Iranissa kenraali Qassem Suleimanin täksi päiväksi suunniteltu hautajaiskulkue maan pääkaupungissa Teheranissa on peruttu. Perumisen syynä on se, että Irakin toiseksi suurimmassa kaupungissa Mashhadissa kulkueeseen otti osaa satojatuhansia ihmisiä, minkä vuoksi se viivästyi.

Viranomaiset kehottavat ihmisiä ottamaan hautajaiskulkueen sijasta osaa Teheranin yliopistolla huomenna järjestettävään seremoniaan.

Aiemmin päivällä tuhannet ihmiset osallistuivat muistotilaisuuteen Ahvazin kaupungissa, jonne Suleimanin ruumis oli kuljetetu Irakista. Kunniakaarti ja armeijan soittokunta ottivat arkun vastaan Ahvazin lentokentällä.

Iranin valtiontelevision lähetyksessä tuhannet mustiin pukeutuneet surijat tungeksivat kaupungin kaduilla. Surijoilla oli mukanaan kuvia surmatusta kenraalista. Väkijoukosta kuului "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Suleimania on pidetty Iranissa yhtenä 1980-luvun Irakin-vastaisen sodan sankarina. Hän johti vallankumouskaartin Lähi-idän operaatioita.

Vainaja kuljetetaan myös Qomin pyhään kaupunkiin muistotilaisuutta varten. Suleiman haudataan kotikaupunkiinsa Kermaniin tiistaina.

Iran on vannonut kostavansa Yhdysvaltain iskun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään iranilaisiin kohteisiin, mikäli Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai Yhdysvalloille kuuluvaa omaisuutta vastaan.

Eräät asiantuntijat ovat arvioineet, että Iranin mahdolliset kostotoimet saattavat tulla kolmen päivän suruajan päätyttyä.

Iskussa sai surmansa kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Suleimanin lisäksi surmattujen joukossa oli viisi muuta vallankumouskaartin jäsentä.

Iran ilmoitti rikastavansa uraania mielensä mukaan

Iran ilmoitti tänään hylkäävänsä kaikki rajoitukset uraanin rikastamiselle. Se kuitenkin kertoi jatkavansa yhteistyötään YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.

Maan hallitusta edustava tiedottaja kertoi Iranin valtiontelevisiossa, että maa voisi alkaa noudattaa rajoituksia siinä tapauksessa, että Yhdysvallat poistaisi Iranille asettamansa talouspakotteet.

Iran ja kuusi maata solmivat ydinsopimuksen vuonna 2015. Sopimuksessa muun muassa määriteltiin, että maalla saa olla hallussaan enintään 300 kiloa rikastettua uraania.

Sopimuksen allekirjoittajamaat luopuivat Iranin-vastaisista pakotteista, ja Iran sitoutui vastineeksi ajamaan alas ydinohjelmansa.

Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta. vuonna 2018 ja toi voimaan uudelleen Iranin-vastaiset pakotteet.

Hurjia kiitoksia ei heru, mutta talousasiantuntijat pitävät eilisiä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkankorotuksia siedettävinä niin palkansaajien kuin yritystenkin kannalta.

Sopimukseen kirjattiin palkankorotuksia yhteensä 3,3 prosenttia, ensimmäiselle vuodelle yleiskorotuksina 1,3 prosenttia ja toiselle vuodelle 1,4 prosenttia. Kyseinen sopimus ja sen palkankorotukset ovat sikäli tärkeitä, että ne näyttävät suuntaa muidenkin alojen tes-neuvotteluille, joita käydään parhaillaan.

Lauantaina sopimuksen synnyttyä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi palkankorotusten säilyttävän tai jopa hieman lisäävän työntekijöiden ostovoimaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen painottaa nyt, että ostovoiman kehityksen kannalta prosenttilukuja tärkeämpää on kokonaiskuva eli se, miten inflaatio, verotus sekä Suomen tärkeimpien vientimaiden, kuten Saksan, taloustilanne kehittyvät.

– Suurikaan nimellinen palkankorotus ei tuota kuluttajan kukkaroon mitään, jos hinnat nousevat samassa suhteessa. Näin on ollut historiassa, reaalinen palkankorotus on jäänyt pienemmäksi.

Näillä näkymin kukkaroon olisi kuitenkin jäämässä Pylkkäsen mielestä jotain, ainakin ennusteiden mukaan joissa inflaation odotetaan pysyvän yhden ja kahden prosentin välillä.

– Meillä on ollut matalaa inflaatiota tässä useamman vuoden ajan, lähestulkoon parikymmentä vuotta. Niin kyllä siinä mielessä reaaliansiot kasvaa pienilläkin palkankorotuksilla.

Kangasharju: "On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan palkkoja"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuvailee tulosta siedettäväksi kilpailukyvyn kannalta: kilpailukyky on turvattu, ellei suhdanne maailmalla yllättäen heikkene.

Kangasharjun mukaan sopimus tehtiin kuitenkin väärästä päädystä lähtien.

– Suomi elää viennin tuottavuuden ansiosta. Meidän tulisi ensin huolehtia kilpailukyvystä, ja sitä seuraa kotimainen ostovoima. On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan kotimaisesti palkkoja, koska sitten vienti tyssää, ja lopulta loppuvat myös työt kotona.

Pylkkänen huomauttaa, että ostovoima osaltaan myös luo kotimaista työtä ja talouskasvua.

– Toisaalta kotitalouksien ostovoiman kehittäminen on tärkeää ihan sen kotimaisen tuotannon kannalta ja kotimainen palvelukysyntä on erittäin tärkeää, jos ajatellaan kansantalouden kasvua, Pylkkänen vastaa.

Sopimuksen synnyttyä lauantaina Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ilmaisi huolensa työllisyyden kehityksestä. Kangasharju näkee työllisyyden pysyvän ennallaan, mikäli kansainvälinen kehitys pysyy ennakoiduilla raiteilla. Sen sijaan hallituksen työsarkaa se ei tule Kangasharjun mukaan ainakaan helpottamaan.

– Jos kaikki menee niin kuin on ennustettu, eli taantumaa ei tule ja kilpailukyky pysyy, silloin minun mielestäni säilyy myös työllisyys, Kangasharju sanoo.

– Mutta silloin hallituksen täytyy tehdä omilla toimilla ne 60 000 työpaikkaa. Niitä ei tulla tällaisilla sopimuksilla saamaan aikaan, ajatellen että vienti vetäisi niin paljon, että seurauksena uusia työpaikkoja syntyisi markkinaehtoisesti.

Kiky-tunneista luopumista Kangasharju ei välttämättä toivoisi muille aloille.

– Minusta on harmillista, että tässä lähdettiin työajan lyhentämisen linjalle. Jos samaa linjaa jatketaan myös muilla aloilla, lyhenevät Suomen lyhyet työajat entisestään. Meidän pitäisi ennemmin saada lisää työtä eikä vähentää sitä.

Viime vuoden parhaita elokuvia ja tv-sarjoja palkitaan Los Angelesissa Golden Globe -gaalassa, joka alkaa yöllä klo 3 Suomen aikaa. Palkinnot jakaa Yhdysvalloissa asuvista ulkomaisista toimittajista koostuva Hollywood Foreign Press Association jo 77. kertaa.

Tällä kertaa eniten ehdokkuuksia on kerännyt Noah Baumbachin elokuva Marriage Story, joka on ehdolla kuuden palkinnon saajaksi.

Viiteen ehdokkuuteen ovat yltäneet puolestaan Martin Scorcesen The Irishman ja Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood.

Kaikki palkintoehdokkaat voi lukea täältä.

Golden Globe -palkintoja on pidetty suunnannäyttäjinä myöhemmin jaettaville Oscareille. Tänä vuonna voittajilla arvellaan olevan vähän vaikutusta varsinaiseen Oscar-kisaan, sillä elokuva-akatemian jäsenet ovat voineet äänestää voittajista jo ennen Golden Globe -gaalaa.

Ennakkoarviot kuvan jälkeen.

Ennakkoarviot tärkeimmissä kategorioissa:

Tällä kertaa Golden Globe -palkintojen saajien ennakoiminen on ollut hankalaa monessa kategoriassa. Viime vuodelta löytyy monia hyviä elokuvia ja roolisuorituksia, mutta tyylilajit ovat kaukana toisistaan.

Palkintoja kärkkyvien etuna Golden Globeissa on se, että pystejä jaetaan erikseen draamaelokuville sekä komedia- ja musikaalielokuville.

Ennakkoarviot pohjautuvat The New York Timesin, Vanity Fairin ja IndieWiren artikkeleihin.

Paras draamaelokuva

1917

Irishman

Joker

Marriage Story

Kaksi paavia

Ennustus: Ennakkosuosikit palkinnon saajaksi ovat Martin Scorsesen The Irishman sekä Noah Baumachin Marriage Story. Yllätysvoittaja voi olla myös Todd Phillipsin Joker.

Paras musikaali- tai komediaelokuva

Dolemite is my Name

Jojo Rabbit

Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Once Upon a Time in Hollywood

Rocketman

Ennustus: Komediaelokuvan palkinnon povataan menevän Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood -elokuvalle.

Paras miespääosa draamaelokuvassa

Christian Bale, Ford v. Ferrari

Antonio Banderas, Kärsimys ja kunnia

Adam Driver, Marriage Story

Joaquin Phoenix, Joker

Jonathan Pryce, Kaksi paavia

Ennustus: Parhaan miespääosan palkinnosta draamaelokuvassa tulee tiukka kamppailu Joaquin Phoenixin ja Adam Driverin välillä.

Paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Daniel Craig, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Roman Griffin Davis, Jojo Rabbit

Leonardo DiCaprio, Once Upon a Time in Hollywood

Taron Egerton, Rocketman

Eddie Murphy, Dolemite Is My Name

Ennustus: Komediaelokuvien palkinnon uskotaan menevän joko Leonardo DiCapriolle tai Eddie Murphylle.

Paras naispääosa draamaelokuvassa

Cynthio Erivo, Harriet

Scarlett Johansson, Marriage Story

Saoirse Ronan, Little Women

Charlize Theron, Bombshell

Renée Zellweger, Judy

Ennustus: Renée Zellwegerin arvellaan voittavan palkinnon elokuvasta Judy, jossa hän esittää laulaja-näyttelijä Judy Garlandia.

Paras naispääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Awkwafina, The Farewell

Ana de Armas, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Beanie Feldstein, Booksmart

Emma Thompson, Late Night

Cate Blanchett, Missä olet, Bernadette

Ennustus: Komediaelokuvissa vahvoilla voittajaksi on Crazy Rich Asians -sarjasta tunnettu Awkwafina elokuvasta The Farewell.

Paras ohjaus

Bong Joon-ho, Parasite

Sam Mendes, 1917

Quentin Tarantino, Once Upon a Time in Hollywood

Martin Scorsese, The Irishman

Todd Phillips, Joker

Ennustus: Vahvin ennakkosuosikki voittajaksi on eteläkorealainen Bong Joon-hon elokuvalla Parasite, joka voitti viime keväänä Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Elokuvan uskotaan saavan myös parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnon.

Paras käsikirjoitus

Marriage Story

Parasite

The Two Popes

Once Upon a Time in Hollywood

The Irishman

Ennustus: Palkinnon voittajaksi arvellaan Quentin Tarantinoa elokuvasta Once Upon a Time in Hollywood. Kovana vastuksena pidetään Noah Baumbachia, joka on käsikirjoittanut Marriage Storyn.

Golden Globe -gaalassa palkitaan myös parhaita tv-sarjoja. Voittajiksi povattaan sarjoja Chernobyl ja The Crown, jotka molemmat ovat ehdolla neljän palkinnon saajaksi.

Venezuelassa parlamentin puhemies Juan Guaidó on syösty vallasta. Parlamentin uudeksi puhemieheksi julistautui Guaidón vastustaja Luis Parra. Maan presidentti Nicolás Maduro tunnusti pian tämän jälkeen Parran viralliseksi puhemieheksi.

Parlamentin oli määrä valita Guaidó uudelleen puhemieheksi, mutta sekä Guaidólta että hänen tukijoiltaan torpattiin pääsy parlamenttiin.

Parlamenttirakennuksen edustalla partioineet poliisit päästivät istuntosaliin vain hallitusta kannattavat ja ne opposition kansanedustajat, jotka vastustavat Guaidóa. Oppositio syyttää vastustajiaan parlamentaarisesta vallankaappauksesta.

Guaidó piti opposition edustajien kanssa oman istunnon parlamentin ulkopuolella, El Nacional -sanomalehden tiloissa. Istunnossa edustajat äänestivät Guaidón puhemieheksi.

Puhemieheksi julistautunut Luis Parra erotettiin hiljattain Ensimmäinen Oikeus -oppositiopuolueesta korruptiosyytösten vuoksi. Hän on kiistänyt syytökset.

Guaidó julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi viime vuoden tammikuussa sen jälkeen, kun presidentti Nicolás Maduro oli valittu jatkokaudelle opposition vilpillisiksi katsomissa vaaleissa.

Yli 50 maata on tunnustanut Guaidón presidentiksi, mutta Venezuelan armeija on pysynyt Maduron takana eikä oppositio ole saanut istuvaa presidenttiä syrjäytetyksi.

Maduro oli jo ennakkoon sanonut olettavansa, että parlamentti palautuu hallituksen kannattajille myöhemmin tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa.

Venezuelan poliittisen kriisin taustalla on vakava talouskriisi ja valtava inflaatio, minkä vuoksi ruoasta, lääkkeistä ja perustarvikkeista on pulaa. Arviolta 4,5 miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maasta kriisin takia.

Lue myös:

Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa

Venezuelan johto syyttää oppositiojohtaja Juan Guaidóa maanpetoksesta

Onko Venezuela uusi Kuuba? Pakotteet kurittavat kansalaisia, mutta niiden avulla ei välttämättä saada syrjäytettyä diktaattoria

Liittokansleri Angela Merkel on ehtinyt olla vallassa tasan 14 vuotta ja kaksi viikkoa ennen historiallisia askelia.

6. joulukuuta Saksan johtaja kävelee sisään paikkaan, joka symboloi Saksan historian synkintä jaksoa.

Portin yllä on kyyninen viesti Arbeit macht frei eli työ vapauttaa.

Liittokansleri ei pysähdy portille vaan jatkaa suoraan sisään. Hän vierailee ensimmäistä kertaa Saksan johtajana natsi-Saksan aikaisella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueella Puolassa.

Merkel sanoo, että Saksan vastuuta ei saa unohtaa, eikä uhrien nimiä tai heidän menetettyjä elämiään. Natsi-Saksan raa’at rikokset aiheuttavat hänelle syvää häpeää.

Näin liittokansleri puhuu paikassa, jossa tapettiin 1,1 miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa oli juutalaisia.

Kaikkiaan holokaustissa kuoli kuusi miljoonaa ihmistä.

Saksassa ei ole kerrottu julkisuuteen virallista syytä sille, miksi Merkel ehti istua yli 14 vuotta vallassa ennen ensimmäistä vierailua Auschwitziin.

Sattumaa tai ei, mutta kun vierailu viimeinen toteutuu, se tapahtuu harvinaisen symbolisena aikana.

Saksassa juutalaisviha on jälleen vahvistumassa.

Muusikko Ben Salomo näprää kännykkäänsä äänitysstudiolla Berliinin liepeillä. Tekstit syntyvät matkapuhelimen muistiinpanoihin.

Alkuvuodesta ulos tuli tällaista jälkeä. Kappaleen nimi on Sie sagen mir, suomeksi He sanovat minulle.

He sanovat, totu siihen että natsit jälleen marssivat

Ihmiset ohittavat kaikki varoitukset

He sanovat minulle, totu siihen, että maahanmuuttajat radikalisoituvat

Saksa, mitä sinulle on tapahtunut?

Ben Salomo on berliiniläinen rap-muusikko. Hän on myös juutalainen. Siksi hän saa päivittäin vihapostia ja solvauksia sosiaalisen median kautta.

Ylläoleva laulu syntyi sen jälkeen, kun tunnettu videobloggari vähätteli Salomon mukaan hänen kokemaansa juutalaisvihaa ja syytti ylireagoinnista.

Totu siihen.

Salomo raivostui ja kirjoitti laulun.

Viime aikoina hän on ollut paljon julkisuudessa kertomassa siitä, mitä juutalaiset yhä Berliinissä kokevat. Vihapuhetta, solvauksia ja väkivaltaisia hyökkäyksiä.

– Moni juutalainen tuntee tällä hetkellä olonsa täällä uhatuksi ja suunnittelee maastamuuttoa, Salomo sanoo.

Saksan sisäministeriön mukaan juutalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Väkivaltaisia hyökkäyksiä juutalaisia kohtaan tapahtuu aiempaa enemmän.

Lokakuussa Saksa heräsi toden teolla. Hallen kaupungissa aseistautunut mies yritti jom kippur -juhlapäivänä tunkeutua synagogaan, ja juutalaisten joukkomurha vältettiin vain täpärästi.

Erikoiskestävä turvaovi esti miehen pääsyn sisään. Juutalainen seurakunta oli hommannut oven itse.

Ampuja ei päässyt läpi. Mies tappoi lopulta kaksi sivullista.

Ampuja kuvasi tekonsa suorana internetiin ja puhui englantia. Hänen tarkoituksensa oli tehdä joukkomurhasta julkinen teloitus. Mies jäi nopeasti kiinni.

Synagogalla ei ollut poliisivartiota, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten hyvin viranomaiset todella ovat perillä juutalaisten kokemasta uhasta.

Kun valtapuolue CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer puhui iskusta "varoituksena", moni juutalainen raivostui.

Eivätkö poliitikot tajunneet, että vihaa ja väkivaltaa tapahtuu jatkuvasti?

Antisemitismia eli juutalaisvastaisuutta tutkinut professori Samuel Salzborn sanoo, että Hallen isku symboloi sitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuosina muuttunut.

Berliinin teknillisessä yliopistossa työskentelevän Salzbornin mukaan puhetavat ovat raaistuneet ja juutalaisvastaisuus on kasvussa.

– Sen vuoksi Hallen terroriteko ei valitettavasti ollut yllätys. Oli vain ajan kysymys milloin jotain tapahtuu, hän sanoo Ylen haastattelussa Berliinissä.

Juutalaisia vastaan hyökätään jatkuvasti. Halle ei ollut siksi poikkeus.

Vain viisi päivää ennen Hallea Saksan poliisi taltutti veitsimiehen, joka yritti sisään Berliinin Oranienburger Strassella sijaitsevaan synagogaan.

Ben Salomo esittelee kannettavan tietokoneensa ruudulta, millaista vihapuhetta hän joutuu kohtaamaan.

Musiikkistudiosta on siirrytty tekemään haastattelua israelilaiseen ravintolaan Salomon kotikulmille Berliinin Schönebergiin.

– Tässä yksikin kirjoittaa, että hän kaivaa holokaustissa kuolleet haudasta ja hautaa heidät paskaan, Salomo lukee saamaansa viestiä.

– Ja toinen: Sitten kun minulla on valta, juutalaiset hirtetään yksi toisensa jälkeen ja heidät jätetään roikkumaan, kunnes he haisevat.

Suurin osa vihapuheesta tulee kommentteina Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin.

Ben Salomo kertoo saavansa vastaavia viestejä joka päivä. Hän ei blokkaa solvaajia vaan vastaa heille. Muu olisi hänen mielestään luovuttamista.

Salomo kertoo solvausten tulevan kaikista suunnista: äärivasemmistolta, äärioikeistolta ja Lähi-idästä saapuneilta maahanmuuttajilta. Kritiikki Israelin politiikkaa kohtaan on hänen mukaansa usein vain naamioitua juutalaisvihaa.

Salomo on vaimonsa kanssa jo keskustellut siitä, pitäisikö vain muuttaa Saksasta pois.

Israelilaisravintolan naapuripöydässä ei enää vain keskustella. Paikalle on tullut kesken haastattelun pariskunta, joka aikoo muuttaa pois Saksasta huonontuneen ilmapiirin vuoksi. He eivät halua antaa haastattelua nimellä, mutta suostuvat juttelemaan hetken.

Muuttopäivä on jo päätetty. Se on ensimmäinen heinäkuuta.

Noin viisikymppinen juutalaisnainen kertoo työskentelevänsä ensiapuosastolla sairaanhoitajana. Yhtenä iltana osastolle saapui muslimimaahanmuuttajaperhe.

Hoitaja valikoi ruuat niin, ettei mukana ole sianlihaa. Tuli puhetta, että hoitaja on juutalainen.

– Sen jälkeen perhe ei suostunut syömään ruokia, joihin olin koskenut, nainen kertoo.

Hänen mukaansa vuoden 2015 jälkeen ilmapiiri muuttui, kun Saksaan tuli satojatuhansia turvapaikanhakijoita pääosin Lähi-idästä. Monessa arabimaassa viha Israelia ja juutalaisia kohtaan on laajaa.

Tilastoissa ulkomaalaisten tekemiksi luokitellut juutalaisvastaiset hyökkäykset ja vihapuhe ovat kasvussa. Valtaosa on edelleen silti Saksan sisäministeriön mukaan äärioikeiston tekemiä.

Sisäministeriön tilastoa on kuitenkin kritisoitu vääristeleväksi. Tilastointimenetelmää on arvosteltu hallitukselle tehdyssä raportissa siitä, että rikoksia luokitellaan äärioikeistolaisiksi myös, kun tekijän taustoja ei tiedetä.

Berliinissä kasvanut Salomo sen sijaan sanoo, että juutalaisvihaa on ollut Saksassa koko hänen elämänsä. Hänen mukaansa antisemitismi istuu syvällä monessa saksalaisessa: jotkut väittävät, että juutalaiset tappoivat jo Jeesuksen.

Virallisesti Saksa on tehnyt suuren työn oman historiansa käsittelyssä. Toisen maailmansodan jälkeen ainakin Länsi-Saksaksi jäänyt osa maata pakotettiin työstämään natsiajan aatteensa ja historiansa.

Salomon mukaan prosessi jäi ulkokultaiseksi.

Juuri historian vuoksi Salomo sanoo Saksan olevan ehkä maailman juutalaisvastaisin maa.

Kova väite, jota hän perustelee näin:

Salomo sanoo, että saksalaisille annettiin juutalaisten kansanmurhan jälkeen toinen mahdollisuus todistaa, että juutalaisvihasta on päästy eroon.

– Mutta ei ole. Toista mahdollisuutta ollaan hyvää vauhtia tuhoamassa.

Antisemitismiä tutkinut professori Samuel Salzborn on samaa mieltä siitä, että natsi-Saksan juutalaisvastaisuuden käsittely on jäänyt Saksassa puolittaiseksi.

– Natsiajan päättymiseen jälkeen politiikassa tehtiiin selvä pesäero ja rakennettiin demokratia. Mutta tätä pesäeroa ei ikinä tehty yhteiskunnan sisällä.

Antisemitismi jäi eloon. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia.

– Antisemitismi kulkee perintönä perheissä, sillä perheiden sisällä asiaa ei ole työstetty, Salzborn sanoo.

Ei ole kysytty, mitä vanhemmat tai isovanhemmat tekivät natsiaikana. Mikä heidän osuutensa juutalaisten kansanmurhaan oli.

Nyt antisemitismi tekee Salzbornin mukaan paluuta myös poliittiseen retoriikkaan. Saksan liittopäivillä ja osavaltioparlamenteissa istuu osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Juuri väistynyt AfD:n entinen puoluejohtaja Alexander Gauland kutsui Saksan natsiaikaa linnunpaskan kokoiseksi asiaksi Saksan historiassa kesällä 2018.

– AfD on merkittävä tekijä siinä, että antisemitistisistä väitteistä on tullut julkisessa keskustelussa jälleen salonkikelpoisia, professori Salzborn sanoo.

Ben Salomo ei pidä AfD:tä juutalaisvastaisuuden nousun syynä vaan oireena jo olemassa olevasta ajattelusta.

– AfD on kuin hometta, joka johtuu kosteusongelmasta. Silloin pitää taistella kosteutta eikä hometta vastaan, Salomo sanoo.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoitti joulun alla, että jos ilmapiiri myrkyttyy Saksassa entisestään, kaikki ovat vaarassa.

Demokratiaan kuuluu kyky suojella vähemmistöjen oikeuksia.

– Tämä maa ei ole enää sama, jos vähemmistöjen oikeuksia ja arvoa uhataan, Steinmeier sanoi juutalaisjärjestöjen edustajille pitämässään puheessa.

Steinmeierin mukaan seuraukset ovat tunnettuja, jos kenenkään ihmisarvo kyseenalaistetaan. Hän viittasi natsiaikaan.

Hallen isku on jo saanut aikaan muutoksia. Pian iskun jälkeen Saksan hallitus kiristi lainsäädäntöä, joka velvoittaa suuret sosiaalisen median alustat kuten Facebookin ja Twitterin raportoimaan vihapuheesta.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer ilmoitti joulukuussa uudesta yksiköstä, joka alkaa selvittää viranomaisten äärioikeistoyhteyksiä. Kimmokkeena on Hallen isku ja kesällä tapahtunut poliitikkomurha.

Muutama päivä haastattelun jälkeen Ben Salomo lähettää Whatsappissa viestin. Viestistä aukeaa linkki juttuun, jossa kerrotaan Helsingin Kampin synagogan edustalle jätetyistä juutalaisvastaisista tarroista.

– Juutalaisvihaa on kaikkialla, hän kirjoittaa.

Hallen iskulla on ollut suoria vaikutuksia myös Suomeen. Vähän ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi 300 000 euroa lisätukea Helsingin juutalaiselle seurakunnalle synagogan turvatoimia varten.

Yhtenä syynä on se, mitä Saksassa on syksyn aikana tapahtunut.

Täydetty kello 22.25: Lisätty kappale arvostelusta sisäministeriön tilastoja kohtaan. Tilastointitapa saattaa nostaa taulukossa äärioikeiston osuuden todellista suuremmaksi.

Lue myös:

Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen – Myös berliiniläispoliitikko Anne Helm oli tappolistalla, ja bussipysäkillä hänen viereensä istui kaksi miestä

"Näin se silloinkin alkoi" – holokaustista selvinnyt Margot Friedländer huolestui juutalaisvastaisuuden noususta Saksassa

Useita vuosia toimineen valtavan kansainvälisen pyramidihuijauksen eli virtuaalivaluutta OneCoinin toiminta on ajautunut pahoihin vaikeuksiin.

Yksi yhtiön keskeisistä verkkosivuista on ollut suljettuna yli kuukauden ajan ja kaksi muutakin sivustoa oli viikkokausia suljettuna. Useat keskeiset OneCoin -verkoston johtajat ovat jättäneet yhtiön ja virtuaalivaluutan pääkonttorin työntekijät ovat olleet vapautettuna tehtävistään.

Myös OneCoinin median yhteydenottoihin tarkoitetut sähköpostiosoitteet ovat lakanneet toimimasta eikä MOT saanut mitään yhteyttä yhtiön edustajiin.

Virtuaalivaluuttaan sijoittaneille ihmisille yhtiön edustajat ovat vakuuttaneet suljetuilla sosiaalisen median palstoilla toiminnan jatkuvan normaalisti.

Ylen tutkivan toimituksen MOT:n selvityksen mukaan OneCoin on kuitenkin kaaoksessa.

Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat sijoittaneet huijaukseksi paljastuneeseen virtuaalivaluuttaan vähintään noin neljä miljardia euroa. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joissa OneCoin alkoi kasvaa voimakkaasti vuosina 2014 ja 2015.

Suomalaiset ovat sijoittaneet OneCoin-virtuaalivaluuttaan vähintään noin 40 miljoonaa euroa ja suurin osa heistä tulee menettämään rahansa.

OneCoin -johtajan tunnustus aloitti joukkopaon

Virtuaalivaluuttojen asiantuntijat ovat varoittaneet jo useamman vuoden ajan, että OneCoin on huijaus. Yksi varhaisimmista varoittajista oli IT-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen.

OneCoin on kuitenkin jatkanut toimintaansa näihin päiviin saakka ja valuuttaan on sijoittanut yhtiön oman ilmoituksen mukaan yli 3,6 miljoonaa ihmistä.

Maaliskuussa 2019 Yhdysvaltain viranomaiset pidättivät OneCoinin johtajan Konstantin Ignatovin Los Angelesin lentokentällä. Kävi ilmi, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ja New Yorkin syyttäjänvirasto olivat tutkineet OneCoinin toimintaa jo vuodesta 2015 asti.

Yhdysvaltain viranomaiset tutkivat OneCoinin perustajaa Ruja Ignatovaa, hänen veljeään Konstantin Ignatovia sekä kolmatta yhtiön johtajaa muun muassa petoksesta, rahanpesusta ja muista rikoksista.

OneCoin on kiistänyt syytökset virtuaalivaluuttaa kohtaan ja pitänyt niitä muun muassa poliittisesti motivoituneina. Yhtiön mielestä virtuaalivaluutta uhkaa jo Yhdysvaltain dollarin ja suurten yhdysvaltalaisten pankkien asemaa.

Marraskuussa 2019 Yhdysvalloista tuli kuitenkin yllättäviä uutisia: Konstantin Ignatov tunnusti syyllistyneensä rikoksiin. Samalla hänestä tuli syyttäjän todistaja.

Tunnustusta seurasi OneCoinin kansainvälisen johtoryhmän jäsenten joukkopako.

– Siihen asti olimme uskoneet, että Konsantin Ignatov on työskennellyt OneCoinissa tietämättä yhtiön toiminnan yksityiskohtia. Pidimme myös häneen pidätystään ja rikosepäilyjä epäreiluina, kirjoitti OneCoinin kansainväliseen johtoryhmään kuulunut japanilainen mies Facebookissa joulun alla.

Mies kertoi jättäneensä OneCoinin, kuten moni muukin verkoston johtotehtävissä toiminut henkilö. Yksi heistä on ulkomailla asuva suomalaismies, joka on markkinoinut yhtiötä eri puolilla Eurooppaa.

Osa yhtiön jättäneistä johtajista ehti tehdä itselleen miljoonaomaisuuden rakentamalla OneCoinia markkinoivaa verkostoa.

Tiedot tuloista käyvät ilmi MOT:n hallussa olevista OneCoinin sisäisistä asiakirjoista.

Verkoston vetäjien joukkopako on OneCoinille kova isku, sillä he ovat houkutelleet uusia ihmisiä mukaan OneCoiniin.

“Pörssiä tuskin tulee”

OneCoin on markkinoinut virtuaalivaluuttansa myymällä pääasiassa talousalan koulutusta ihmisille eri puolilla maailmaa.

Koulutuksen sijaan yhtiön tärkein tuote on todellisuudessa ollut virtuaalivaluutta OneCoin. MOT:n marraskuussa 2019 julkaisemat tutkimukset osoittivat, että valuutta on kuitenkin huijaus.

Sillä ei esimerkiksi ole muiden virtuaalivaluuttojen tapaan avointa tai oikeaa lohkoketjua eli eräänlaista sähköistä tilikirjaa. Valuutan arvo ei myöskään määräydy avoimilla markkinoilla, vaan yhtiö ilmoittaa sen itse.

Yhtiön oman ilmoituksen mukaan virtuaalivaluutan kokonaisarvo on yli 3500 miljardia euroa. Summa on noin 63 kertaa Suomen valtion viime vuoden budjetti.

OneCoin on luvannut useaan otteeseen avaavansa oman pörssinsä, jossa kolikkoa voisi ostaa ja myydä, ja jossa nähtäisiin kolikon arvo vapailla markkinoilla. Yhtiön viimeisin lupaus oli kertoa pörssin avaamisesta vuoden 2019 loppuun mennessä.

OneCoinin mukaan pörssi avataan yhteistyössä “jonkin maan keskuspankin kanssa”. Suomen Finanssivalvonta pitää tietoa “epäuskottavana”.
Tietoa pörssin avaamisesta ei tullut luvattuun aikaan mennessä. Myös OneCoinin äskettäin jättäneet johtajat pitävät oman pörssin avaamista epärealistisena ajatuksena.

– [OneCoinin johtajien] tapaamisessa meille kerrottiin, että pörssin avaaminen on mahdotonta yhtiöön liittyvien rahanpesuepäilyjen takia, yhtiön jättänyt japanilainen johtaja kertoo.

Todennäköisesti pörssiä ei ole avattu myöskään sen takia, että OneCoinilla ei ole kysyntää avoimilla markkinoilla. Pörssin avaaminen romahduttaisi valuutan arvon.

Osa suomalaisista uskoo vielä OneCoiniin

MOT:lla on ollut usean kuukauden ajan pääsy OneCoinin toiminnassa mukana olevien suomalaisten salatulle keskustelupalstalle Facebookissa.

Osa jäsenistä näyttää edelleen uskovan OneCoiniin. Esimerkiksi OneCoinin Suomen maajohtajana julkisuudessa esiintyneen Tommi Vuorisen mukaan yhtiö on joutunut median ajojahdin, virheellisen uutisoinnin ja poliittisesti motivoituneen ajojahdin kohteeksi.

Sivustolla on arvosteltu myös MOT:n marraskuussa julkaisemaa juttua.

Vuorinen suitsii kriittistä keskustelua palstalla ja julkaisee OneCoinin johdon lähettämiä viestejä.

– Itse en ole lähdössä mihinkään, vaan projekti viedään sitoutuneiden liidereiden kanssa maaliin, Vuorinen kirjoitti suljetulla Facebook-sivulla muutama päivä ennen joulua.

Tommi Vuorinen ilmoitti tekstiviestillä, ettei hän anna MOT:lle haastattelua. Syyksi hän kertoi, ettei luota Yleen MOT:n marraskuussa julkaiseman jutun takia.

MOT:n tietojen mukaan OneCoiniin sijoittaneiden suomalaisjäsenten tilejä on uhattu jäädyttää kriittisten kommenttien takia.

MOT:n tiedossa on myös ainakin yksi tapaus, jossa yhden jäsenen lähes 40 000 euron arvoiset sijoitukset OneCoiniin oli jäädytetty ilman perusteluja.

OneCoinin perustaja Ruja Ignatova on ollut kateissa lokakuusta 2017 lähtien, eikä hänen olinpaikastaan ole tietoa.

Aiheesta lisää:

MOT: OneCoin – Jättihuijauksen suomalaisuhrit

Ylen saamat dokumentit: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa huijaukseksi paljastuneeseen OneCoin-virtuaalivaluuttaan

Teknologiateollisuudessa on päästy sopimukseen kahden vuoden palkankorotuksista. Sopimus vaikuttaa suoraan yli 90 000 Teollisuusliiton työntekijän palkkaan, mutta sopimuksen merkitys on sitäkin suurempi.

Se antaa pohjaa myös muihin palkka- ja työehtoneuvotteluihin.

Tämän jutun taulukosta voit katsoa tarkemmin millainen oman palkankorotuksesi pitäisi olla, jotta palkannousu päihittäisi hintojen ja verojen nousun.

Keskituloisella, 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalla palkansaajalla 1,5 prosentin palkankorotus kasvattaa bruttotuloja 52 euroa kuussa.

Mutta tämän vuoden alussa voimaan tullut muutos tarkoittaa hänelle sitä, että myös veroprosentti värähtää ylöspäin, kun kilpailukykysopimuksessa sovitut palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut nousevat.

Viime vuoden veroprosentti hänellä oli 30,6, mutta nyt 30,8 prosenttia, laskee Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Laskelmassa ovat mukana myös veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen muutokset.

Inflaatiopeikko ja verokarhu ovat hereillä

Verojen ja maksujen lisäksi yleinen hintojen nousu nipistää pois osan palkkojen arvosta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna 1,3 prosenttia. Esimerkiksi bensa-, tupakka- ja virvoitusjuomaverojen nousu kiihdyttää osaltaan inflaatiota ja heikentää suomalaisten ostovoimaa.

Keskituloisella siis 1,5 prosentin palkankorotus tarkoittaa käytännössä sitä, että palkan ostovoima jää viimevuotisesta jälkeen. Hänen ostovoimansa heikkenee kaksi euroa eli 0,1 prosenttia kuussa. Kahden prosentin palkankorotus toisi sentään ostovoimaa lisää seitsemän euroa eli 0,3 prosenttia kuussa.

Hallitus keventää pienituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla, mutta keskituloisella veroprosentti nousee jonkin verran. Suurituloisemmilla nousu on jo selvempää.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen

Yli 7 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla vasta 2,5 prosentin palkankorotus nostaa ostovoiman plussalle, kun taas 2 500 euron kuukausituloilla ostovoimaa kasvattaa jo 1,5 prosentin palkankorotus.

Suomessa 90 prosenttia palkansaajista saa palkankorotuksensa työmarkkinapöydissä tehtyjen sopimusten perusteella. Sopimuskorotusten lisäksi tulee kuitenkin erilaisia henkilö- ja yrityskohtaisia korotuksia eli liukumia. Ne muodostuvat muun muassa ylityölisistä ja henkilökohtaisista bonuksista.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2018 sopimuskorotukset olivat runsaan prosentin, mutta todellisuudessa palkat nousivat kaksi prosenttia, kun liukumatkin otetaan huomioon.

Tämän jutun taulukossa käsitellään todellisia palkankorotuksia, joissa on mukana koko ansiotulokehtitys, eikä ainoastaan työehtosopimusten yleiskorotukset.

Esimerkiksi Teollisuusliiton tälle vuodelle sopima 1,3 prosentin palkankorotuksen päälle voidaan odottaa liukumia tälle vuodelle. Liiton puheenjohtaja onkin jo lupaillut että sopimuksella turvataan jäsenten ostovoima.

Toissa vuonna sopimuskorotukset olivat lomarahaleikkausten takia jopa pakkasella, mutta todellisuudessa ansiot nousivat lähes prosentin plussalle. Liukumien osuus oli tuolloin poikkeuksellisen suuri. Tänä vuonna lomarahoja ei enää leikata ja se puolestaan nostaa julkisen sektorin palkkatasoa.

Valtiovarainministeriössä ennustetaan, että tänä vuonna sopimuskorotukset ovat viime vuotista suurempia. Kaikkiaan ansiontulojen ennustetaankin nousevan kolme prosenttia.

Juttua tarkennettu 5.1.2020 klo 20.33: Keski- ja suurituloisilla kilpailukykysopimuksessa sovittu palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen nousu kiristää verotusta.

Irakin parlamentti kehottaa maan hallitusta karkottamaan Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta. Parlamentin esityksessä pyydetään lisäksi hallitusta kieltämään ulkomaisilta joukoilta Irakin ilmatilan sekä maa- ja merialueiden käytön kaikissa olosuhteissa.

Pääministeri Adel Abdul Mahdi totesi parlamentin istunnossa, että ulkomaalaisten joukkojen poistuminen Irakista olisi sekä Irakin että Yhdysvaltojen etujen mukaista.

Irakin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Bagdadin lentokentällä Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin sekä irakilaisen Hashed -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin. Irak katsoo, että Yhdysvallat loukkasi iskulla Irakin suvereniteettia.

Pääministeri kuvaili Suleimanin ja Muhandisin tappamista poliittiseksi salamurhaksi.

Irak valitti YK:lle Yhdysvaltain iskuista

Irakin ulkoministeriö ilmoitti tänään valittaneensa YKn turvallisuusneuvostolle Yhdysvaltain perjantaina tekemästä lennokki-iskusta.

Lisäksi ministeriö kutsui Yhdysvaltain Irakin-lähettilään puhutteluun. Ulkoministeriön mukaan Irakin maaperällä tehty isku loukkasi Irakin itsemääräämisoikeutta ja rikkoi kansainvälisiä lakeja. Lisäksi Irak katsoo, että Yhdysvallat rikkoi niitä ehtoja, joilla maan armeija on Irakissa.

Irakin parlamentin tämänpäiväisessä esityksessä velvoitetaan hallitusta peruuttamaan kansainväliselle liittoumalle esitetty avunpyyntö avusta Isisin vastaiseen taisteluun.

Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa taisteleva Yhdysvaltain johtama liittouma kertoi tänään lopettaneensa lähes kaikki operaationsa. Liittouma kertoi nyt keskittyvänsä joukkojensa ja tukikohtiensa suojeluun.

Pompeo: Trump ei sanonut iskevänsä kulttuurikohteisiin Iranissa

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon mukaan presidentti Donald Trump ei ole uhannut iskeä Iranin kulttuurikohteisiin.

Presidentti oli aiemmin ilmoittanut, että Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran hyökkää Yhdysvaltojen kansalaisia tai maan omaisuutta vastaan kostona komentaja Suleimanin kuolemasta.

Trump kirjoitti Twitterissä, että Yhdysvalloilla on kohteenaan 52 eri iranilaista paikkaa, jotka ovat maalle kulttuurisesti tärkeitä tai "korkean tason" paikkoja.

Fox Newsin haastattelussa Pompeo kuitenkin kiisti jyrkästi, että Trump kohdistaisi iskuja kulttuurikohteisiin Iranissa ja kehotti toimittajaa lukemaan, mitä Trump oli kirjoittanut.

Pompeo sanoilisäksi pitävänsä hyvin todennäköisenä, että Iran yrittää iskeä amerikkalaissotilaita vastaan.

– On hyvin mahdollista, että Iran tekee virheen ja päättää iskeä joukkojamme vastaan Irakissa tai Koillis-Syyriassa. Se olisi paha virhe, ulkoministeri sanoi.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä runsaat 5 000 sotilasta Irakissa.

Lue myös:

Sadattuhannet surivat surmattua komentajaa Iranissa – maa kertoi hylkäävänsä kaikki rajoitukset uraanin rikastamiselle

Yhdysvalloissa osoitettiin mieltä iranilaiskomentajan surmaa ja sotaa vastaan

Presidentti Donald Trump varoittaa Twitterissä: Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran toteuttaa uhkaamansa iskut

Rikollisjengi United Brotherhood (UB) ja sen alajärjestö Bad Union ilmoittaa lopettavansa toimintansa, kertovat Helsingin Sanomat ja MTV:n uutiset.

Järjestö kertoi "yhteisestä ja yksimielisestä" päätöksestään tiedotteella HS:lle ja MTV:lle. UB:n johtoon kuuluva perustajajäsen Ville Jaatinen vahvisti molemmille medioille tiedon.

Lakkauttaminen tarkoittaa sitä, että yhdistykset luopuvat toimitiloistaan ja jengitunnuksistaan. Toimintaa on ollut HS:n mukaan ainakin Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella.

Syyttäjä ja Poliisihallitus kertoivat syyskuussa nostaneensa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhteisen kanteen UB:n lakkauttamiseksi. Poliisihallitus vaatii kanteessa myös järjestön määräämistä välittömään toiminta­kieltoon. Perusteena on muun muassa rikollisryhmän sotilaallinen järjestäytyminen ja jykevä aseistautuminen.

Vaatimusta käsitellään keskiviikkona Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Porvoossa. Vastaavanlaista kannetta ei ole aiemmin Suomessa nostettu.

Vielä ei tiedetä, miten järjestön ilmoitus vaikuttaa oikeudenkäyntiin.

Lue lisää: Rikosoikeuden professori kanteesta United Brotherhoodin lakkauttamiseksi: "Hyvä, että asiaan saadaan tuomioistuimen ratkaisu"

Poliisilla oli vuosina 2018–2019 laaja operaatio, jonka kohteena UB oli. Viime syksynä poliisi teki useita kiinniottoja ja kotietsintöjä eri puolilla Suomea. Esitutkinnoissa UB:n jäseniä epäillään törkeistä huumausainerikoksista, väkivaltarikoksista ja talousrikoksista.

Krp:n mukaan UB:n ja Bad Unionin jäsenet ovat vuosikymmenen aikana olleet epäiltyinä yli 1 300 rikosilmoituksessa, joista suuri osa liittyy epäiltyihin huumausaine-, väkivalta- ja ampuma-aserikoksiin, HS kertoo.

United Brotherhood perustettiin vuonna 2010, kun järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi katsotut Rogues Gallery, Natural Born Killers ja M.O.R.E eli Me Olemme Rikollisten Eliittiä yhdistyivät.

Lue myös:

Maalittaminen ja pahoinpitelyt vaanivat vanginvartijaa – Syyttäjä hakee vankiloissakin toimivan, aseistautuneen UB-jengin lopettamista

Viranomaisten United Brotherhoodin johtajana pitämä mies vaatii lakkauttamiskanteen hylkäämistä

Näin toimii Suomen vaarallisimpana pidetty rikollisryhmä: "farmijoukkue" hoitaa likaiset työt, huipulla on maaseudun rauhassa asuva mies

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Kaksi rakettia on osunut vihreälle vyöhykkeelle Irakin pääkaupungissa Bagdadissa, kertoo Irakin armeija. Raskaasti vartioidulla vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.

Lisäksi yksi raketti putosi Jadriyan asuinalueelle, joka sijaitsee vihreän vyöhykkeen lähistöllä, armeija kertoo.

Aiemmin uutisoitiin, että yhteensä kuusia rakettia olisi osunut Bagdadiin. Näistä kolmen kerrottiin osuneen vihreälle vyöhykkeelle ja kolmen Jadriyanin alueelle.

Uutistoimisto Reutersin mukaan poliisilähteet kertovat, että kuusi ihmistä on haavoittunut iskuissa. Sairaalalähteiden mukaan kolmas raketti osui yksityiskotiin, jolloin neljä ihmistä haavoittui, kertoo uutistoimisto AFP.

Raketit ammuttiin vain hieman sen jälkeen kun Iranin tukeman shiiaryhmän Kataib Hizbollahin asettama määräaika umpeutui. Ryhmä oli kehottanut kaikkia irakilaisia poistumaan vähintään kilometrin päähän sellaisista tukikohdista, joissa on amerikkalaisjoukkoja.

Amerikkalaisjoukkoja vastaan on hyökätty raketein kahden kuukauden aikana Irakissa toistakymmentä kertaa.

Viimeksi iskuja tehtiin lauantai-iltana. Vihreälle vyöhykkeelle putosi yksi raketti, mutta kukaan ei haavoittunut. Sen sijaan viisi ihmistä haavoittui, kun kranaatinheittimen kranaatti osui Jadriyan alueelle. Myös Irakin lentotukikohtaan osui kaksi rakettia Baladissa.

Yhdysvallat yhä valmiina iskemään takaisin

Sotilasliitto Nato kertoo järjestävänsä hätäkokouksen huomenna Brysselissä Lähi-idän kriisiytyneen tilanteen vuoksi. Kokouksen kutsui koolle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteltuaan jäsenmaiden kanssa, kertoi Reuters.

Tilanne kriisiytyi sen jälkeen kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Bagdadin lentokentällä Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin sekä irakilaisen Hashed -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti jälleen Twitterissä Yhdysvaltojen valmiudesta iskeä Iraniin. Sunnuntain vastaisena yönä Trump uhkasi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään 52:een iranilaiseen kohteeseen, mikäli Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai Yhdysvalloille kuuluvaa omaisuutta vastaan.

Sunnuntai-iltana Trump osoitti viestinsä myös Yhdysvaltain kongressille. Trumpin mukaan Yhdysvallat vastaa Iranin mahdolliseen iskuun nopeasti ilman kongressin virallista hyväksyntää.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kommentoi aiemmin sunnuntaina, että Yhdysvallat on valmiina iskemään muitakin iranilaisia johtajia ja komentajia vastaan, jos Iran tekee kostoniskunsa. Hänen mukaansa on erittäin todennäköistä, että Iran aikoo hyökätä Yhdysvaltoja vastaan.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen komentaja David Petraeus on sitä mieltä, että Suleimanin surma on "isompi juttu kuin (Osama) bin Laden". Petraeusin mukaan Suleimanin asema Iranissa ja Lähi-idässä oli verrattavissa CIA:n johtajaan ja muihin huipputason tiedustelu- ja sotilasjohtajiin Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat surmasi vuoden 2001 WTC-iskujen pääsuunnittelijana pidetyn Osama bin Ladenin Pakistanin alueelle kohdistuneessa sotilasoperaatiossa vuonna 2011.

Lue myös:

Irak haluaa ajaa Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta

Sadattuhannet surivat surmattua komentajaa Iranissa – maa kertoi hylkäävänsä kaikki rajoitukset uraanin rikastamiselle

Presidentti Donald Trump varoittaa Twitterissä: Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran toteuttaa uhkaamansa iskut

Sen viikonlopun jälkeen Marleena Uusi-Kokko alkoi oireilla. Hänelle tuli uni- ja keskittymisvaikeuksia. Pelon tuntemuksia.

Arka varhaisteini muuttui vielä sulkeutuneemmaksi. Hän oli tuolloin 12- tai 13-vuotias.

Kauhun tunne valtasi Uusi-Kokon usein, erityisesti pimeällä. Tyttö vaati joka ilta äidiltään, ettei tämä sammuttaisi yöksi valoa.

Sosiaaliset tilanteet etenkin miesten kanssa alkoivat pelottaa. Pahimpina hetkinä Uusi-Kokko ei halunnut jäädä kahden edes oman isänsä kanssa.

Teini-iässä mieliala oli niin maassa, että myöhemmin se diagnosoitiin vakavaksi masennukseksi. Itsemurhayritys vei psykiatriselle osastolle. Hoitojakso kuitenkin auttoi.

Oireilu saattoi johtua monista asioista, sillä ihminen on monimutkainen kokonaisuus.

Mutta yhdestä asiasta Uusi-Kokko on täysin varma. Tuona viikonloppuna koettu hyväksikäyttö muutti häntä ihmisenä.

– Elämä alkoi horjua sen jälkeen, Uusi-Kokko muistelee nyt, vuosia myöhemmin.

Jopa tuhannet lapset saattavat joutua hyväksikäytetyiksi

Vuonna 2018 poliisille ilmoitettiin noin 1 500 lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosta. Vuoden 2019 luvut saattavat olla vielä karummat, sillä esimerkiksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pelkästään lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana.

Se, että joku johon luottaa, tekee jotain tuollaista, jättää isot arvet. Marleena Uusi-Kokko

Syynä ilmoitettujen tapausten lisääntymiseen on todennäköisesti se, että vuodenvaihteessa 2018–2019 Suomessa puhuttiin paljon lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta.

Koko Suomi oli järkyttynyt Oulun seudulla ilmi tulleista vakavista hyväksikäyttötapauksista.

Vaikka viranomaisille ilmoitettujen tapausten luvut ovat rujoa luettavaa, todellisuus on vielä ikävämpi. Tutkimusten mukaan etenkin lapsiin kohdistuvissa rikoksissa iso osa jää ilmoittamatta.

On siis mahdollista, että vuosittain jopa tuhannet suomalaislapset saattavat joutua kokemaan sellaista, mitä heidän ei pitäisi.

Marleena Uusi-Kokko haluaa omalla kertomuksellaan näyttää, että uhriksi saattaa joutua kuka tahansa ja tekijä voi olla kuka vain. Vaikka oma vaari.

– Ei voi kuvitellakaan, että joku voisi tehdä sellaista. Ei, vaikka hänet tuntisi.

Vielä tärkeämpää Uusi-Kokolle on näyttää se, että kaikesta voi selvitä.

Vaari puristeli makuuhuoneessa

Marleena kävi isänsä ja veljensä kanssa isovanhempien luona usein. Mummo ja vaari olivat Uusi-Kokolle tärkeitä.

Mutta sitten mummo alkoi sairastella ja vaari juoda.

Uusi-Kokko oli sinä viikonloppuna kuudennella tai seitsemännellä luokalla eli 12- tai 13-vuotias. Vuosia myöhemmin oikeuden asiakirjoihin tapahtuma-ajankohdaksi merkittiin syksy 2011 tai 2012, koska kukaan ei ollut varma tarkasta ajankohdasta.

Moni Uusi-Kokon läheinen muistaa silti sen, miten Marleena oli poissa tolaltaan sen viikonlopun jälkeen.

Uusi-Kokko oli katsomassa televisiosarjaa Uusi Päivä mummon ja vaarin makuuhuoneessa, kun vaari ilmestyi hänen vierelleen.

Mummo oli sairaalassa. Isä ja veli katsoivat toista ohjelmaa olohuoneessa. Vaari oli päihtynyt.

Uusi-Kokko muistaa vaarin kumartuneen hänen luokseen ja katsoneen suoraan silmiin. Sitten käsi olikin jo paidan alla.

Uusi-Kokko muistaa jähmettyneensä tilanteessa. Hän ei voinut sanoa tai tehdä mitään.

– Sitä ei moni voi uskoakaan, mutta siinä menee sellaiseen stoppitilaan.

Uusi-Kokko ei voinut käsittää, että hänen lempeä, läheinen ja rakas vaarinsa teki jotain sellaista.

– Se, että joku johon luottaa, tekee jotain tuollaista, jättää isot arvet, Uusi-Kokko sanoo.

Ylen tuomioistuinten ratkaisuihin perustuvan selvityksen mukaan suurin osa hyväksikäyttäjistä on alle 30-vuotiaita nuoria miehiä, jotka kokevat olevansa jonkinlaisessa seurustelunomaisessa suhteessa lapsen kanssa. Lapsiuhritutkimusten mukaan tekijä on useimmiten joku muu kuin perheenjäsen.

Joka vuosi viranomaisten tietoon tulee kuitenkin myös tapauksia, joissa lapsen hyväksikäyttäjä on lähisukulainen.

Perheensisäiset hyväksikäytöt jäävät herkästi ilmoittamatta

Perheensisäistä hyväksikäyttöä ja insestityyppistä toimintaa on tutkittu viime vuosina vähän.

Vuonna 2009 valmistuneen suomalaistutkimuksen mukaan perheensisäisiä tapauksia oli annetuista tuomioista 26 prosenttia. Nykytilannetta ei tiedä kukaan.

Todennäköistä kuitenkin on, että tapausten absoluuttinen määrä on vähentynyt – tekijän ja uhrin suhteeseen katsomatta. Uhritutkimusten perusteella kaikenlaiset lasten seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

Koko väestön tasolla kokemukset seksuaalisesta väkivallasta ovat pysyneet melko samalla tasolla.

Rikosseuraamuslaitoksen yliopettaja ja psykologi Nina Nurminen sanoo, että ilmoittamiskynnys perheen sisäisistä hyväksikäytöistä on poikkeuksellisen korkea.

– Mitä läheisempiä tekijä ja uhri ovat, sitä vaikeampi uhrin on kertoa asiasta eteenpäin, Nurminen sanoo.

Joissakin perheensisäisissä tapauksissa uhri on niin nuori, ettei tämä edes ymmärrä joutuneensa hyväksikäytetyksi.

Marleena Uusi-Kokon vaari puristeli tytön rintoja hyvin kovakouraisesti. Uusi-Kokosta tuntui, että tilanne kesti useita minuutteja. Sitten tyttö sai kerättyä itsensä ja paettua tilanteesta.

Hetken kuluttua vaari tuli tarjoamaan rahaa. Uusi-Kokko koki, että vaari yritti ostaa hänet hiljaiseksi. Vaari kertoi oikeudessa vuosia myöhemmin, että hän maksoi siivoamisesta etukäteen.

Tapahtuman jälkeen Uusi-Kokkoa pelotti valtavasti. Hän yritti kertoa kokemuksestaan vielä samana iltana serkulleen. Sanat eivät tulleet ulos.

Seuraavalla käynnillä isovanhempien luona Uusi-Kokko sai suunsa auki ja puhui mummolleen. He olivat aina olleet läheisiä. Mummo pyysi Uusi-Kokkoa unohtamaan asian ja antamaan vaarille anteeksi.

Tyttö totteli.

Häpeä ja syyllisyys estävät kertomasta

Omille vanhemmilleen Uusi-Kokko ei koskaan kertonut tapahtuneesta. Se tuntui liian häpeälliseltä. Myös syyllisyys painoi.

Uusi-Kokko pohti, oliko hän tehnyt jotain väärää.

Oliko asuni liian paljastava? Olinko antanut ymmärtää?

Uusi-Kokko jatkoi käyntejä perheensä kanssa isovanhempiensa luona. Mutta häntä pelotti, eikä hän esimerkiksi uskaltanut nukkua yksinään.

Samat tunteet ovat tuttuja myös monille muille seksuaalirikosten uhreille. Syyllisyys ja häpeä estävät kertomasta.

– Se ei ole koskaan lapsen vika, olipa tapahtunut mitä tahansa. Se on aina aikuinen, joka on tehnyt väärin, Uusi-Kokko sanoo.

Uusi-Kokko itse uskoi monen vuoden ajan, että hän oli itse tehnyt jotain väärää. Hän ei suostunut puhumaan hyväksikäytöstä, vaikka äiti luki hänen päiväkirjastaan paljastavat rivit.

Vaari teki minulle jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.

Ennen päiväkirjaan kajoamista äiti oli huomannut tyttären muuttuneen.

Äiti vei päiväkirjan tekstin kouluterveydenhoitajalle. Vielä siinäkään vaiheessa Uusi-Kokko ei puhunut.

Vasta pari kolme vuotta myöhemmin Uusi-Kokko uskaltautui kertomaan hyväksikäytöstä.

Olo oli käynyt niin sietämättömäksi, että nuori nainen oli yrittänyt keväällä 2015 itsemurhaa. Hän oli ottanut yliannostuksen lääkkeitä ja halunnut kuolla.

Uusi-Kokko pääsi psykiatriselle osastolle. Sairaalassa sulkeutunut nuori nainen alkoi avautua.

Hän kertoi hoitohenkilökunnalle siitä, mitä vaari oli hänelle vuosia aiemmin tehnyt. Vasta silloin Uusi-Kokko ymmärsi, että kyse saattoi olla niinkin vakavasta asiasta kuin rikoksesta.

Henkilökunta teki tapauksesta rikosilmoituksen ja rikosprosessi lähti liikkeelle.

Seksuaalinen hyväksikäyttö voi sisältää monenlaisia tekoja

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi pitää sisällään hyvin monenlaisia tekoja.

On viestittelyä verkossa, tapaamisehdotuksia ja kuvien lähettelyä. Tai puristelua, kuten Marleenan tapauksessa.

Pahimmat viranomaisten tietoon tulevat tapaukset ovat niitä, joissa edetään yhdyntään tai raiskaukseen. Yhdyntä alle 16-vuotiaan kanssa on aina rikos.

Oikeudessa Uusi-Kokko ei pystynyt kohtaamaan omaa vaariaan. Heidän välissään oli sermi, kun Uusi-Kokko muisteli yli viiden vuoden takaisia tapahtumia.

– Se oli semmoinen päivä, että vihdoinkin tuntui siltä, että sai oman syyllisyyden pois, Uusi-Kokko sanoo.

Oikeus katsoi, että Uusi-Kokon tapaus täytti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Vaari sai kymmenen kuukautta ehdollista vankeutta. Lisäksi vaari joutui maksamaan Uusi-Kokolle korvauksia. Tuomio sai lainvoiman alkuvuodesta 2017.

Vaari kertoi oikeudessa horjahtaneensa niin, että hänen kätensä meni Uusi-Kokon kaula-aukosta sisään. Vaarin mukaan hän puristeli rintoja ottaakseen niistä tukea.

Vaari myönsi oikeudessa antaneensa tapahtuneen jälkeen Uusi-Kokolle 20 euroa käteistä.

Uusi-Kokko ei ole enää vaarinsa kanssa tekemisissä. Mummo menehtyi muutama vuosi sitten.

Uusi-Kokko työskentelee vanhusten parissa

Nykyään Uusi-Kokko työskentelee lähihoitajana vanhustenhoidossa. Moni on ihmetellyt, miten oman isoisänsä hyväksikäyttämä nuori nainen haluaa työskennellä ikäihmisten parissa.

Uusi-Kokolle uravalinta oli selvä.

– Ei yksi huono kokemus voi pilata kaikkea sitä hyvää, jota olen esimerkiksi mummoltani saanut. Koen, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, Uusi-Kokko sanoo.

Uusi-Kokko kokee saaneensa tarvittavaa apua kokemuksensa käsittelemiseen sen jälkeen, kun hän puhui asiasta psykiatrisella osastolla. Myös perheen ja lähimpien kavereiden kanssa hän on pystynyt myöhemmin puhumaan.

Puhukaa asioista. Ja muistakaa, ettette te ole tehnyt mitään väärää. Marleena Uusi-Kokko

Viimeisen vuoden aikana myös julkisuudessa on käyty keskustelua lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Uusi-Kokko pitää keskustelua tervetulleena, vaikka lasten kokemukset ovat aivan hirveitä.

Uusi-Kokko haluaa kertoa tarinansa, jotta samojen asioiden kanssa kamppailevat ihmiset ymmärtäisivät, etteivät he ole yksin. Hän itse koki, ettei vertaistukea juuri ollut saatavilla.

– Puhukaa asioista. Ja muistakaa, ettette te ole tehnyt mitään väärää, Uusi-Kokko sanoo.

Yle on tutustunut tapaukset oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja haastatellut myös Uusi-Kokon läheisiä.

Lue myös:

Parikymppiset vonkaavat seksiä, sukulaiset koskettelevat ja keski-ikäiset ehdottelevat – Yle tutki 450 hyväksikäyttötuomiota

Nuorten ja aikuisten kokema seksuaalinen väkivalta ei ole lisääntynyt – ilmoitusten määrä kasvanut voimakkaasti

Juttu on julkaistu Svenska Ylen sivuilla 20. joulukuuta. Voit lukea alkuperäisen ruotsinkielisen jutun täältä.

Yli 800 vuoden ajan nämä kivipäät ovat katselleet auringon nousua Pääsiäissaaren, Rapa Nuin, yllä. Kivipatsaita kutsutaan Pääsiäissaarella nimellä moai.

– Kaikki moai-patsaamme sijaitsevat rannikolla. Ne ovat tärkeitä seremoniapaikkoja. Mutta voimme nähdä jo selvästi, että meri syö rantaviivaa, sanoo paikallinen arkeologi Rafael Rapu.

Merenpinnan nousu, eroosio, veden lämpeneminen ja vähenevät sademäärät uhkaavat vuosisatoja vanhaa kulttuuriperintöä. Maailman kaukaisimmatkaan kolkat eivät säästy ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

– Patsaat todistavat olemassaolostamme saarella. Olisi katastrofi, jos ne tuhoutuisivat, sanoo arkeologi Rafael Rapu.

– Kulttuuriperintömme ja identiteettimme kulkevat käsi kädessä.

Pääsiäissaari on maailman syrjäisimpiä asuttuja paikkoja. Matkaa Chilen rannikolle on yli 3 500 kilometriä. Saarella asuu viitisentuhatta ihmistä.

Patsaat esittävät esi-isiä

Tutkijat ovat erimielisiä siitä, milloin ensimmäiset asukkaat tulivat Pääsiäissaarelle ja mistä he tulivat.

Vallitsevan teorian mukaan patsaat rakensi polynesialainen väestö, jonka uskotaan saapuneen saarelle 1200-luvulla.

Polynesialaiset olivat taitavia veneenrakentajia ja asuttivat useita Tyynenmeren saaria. He toivat mukanaan karjaa ja viljelyskasveja Pääsiäissaarelle, ja maanviljelyyn perustuva kulttuuri alkoi kukoistaa saarella.

Kun väestö kasvoi, Pääsiäissaari jaettiin 12 eri alueeseen, joita hallitsivat eri klaanit. Jokaisella klaanilla oli oma päällikkönsä.

Saaren asukkaat uskovat, että jokainen patsas esittää tärkeää esi-isää. Patsaat seisovat jalustoilla, ahuilla. Ne ovat hautakammioita, joissa patsaiden esittämät esi-isät lepäävät.

Moai-patsaat valmistettiin Rano Raraku -tulivuorella sijaitsevassa louhoksessa. Veistäjät hakkasivat ne tuffista, kiveksi iskostuneesta vulkaanisesta tuhkasta, joka on hyvin huokoista.

Klaanit maksoivat patsaista esimerkiksi bataateilla, banaaneilla, kanoilla tai työkaluilla. Mitä isompi patsas, sitä enemmän se maksoi, ja siksi patsaan koko symboloi samalla klaanin älykkyyttä, työteliäisyyttä ja vaurautta.

Suurimmat patsaat ovat 12 metriä korkeita ja painavat jopa 70 tonnia. Tutkijat arvioivat, että pienempienkin "vain" kymmenen tonnia painavien patsaiden veistäminen saattoi viedä yli 50 mieheltä kahdesta viikosta kuukauteen.

Saaren vanhan legendan mukaan klaanien päälliköt saivat patsaat vaeltamaan paikoilleen jumalallisen voiman, manan, avulla.

Suurin osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että patsaat vedettiin tulivuorelta rannikolle puukelkoilla.

Patsaat suojaavat saaren asukkaita

Saarella on kaikkiaan tuhatkunta moai-patsasta. Suurin osa niistä sijaitsee rannikolla, ja ne seisovat siten, että ne katselevat saaren sisäosiin päin.

Saaren asukkaat uskovat, että patsaiden esittämät esi-isät katselevat maalle päin suojatakseen heitä.

Mutta kalliot, joilla patsaat seisovat, ovat jo monin paikoin lohkeilleet ja syöksyneet mereen.

Pääsiäissaaren ympärillä ei ole suojaavia koralliriuttoja, kuten monilla muilla Tyynenmeren saarilla, eikä mikään estä aaltojen iskeytymistä rannikolle. Ne hyökyvät voimalla kallionkielekkeisiin, joilla moai-patsaat seisovat kiperästi tasapainotellen.

On vain ajan kysymys, milloin patsaita alkaa luisua mereen.

Ahu Tongariki kuuluu niihin paikkoihin, joita ilmastonmuutos uhkaa Pääsiäissaarella vakavimmin. 200 metriä pitkällä kivialustalla seisoo 15 moai-patsasta. Se on suurin hautajalusta koko saarella.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan merenpinta voi nousta jopa metrin jo tällä vuosisadalla. Synkempiäkin ennusteita on esitetty. Meren nousu voisi tuhota patsaat ja haudat.

Vuodenajat ovat muuttuneet

Sukeltaja Ludovic Burns Tuki valittaa säästä. Ulkona sataa kaatamalla, ja sitä on sattunut usein viime aikoina.

– Joulukuussa ei yleensä ikinä sada, hän sanoo.

Sää on hänen mielestään muuttunut selvästi. Siitä on tullut arvaamattomampaa.

– Sataa enemmän silloin, kun ei pitäisi ja sateet ovat lyhyempiä ja intensiivisempiä, mikä johtaa eroosioon.

– Aiemmin tiesimme, millaisia vuodenajat olivat, mutta emme enää.

Kaiken kaikkiaan Pääsiäissaaren sademäärät ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Kaksi vuotta sitten saarella kärsittiin tilastohistorian pahimmasta kuivuudesta.

Vime vuosi ei ollut paljon parempi, ja saaren kosteikot ovat alkaneet kuivua.

Aiemmin saarelaiset järjestivät joka vuosi uimakilpailun Rano Raraku -tulivuoren kraaterissa, joka oli täynnä vettä. Kahtena viime vuonna kilpailu on pitänyt perua, koska vettä on ollut liian vähän.

Kuivuus voi uhata myös saaren juomavesivarantoja, jotka ovat riippuvaisia sateesta. Mutta Pääsiäissaaren kuvernööri Laura Tarita Rapu Alarcón vakuuttaa, että uhka ei vielä ole välitön.

– Makean veden varastomme sijaitsevat huokoisen vulkaanisen kivikerrostuman alla, ja siellä on vielä tarpeeksi vettä.

– Se virtaa useiden kilometrien pituisissa maanalaisissa luolissa.

Saarella on myös ylimääräinen vesivarasto, joka on tarkoitettu hätätapauksiin.

Vedenpinnan tasoa tarkkaillaan jatkuvasti, ja vesivarastojen ehtymiseen on varauduttu. Mikäli ne ehtyvät, saarelle voitaisiin rakentaa laitos, jossa merivedestä poistettaisiin suolaa.

Pääsiäissaaren asukkaiden suurin huoli eivät kuitenkaan ole vesivarannot vaan kulttuuriperinnön menettäminen.

– Menettäisimme muiston siitä, mitä esi-isämme tekivät, sanoo Ludovic Burns Tuki.

Turismi merkittävin tulonlähde

Kulttuuriperinnön lisäksi Pääsiäissaaren asukkaat voivat menettää merkittävimmän tulonlähteensä, jos moai-patsaat häviävät.

Pääsiäissaari elää turismista. Noin 100 000 turistia vierailee saarella joka vuosi. He käyttävät saarella noin 70 miljoonaa dollaria eli lähes 63 miljoonaa euroa.

Mutta turistit ovat myös osa ongelmaa. He roskaavat, vahingoittavat patsaita ja käyttävät saaren luonnonvaroja. Lisäksi heidän lentonsa saarelle vaikuttavat hiilidioksidipäästöillään osaltaan ilmastonmuutokseen.

Kuvernööri Laura Tarita Rapu Alarcónin mukaan Pääsiäissaarilla yritetään kehittää kestävää turismia.

– Olemme panostaneet ekoturismiin, ja meillä on monia projekteja, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

Viime vuoden helmikuussa astui voimaan laki, joka rajoittaa turistien vierailut saarella korkeintaan 30 päivään. Turistien pitää myös esittää paluulippu ja majoitustietonsa päästäkseen saarelle.

Veden nousua estetään muurilla

Arkeologi Rafael Rapu vastaa kokeilusta, jossa hän yrittää pysäyttää aaltojen etenemisen moai-patsaille valtavan kivimuurin avulla. Tavoitteena on estää eroosiota patsaiden lähellä.

.

Rapu ja hänen tiiminsä käyttävät kaivinkonetta kivien pinoamiseen kivien päälle ja muurin tasapainottamiseen. Meri on vain parin metrin päässä.

Vielä ei tiedetä, toimiiko muuri halutulla tavalla. Saaren eroosiota yritetään lisäksi hidastaa puita istuttamalla.

Patsaat ja paikat kuuluvat yhteen

Patsaita ei myöskään haluta siirtää kauemmas merestä.

– Patsaat ja niiden seisomapaikat kuuluvat yhteen. Jos patsas siirretään, se voi menettää todellisen arvonsa ja identiteettinsä, sanoo Rafael Rapu.

Suurin osa siitä, mitä Pääsiäissaaresta ja sen kulttuurista tiedetään, on pelkkiä teorioita ja arvauksia. Vastaukset voivat löytyä patsaiden alapuolella sijaitsevista haudoista ja patsaista, jotka nyt ovat vaarassa.

Teksti: Lotte Krank-van de Burgt, muokkaus ja suomennos Paula Tapiola

Pitkän viikonlopun jälkeen arki alkaa lauhan ja sateisen sään saattelemana.

Lämpömittari kipuaa huomenna tiistaina selvästi plussan puolelle Etelä- ja Keski-Suomessa, monin paikoin tulee tihkusateita. Samalla vähäiset lumet sulavat. Lapissa sen sijaan lunta sataa muutamia senttejä lisää.

Oikeastaan mittari pysyy miinuksen puolella vain Lapissa ja paikoin Koillismaata. Kyseisille alueille on myös annettu huonon ajokelin varoituksia tiistaille ja keskiviikolle.

Keskiviikkona sataa runsaammin. Päivästä tulee myös tiistaita lämpimämpi ja tuulisempi. Etelässä lämmintä on yleisesti viisi astetta, ja lounaissaaristossa mittarissa voi lukea jopa yhdeksän plusastetta.

Pohjoisessa sateet tulevat keskiviikkona lumena. Itä-Lappiin lunta voi tulla jopa yli 10 senttiä.

Lumipyryjen vuoksi keskiviikolle onkin annettu pohjoiseen huomattavasti laajemmin ajokelivaroituksia kuin tiistaina. Huonoa ajokeliä ennakoidaan Käsivarteen, Pohjois-Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Erittäin huonoa ajokeliä ennakoidaan lumipyryn vuoksi Koillismaalle sekä muualle Lappiin.

Sateet väistyvät torstaiksi ja taivas poutaantuu. Myös ilma on hieman viilenemään päin.

– Näillä näkymin torstaina aurinkokin näyttäytyy Etelä- ja Keski-Suomessa, toteaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Perjantai jatkuu torstain kaltaisessa säässä, mutta hieman viileämpänä. Etelässäkin lämpötila on nollassa tai painuu mahdollisesti hieman pakkasen puolelle.

Viikonloppuna sateet ja lauha sää tekevät näillä näkymin paluun.

WASHINGTON Elokuvatuottaja Harvey Weinstein on jättänyt pysyvät jäljet Hollywoodiin. Hänen vuosikymmeniä kestänyt työuransa hakee vertaistaan, mutta hän on jäämässä historiaan myös ikävässä valossa.

The New York Times- ja The New Yorker-lehdet paljastivat runsaat kaksi vuotta sitten ensimmäiset epäilyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sen jälkeen kaikkiaan 80 naista on syyttänyt Weinsteinia hyväksikäytöstä. Vanhimmat tapaukset ovat vuosikymmenien takaa.

Weinstein sopi viime kuussa 25 miljoonan dollarin eli reilun 22 miljoonan euron korvauksien maksamisesta kymmenille häntä syyttäneistä naisista. Tämä suututti monia, jotka haluavat nähdä Weinsteinin saavan tuomion oikeudessa.

Perjantaina Weinsteinia väärinkäytöksistä syyttävien naisten joukko julkaisi yhteisen lausunnon.

– Maailma seuraa, kun Harvey Weinsteinin kävelee oikeuden eteen vastaamaan murto-osasta tekemistään rikoksista, 25 naisen yhteislausunnossa sanotaan New Yorkissa järjestettävästä oikeudenkäynnistä.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet muun muassa tunnetut näyttelijät Rose McGowan ja Rosanna Arquette.

Edellisen tutkinnan hylännyt tuomari

Oikeudenkäynti alkaa maanantaina valamiehistön valinnalla, Weinsteinille luetaan syytteet törkeästä raiskauksesta, pahoinpitelystä ja seksiin pakottamisesta. Kyseiset tapaukset ovat vuosilta 2006 ja 2013. Niistä voi saada enimmillään elinkautisen vankeustuomion.

Weinstein kiistää kaikki syytteet. Hän sanoi CNN:lle sähköpostilla antamassaan haastattelussa, että media on sensaatiohakuisesti paisutellut syytöksiä häntä vastaan.

Puolustusasianajaja Donna Rotunno sanoi pystyvänsä todistamaan, että Weinstein ei pakottanut kumppaneitaan seksiin, vaan se perustui kyseisissä tapauksissa yhteisymmärrykseen.

Tuomarina on Manhattanin piirikunnan tuomari Cyrus Vance Jr., joka hylkäsi Weinsteiniin vuonna 2015 liittyneen tutkinnan. Weinsteinin epäiltiin tuolloin kourineen italialaista mallia.

Avioero, selkäleikkaus, firma kaatui

Yksi oikeudenkäynnin mahdollisista todistajista on Sopranos-televisiosarjasta tunnettu näyttelijä Annabella Sciorra. Hän on väittänyt joutuneensa Weinsteinin raiskaamaksi 1990-luvun alussa.

Tapaus on jo vanhentunut mahdollisten syytteiden nostamisen kannalta, mutta Sciorra todistaisi Weinsteinin sopimattomasta käyttäytymisestä, jota elokuvapiireissä katsottiin vuosikymmeniä läpi sormien.

67-vuotias Weinstein on odottanut oikeudenkäyntiä toipilaana selkäleikkauksen jäljiltä. Hänen on nähty liikkuvan rollaattorin avulla.

Weinsteinin filmiyhtiö The Weinstein Company, jonka hän oli perustanut vuonna 2005 yhdessä veljensä Bobin kanssa, on ajautunut konkurssiin. Weinstein erosi vaimostaan Georgina Chapmanista pian #metoo –liikkeen käynnistymisen jälkeen.

Lue myös:

Analyysi: Harvey Weinstein -kohua 2 vuotta ja 2 kuukautta – useita syytöksiä eikä vielä yhtään rangaistusta

Peruskouluun tuntuu kohdistuvan paljon uudistamisvaateita. Jokainen, joka yhä vähänkin muistaa omat kansakouluaikansa, tuntuu tietävän nykykoulun puutoskohdat, ja osaa sujuvasti vaatia opetettavaksi sellaisia taitoja, joita ilman on itse joutunut elämänsä kulkemaan. Vaateet tuntuvat suuntautuvan kahteen suuntaan, opetussuunnitelmaan sekä oppiaineiden jakoon.

Nykyistä peruskoulun opetussuunnitelmaa laadittaessa eri yhteisöt saivat ottaa kantaa siihen, mitä kouluissa tulisi opettaa. Karkeasti arvioiden ehdotukset jakaantuivat käsittämättömän laajoihin ja kiinnostavan yksityiskohtaisiin. Suomen Akatemian mukaan lapsille pitäisi opettaa intuitiota ja erään elämäntapavalmentajan mielestä taas kouluissa tulisi kertoa, miten toteuttaa unelmat ja löytää elämän tarkoitus. Kiinteistöliitto ehdotti opetettavaksi asunto-osakeyhtiön toimintaa ja päätöksentekoa perustamalla kouluihin kuvitteellisia asunto-osakeyhtiöitä ja käymällä läpi niiden vuosikalentereita. Ehdotettu on myös seuratansseja, vanhustenhoitoa, tunneälyä ja alkoholietikettiä.

Yhteistä aloitteille tuntuu olevan se, ettei niiden ehdottajilla ole ajantasaista tietoa siitä, mitä kouluissa tällä hetkellä oikeasti opetetaan.

Myös oppiaineiden joukkoon on viime aikoina ehdotettu tuotavaksi ihan uusia, kuten draama- ja kuluttajakasvatusta sekä uskontotietoa. Viimeisimmäksi ja ehkä eniten huomiota saaneeksi on noussut taloustiedon eriyttäminen erilliseksi oppiaineeksi.

Yhteistä aloitteille tuntuu olevan se, ettei niiden ehdottajilla ole ajantasaista tietoa siitä, mitä kouluissa tällä hetkellä oikeasti opetetaan. Esimerkiksi ilmaisutaitoa käytetään opetusmenetelmänä monessa oppiaineessa, eikä sen nostaminen omaksi aineekseen ole mielestäni kovin perusteltua. Samoin taloustiedon osuutta on uusimmassa, kolme vuotta sitten hyväksytyssä opetussuunnitelmassa nostettu. Koska ops tuli voimaan lopullisesti vasta tänä vuonna, kannattaisi ehkä ensin tutkia, miten se on vaikuttanut peruskoulunsa päättäneiden taloustaitoihin, ja tehdä päätelmiä vasta sitten. Mutu on kovin huono keino koululaitoksen kehittämiseen.

Uuden oppiaineen luomista on helppo vaatia, mutta sen toteuttaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Siihen ei riitä se, että asia kirjataan opsiin ja jätetään toteutus opettajien vastuulle, vaan uudelle oppiaineelle pitäisi määritellä vuosiluokittainen sisältö sekä arviointikriteerit. Sen päälle tulee vielä kysymys pätevyydestä.

Harva luokanopettaja on niin kaikkivoipainen, että osaisi tuosta vain opettaa uutta oppiainetta, ja yläkoulun puolella törmätään oppiainekohtaiseen pätevyysvaatimukseen.

On pitkä tie perustaa ensin uuden aineen opintoja antava taho, kuljettaa niiden läpi muutama ikäluokka, huolehtia heidän jakautumisestaan koko Suomeen ja vasta sitten aloittaa opetus. Edellisen kerran näin tehtiin terveystiedon opetuksen kanssa, joka erotettiin omaksi oppiaineekseen vuonna 2001. Siirtymäaikana sitä saivat opettaa kotitalouden, liikunnan ja biologian opettajat, mutta sen jälkeen enää vain uudet kelpoisuusvaatimukset täyttävät.

Aina ei kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Aikoinaan ilmaisukasvatuksen eriyttämistä omaksi oppiaineekseen pidettiin aikoinaan niin varmana, että ymmärtääkseni 1990-luvun alussa sitä varten ryhdyttiin kouluttamaan ilmaisukasvatuksen opettajia. Sen lisäksi 1997 aloitettiin valtakunnallisesti amk-tasoinen teatteri-ilmaisunohjaajan koulutus, koska ilmaisukasvattajia ei tulisi olemaan riittävästi. Lopulta koko oppiainetta ei kuitenkaan perustettu ja opiskelijoiden suorittamat tutkinnot eivät pätevöittäneetkään siihen, mihin niiden piti. Kaikkien teatteri-ilmaisua opiskelleiden piti yrittää työllistyä muille aloille.

Vaikka pienestä lapsesta siltä vaikuttaa, toivoisin aikuisten muistavan, ettei opettaja oikeasti ole omnipotentti. Harva luokanopettaja on niin kaikkivoipainen, että osaisi tuosta vain opettaa uutta oppiainetta, ja yläkoulun puolella törmätään oppiainekohtaiseen pätevyysvaatimukseen. Kuka opettaisi teineille draamaa tai kuluttajakasvatusta, ja millä koulutuksella? Kukaan tuskin tahtoo, että vaikkapa taloustietoa opettaisi se ope, jolle eivät muuten tule opetustunnit täyteen.

Järkevämpää olisi siis raaputella opetussuunnitelmista pois turhat, vanhat painolastit ja uudistaa niiden sisältöjä – sitäkin vain tutkimukseen pohjautuen. Kannattaa myös muistaa, että aikuisenakin voi oppia aikuisuudessa tarvittavia taitoja – vaikkapa seuratansseja ja asunto-osakeyhtiön toimintaa.

Tommi Kinnunen

Kirjoittaja on Kuusamossa syntynyt äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori sekä kirjailija. Häntä kiinnostavat teatteri, remontointi ja nikkarointi. Hän on vakuuttunut, että ainoastaan Koillismaalla on oikean näköistä metsää.

Aiheesta voi keskustella 06.01. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Paula Takion kolumni: Tarvitseeko putkimiehen osata ruotsin kieltä?

Tommi Kinnusen kolumni: Kun kutsumusammattilaisilta katoaa kutsumus

Linda Liukkaan kolumni: Ruutuaika on osa pidempää leikin jatkumoa

Ateneumin taidemuseon kokoelmista lähetetään vuosittain satoja teoksia näyttelyihin koti- ja ulkomailla. Tahti vain kiihtyy. Ateneumin teoslainat ulkomaille ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 2015.

Tuolloin maan rajojen ulkopuolelle lähti 153 teosta. Vuonna 2019 luku oli jo 243.

– Tällä hetkellä suuret museot etsivät tuntemattomampia taiteilijoita näyttelyihinsä. On eräänlainen trendi, että halutaan löytää uusia nimiä, sanoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari.

Kesällä Lontoon Royal Academy of Arts -taidemuseossa tutustuttiin “tuntemattoman” suomalaisen taiteilijan teoksiin. Esillä oli laaja Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely, jonne Ateneumin taidemuseo oli lainannut noin 60 teosta omista kokoelmistaan.

Meille Schjerfbeck on tuttu mestari, mutta briteille vielä ennen kesää uusi, eksoottinen maalari.

Klassikoita kysytään, mutta ne pysyvät Suomessa

Eniten maailmalle pyydetään meille tuttuja kultakauden taiteilijoiden teoksia. Kaikkein suurimmat ja rakastetuimmat klassikot pidetään kuitenkin esillä Suomessa.

– Me emme lainaa Eero Järnefeltin Kaskea tai Hugo Simbergin Haavoittunutta enkeliä tai Albert Edelfeltin Lapsen ruumissaattoa, koska ne ovat teoksia, joita meidän omat yleisöt haluavat tulla katsomaan Ateneumiin, Sakari sanoo.

Myös naistaiteilijoiden teoksia kysytään ulkomaille. Lontoon Schjerfbeck-näyttelyn lisäksi Ateneumilla on vuoden sisään ollut suuri vientinäyttely Tokiossa. Myös Tallinnan Kumussa avautui juuri kolmas laaja näyttely, jossa esitellään suomalaisia 1800-luvun lopun naismaalareita.

– Suomalainen taide aletaan tuntea ulkomailla. Meillä on ollut isoja näyttelyitä, jotka ovat avanneet silmät näkemään meidän poikkeuksellisen hienon naistaiteilijakaartimme, Sakari kuvailee.

Osa liian hauraita matkustamaan

Jokainen laina harkitaan erikseen. Osa teoksista on liian hauraita kuljetettavaksi edes olosuhdeautoissa, joissa lämpötila, kosteus ja valo pidetään tasaisina.

Yksi herkistä teoksista on Ellen Thesleffin Omakuva, jonka taiteilija piirsi lyijykynällä vuosien 1894–1895 aikana.

– Omakuva on niin hauras, että sitä ei kerta kaikkiaan voi viedä pois tästä talosta. Se on nyt esillä Ruovesi-näyttelyssä, joka on auki vain 2,5 kuukautta. Sen jälkeen teos laitetaan lepäämään ties kuinka pitkäksi aikaa, Sakari sanoo.

Lue myös:

Thesleffin omakuva esillä ehkä viimeistä kertaa, Simbergiä ei mielellään lainata ulkomaille – Kansallisaarteita joudutaan säilyttämään varastossa etteivät ne tuhoutuisi

Arvokkaiden töiden on tärkeätä antaa levätä varastossa.

– Teokset ovat vähän kuin pieniä potilaita, joita hoidetaan todella hyvin.

Myös Suomi hyötyy

Eniten lainapyyntöjä ulkomaille tulee Suomen lähialueilta: Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Myös Keski-Euroopan suurista museomaista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta kysytään teoksia.

Trafiikkia on myös toisinpäin. Ateneum lainaa muista museoista teoksia omiin näyttelyihinsa. Sakarin mukaan sisään ja ulos kulkevat lainat ovat suurin piirtein samoissa lukumäärissä.

Ateneum työskentelee tietoisesti sen eteen, että suomalaistaidetta saataisiin ulkomaille näytille. Lainaaminen on vastavuoroista ja siitä on muutakin kuin imagohyötyä.

– Mitä enemmän saamme hyviä kumppaneita ja mitä enemmän meidän maineemme kasvaa, sen paremmin saamme tuotua myös tänne hyviä näyttelyitä, Sakari sanoo.

Astellessaan mäkeä alas kohti hautausmaata kotkalainen Arja Hellsten on aina nähnyt jo kaukaa ristin, joka on pystytetty hänen isänsä puoleisten sukulaisten sukuhaudan päälle.

Jouluaatonaattona ristiä ei enää näkynyt.

Hautakivien käytävänpuoleisessa päädyssä ollut risti oli kadonnut. Sen sijaan hautakivien toisessa päässä, katajan suojassa seisova, samanlainen risti oli yhä paikallaan.

– Tuntui kauhealta nähdä ristin paikalla pelkkä katkenneen pultin kiiltävä pää. Miten joku voi olla niin paatunut, että turmelee hautakiveä, Hellsten toteaa.

Työkalut mukana

Hellstenin mukaan risti on anastettu Kotkan Helilän hautausmaalta isänpäivän ja jouluaatonaaton välisellä ajanjaksolla. Hän otaksuu, että ristin varastaminen hautakiven päältä ei ole onnistunut ilman työkaluja.

– Pultin katkaistu pää on sileä aivan kuin se olisi sahattu tai leikattu poikki.

Sukuhaudan reilut parinkymmenentä senttiä korkeat ja 17 sentiä leveät ristit on kiinnitetty hautakiveen ruostumattomilla metallipulteilla.

Risti ei ole aivan tavanomainen. Varpaisjärven mustasta kivestä valmistetut hautakivet ja ristit on toimittanut noin 30 vuotta sitten Kotkaan jo toimintansa lopettanut imatralainen hautakiviurakoitsija.

Kotkalaisen Wikmanin Kivi Ky:n yrittäjä Esa Wikman arvioi, että vastaavanlaisen kiviristin valmistaminen maksaa tänä päivänä reilut tuhat euroa.

– Kyseessä on uniikkikappale, jonka arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa. Varastetun ristin mallissa on erikoista se, että se on hiottu kaikilta kulmiltaan ja pinnoiltaan, mikä tekee tekee ristin valmistamisesta poikkeuksellisen työlästä. Tottakai hautakiven ristillä on omaisille myös valtava tunnearvo, Wikman toteaa.

Hautakivien päälle pystytetyt ristit ovat harvinaisia, sillä pääsääntöisesti hautakivissä on kaiverrettuja ristejä.

– Ei voi kuin ihmetellä, mitä varas aikoo ristillä tehdä. Sitä on vaikea kaupata eteenpäin ja kiviristin myyntiarvokin lienee käytännössä olematon.

Vakuutus ei korvaa

Arja Hellsten teki ristin varastamisesta riskosilmoituksen joulukuun lopulla. Poliisi määritteli ristin anastuksen näpistykseksi, koska sen reilun tuhannen euron valmistusarvo katsottiin varsin vaatimattomaksi menetykseksi.

Hellsten ei usko, että tekijää saadaan kiinni ja ristiä takaisin hautakiven päälle.

– Vakuutus ei korvaa ristiä, koska rikos on tapahtunut valvomattomalla aluueella, Hellsten kertoo.

Hän tuskin aikoo hankkia anastetun ristin tilalle uutta.

– Ehkä yksi risti riittää. Jos se siirretään katajan katveesta anastetun ristin paikalle, niin risti näkyy ylös mäelle.

Näpistyksen lisäksi ristin anastaja on syyllistynyt myös hautarauhan rikkomiseen, mistä seuraa vähimmillään sakkorangaistus ja enimmillään vuoden pituinen vankeustuomio.

Haudan tai muistomerkin häpäisy ja turmeleminen on lain mukaan hautarauhan rikkomista. Tilastokeskuksen julkaiseman rikostilaston mukaan vuonna 2018 viranomaisten tietoon tuli 103 hautarauhan rikkomista, kun muutamana aikaisempana vuonna luku oli noin 50.

– Vuoden 2018 korkea luku juontaa juurensa itäisen Uudenmaan eri hautausmaille suuntautuneesta rikossarjasta, jolloin haudoilta varastettiin koriste-esineitä. Vuonna 2019 hautarauhan rikkomisia kirjattiin taas noin 50, kertoo poliisitarkastaja Antti Leppilahti Poliisihallituksesta.

Rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola Kotkan poliisista kertoo, että hautaristien lisäksi myös Kotkan hautausmaiden haudoilta anastetaan enkelifiguurien ja lintuveistosten kaltaisia koriste-esineitä.

– Viime vuoden lokakuussa Kotkan Ristiniemen hautausmaalta anastettiin kokonainen hautakivi, Rahkola kertoo.

Viimeiset ilkivallanteoiksi ja hautarauhan rikkomisiksi luokitellut hautakivien kaadot on kirjattu Kotkassa parisen vuotta sitten, jolloin Kymin vanhalla hautausmaalla kaadettiin kuusi hautakiveä.

– Hautausmailla tapahtuneiden rikosten tekijöitä saadaan erittäin harvoin vastuuseen teoistaan, sillä teoilla ei ole silminnäkijöitä eikä Kotkan hautausmailla ole kameravalvontaa, Rahkola kertoo.

Kamerat häätivät kivenkaatajat

Seurakuntapuutarhurit ry:n puheenjohtaja Markku Husso kertoo, että maamme suurimpien kaupunkien hautausmaille alettiin asentaa valvontakameroita pari vuosikymmentä sitten. Pääsääntöisesti kameravalvontaan on myös liitetty hälytysjärjestelmä.

Husson kotiseurakunnassa Hyvinkäällä päädyttiin asentamaan valvontakamerat sen jälkeen, kun Hyvinkään keskustan haustausmaalta kaadettiin useita hautakiviä.

– Kameravalvonnan myötä tihutyöt ovat vähentyneet merkittävästi. Valvontakameroiden materiaalin perusteella on myös saatu kiinni esimerkiksi niitä, jotka ovat maalanneet graffiteja hautakiviin, Husso kertoo.

Turun hautausmaille alettiin asentaa valvontakameroita vuosituhannen vaihteessa. Turun evankelisluterilaisen seurakunnan hautaustoimen päällikön Pekka Sorrin mukaan kameravalvonnan ansiosta ilkivalta ja tihutyöt ovat hautausmailla vähentyneet.

– Kameravalvonta tuli ajankohtaiseksi, kun hautausmailla sattui useampia hautakivien kaatotapauksia, Sorri kertoo.

Myös Helsingin hautausmailla on käytössä valvontakameroita ja hälytysjärjestelmiä. Malmin hautausmailla ei ole muutamaan vuoteen kaadettu hautakiviä, mutta pienempiä ilkivallantekoja on sattunut kameroista huolimatta.

– Roskakoreja on sytytetty palamaan ja vanhoista hautakivistä on varastettu kirjaimia, Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelä kertoo.

Kukat viedään juurineen

Kotkan Helilän hautausmaalla kaadettiin useita hautakiviä viitisen vuotta sitten. Kotka-Kymin seurakunnan ylipuutarhuri Hannamari Kovakosken mukaanhautakivien kaadosta tehtiin rikosilmoitus, mutta tekijä tai tekijöitä ei ole saatu kiinni.

– Muutaman kerran vuodessa tulee ilmoituksia siitä, että haudoilta on viety lyhtyjä ja maljakoita. Kesäisin haudoilta varastetaan kukkia kaivamalla ne juurineen kummusta ylös,Kovakoski toteaa.

Kotkan hautausmaiden huoltorakennuksien yhteydessä on valvontakameroita, jotka kuvaavat myös osia hautausmaista. Kovakosken mukaan omien valvontakameroiden hankkimista hautausmaille on jo harkittu.

– Kameravalvonnan lisääminen on myös kustannuskysymys, sillä kamerat ja valvontajärjestelmät ovat verrattain kalliita. Jos ei vahingonteoista päästä eroon, niin totta kai, hautausmaille on saatava omat kamerat.

Seurakuntapuutarhurit ry:n puhenjohtaja Hussonmukaan varsinkin pienempien paikkakuntien hautausmailla ei ole tähän mennessä edes ollut tarvetta kameravalvonnalle.

– Maaseutupitäjissä kunnioitus hautoja ja hautausmaita kohtaan on säilynyt. Hautoja ei turmella, vaan niitä hoidetaan.

Olet rikki ja uupunut. Et jaksa nousta sängystä, töissä itkettää. Käyt keskustelemassa tilanteestasi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Hän epäilee, että olet niin masentunut, että työkykysi on uhattuna. Hänen avustuksellaan saat lähetteen Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.

Jäljellä on vaikein, kultahipun etsiminen heinäsuovasta. Sinun pitää löytää itsellesi sopiva psykoterapeutti.

Sekä mielenterveysjärjestöjen yhteinen Mielenterveyspooli että Psykologiliitto pitävät hankalana sitä, että Suomessa psyykkisesti sairastunut joutuu itse hankkimaan itselleen psykoterapeutin päästäkseen Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.

– Psykoterapeutin etsiminen on rankka velvoite, sanoo Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä.

Hän kysyy, kuinka moni tervekään kykenisi sellaiseen vaivaan. Alametsä on myös vihreä poliitikko, joka on profiloitunut juuri mielenterveysasioissa.

Terapeutin etsintä on valinnanvapautta

Kela-korvattuun psykoterapiaan pääsemisestä tulee helposti ainakin kuukausien projekti.

Potilaalle suositellaan tutustumista useaan psykoterapeuttiin useita kertoja. Psykoterapeutin pitää olla kohtuullisen välimatkan päässä. Vaikka etäyhteys olisi mahdollinen, psykoterapeutti pitää tavata kasvokkain edes kerran. Hänen on hyvä olla erikoistunut juuri siihen psykoterapiasuuntaukseen, josta asiakkaan arvellaan hyötyvän eniten.

Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomessa on pulaa psykoterapeuteista.

Asiakas maksaa tutustumiskäynnit itse. Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mielestä maksajan pitäisi olla valtio.

– Kyse on paljon puhutusta valinnanvapaudesta, Ahtola kuvailee tilannetta.

Ahtolan mukaan valinnanvapauden hyödyntäminen voi kannattaa. Terapeutin ja potilaan välisellä yhteistyöllä näyttää olevan enemmän merkitystä hoidon tehokkuudelle kuin terapiasuuntauksella.

Terapiaan vasta hädässä

Suomessa arviolta vain puolet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä saa tarvitsemaansa hoitoa. Systeemissä on Ahtolan ja Alametsän mukaan valuvika: matalan kynnyksen lyhyitä hoitoja ei ole järjestelmällisesti tarjolla. Ennen kuin Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan voi päästä, pitää työkyvyn olla vähintään uhattuna.

Näin pitkälle ei tarvitsisi mennä. Muutamakin keskustelukerta psykologin tai menetelmäkoulutuksen saaneen hoitajan kanssa auttaisi montaa potilasta, asiantuntijat huomauttavat.

Alametsän käynnistämä Terapiatakuu-kansalaisaloite pyrkii takaamaan, että ihminen pääsee hoitoon kuukauden sisällä terveyskeskukseen hakeutumisesta. Hoitoa saisi perusterveydenhoidossa todetun tarpeen perusteella, kun nyt tarvitaan erikoislääkärin diagnoosi.

Kansalaisaloite keräsi kesällä yli 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Kaikki eivät saa tukea terveydenhuollosta

Potilaan pitäisi olla jokseenkin toimintakykyinen ennen kuin kuntoutuspsykoterapia voi alkaa, sanoo Kelan suunnittelija Eija Lehtinen. Hän toteaa kuntoutuspsykoterapian olevan pitkä ja vaativa prosessi. Potilaan pitäisi saada siihen tukea terveydenhuollosta, joka on vastuussa potilaan kokonaistilanteesta. Lehtisen mukaan tämä ei aina toteudu.

Lehtisen mukaan terapeutin löytämiseen liittyvissä käytännöissä on korjaamisen varaa.

– Terapeutin etsiminen on haasteellista, vaikka voimavaroja olisikin.

Lue myös: Väärä terapia oli tuhota Jonas Pieniniemen - ”Jos olisin jatkanut alkuperäisessä terapiassa, olisin päätynyt laitoshoitoon”

Masennus, ahdistus ja uupumus ovat erityisesti nuorten tyttöjen ongelmia – kysymme nyt nuorten mielipidettä mielenterveyden häiriöistä ja avun saamisesta

Noin 12 000 uutta alokasta aloittaa varusmiespalveluksensa tänään. Maavoimissa alokkaita on melkein 10 000, ja loput jakautuvat Ilmavoimien, Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin.

Eniten alokkaita on suurissa joukko-osastoissa, kuten Kainuun, Karjalan ja Porin prikaateissa.

Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Siviilipalveluksen pituus on sama kuin pisin varusmiespalvelusaika.

Toissa vuonna varusmiespalveluksen aloitti liki 24 000 ihmistä. Heistä naisia oli vajaa tuhat. Varusmiespalveluksensa keskeyttää noin 15 prosenttia aloittaneista.

Kaikissa joukko-osastoissa otetaan käyttöön niin sanottu Koulutus 2020 -ohjelma. Siinä miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon osaan: alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksoon.

Eniten muutoksia on luvassa alokaskauden ensimmäisiin viikkoihin, jotka toteutetaan kurssimuotoisina. Uusien koulutusmenetelmien uskotaan muun muassa vähentävän odottelua ja siirtymiä.

Vuoden toinen saapumiserä aloittaa heinäkuussa.