Hyppykiikku on väline, jossa imeväisikäinen hytkyy omalla painollaan lystikkäästi ylös alas kuin kenguru. Samalla vanhempi saa kädet vapaaksi ja voi vaikka tiskata tai pyöräyttää ruuan.
Juuri näiden seikkojen vuoksi hyppykiikkuja myydään tasaisesti: esimerkiksi Prisman ja nettikauppojen valikoimissa niitä löytyy. Citymarketit ovat keskittyneet pelkästään pienempiin lastentarvikkeisiin.
– Kuluttajat tykkäävät hyppykiikusta. Se on täysin laillinen ja käypä tuote, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet sen myyntiin, kertoo SOK:n valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.
Tammelin kertoo itse olleensa lapsena hyppykiikussa – samoin hänen omat lapsensa. SOK:lla tuote on ollut valikoimissa jo vuodesta 2002.
– Tuotteen käyttösuosituksia pitää noudattaa eli maksimissaan 10–15 minuuttia kerrallaan. Samoin kiikku pitää asentaa niin, että lapsen kantapäätkin yltävät maahan hyvin.
Moni lapsi nauttii hyppykiikussa hytkyttelystä.Yle
Neuvolat eivät kuitenkaan hyppykiikkua suosittele, koska se voi pitempiaikaisessa käytössä altistaa varvaskävelylle. Varvistaminen näyttää siltä kuin lapsi kurottelisi keksipurkkia ylähyllyltä. Erityisesti kiikun pitäminen niin ylhäällä, että vain varpaat ylettävät lattiaan, on lapsen jalkojen kehitykselle haitallista.
– Imeväisikäinen hakeutuu hyppykiikussa varpailleen eikä pidä kantapäitään lattiassa, havainnollistaa fysioterapeutti Kristiina Kauppinen HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Kauppisen mukaan "minkään härpäkkeen käyttö ei yksin altista varvistukselle".
– Usein vanhemmat haluavat kannustaa lastaan muutoinkin seisoma-asentoon, ennen kuin lapsi on itse siihen valmis. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi seisottaminen tai hyppyyttäminen sylissä ja kävelyttäminen käsistä roikottamalla liian varhain, sanoo Kauppinen.
Jos lapsuus vierähtää varvaskävellen, kantaluu jää pieneksi. Pohjelihasta ja akillesjännettä vaivaavat kireys. Kauppinen muistuttaa, että vauva harjoittelee parhaiten taitojaan lattialla liikkuen ja lihaksiaan käyttäen.
– Sitten hän ryömii, konttaa ja nousee hiljalleen itse istumaan. Lapsen ei tarvitse olla pystyasennossa ennenaikaisesti, kuten hyppykiikussa, vaan vasta sitten, kun hän kykenee siihen omin voimin ja taidoin.
Kiikku riski etenkin keskoslapsille
Varvistusongelmat kehittyvät yleensä vuosien kuluessa. Sille, että pelkästään hyppykiikku olisi syypäänä ongelmiin, ei ole fysioterapeutti Kristiina Kauppisen tieteellistä näyttöä.
– Mutta meillä on vahva mutu-tuntuma kuitenkin. Erityisesti keskosena syntyneillä on herkästi liiallista ojennustaipumusta, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi alaraajojen ojentamisena ja pystyasennossa varvisteluna.
Varvistusta hoidetaan tavallisimmin kenkävalinnoilla sekä leikin keinoin. Fysioterapeutti ohjeistaa lasta niin sanottuun karhunkäyntiin, jolloin lapsi painaa kämmenet ja jalkapohjat lattiaan. Muita leikkejä ovat kyykkysillään oleminen ja kantakävely. Lisäksi ohjataan venytyksiä vanhempien avustuksella tehtäväksi.
– Paljasjalkakävely hiekalla puolestaan lisää tuntotietoa. Aivot saavat palautetta jalkapohjan kautta.
Jos ongelmat ovat suuremmat, lapselle laitetaan lastat jalkaan. Näin kipsattu jalka saa pitkäkestoista venytystä, jotta asento korjaantuisi. Äärimmäisinä hoitokeinoina ovat myös mikrovirtahoito ja botox-hoito, joiden tehtävänä on rentouttaa lihaksia.
Kävelytuoli altistaa tapaturmille
Kävelytuolia markkinoidaan kätevänä istuimena, joka auttaa pieniä lapsia itsenäisessä liikkumisessa. Kävelytuolissa lapsen jalat on pujotettu kankaan aukoista ja hän voi ponnistaa vauhtia jaloillaan lattiasta.
Neuvolat eivät suosittele kävelytuolia lapsille, koska sen katsotaan – päinvastoin mainospuheita – hidastavan kävelemään opettelua. Välineen katsotaan tukevan huonoa pystyasentoja ja ohjaavan epäluonnolliseen kävelyn malliin. Sen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn. Myös kävelytuoli, kuten hyppykiikku, voivat altistaa varvistukselle.
Lisäksi kävelytuolissa lapsi voi liikkua vaarallisen nopeasti, muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
– Tapaturmariski on suuri. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tapahtunut vakavia onnettomuuksia, joissa lapsi on pudonnut portaita alas kävelytuolilla. Se on johtanut maassa säännösten tiukkenemiseen, kertoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, joka koordinoi THL:n Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa.
Kuvakaappaus ruotsalaisen Jollyroomin myymistä kävelytuoleista.Yle
Kävelytuolia myydään nettikaupoissa. SOK on luopunut tuotteen myynnistä tänä kesänä pienen kysynnän vuoksi.
– Kävelytuolin kysyntä oli meillä hyvin vähäistä. Ehkä se ei kuulu hypermarketteihin, vaan erikoistarvikeliikkeisiin, joissa myyjillä on aikaa opastaa oikeaoppista käyttöä, arvioi valikoimapäällikkö Emilia Tammelin.
Vaikka kävelytuolin ja hyppykiikun haitat tiedetään, niiden myyntiä ei kuitenkaan ole Suomessa kielletty. THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti ja HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen eivät näe kieltoa tarpeellisena, koska neuvolat kuitenkin kertovat vanhemmille kielteisen kantansa kävelytuoliin ja hyppykiikkuun.
Sammakkoasennon salliva kantoreppu paras
Kesällä ihmiset liikkuvat paljon, mikä ei kuitenkaan saisi tietää vauvalle kohtuuttoman pitkiä istumisaikoja turvakaukalossa.
Kaikeksi onneksi vauvalle tulee luonnostaan nälkä ja vaippaakin pitää vaihtaa, joten taukoja tulee kuin itsestään. Joskus turvakaukalossa istuminen voi venähtää pitkäksi siksi, koska vauva siirretään kaukalossa suoraan lastenvaunujen rungossa olevaan adapteriin.
– Tällöin asento pysyy pitkän aikaa samana, kun vauvan olisi hyvä saada vaihtelevia asentoja. Yli tunnin yhtämittainen oleskelu turvakaukalossa voi olla haitallista vauvan hapensaannille, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti.
Vauvalla pitää olla jalat sammakkomaisesti koukussa ja selkä pyöreänä. Pystyasentoa kannattaa välttää. Kristiina Kauppinen
Missään nimessä turvakaukaloa ei pidä käyttää pitkäaikaisena nukkumispaikkana, muistuttaa fysioterapeutti.
– Vaikka nykykaukaloissa asento onkin aika hyvä, vauva ei todellakaan saa asua siellä, sanoo HUSin fysioterapeutti Kristiina Kauppinen.
Kesällä lapsi keikkuu monesti myös kantorepussa. Kantorepuksi kannattaa valita malli, jossa vauvan jalat ovat kuin sammakolla. Jos vauvalla ovat jalat suorina vääränmallisessa kantorepussa pitkään, riskinä on jalkojen suurten verisuonten toiminnan häiriintyminen.
– Vauvalla pitää olla jalat sammakkomaisesti koukussa ja selkä pyöreänä. Pystyasentoa kannattaa välttää, tiivistää Kauppinen.
Hyvä nyrkkisääntö on, että vauvan fysiologiselle kehittymiselle parhaat paikat ovat syli ja lattia.
Osallistu keskusteluun, joka on avoinna keskiviikkoiltaan 26. kesäkuuta kello 22:een saakka!
Lempäälä juhli keskiviikkona leijonakapteeneitaan kansanjuhlalla. Sekä miesten että naisten joukkueessa oli kapteeni Lempäälästä, kun Marko "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski toivat mitalit Suomeen.
Suomen miehet voittivat MM-jääkiekossa kultaa ja naiset tulivat dramaattisten vaiheiden jälkeen hopealle.
Lempäälä on järjestänyt ostoskeskus Ideaparkissa mitalijuhlat, joita Yle seurasi suorana. Näet tallenteen täällä:
Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila saivat oman kadun. Matias Väänänen / Yle
klo 19.03 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy nyt tähän. Toimittaja Anu Leena Koskinen kiittää seurasta!
klo 18.50 Lempäälän mieskuoro laulaa Finlandian. Lempäälästä Ruotsin kuninkaalliseen balettiin päässyt Heidi Salminen tanssii.
klo 18.43 Kuinka pitkä on Marko Anttilan maila? En ole koskaan mitannut, Anttila sanoo. Ehkä 180 senttiä, hän arvioi.
Marko Anttilan mukaan hän ei ole ainakaan vielä menossa NHL:ään pelaamaan.
– Olen Jokereiden mies ja jos tapahtuu jotain, sitten tapahtuu.
Nimikkokatu ja nimikkorahasto
klo 18.30 Lempäälä palkitsee kapteenit henkilökohtaisten stipendien lisäksi nimikkorahastolla, kertoo kunnanjohtaja Heidi Rämö. Rahasto tulee toimimaan erityisesti jääkiekkomaajoukkueiden kapteenien Marko Anttilan ja Jenni Hiirikosken nimikkorahastona. Kapteenien rahastolla halutaan tukea lempääläisten nuorten harrastustoimintaa sekä erityisesti jääkiekkoharrastusta. Lisäksi Lempäälän Hakkariin tulee katu, joka nimetään Kapteenienkaduksi. Katu johtaa Lempäälän jäähallille, jossa sekä Jenni Hiirikoski että Marko Anttila ovat luoneet pohjaa menestymiselleen. Kapteenit saavat myös yhteistyötahoilta esimerkiksi Lempäälän Kisan kultaisen ansiomerkin, shoppailurahaa, Ferrari-kyydin, kuntosalikortteja ja pesuaineita.
Lempäälä juhlii sankareitaan. Kai Pohjanen / Yle
klo 18.22. Luvassa on yhteislauluna Sankarit.
– Onneksi Poika ei osaa vielä puhua, Anttila kertoo kultajuhlinnasta. Anttila kertoo kerranneensa mielessä tapahtumia useaan kertaan.
Mörkö-juhla jää talteen monen kännykälle. Matias Väänänen / Yle
klo 18.17Mariia Herkman ja Lempäälän mieskuoro laulavat Naisleijonien kannatusbiisin. Paikalla on arviolta 2 000 ihmistä.
– Sanattomaksi vetää, Hiirikoski sanoo yleisömäärästä.
Löikö Mörkö sisään? Löi!Matias Väänänen / Yle
klo 18.15 Löikö Mörkö sisään? Löi, laulaa Lempäälä.
Löikö Mörkö sisään?
klo 18.12 No niin, tätä on odotettu. Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Löikö Mörkö sisään? Sinne painuu! biisi raikaa DJ ILG:n johdolla. Uudessa biisiversiossa on yllättävä käänne, Mörkö Anttilasta leivotaan presidenttiehdokasta.
klo 18.09Pauli Hanhiniemi lavalla. Paikalla on paljon yleisöä.
Ideaparkissa on paljon ihmisiä Mörkö-juhlassa. Tuomas MacGilleon / Yle
klo 18.01 Mörkö, Mörkö, Mörkö! Lempäälässä huudetaan. Lavalle tulee ensin Mansesteri ja Mikko Alatalo.
klo 17.37. Luca Lehtojoen mukaan Suomen Leijonien paras on Mörkö eli Marko Anttila. Kangasalalaiset ovat odottaneet jo kolme tuntia. He toivovat saavansa nimikirjoitukset pelaajilta.
Pia ja Luca Lehtojoki Kangasalta saapuivat Mörkö-juhliin. Marjut Suomi / Yle
klo 17.22 Juhlan sankarit ovat jo paikalla. Poika eli pokaali lähtee Lempäälästä Turkuun päin, kertoi Marko Anttila.
Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila saapuivat juhliin mitalit kaulassa ja pokaali mukana. Matias Väänänen / Yle
klo 17.14 Lempäälän Ideaparkiin alkaa virrata juhlijoita.
Ideaparkiin saapuu väkeä mitalijuhliin.Marjut Suomi / Yle
klo 17.04. Ideaparkiin on tullut jo porukkaa juhliin. Tarjolla on täytekakkua jääkiekkotyyliin.
Lempäälän kultajuhlissa tarjotaan kakkua, jonka päällä on mailat. Matias Väänänen / Yle Ideaparkiin muodostui jono. Marjut Suomi / Yle
Jo aiemmin on selvinnyt, että jäähallista tulee kesällä Mörkö-areena.
Lempäälä alettiin kutsua Mörköläksi sen jälkeen kun Marko Anttila toi kapteenina Suomelle historian kolmannen MM-kullan. Anttila viimeisteli finaaliottelussa Suomen 1–1- ja 2–1-maalit.
Täältä voit lukea lisää Marko Anttilasta, jonka tarina jääkiekkoilijana on poikkeuksellinen:
Jenni Hiirikoski onnittelee yhdysvaltalaista pelaajaa MM-kisoissa. Tomi Hänninen
Kapteeni Jenni Hiirikoski puolestaan oli mukana dramaattisissa vaiheissa. Naisleijonat ehti jo juhlia mestaruutta, mutta voittomaali hylättiin videotarkastuksen jälkeen. Yhdysvallat vei lopulta voiton voittomaalikisassa.
Puolustaja Jenni Hiirikoskesta tuli keväällä Suomen eniten maajoukkuepaidassa pelannut jääkiekkoilija, kun hän meni Raimo Helmisen ohitse. Pelejä on pitkälti yli 300.
Täältä voit lukea lisää Jenni Hiirikoskesta ja Naisleijonista:
Tampereen kaupunki hakee uutta omistajaa Frenckellin tehdasrakennukselle Tampereen ydinkeskustassa.
Tampereen kaupunki myy vuokraoikeuden tonttiin ja tontilla sijaitsevan historiallisen rakennuksen. Vuonna 1904 valmistunut rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus myydään tarjousten perusteella kaksivaiheisella myyntiprosessilla.
Määräaikaan mennessä ostajakandidaateiksi ovat ilmoittautuneet Aare Invest Oy, Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt ja Finesco Capital Oy/Skanska Talonrakennus Oy.
Tammerkosken varrella sijaitsi alkuun Frenckellin paperitehdas, jossa oli Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone. Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen 1920-luvulla, kun paperitehdas lopetti toimintansa.
Marko Melto / Yle
Vuonna 1785 kosken keskijuoksulle perustettu Tampereen Paperitehdas oli kaupungin ensimmäinen varsinainen tehdasmanifaktuuri.
Helsingin yliopiston kirjanpainaja Johan Frenckell osti alueen vuonna 1832. Hänen johdollaan rakennettiin kolmikerroksinen tehdas, jossa käynnistettiin vuonna 1842 Suomen ensimmäinen paperikone. Tämä rakennus on säilynyt nykyisen Frenckellin kiinteistön ytimenä.
Suomalainen arkkitehti Birger Federley suunnitteli jugendtyylisen teollisuuskompleksin uudistuksen 1900-luvun alussa.
Hotelli, asuntoja, ravintola?
Alustavina ideoina Frenckellin kiinteistön tulevasta käytöstä esitettiin muun muassa hotelli- ja matkailutoimintaa, ravintola- ja kahvilatoimintaa, toimistotilaa, kulttuuri/teatteritoimintaa ja jonkin verran korkeatasoista asumista.
Tontin pinta-ala on 8213 neliömetriä ja myynnissä olevan rakennuksen huoneistoala noin 14 000 neliömetriä.
Rakennuksen korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella kohteen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja.
Yhden tarjoajan kanssa solmitaan ehdollinen aiesopimus ensi tammikuussa. Lopullinen kauppa pyritään tekemään vuoden 2021 loppuun mennessä kaavamuutosprosessin päätyttyä.
Rakennuksen huoneistoalasta noin 90 prosenttia on tällä hetkellä kaupungin käytössä. Kaupan yhteydessä kaupunki tulee tekemään käyttämistään tiloista vuokrasopimuksen vuoden 2023 loppuun saakka, yhden vuoden optiolla.
Lisäksi kaupunki tekee määräaikaisen 25 vuoden vuokrasopimuksen Teatteri Frenckellin tilaan.
Korttimaksamisessa oli ongelmia eri puolilla Suomea keskiviikkona iltapäivällä. Korttimaksujen häiriöt alkoivat noin kello 12 ja kestivät 50 minuuttia. Häiriöiden aikana korttimaksaminen ei onnistunut kaikilla korteilla.
– Nyt häiriöt on saatu korjattua. Ongelma johtui verkkopalvelun tarjoajan verkkohäiriöstä, joka vaikutti osaan korttimaksuista. Käytännössä korttivarmennukset eivät siis toimineet osalla korteista, kertoo Netsin lehdistöpäällikkö Arto Kajaste.
Kajasteen mukaan häiriöt koskivat osaa palveluntarjoajista, joten osa pankkikorteista toimi häiriön aikana normaalisti.
Myös OP:n verkkotunnuksissa häiriöitä
OP:n verkkotunnuksilla kirjautumisessa esiintyy häiriöitä, OP-ryhmä kertoo.
Ongelma koskee ulkoisiin palveluihin, kuten Kelan tai verohallinnon palveluihin kirjautumista. Pankkiryhmän viestinnästä kerrotaan, että vikaa selvitetään parhaillaan.
Myös Nordealla oli aamupäivällä tilapäinen häiriö mobiilipankin palveluissa, mutta vika kesti vain muutaman minuutin.
Sosiaalisessa mediassa kohua herättänyt seuranhakuvideo on johtanut jatkotoimiin.
Videolla kuopiolaiseksi itseään kutsuva aikuinen mies väittää etsivänsä 12–20-vuotiaista tytöistä ja naisista seuraa Suviseuroihin Muhokselle.
Videolla mies lupaa kustantaa seuralaisilleen muun muassa jäätelöä, pizzaa ja muita myymälätuotteita.
Nyt Itä-Suomen poliisi on alkanut tukia tapausta lapsen houkuttelemisena seksuaaliseen tarkoitukseen ja kertoo käynnistäneensä tarvittavat esitutkintatoimenpiteet. Epäillyn henkilöllisyys on poliisin tiedossa.
Tapaukseen liittyen poliisi pyytää yleisöä pidättäytymään mahdollisen videon jakamisesta ja muusta asiattomasta viestinnästä.
Lisäksi poliisi muistuttaa yleisesti, että lasten turvallisen nettikäyttäytymisen valvonta on vanhempien vastuulla.
Viidensadan päivän kuluttua pidettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien panokset kasvavat merkittävästi Suomen aikaa neljältä torstaiaamuna. Silloin alkaa ensimmäinen demokraattipuolueen tv-väittely Miamissa.
Puolueen presidenttiehdokkutta tavoittelee 23 henkilöä, joista tv-kameroiden eteen on kelpuutettu 20, kymmenen kerrallaan kahtena peräkkäisenä iltana.
Republikaanipresidentti Donald Trumpin kilpailijoiksi pyrkivien määrän odotetaan tämän jälkeen pikku hiljaa laskevan. Demokraattien esivaalit alkavat ensi vuoden helmikuussa. Heidän presidenttiehdokkaansa vahvistetaan ensi vuoden heinäkuussa Milwaukeessa pidettävässä puoluekokouksessa.
”Unikeko-Joe” suosituin
Tämän hetken suosituin demokraatti on entinen varapresidentti Joe Biden. Hän on menettänyt parin viime viikon aikana kannatustaan kerrottuaan tehneensä nuorempana yhteistyötä rotusortoa ajaneiden poliitikkojen kanssa. Lisäksi Bidenin ikä herättää epäilyksiä siitä, jaksaisiko hän hoitaa presidentin tehtäviä.
Virkaan astuessaan Biden olisi 78-vuotias. Presidentti Donald Trump, joka tuntuu pelkäävän demokraateista eniten juuri Bidenia, on nimitellyt tätä ”Unikeko-Joeksi” (Sleepy Joe). Trump on itse 73-vuotias.
Hienoisesta suosion hiipumisesta huolimatta Biden on ollut kannatusmittauksissa reilusti 77-vuotiasta senaattori Bernie Sandersia edellä. Tuoreimmassa Emersonin mittauksessa ero on seitsemän prosenttiyksikköä, aiemmissa vähintään kymmenen.
– Tuleva vaali on kaikkia aiempia tärkeämpi. Iästä riippumatta. Ei demokraattiehdokkaiden, vaan virassa olevan presidentin takia. Pystymme korjaamaan hänen neljän vuoden aikana tekemänsä vahingot, mutta emme enää kahdeksan vuoden vahinkoja, Biden sanoi viitaten Trumpin pyrkimyksiin tulla valituksi toiselle kaudelle.
Bidenin ja Sandersin takana kannatustaan on nostanut viime viikkoina eniten Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren. 70-vuotias Warren on koulutukseltaan juristi, ja Yhdysvaltain kongressissa hän on ollut vuoden 2012 vaaleista lähtien.
Feministinä ja kärkevänä Trumpin kriitikkona tunnettu Warren ajaa roimia veronkorotuksia rikkaille, joiden omaisuuden arvo ylittää 50 miljoonaa dollaria.
Elizabeth WarrenAlex Wong / AFP
Warren vaatii myös ilmaista päivähoitoa sekä lukukausimaksujen poistamista valtion yliopistoista ja ylivelkaantuneiden opiskelijoiden opintolainojen anteeksiantamista.
– Hallintomme palvelee loistavasti rikkaita ja valtaapitäviä. Pyrin presidentiksi, koska haluan hallinnon palvelevan meitä muitakin, Warren sanoi demokraattien tilaisuudessa Etelä-Carolinassa.
”Hiilineutraaliksi 2050”
Väittelyn keskeisiä teemoja ovat terveydenhuolto ja ympäristönsuojelu, jonka osalta radikaalein on texasilaispoliitikko Beto O´Rourke. Hän on laatinut 4,4 biljoonan euron suuruisen ohjelman ilmastonmuutoksen vastaista taistelua varten.
Beto O'Rourke vaalivalvojaissa marraskuussa 2018.Larry W. Smith / EPA
Tuo valtava summa ohjattaisiin kymmenen vuoden aikana ilmastoa suojelevan infrastruktuurin parantamiseen ja teknologisiin innovaatioihin. O´Rourke on linjannut tavoitteekseen, että Yhdysvallat olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
O´Rourke on 46-vuotias liikemies, joka soitti nuorempana bassoa rock-yhtye Fossissa. Hän oli kongressissa edustajainhuoneessa 2013–2019 ja hävisi viime syksynä osavaltionsa senaattorinvaalin.
Kolme naissenaattoria ja Buttigieg
Muita todennäköisesti esiin nousevia aiheita ovat Yhdysvaltain ulko- kauppapolitiikka sekä naisten asema. Näistä aiheista puhuu esimerkiksi mielipidemittauksissa sijoille 4–5 asettuvat Kamala Harris ja Amy Klobuchar.
Kamala Harris ilmoitti ehdokkuudestaan helmikuussa 2019.Justin Lane / EPA
54-vuotias Harris ja 59-vuotias Klobuchar ovat Warrenin tavoin juristin koulutuksen saaneita senaattoreita. Harris on Kaliforniasta ja Klobuchar Minnesotasta.
Mahdollisena nousijana pidetään myös Pete Buttigiegia. Hän edustaa uutta poliittista kulttuuria monellakin tapaa: 37-vuotias Buttigieg on indianalaisen South Bendin kaupungin pormestari, sotaveteraani Afganistanista ja avoimesti homo kristitty.
Pete Buttigieg kuvattuna Miamissa 21. kesäkuuta.Cristobal Herrera / EPA
Trump osallistuu kotisohvalta ja Japanista?
Fox News –televisiokanavan juontaja Sean Hannity kysyi Trumpilta viime viikolla, aikooko innokkaana tviittaajana tunnettu presidentti osallistua väittelyyn. Trump sanoi, ettei ollut aiemmin ajatellut asiaa, mutta saattaa nyt Hannityn innoittamana tehdä niin.
Tämä olisi ensimmäinen kerta historiassa, kun presidentti kommentoisi kilpailijoidensa väittelyä verekseltään sosiaalisessa mediassa. Jos Trump tviittailee väittelyn aikana, hän tekee sen kotisohvaltaan tai toiselta puolelta maailmaa, sillä hän matkustaa loppuviikoksi Japaniin G20-maiden kokoukseen.
Tämänhetkisistä pääkandidaateista ensimmäisenä iltana Miamissa esiintyvät Warren, O´Rourke ja Klobuchar. Toisena iltana lavalle nousevat tämän hetken suosituimmat demokraatit Biden ja Sanders.
Parissa kolmessa lähikuppilassa olisi ollut viime päivinä tarjolla kananpoikaa appelsiinikermakastikkeessa, kimchi-kanaa, bbq-broileria, broileria yrttitomaattikastikkeessa – ja salaattibaarista olisi löytynyt: broileria!
Broileri on pitänyt pintansa kotikeittiöiden ja ravintoloiden ruokalistoilla jo useiden vuosien ajan, eikä tämä vuosi näytä tekevän poikkeusta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset söivät broileria keskimäärin 23 kiloa per henkilö vuonna 2017. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Siipikarjaliiton mukaan kasvu jatkuu tasaisena. Huhtikuuhun mennessä broilerin kulutus on tänä vuonna kasvanut jo kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna.
– Suomessa kulutetaan jo enemmän broilerinlihaa kuin naudanlihaa. Sianliha on Suomessa se suosituin lihalaatu, mutta sen kulutus on laskussa. Uskon, että tätä tahtia ihan muutamassa vuodessa broileria kulutetaan eniten, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.Markku Pitkänen / YLE
– Maku on se ykkönen. Elintarviketeollisuus on myös tehnyt hyvää työtä tuotekehityksessä, uusia tuotteita ja makuja tulee sesongeittain. Yksi syy on myös, että osa ihmisistä vaihtaa punaisen lihan vaaleaan lihaan, sanoo Hamina.
Tuire Nyberg kertoo olevansa yksi heistä, jotka suosivat broilerinlihaa muun lihan kustannuksella. Haastatteluhetkellä Nyberg seisoo ruokakaupan broileritiskin edessä valitsemassa herkkuja juhannuksen viettoon.
– Joka viikko tulee tehtyä broilerisoppaa, tai sitten paistettua tai grillattua broileria. Aika paljon tulee broileria syötyä. Punainen liha on jäänyt vähemmälle, mieluummin syön suomalaista broileria, Nyberg sanoo.
Kim Saarikoski sen sijaan pitää broilerista, koska sen valmistaminen on helppoa ja nopeaa.
– Syön enemmän broileria kuin muuta lihaa. Tykkään esimerkiksi grillata broileria, Saarikoski sanoo.
Broilerin kulutus on kasvanut huimasti vuosituhannen alusta.Tiedonkeräys: Saga Mannila / Yle
Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle
Broilerinlihan kulutus jatkaa Hanna Haminan mukaan kasvuaan vielä seuraavinakin vuosina.
– Uskotaan, että se nyt varmaan seuraavat vuodetkin näyttää tältä, mutta totta kai ala on siinä mielessä vastuullinen, että se haluaa tuottaa kulutuksen mukaisesti. Seurataan tarkasti miten kuluttajat käyttäytyvät markkinoilla ja sopeutetaan tuotantoa sen mukaan.
"Suomalainen liha on aina ykkösvaihtoehto"
Suomessa syödystä broilerinlihasta noin 86 prosenttia on kotimaista ja 14 prosenttia ulkomaalaista. Ruokaostoksilla jututettujen lomalaisten mielestä lihan kotimaisuus on tärkeä kriteeri ostopäätöstä tehdessä.
– Suomalainen liha on aina se ykkösvaihtoehto, sanoo kemiönsaarelainen Patrik Joki.
Kirkkonummella asuva Sanna Jalo on samoilla linjoilla.
– Kun broilerista on kyse, niin lihan pitää ehdottomasti olla suomalaista.
Enemmistö Suomessa syödystä broilerinlihasta on suomalaista.Jyrki Lyytikkä / Yle
Suomeen tuodaan kananlihaa enimmäkseen EU:n sisämarkkinoilta, mutta myös esimerkiksi Thaimaasta ja Brasiliasta asti.
– Suomalaiset tykkäävät fileistä ja liha, mitä tänne tuodaan, on pääasiassa filettä. On vastuullista hyödyntää linnun koko ruho, eli nyt ovat suosiossa myös siivet ja erilaiset ruhon osat, Siipikarjaliiton Hamina sanoo.
Broileribuumi lisää investointeja
Siipikarjalihan tuotanto on kasvanut 32 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2018. Ja kasvu sen kun jatkuu.
– Tällä hetkellä ei näy mitään varjokuvia. Trendit suosivat valkoisen lihan syöntiä. Uskon, että kasvu jatkuu, sanoo Säterin tilan toimitusjohtaja Mika Säteri.
Suomessa tuotettu siipikarja on enimmäkseen broileria.Tiedonkeräys: Saga Mannila / Yle
Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle
Suomessa broilerinlihan tuotanto on keskittynyt Länsi-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueille.
Säterin tilalla Säkylän Vuorenmaassa Köyliössä broileribuumi on näkynyt suurina investointeina ja työmäärän lisääntymisenä.
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana on moninkertaistettu tuotanto vastaamaan kysyntää, ja koetetaan hillitä tuontilihan tuontia. Elokuussa tulee 30 vuotta siitä, kun aloitettiin broilerintuotanto. Aloitimme 15 000 linnulla, ja nyt päästään jo lähelle 300 000 lintua, sanoo tilan isäntä Mika Säteri.
Marika Säterin ja Mika Säterin tilan uuteen broilerikasvattamoon tuodaan tällä viikolla 64 000 untuvikkoa.Markku Pitkänen / YLE
– Aika hektistä on ollut kaikki nämä vuodet. Joka vuosi on ollut joku rakennusprojekti käynnissä. On rakennettu varastoa ja lämpökeskusta, ja aurinkoenergiaa otettu käyttöön. Sellaista vauhdikasta meidän arki on perheen parissa, ja aika tiivistä tämä työskentely. Vapaapäivät pitää yrittää varastaa, tilan emäntä Marika Säteri jatkaa.
Siipikarjaliiton arvion mukaan broilerituotanto työllistää noin 2 000 henkilöä ja tiloja on Suomessa noin 200. Tuotannon arvo liikkuu 500–550 miljoonan euron paikkeilla.
Tuotannon läpinäkyvyys aiempaa tärkeämmässä roolissa
Haminan mukaan alalla on tehty paljon, jotta suomalaiset voisivat luottaa syömäänsä broilerinlihaan ja lihantuotantoon.
– Kyllä siihen panostetaan vuosi vuodelta enemmän. Emme voi päästää kaikkia ihmisiä tuonne kanalaan, ettei eläinten terveys ja hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus vaarannu. Tuomme kuitenkin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiin sitä, mitä broilerin elämään kuuluu, sanoo Hamina.
Hallissa broilerit kulkevat vapaasti, mutta pienessä tilassa. Kuva ei ole Säterin tilalta.Jyrki Lyytikkä / Yle
Tuotannon läpinäkyvyys on myös Mika Säterin mukaan nousussa. Säterin uuteen broilerikasvattamoon on rakennettu Suomeen ensimmäisten joukossa ”showroom”, josta ikkunan läpi voi seurata lintujen elämää kasvattamossa.
Myös kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on Säterin mukaan kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Nyt halutaan puhtaasti ja eettisesti tuotettua lihaa. Meillä lukee lihapaketeissa tilan nimi ja kuluttajat voivat soitella perään. Soittoja tulee yllättävän paljon.
Haminan mukaan myös ilmastovaikutuksia on alalla yritetty pienentää monenlaisin toimin. Moni kanala esimerkiksi lämpenee hakkeella ja oljella.
– Ala on aina kierrättänyt ravinteita. Meillä on jalostettu erilaisia lannoitteita jopa kuluttajille. Säästämme myös sähköä, olemme vaihtaneet LED-lamppuihin ja tuotamme sähköä uusiutuvalla energialla. On paljon tuulivoimaa ja aurinkopaneelit ovat yleistyneet tiloilla.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.
Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta, jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.
Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.
– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tytöt raportoivat enemmän
Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.
Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.
– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Resurssien puute vaikuttaa
Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä, että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.
Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari, kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.
Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Luvut yllättivät lääkärin
Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.
Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.
– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.
Ahvenanmaalla toisen asteen opiskelijoiden määrä on pieni, mikä sekin voi omalta osaltaan selittää tuloksia. Lehtosen mukaan kaikki hyvinvoinnin mittarit eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin saarelle kuin mantereelle.
– Hyvä taloudellinen tilanne ja työllisyys eivät takaa ihmisten hyvinvointia. Työssäkäyvillä vanhemmilla on usein vähemmän aikaa perheelle, jolloin lasten mahdolliset mielenterveyden ongelmat jäävät helposti huomaamatta.
Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että asiaa on syytä tutkia vielä tarkemmin, jotta ahdistuksen todelliset syyt saadaan selville.
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Opinnot jäävät pojilla kesken
Päijät-Hämeessä ammattikoulua käyvistä pojista 7,4 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta, kun koko maassa poikien keskiarvo on alle viisi prosenttia.
Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmista on viime vuosina käyty paljon keskustelua, koska yhä useampi ammattikoululainen jättää opintonsa kesken.
– Nuorten ahdistus on selvästi lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi poissaoloina ja siinä, että nuori alkaa laiminlyödä koulunkäyntiä ja omien asioidensa hoitamista.
Murtorinteen mukaan koulu tarjoaa opiskelijoille tukikeinoja, mutta ketään ei voi pakottaa palveluiden ääreen.
– Edellytyksenä on, että nuori haluaa itse apua. Varmaan tarve esimerkiksi koulupsykologin palveluille on lisääntymään päin.
Viiden kilon mansikkalaatikko on tänä kesänä tutuissa hinnoissa: 35–40 eurossa.
Mansikkalaatikon hintataso on ollut nousujohteinen 2010-luvulla. 35 euron laatikkohinnan alle ei siilinjärveläisen mansikkaviljelijän Erkki Venäläisen mukaan todennäköisesti päästä kesän aikana laskemaan.
– Viljelykustannukset ovat koko ajan nousemassa, ja kyllä tästä jokainen haluaa jonkin verran palkkaakin saada, Erkki Venäläinen sanoo.
Mansikan hinta koostuu kolmesta osasta. Näitä ovat ProAgrian Heikki Inkeroisen mukaan tuotanto- ja poimintakustannukset sekä markkinointi.
Mansikkasadosta odotetaan laadukasta mutta määrä jäänee pienemmäksi kuin viime kesänä. Sadosta on kuitenkin ennustettu vähintäänkin keskivertoa.
Viljelijät pitävät peukkuja poutakelien puolesta.
– Silmä kovana me päivitetään netin sääsivuja, että mitä on tulossa. Ihanteellinen on poutainen ja aurinkoinen sää, pikkuisen sadetta, Erkki Venäläinen kertoo.
Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017, mutta kirkko ei edelleenkään halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Osa papeista on kuitenkin vihkinyt samansukupuolisia pareja. Viime viikolla hallinto-oikeuden päätös osoitti, ettei kirkko voi rangaista pappeja tästä.
– Kirkko hävisi pelin, kun se luuli, että se voisi ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain ja tehdä omia päätöksiä kirkkokäsikirjaan perustuen, sanoo siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.
– Kirkko ei voi sivuuttaa muuta yhteiskunnallista kehitystä ja lainsäädäntöä.
Hallinto-oikeuden päätöksen myötä kirkko voi antaa sateenkaaripapeille vain epävirallisia rangaistuksia kuten boikotoida pappeja ja evätä tältä palkankorotuksia. Kuitenkaan virallisia varoituksia kirkko ei voi enää samansukupuolisen parin vihkimisestä antaa.
– Pidän jokseenkin varmana, että korkein hallinto-oikeus pitää päätöksen ennallaan, mutta tekee linjaratkaisun, jota muutkin hallinto-oikeudet alkavat noudattaa, Kangas arvioi.
Tulevaisuuden tie näyttää kiviseltä
Kangas muistuttaa, että kirkko päättää uskonasioista itse, eikä tähän oikeuslaitos voi puuttua. Avioliitto on kuitenkin eri asia.
– Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio, ei uskonnon harjoittamista tai evankelisluterilaisen kirkon sakramentti. Avioliitto on kaikille sama, oli ihminen sitten muslimi tai kirkkoon kuulumaton. Tämän takia kirkonkin on noudatettava eduskunnan säätämää avioliittolakia.
Jos kirkko haluaisi laatia itselleen selkeän näkökannan tasa-arvoisen avioliittoon, voisi se yrittää muuttaa kirkkojärjestystä ja kirkkolakia kirkolliskokouksessa. Tämä on Kankaan mukaan hankala ja kankea tie.
Toinen keino olisi, että eduskunnan säätämään avioliittolakiin kirjattaisiin, että pappi voisi kieltäytyä omatuntoon vedoten vihkimästä samaa sukupuolta olevaa paria.
– Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, että lain säätämiseen päädyttäisiin. Tällainen tehtäisiin vain hyvin poikkeuksellisissa oloissa, Kangas arvioi.
Kangas uskoo, että kirkon onkin tulevaisuudessa mukauduttava yhteiskunnan ja sen lakien kehitykseen.
– Kun yhä useampi pappi vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, eikä heitä voi rangaista virkamiesoikeudellisin keinoin, niin kirkonkin kanta laantunee, Kangas arvioi.
– Aina tulee olemaan joitakuita, jotka eivät hyväksy tätä kehitystä. Näin on kuitenkin aina ollut. Kirkossa on jo nyt eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Aiheesta keskustellaan tänään A-studiossa TV1:llä klo 21.05. Vieraana on siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sekä papit Jari Rankinen ja Päivi Vähäkangas. Juontajana on Olli Seuri.
Aiheesta voi keskustella artikkelin kommenttiosuudessa 26.6. kello 22 asti.
Länsi- ja Keski-Euroopassa hätyytellään loppuviikosta lämpöennätyksiä, kun Afrikan mantereelta kuumaa ilmaa jo alkuviikosta tuonut helleaalto nostaa elohopean tappiin monin paikoin.
Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven havaintokartta näyttää, että keskiviikon aikana lämpötilat ovat kohonneet jo osissa Ranskaa 35:een, Berliinissä 37:ään asteeseen. Lämpötilat ovat kohoamassa iltapäivän aikana vielä hieman korkeammalle.
Kerttu Kotakorpi / Yle
Lähipäivinä kuumuus pahenee entisestään. Ranskan ilmatieteen laitos ennustaa maan etelä-, keski- ja itäosiin keskiviikosta sunnuntaihin laajalti 35:stä 41 asteeseen yltäviä lämpötiloja. Perjantaina lämpötilat voivat yltää joillain Etelä-Ranskan paikkakunnilla jopa 44 asteeseen.
Suomen ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan, että tämän viikon korkeimmat lämpötilat mitataan Ranskan lisäksi Espanjassa.
Baskimaan rajoilta Katalonian eteläosaan yltävässä Ebro-joen laaksossa lämpötilat voivat Espanjan ilmatieteen laitoksen mukaan ylittää loppuviikosta 42 astetta.
Alla olevalla kartalla on Kotakorven ennusteita lämpötiloista eurooppalaisissa kaupungeissa torstaina.
Kerttu Kotakorpi / Yle
Saksassa saatetaan rikkoa jo keskiviikon aikana kesäkuun lämpöennätys. Myös Ranskassa kesäkuun lämpöennätys, 41,5 astetta vuodelta 2003, on todennäköisesti rikkoutumassa loppuviikon aikana.
Kuumuus ahdistaa myös Italiassa, jossa Milanoon ja Firenzeen ennustetaan torstaiksi 40 astetta tai hieman alle.
Kuumuutta pahentaa se, etteivät lämpötilat laske monin paikoin alle 20 asteen yölläkään. Joillain Ranskan paikkakunnilla rikottiin jo alkuviikosta kesän yölämpötilaennätyksiä.
Suomalaisena myyty mansikka ei välttämättä ole kotimaista marjaa. Elintarvikevalvonta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kotimaisena myytyjen mansikoiden alkuperään. Uuden menetelmän ansiosta mansikan alkuperä pystytään selvittämään yksinkertaisella laboratoriokokeilla.
Kuluttajan on vaikea itse tunnistaa mansikan alkuperää, mutta hinta ja epäilyttävä markkinointi voi viitata epärehelliseen myyntiin, jossa ulkomaista mansikkaa markkinoidaan kotimaisena.
Uutta menetelmää Lahdessa ja Helsingissä. Lahden elintarvikevalvonta otti viime kesänä mansikkanäytteitä yli 20 myyntipaikalta Lahdessa. Otokset olivat pieniä, mutta viesti on selvä: kotimaisena myyty mansikka ei sitä välttämättä ole.
– Noin viidennes pistokokeista oli sellaisia, joissa alkuperää ei pystytty luotettavasti varmentamaan kotimaiseksi, kertoo terveystarkastaja Sari Johnsson Lahden elintarvikevalvonnasta.
Lahden elintarvikevalvonta on valmistautunut ottamaan näytteitä myös tänä kesänä.
Mansikkaa myynnissä Lahden Kauppatorilla.Juha-Petri Koponen / Yle
Isotoopit ja hivenaineet paljastavat totuuden
Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto ovat kehittäneet menetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi, kertoi Yle aiemmin. Virastot koostivat viime kesänä mansikan isotooppisuhteiden ja hivenaineiden pitoisuuksista tietokannan ja loivat suomalaisen mansikan profiilin.
Tietokannan avulla voidaan analysoida mansikoiden alkuperä ja paljastaa valheellisesti kotimaisena myytävät marjat.
STT kertoi maanantaina, että kuntaviranomaiset ovat saaneet menetelmän käyttöönsä ja voivat ottaa mansikkanäytteitä kauppapaikoilta. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin marjoihin ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin mansikoihin.
Ruokaviraston yksikönjohtaja Janne Nieminen sanoo, että menetelmällä voitaisiin varmistaa myös muiden torimarjojen alkuperä.
– Näyttää siltä, että samaa menetelmää voi käyttää luonnonmarjoille, kuten mustikalle. Myös sienille. On aika paljon tuotteita, joissa alkuperällä on vaikutusta hintaan. Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista.
Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Siinä 65 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuslakia ei ole tarpeen muuttaa.
Vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä kuvastaa parhaiten heidän näkemystään asevelvollisuudesta. 28 prosenttia vastaajista kannatti mallia, jossa naistenkin pitäisi suorittaa jonkinlainen asevelvollisuuteen rinnastettava kansalaispalvelus. Vain 4 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuden pitäisi koskea myös naisia.
Seppo Suvela / Yle
Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä pienemmäksi kutistuu nykymallisen asevelvollisuuden kannattajien joukko. 15–24-vuotiaista 41 prosenttia kannattaa naisten kansalaispalvelusta ja 8 prosenttia naisten asevelvollisuutta.
– Vain yhteen sukupuolista kohdistuva valtiollinen pakko ei ole millään lailla enää meidän maailmassa perusteltavissa, hän sanoo.
Vaasalainen Fanny Kesti hakeutui varusmiespalvelukseen, koska oli kiinnostunut ilmailusta. Jos hän olisi saanut valita asepalveluksen ja kansalaispalveluksen välillä, hän olisi hakeutunut armeijaan joka tapauksessa.
Jääkäriprikaatissa Rovaniemellä palveleva nuori alikersantti pitää ehdotusta kansalaispalveluksesta tasa-arvon näkökulmasta "ihan hyvänä". Toisaalta nykyinenkin järjestelmä toimii hänestä hyvin, ainakin asepalveluksesta motivoituneille naisille. Naisten pakollista asevelvollisuutta hän ei kannata.
– Jos kansalaispalvelus tulee, siellä pitäisi ehdottomasti olla samat vaihtoehdot sekä miehille että naisille.
Kaikkosen mukaan yhteiskunnassa "on varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia" kuin vain miehiä koskeva pakollinen palvelus. Nykyjärjestelmä ei silti ole täysin yhdenvertainen kaikille, minkä vuoksi vaihtoehtoja kannattaa selvittää.
– Se olisi yksi peruste sille, että molemmat sukupuolet osallistuisivat myös maanpuolustukseen ja yhteiskunnan kehittämiseen tällä tavoin. Katsotaan, löytyykö sille toteuttamiskelpoista mallia vai ei. Vielä sitä on ennenaikaista sanoa, Kaikkonen sanoo kansalaispalveluksesta.
Hän sanoo aikovansa laittaa syksyllä liikkeelle selvityksen asevelvollisuuden kehitystarpeista. Jos selvitys päätyy isoihin muutosehdotuksiin, niiden toteuttaminen jää puolustusministerin mukaan seuraavalle hallituskaudelle.
Ajatushautomo ehdotti sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta
Suomessa on tullut julkisuuteen viime vuosina monia ehdotuksia asepalveluksen uudistamiseksi. Milja Suihkon perustama Asepalvelus 2020 ajaa "tasa-arvoista ja rankaisematonta asepalvelusta", mutta ei esitä mitään tiettyä mallia sen toteuttamiseksi.
Entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas on ehdottanut Suomeen järjestelmää, jossa kansalaispalvelus koskisi sekä miehiä että naisia. Sen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.
– Varautumispalveluksen tehtävät voisivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun, väestönsuojeluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, luettelee ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli.
Taloustutkimuksen kyselyssä ei kysytty, kuinka laajasti suomalaiset kannattavat miehiä ja naisia yhtä lailla koskevaa kansalaispalvelusta. Ainakin edellinen puolustusministeri Jussi Niinistö torjui "pienenkin vapaaehtoisuuden elementin" tuomisen varusmiespalveluun.
Myös nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo Ylelle pitävänsä erittäin tärkeänä, että valtaosa nuorten miesten ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden varusmiespalveluksen muodossa.
Norjassa on yhtäläinen vapaaehtoisuus, Israelissa yhtäläinen pakko
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen on yllättynyt kyselyn tuloksissa siitä, miten vähäistä naisten asevelvollisuuden kannatus edelleen on.
– Tämä on tasa-arvokeskustelun sokea piste. Meillä sanotaan, että Suomessa ei pitäisi olla miesten ja naisten töitä. Käytännössä ihmiset kuitenkin ajattelevat, että sotiminen on miesten työtä. Se on hiljaisesti hyväksytty.
Muista maista esimerkiksi Norjassa on käytössä sukupuolineutraali valikoiva asevelvollisuus, jossa puolustusvoimat valitsee koulutettavat ikäluokan miehistä ja naisista. Käytännössä järjestelmä on vapaaehtoinen, koska halukkaita on enemmän kuin koulutettavia. Vastaavasti Israelissa asepalvelus on pakollinen sekä miehille että naisille.
Suomalaisten asenteita asevelvollisuuteen on tutkinut säännöllisesti myös muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS). Sen kyselyissä naisten asevelvollisuus ja kansalaispalvelus ovat saaneet enemmän kannatusta kuin Taloustutkimuksen kyselyssä.
Ero selittyy kysymyksenasettelulla: nyt julkaistussa kyselyssä vastaajien piti valita vain yksi vaihtoehto, kun taas MTS:n kyselyissä vastaajat ovat voineet kannattaa useaa eri vaihtoehtoja.
Onko asevelvollisuuslaki nyt hyvä vai pitäisikö sitä sinusta muuttaa? Kerro mielipiteesi ja perustelusi keskusteluosiossa jutun alla. Keskustelu on auki keskiviikkona kello 20 asti.
Juttua täydennetty 26.6. 14.13: Lisätty faktalaatikko, jossa kerrotaan, miten kyselytutkimus tehtiin.
Juttua korjattu 26.6. 14.35: Artikkelin tekstissä luki alun perin virheellisesti, että 68 prosenttia kannatti nykyistä asevelvollisuuslakia. Oikea luku oli 65 prosenttia.
"Olavi Hildén löysi jatkuvasti uutta tietoa ja halusi tehdä lisäyksiä jo lopulliseksi sovittuun tekstiin. Kerran sellaisessa tilanteessa Linkolalta paloi pinna ja hän heitti Facit-merkkisen kirjoituskoneensa seinään sellaisella voimalla, että jopa hänen teettämänsä lintujen sukupuolta kuvaavat koiras- ja naarasmerkit tuhoutuivat.”
Mitä tapahtuisi nyt, jos merkkihenkilö paiskaisi kesken työprojektin tietokoneensa päin seinää?
Tuskinpa kovin hyvin.
Anteeksipyytäminen ei auta, sillä netin muisti on ikuisuudessaan armoton.
Vaikka eletään individualismin ja suvaitsevaisuuden aikaa, ihmiskuva tuntuu omituisella tavalla kapenevan. Kun työpaikat ovat yhä tiukemmassa ja yt-ruletti pyörii, hankalat tyypit saavat lähteä ovesta ensimmäisinä. Edes taiteilijat eivät saisi ilmaista enää temperamenttiaan, vaan heidän pitäisi esittää pr-toimiston luomaa brändiä ja käydä hammashymyilemässä (verkostoitumassa!) masentuneiden marsujen hyväntekeväisyysgaalassa.
Jopa rock-tähtien viinanhuuruinen elämä nähdään jo ”epäprofessionaalina”, ja siksi lehtiartikkeleissa rokkarit kuntoilevat ohimosuonet pullottaen ja tarjoilevat reseptejä spirulinasmoothieiden valmistukseen. Musaa pitää syntyä kvartaalitahdissa, ja myyvä lavashow vaatii ilmaspagaatteja.
Yhtä lailla ihmiset tarvitsevat nyt diagnooseja saadakseen yhteisöltä luvan olla hieman erilaisia. Aistiyliherkkyyteen voi vedota, jos joku alkaa naureksia tai solvata siitä, ettei siedä kovia ääniä tai chilin kapsaisiinia. On oltava virallisesti masentunut saadakseen myötätuntoa ja vapaata työstä senkin jälkeen, kun rakas puoliso on kuollut. Kohta kai ujouskin ja monomaanisuuskin saavat omat diagnostiset koodinsa – onhan työssä oltava sosiaalisesti taitava moniosaaja. Tai entäpä läheisriippuvuus? Minultakin kysyttiin kerran, olinko kenties läheisriippuvainen lapsistani, koska vietin heidän kanssaan niin paljon aikaa.
Vaikka Pride-kulkue porhaltaa kaupungin läpi värikkäänä ja riemukkaana, kuvasta uupuvat hyvin usein esimerkiksi kehitysvammaiset. Poikani osallistui viime talvena hiihtokisoihin, joiden yhteydessä järjestettiin kehitysvammaisten kilpailu. Mikä riemu palkintojenjaossa! Poikani kysyi, missä nämä ihmiset yleensä piileksivät. ”Kun tosi hyvä mieli jäi.”
Olennaistakuvatussa ihmiskuvan kapenemisessa onkin juuri heikkouden häpeä. Mikä tahansa muu kirjavuus ja persoonallisuus hyväksytään, vaan ei voimattomuus ja epävarmuus – niitä suvaitaan korkeintaan ”mikä ei tapa, se vahvistaa” -hengessä, selätettyinä elämänvaiheina, joista on opittu jotakin tärkeää ja tultu ulos entistä viisaampina. Narratiivin pitää päättyä imelään viulunvingutukseen ja onnelliseen loppuun.
Jos jotakin vaivaa onkin, on se hallinnassa – ihminen pystyy yhä ”edustamaan”. Sitä hän tekeekin nyt 24/7, eikä herpaantua saa. Pentti Linkolan tavoin ei pidä enää antaa hetken hurmalle tai kiukustumiselle myöden, koska seurauksena on maineenmenetys, joka on nykyisessä työelämässä händicäpeistä pelätyin. Siksi pitää varoa kännimokailuja ja kupruja, jotka seuraavat nyt ihmispoloa hänen elämänsä loppuun asti, etenkin, jos hän on sattunut sekoilemaan sosiaalisessa mediassa. Anteeksipyytäminen ei auta, sillä netin muisti on ikuisuudessaan armoton.
Jos on varaa valita, miksi valitsisi avoimeen työpaikkaansa tyypin, jossa piilee pieninkin riskin mahdollisuus.
Eikö saa töpätä ja epäonnistua ja tehdä virheitä?
Onkosopivaisuuden ihanne siis mennyt jo joiltakin osin liian pitkälle?
Eikö jumalauta saa välillä edes kiroilla? Eikö saa töpätä ja epäonnistua ja tehdä virheitä? Eikö ole luvallista kimpaantua, vaikka ”toiset ihmiset” siitä nyt hiukan kärsisivätkin?
Mitä on tämä särkyväisyyden ja säikkyyden ilmapiiri? Onko se keskiluokan vastareaktio netin kokopäiväöyhöttäjille – heillekö nyt on suotu yksinoikeus hölmöilyyn?
Sillä vailla tunteiden koko palettia, mustaa ja valkoista, elämästä katoavat ulottuvuudet. Persoonat muuttuvat pikkuhiljaa tuotepakkauksiksi, jotka myyvät itseään mahdollisimman vaarattomalla, laimean konsumeristisella tavalla. Oma heikkous koetaan häpeälliseksi ja vääräksi.
Ja ilman että anelisin nyt anteeksiantoa huonolle käytökselle, on pakko kysyä: mihin on kadonnut luottamus siihen, että useimmat asiat ovat sovittavissa? Miksi sen tunnustamisesta, että jokaisessa ihmisessä on sekä hyvää että pahaa, sekä heikkoutta että vahvuutta on tullut niin vaikeaa? ”Kyllä me riideltiinkin, kovasti. Sehän on ystävyyden tunnusmerkki.”
Niin sanoi Pentti Linkola, ”hankala tyyppi”, jota kukaan ei varmaan sietäisi enää omalla työpaikallaan.
Ja kenties osin siksi maailma ei tahdo oikein mennä eteenpäin.
Sitä kun vievät usein eteenpäin juuri ne hankalat tyypit.
Asta Leppä
Kirjoittaja on tietokirjailija, joka on ennen sosiaalisen median aikakautta töpeksinyt ja tumpuloinut aika tavalla. Nykyisin viettää tietenkin sisäsiistiä kestävyysurheilevaa elämää.
– Omistaja ilmoitti, että on ollut hallituksen kokous ja siinä päätettiin irtisanoa minun sopimukseni. Minun viimeinen työpäiväni oli viime viikon keskiviikkona, Pyhtäällä sijaitsevan Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Maxim Schamin kertoo.
Schamin sanoo, että tuulitunnelifirma Siriuksen lopettamispäätös tuli hänelle yhtä suurena yllätyksenä kuin muillekin. Schaminin mukaan yrityksen omistava kyproslainen yritys oli päättänyt lopettaa toiminnan ja irtisanoa kaikki noin parikymmentä työntekijää.
Schamin on istunut Siriuksen hallituksessa jäsenenä. Hän sanoo saaneensa ilmoituksen tulevasta kokouksesta, jossa Siriuksen lopettamisesta päätettiin, mutta ei pystynyt osallistumaan kokoukseen. Ilmoitus kokouksesta tuli Schaminin mukaan liian nopealla aikataululla.
Schaminin mukaan Siriuksen omistaa kyproslainen Codeco Constructions Ltd. Schamin ei salassapitosopimukseen vedoten halua antaa yrityksen yhteystietoja. Myös toinen Siriukselle töitä tehnyt lähde kertoo Ylelle, ettei hänellä ole omistajan yhteystietoja. Hän myös sanoo saaneensa tiedon Siriuksen lopettamisesta mediasta. Yhtiölle ei löydy netistä katuosoitteen lisäksi muita yhteystietoja.
Schamin ei osaa sanoa tarkkaa syytä omistajan päätökselle lopettaa Siriuksen toiminta, mutta arvelee, että kevään ongelmat olivat omistajalle viimeinen niitti. Schamin on harmissaan omistajan päätöksestä.
– Olemme miettineet eri tavalla tulevaisuudesta. Aina luvattiin, että ei missään nimessä toiminta pysähdy, mutta lopputulos on vähän erilainen.
Useat lahjakortin ostaneet tai varauksensa jo maksaneet asiakkaat ovat ihmetelleet Siriuksen Facebook-sivulla, menettävätkö he nyt rahansa. Schaminin mukaan asiassa on edettävä lain mukaan.
– Asiakkaat voisivat vaatia kiireellisesti takaisinmaksua. Sitten Siriuksen asianhoitaja katsoo, voiko palauttaa rahat. Jos yritys menee konkurssiin tai selvitystilaan, pesänhoitaja määrittelee, kenelle maksetaan.
Schamin ei kuitenkaan osaa sanoa, kuka Siriuksen asioita tällä hetkellä hoitaa. Hän ei myöskään tiedä, aikooko omistaja hakea Siriusta konkurssiin.
Talousvaikeuksia on ollut alusta saakka
Sirius Sport Resort ilmoitti toimintansa päättymisestä Facebookissa viime viikon tiistaina. Elämyskeskuksen pystyttäminen maksoi noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulitunneli.
Lopettamista edelsivät talousvaikeudet, joiden kanssa Sirius paini alusta saakka. Ennen lopettamisilmoitusta se ehti olla suljettuna yli kuukauden ajan huoltotöiden ja vesivahingon korjausten vuoksi. Maxim Schamin kertoi Ylelle toissa viikolla, että Sirius avattaisiin lähipäivinä.
Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Metsola on viime vuonna kuntaorganisaatioiden koulutus- ja seminaaritapahtumassa kertonut Siriuksen synnystä.
Siriuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Alexander Terentyev. Pietarilainen Terentyev oli kertonut suunnittelevansa leijuntatunnelin ja surffauspaikan rakennuttamista Kaakkois-Suomeen.
Pyhtään kunta oli tarjonnut yritykselle paikkaa, ja kaupat oli sovittu kahdessa tunnissa. Asemakaavan muutos tehtiin neljässä kuukaudessa. Sirius avattiin vuonna 2013.
“Tulos olisi voinut olla parempi”
Schamin aloitti Siriuksen toimitusjohtajana viime vuoden toukokuussa, kun hänet palkattiin “kriisijohtajaksi”. Yritys oli jo tuolloin hänen mukaansa konkurssin rajoilla.
Yhtiön tilannetta lähdettiin parantamaan muun muassa lisäämällä markkinointia ja myyntiä sekä parantamalla asiakaspalvelua. Schaminin mukaan yhtiön toiminta on ollut positiivinen joulukuusta lähtien. Nyt olisi ollut Schaminin mielestä hyvä aika joko kehittää toimintaa tai myydä yritys.
– Syyskuusta lähtien ei ollut mitään negatiivista palautetta. Periaatteessa asiakkaat olivat aina tyytyväisiä. Jos joku laittoi kysymyksen, asiakaspalvelun piti tapahtua 24 tunnin sisällä. Se oli meidän tavoite.
Viime vuonna Siriuksessa kävi Schaminin mukaan noin 12 500 asiakasta.
Tänä keväänä Siriuksen toiminta sai uuden takaiskun, kun ensin tuli sähkövahinko ja sen jälkeen vesivahinko.
– Meillä on erikseen pumput, jotka pumppaavat sadevettä pois kellarista. Kun ne oli sammutettu, koko kellari täyttyi vedestä. Veden määrä nousi yli kaksi metriä ja aika paljon sähkötekniikkaa jäi siihen, Schamin selvittää.
Schamin uskoo, että Siriuksessa olisi ollut potentiaalia ja jos toimintaa olisi kehitetty, tulos olisi voinut olla viime kuukausia vieläkin parempi.
Haminassa asuvalla Schaminilla on oma yritys, joka kehittää, markkinoi ja konsultoi muita yrityksiä.
– Päätän itse, mihin lähden eteenpäin. Olisiko se toinen paikkakunta, tai sitten jään tähän tai jotain muuta.
Sanna Kallion kämmenselät olivat työpäivän jälkeen täynnä reikiä. Kun aviomies kysyi syytä neulanpistoille, Kallio kertoi antaneensa opiskelijan harjoitella tipan laittamista itselleen.
Sairaanhoitajana tuolloin työskennelleen Kallion lääkeriippuvuus oli kestänyt jo vuosia.
Lääkkeitä kului suuria määriä. Niitä hän sai varastettua työpaikaltaan sairaalasta helposti.
Jos joku joskus jotain epäili, Kallio keksi lennosta sopivan valheen. Niitä oli joka tilanteeseen. Kalliosta oli tullut selittelyn mestari.
Aikanaan hän tulisi kuitenkin jäämään kiinni.
Kalliolla oli ennen riippuvuuttaan kaikki kunnossa elämässään: koti, aviomies, lapset ja hyvä työpaikka. Miten lääkkeet saivat hänestä vallan?
Vanhusten kanssa työskentelevien rikosrekisteriä ei tarkasteta
Viranomaiset ovat huolissaan hoiva-alalle pesiytyneestä lääkkeiden väärinkäytöstä. Sosiaalihuollossa ja etenkin vanhusten kanssa työskentelee henkilöitä, jotka eivät hallitsemattoman päihdeongelmansa vuoksi sovellu alalle.
Valviran mielestä vanhusten hoivassa ei ole tarpeeksi osaavia työntekijöitä.Antti Haanpää / Yle
Näin arvioi Markus Henriksson. Hän on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia valvovan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja.
– Asiakkaat ovat yhä sairaampia ja monimutkaisemmin lääkittyjä, mutta osaavaa henkilöstöä ei ole tarpeeksi, Henriksson sanoo vakavana.
Samankaltainen havainto on tehty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).
– Lähihoitajakoulutukseen on saattanut hakeutua jossakin määrin alalle sopeutumattomia. Asenteet eivät välttämättä ole kaikilla oikeanlaisia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Timo Sinervo.
Työvoimapula on johtanut siihen, että yhä harvemmalla työnantajalla on varaa valita.
Työntekijöiden ammattioikeuksissa voi olla puutteita. Vanhusten hoitajien rikosrekisteriä ei edes tarvitse tarkistaa.
Vanhusten kaltoinkohteluun perehtyneet asiantuntijat haluaisi asiaan muutoksen. Lue lisää aiheesta täältä:
Sosiaalihuoltolaki on terveydenhuoltolakia lepsumpi myös lääketurvallisuuden suhteen.
Sosiaalipuolella lääkkeet ovat lähtökohtaisesti asiakkaiden omia, eikä niiden säilyttämisestä anneta niin tarkkoja määräyksiä. Terveydenhuollossa potilaan lääkkeet kuuluvat puolestaan hoitoa antavan yksikön vastuulle.
Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui hiljattain laajan asiantuntijatyöryhmän pohtimaan uudistuksia sosiaalihuoltoa koskeviin lakeihin. Yksi pohdittavana oleva asia on juuri lääkehoidon turvallisuus.
Työnantajan ei tarvitse tarkastaa vanhusten hoitajien rikosrekisteriä.Antti Haanpää / Yle
Useita kourallisia pillereitä päivässä
Sanna Kallion lääkeriippuvuus alkoi vahingossa.
Hän on kärsinyt koko elämänsä vaikeasta migreenistä, eivätkä estolääkkeet tai muut keinot olleet helpottaneet kipua tarpeeksi. Sitten Kalliolle määrättiin kipulääke Panacodia. Hän jäi koukkuun kerrasta.
– Ennen nukkumaanmenoa oli oikein rento olo, sellainen leijuva fiilis, Kallio muistelee nyt, yli vuosikymmen myöhemmin.
Hän halusi kokea olotilan yhä uudelleen. Mitä pidempään käyttö jatkui, sen vaikeampaa tunne oli saavuttaa. Hän alkoi napsia yhä useammin ja yhä suurempia annoksia.
Päivässä pillereitä meni useita kourallisia. Hän tiesi sen olevan myrkyllistä maksalle, mutta ei välittänyt.
Lääkkeiden väärinkäyttäjien määrää on mahdotonta arvioida.Antti Haanpää / Yle
Sitä, miten paljon Sanna Kallion kaltaisia lääkkeiden väärinkäyttäjiä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollossa, on mahdotonta sanoa. Vain kiinni jääneistä tiedetään.
Hoitajilta poistetaan yhä useammin oikeus toimia ammatissaan
Vuosittain kymmeniltä alan työntekijöiltä poistetaan oikeudet toimia ammatissaan. Laajemmin tarkasteltuna määrä on kuitenkin pieni. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee Suomessa lähes 400 000 ihmistä.
Taustalla on usein lääkkeiden varastelua, mutta se on harvoin ainoa syy. Samalla henkilöllä voi olla myös puutteita ammattitaidossa sekä päihde- ja terveysongelmia.
Lääkevarkauksien osuus korostuu vanhusten hoivassa, koska valvonta on siellä lepsumpaa kuin esimerkiksi sairaaloissa.
Seurauksena voi olla esimerkiksi kirjallinen varoitus, ammattioikeuden rajoittaminen tai poistaminen.
Valviran valvontalautakunta käsittelee vain vakavimmat tapaukset. Sellaiset, joissa työntekijä on toiminnallaan vaarantanut potilaan turvallisuuden.
Päätösten määrä kääntyi nousuun vuonna 2018. Tuolloin ammattioikeuden tai ammattinimikkeen käytön menetyksiä kirjattiin 90, kun vuotta aiemmin määrä oli 61.
Luku näyttää kasvavan myös vuonna 2019. Kesäkuun loppupuolella oikeus toimia ammatissa oli poistettu jo yli 50 kertaa.
Tämä ei liene viime talven hoivakotikohun jälkeen ihme. Tuolloin Yle uutisoi kymmenien yksityisten hoivakotien kohdelleen kaltoin vanhuksia eri puolilla Suomea, minkä jälkeen aluehallintovirastot aloittivat yllätystarkastukset lukuisiin hoivakoteihin.
Hoivakodeissa lääkkeitä levällään, pillereitä katosi
Lääketurvallisuuden puutteisiin havahduttiin Suomessa 2000-luvun alkupuolella.
Vuonna 2006 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi valtakunnallisen oppaan, jonka tarkoituksena oli parantaa tilannetta. Suurin piirtein noihin aikoihin myös Sanna Kallion lääkekoukku alkoi.
Sen jälkeen valvonta on parantunut etenkin erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Sairaaloiden lääkkeidenkäsittelytiloihin on asennettu valvontakameroita. Lääkehoidossa käytetään usein kaksoistarkastusta. Siinä kaksi hoitajaa varmistaa, että lääke annetaan oikein tai yksi hoitaja varmistaa lääkkeen oikeellisuuden kahteen kertaan.
Vanhustenhuollossa on paljastunut useita puutteita lääkkeiden valvonnassa.Antti Haanpää / Yle
Hoiva-alalla epäkohtia lääkkeiden käsittelyssä sen sijaan on edelleen runsaasti. Osa ongelmista johtuu siitä, että hoitajien ja sosiaalialan yksiköiden on luotettu valvovan itse itseään.
Hoivakoteihin pitää nimetä lääketurvallisuudesta vastaava henkilö.Vanhusten lääkkeistä pidetään lukua, joten ainakin teoriassa omavalvonnan pitäisi toimia. Todellisuus on usein ollut ihan muuta.
Alkuvuodesta 2019 kävi ilmi, että lukuisten yksityisten hoivakotien lääkkeiden valvonnassa oli vakavia puutteita.
Lääkkeitä oli säilytetty lukitun lääkekaapin sijaan avoimissa tiloissa, pillereitä oli kadonnut, lääkkeitä oli käsitelty huolimattomasti, eikä vanhoja lääkkeitä ollut hävitetty asianmukaisesti tai niitä oli päätynyt väärille vanhuksille.
Vastuuhenkilöitä ei aina löytynyt. Kaikkiin yksiköihin sellaista ei ollut nimettykään.
Saunominen loppui, koska mieheltä piti piilotella neulanjälkiä
Sanna Kallio työskenteli sairaalassa ja myöhemmin terveyskeskuksessa, ei hoiva-alalla. Siitä huolimatta lääkkeiden anastaminen oli helppoa.
Kallio esimerkiksi valehteli potilaan olevan kipeä, ja nappasi lääkärin määräämät lääkkeet itselleen. Hän myös anasti lääkkeiden antamisesta jääneitä jäämiä. Lopulta Kallio löysi lääkärin leimasimen ja alkoi määrätä itselleen lääkkeitä.
Hän varasti lääkkeitä jopa suoraan lääkekaapista. Lääkehuoneessa ei ollut videovalvontaa.
Kallion mukaan hän ei silti koskaan vienyt potilailtaan heidän tarvitsemiaan lääkkeitä.
Kallio vaihtoi pian pillerit suonensisäisiin huumaaviin opioideihin. Hän piikitti niitä kesken työpäivän. Lopulta hän lakkasi menemästä aviomiehensä kanssa saunaan. Hän ei voinut, koska mies olisi nähnyt jäljet, jotka neula oli tehnyt hänen kehoonsa.
Toisten edessä Kalliolla oli aina yllään pitkähihainen paita. Hän oli pitkään onnistunut salaamaan ongelmansa perheeltään ja työkavereiltaan, mutta umpikuja lähestyi vääjäämättä.
Työpaikoilta häviää muun muassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Antti Haanpää / Yle
Epäilyjä lääkkeiden väärinkäytöstä oli pitkin matkaa, mutta pitäviä todisteita oli vaikeaa saada.
Kun Kalliolle kerrottiin epäilyistä, hän hyökkäsi vastaan ja uhkasi lakimiehellä. Kun työpaikan huumetesti paljasti Kallion käyttäneen bentsodiatsepiineja ilman reseptiä, hän kertoi ottaneensa juuri kuolleen mummonsa lääkkeitä suruunsa.
Yhdessä työpaikassa Kallio vaihdettiin epäilyjen vuoksi osastolta toiselle, mutta seuraavassa työpaikassa hän jäi kiinni rysän päältä.
Kallio meni silti lomallaan työpaikkansa lääkekaapille keskellä päivää ja otti mukaansa ison kasan lääkkeitä. Tämän jälkeen piti valita: joko hän lähtee itse tai saa potkut.
Hän irtisanoutui, mutta perhe ei saanut vieläkään tietää.
Hoitaja voi olla lääkekoukussa jo opiskeluaikana
Vanhustenhuollossa vielä hoivakoteja suuremmat riskit lääkevarkauksiin ovat kotihoidossa.
Kotonaan yksin asuva muistisairas vanhus ei välttämättä osaa sanoa, saako hän oikean määrän lääkkeitä. Kotona tapahtuvalle varkaudelle on myös harvoin todistajia. Lääkkeiden antamista vanhuksille ei tyypillisesti valvota, vaan paikalla ovat vain hoitaja ja vanhus.
– Ei välttämättä ole tietoa, mitä lääkkeitä vanhuksella on, mitä pitäisi olla ja mitä ei pitäisi olla. Riskit ovat suuret, koska tilaisuus voi tehdä varkaan, Valviran Henriksson kertoo.
Yle pyysi tätä juttua varten tiedot Valviran vuoden 2018 päätöksistä, joissa rajoitettiin kotihoidon sairaanhoitajan oikeutta tehdä työtään tai poistettiin lähihoitajan oikeus käyttää ammattinimikettään.
Näitä lähi- ja sairaanhoitajia koskevia päätöksiä oli pelkästään kotihoidon puolella 25, kun niitä oli koko sote-alalla 80.
Ylen lukemat asiakirjat vahvistavat näkemystä lääkeongelmien korostumisesta kotihoidossa. Valtaosassa tapauksista taustalla on ollut lääkkeiden varastelua tai väärinkäyttöä.
“Lääkkeitä oli alkanut kadota useammalta henkilöltä myös kotoa. Asiakkaan iltalääkkeet olivat antamatta ja talonmies oli löytänyt lääkkeet kotihoidon toimiston pihalta.” Lainaus Valviran valvontalautakunnan päätöksestä vuodelta 2018. Päätös ei liity Sanna Kallioon.
Kotihoidon työntekijöiden ongelmista piirtyy lohduton kuva. Siinä nivoutuvat yhteen henkilökohtaisen elämän vaikeudet, erilaiset päihdekoukut ja mielenterveysongelmat.
"Hänet on tavattu usein työpisteen lääkejäteastioilta ja hänen selityksensä oli ollut, että hän oli ottanut sieltä asiakkaalle lääkettä...sairaanhoitajan vastaanotolla hän on vaikuttanut
avoimen psykoottiselta." Lainaus Valviran valvontalautakunnan päätöksestä vuodelta 2018. Päätös ei liity Sanna Kallioon.
Joissakin tapauksissa näyttää myös siltä, että työntekijä on hakeutunut hoiva-alalle pelkästään siksi, että hän pääsee hoitajana käsiksi lääkkeisiin.
"Hänen puheestaan ei saanut aina selvää, ja hän oli kiinnostunut toimiston ja lääkehuoneen turvajärjestelyistä ja siitä, pidetäänkö lääkkeitä toimistolla vai asiakkaiden kotona.” Lainaus Valviran valvontalautakunnan päätöksestä vuodelta 2018. Päätös ei liity Sanna Kallioon.
Lähihoitajakoulutukseen on hakeutunut päihdeongelmaisia henkilöitä.Antti Haanpää / Yle
Valviran Henrikssonin sanankäyttö on jatkuvaa tasapainoilua, kun aiheena ovat lääkevarkaudet ja -väärinkäytökset. Hän yrittää välittää huolen, mutta ei halua leimata koko ammattikuntaa.
– Eivät sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt ole mitenkään erityisen rikollisia. Heitä vain valvotaan. Ja kun jotakin valvotaan, siitä myös uutisoidaan, Henriksson sanoo.
Julkinen keskustelu vanhus- ja sosiaalihuollon ongelmista on henkilöitynyt lähihoitajiin.
Valviran Henriksson on sitä mieltä, että katse pitäisi kääntää lähi- ja sairaanhoitajista niihin sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin, joita ei tällä hetkellä valvo kukaan.
Sellaisia ovat esimerkiksi kevyemmän koulutuksen saaneet hoiva-avustajat. Heitä saattaa tulevaisuudessa olla alalla entistä enemmän.
Ylen MOT on aiemmin kertonut myös ongelmista, joita on aiheutunut vartijoiden käytöstä vanhusten hoitotyössä.
Hoitaja ajautui itsemurhan partaalle, kunnes suostui hakemaan apua
Vuosien lääkkeiden väärinkäytön jälkeen Sanna Kallion riippuvuus alkoi näkyä väkisinkin. Työkaverinkin mukaan Kallio näytti ihan narkkarilta.
Kotona Kallio oli ärtynyt ja tyly. Hän ei saanut nukuttua kunnolla. Kallion mukaan hänen miehensä pyöritti arkea.
Ulospääsyä tilanteesta ei tuntunut löytyvän. Kallio alkoi pohtia itsemurhaa.
Hän kertoo jo kirjoittaneensa kirjeen perheelleen. Suunnitelma oli mennä metsään ja ottaa yliannostus lääkkeitä, päälle viinaa.
Lasten vuoksi hän ei toteuttanut suunnitelmaansa.
Kallio oli jo luopunut vuosia kestäneen lääkekoukkunsa aikana kahdesta työpaikasta.
Vielä kerran hän aloitti uudessa työssä, tällä kertaa terveyskeskuksessa. Kallion kanssa sovittiin, ettei hän osallistuisi lääkehoitoon.
Kallio oli jälleen päättänyt lopettaa lääkesekoilun. Taaskaan siitä ei tullut mitään, vaan työpaikan lääkehävikki alkoi heti kasvaa. Kun osastonhoitaja otti Kallion puhutteluun, hän lopulta murtui ja tunnusti varastelun.
Vieläkin Kallio vakuutti nujertavansa lääkekoukun omin voimin.
Lääkeriippuvuus voi alkaa pillereiden käytöllä ja edetä siitä suonensisäisiin lääkkeisiin.Antti Haanpää / Yle
Hän kertoo suostuneensa päihderiippuvaisille tarkoitettuun hoitoon vasta, kun esimies ja aviomies yhdessä painostivat häntä. Lääkeriippuvuus oli kestänyt tässä vaiheessa kuusi vuotta.
Jos Kallio ei olisi mennyt, hänen miehensä ei olisi jäänyt katsomaan, miten tarina päättyy. Kallio kertoo, että hän olisi menettänyt lapset.
Päätös hoitoon hakeutumisesta tapahtui 2009.
Valvira vei Kallion luvat seuraavana vuonna, hoidon jo päätyttyä. Ne palautettiin puolitoista vuotta myöhemmin, kun Kallio oli todistanut olevansa kuivilla.
Ehtona oli, että hänen piti käydä kerran vuodessa lääkärillä näytillä ja ilmoittaa mahdollisesta uudesta alan työpaikasta.
Kallio sai myös rikostuomion lääkevarkauksista.
Kuten Kallionkin tapauksessa, on tyypillistä, että ongelmat ovat jatkuneet vuosien ajan, ennen kuin peli on lopulta vihelletty poikki.
Työpaikka ja perhe menisivät yhdestä siideristä
Kallio on ollut nyt kymmenen vuotta täysin selvänä. Lääkeriippuvuudella oli hintansa. Perhe kannatteli häntä, ja kärsi siitä.
– Käytännössä vein lasteni lapsuuden, Kallio sanoo vakavana.
Raitistuttuaan hän on tuntenut häpeää. Kallio on miettinyt, voiko elämästä tulla enää hyvää, kannattaako kotoa poistua.
Sanna Kallio kehottaa lääkeriippuvuuden kanssa painivia hakemaan apua ajoissa.Rinna Härkönen / Yle
Ovia sulkenut huumeongelma avasi lopulta hänelle uuden ikkunan työelämään. Kallio palkattiin sinne, mistä hän itse löysi pelastuksen, Minnesota-hoitolaitokseen.
Siellä hoitoalan työntekijät ovat toiseksi suurin potilaiden ammattikunta. Suurin ryhmä ovat yrittäjät.
– Olen narkkaamalla saanut tämän työpaikan, hän toteaa itseironisesti.
Omakohtainen kokemus auttaa työssä. Kallio tietää, että vakavakin ongelma voi pysyä piilossa pitkään.
– Kulissit voivat olla kunnossa, mutta neljän seinän sisällä on helvetti irti.
Vaikka asiat lopulta kääntyivät parempaan päin, menneisyys tulee seuraamaan Kalliota hänen elämänsä loppuun asti.
– Jos ottaisin kesällä siiderin, menisi työpaikka ja perhe.
Fakta: Valvira on poistanut ammattioikeuden lopullisesti vain yhdeksän kertaa
Lähtökohtaisesti sote-alan työntekijän ongelmiin puuttuu työnantaja ja toissijaisesti aluehallintovirasto. Valvira käsittelee vakavimmat tapaukset.
Valvira poistaa vuosittain kymmenien työntekijöiden oikeuden toimia ammatissaan. Määrä lähti kasvuun vuonna 2018.
Ammattioikeus voidaan viedä väliaikaisesti tai pysyvästi, tai palauttaa tilanteen parantuessa. Vain yhdeksältä henkilöltä on poistettu oikeus lopullisesti.
Myös rajoitukset ovat mahdollisia. Esimerkiksi sairaanhoitajaa voidaan kieltää osallistumasta lääkkeiden antamiseen tai lääkäriä määräämästä lääkkeitä.
Työnantajien ilmoitukset työntekijöistä ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Ilmoituksia tulee myös poliisilta, tuomioistuimilta, työtovereilta ja potilailta.
Voit lukea lisää vanhusten hoiva-alan ongelmista näistä jutuista:
Ruotsissa on paljastunut laaja huijaustapaus, jossa useat hammaslääkäriklinikat ovat tienanneet suuria summia tekemällä täysin tarpeettomia hoitoja. Ruotsin television SVT:n mukaan huijauksissa on hyväksikäytetty muun muassa vasta Ruotsiin tulleita turvapaikanhakijoita.
Klinikoiden vuodesta 2016 alkaen tekemissä tarkastuksissa näiden hampaista on "löydetty" monenlaisia kallista hoitoa tarvitsevia vaivoja. SVT:n mukaan potilailta on esimerkiksi kiskottu turhaan irti hampaita. Mitään todisteita vaivoista tai potilaiden maksamista hoitomaksuista hammasklinikat eivät kuitenkaan ole kyenneet esittämään.
– He antavat paljon juurihoitoa, nyhtävät erittäin paljon hampaita ja tekevät monia hammaskruunuja ja hammassiltoja. He tekevät sen ilman, että potilaiden suuhygieniasta olisi huolehdittu riittävästi, kommentoi vakuutuskassan hammashoidon asiantuntija Lars Sjödin.
Huijauksiin syyllistyneet hammashoitolat ovat hakeneet tekemistään hoitotoimenpiteistä korvauksia Ruotsin vakuutuskassasta, joka korvaa yli 280 euron hoitokulut klinikoille. Huijauksia on tehty seitsemällä Etelä-Ruotsin Smålandin maakunnassa sijaitsevalla klinikalla. Jokainen klinikka on tienannut huijauksilla kymmeniä tuhansia euroja.
Potilaita houkuteltu tutulla kielellä
Vakuutuskassan Sjödinin mukaan potilaat eivät ole olleet tietoisia korvaushuijauksista, vaan ovat hakeutuneet tarkastuksiin juuri heille suunnatun mainonnan vuoksi. Klinikoilla työskennelleet hammaslääkärit ovat houkutelleet Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevia potilaita esimerkiksi lupaamalla palvelua näiden omalla kielellä.
Potilaat eivät myöskään ole tienneet voivansa valittaa klinikoiden antamasta hoidosta ja hoitovirheistä.
Toukokuussa Ruotsissa annettiin neljän vuoden vankeustuomio kolmen hammasklinikan omistajalle korvaushuijausten vuoksi. SVT:n mukaan huijaaminen on kuitenkin ollut tätä laajempaa ja samat henkilöt ovat työskennelleet eri klinikoilla. Vakuutuskassan tekemissä tarkastuksissa kiinni jääneet klinikat ovat saamiensa rahojen palauttamisen sijaan hakeutuneet konkurssiin ja jatkaneet pian toimintaansa uusina yrityksinä.
– Vaikuttaa siltä, että he tekevät yhteistyötä. He ottavat hoitoonsa toistensa yrityksiä ja muuttavat sillä tavalla ympäri Smålandia. Väestöön suhteutettuna sanktioita saaneiden klinikoiden määrä on Smålandissa huomiotaherättävä, Sjödin toteaa.
Sateenkaariliput liehuvat Pride-viikon kunniaksi, mutta kaikki taloyhtiöt eivät halua niitä julkisivujensa koristeeksi.
Helsinkiläinen Konsta Kettunen kertoo Instagram-tarinassaan, että taloyhtiö on pyytänyt häntä poistamaan sateenkaarilipun ranskalaiselta parvekkeeltaan. Lippu roikkuu hieman parvekkeen ulkopuolellakin.
– Minulle toisaalta ehdotettiin, että ripustaisin lipun ikkunan väliin tai parvekkeen oven väliin. Se ei haittaisi. Lipun voi siis kuitenkin laittaa esille, mutta politiikka on, ettei julkisivua muuteta, koska vanha taloyhtiö jne, Kettunen kertoo Instagramissaan.
Hän lisää, että taloyhtiön hallitus miettii vielä asiaa ja voi olla mahdollista, että lippu saa olla paikoillaan Pride-viikon loppuun eli sunnuntaihin asti.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen vahvistaa, että taloyhtiö saa itse päättää omasta julkisivustaan.
– Parvekkeen ulkopuolella ei saa roikkua mitään. Joskus se voi olla kiinni viidestä senttimetristäkin. Tässä on kyse siitä, että osakas tai asukas ei saa kiinnittää julkisivuun mitään. Esimerkiksi tarroja ei saa laittaa ikkunoihin, Pynnönen sanoo.
Asunnon sisällä saa sisustaa mielensä mukaan
Asunnon sisäpuolella ja parvekkeen sisäpuolella asukas saa sisustaa haluamallaan tavalla. Näin ollen taloyhtiö ei voisi kieltää esimerkiksi sateenkaariverhoja.
– Eri asia olisi se, jos ripustaa ikkunaansa jotain, joka on objektiivisestikin katsottuna loukkaavaa. Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitää hakaristilipun esilläpitoa ihmisarvoa loukkaavana häirintänä, Pynnönen sanoo.
Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen on samaa mieltä siitä, että Konsta Kettusen tapauksessa on kyse julkisivuasiasta. Joskus lippukiistat voivat johtua arvoista.
– Toisinaan taloyhtiöissä törmätään arvokysymyksiin eli siihen, mikä on soveliasta ja mikä ei. Joku voi pahoittaa mielensä siitä, että mattoja tampataan sunnuntaina, mutta kaikille se ei ole pyhäpäivä, Korhonen pohtii.
Oikeustieteellinen ala on julkaissut yhteishaun tulokset. Oikeustieteelliseen valittiin ensimmäistä kertaa yhteishaussa uusia opiskelijoita pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.
Valituilta vaadittiin huippuluokan arvosanoja opiskelupaikan saamiseksi.
Todistusvalinnassa rima oli korkein Helsingin yliopistossa. Sisäänpääsy vaati vähintään neljä laudaturia ja yhden eximian.
Myös Itä-Suomen yliopistoon pääsy vaati neljä laudaturia ja yhden eximian.
Helsingin yliopistossa todistuksen arvosanojen perusteella laskettu alin hyväksytty pisteraja oli kuitenkin Itä-Suomea korkeampi ja korkein kaikista hakukohteista.
Helsingin yliopiston Vaasan yksikön ovat avautuivat kolmella laudaturilla ja kahdella eximialla.
Myös Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsemiseksi ylioppilastodistuksesta piti löytyä vähintään kolme laudaturia ja kaksi eximiaa.
Vaasassa ja Turussa alimmat hyväksytyt pisterajat olivat korkeammat kuin Itä-Suomen yliopistossa.
Lapin yliopistosta opiskelupaikka irtosi vähintään yhdellä laudaturilla ja neljällä eximialla. Pisteraja oli muita yliopistoja alempi.
Joka viides sai paikan todistuksella
Todistusten perusteella valittiin 20 prosenttia oikeustieteellisen alan suomenkielisen koulutuksen uusista opiskelijoista eli yhteensä 110.
Helsingin yliopistoon heistä valittiin 35, Lapin ja Turun yliopistoon kumpaankin 30, Itä-Suomen yliopistoon 10 ja Vaasaan 5.
Opiskelupaikoista 80 prosenttia täytettiin valintakokeen perusteella. Koepisteillä valittiin 413 hakijaa.
Pisterajat olivat korkeimmat Helsingin ja Turun yliopistoissa. Lopulliset pisterajat julkaistaan elokuussa.
Eniten ensisijaisia hakijoita oli Helsinkiin, noin 3 000. Yhteishaussa oli mahdollista hakea kaikkiin hakukohteisiin samalla kertaa. Hakijoita oli yhteensä 6 000.
Pisteitä kertyi viidestä arvosanasta
Hakijat saivat ylioppilastutkinnosta pisteitä viiden kirjoitetun aineen perusteella. Kaikilta huomioitiin äidinkieli ja lisäksi neljä muuta parhaat pisteet antavaa arvosanaa.
Äidinkielen jälkeen eniten pisteitä kertyi kahdesta parhaat pisteet tuottavasta pitkän oppimäärän kokeesta. Käytännössä huomioitiin yksi pitkä kieli ja pitkä matematiikka tai kaksi pitkää kieltä.
Jos hakijoilla oli sama pistemäärä, opiskelupaikan saamisen ratkaisi ensisijaisesti äidinkielen arvosana ja sen jälkeen matematiikan, pitkän kielen, mahdollisen muun kielen ja viimeisenä ainereaalin arvosana.
Todistusvalinta laajenee ensi vuonna
Ensi vuonna todistusvalinta laajenee. Opiskelupaikoista 40 prosenttia täytetään ylioppilastodistusten ja 60 prosenttia valintakokeen perusteella.
Erityisen vaaralliseksi luokiteltu tulivuori on purkautunut Papua-Uudessa-Guineassa. Ulawun-tulivuoren sylkemä tuhka tummensi taivaan, ja laavavirrat katkoivat teitä vuoren lähistöllä tänään keskiviikkona.
Yli 2,3 kilometrin korkeuteen kohoava Ulawun sijaitsee Papua-Uuden-Guinean länsiosassa, Bismarckin saaristoon kuuluvalla Uuden-Britannian saarella. Saarella arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa asukasta, joista tuhannet asuvat aivan Ulawunin liepeillä.
Leena Luotio / Yle
Viranomaisten mukaan vuoren juurella asuvat kyläläiset evakuoitiin, ja muita lähiseutujen asukkaita kehotettiin siirtymään turvallisemmille alueille.
Ulawun kuuluu 16 tulivuoren ryhmään, jota tutkijat seuraavat erityisellä mielenkiinnolla. Ryhmän tulivuoret ovat aiemmin historiassa purkautuneet tuhoisasti. Asiantuntijaryhmä kävi vuorella aiemmin tässä kuussa, mutta silloin lähestyvästä purkauksesta ei havaittu mitään merkkejä.