeissaan nojaamassa toimiston seinää vasten.
– Ehkä se jääkin viimeiseksi keksinnöksi, katsotaan nyt. Mielessä on kaikenlaista.
Hakukoneyhtiö Google estää Irlannissa torstaista alkaen kaiken mainonnan, joka koskee kansanäänestystä abortista. Yhtiön mukaan kiellolla se yrittää olla vaikuttamatta äänestäjien päätöksiin asiassa.
Päivää ennen tiistaina yhteisöpalvelu Facebook kielsi Irlannin ulkopuolelta tulevat mainokset, joilla yritetään vaikuttaa äänestäjiin. Facebookin päätös oli takaisku yhdysvaltalaisille aborttia vastustaville järjestöille, jotka ovat ostaneet mainostilaa Facebookiin.
Googlen kielto on laajempi ja se koskee kaikkea mainontaa liittyen äänestykseen myös sen omistamassa videopalvelu YouTubessa.
Yhtiöiden asettamat kiellot ovat voimassa äänestyspäivään asti.
BBC:n mukaan Irlannin laki estää ulkomaisia ryhmiä rahoittamasta poliittisia kampanjoita maassa. Kielto ei ole yltänyt sosiaaliseen mediaan tai hakukoneisiin.
Sosiaalisen median jättien päätösten arvioidaan olevan seurausta Cambridge Analyticaa koskeneesta kohusta, jossa yhtiön epäillään käyttäneen saamiaan tietojaan mahdollisten äänestäjien profiloimiseen Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan tarpeisiin 2016.
Facebook sekä Google yrittävät tehdä toiminnastaan läpinäkyvämpää ennen Yhdysvaltojen syksyn vaaleja.
Irlannissa on määrä pitää äänestys aborttilaista 25. toukokuuta. Äänestys on ensimmäinen kerta 35 vuoteen, kun irlantilaiset äänestävät aborttilain säilyttämisestä tai viemisestä parlamenttiin.
Äänestyksen alla useat kuuluisat irlantilaisnäyttelijät ovat yrittäneet vaikuttaa äänestäjiin, että aborttilakia tarkasteltaisiin uudelleen.
Suurelta osin katolisessa Irlannissa on yksi Euroopan tiukimpia aborttilakeja. Nainen saa tehdä raskauden keskeytyksen vain jos hänen henkensä on vaarassa. Useat tuhannet irlantilaisnaiset matkustavatkin joka vuosi Britanniaan tekemään abortin.
Tuleva Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen ei tule ainakaan olemaan Koreoiden rajalla sijaitsevalla demilitarisoidulla alueella. Trump kertoi asiasta keskiviikkona Valkoisessa talossa ennen kabinettinsa tapaamista.
Trump sanoi, että kahden tai kolmen päivän sisällä kerrotaan lisää suunnitelmista tapaamiseen liittyen. Kohtaamisen odotetaan tapahtuvan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.
Trump on aiemmin pitänyt hyvänä ideana tapaamisen järjestämistä historiallisella raja-alueella. Keskiviikkona hän kuitenkin torjui kyseisen paikan, mutta ei kertonut syytä tähän.
Ehdokkaita tapaamispaikalle on useita, niiden joukossa on muun muassa Singapore.
Aiemmin keskiviikkona Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis kertoi, että kahden johtajan tapaamisessa ei tulla keskustelemaan siitä, vetääkö Yhdysvallat pois joukkojaan Etelä-Koreasta.
Mattisin mukaan 28 500 miehen suuruiset joukot "tuovat vakautta" Korean niemimaalla.
Huomattava määrä Nuorisosäätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Perttu Nousiaisen omaisuutta on asetettu vakuustakavarikkoon, uutisoi Helsingin Sanomat.
Asiasta päätti Helsingin käräjäoikeus salaisessa istunnossaan tänään keskiviikkona. HS:n mukaan vakuustakavarikon arvo on 275 000 euroa.
Päätös liittyy vyyhtiin, jossa poliisi tutkii Nousiaista ja Nuorisosäätiön toimitusjohtajana työskennellyttä Aki Haaroa. Poliisi muun muassa selvittää, onko lahtelainen rakennusliike Salpausselän Rakentajat järjestänyt satojen tuhansien maksuja Nousiaisen tilille.
HS ei ole saanut kommentteja Nousiaiselta eikä Haarolta.
Lämpö on hellinyt Suomen vanhinta kaupunkia viime päivien ajan ja saanut keskustan sadat kirsikkapuut aloittamaan kukintansa.
Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö sanoo kevään olleen kirsikoille armollinen.
– Takana on viileä kevät. Lämpöä saatiin ensin hiljalleen, jolloin nupuilla oli aikaa kehittyä. Puut ovat vain odottaneet viime päivien kaltaista lämpöaaltoa. Kukinta alkoikin sitten kuin taikaiskusta.
Kehotan kaikkia lähtemään ihastelemaan kukintaa aivan lähipäivinä. Aki Männistö
Päivälämpötila on viime päivinä noussut Turussa yli +20 asteeseen. Jos lämmin sää jatkuu, voi kaunein loisto olla ohi alle viikossa. Kaunis kukinta voi päättyä lyhyeen myös rankemman sateen osuessa kohdalle.
– Tilaisuuteen todella kannattaa tarttua nyt heti. Kehotan kaikkia lähtemään ihastelemaan kukintaa aivan lähipäivinä. Tästä alkaa Turun kesä, Männistö sanoo.
Turun kirsikkapuissa on valtavasti nuppuja.Jorma Tuominen / Yle
Kulttuurivuoden perintöä
Turussa kasvaa parisenkymmentä eri kirsikkapuulajiketta. Ensimmäisenä kukkivat punasävyiset rusokirsikat.
– Siellä on myös esimerkiksi imeläkirsikkaa ja tokionkirsikkaa, puuasiantuntija Aki Männistö sanoo.
Aurajokivarressa on kirsikkapuita joen alajuoksulta Koroistenniemelle asti. Lisäksi kirsikat kukkivat myös lukuisissa keskustan puistoissa.
Kirsikkapuut saapuivat Turun keskustaan osana Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Suurin osa tuolloin istutetuista taimista kasvaa hyvävointisina edelleen. Puut ovat pysyneet terveinä.
– Lajikkeet valittiin alun alkaen tosi tarkkaan, niin ei ole tullut ongelmia. Ei tauteja eikä tuholaisia, Männistö sanoo.
Suomalaisten into Kiinasta ostettavia halpatuotteita kohtaan ei ole hiipumassa. Vuonna 2016 suomalaiset tilasivat 11 miljoonaa kirjelähetystä. Viime vuonna määrä oli jo 15 miljoonaa ja määrään ei ole laskettu mukaan pakettilähetyksiä. Yle tarkkaili Facebookin Kiinakauppa-ryhmien kautta alkuvuonna, mitä suomalaiset tilaavat Kiinasta ja osti kuluttajien tilaamia tuotteita myös toimitukseen.
Ostoskoriin päätyi viisi eri tuotetta: suositun suomalaisen kenkäsuunnittelijan kenkien piraattikopiot, kasvonaamio, hampaiden oikaisuun ja valkaisuun tarkoitettu muotti, ihohuokosia puhdistava imuri sekä lävistyssetti, jolla voi itse tehdä lävistyksiä.
Yle tilasi tuotteet 29.1.2018 kiinalaisesta verkkokaupasta. Paketit ja kuplamuoviin pakatut kirjeet saapuivat Suomeen alle kuukaudessa, kengät pikalähetyksenä kotiovelle asti reilussa viikossa.
Vaikka kiinakaupoista puhutaan yleisnimityksenä, saapui kaksi tuotteista Laosista ja Taiwanista.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei voi suorittaa tuotevalvontaa EU-maiden ulkomailta tuleville tuotteille. Virasto pystyy kuitenkin valistamaan ja ohjeistamaan ihmisiä tuotteiden mahdollisista vaaroista. Yle esitteli osan tuotteista Tukesin Kemikaalituotteiden ryhmäpäällikkö Marilla Anttilalle ja kyseisen alan ammattilaisille.
Kasvonaamio
Ylen tilaama kasvonaamio näyttää vastaavanlaiselta kuin mitä myös suomalaisista verkkokaupoista voi ostaa. Toimittaja ei huomaa eroavaisuutta kaupasta ostettaviin versioihin nähden.
EU-lainsäädännön mukaan kosmetiikkapakkauksessa täytyy olla ainesosaluettelo, säilyvyys ja käyttöohjeet. Tästä pakkauksesta löytyvät tuote- ja aineosaselosteet englanniksi. Aivan puhtain paperein tuote ei kuitenkaan läpäise Suomen lainsäädännön vaatimuksia, sillä valmistajan tiedot puuttuvat.
– Aivan varmaksi ei uskalla sanoa, että pitääkö ainesosamäärittely paikkaansa, Anttila toteaa.
Huhtikuussa Los Angelesin poliisilaitos takavarikoi 700 000 dollarin arvosta väärennettyjä meikkejä. Testeissä meikeistä löytyi bakteereja, ihmisen virtsaa ja eläimen ulostetta.
Piraattimeikkituotteiden pakkauksia on vaikea erottaa aidoista. Hinnasta voi kuitenkin päätellä, ovatko tuotteet väärennettyjä vai aitoja. Myös Suomen Tullin haaviin jää paljon kosmetiikkaväärennöksiä.
Myös Ylen MOT-ohjelma perehtyi Kiinasta tilattuihin meikkeihin huhtikuussa, ja tullilaboratorion testissä yhdestä tuotteesta löytyi muun muassa lyijyä..
Vaasalainen kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei uskaltaisi laittaa voidetta kasvoilleen. Häntä epäilyttää erityisesti tuotteen edullinen hinta.
– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkillä postikuluilla saa tuotteen, Lähdemäki toteaa.
Lähdemäen mukaan hoitavien kasvonaamioiden hinta muodostuu hoitavista aineista. Mikäli tuotetta aikoo käyttää, suosittelee Lähdemäki kokeilemaan sitä ensin kädelle. Tukesin Marilla Anttilan, kuten Lähdemäenkään mukaan tämä ei kuitenkaan takaa, että tuotteesta ei koituisi allergisia oireita tai haittaa kasvoille levitettäessä.
– Halpaa ja hyvää ei ole, Lähdemäki toteaa.
Lävistyssetti
Sosiaalisessa mediassa suurta keskustelua on herättänyt tatuointineulojen ja lävistystarvikkeiden tilaaminen. Kuinka turvallista lävistyksien tekeminen kotona on? Miten huolehtia hygieniasta?
Ylen postikuluineen kuusi euroa maksavasta pakkauksesta löytyy muun muassa kumihanskat, lävistyspihdit ja monenlaisia steriilisti pakattuja lävistysneuloja sekä pieni pussi lävistyskoruja. Anttila tarkastelee tuotetta ja huomaa puutteita.
Suuri puute on, ettei pakkauksesta löydy minkäänlaisia käyttöohjeita tai kirjallista materiaalia. Täten muun muassa valmistaja ja lävistysneulojen materiaali jää mysteeriksi.
– Lävistysten tekemisessä kyllä luottaisin ammattilaiseen. Kun ihon pinta rikotaan, niin siinä on aina se bakteerien siirtymismahdollisuus verenkiertoon, Anttila toteaa.
Anttila pohtii myös ovatko korut EU-lainsäädännön täyttämiä, eli sisältävätkö ne nikkeliä.
– Koruissa ei EU-lainsäädännön mukaan sallita nikkeliä, lyijyä tai kadmiumia. Näistä ei voi tietää ihan näin pakkauksen perusteella, että sisältävätkö vaiko ei.
Mikäli lävistyksiä tekee itse, täytyy Tukesin Anttilan mukaan hygieniasta huolehtia erityisen hyvin.
– En osaa yhtään sanoa, että miten ikinä kotiolot saa niin steriiliksi, että näitä uskaltaisi käyttää, Anttila toteaa.
Vaasalaisen tatuointi- ja lävistysliike Fist of Needles lävistäjä Jamie Rao Kodial tarkastelee ja mittaa lävistyskoruja tarkkaan. Hän kiinnittää heti huomiota niiden pieneen kokoon.
– Tämä sopii huulilävistyksiin, tämä nenälävistyksiin, tämä sopii kokonsa puolesta miesten nännilävistykseen, mutta siihenkin se on kyllä hyvin pieni, Rao Kodial tarkastelee.
Yksi lävistyskoru jää kokeneeltakin lävistäjältä mysteeriksi, mihin se kokonsa ja suoran muotonsa puolesta kuuluisi.
Pakkaus on erikoinen: se sisältää neulat viidelle lävistykselle, kuusi erilaista lävistyskorusettiä, mutta vain yhdet kertakäyttöiset pihdit ja yhdet hanskat.
– Heti kun koskee ei-steriiliin paikkaan, täytyy vaihtaa uudet hanskat, Rao Kodial kertoo.
Vaikka neulat ja pihdit ovat steriilisti omissa pakkauksissaan, eivät hanskat ja korut ole pakattu steriilisti.
– Infektioriski on hyvin suuri, Rao Kodial toteaa.
"Minna Parikan kengät"
Kiinakaupat myyvät hyvin paljon designväärennöksiä. Väärennöksiä löytyy muun muassa Marimekon unikkokuosista ja tanskalaisen arkkitehti Arne Jacobsenin Design letter-tuotteista. Laittamalla hakusanaksi esimerkiksi "nordic style", täyttyy verkkosivusto sisustuslehdistä tutuilla kopioilla. Myös vaatealan väärennöksiä kiinalaisilla verkkosivuilla tulee yllättävän paljon vastaan.
Yksi Ylen tilaamista tuotteista oli Minna Parikan kuuluisien bunny-kenkien kopiot. Alkuperäiset, Espanjassa valmistetut Minna Parikan versiot maksavat verkkokaupasta riippuen reilut 300 euroa, kiinakaupassa postikuluineen 16 euroa.
Minna Parikka on taistellut piraattiväärennöksiä vastaan jo useiden vuosien ajan, tuotemerkistään jo vuodesta 2007 lähtien. Aitoja Minna Parikan kenkiä myyvän vaasalaisen Avocas-liikkeen Heidi Tornikoski ja Eija Järveläinen naurahtavat kengät nähdessään.
– Nämä ovat nahkakengän kangas-piraattiversiot, naurahtaa Tornikoski.
Myös toimittaja huomaa kenkien laadullisen eron. Siinä missä alkuperäiset ovat nahkaa, ovat kopiot jäykät kangasversiot. Tekokuituinen häntä on kiinnitetty klipsillä, kun oikea lampaasta valmistettu häntä on ommeltu ja liimattu. Eron huomaa myös korvien ompeluista.
Kopiointia näissä kengissä ei ole pyritty edes peittelemään: pohjassa lukee Minna Parikan sijaan selkeästi "Made in China".
– Nämä kengät tunnistaa kyllä vähänkin Minna Parikan tuotteisiin perehtynyt henkilö kaukaa kopioiksi, Eija Järveläinen toteaa.
Hampaiden valkaisuun ja oikomiseen tarkoitettu muotti
Monien tuotteiden esittelytekstit verkkokauppojen sivuilla lupaavat suuria. Niin tapahtuu myös hampaisiin tarkoitetun muotin esittelyssä: Tuote soveltuu niin oikomiseen kuin hampaiden valkaisuun. Esittelykuvissa oikomista vailla olevista hampaista on taiottu näyttävä hammashelmirivistö.
– En kyllä usko, että tällä pystyy oikomaan hampaita, toteaa A-Hammaslääkäreiden hammaslääkäri Jaana Sippus tarkastellessaan tuotetta.
Entä sitten valkaisun laita? Hammasmuotin mukana ei tullut mitään valkaisevaa voidetta tai vastaavaa, joten sen mahdollinen käyttäjä joutuu itse hankkimaan.
Normaalisti hampaidenvalkaisuun tarkoitetut muotit ovat Sippuksen mukaan hyvin tiiviitä. Täten valkaisevaa ainetta kuluu hyvin vähän ja se vaikuttaa ikenien sijasta hampaisiin.
– Tällä muotilla geeliä menee varmasti viikon annos kerralla ja valkaisugeelihän siinä valkaisussa juuri maksaa, Sippus toteaa.
Sippus uskoo, että muovinen muotti voisi soveltua hyvin urheilussa käytettäväksi hammassuojaksi. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi.
– En usko, että tuotteesta on hyötyä, mutta en usko, että on myöskään haittaakaan, Sippus toteaa.
Mustapäitä ja epäpuhtauksia poistava kasvoimuri
Mustapäitä ja ihohuokosia puhdistavan ja pattereilla toimivan kasvoimurin saa kiinakaupoista kahden euron postikuluja vastaan. Esittelykuvat lupaavat, että tuotteen käytön jälkeen kuluttajan kasvot ovat puhdistuneet ihon epäpuhtauksista.
Tuotteen teho jää kuitenkin mysteeriksi. Ennen kuin tuotetta pystytään testaamaan, laitteen muoviosa murtuu ja pattereita ei voi asettaa tuotteeseen.
Kiinakauppoihin perehtyneessä facebook-ryhmässä on paljon kokemuksia vääristä ja viallisista tuotteista. Rahat saa pääsääntöisesti takaisin ja tuotetta joutuu myös harvoin palauttamaan takaisin kohdemaahan.
Koska tuote on rikki, on hankala tehdä arviota, miten se toimii.
– Nyt emme tiedä sitä tehoa, että onko tuote niin tehokas, että aiheuttaa vaurioita. Jos laite olisi ollut toimiva, niin ehkä itse kokeilisin vaikka paperille ensin, Tukesin Marilla Anttila kertoo.
Vaasa Day Spa:n kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei myöskään pysty arvioimaan tuotteen vaikutuksia. Mikäli tuotteen imuteho on kuitenkin voimakas, voi se aiheuttaa suurtakin tuhoa kasvoille.
– Tuote voi aiheuttaa pysyvää haittaa iholle, esimerkiksi jos henkilöllä on herkkä couperosaiho, Lähdemäki toteaa.
Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Tukesin kemikaalituotteiden ryhmäpäällikkö Marilla AnttilaMerja Siirilä / Yle
Verkkokaupoista löytyy Marilla Anttilan mukaan tuotteita ihan joka lähtöön.
– On tuotteita, jotka täyttävät jopa EU-lainsäädännön vaatimukset, sellaisia, jotka täyttävät sen lähtömaan vaatimukset ja sitten on sellaisia, jotka ovat ihan jätteestä kyhättyä roskaa ja jotka voivat olla tosi vaarallisia.
Jos Kiinan verkkokaupoista haluaa tilata tuotteita, niin miten varmistua, että tuote olisi kunnollinen? Anttilan mukaan kuluttajan täytyy arvioida tarkkaan, pystyykö mitenkään vakuuttumaan myyjän oikeellisuudesta.
– Kannattaa selvittää, millaista palautetta verkkokaupasta on annettu ja pystyykö tuotteen palauttamaan, mikäli on tarvetta, Anttila toteaa.
Kun tuote on saapunut kuluttajalle, kannattaa kiinnittää huomiota, onko sen mukana käyttöohjeet ja onko esimerkiksi valmistaja mainittu. Vielä ennen käyttöönottoa kannattaa Anttilan mukaan kuitenkin pohtia tuotteen käyttöä.
– Jos tuote on erityisen halpa, niin missä silloin on mahdollisesti säästetty?
Artikkelia korjattu 9.5.2018 klo 9:08: Yksi paketti saapui Laosista, ei Vietnamin Laosista.
"Tyrmistyttävää" oli erään EU-diplomaatin reaktio Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin eiliseen päätökseen irtautua Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta JCPOA-sopimuksesta.
Trump päätti sanoutua irti sopimuksesta ja palauttaa voimaan ankarat talouspakotteet Irania vastaan. EU ilmoitti pyrkivänsä pitämään silti voimassa sopimuksen, joka on sen mukaan 12 vuoden diplomatian tulos.
EU korostaa, että sopimus on onnistunut pitämään Iranin ydinohjelman kansainvälisessä valvonnassa. Unionilla on kuitenkin pelissä myös paljon isommat taloudelliset intressit kuin Yhdysvalloilla.
Yhdysvaltain kauppavaihto Iranin kanssa oli viime vuonna 201 miljoonaa dollaria, EU:n vastaava luku taas 25 miljardia dollaria. Unionin Iran-kauppa oli siis 125 kertaa suurempaa kuin Yhdysvaltain.
EU:n noin kymmenen miljardin euron tuonti oli käytännössä kokonaan raakaöljyä ja kaasukondensaatteja. Iran puolestaan osti EU-maista enimmäkseen koneita ja kuljetusvälineistöä.
Esimerkiksi eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus ehti toimittaa Iranille kolme suihkumatkustajakonetta ja sen osaomistama ATR-yhtiö kahdeksan potkuriturbiinikonetta. Airbusin tilauskirjassa on 95 matkustajakonetta Iran Air -lentoyhtiölle.
Trumpin päätös palauttaa Yhdysvaltain kauppapakotteet iskee vääjäämättä myös eurooppalaisiin yrityksiin. Trumpin neuvonantaja John Bolton sanoi eilen, että eurooppalaisilla yrityksillä on kuusi kuukautta aikaa lopettaa toimintansa Iranissa, tai ne joutuvat pakotteiden kohteeksi.
EU on sanonut yrittävänsä suojella yritystensä etuja. Mutta on selvää, että pakotteet rokottavat vientiä rankasti. Esimerkiksi Airbusien kauppa pysähtyy, koska niiden osista yli kymmenen prosenttia tulee Yhdysvalloista.
Trumpin päätös osuu Eurooppaan Yhdysvaltoja pahemmin myös öljyn hinnan kautta. Brent-öljyn hinta on noussut neljänneksen viimeisen puolen vuoden aikana, kun markkinoilla on ennakoitu Iran-pakotteiden paluuta. Trumpin ilmoitus nosti hinnan yli 77 dollariin barrelilta.
EU:n viime viikolla laatima kevään talousennuste oletti öljyn hinnan olevan tänä vuonna 67 dollaria ja ensi vuonna 64 dollaria. Ennusteen mukaan öljyn hinnan jatkuva nousu heikentää talouskasvua jo oletuksen mukaisilla hinnoilla.
Korkeampi öljyn hinta osuu myös Yhdysvaltain talouteen, mutta näkyy sen energialaskussa suhteessa vähemmän, sillä Yhdysvaltain nettotuonti on pienempää. Yhdysvalloilla on merkittävää omaa öljyntuotantoa, kun EU-maiden tuotanto on varsin vähäistä. Iranin-kaupan hiipuminen haittaa myös unionin pyrkimyksiä hajauttaa Venäjään nojaavaa energiatuontiaan.
Lisäksi tappio on symbolisesti merkittävä. Iran-sopimus oli harvinainen esimerkki EU:n yhteisen ulkopolitiikan onnistumisesta ja eurooppalaisen pehmeän vallan voimasta. Unioni on yksi sopimuksen allekirjoittajista ja sillä oli tärkeä rooli sopimuksesta käydyissä neuvotteluissa.
Jo ennen Trumpin ilmoitusta Britannia ja joukko muita jäsenmaita yritti saada kokoon kannatusta EU-pakotteille, jotka olisivat kohdistuneet Iranin tukeen Syyrian hallitukselle. Tarkoitus oli osoittaa Trumpille, että EU ei ole naiivi suhteessa Iraniin. Pakotehanke kuitenkin kaatui yksimielisyyden puutteessa.
Nyt unioni yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Ensi torstaina jäsenmaiden johtajat keskustelevat Iranista Bulgarian Sofiassa pidettävän huippukokouksen yhteydessä. Seuraavana päivänä energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete matkustaa Teheraniin neuvottelemaan iranilaisten kanssa.
Sopimuksen kohtalo ei ole kuitenkaan eurooppalaisten käsissä. Iranin vanhoilliset riemuitsivat jo parlamentissa sopimuksen kaatumisesta ja polttivat Yhdysvaltain lipun. Jos heidän kantansa voittaa Iranin sisällä, sopimus voidaan unohtaa ja ydinohjelma käynnistyy uudelleen.
Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) on luovuttanut väärän vainajan hautaustoimistolle. Taysin tiedotteen mukaan keskussairaala luovutti väärän vainajan inhimillisen virheen vuoksi toukokuun alussa.
Vainaja ehdittiin tuhkata ennen kuin paljastui, että sairaalasta oli noudettu väärä vainaja. Omaiset eivät olleet vielä päättäneet tuhkauksesta. Tuhkattavaksi tarkoitettua vainajaa ei puolestaan ollut haettu sairaalasta.
Virhe paljastui sairaalalle aamupäivällä maanantaina. Sairaala otti välittömästi yhteyttä vaihtuneiden vainajien omaisiin ja pyysi virhettä anteeksi.
– Mehän emme voi koskaan korvata tällaista perustavaa laatua olevaa virhettä. Ymmärrämme omaisten tuskan ja yritämme olla heidän tukenaan. Tämä on sellainen virhe, että sanat eivät riitä eikä ole oikein tekoja, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vainajatoiminnasta vastaava toimialuejohtaja Sally Järvelä.
Sairaalan mukaan virheeseen on monta syytä ja siihen liittyy useita henkilöitä. Sairaala on ottanut välittömästi käyttöön kaksoistarkastuksen vainajien luovutuksessa, jotta virhe ei uusiutuisi. Mahdollisista taloudellisista korvauksista sairaala keskustelee omaisten kanssa myöhemmin.
Vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut
Virhe kävi ilmi, kun vahingossa luovutettu vainaja oli tarkoitus ottaa esiin säilytyksestä.
– Kun hän ei ollut paikallaan, aloimme selvittää asiaa ja tämä kauhea tapahtuma lähti selviämään, Järvelä sanoo.
Järvelän mukaan sairaala kävi läpi kaikki säilytyksessä olevat vainajat, minkä jälkeen virheeseen johtanut tapahtumaketju alkoi tarkentua. Järvelä sanoo, että moni asia meni pieleen eikä asiaa tarkistanut niin moni ihminen ja niin monta kertaa kuin olisi pitänyt.
– Siinä ketjussa on ollut ainakin 3–4 kohtaa, jossa asia olisi pitänyt käydä ilmi. Näissä kaikissa kohdissa, vaikka teimme aivan normaalia toimintaa, meidän turvajärjestelmämme pettivät, Järvelä sanoo.
Järvelän mukaan vastaavaa virhettä ei ole sairaalassa aiemmin tapahtunut.
Myös työntekijät järkyttyivät
Virheen paljastumisen jälkeen käyttöönotettu kaksoistarkastus tarkoittaa sitä, että tästä lähtien vainajan luovutuksessa sekä hautaustoimiston että sairaalan henkilökunnan edustaja tarkistavat vainajan rannekkeen ja henkilötiedot sekä vahvistavat allekirjoituksillaan, että kaikki tiedot täsmäävät.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut selvityksen asiasta ja ottanut yhteyttä viranomaisiin. Selvityksen jälkeen sairaalan toimintatapoihin voi tulla lisää muutoksia.
– Otamme vilpittömästi osaa omaisten suruun. Pyydämme anteeksi hyvin poikkeuksellisen virheen aiheuttamaa lisätuskaa ja kannamme tästä vastuun, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen.
Sally Järvelän mukaan sekä omaisia että työntekijöitä pyritään tukemaan asian käsittelyssä kaikin mahdollisin tavoin.
− Tapahtuma on järkyttänyt myös asiassa toimineita työntekijöitä. Olemme kaikki todella pahoillamme, Järvelä sanoo.
Omaiset ovat antaneet sairaanhoitopiirille luvan tiedottaa tapahtumasta yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisia tietoja ei yksityisyyden suojan vuoksi voida antaa. Sairaala toimittaa lopullisen selvityksen virheellisesti tuhkatun vainajan perheelle.
Kun joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat keskenään, ulkopuolinen ei ymmärrä puheesta sanaakaan. Kymmenvuotiaat tytöt käyttävät salakieltä, jonka taito on kulkenut Kaiholan suvussa.
– Eli mummoni opetti kielen minulle, hän suomentaa.
Kaihola kiinnostui dede-kieleksi kutsutusta salakielestä ennen kouluikää ja opetteli puhumaan sitä sujuvasti. Hänen isovanhempansa käyttivät kieltä omassa nuoruudessaan keskinäisenä salakielenään.
– Kertun ukki oli oppinut sen lapsuudenkaveriltaan, joka oli oppinut sen serkuiltaan, kertoo Kertun isä Jussi Rytkönen.
Lapsi testaa kielen rajoja
Suomessa tunnetaan useita sala- ja leikkikieliä. Kaikkein tunnetuin on luultavasti kontinkieli, jossa sanan tavut sekoitetaan kontti-sanan tavuihin. Vede-kieleksi nimetty leikkikieli oli yleinen erityisesti 1950-luvun Helsingissä. Suomenruotsalaisten käytössä olleesta fikon-kielestä puolestaan on jäänteitä stadin slangissa. Myös Kerttu Kaiholan suvun dede-kieli perustuu lisätavuihin. Siinä d- ja f-alkuisia tavuja lisätään sanan tavujen väliin.
– Lasten ja nuorten käyttämiä salakieliä on tutkittu maailmalla melko paljon. Erityisesti nuorten tyttöjen käyttämä salakieli toimii usein ryhmähengen vahvistajana, sanoo kielenopettaja ja tutkija Satu Rakkolainen-Sossa.
Hän on tutkinut monikielisen lapsen salakieltä tehdessään monikielisyyttä käsittelevää väitöskirjaa Turun yliopistossa.
Rakkolainen-Sossan mukaan kielellä leikittely on lapsille tyypillistä. Lapset testaavat kieltä ja sen rajoja.
– Sanojen monimerkityksellisyys ja erilaiset kielivitsit kiehtovat etenkin kouluikäisiä. Pienet lapset puolestaan harjoittelevat varsinkin äänteitä kielileikeissään.
Monilta leikkimielisyys katoaa aikuistumisen myötä. Salakielen tai muun kielellä leikittelyn voi toki oppia myös aikuisena, vaikka se ei kävisikään yhtä sujuvasti kuin lapselta.
Puolessa tunnissa taituriksi
Kerttu Kaiholan perheessä salakielen taito on hypännyt yhden sukupolven yli: isä Jussi Rytkönen ymmärtää dede-kieltä hieman, kun keskittyy kovasti, mutta ei pysty itse puhumaan sitä.
Kaihola on opettanut kielen kahdelle kaverilleen. Kolme muuta osaa toimia tulkkeina, mutta ei vielä itse puhu sujuvasti.
– Odofopidifin kidifieledefen pudufuoledefessadafa tudufunnidifissadafa, Emma Albert kertoo.
Eli sama suomeksi:
– Opin kielen puolessa tunnissa.
– Käytämme dede-kieltä silloin, kun on joku tärkeä asia, jota muut eivät saa tietää, Emma Albert sanoo.
Turun puukottaja sanoi tappaneensa jonkun myös Marokossa tai Sveitsissä, kertoi Turun puukottajan huonetoverina Pansion vastaanottokeskuksessa ollut mies oikeudessa keskiviikkona.
– En muista missä, mutta hän oli pahoillaan siitä ... Sen jälkeen huomasin, että hän lähestyi Turussa ihmisiä, joilla on tekemistä näiden (Isisiin liittyvien) asioiden kanssa, todistajana kuultu mies kertoi.
Oikeudenkäynnissä kuultiin myös puukottaja Abderrahman Bouananen lapsuudenystävän kertomus Bouananen radikalisoitumisesta. Se vahvisti Bouananen itse aiemmin kertomaa etsintäkuulutetun uzbekkimiehen roolista.
Bouanane on kertonut poliisille, että hänen etsintäkuulutettu ikätoverinsa oli puhunut hänen kanssaan Isisistä ja neuvonut, mistä Isis-propagandaa löytyy. Kertomansa mukaan Bouanane myös oikeutti teon itselleen nojaten uzbekkimiehen virheelliseen kertomaan Suomen roolista Syyrian sodassa.
Uutta kuulustelumateriaalia julki
Lapsuudenystävää ei päästy kuulemaan henkilökohtaisesti, sillä hän on tiettävästi poistunut maasta. Sen sijaan oikeudenistunnossa käytiin läpi miehen aiemmin salattuja poliisikuulustelujen osia. Puukottaja ja lapsuudenystävä olivat tämän omien sanojen mukaan tutustuneet Marokossa 15-vuotiaina ja olleet siitä saakka ystäviä.
Mies oli kuulustelujensa mukaan nähnyt, että Bouanane tapasi uzbekkimiestä moskeijassa. Hän kertoi, että Bouanane alkoi katsoa Isis-videoita ja alkoi vakuuttua siitä, että Isis on oikeassa sen jälkeen kun oli tavannut uzbekkimiestä.
Lapsuudenystävä kertoi, että uzbekkimies olisi mahdollisesti "aivopessyt" Bouananen.
– Tämä ei ole arvaus, olen varma sataprosenttisesti, koska hän on ollut minun kaveri, ystäväni lapsuudesta lähtien.
"Hänellä ei ollut kaikki kotona"
Loppuvuodesta 2016 Bouananeen tutustunut Bouananen huonetoveri kertoi, että tämän käytös oli alkuvaiheessa normaalia.
– Oli kunnioitettava suhde, hän kunnioitti minua. Hän laittoi valot pois kello kymmenen illalla, kun tarvitsin unta. Hän kävi koulua. Välillä hän kuunteli nykypäivän musiikkia, mies kertoi.
Radikalisoituminen ilmeni huonetoverin mukaan omituisena käytöksenä kesällä kuukausi puolitoista ennen iskua.
– Abderrahman käyttäytyi vähän hullusti ... Hän kävi moskeijassa rukoilemassa, mutta sitten jättikin rukoukset tekemättä. Hänellä ei ollut kaikki kotona.
Bouanane yritti miehen mukaan myös vakuuttaa ystäviään siitä, että Isis on oikeassa, koska oli itse varmistunut siitä.
Käsittely jatkuu maanantaina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäen kuulemisella. Hän on jo aiemmin analysoinut Bouananen kirjoituksia, manifestia ja niiden liittymäkohtia Isisiin poliisille. Oikeudessa käydään tuolloin myös läpi Bouananen mielentilatutkimus suljetuin ovin.
Svenska Ylen selvityksen mukaan perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu -työssä on hyvin iso osa kopioitu suoraan yhdestä lähteestä.
Selvityksen mukaan Huhtasaaren gradussa on kopioituna jopa 30 prosenttia Tiina Simpasen vuonna 2001 kirjoittamasta pro gradu -työstä "Kohti monikulttuurista koulua".
Selvityksen mukaan Huhtasaaren gradussa on suoria kopioita. Lisäksi alkuperäistä tekstiä on paikoin muutettu vain yksittäisten sanojen osalta. Osa tekstistä on kopiota jopa kirjoitusvirheitä myöten.
Ylen pyynnöstä Simpasen ja Huhtasaaren gradujen yhteneväisyyksiin perehtyneet kaksi professoria vahvistavat plagioinnin. Professorit viittaavat kommenteissaan Huhtasaaren jopa "anastaneen" tuloksia omaan tekstiinsä.
– Jos siellä oli vielä jotakin muuta, niin olisihan minun pitänyt löytää ne. Se on mahdollista ja noloa, Hautamäki sanoo.
Lisäksi hän toteaa, että noin 30 prosentin plagiointi on tietona "tietysti vielä ikävämpää".
Yliopisto harkitsee uutta selvitystä, jos pyyntö tulee
Jyväskylän yliopisto ei ainakaan toistaiseksi aloita Huhtasaaren gradusta uutta selvitystä, koska yliopistolle ei ole saapunut uutta ilmoitusta plagiointiepäilystä.
Meille joko tulee selvityspyyntö tai ei tule. Johtava lakimies Sanna Anttilainen
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ei kommentoi Ylelle uusia tietoja, mutta yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen kertoo, että uuden selvityksen käynnistäminen on mahdollista.
– Mikäli yliopistoon saapuisi hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily, jossa olisi yksilöity uusia kohtia ja se muuttaisi alustavan selvityksen mukaista tilannetta olennaisesti, olisi yliopiston harkittava uuden selvityksen käynnistämistä. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilythän eivät vanhene. Meille joko tulee selvityspyyntö tai ei tule, kommentoi yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen Yle Jyväskylälle.
Olennainen muutos tarkoittaa, että Laura Huhtasaaren gradussa olisi merkittävästi suurempi prosentti viitteittä tehtyjä suoria lainauksia, kuin rehtorin päätöksessä mainittu 10,7 prosenttia.
Keskiviikkona illalla Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kommentoi Twitterissä, että yliopisto tutustuu esille tuotuun uuteen aineistoon ja etenee "tutkimuseettisten ohjeistusten mukaisesti. Tarvittaessa uudella selvityksellä."
Huhtasaari: "Aikamoista syynäystä ja ajojahtia"
Laura Huhtasaari kommentoi uusinta plagiointiepäilyä Ylelle eduskunnassa keskiviikkona. Huhtasaari sanoo, että hän on noudattanut gradun teossa vuonna 2002 annettuja ohjeita.
Huhtasaari muistuttaa, että Jyväskylän yliopisto on arvioinut gradun uudelleen alkuvuonna ja todennut, että jatkotoimenpiteisiin ei ole tarvetta.
Huhtasaari pitää erikoisena ajatusta, että gradu käytäisiin vielä kertaalleen läpi.
– Koen, että tämä on kyllä aika tarkoituksenhakuista. Ilmeisesti ei nyt muuta löydy, niin tähän on tartuttu. Tämä on aikamoista syynäystä ja ajojahtia.
Juttua muokattu klo 15.48: Lisätty emeritusprofessorin kommentti.
Juttua muokattu klo 16.10: Lisätty yliopiston lakimiehen kommentit.
Juttua muokattu klo 16.21: Lisätty Huhtasaaren kommentit.
Juttua täydennetty klo 19.05: Lisätty rehtori Hämäläisen twiitti.
Australiassa on käynnistynyt maailman tähän asti suurin operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi.
Breakthrough Listen -hankkeen keskiössä on Australiassa sijaitseva Parkesin radioteleskooppi. Tämän vuoden aikana se etsii merkkejä Maapallon ulkopuolisista sivilisaatioista 1 500 tunnin ajan.
Parkesin laitosta on käytetty aikaisemminkin vastaavaan työhön, mutta Parkesin laitteistoa on viime aikoina uusittu, minkä ansiosta se kykenee nyt keräämään valtavan paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin.
Kun aikaisemmin etsintä on kohdistunut vain muutamaan lähimpään tähteen, nyt etsintäalueena on suuri osa omasta galaksistamme, linnunradasta ja sen kymmenet miljoonat tähdet.
Lisäksi Breakthrough Listen suunnataan myös lähigalakseihin, jotka tunnetaan Magellanin pilvien nimellä. Niissä on kymmeniä miljardeja tähtiä.
Avaruudesta kerätään tietomassaa, josta pyritään erottelemaan aines, joka olisi älyllisten olentojen tuottamaa. Suurena hankaluutena on poistaa havainnot, jotka ovat peräisin ihmisten toiminnasta, eli esimerkiksi satelliiteista, lentokoneista ja matkapuhelimista.
– Kun siivilöimme näitä valtavia tiedostomassoja löytääksemme teknologisten sivilisaatioiden kädenjälkiä, toivomme saavamme todisteita siitä, ettei oma planeettamme, joka on vain yksi galaksimme sadoista miljardeista, olisi ainoa, missä älyllistä elämää on kehittynyt, sanoo Berkeleyn yliopiston tutkija Danny Price brittiläiselle Independent-lehdelle.
Miksette lisäänny ja täytä maata, miksette osta asuntoja, elä säästeliäästi, sijoita arvoasuntoihin ja osakkeisiin? Miksi te vain räpsitte selfieitä, homehdutte riippukeinuissa ja olette niin kuin ette ymmärtäisi, että kaikki se, mitä te nimitätte “kohtuuttomiksi heikennyksiksi” elinolosuhteisiinne, on tosiasiassa vain teidän omaksi parhaaksenne?
Miksi te ette äänestä? Miksi ette liity puolueisiin tai asetu ehdolle maakuntavaaleihin?
Nuoret, te katalat madot, voisitte periaatteessa olla ihan siedettäviä, mutta kun te ette lainkaan tahdo käsittää, että teidän tehtävänne on miellyttää edellisiä sukupolvia.
Kiittämättömyys ilmenee joka käänteessä.
Otetaanpa esimerkiksi tämä koulussa vatuloiminen. Te ette millään näytä ymmärtävän, että tämä eläminen hoidetaan niin, että viimeistään siinä rippikoulun jälkeen olisi hyvä tietää, mikä on oma ”juttu”, ja sen jälkeen ruveta määrätietoisesti rakentamaan monipuolista asiantuntijuutta siinä ”jutussa”. Erityisen hyvä olisi, että se ”juttu” olisi jotenkin elinkeinoelämän eli meidän yritystemme tarpeisiin sopiva.
Jotta tässä onnistuttaisiin parhaalla mahdollisella tavalla, me pistettiin koululaitos ihan sekaisin. Tehän tykkäätte niistä pädeistä ja pödeistä ja kun te vain tuijotatte niitä kaiket päivät, niin teistä on tullut ihan hirveän levottomia, ette yhtään kestä sellaista perinteistä pulpettia, pitää olla dynaamisia luokkahuoneita, joissa ei ole yhtään seinää mutta ihan mielettömästi mahdollisuuksia kyllä on. Te ette enää osaa lukea ettekä puhua paitsi niillä emotseilla vai mitä ne on, niin me vaihdettiin loputkin kirjat äppeihin, koska sähläämällä rakennetaan monialaista oppimista.
Onko selvä?
Sitten kun te olette sählänneet itsenne lukion loppuun, niin me ajateltiin, että olisi todella kätevää, ettei sitä alaa tarvitse enää yhteishaussa turhaan ruveta arpomaan, vaan otetaan se mikä otetaan ja sillä hyvä. Sitä kutsutaan ensikertalaiskiintiöksi ja se on ihan oikein teidänkaltaisillenne vetelyksille.
Sieltä korkeakoulusta olisi parempi päästä pihalle vielä kun omin jaloin pääsette, niin me ajateltiin, että parhaiten teitä kannustaa se, että annetaan teille vähemmän rahaa ja vähemmän aikaa, otatte vaikka enemmän lainaa sitten.
Hetkinen, nyt kuului jotain piipitystä. Ai töitä? Ai oman alan töitä opiskeluaikana?
No sopisiko sellainen järjestely, että käytte pari minuuttia kuussa töissä, ja jos sen yli lipsahtaa, niin maksatte ne tuet plus erittäin kohtuullisen koron takaisin. Tai ei niitä kaikkia välttämättä tarvi maksaa, mutta selvittäkää itse, miten Kela toimii, ei täällä ketään paapomaan ruveta.
No sopisiko sellainen järjestely, että käytte pari minuuttia kuussa töissä, ja jos sen yli lipsahtaa, niin maksatte ne tuet plus erittäin kohtuullisen koron takaisin. Tai ei niitä kaikkia välttämättä tarvi maksaa, mutta selvittäkää itse, miten Kela toimii, ei täällä ketään paapomaan ruveta.
Kuinka kauan sen gradun kanssa vielä kestää? Voisitteko pliis pistää vähän vauhtia, niin pääsisitte kiinni työelämään? Se olisi hirmuisen tärkeää meidän eläkejärjestelmän varmuuden turvaamisen kannalta. Ai miten oman alan töitä saa ilman oman alan työkokemusta? No tietenkin oikealla asenteella ja intohimoisella duunilla, sitä työnantajat nykyään arvostaa.
Hei nuoret, meillä on idea! Mitä jos tehtäisiin niin, että helpotetaan teidän irtisanomista, ihan vain teidän ja elinkeinoelämän omaksi parhaaksi? Ettehän te muutenkaan vakituisia töitä osaa arvostaa, te vain etsitte itseänne Balilla ja löydätte itsenne vuokrayksiöstä Kalliosta. Miksette osta omakotitaloa Sotkamosta? Miksette pidä koko Suomea asuttuna? Te ette ymmärrä juurianne ettekä tiedä, mistä maito tulee. Onko teillä edes ajokorttia?
Hei nuori, ymmärrätkö, miten vastuutonta on elää tuolla tavalla kädestä suuhun? Kannattaisi vähän ajatella eläkkeitäkin. Ja lopettakaa se avokadojen syöminen ja kahvin juominen, ettekö käsitä, miten vakava asia ilmastonmuutos on? Se voi iskeä hetkenä minä hyvänsä, kun te ja miljoonat ilmastopakolaiset sitä vähiten odotatte.
Silloin teillä on se opintolaina ja teidän repaleiset silpputyöt, neljä euroa eläkettä ja neliömetri napajäätä, niin mikä on, miksette hanki lapsia ja vaihda meidänkin vaippojamme siinä samalla?
Nuoret, miksette te osaa elää?
Tuija Siltamäki
Tuija Siltamäki on Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja, jonka eläkesäästämisen kantava strategia on kuolla alle 60-vuotiaana.
Syrjäisen maatilan pihanpiirissä olevasta aitauksesta kuuluu möreitä varoitushuutoja, kun katselemme parin sadan metrin etäisyydeltä aitauksen keskellä pellolla käyskenteleviä outoja eläimiä. Voimakkaat varoitushuudot muistuttavat karhun tai hirven örinää, niiden tarkoituksesta ei voi erehtyä.
Huomaamme viiden yksilön lauman keskelle pienen vasan. Varoitushuudot ovat tehneet tehtävänsä ja emo johdattaa huterin askelin lumihankien keskellä liikkuvan pitkäkoipisen vasan metsän suojaan. On huhtikuun puoliväli ja vasa on vasta muutaman päivän ikäinen.
Koko lauma suojaa tulokasta. Ne ovat hyvin varovaisia ja reagoivat pienimpäänkin liikkeeseen. Vaikka olemme satojen metrien päässä niistä, on meidän riisuttava yltämme kirkkaan väriset vaatekappaleet. Erityisesti punaiseen väriin ne tuntuvat reagoivan voimakkaasti.
Isto Janhunen / Yle
Jotta nämä eläimet saavat olla rauhassa ulkopuolisilta häiriöiltä, emme kerro milutarhan tarkkaa sijaintia emmekä sen omistajan nimeä.
Nuo erikoiset eläimet ovat davidinhirviä eli miluja. Sanotaan, että sillä näyttää olevan hirven sarvet, kamelin niska, lehmän sorkat ja aasin häntä.
Taavetti on tarhakarkulainen
Davidinhirvet päätyivät Keski-Suomeen Liedon Zoolandian kautta. Sinne milut tuotiin Latviasta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Esimerkiksi Virossa niitä on paljon, tietää milujen omistaja. Liedosta davidinhirviä on siirretty myös Korkeasaaren eläintarhaan.
Taavetti yritettiin aluksi laittaa yhteen peurojen kanssa, mutta ei se viihtynyt. Sen seuraksi tuotiinkin kaksi naarasta. Ensimmäinen vasa syntyi vuosi sitten keväällä ja kuukausi sitten huhtikuun alkupuolella syntyi toinen vasa. Viime vuoden vasa voi hyvin vaikka emo onkin nyt vieroittamassa sitä.
Keskisuomalainen tarha on ainoa yksityisessä omistuksessa oleva milutarha Suomessa. Siitä ei ole aikomusta tehdä käyntikohdetta vaan toiminta pyörii täysin eläinten ehdoilla.
Milu metsästettiin sukupuuttoon
Davidinhirvi on kiinalainen hirvieläin, joka metsästettiin sukupuuttoon sodan pyörteissä 1900-luvun alkupuolella. Viimeisestä luonnonvaraisesta milusta on havainto vuodelta 1939. Vuonna 2008 laji julistettiin luonnosta hävinneeksi (IUCN).
Nimensä milu on saanut ranskalaisen lähetystyöntekijän ja luontotutkijan Armand Davidin mukaan. Ennen lajin sukupuuttoa hän ehti siirtää niitä suojelualueille.
Isto Janhunen / Yle
Nykyisin kaikki tarhoissa elävät milut ovat sukua 11 yksilölle, jotka lisääntyivät Englannissa 1900-luvun alussa.
Koko maailmassa aidatuilla suojelualueilla davidinhirviä arvioidaan olevan noin 2 000 yksilöä.
Talvinen luonto voi olla kohtalokas vasalle
Palaamme milutarhalle toukokuun alkupuolella, kuukausi vasan syntymän jälkeen. Lumihanget ovat jo sulaneet ja milutarhalla on rauha maassa.
Talvi voi olla kuitenkin kohtalokasta aikaa pienelle vasalle. Aluksi sen ainoa selviytymiskeino on painautua tiiviisti maata vasten jos jokin ulkopuolinen vaara uhkaa sitä. Pelkästään lipsuminen polulta paksuun lumikinokseen voi olla kohtalokasta.
Isto Janhunen / Yle
Milutarhan liepeillä tiedetään liikkuneen myös petoja. Ahma, ilves, karhu ja susi ovat kiinnostuneita tulokkaista.
Kuukausi sitten syntynyt vasa voi kuitenkin hyvin. Se on selviytynyt ensimmäisestä elinkuukaudestaan eikä laumakaan ole enää niin säikky kuin kuukausi sitten.
Milut päästävät jo lähemmäksi kuvaajankin, tosin varoitushuutojen saattelemana.
