Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka on jättänyt Jyväskylän yliopiston hallitukselle hallintokantelun, joka koskee rehtori Keijo Hämäläisen toimintaa, kertoo Keskisuomalainen.
Kuun vaihteessa yliopisto sanoutui irti Puolimatkan kirjoituksesta, jossa Puolimatka muun muassa sanoi joidenkin tutkijoiden esittäneen, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi. Puolimatkan kohua herättänyt kirjoitus julkaistiin Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla.
Hämäläinen sanoi Twitterissä viime keskiviikkona muun muassa, ettei kirjoitus edusta Jyväskylän yliopiston arvoja eikä linjaa. Hän myös sanoi yliopiston ryhtyvän konkreettisiin toimenpiteisiin.
Keskisuomalaisen mukaan Puolimatka syyttää nyt Hämäläistä virheellisestä menettelystä. Puolimatka sanoo lehdelle, ettei JYY, rehtori tai kukaan hänen avustajistaan ollut häneen yhteydessä ennen lausuman tekemistä.
Ylioppilaskunta ei hyväksy Puolimatkan lausuntoja
Ennen Hämäläisen tviittiä opiskelijoita edustava ylioppilaskunta JYY vaati yliopistoa takaamaan turvallisen opiskeluympäristön kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. JYY sanoi myös, ettei hyväksy Puolimatkan homofobisia lausuntoja.
Keskisuomalaisen mukaan Puolimatka muun muassa kysyy, voidaanko julkista irtisanoutumista omasta työntekijästä pitää esimerkiksi kunnioittavana kohteluna ilman, että työntekijää on kuultu.
Puolimatkan kantelun mukaan se, että kuulemistilaisuus järjestetään puolentoista viikon kuluttua julkilausumasta, ei korjaa tilannetta, koska yliopisto on jo julkisesti sanoutunut irti kirjoituksesta, Keskisuomalainen kertoo.
Hämäläinen: Tavoitteena tavata Puolimatka ensi viikolla
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kertoo, että heillä on tavoitteena tavata professori Tapio Puolimatka ensi viikolla. Tapaamisesta STT:lle sähköpostitse kertonut Hämäläinen ei tarkentanut, keitä mahdolliseen tapaamiseen osallistuu.
STT:lle ensi viikon mahdollisesta tapaamisesta sähköpostitse kertonut Hämäläinen sanoo, ettei kommentoi asiaa enempää tässä vaiheessa. Hän ei myöskään tarkentanut mahdollisen tapaamisen ajankohtaa.
Puolimatkan työnantaja on aiemminkin joutunut pohtimaan hänen lausumiaan. Muutama vuosi sitten Puolimatka kirjoitti useita sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavia mielipidekirjoituksia.
Tuolloin yliopisto julkaisi tiedotteen, jossa se nimiä mainitsematta ilmoitti, etteivät yliopiston työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa ja toivottavaa on, että omat poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet tuotaisiin esille yksityishenkilönä eikä yliopiston työntekijänä.
Juttua päivitetty klo 22.40: lisätty rehtori Keijo Hämäläisen kommentti.
Te vielä tuotte tuon lapsen takaisin tänne. Ensiapuun sillä kertaa.
Näin sairaalahenkilökunta sanoi Heidi Yläselle ja tämän miehelle, kun he olivat saaneet esikoisensa. Heidän ei uskottu pärjäävän lapsen kanssa nuoren ikänsä takia.
Ylänen sai lapsen 19-vuotiaana. Hän oli juuri painanut ylioppilaslakin päähänsä ja raskauteen pystyi keskittymään täysillä opiskelun jälkeen. Synnytyksen jälkeinen aika ei kuitenkaan ollut helppo, ja vauva oli hetken keskolassa.
– Silloin olin todella herkkänä ja tarvitsin kaiken mahdollisen tuen, mutta sairaalassa meitä vain arvosteltiin, Ylänen sanoo surullisena.
Katseet. Ne kertovat siitä, ettet ole tervetullut. Heidi Ylänen
Nyt kahdeksan kuukauden ikäinen Aurora jokeltaa Yläsen sylissä. Tukea Ylänen on saanut omalta ja miehensä perheeltä. Tukiverkostolla on ollut tärkeä merkitys äidiksi tulleen arjessa.
Tuen lisäksi Ylen haastattelemat nuoret äidit kertovat saavansa ilkeitä kommentteja lähipiiristä ja tuntemattomilta. Suurin osa kommenteista liittyy siihen, että heidän pärjäämistään kyseenalaistetaan.
Väheksyntää ja kyseenalaistamista tapahtuu myös muiden äitien keskuudessa. Ylänen kertoo, että vanhemmilla äideillä on usein omat porukat, eikä niihin oteta mukaan.
– Katseet. Ne kertovat siitä, ettet ole tervetullut.
Käsitys teiniraskauksista on jumittunut 70-luvulle
Johanna Ahtonen on kahden lapsen äiti. Ensimmäisen lapsen hän sai 16-vuotiaana. Silloin hänen opettajansa oli sitä mieltä, että Ahtosen ei tulisi pitää lasta.
– Hän ehdotti minulle aborttia. Oma opettaja, kuvittele.
Opettaja kyseenalaisti Ahtosen poissaoloja, jotka lisääntyivät raskauden loppuvaiheessa. Kommentti abortista oli viimeinen tikki. Koulu sai jäädä siinä vaiheessa.
Loukkaavat kommentit eivät loppuneet silloinkaan, kun lapsi syntyi.
Alle 19-vuotiaiden äitien määrä on pudonnut 70-luvulta yli puolella.Asmo Raimoaho / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Reija Klemetin mukaan teiniraskaudet ovat monesti ennen olleet ei-toivottuja. Klemetin mielestä tämä saattaa olla syynä siihen, että nuoret voivat kokea ammattilaisten kyseenalaistavan heidän taitojaan äitinä.
– Näin ei pitäisi olla. Jokainen äiti ansaitsee tulla arvostetusti kohdelluksi.
Teiniraskauksissa on tapahtunut selvä muutos, sillä 70-luvulla alle 19-vuotiaita äitejä oli lähes 5 000, mutta tällä vuosikymmenellä luku on pudonnut alle 2 000:een.
70-luvulla ehkäisy oli jo mahdollista, mutta nyt ehkäisymenetelmiä on monipuolisemmin. Nuoret saavat koulussa myös seksuaalikasvatusta ja ehkäisyn käyttö on lisääntynyt. Raskaudenkeskeytykset ovat myös vähentyneet. Klemetin mukaan ehkäisyn saatavuus ei kuitenkaan ole painavin syy lastenhankinnan siirtämiseen.
Väestöliiton vuoden 2008 perhebarometrissä selviää, että yleisimpiä syitä lasten hankinnan siirtämiselle olivat keskeneräiset opinnot, halu edetä ammatissa sekä työtilanteen epävarmuus.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 60-luvulta tähän päivään kolmella vuodella.Asmo Raimoaho / Yle
Syyt ovat hieman muuttuneet, sillä vuonna 2015 (Väestöliitto) syyt opintojen ja taloudellisen tilanteen lisäksi olivat sopivan kumppanin puute ja kypsymättömyys. Lasten hankintaa lykätään myös sen takia, että nuoret haluavat esimerkiksi matkustella ja opiskella, eikä nykyisestä elämäntyylistä uskalleta luopua.
Äidiksi tullaan myös yhä vanhempana. Vuonna 2017 ensisynnyttäjien keski-ikä oli lähempänä kolmeakymmentä. Keski-ikä on noussut tasaiseen tahtiin, sillä vielä 80-luvulla se oli alle 27.
Toiset äidit arvostelevat anonyymisti somessa
Oliko tuo vahinko?
Tämä kysymys on loukannut eniten Laura Hyvöstä.
– Olen yrittännyt etsiä itsestäni vahvuuksia, etten murtuisi ilkeiden kommenttien alle.
Hyvösen kasvatustaitoja on arvosteltu esimerkiksi siitä, että hän vei lapsensa yhdeksän kuukauden ikäisenä päiväkotiin, jotta pystyisi jatkamaan opiskelua.
Tärkeimmän tuen Hyvönen on saanut vanhemmiltaan ja varsinkin äidiltään. Osa ystävistä on myös omalla tavallaan tukenut Hyvöstä, mutta he eivät täysin ole voineet ymmärtää tilannetta.
Hyvönen on kokenut myös sen, kuinka somessa toiset äidit arvostelevat häntä anonyymisti.
Laura Hyvönen sai Aslak-poikansa 19-vuotiaana.Elisa Kinnunen / Yle
Se vielä heittää lapsensa portaista alas
Näin Johanna Ahtonen kuuli tutultaan hänestä puhuttavan. Hän on kiitollinen, että kaikki kommentit eivät kantaudu omiin korviin.
Ensimmäisen lapsen kohdalla kommentit tuntuivat vielä pahoilta. Silloin Ahtonen oli vielä hyvin epävarma itsestään ja tilanteestaan.
– Mietin, onko minussa jotain vikaa, kun minun ei anneta edes yrittää näyttää, että olen hyvä äiti.
"Tiesin pärjääväni"
Ahtonen odottaa syksyä, sillä silloin hänen vanhempi lapsensa Julia menee ensimmäiselle luokalle. Sisko Josefiina on vähän yli vuoden ja Ahtonen viettää hänen kanssaan aikaa kotona.
– Lapsi antaa ihan uuden elämän. Nuorena on aikaa olla kotona ja nähdä lapsen kasvavan.
Ahtonen on nyt 23-vuotias ja miettii raskausaikaansa.
– Eihän sitä silloin tiennyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olin todella nuori, mutta tiesin pärjääväni.
Saksalaisäiti ja hänen miesystävänsä tuomittiin tiistaina vankeuteen naisen pikkupojan toistuvista raiskauksista ja muille pedofiileille myymisestä. Tapaus on järkyttänyt saksalaisia.
Freiburgin oikeus tuomitsi pariskunnan lapsen vakavasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, miehen 21-kertaisesti ja naisen 19-kertaisesti. Pariskunta tuomittiin myös raiskauksesta, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävästä ihmiskaupasta, pakkoprostituutiosta ja lapsipornografian tuottamisesta.
48-vuotias nainen, josta Saksan julkisuuskäytännön mukaan käytetään nimeä Berrin T. tuomittiin 12,5 vuoden vankeuteen. Hänen miesystävänsä, 39-vuotias Christian L. tuomittiin 12 vuoden vankeuteen. Miehellä oli jo aiempia tuomioita pedofiliasta ja hänen täytyy osallistua hoitoon vankeutensa aikana.
Pariskunta tuomittiin syylliseksi nyt 10-vuotiaan pojan toistuviin raiskauksiin sekä hänen myymiseensä darknetissä, pimeässä netissä. Osaa hyväksikäytöstä oli videoitu.
Äiti tiesi miehen pedofiliasta
Jopa kokeneet, lapsiseksiä tutkivat poliisit ovat sanoneet, että he eivät ole koskaan aikaisemmin nähneet tämän kaltaista tapausta.
Saksalaispariskunta ja kuusi muuta ihmistä pidätettiin viime syyskuussa. Useita miehiä on jo tuomittu erillisissä oikeudenkäynneissä.
Oikeuden mukaan pariskunta tapasi Staufenissa Freiburgin lähellä sijainneessa ruokajakelupisteessä loppuvuonna 2014. Oikeuden mukaan pojan äiti oli tietoinen miehen pedofiilisistä taipumuksista ja edellisistä tuomioista.
Seuraavien kuukausien aikana nainen järjesti miehelle tilaisuuksia käydä käsiksi hoitamaansa 2-vuotiaaseen tyttöön. Toukokuussa 2015 pariskunta aloitti naisen pojan hyväksikäytön. Mies tarjosi naiselle rahaa vastineeksi lapsen raiskaamisesta.
Pariskunta salli neljän muun miehen käyttää poikaa seksuaalisesti hyväksi. Heidän joukossaan oli saksalainen sotilas, sveitsiläismies ja espanjalaismies, joka myönsi maksaneensa pariskunnalle 10 000 euroa pojan toistuvista raiskauksista. Espanjalaismies tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen ja 18 000 euron korvauksiin maanantaina.
Pojan äiti oli usein paikalla, kun lasta hyväksikäytettiin, sillä hänen läsnäolonsa rauhoitti lasta, kerrottiin oikeudessa.
Pariskunta määrättiin lisäksi maksamaan yhteensä 30 000 euroa pojalle sekä 12 500 euroa pikkutytölle.
Viranomaisten suojelu petti
Uhriksi joutunut poika on nyt sijaisperheessä. Pojan lakimiehen mukaan hän voi suhteellisesti katsoen melko hyvin. Pojan ei ole tarvinnut todistaa oikeudessa.
Paikallisviranomaisia on syytetty siitä, että he eivät ole onnistuneet suojelemaan poikaa. Saksan lapsiasiamies on sanonut, että tapauksessa tehtiin vakavien virheiden sarja.
Viranomaiset ottivat pojan huostaansa viime maaliskuussa sen jälkeen kun he olivat saaneet poliisilta epämääräisen varoituksen siitä, että poika oli vaarassa. Paikallinen oikeusistuin lähetti pojan kuitenkin takaisin äidilleen viikkoja myöhemmin.
Kaiken lisäksi miehen sallittiin asua perheen kanssa, vaikka hänellä oli oikeuden määräys pysyä kaukana lapsista.
Asianmukaiset viranomaiset eivät olleet saaneet tietoja tapauksesta toisilta viranomaisilta ja lisäksi esimerkiksi toistuvat varoitukset pojan koulusta tämän hyvinvoinnistaan sivuutettiin.
Poliisi pääsi asian jäljille viime syyskuussa nimettömän vihjeen perusteella.
Viikko sitten maanantaina Raimo Käpynen oli vaimonsa ja muiden omaisten kanssa paikalla, kun hänen äitinsä veti viimeisen henkäyksen. 94-vuotias vanhus nukkui pois Villa Aallon hoivakodissa Tampereella.
Kello oli 17.55 eli virka-aika oli päättynyt. Vielä siinä vaiheessa Raimo Käpynen ja hänen vaimonsa Helena Käpynen eivät arvanneet, että kellonajalla olisi niin suunnaton merkitys ihmisen kuolemassa.
Ulkona oli 30 asteen helle ja hoivakodin huoneessa valtavan kuuma. Omaiset olivat yhteydessä useita kertoja maanantaina illalla Attendon hoivakodin henkilökuntaan, että lääkäri tulisi toteamaan kuoleman.
Selvisi, että Tampereen kaupunki on kilpailuttanut lääkäripalvelut Pihlajalinnalle. Ja että Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen, että kuoleman voi todeta virka-aikana.
Vainaja oli 18 tuntia huoneessaan
Henkilökunta ja Käpyset soittivat useaan kertaan Pihlajalinnaan, mutta eivät saaneet lääkäriä kiinni.
– Tampereen kokoisesta kaupungista ei löytynyt lääkäriä 94-vuotiaan vanhuksen vierelle viimeistä palvelusta tekemään. Attendon henkilökunta oli useaan otteeseen yhteydessä Pihlajalinnaan, että lääkäri olisi saatu paikalle. Kutsuihin ei vastattu, Raimo Käpynen sanoo.
– Onko kilpailu mennyt jo niin tiukaksi, että viimeinen palvelus jää tekemättä? Tässä tapauksessa on ainakin niin.
Lopulta Raimo Käpysen äiti makasi kuolleena 18 tuntia omassa huoneessaan.
– 18 tuntia vainaja odotti yhteiskunnalta viimeistä palvelusta sitä saamatta. Lääketiedettä sen paremmin tuntematta tulee mieleen, eikö vainajasta jo noin pitkän ajan kuluessa ala irrota bakteereita ja hajua. Henkilökunta ja asukkaat joutuvat toimimaan tällaisessa ympäristössä, Käpynen sanoo.
Lopulta tiistaina puolen päivän aikaan vanhus siirrettiin Acutaan. Omaiset eivät nähneet, että sairaanhoitaja olisi kokeillut pulssia. Raimo Käpystä ihmetyttää, miten vanhus voidaan kuljettaa hoivakodista ennen kuin kuolema on todettu.
– Joskus kuulee, miten ihmiset ovat olleet vielä hengissä kuljetuksen jälkeen. Maalaisjärjellä ajatellen ihminen pitäisi todeta kuolleeksi ennen kuin aletaan kuljettaa mihinkään. Nyt oltiin kuitenkin hoivakodissa eikä kotona.
Valviran mukaan kuoleman toteamisessa on ongelmia koko maassa.Marko Melto / Yle
Kymmeniä puheluita
Koska kuoleman toteaminen viivästyi, Käpyset eivät ole saaneet tietoa vielä kuoleman syyn selvittämisestä. Samoin hautauslupaa ei ole vielä tullut, eikä hautajaisia voi alkaa järjestää.
Helena Käpynen laskee soittaneensa viikon aikana ainakin 50 puhelua, eikä tilanne ole vieläkään selvä. Hän meni siivoamaan vanhuksen huonetta keskiviikkona ja siellä oli hänen mukaansa kuoleman jälkeen hajua.
Attendo kertoo, että hoivakodin lääkäripalveluista vastaa kaupungin kilpailuttama Pihlajalinna.
– Hoivakodistamme Villa Aallosta alettiin tavoitella Pihlajalinnan lääkäriä heti virka-ajan alettua tiistaiaamuna, mutta lukuisista soitoista ja soittopyynnöistä huolimatta Pihlajalinnan lääkäreihin ei saatu yhteyttä. Hoivakotimme henkilökunta ratkaisi tilanteen ottamalla yhteyden Acutaan, johon vainaja toimitettiin. Kun Pihlajalinnan lääkäri lopulta otti yhteyttä hoivakotiin, vainajalle oli jo tilattu kuljetus Acutaan. Olemme pahoillamme, että omaisille on koitunut huolta ja murhetta tämän vuoksi, Attendon viestintäasiantuntija Ilona Sammaljärvi sanoo.
Tapauksesta kertoi nimettömänä ensin Aamulehti. Pihlajalinnan johtaja ja Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan päällikkö ovat selitelleet tapausta julkisuudessa.
Pihlajalinna kertoo olleensa yhteydessä hoivakotiin tiistaina kymmeneltä ja saaneensa virheellisen tiedon, että vainaja olisi toimitettu Acutaan.
Pihlajalinnan mukaan sen "toiminnasta riippumattomista syistä" vainajan kuoleman toteaminen on kuitenkin venynyt iltapäivään.
– Jatkossa on varmistettava, että sekä hoivakodeissa että meillä on kaikilla oikea tieto kesäajan järjestelyistä, jotta vastaava tilanne ei toistu, Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtaja Jussi Korkeamäki sanoo tiedotteessa.
Käpysten mukaan heille soitettiin vasta vähän aikaa sitten, vaikka keskustelua oli käyty jo mediassa viikonloppuna.
– Saisivat Attendon ja Pihlajalinnan johtajat tulla vastaamaan, onko asiassa menetelty lakien, sopimusten ja asetusten mukaan. Lehdistössä ovat kyseiset johtajat selvitelleet asiaa ja vieritelleet syytä toistensa niskoille.
Käpyset ovat surullisia Suomen vanhuspalvelun tilasta ja ihmettelevät, miksi kaupungit tekevät tällaisia kilpailutuksia.
– Itsellekin tulee ikää ja haluan, että tilanne paranee vastaisuudessa, Raimo Käpynen sanoo.
Apulaispormestari: Virhe selvitetään, käytäntö ei ainakaan heti muutu
Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi on pahoillaan tapahtuneesta, ja esittää henkilökohtaisen osanottonsa omaisille.
– Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut jonkinlainen inhimillinen virhe ja kuoleman toteaminen on viivästynyt. Tapaus on selvitettävänä, ja siitä otetaan opiksi, sanoo Johanna Loukaskorpi.
– Nyt tieto ei ole kulkenut eikä ohjeita ole noudatettu. Tärkeintä on, että ohjeita noudatetaan.
Ohjeiden mukaan lääkäri toteaa kuoleman virka-ajalla ja viikonloppuisin vainaja viedään Acutaan. Kaupungin sopimus on samankaltainen muidenkin yksiköiden osalta.
Apulaispormestari lupaa, että päättäjät keskustelevat asiasta, mutta ei lupaa muutoksia.
– Yleensä on toimittu näin emmekä ole nähneet tarpeelliseksi muuttaa käytäntöä. Selvitetään tämä, ja katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia, sanoo Loukaskorpi.
Lainsäädännön mukaan kuolemasta pitää ilmoittaa viipymättä lääkärille tai poliisille.Marko Melto / Yle
Valvira: Ongelmia on koko Suomessa
Myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa tunnetaan ongelma.
Johtaja Tarja Holi Valvirasta sanoo, että kuoleman toteamisessa on käytännön ongelmia koko Suomessa. Hän ei ota tapaukseen kantaa, koska ei tunne sen yksityiskohtia.
– Jos vanhus kuolee perjantaina illalla tai viikonloppuna, voi kuoleman toteaminen venyä maanantaihin. Tämä on osoittautunut ongelmaksi koko Suomessa, Holi kertoo.
Lainsäädännön mukaan kuolemasta pitää ilmoittaa viipymättä lääkärille tai poliisille. Lääkärin on kuolemasta tiedon saatuaan suoritettava viipymättä ulkonainen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi.
Säännöksissä ei ole kuitenkaan tarkempia aikamääriä. Käytännössä kuoleman toteamisen venyminen usealla vuorokaudella ei Valviran mukaan ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lakiin. Holin mukaan nyt mietitään esimerkiksi, voisiko tietyissä rajatuissa tapauksissa kuoleman toteamisen tehdä alustavasti tähän koulutettu sairaanhoitaja, jos kyseessä on ennakoitu luonnollinen kuolema.
Vainajaa ei Valviran mukaan tulisi siirtää säilytystiloihin ennen kuoleman toteamista.
Lisätty kello 15.37 tieto, että kuolinhetkellä paikalla oli Raimo Käpysen lisäksi hänen vaimonsa ja muita vainajan omaisia. Kello 16.31 lisätty hoivakoti Attendon kommentit.
Suuren pelon ja valtavan ilon tunteet ovat tämän loppukesän aikana riuhuneet Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä Tarja Uusi-Illikaisen hevostilalla.
Yksi Tarja Uusi-Illikaisen hevosista – 11-vuotias irlannincob Lily – oli tiineenä ja varsan piti syntyä jo kesäkuussa. Raskaus kuitenkin venyi, ja Lily synnytti vasta 24. heinäkuuta. Kaikki ei kuitenkaan ollut, niin kuin olisi pitänyt.
Yleensä varsa nousee heti syntymänsä jälkeen jaloilleen ja alkaa etsiä emänsä nisää. Nyt varsa ei liikkunut.
– Varsa ei noussut jaloilleen, eikä oikein edes yrittänyt nousta, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.
Huoli alkoi kasvaa. Paikalle hälytetyllä eläinlääkärillä ei ollut kerrottavanaan mitään muuta kuin huonoja uutisia. Varsalla oli etujaloissaan asentovirhe, minkä takia se ei päässyt ylös. Lisäksi veriarvot paljastivat, että varsalla oli paha verenmyrkytys.
– Sitten ruvettiin miettimään, mitä tehdään. Vaihtoehtoja ei paljon ollut, kertoo Uusi-Illikainen.
Varsan ja tamman olisi voinut siirtää hoidettavaksi Helsinkiin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Olisi myös ollut mahdollista luovuttaa kokonaan ja lopettaa varsa. Kumpikaan ei ollut Uusi-Illikaisen mieleen.
– Me emme halunneet siirtää varsaa sairaalaan, vaan halusimme hoitaa sen kotona. Eläinlääkäri antoi luvan, ja nyt ollaan tässä, kertaa Tarja Uusi-Illikainen.
Arttua täytyy auttaa, jotta se pääsee imemään maitoa emänsä nisistä.Ville Toijonen / Yle
Jatkuva lääkitys
Viikon kuluttua syntymänsä jälkeen Arttu-varsa loikoilee tallin lattialla. Ulkopuolinen ei edes huomaa, että rennosti makaavalla pikku hevosella voisi olla jokin vialla.
Tosiasiassa varsa on vasta parin päivän ajan päässyt emänsä nisälle imemään maitoa. Sekin on tapahtunut vahvasti avustettuna.
– Meitä on monta ihmistä auttamassa Arttua. Sen jaloissa ei ole voimia oikeastaan ollenkaan.
Verenmyrkytyksen hoitoon Arttu saa antibioottia kaulassa olevan kestokanyylin kautta. Tarja Uusi-Illikaisen täytyy kuuden tunnin välein annostella kahta eri antibioottia Arttuun. Lääke on alkanut tehota ja Artun veriarvot ovat kääntyneet parempaan suuntaan.
Arttu ei ole omin jaloin seissyt vielä ollenkaan. Siksi sen voimatkaan eivät ole kasvaneet.
Artun tarina sai ihmiset liikkeelle
Kun Tarja Uusi-Illikainen päätti alkaa hoitaa Arttu-varsaa tallissaan, hän tiesi, että pienen hevosen hoitaminen ei tule olemaan helppoa. Hevonen vaatisi jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa. Ravintoa Arttu on saanut pääasiassa tuttipullosta.
Arttu on kuitenkin niin painava ja isokokoinen, että yksin sitä ei pysty siirtämään. Hevosen hoivaaminen alkoi ottaa koville.
– Nytkin on nyrkin kokoiset silmäpussit, naurahtaa Tarja Uusi-Illikainen.
Muutaman päivän hoivailun jälkeen Tarja Uusi-Illikainen sai yllättäen apua.
– Ystäväni Hassisen Mintti oli laittanut Facebookiin ilmoituksen siitä, että meillä on tällainen tilanne. Sen jälkeen olen saanut aivan mielettömästi avuntarjouksia. Nyt Arttua käy auttamassa lukemattomia ihmisiä – tuttuja ja ihan vieraita.
Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että avun ansiosta Artun voimat alkavat pikku hiljaa kasvaa ja hevonen yrittää jo seisoa jaloillaan.
– Nyt ehkä aletaan olla voiton puolella. Tosin pienellä varsalla vointi voi kääntyä huonoksi tosi nopeastikin.
Juuri tulleiden verikokeiden tulokset kertovat, että veriarvot ovat nyt kunnossa ja verenmyrkytys siis voitettu tauti.
Erikoinen lahjoitus
Arttu tarvitsee jatkuvaa tukea, koska jalat eivät kanna. Jotta Arttu saadaan siirrettyä emänsä nisälle, tarvitaan viisi ihmistä: neljä pitää jaloista kiinni ja yksi ohjaa Artun pään nisän äärelle.
– Artun jalat olivat kuin spagettia. Ne eivät kantaneet ollenkaan, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.
Uusi-Illikainen iloitsee kaikesta avusta, jota on Artun hoivaamiseen saanut. Kaikki apu ei kuitenkaan ollut vielä tässä. Eräänä päivänä hän sai hyvin yllättävän ja mieluisan avunannon lääkäriltä.
– Minulle tuli ihan ihmislääkäriltä avuntarjous. Hän oli kehittänyt Artulle etujalkoihin hiilikuitutuet. Ihan uskomatonta, että saamme sellaista apua.
Lääkärin Artun jalkoihin suunnittelemat tuet ovat ikään kuin kipsit, jotka saa helposti jaloista pois. Tarja Uusi-Illikaisen mukaan tuet tulevat tarpeeseen, koska Arttu tarvitsee apua vielä pitkään sen jälkeen, kun on päässyt jaloilleen. Vielä hiilikuitutukia ei ole päästy kokeilemaan, sillä niiden pitäisi tulla postissa kenties jo huomenna.
Valvontaa ja valvomista
Kaiken lisäksi Arttu tarvitsee valvontaa jatkuvasti. Koska Tarja Uusi-Illikainen ei luonnollisestikaan pysty 24 tuntia vuorokaudessa valvomaan, on siihen saatu apuvoimia nykyajan tekniikan avulla.
Facebookissa on Varsavahdit-niminen ryhmä, jossa vapaaehtoiset eri puolilla Suomea näkevät, mitä hevostallissa tapahtuu. Uusi-Illikaisen tallissa on valvontakamera, joka välittää kuvaa Varsavahdit-ryhmään. Kukin vapaehtoinen seuraa kameran välityksellä esimerkiksi yöaikaan tunnin tai kaksi, jotta Tarja Uusi-IIlikainen pääsee itse nukkumaan.
– Nämä kultaiset ihmiset valvovat Arttua ja tammaa, jotta minä pääsen nukkumaan. Tämä on aivan uskomatonta.
Arttu-varsan hoivaaminen jatkuu vielä kauan. Periksi ei anna hoitaja, eikä niin näytä tekevän varsakaan. Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että jo heti syntymän jälkeen Artun silmistä näki, että se ei luovuta.
Nyt kaksi viikkoa syntymän jälkeen Arttu ottaa jo haparoivia askeleita ja alkaa näyttää oikean luonteensa.
– Kyllä me siihen uskotaan, että kaikki tulee päättymään hyvin. Arttu on osoittanut, että hän on todellinen taistelija.
Toissaviikolla sipoolaisesta yksityisasunnosta löytyi surmattu mies. Pian tämä paljastui menestyneeksi sijoitusammattilaiseksi.
Toista viikkoa myöhemmin rikostutkijat pääsivät epäillyn surmaajan jäljille, ja viime torstaina poliisi päätti yrittää kiinniottoa. Se kuitenkin epäonnistui: ensin epäilty ampui poliisia kohti ja sitten surmasi itsensä.
Sipoon surmatyö on suomalaisessa rikoshistoriassa epätavanomainen: uhri ja epäilty olivat hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja ja työskennelleet samassa, arvostetussa työpaikassa.
Tyypillisesti suomalaiset henkirikokset tapahtuvat yksityisasunnossa alkoholin vaikutuksen alaisena. Uhri ja epäilty tekijä ovat matalapalkkaisia ja vähän koulutettuja.
Yle kokosi yhteen, mitä tähän mennessä tiedämme poikkeuksellisesta surmatyöstä.
Uhri ja epäilty
Uhri ja epäilty tekijä tunsivat toisensa työn kautta. He olivat työskennelleet eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa yhtä aikaa parin vuoden ajan. Uhri oli ollut epäillyn esimies.
Ilmarinen on yksi Suomen suurimmista työeläkeyhtiöistä. Uhri ja epäilty tekijä työskentelivät korkean riskin sijoitustoiminnassa, jossa kertapanokset saattavat nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin.
Epäilty oli 34-vuotias helsinkiläismies. Hän oli saanut tekniikan alan korkeakoulutuksen ja työskennellyt Ilmarisessa salkunhoitajana. Hänen tulostavoitteensa olivat yhtiössä kovat sekä tuottojen että riskinhallinnan osalta.
Mies lähti Ilmarisesta alkuvuodesta 2016 eikä ole Ylen tietojen mukaan ollut sen jälkeen työelämässä.
Ylen haastattelemat entiset työkaverit ja muut läheiset kuvailevat miestä viisaaksi, mutta ei kovin sosiaaliseksi.
Uhri puolestaan oli 49-vuotias sipoolaismies, joka työskenteli Ilmarisessa esimiestehtävissä. Hän jätti yhtiön alkuvuodesta 2017 ja siirtyi erääseen toiseen yhtiöön operatiiviseksi johtajaksi.
Uhrin tuntevat ja hänen kanssaan työskennelleet kertovat Ylelle, että uhri oli herrasmies ja pidetty hahmo.
Kauanko surmatyö kesti?
Sipoon henkirikoksen epäilty tekijä viipyi tekopäivänä uhrin talossa alle puoli tuntia, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Mikko Minkkinen.
Valvontakamerakuvien perusteella poliisi on pystynyt selvittämään, että epäillyn tekijän auto saapui uhrin kotiin Sipoon Söderkullaan maanantaina 23. elokuuta. Alle puolen tunnin kuluttua auto poistui tekopaikalta. Silminnäkijähavainnot tukevat poliisin mukaan valvontakamerakuvia.
Seuraavana päivänä uhri löytyi kotoaan ammuttuna ja sidottuna.
Poliisin tämänhetkisten tietojen mukaan epäilty oli käynyt jo aikaisemmin tiedustelemassa uhrin kotona. Minkkinen ei suostu tarkentamaan tietoa, mutta poliisi on kertonut aiemmin, että epäilty oli seurannut uhria pitkään.
Minkkisen mukaan uhrin asuntoon ei ollut murtauduttu ja epäillyllä oli surmaamistarkoitus jo hänen saapuessaan uhrin kotiin. Poliisi tutkii henkirikosta murhana.
Miten poliisi pääsi epäillyn jäljille?
Poliisilla kesti puolisentoista viikkoa päästä epäillyn tekijän jäljille. Läpimurto tapahtui viime viikon tiistaina.
Torstaina poliisi meni epäillyn asunnolle Helsingin Kasarmikadulle.
Onni Ojala / Lehtikuva
Mies ampui poliisia kohti oven läpi ja surmasi lopulta itsensä. Tutkinnanjohtaja Mikko Minkkinen vahvistaa, että epäilty tekijä löytyi asunnosta kuolleena poliisin mennessä sisään.
Mies oli aktiivinen reserviläistoiminnassa, ja hänellä oli Ylen tietojen mukaan laillinen ase.
Poliisilla oli aiemmin myös muita epäiltyjä, mutta nyt Sipoon Söderkullassa tapahtuneesta surmatyöstä ei epäillä muita kuin Kasarmikadulla itsensä surmannutta miestä. Koska mies on kuollut, häntä vastaan ei voida nostaa syytteitä.
Mikä saattoi olla motiivi?
Koska epäilty on kuollut, motiivin selvittelyssä on omat haasteensa. Poliisi ei ole tutkinnanjohtaja Mikko Minkkisen mukaan toistaiseksi löytänyt epäillyn tekijän asunnosta viestiä tai muuta tietoa, joka selittäisi hänen tekoaan.
Juuri nyt surmatyöstä ei epäillä muita, mutta tutkinta on vielä kesken.
Motiivista on liikkunut useita huhuja.
Minkkisen mukaan poliisin tietoon ei ole tullut, että tapaukseen liittyisi taloudellisia menetyksiä tai esimerkiksi mustasukkaisuutta.
Kasarmikadun asunnon ovi kuvattuna perjantaina.Irene Stachon / Lehtikuva
Poliisin käsityksen mukaan epäillyn motiivi on ollut "lievä pettymys" uhria kohtaan. Se juontaa juurensa reilun kahden vuoden taakse, kun epäilty lähti yhteisestä työpaikasta.
Poliisi sai viime viikon tiistaina käsiinsä vanhan sähköpostiviestin, jossa epäilty kertoi työpaikalta lähtönsä syyksi entisen esimiehensä eli henkirikoksen uhrin.
Poliisi ei kerro julkisuuteen sähköpostin yksityiskohtia, mutta tutkinnanjohtaja Mikko Minkkisen mukaan viestistä kävi ilmi, että epäilty tekijä oli pettynyt uhrin toimintaan. Minkkisen mukaan viestin sävy oli maltillinen ja rauhallinen.
– Miten tämä asia on jäänyt niin paljon kaivelemaan? Viestien perusteella hän ei niin katkeralta vaikuttanut, vaikka pettymys paistoikin, pohtii Minkkinen.
Ylen haastattelemat, uhrin tuntevat ihmiset ovat järkyttyneitä tapahtuneesta. Heidän mielestään uhri oli aina reilu ja tasapuolinen, eivätkä he voi uskoa uhrin toimineen epäoikeudenmukaisesti alaisiaan kohtaan.
Poliisin käsityksen mukaan epäilty lähti Ilmarisesta omasta aloitteestaan.
Näin tapahtumat etenivät
Vuonna 2010 epäilty tekijä aloittaa työskentelyn eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa . Uhri siirtyy samaan työpaikkaan helmikuussa 2013. Hänestä tulee epäillyn esimies.
Epäilty lähtee Ilmarisesta alkuvuodesta 2016. Uhri jättää yhtiön keväällä 2017.
24. heinäkuuta 2018 hätäkeskus ilmoittaaItä-Uudenmaan poliisille, että Sipoon Söderkullassa sijaitsevasta yksityisasunnosta on löytynyt mies. Tapauksen tutkinta aloitetaan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä.
Poliisi käyttää omia tiedonhankintamenetelmiään ja jututtaa uhrin entisiä työkavereita. Tutkintalinjoja on useita.
Poliisi saa tiistaina 31. heinäkuuta käsiinsä sähköpostiviestin, jossa epäilty tekijä kertoo samasta työpaikasta lähtönsä syyksi entisen esimiehensä eli henkirikoksen uhrin. Muut poliisin keräämät tiedot tukevat epäillyn kaunaa uhria kohtaan.
Poliisi löytää viitteitä siitä, että sähköpostin lähettänyt epäilty on seurannut uhria jo pidemmän aikaa.
Torstaina 2. elokuuta poliisi meneeHelsingin Kasarmikadulle ottamaan kiinni vaarallista henkilöä. Asunnosta ammutaan laukauksia oven läpi poliisia kohti, ja mies surmaa lopulta itsensä. Poliisioperaatio kestää yhteensä kolmisen tuntia.
Poliisilla on ollut kiinni otettuina kolme muuta epäiltyä, jotka poliisi vapauttaa seuraavana päivänä.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa murhana. Esitutkinta valmistunee muutaman kuukauden kuluttua.
Tutkinnassa ovat myös epäillyn poliisia kohti ampumat laukaukset. Näitä tutkitaan murhan yrityksenä.
Etelä-Hämeessä Hattulan Sattulan kylää halkova, noin 2,5 kilometriä pitkä Sattulantie on rauhallinen, mutta sen varrella on asutusta. Tien liikenne koostuu lähinnä autoilijoista, pyöräilijöistä, koiran ulkoiluttajista ja kouluun suuntaavista lapsista.
Nyt maantie on muuttunut kylätieksi, jonka malli on kopioitu Hollannista.
Tien molemmin puolin on 1,5 metrin kaistat jalan ja pyörällä kulkeville. Autoilijat käyttävät yhtä kolmen metrin levyistä kaistaa.
Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa.
Tieratkaisu on Suomessa ainutlaatuinen. Projektin puuhamies on Sattulan kylässä asuva arkkitehti Wojtek Skalski. Hän tuntee Hollannin liikennekulttuurin kuin omat taskunsa.
Ei sen tarvitse olla ainoastaan autoilijoiden ehdoilla. Wojtek Skalski
– Siellä tämä reunaratkaisu toimii hyvin. Minusta on selvää, että kevyelle liikenteelle pitää varata omat kaistat kylänraitilta. Ei sen tarvitse olla ainoastaan autoilijoiden ehdoilla.
Suomalaiselle autoilijalle tiemalli on vieras, ainakin haja-asutusalueella.
– Asennemuutosta se vaatii. Nyt näemme miten tämä toimii käytännössä. Yksi kaksisuuntainen autokaista tekee jo alitajuisesti varovaiseksi, kun auto voi tulla vastaan, Skalski puhuu.
Ely-keskus teki havainnekuvan neljästä eri liikennetapahtumasta Sattulantiellä.Uudenmaan Ely-keskus
Kokeilu voi levitä muualle Suomeen
Uudenmaan Ely-keskuksessa riemuittiin, kun Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. Ely oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.
Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.
– Keskeisen muutoksen tulee tapahtua autoilijan päässä. Jos autolle varatulla kaistalla on pyörä, on minunkin ensimmäinen reaktioni ärsyyntyminen. Siihen tällä haetaan muutosta, kertoo Uudenmaan Ely-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha.
– Katsotaan, miten tämä vastaanotetaan. Eihän tämä joka paikkaan sovi, mutta toivomme tässä olevan ratkaisu haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin, Kuha jatkaa.
HAMKin liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa uskoo Ely-keskuksen Jaakko Kuhan johtamaan tiehankkeeseen.Lauri Rautavuori / Yle
Projektipäällikön mukaan uusi Sattulantien ratkaisu on huomattavan edullinen verrattuna erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
– Tämä toimii juuri kyläkohteissa hyvin. Nykyisellä rahoituksella ei voida edes miettiä kevyen liikenteen väylän rakentamista näihin kohteisiin, koska se on liian kallis.
Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa suhtautuu tieratkaisuun optimistisesti.
Uusi tie muokkaa ihmisten käyttäytymistä. Nina Karasmaa
– Voisin kuvitella, että uusi tie muokkaa ihmisten käyttäytymistä. Tieympäristö, joka mukautetaan nopeusrajoitukseen, viestii siitä, että täällä täytyy olla erityisen varovainen.
Karasmaa ei usko, että suomalaisen autoilijan on vaikea tottua uuteen tapaan käyttää tietä.
– Sinänsä tämä ei ole mitään uutta. Onhan meillä kävelykatuja, ja jaettuja tiloja on kokeiltu muissa ympäristöissä.
Lauri Rautavuori / Yle
Pilaako talvi kaiken?
Uusi tie jakaa mielipiteet Sattulassa. Sattulantien varrella asuva Simo Hänninen seurasi maanantaina uusien kaistojen syntyä, kun merkintäauto maalasi tienpintaan tuoreet viivat. Hän on uutta kylätietä kohtaan skeptinen.
– Kevyen liikenteen ensisijaisuus tuntuu oudolta. Niin kuin näet, tälläkään hetkellä ei ole yhtään kävelijää tiellä, Hänninen sanoo ja viittoo sillä hetkellä autiota Sattulantietä molempiin suuntiin.
Mies pelkää, ettei tietä opita käyttämään oikein – viimeistään talvi pilaa kaikki mahdollisuudet, kun lumi peittää tiemerkinnät.
Kun ihmiset oppivat tiemerkinnät kesän aikana, osaavat he ajaa talvellakin. Jaakko Kuha
Ely-keskuksen Jaakko Kuhan mukaan talven vaikutuksia on mietitty. Hän ei usko, että lumi tuo mukanaan ongelmia.
– Teemme isot infotaulut tien kumpaankin päähän, ja kun ihmiset oppivat tiemerkinnät kesän aikana, osaavat he ajaa talvellakin.
Sattulassa useita mökkikesiä viettänyt Jouko Eskelinen sen sijaan ottaa uuden kylänraitin iloisena vastaan.
– Olen kevyen liikenteen kannattaja, vaikka täällä autolla käynkin. Eihän tässä kellään pitäisi niin kiire olla, ettei muita voi väistää, hän toteaa.
Simo Hänninen (vas.) suhtautuu uuteen tieratkaisuun nuivasti, Jouko Eskelinen taas myönteisesti.Lauri Rautavuori / Yle
Pöydät ovat katettu päiväkodissa Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella. Lusikan vieressä on keltaista sosekeittoa ja leipäpalanen. Lapset istuvat pöytiin nauttimaan lounaskeiton.
Allergioiden lisääntymisen takia päiväkotilasten ruokapöydässä on saattanut olla useista eri ainesosista valmistettuja ruokia. Pian yhä useampi lapsi syö samaa ruokaa.
Lievää allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta ei enää vältetä, vaan nyt pyritään siedättämään. Tämä tarkoittaa, että lapset totuttelevat pienin annoksin mahdollisesti allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin.
Se tietää lisätöitä lasten kanssa työskenteleville opettajille ja hoitajille. Samalla henkilöstön vastuu kasvaa.
– Jos meillä on porkkanalle allerginen lapsi, henkilöstön tehtävä on poimia porkkanat pois esimerkiksi keitosta, jossa on porkkanaa, kertoo päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola Liljan päiväkodista Taipalsaarelta.
Vanhemmille lähetetyssä viestissä kerrotaan: "Tärkeää on myös maistella ruoka-ainetta pieninä määrinä säännöllisin välein, jotta altistusta tapahtuu. Jos lapsi saa lieviä oireita, huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä kyseinen ruoka-aine syrjään."
– Ei olisi aikaa semmoiseen. Se ruoan erotteluaika on lapsien hoidosta pois, sanoo Mikkola.
Entistä useampi lapsi syö tulevaisuudessa päiväkodeissa ja kouluissa samaa ruokaa.Kari Kosonen / Yle
"Kenen vastuu, jos jotain sattuu?"
Päiväkodissa uusi siedätyssysteemi lievissä allergioissa herättää paljon kysymyksiä.
– Kenen vastuu, jos jotain sattuu? Mistä aika oireiden tarkkailuun ja ruoka-aineiden erotteluun? Miten tämä käytännössä hoidetaan, miettii päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola.
Ensimmäistä päivää päiväkodissa viettävän 3-vuotiaan Milo-pojan isä Samu Kalkasmaa ymmärtää siedätyksen, mutta ruoan erottelu päiväkodilla on hänen mielestään ajanhukkaa.
– Ajanhukaltahan se kuulostaa. Yleensähän alkutuotannossa tämmöiset asiat pitäisi karsia, kommentoi Kalkasmaa.
Päiväkodinjohtaja Tiina Mikkolalle huolta aiheuttaa hoitajien vastuun kasvaminen.Kari Kosonen / Yle
Turhat erityisruokavaliot pois
Pääosassa Etelä-Karjalan kuntia uusi allergiaohjelma otettiin käyttöön elokuun alussa. Taipalsaarella uusi ohjelma otetaan käyttöön syyslomien jälkeen lokakuun lopussa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lastenlääkäri Helena Lehto on ollut mukana työryhmässä, joka oli tekemässä uutta allergiaohjelmaa eteläkarjalaisille kouluille ja päiväkodeille.
– Tämän avulla yritetään saada pois turhat dieetit, jotka ovat turhia siksi, että oireet ovat lieviä tai allergia on jo mennyt ohi.
Tähän asti vanhemmat ovat voineet ruksata kolmisivuisesta lomakkeesta ainesosat, joilla lapsi on yliherkkä. Nyt uudessa lomakkeessa on kolme riviä, joille voi kirjoittaa lapsensa allergiat.
– Vanha lomake on kannustanut ilmoittamaan paljon allergioita. Uuden tarkoitus on kannustaa päinvastaiseen, sanoo lastenlääkäri Helena Lehto .
Lastenlääkäri Helena Lehto kannustaa lievissä allergioissa kokeilemaan hallitusti oireita aiheuttavia ruoka-aineita.Kari Kosonen / Yle
Lievä oire: Paikallinen ihottuma, kutina tai vatsanväänne
Nykyään vanhemmat joutuvat ilmoittamaan kerran vuodessa lastensa allergiat päiväkodeille ja kouluille.
Päiväkodin hoitajien pitää tarkkailla lasten allergiaoireita.
– Lieviä oireita ovat suun kutina ja ihottuma. Lievä oire voi myös olla esimerkiksi vatsanväänne, josta lapsi on sitä mieltä, ettei se haittaa, kun tuo ruoka oli niin hyvää, kertoo lastenlääkäri Lehto.
– Vähän hullulta kuulostaa, että lasten pitää ikään kuin pikkuisen kärsiä siitä, että oireita saattaa tulla, miettii päiväkodinjohtaja Mikkola.
Sosekeitto maistui lapsille Taipalsaaren päiväkodissa.Kari Kosonen / Yle
Siedätyksellä hyvät tulokset
Siedätyksen perustuva allergiaohjelma on jo usean vuoden ajan ollut käytössä liki koko Suomessa. Etelä-Karjala on viimeisten joukossa lähtenyt mukaan päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvaan siedätykseen.
Allergiaohjelmassa olennaista on se, että siinä vältetään vain merkittäviä oireita aiheuttavia ruokia.
– Näin ruokahuollon voimavarat pystytään keskittämään niille, joilla vaikeita, jopa henkeä uhkaavia allergioita, sanoo allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta.
Ohjelman tulokset ovat Valovirran mukaan erittäin hyviä. Useat lapset, jotka ennen olivat allergisia esimerkiksi porkkanalle, ovatkin siedätyksen jälkeen pystyneet porkkanaa syömään. Samalla erilaisten ruokien määrä, jota päiväkodeissa jouduttiin erilaisten allergioiden takia tarjoamaan, on vähentynyt 40–60 prosenttia.
– Lapsen kokonaisvoinnin kannalta on parempi, että hän saa monipuolista ruokaa kuin se, että hysteerisesti kytätään kaikkia pikkulänttejä niin kuin ennen tehtiin, ynnää lastenlääkäri Helena Lehto.
Loppuviikolla on luvassa lisää hellepäiviä. Torstaina alkaa useamman päivän pituinen ukkosepisodi, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.
Keskiviikkona sää on melko aurinkoinen ja pääosin poutainen. Lämpötila on hieman tiistaita korkeampi.
Torstaina ja perjantaina elohopea kohoaa kolmenkymmenen tienoille paikoitellen eteläosassa maata. Lauantaina alkaa viiletä, mutta Itä-Suomessa voi olla vielä hellettä.
Hellepäivien pronssisija näköpiirissä
Tänä kesänä on saatu nauttia jo 56 hellepäivästä. Hellisen mukaan tällä viikolla hellelukemia mitataan Suomessa todennäköisesti vielä keskiviikosta lauantaihin.
Se tarkoittaisi, että tämän vuoden hellepäivien lukumäärä nousee jo kuuteenkymmeneen. Silloin kuluva kesä olisi Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan kolmanneksi helteisin.
Vuodesta 1961 alkavan tilaston mukaan helteisimmät vuodet olivat 2002 ja 2006. Vuonna 2002 hellepäiviä oli 65 ja 2006 niitä oli 61.
Tilasto alkaa vuodesta 1961, koska Ilmatieteen laitos ei ole toistaiseksi siirtänyt vanhempia havaintoja digitaaliseen muotoon.
Meteorologi Hellinen arvioi, että tänä vuonna saattaa syntyä jopa uusi hellepäivien ennätys.
– Syyskuun puolessa välissä voi vielä olla hellettä Suomessa. Tässä on vielä yli kuukausi aikaa. En yhtään ylläty, vaikka se hellepäivien ennätys menisi rikki, Hellinen sanoo.
Loppuviikon ukkoset voivat tuoda mukanaan runsaita sateita, rakeita ja voimakkaita tuulenpuuskia.
Torstaina ukkosia on luvassa Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Perjantaina varoitus on voimassa koko maassa Lappia lukuunottamatta.
– Ennusteita ja havaintoja on syytä torstaista alkaen seurata, jos liikkuu niillä alueilla, mihin ukkosia ennustetaan, Hellinen kehottaa.
"Järjetöntä, mielivaltaista", Aivan hullua, rangaistaan siitäkin, kun on saanut töitä", "Oma aktiivisuus ei kannata", "Sarvikuonojen maa", "Lakikiemurat menevät tavallisen immeisen järjen yli".
Jyväskyläläisen opettajan Juhamatti Kaliman, 34, kokemus aktiivimallista on herättänyt paljon myötätuntoa ja kiukkua sosiaalisessa mediassa.
Kalima kirjoitti julkisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja "Väärin työllistytty – varoittava esimerkki TE-toimiston kanssa toimimisesta" -otsikoitua kirjoitusta on jaettu yli 9 000 kertaa.
Sosiaalisessa mediassa avautumisen taustalla on karenssi, jonka Kalima sai peruttuaan työnhakuvalmennuskurssille osallistumisen.
Kuvakaappaus Facebookista
Tarina alkaa alkukesästä, jolloin Juhamatti Kalima määräaikaisen englannin tuntiopettajan työn päätyttyä ilmoittautui oma-aloitteisesti työnhakuvalmennukseen.
– Halusin hoitaa aktiivimallin vaatimukset mahdollisimman pian pois alta.
Kaksi päivää ilmoittautumisen jälkeen Kalima sai opettajan työn lukiosta seuraavaksi lukuvuodeksi ja hän perui valmennuksen järjestäjälle osallistumisensa. Pian TE-toimisto jo tivasi, miksi Kalima ei osallistunut kurssille.
"Ei ole esittänyt pätevää syytä"
Kalima vastasi ripeästi selvityspyyntöön.
– Kerroin, että olen työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Kirjoitin myös, että olen jo koulutuksen järjestäjälle perunut tuloni.
Kalima kertoo soittaneensa pikaisesti koulutuksen järjestäjälle siksi, ettei hänen myöhäinen perumisensa veisi kurssipaikkaa joltain toiselta.
Jarkko Riikonen / Yle
Sitten alkoi odotus. Parin viikon päästä Kalima kävi kysymässä Keski-Suomen TE-toimistossa päätöksestä, mutta käsittely oli edelleen kesken. Heinäkuun viimeisenä päivänä, jolloin 30 päivää oli ylittynyt, Kalima meni käymään toimistossa.
Sieltä häntä neuvottiin lähettämään netin kautta palautetta.
Palautteen antamisesta kului vain päivä, kun Kalima sai päätöksen: "Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on 25.6. ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta."
Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista. Juhamatti Kalima
Erityisen hämmentyneeksi Kaliman sai kohta: "ei ole esittänyt pätevää syytä velvoittavasta palvelusta kieltäytymiselle, koska työ ei olisi estänyt palvelun aloittamista."
Seurauksena oli kahden kuukauden karenssi ja ansiosidonnaisen päivärahan menetys.
– Menetin noin 2 000 euroa. Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista.
Kalima on tehnyt valmistumisensa jälkeen viitisen vuotta pätkätöitä englannin opettajana peruskouluissa ja lukioissa.
Oma-aloitteisuus ei kannattanut
Kalima itse laskee ensimmäiseksi virheekseen aktiivisuuden.
– Menin ilmoittautumaan kurssille ilman, että kukaan sitä vaati. Jos olisin vain odotellut tyytyväisenä, ansiosidonnainen olisi rullannut kesän ja elokuussa olisin palannut normaalisti töihin.
Jälkikäteen hän myöntää virheekseen myös sen, mikä TE-toimiston silmissä on se kaikkein suurin: hän teki peruutuksen koulutuksen järjestäjälle, eikä TE-toimistolle.
2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviks palvelujohtaja Leena Kauhanen
Keski-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Leena Kauhanen ei ota kantaa Kaliman tapaukseen, mutta hän muistuttaa, että työttömyysturvalaki on tiukka, eikä se tunnista esimerkiksi unohtamista.
– Muutoksista pitää ilmoittaa aina suoraan viranomaiselle. Työnhankija on itse suurimmassa vastuussa aina tekemään ilmoituksen.
Kalimalle yhteydenotto TE-toimistoon ei tullut mieleenkään, koska puhelussa kurssin järjestäjänä toimineelle yritykselle hän kiitettiin peruutuksesta ja sanottiin, että asia on nyt selvä.
Kurssille työllistymisestä huolimatta
Kalima ihmettelee, eikö työvoimaviranomainen olisi voinut tehdä mitään muuta päätöstä. Kahden kuukauden karenssi ja sitä kautta tulottomuus tuntuvat kohtuuttomilta rangaistuksilta.
– Miten asia voi olla niin, ettei työllistyminen vapauta työllistämistä edistävistä palveluista? Eihän tässä ole päätä eikä häntää.
TE-toimiston vastaus on järkähtämätön: "Virkailija noudatti lakia."
Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee. Juhamatti Kalima
– 2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviksi ja laki määrittää niistä kieltäytymisen tai poisjäämisen seuraamukset, Kauhanen sanoo ja korostaa, ettei hän ota kantaa Juhamatti Kaliman tapaukseen.
Onko tosiaan niin, ettei työllistyminen mene työllistävien toimien edelle?
Kauhasen mukaan työllistyminen menee työllistävien toimien edelle, mutta vain:
– Jos työ on pitkäkestoista ja se alkaa heti. Jos sitten on niin, että työllistymisessä on viiveitä ja palvelu on lyhyt ja sen ehtii siinä välissä käydä, niin siitä voidaan katsoa olevan työttömyysaikana hyötyä. Kysehän on siitä, että koulutuksen hetkellä henkilö on työtön.
– Eli minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt, Kalima summaa.
"Aktiivisuuden rippeet karsittu"
Kaliman uusi työ on jo alkanut, ja esimerkiksi noin 50 kilometrin työmatkan kulut hän joutuu kattamaan luottokortilla. Kesän aikana hän on joutunut käyttämään sukanvarteen kertyneitä säästöjä elämiseen.
– Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee.
Sanna Savela / Yle
Kalima kertoo selvinneensä kesästä kohtuullisesti ilman tuloja.
– Kädestä suuhun -eläjälle tämä tilanne olisi ollut täysi katastrofi. Silloin ihminen käytännössä pakotetaan toimeentulotuen luukulle, joka on sitten taas ihan viimeinen tuen muoto. Ja se kaikkein passivoivin.
Ensi kesänä Kalimalla on todennäköisesti taas edessään työttömyys, koska uusi työ lukion englannin opettaja päättyy alkavan lukuvuoden lopussa.
– Tästä viisastuneena en ainakaan ensimmäisenä ole lähdössä täyttämään minkäänlaisella koulutuksella TE-toimiston aktiivimallin vaatimusta. Kyllä se aika lailla kaikki aktiivisuuden rippeet karsii.
Espanjalainen hävittäjä laukaisi vahingossa Amraam-ilmataisteluohjuksen Viron ilmatilassa tiistaina iltapäivällä.
Ohjuksen lentoreittiä, sijaintia ja kuntoa selvitetään, ja Viron puolustusvoimat on aloittanut ohjuksen etsinnät. Eurofighter-hävittäjä laukaisi ohjuksen ilmavoimien harjoitusalueella lähellä Otepäätä Etelä-Virossa.
Ohjuksessa on itsetuhomekanismi, mutta on mahdollista, että ohjus on osunut maahan. Ohjus on vähän alle neljä metriä pitkä, ja sen halkaisija on 18 senttiä.
Ohjuksen kantama on 100 kilometriä, ja se laukaistiin kuuden kilometrin korkeudesta. Ohjuksessa on vajaan kymmenen kilon räjähdyspanos. Sen viimeinen tunnettu sijainti oli 40 kilometriä Tartosta pohjoiseen.
Jos ohjus on räjähtänyt ilmassa, se on Viron ilmavoimien komentajan Riivo Valgen mukaan voinut näkyä kirkkaassa säässä.
Viron ilmavoimat on neuvonut ihmisiä, jotka havaitsevat maassa jotain ohjusta muistuttavaa, olemaan koskematta siihen ja kertomaan asiasta ilmavoimille. Kenenkään ei myöskään pitäisi etsiä ohjusta omin päin.
Espanjalaishävittäjä on osa Naton ilmakalustoa, joka suojaa Baltian maiden ilmatilaa. Kone palasi tapauksen jälkeen tukikohtaansa Siauliaissa, Liettuassa.
Tapauksesta on aloitettu tutkinta. Komentaja Valgen mukaan kyse voi olla myös teknisestä ongelmasta eikä lentäjän virheestä, kertoo Postimees-lehti.
Valgen mukaan tapaus on ensimmäinen laatuaan Baltiassa eivätkä vastaavat tapaukset ole muuallakaan maailmassa yleisiä. Valge sanoi, ettei hän aio spekuloida tapahtuman olosuhteilla.
Laosin hallitus on päättänyt keskeyttää kaikki maan uudet patohankkeet siksi aikaa, kunnes asiantuntijakomitea on tarkastanut niiden turvallisuuden.
Ilmoitus tuli reilu kaksi viikkoa maan kaakkoisosissa sattuneen tuhoisan patoturman jälkeen, joka vaati useita kuolonuhreja.
The Laotian Times -lehti kertoo, että hallitus on asettanut asiantuntijakomitean, joka koostuu muun muassa ympäristö-, luonnonvara- ja tiedeministeriön edustajista. Lisäksi vesivoimaloiden ja patohankkeiden tarkastuksiin osallistuu kansainvälisiä asiantuntijoita.
Komitean on määrä tarkastaa valmiit sekä rakenteilla olevat padot mahdollisten suunnittelu- tai rakennusvirheiden osalta.
Sodanaikaiset miinat liikkuvat tulvavesissä
Heinäkuun 23. päivänä sattuneen patoturman kuolonuhrien määräksi on vahvistettu 34, mutta uhriluvun pelätään nousevan, sillä ainakin 130 ihmistä on yhä kateissa.
Attapeun maakunnassa sijaitsevan padon murtuminen vapautti yli viiden miljardin kuutiometrin vesimassan, joka jätti alleen lukuisia kyliä. Ainakin 6000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa onnettomuuden seurauksena.
YK:n mukaan kotinsa jättäneet ihmiset ovat nyt uudenlaisessa vaarassa, sillä alueen maastoon kylvetyt lukuisat, räjähtämättömät miinat ovat liikkuneet tulvavesien mukana.
Yle Uutisgrafiikka
Laos on maailman pommitetuin maa ja räjähtämättömiä pommeja sekä miinoja on vielä runsain määrin maastossa Vietnamin sodan jäljiltä. Tuolloin Yhdysvallat kylvi Laosiin yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja tuhotakseen pohjoisvietnamilaisten huoltoreitit.
Patohankkeet ovat köyhän Laosin yritys vaurastua
Heinäkuussa murtunut pato oli osa vesivoimahanketta, jossa on ollut mukana yrityksiä useista Aasian maista. Sen rakennustyöt olivat kesken ja voimalan oli määrä avautua ensi vuonna.
Pato oli eteläkorealaisen yrityksen rakennuttama.
Aasian köyhimpiin maihin kuuluva Laos on yrittänyt vaurastua vesivoimahankkeilla, joista se myy energiaa alueen maille.
Monet järjestöt ovat ilmaisseet jo vuosien ajan huolensa hankkeiden vaikutuksista ympäristölle ja paikallisille yhteisöille.
Kissat osaavat nauttia elämästä. Ne tekevät, mitä huvittaa.
Kissat tuntevat oman arvonsa. Ne käyvät kovaa kilpaa koirien kanssa ihmisen parhaan ystävän paikasta.
Onkin selkeästi olemassa kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Yhtä kaikki, karvaiset ystävät ovat monille kuin perheenjäseniä.
– Kissat ovat sosiaalisia ystäviä, joka ovat kaikessa mukana. Kissat osaavat ottaa paikkansa, jos joku tarvitsee lohtua tai seuraa, Suomen kissaliiton tiedottaja Outi Vallenius kuvailee omasta mielestään kissojen parhaita ominaisuuksia.
Itsepäisyys hallitsevana piirteenä
Jokainen kissa on yksilö. Joku viihtyy paremmin itsekseen, joku omistajansa kainalossa. Tietty käytös on kissalle luontaista syntymästä lähtien, mutta kasvuympäristö voi vaikuttaa siihen, mitkä piirteet nousevat pintaan.
– Isossa laumassa kasvanut voi tottua ison lauman energiaan ja siihen, että siellä ei ryppyillä. Tällainen kissa ehkä alistuu helpommin ja antaa muille tilaa. Pienemmässä laumassa kasvanut kissa voi hakea enemmän huomiota itseensä, Outi Vallenius kuvailee.
Vallenius muistuttaa, että kissojen kanssa mitään yleistyksiä ei voi tehdä. Jos joku luonteenpiirre pitäisi nostaa muiden ylitse, olisi se itsepäisyys.
Toistoilla tuloksia
Sopivilla virikkeillä itsepäinenkin kissa oppii talon tavoille. Outi Vallenius ohjeistaa, että lähtökohtaisesti jonkin tason koulutus kissoille pitäisikin tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti pentuna, jotta kukkaruukut ja pöydillä olevat tavarat saisivat olla rauhassa.
– Kissan pitää sopeutua talon tapoihin. Se oppii kyllä pysymään pois pöydiltä ja sohvilta, jos niin halutaan – ainakin silloin, kun joku on kotona. Kun kissa on yksin, tekee se silti, mitä haluaa, Vallenius naurahtaa.
Kun kissa on yksin, se tekee mitä haluaa. Outi Vallenius
Onnistuneen koulutuksen avaimena hän pitää toistoja. Kun kissalle löytää sopivan virikkeen, kuten herkkuja tai huomiota, oppii se toistojen avulla lähes mitä vain.
Vallenius ei ole erityisemmin kouluttanut kissojaan, mutta osaavat ne tassua antaa ja palloa hakea. Hän kokee, että aktiiviset sisäkissat vaativat virikkeitä, jotta ne saavat kulutettua tarmoaan johonkin. Se hoituu leikkimälläkin, mutta esimerkiksi temppujen opettelu on erinomainen keino saada hallittua kissan käytöstä.
Osaako sinun kissasi temppuja? Millaisissa tilanteissa kissasi itsepäisyys on tullut esiin? Mikä kissoissa on parasta? Kerro omasta kissastasi. Voit myös lähettää kuvia vielä illan ajan. Loput kuvista julkaistaan aamulla.
Kansainvälisenä kissapäivänä kissat saavat paistatella huomion keskipisteenä. Mikä olisikaan parempi aika kehua omaa kissakaveriasi?
Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.
Elokuvapalkinto Oscareita jakava Academy of Motion Picture Arts & Sciences on kertonut uudistuksista, joiden tarkoituksena on pitää yllä yleisön mielenkiinto Oscareita kohtaan.
Yksi uudistuksista on ensimmäistä kertaa jaettava suosituimman elokuvan Oscar-palkinto. Academy of Motion Picture Arts & Sciences ei kertonut, millä perusteella suosituin elokuva valitaan.
Amerikkalainen viihdelehti Variety arvioi, että palkinto jaetaan paljon katsojia kerääville niin sanotuille blockbuster-elokuville.
Varietyn mukaan taide-elokuvat ovat viime vuosina kahmineet palkintoja Oscareissa, kun aiemmin palkinnot menivät paljon katsojia saaneille elokuville kuten Gladiator tai Titanic.
Esimerkeiksi suuren suosion saaneista, mutta Oscareissa vähemmälle huomiolle jääneistä elokuvista lehti nostaa Guardians of the Galaxy ja Tähtien Sota -elokuvat.
Oscarien palkintojenjakotilaisuuden katsojaluvut ovat laskeneet viime vuosina. Lähetystä aiotaan lyhentää tunnilla ja osa palkinnoista jakaa mainoskatkojen aikana.
– Se peuhasi siinä melkein tunnin. Nousi purosta ylös, piti vartin tauon ja tuli taas kylpemään, Viren kertoo.
Virenillä on ollut kamera puron varrella muutaman vuoden ajan. Puron äärellä on ollut kylpemässä esimerkiksi kettuja, mäyriä, supikoiria ja hirviä. Ilmeisesti myös samainen viirupöllö kävi vilvoittelemassa samassa paikassa jo viime kesänä.
Pöllöt käyvät mielellään kesähelteillä kylpemässä, tietää vuosikymmeniä pöllöjä seurannut Heikki Kolunen. Kylpy puhdistaa pöllöjen höyheniä ja mahdollisesti viirupöllö yrittää kylvyn avulla pyristellä myös eroon loisista.
Pöllöt liikkuvat yöaikaan, ja siksi pahimmat helteet eivät ole juuri petolintuja haitanneet. Kuumimpaan aikaan ne pysyttelevät lehvästöissä auringolta suojassa.
Pöllöjen määrä laskussa Etelä-Suomessa
Huono myyrävuosi sen sijaan rokottaa pöllöjen oloja jonkin verran.
– Talvi oli erittäin huono näille talvehtiville myyrille, kun oli märkää ja sitten maaliskuussa tuli kovat pakkaset. Metsä- ja peltomyyrät ovat olleet vähissä nyt muutaman vuoden ajan, sanoo Kolunen.
Kolunen arvelee, että kyse on kuitenkin luonnon normaalista vaihtelusta. Hän on seurannut pöllöjen elämää Etelä-Suomessa viisikymmentä vuotta ja uskoo, että pöllöjen määrä on vähenemässä.
– Lukumäärä vähenee, ja se johtuu siitä, että metsien ja peltojen rakenteet ovat muuttuneet. Tehdään salaojia ja valtavia aukeita, joiden takia pöllöt ovat Etelä-Suomessa vähenemässä.
Huumausainerikoksista syytetty laulaja Jari Sillanpää vakuutti tänään keskiviikkona olleensa ilman huumeita neljä kuukautta. Laulajan mukaan hänellä ei ole "halua eikä tarvetta" käyttää huumeita.
Sillanpää vastaili toimittajien kysymyksiin tänään keskiviikkona alkaneen oikeudenkäynnin tauolla .
– En, en käytä, Sillanpää vastasi, kun häneltä kysyttiin, käyttääkö hän edelleen aineita.
Välillä Sillanpää liikuttui kyyneliin. Häneltä kysyttiin, miltä tuntuu istua syytettynä.
– Siitä asti, kun tämä on alkanut, niin onhan se ollut ylä- ja alamäkeä, Sillanpää vastasi itkua nieleskellen.
Sillanpää kertoi kohdanneensa yleisön edustajilta vain kannustusta.
– Ainoa mitä olen kohdannut on, että kaikki on tulleet vain kannustamaan. Se on ollut hienoa, Sillanpää sanoi täyteen itkuun liikuttuen.
– Jos lupaat asioita, hyviä tai huonoja, ja jos sitten petät jossain vaiheessa elämää, se on ehkä pahinta, mitä ihminen voi tehdä itselleen. Sen takia en halua sanoa tulenko ikinä enää (käyttämään), laulaja selitti tänään.
Sillanpää sanoi, että hänelle jäi ohjelmassa liian vähän aikaa selittää asia.
Sillanpää vakuutti olleensa ilman huumeita nyt jo neljä kuukautta.
– Niinkuin sanoin siinä ohjelmassakin, minulla ei ole tällä hetkellä mitään halua eikä tarvetta.
Sillanpää kertoi todenneensa, että hänen käyttämänsä aine ei ole addiktoiva niinkään fyysisesti, vaan pikemminkin henkisesti ja psyykkisesti.
Sillanpäältä kysyttiin, miksi hän ajautui käyttämään huumeita. Hän totesi käyttäneensä aikaisemmin alkoholia, mutta alkoholinkäyttö "loppui kuin seinään". Muuta selitystä hän ei osannut antaa, vaan totesi, että hänen pitäisi varmaan kirjoittaa asiasta kirja.
"Mikään elämässä ei kaduta"
Toimittajat kysyivät Sillanpäältä myös, kaduttaako huumausainerikos häntä.
– Ei, ei mikään elämässä ei kaduta, hän vastasi.
Sillanpää kertoi vanhan parturinsa joskus todenneen osuvasti, että hän katuu sitä, mikä on jäänyt tekemättä.
– Kaikista asioista me opimme. Me voimme auttaa muita niiden kautta.
Sillanpää totesi olevansa aika analyyttinen ihminen ja jatkavansa mielellään "seikkailua itsessään".
"Olen ollut läsnä, mutta en ole ollut läsnä"
Laulajan mukaan huumeiden käyttöön on liittynyt hauskanpidon lisäksi myös paljon ikäviä asioita.
– Kun näkee, mitä se tekee muille ja itselle. Sehän on kupla ja jonkinlainen pakeneminen.
Sillanpää kertoi hoitaneensa kyllä elämänsä viimeisten kolmen vuoden aikana, mutta olleensa henkisesti muualla. Huumeidenkäyttö liittyi laulajan mukaan lähinnä biletykseen.
– Olen ollut läsnä, mutta en ole ollut läsnä. Jari on ollut vähän lomalla. Olen henkisesti ollut vähän toisaalla. Olen tehnyt fyysisesti keikkoja ja tehnyt parhaani, mutta joku sielupuoli on ollut lepäämässä, hän selitti.
Sillanpäältä kysyttiin lopuksi, onko elämä parempaa ilman huumeita.
– On. Huumeiden käyttö vie aika paljon turhaa aikaa.
Sillanpään huumeoikeudenkäynti alkoi tänään keskiviikkona syytteiden lukemisella.
Syytteiden mukaan Sillanpää on käyttänyt itse ja tarjonnut ystävilleen yhteensä 118 grammaa metamfetamiinia vuosina 2014–2018 sekä hankkinut ja käyttänyt Thaimaassa 10 grammaa metamfetaaminia helmi-maaliskuussa. Sillanpää on myöntänyt teot.
Laajassa huumejutussa on syytettyinä yhteensä 12 henkilöä.
Helsingin käräjäoikeus antaa tapauksesta tuomionsa 17. elokuuta.
Yhdysvaltain New Mexicossa syyttäjät ovat kertoneet lisätietoja viime viikolla paljastuneesta leiristä, josta löytyi 11 nälkiintynyttä lasta.
Syyttäjien mukaan yksi leiriltä kiinni otetuista miehistä, 40-vuotias Siraj Ibn Wahhaj, koulutti lapsia toteuttamaan kouluampumisia.
Syyttäjät perustavat tietonsa erään leiriltä löytyneen lapsen sijaisvanhempien lausuntoon, jonka mukaan Wahhaj oli opettanut lapsia käyttämään rynnäkkökivääriä tulevia kouluampumisia varten.
Poliisit tekivät viime perjantaina rynnäkön New Mexicon pohjoispuolella Amaliassa sijaitsevalle leirille, jonka olosuhteita on kuvailtu karmaiseviksi.
Poliisin julkaisemat kuvat leiriltä näyttävät, millaisissa olosuhteissa lapset elivät.EPA
Likainen leiri, josta puuttuivat sähköt ja juokseva vesi, oli ympäröity autonrenkaista ja muusta romusta tehdyllä muurilla. Leiriltä löytyi lukuisia aseita.
Poliisi pidätti paikalta kaksi miestä sekä kolme naista, joiden arvellaan olevan lasten äitejä. Likaisissa ryysyissä elävät, iältään 1-15-vuotiaat nälkiintyneet lapset otettiin huostaan.
Maanantaina leirin lähettyviltä löydettiin pienen pojan jäännökset, kertoo uutiskanava CNN. Nyt selvitetään, kuuluvatko ne yhdeksän kuukautta sitten kadonneelle kehitysvammaiselle pojalle, jonka hänen isänsä, Siraj Ibn Wahhajin, epäillään kaapanneen joulukuussa.
Syyttäjä vaatii viihdetaiteilija Jari Sillanpäälle enintään 1,5 vuoden ehdollista vankeutta kahdesta huumausainerikoksesta.
Puolustuksen mukaan sopiva rangaistus olisi sakkoa tai korkeintaan muutama kuukausi ehdollista vankeutta.
Ensimmäinen syyte koskee sitä, että Sillanpää olisi syytteen mukaan vuosina 2014–2018 käyttänyt itse ja tarjonnut ystävilleen yhteensä 118 grammaa metamfetamiinia.
Toinen syyte liittyy siihen, että Sillanpää olisi hankkinut ja käyttänyt Thaimaassa 10 grammaa metamfetaaminia helmi-maaliskuussa. Maaliskuussa Suomeen palatessaan Sillanpään ja tämän miesystävän matkatavaroista löytyi 0,5 grammaa samaa huumausainetta.
Sillanpää on myöntänyt syytteessä kuvatut asiat.
Tapauksen käsittely alkoi keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Huumekokonaisuudessa on syytettyinä yhteensä 12 henkilöä.
Yhden miehen epäillään ostaneen lähinnä Thaimaasta ja Alankomaista vuosien 2014–2018 aikana metamfetamiinia yhteensä noin 700 grammaa.
Hän on tuonut syytteen mukaan ainetta Suomeen toistakymmentä kertaa. Määrät vaihtelevat muutamista grammoista yli 50 grammaan.
Syyttäjän mukaan pääepäilty on myynyt salakuljettamaansa ainetta Suomessa yhteensä noin 500 grammaa. Ostajat ovat Sillanpää ja 10 muuta syytteessä olevaa miestä. Yksi heistä on Sillanpään miesystävä.
Syytetyillä ei ole syyttäjän käsityksen mukaan aiempaa huumerikostaustaa.
Yhteydenpito myyjään tapahtui viestitse
Sillanpää on ollut huumeiden salakuljettajaan yhteydessä pääasiassa WhatsApp-pikaviestisovelluksen ja tekstiviestien välityksellä. Viestittely on alkanut heinäkuussa 2014.
Sillanpää on ostanut syyttäjän mukaan mieheltä ensimmäisen kerran huumeita lokakuussa 2014. Viimeinen ostotapahtuma on helmikuulta 2018.
Syyttäjän mukaan osa maksuista on suorittettu huumeiden salakuljettajan tilille.
Sillanpään suurin yksittäinen osto on ollut syyttäjän mukaan 10 grammaa. Yhteensä ostotapahtumia on syyttäjän näkemyksen mukaan ollut 35 kappaletta ja aineen arvioitu yhteismäärä on 118 grammaa.
Myyjän grammahinta oli syyttäjän mukaan noin 200 euroa. Näin laskettuna Sillanpää olisi siis hankkinut myyjältä metamfetamiinia yhteensä 23 600 eurolla.
Poliisi on takavarikoinut Sillanpään asunnosta myös huumausaineiden käyttövälineitä. Sillanpään asianajaja Riitta Leppiniemi kertoi, että Sillanpää on käyttänyt metamfetamiinia lähinnä polttamalla.
Jari Sillanpää tuomittiin alkuvuodesta 50 päiväsakkoon rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kahdesta liikennerikkomuksesta. Hän autoili Helsingin keskustassa metamfetamiinin vaikutuksen alaisena.
Orpo kertoi talouskasvun olevan vahvaa ja ennusti ensi vuodelle kahden prosentin kasvua. Valtiovarainministeri kehui hallitusta työllisyystavoitteensa, eli 110 000 uuden työpaikan, saavuttamisesta.
Orpon mukaan Suomen talouden kasvun jatkuminen loppuvuodesta 2016 tähän päivään asti ei johdu pelkästään maailmantalouden vedosta. Hänen mukaansa kiky, hallituksen työllisyystoimet ja tiukka talouskuri ovat myös vaikuttaneet myönteisesti Suomen talouteen.
Orpo sanoi, että ansiotuloverotusta tullaan alentamaan ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti ympäristö- ja haittaveroja korotetaan.
Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon.
VM arvioi budjettiehdotuksessaan työttömyysturvamenojen alenevan 308 miljoonalla eurolla työllisyyden kasvun jatkumisen ja työttömyyden alenemisen myötä.
Vihreät: Valtiovarainministerin tapa esitellä budjettiaan kyseenalainen
Opposition edustajat ovat kritisoineet tuttuun tapaan kovin sanoin hallituksen toimia. Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö arvosteli Twitterissä Orpon tapaa esitellä budjettiehdotustaan. Niinistö kritisoi Orpoa erityisesti perusturvan indeksijäädytyksistä.
– Hallitus jatkaa perusturvan jäädyttämistä eli leikkaa köyhiltä 300 miljoonaa euroa, sitten kompensoi 30 miljoonaa. Eli tämä on 270 miljoonan leikkaus. Eriarvoisuuden ehkäisemiseksi korotetaan vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä. Korotuksiin 30 miljoonaa euroa, Niinistö kirjoitti.
– Valtiovarainministerin tapa esitellä budjettiaan on sellaista markkinointia, että siinä totuus hämärtyy. Olisi tärkeää, että rehellisesti esitellään kaikki muutokset tästä vuodesta seuraavaan, vaikka leikkaus olisi aiemmin päätetty. Nyt se vasta kirpaisee, hän jatkoi.
Vasemmistoliitto: Hallitus hoitanut työvoimapolitiikkaa huonosti
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi myös budjettiehdotusta Twitterissä. Andersson pohti todellista syytä työllisten määrän hitaaseen vähentymiseen ja kritisoi esitettyjä veronalennuksia.
– Syy sille, että työttömien määrä ei ole vähentynyt samaa tahtia kuin työllisyys on parantunut, on huonosti hoidetussa työvoimapolitiikassa, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan palkansaajat joutuvat edelleen maksamaan kilpailukykysopimuksesta eli kikystä kovaa hintaa. Hänen mukaansa summa, jolla tuloveroja ollaan nyt alentamassa, riittäisi perusturvan indeksijäädytyksen poistoon.
– Veroalennuksia perustellaan kikysopimuksella, eli palkanalennusten paikkaamiseksi hallitus alentaa veroja, mikä lisää painetta leikata koulutuksesta, sotesta ja muista palkansaajille tärkeistä palveluista, Andersson sanoi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kuvaili hallituksen veronalennuspuheita bluffiksi. Hänen mukaansa budjetti iskee kovimmin pieni- ja keskituloisiin.
– Hallitus ja Orpo ovat ilmoittaneet alentavansa tuloverotusta kiky-sopimuksen mukaisesti, mutta samalla kiristävänsä ”haittaveroja” eli suomeksi sanottuna muuan muassa autoilun, energian ja asumisen verotusta. Nämä verot ovat tasaveroja ja ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Veronalennuslupaukset ovat siis pelkkä bluffi, Meri sanoi Suomen Uutisten jutussa.
Sosiaalidemokraatit: Näköalaton ja eriarvoistumista vahvistava esitys
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Valtionvarainministeriön budjettiehdotusta STT:lle kriittisin sanankääntein. Rinteen mukaan ehdotus on näköalaton sekä puhditon, ja siitä puuttuvat tulevaisuusinvestoinnit.
Demarijohtaja näkee VM:n esityksen vahvistavan eriarvoistumista, sillä siinä olivat edelleen voimassa sosiaalietuuksiin tehdyt indeksileikkaukset.
– Nämä pienet karkkirahat, joita laitettiin liikkeelle esimerkiksi varhaiskasvatukseen, niillä ei ole mitään mittasuhdetta siihen, mitä tämä hallitus on leikannut. Ei ole mitään viitteitä siitä, että tulevaisuusinvestointeja lähdettäisiin viemään eteenpäin, Rinne sanoo STT:lle.
Juttua muokattu 8.8. kello 18:36. Lisätty Antti Rinteen kommentit.
