Punaposkiset enkelilapset, liehuvahelmaiset isommat enkelit. Kukkakorit, somat kissat, kauniisti puetut vauvat ja tietysti joulupukki lahjapaketteineen.

Kiiltokuvat toivat säihkettä ja väriä sotien jälkeen syntyneiden lasten elämään. Ensin tulivat pula-ajan kiiltokuvat, vähemmän kiiltävät ja vaatimattomat. Ja pian ne hienommat, muotoon stanssatut jopa kimallehileellä koristellut. Joillakin onnekkailla oli hallussaan isoäidin tai äidin kokoelma.

Myyjä otti kiiltokuvat esille ja minä valitsin yksitellen, tuo ja tuo. Pirkko Vekkeli

– Ne olivat himoittuja vanhiksia. Vanhan ajan erityisen kauniita, paksulle paperille painettuja kiiltokuvia. Kyllä niitä osattiin arvostaa, kertoo Muistojen kiiltokuvat -kirjan (Minerva kustannus) kirjoittaja, toimittaja Pirkko Vekkeli.

Pikku-Pirkolle kiiltokuvien ostaminen oli lähes harras tapahtuma. Vähillä taskurahoilla ostettiin tietysti herkkuja, mutta, jos jotain jäi jäljelle, hän lähti kolikot kilisten kohti kirjakauppaa. Sellainen löytyi 1950-luvulla kotikulmilta Helsingin Herttoniemestä.

– Kaupan yläkerrassa oli paperiosasto. Myyjä otti kiiltokuvat esille ja minä valitsin yksitellen, tuo ja tuo. Sitten myyjä leikkasi kuvat irti arkista tylppäpäisillä saksilla.

Vekkelin muistikuvissa kummallakaan, hänellä tai kirjakaupan myyjällä, ei ollut kiire. Lapsella ei ollut varaa ostaa kokonaista arkkia. Yksittäiset kiiltokuvat pakattiin pieneen valkoiseen paperipussiin.

Muista silloin minua, kun kirppu puree sinua

Turkulainen Marja Nevalainen sai äidiltä lahjaksi muistovihon jo pienenä. Sisko sai samanlaisen. Pian vihkot olivat täynnä ystävien, opettajien ja sukulaisten kirjoittamia värssyjä ja kiiltokuvia.

– Kaikkein vanhimmista kirjoista kiiltokuvat ovat irronneet ja kadonneet, Nevalainen kertoo.

– Niitä liimailtiin kirjan sivuille paremman puutteessa perunalla.

Hienoja paperiliimoja ei Nevalaisen synnyinseudun Littoisten kaupoista löytynyt tai jos löytyikin, ei ostettu. Vaikka osa muistovihkon sivuista on tumman puuliiman tuhrimia, vihot ja niiden värssyt sekä kuvat ovat sitäkin rakkaampia

.

Marja Nevalainen on aina pitänyt kuvista ja väreistä, niiden välittämistä tunnelmista. Hän maalaa ja ohjaa askartelutoimintaa ja kerää kiiltokuvia ja muistovihkoja.

– Keräilyharrastus on päässyt vauhtiin oikeastaan vasta eläkkeelle jäämisen jälkeen.

– Arvostan eniten vanhoja kiiltokuvia esimerkiksi 1900-luvun alusta. Toisaalta ruotsalaiskuvittaja Helge Arteliuksen vähän erilaiset kuvat ovat kiinnostavia myös.

Artelius on harvoja nimeltä tunnettuja kiiltokuvataiteilijoita. Suurin osa on jäänyt nimettömiksi.

Yksi vanhempi herra tuli joskus kuiskaamaan minulle, että hänkin keräilee kiiltokuvia. Marja Nevalainen

Kiiltokuvia ostetaan ja myydään eniten netissä, mutta myös kirpputoreilla ja erilaisissa tapahtumissa. Arvokkaimman yksittäisen kiiltokuvan Nevalainen on saanut sukulaisiltaan tuliaisena Lontoosta. Se maksoi tuolloin 16 puntaa eli noin 20 euroa.

Marja Nevalaisen mukaan osa keräilijöistä myy aarteitaan eteenpäin todella korkeaan hintaan. Varsinkin kokonaiset kiiltokuvavihkot tai vanhat muistovihkot voivat olla kalliita hankkia. Niitä myydään netin myyntipalstojen lisäksi antiikkiliikkeissä – ja huutokaupoissa. Hinnat voivat tuolloin nousta yli sadan euron. Yksittäiset vanhat kiiltokuvat maksavat netissä kymmenen euron molemmin puolin.

Kiiltokuvien keräämisestä voi tulla samanlainen addiktio kuin mistä tahansa koukuttavasta. Nevalainen on tarkkana siitä, ettei osta velaksi. Jos rahaa ei ole, hankinta saa odottaa.

Nevalaisen tuhansien kiiltokuvien kokoelman erikoisuus ovat autoaiheiset kuvat. Kiiltokuvat mielletään tyttöjen harrastukseksi, mutta kuvat – autoista kukkakoreihin – viehättävät tietysti myös poikia ja miehiä.

– Yksi vanhempi herra tuli joskus kuiskaamaan minulle, että hänkin keräilee kiiltokuvia. En usko, että enää kukaan häpeilee tätä harrastusta, Nevalainen sanoo.

Ken viime lehdelle kirjoittaa, hän eniten sinua rakastaa

Kiiltokuvia alettiin valmistaa, kun kivipaino toi värit painotuotteisiin 1800-luvulla. Kiiltäväpintaisia, romanttisia kuvia valmistettiin etupäässä Saksassa. Saksasta kiiltokuvat levisivät eri puolille Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin.

Kuvat viehättivät lasten lisäksi yläluokan nuoria aikuisia. He liimasivat kiiltokuvia visiittikortteihinsa, joulukoristeisiin ja pieniin kirjoihin, joihin ystävät kirjoittivat toisilleen hauskoja, tunteellisia ja usein myös uskonnollisia elämänohjeita.

Marja Nevalainen näyttää kiiltokuvakirjaa, jonka omistaja on ollut Kerttu-niminen tyttö. Kerttu oli saanut kirjan äidiltään vuonna 1918. Kirja on täynnä toinen toistaan upeampia kiiltokuva muun muassa suuria joulupukkeja ja sivullinen ihania enkeleitä.

Enkelikiiltokuvat ovat säilyneet samankaltaisina vuosisadasta toiseen. Yleisimmät hahmot on napattu renessanssiajan maalauksista.

– Pilvenlongalla kämmeneensä nojaileva Rafaelin enkeli on melko suoraan Rafaellon maalauksesta Sikstuksen Madonna.

– Maalauksen alalaidassa on kaksi enkelihamoa. Toinen näyttää hiukan mietiskelevältä, jopa nyrpeältä. Mutta toinen toiveikkaalta ja hymyilevältä. Se on päätynyt klassiseksi kiiltokuvaksi, Pirkko Vekkeli kertoo.

Myös enkelihahmo, jolla on pelkät kasvot ja siivet sekä liehuvakaapuisten enkeleiden asut viittaa renessanssitaiteeseen.

Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle

Suomessa kiiltokuvia keräilivät aluksi paremman väen lapset. Toisen maailmansodan jälkeen kuvat ilahduttivat pulan ja harmauden jälkeen. Vihdoinkin värejä!

Jokin taika kuvissa on, sillä hetken päästä harmit ovat unohtuneet. Marja Nevalainen

Kiiltokuvien ympärille muodostui pian kokonainen koululaisten kulttuuri. Kuvia vaihdeltiin vapaasti, mutta myös vaihtovihkojen avulla. Vihosta tai muistikirjasta taiteltiin sivut pitkittäin. Väliin syntyvään koloon kätkettiin kiiltokuva. Vihkon nimi oli paikkakunnasta riippuen esimerkiksi kassa tai sysi. Vaihtaja työnsi oman "kiiltsunsa" johonkin väliin ja sai siellä piileskelevän kuvan itselleen ja luovutti vaihdossa omansa.

– Tässä ei kannattanut huijata. Kukaan ei ryhtynyt leikkiin sellaisen kanssa, jonka kassan vaihtokuvat olivat huonoja tai siellä oli liian paljon tyhjiä ansoja, Pirkko Vekkeli sanoo.

Muistovihkot elivät kiiltokuvakulttuurin rinnalla. Sotien jälkeen niihin kirjoitetut muistovärssyt olivat usein isänmaallisia ja uskonnollisia. Myöhemmin toivoteltiin hyvää onnea tulevassa avioliitossa tai vannotettiin muistamaan ystävää – tapahtui mitä tapahtui.

Muistovihkojen tuhoksi koituivat koululaisten suosikiksi nousseet ystäväkirjat. Niitä alkoi olla jokaisella 1970-luvulla. Kiiltokuvat vaihtuivat hiljalleen tarroihin ja muihin keräilyesineisiin.

Tänä päivänä kuvia keräävät eniten aikuiset, joilla on niihin tunneside aiemmilta vuosikymmeniltä.

– Jos on tapahtunut jotain ikävää tai joku asia harmittaa, otan kiiltokuvat esille ja katselen niitä. Jokin taika kuvissa on, sillä hetken päästä harmit ovat unohtuneet, kuvailee Marja Nevalainen.

Oliko sinulla "kassa"? Keräsitkö kiiltokuvia vihkoon? Rakkain muistovärssysi? Kerro omat kiiltokuvamuistosi keskustelussa artikkelin alla.

Suurin osa suomalaisista muuttaisi nykyistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta peruskoulussa.

70 prosentille kansalaisista näiden katsomusaineiden korvaajaksi kelpaisi kaikille yhteinen oppiaine, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.

Asia selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi reilu 1000 suomalaista eri puolilta maata joulukuun alkupuolella.

Näin kysyimme:

Mielipide-erot eivät ole kyselyn tuloksessa suuria edes eri ikäluokissa. Suurimmat erot yhteisen oppiaineen kannatuksessa olivat 25–34- ja 65–79-vuotiaiden välillä.

• 25–34-vuotiaissa kannatus on 73 prosenttia
• 65–79-vuotiaissa kannatus on 67 prosenttia

Alueellisesti ehdotus uskonnon ja ET:n yhdistämisestä saa tukea eniten Helsingissä ja Uudellamaalla ja pienintä kannatus on muussa osassa Etelä-Suomea.

• Kannatus Helsingissä ja Uudellamaalla 76 prosenttia
• Kannatus muualla Etelä-Suomessa 66 prosenttia

Iisalmelaisessa Kauppis-Heikin koulussa elämänkatsomustietoa opettava rehtori Petri Kainulainen ei ole yllättynyt Ylen kyselyn tuloksesta.

– Kyllä se varmaan on ihan looginen tulos, Kainulainen sanoo.

Uskonto sanana voi olla jollekulle iso peikko tai vastaavasti ainoa vaihtoehto, hän lisää.

Lähes puolet uskonnonopettajista kannattaa yhteistä ainetta

Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat katsomusaineita peruskoulussa.

Oppiaineissa on yhtäläisyyksiä: kummassakin aineessa – evankelisluterilaisen uskonnon oppitunnilla ja elämänkatsomustiedossa –opetetaan muun muassa etiikkaa, moraalia, hyviä käytöstapoja ja vuorovaikutustaitoja.

Suomen uskonnonopettajain liitolla ei ole virallista kantaa yhteisestä katsomusaineesta. Liiton jäsenillä on asiasta erilaisia näkemyksiä. Viime vuonna tehdyn kyselyn perusteella lähes puolet kannattaa yhteistä ainetta.

Liiton näkemys on, että yhteisen katsomusaineen haaste on oppiaineen sisältö.

Liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkösen mielestä, oppiaineessa tulisi opettaa monipuolisesti ja kriittisesti erilaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sisältöjä.

– Uskonnollinen yleissivistys ja uskonnollinen lukutaito ovat tärkeitä sekä uskonnottomalle että uskontoon sitoutuneelle lapselle ja nuorelle maailman ymmärtämiseksi ja erilaisten kulttuuristen ilmiöiden hahmottamiseksi, Pääkkönen sanoo.

Yhteisen katsomusaineen hyvä puoli on, että yksi oppiaine helpottaisi katsomusopetuksen järjestämistä. Kaikki oppilaat olisivat samassa ryhmässä. Tuolloin kenelläkään ei olisi myöskään perusteita ottaa lastaan pois opetuksesta.

– Yksi oppiaine myös tasa-arvoistaisi oppilaita, koska opetukseen osallistumisesta ei voisi päätellä kuka heistä kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan ja kuka ei.

Osa ihmisistä on sitä mieltä, että yhteinen katsomusaine voisi olla nykyinen elämänkatsomustieto. Pääkkönen kuitenkin toivoo, että siitä huolimatta nähtäisiin, ettei ET:n opetuksessa kerrota riittävästi uskonnoista.

"Maailmojen uskonnot on oppiaineeseen liian ohut näkökulma"

Elämänkatsomustieto on jo valmiiksi kaikille sopiva opintokokonaisuus sanovat puolestaan ET-opetus.fi-sivustoa ylläpitävät aktiivit. Heidän mielestään uuden katsomusaineen luominen olisi turhaa.

Tiimin mielestä uuden aineen luominen on myös pitkä prosessi, joka on altis poliittiselle vaikuttamiselle.

– Se, että Ylen kysymyksessä on mainittu uudessa yhdistävässä aineessa opetettavan vain maailmojen eri uskontoja on aivan liian ohut näkökulma, toteaa myös tamperelainen vapaa-ajattelija ja ET-opetus.fi -aktiivi Riku Salminen.

Salmisen mielestä on tärkeää, että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa käsitellään etiikkaa, moraalia ja arvoja yhdessä, ei vain uskontojen tai uskonnottomuuden näkökulmasta.

Sen lisäksi elämänkatsomuksellisten asioiden käsittely yhteisesti koululaisryhmissä on tärkeää, koska katsomuksellinen kirjo luokissa lisääntyy.

Yksi vaihtoehto voisi olla myös se, että koulussa opetettaisiin kaikille elämänkatsomustietoa ja uskonnolliset yhteisöt voisivat tarjota itse omista lähtökohdistaan kumpuavaa opetusta omissa tiloissaan.

Muutokset eivät mene yleensä läpi eduskunnassa

Opetusneuvos Satu Honkala Opetushallituksesta katsoo, ettei katsomusopetus voi olla vain uskontojen esittelyä, koska katsomuskysymykset eivät liity nykymaailmassa enimmäkseen uskontoihin.

– Ajatus on vanhanaikainen ja siitä on luovuttu jo aikoja sitten, Honkala sanoo.

Maailmanuskonnot käsitellään jo nyt kaikissa katsomusopetuksen vaihtoehdoissa, mutta ne ovat vain osa oppiaineen sisällöistä.

Katsomusopetusta on pyritty uudistamaan erilaisilla lakialoitteilla, mutta järjestään eduskunta on hylännyt aloitteet.

Kun tuloksia tarkastellaan pienempien muuttujien kuten puoluetaustan kautta, virhemarginaali voi kasvaa. Näin Ylen kyselyn vastausprosentit jakaantuivat puoluekannoittain:

Tällä hetkellä myös Honkalan mielestä neutraalein kaikille oppilaille sopiva oppiaine on elämänkatsomustieto, jota nykylain mukaan uskontokuntiin kuuluvat oppilaat eivät voi valita lainkaan.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ilmoitti selvittävänsä syyskuussa, miten elämänkatsomustiedosta saisi kaikille vapaasti valittavan oppiaineen, vaikka lakimuutos ei ole mukana hallitusohjelmassa.

Helsingin Sanomien syyskuisen uutisen mukaan asia on kuitenkin ministeriön työlistalla.

Vastaava lakimuutos ei ole mennyt läpi aikaisemmin eduskunnassa.

Honkala uskoo, että elämänkatsomustiedon avaaminen vapaasti valittavaksi voisi olla realistinen muutos, joka auttaisi kehittämään katsomusopetusta yhdenvertaisemmaksi ja sellaiseksi, että siinä käsitellään nykyistä paremmin lasten ja nuorten omasta elämästä nousevia elämänfilosofisia kysymyksiä.

Sen sijaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaaminen uudella oppiaineella tuskin onnistuu.

– Kun edes elämänkatsomustiedon avaaminen valittavaksi uskonnon rinnalla ei ole aiemmin mennyt läpi eduskunnassa on epätodennäköistä, että siellä menisi läpi päätös luopua uskonnon opetuksesta kokonaan, Honkala sanoo.

Näin kysely tehtiin:

• Ylen tilaaman kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy
• Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä joulukuun lopussa, vastaajat olivat 15–79-vuotiaita
• Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa

Pitäisikö peruskoulun nykyinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvata yhteisellä oppiaineella?

Minkälaista korvaavan aineen opetus voisi olla? Aiheesta voi keskustella klo 22.00 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppilaat laitettiin kymmenissä kunnissa samalle tunnille – Opetushallitus moittii: On keksitty uusi oppiaine

Moni koulu opettaa jo eri uskontoja samassa luokassa – Laki kuitenkin erottelee luterilaiset, ortodoksit, muslimit, katolilaiset ja ET:n opiskelijat

Pääkaupunkiseudulla joulukuussa paljastuneen törkeän huumausainerikoksen yhteydessä takavarikoitiin yli 150 kiloa kokaiinia, Länsi-Uudenmaan poliisi tiedottaa.

Suomessa aiemmin tehdyt kokaiinitakavarikot ovat olleet selvästi pienempiä: esimerkiksi koko vuoden 2018 aikana keskusrikospoliisin ja Tullin yhteenlasketut kokaiinitakavarikot olivat kymmenen kiloa, kertoo uutistoimisto STT. Vuonna 2017 takavarikoitiin reilut seitsemän kiloa, vuonna 2016 takavarikoitiin 18,5 kiloa ja vuonna 2015 noin yhdeksän kiloa.

Joulukuinen tapaus tuli ilmi, kun Espoon Karamalmilla sijaitsevaan kemikaalivarastoon yritettiin tunkeutua. Myöhemmin poliisi kertoi ottaneensa useita kiinni Helsingin Olympiaterminaalissa.

• Lue myös: Poliisi: Espoon kontissa oli kymmeniä kiloja kokaiinia, epäiltyjen jäljet johtavat Balkanille – katso silminnäkijävideo kiinniotosta

Keskusrikospoliisista kerrotaan Ylelle, että kokaiinin hinta katukaupassa on etelässä noin 50–100 euroa grammalta, Pohjois-Suomessa puolestaan 100–150 euroa grammalta.

Joulukuussa takavarikoidun lastin arvo olisi siis ollut näillä hinnoilla Etelä-Suomessa vähintään 7,5 miljoonaa euroa.

Suomen suurin kokaiinitakavarikko?

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että esitutkinnassa on vangittuna viisi rikoksesta epäiltyä. Heidän osallisuuttaan tekoon selvitetään edelleen.

Epäillyt ovat Ruotsissa ja Tanskassa asuvia, noin 20–30-vuotiaita miehiä.

Länsi-Uudenmaan poliisi on tutkinut tapausta yhdessä Tullin ja keskusrikospoliisin kanssa. Tutkinnassa tehdään yhteistyötä myös Hollannin viranomaisten sekä Europolin ja Eurojustin kanssa.

Julkisuudessa on epäilty aiemmin, että kyse saattaa olla Suomen suurimmasta kokaiinitakavarikosta. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lauri Hakkala sanoi Ylelle joulukuussa, että hänen tietojensa mukaan suurin Suomessa takavarikoitu kokaiinilasti on ollut 20 kiloa.

Hakkala arvioi tuolloin myös, että huumeita ei välttämättä ollut tarkoitettu Suomen markkinoille, vaan Suomi saattoi olla lastille vain kauttakulkumaa. Hän arveli, että esitutkinta kestäisi kokonaisuudessaan vielä kuukausia.

Lue lisää:

Poliisi tiettävästi Suomen suurimmasta kokaiinitakavarikosta Espoon Karamalmilla: Päätekijät lienevät vielä vapaalla jalalla ulkomailla

Poliisi otti useita kiinni satamassa, tapaus liittyy Espoon operaatioon – HS:n mukaan kemikaalivarastolla kohteena sinetöity kontti

Kirjailijana ja toimittajana tunnettu Seppo Tuisku kuoli loppiaista edeltävänä lauantaina Forssan sairaalassa.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Seppo Tuiskun nimi ei nouse esiin suomalaisia menestyskirjailijoita luetellessa. Silti hänen kirjoittamansa viihde on tempaissut suomalaiset mukaansa.

Tuisku oli jo kokeillut kioskiviihteen kirjoittamista, kun hänet tempaistiin käsikirjoittamaan Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja. Kuunnelmasarjaa ja sen ohessa ilmestyneitä lehtiä kirjoitti nimimerkki Outsider, jonka taakse piiloutui Aarne Haapakoski ja myöhemmin myös Tuisku.

Seikkailut lähetettiin Yleisradiossa vuodesta 1945 alkaen viiden minuutin mittaisina jaksoina arkipäivisin. Sunnuntaina viikon kokonaisuus kuultiin uusintana. Kuunnelmanpätkien loppussa näyttelijä Jalmari Rinne tokaisi “jatkuu huomenna”. Nämä kaksi sanaa pitivät jännitystä yllä seuraavaan päivään. Sarjaa kuunteli 90 prosenttia suomalaista radionkuuntelijoista.

Jerry Cotton tuli nopeasti tekstiä suoltavan Seppo Tuiskun repertuaariin 1960-luvun lopulla. Yhden FBI-agentin seikkailun sisältäviä kioskikirjoja myytiin parhaimmillaan jopa 40 000 kappaletta per numero.

Dekkareita ilmestyi nykypäivään verrattuna vähän ja television tarjonta oli vielä niukkaa. Suomen suosituin lehti 1970-luvulla oli Hymy, mutta sen jälkeen lehtikioskilta napattiin eniten Seppo Tuiskun päätoimittamia ja pääasiassa myös kirjoittamia Jerry Cotton -lehdyköitä.

Dekkariseikkailujen suosio ei olisi noussut niin suureksi, jos Cottoneiden kieli ei olisi ollut erinomaista ja huumoriltaan ainutlaatuista. Seppo Tuiskun teksti takasi jännityksen lisäksi taatut naurut.

Jerry Cottoniin tarttui toinen sananikkari vuonna 1978, kun Mauri "Moog" Konttisen Kontra-yhtye levytti kappaleen Jerry Cotton -nimisen kappaleen. Konttisen sanoituksessa kuuluu selvästi Seppo Tuiskun tyyli.

Seppo Tuisku oli varsinainen renessanssi-ihminen, joka rakensi mikroskooppeja ja kaukoputkia, huuhtoi kultaa ja hioi kiviä. Hän myös kasvatti koiria kotonaan Jokioisissa.

Jerry Cottonien isä on monien murhien mies – viimeisenä hän kuoppasi Connecticutin kovaotteisen G-miehen

"Jatkuu huomenna!" naulitsi koko Suomen radiovastaanottimien ääreen – "kuulelmat" olivat alusta asti radion vetonaula

(Korjattu: Tuisku kirjoitti pääasiassa Kalle-Kustaa Korkin kioskilehtiä, ei niinkään kuunnelmia.)

Olo oli niin paha, ettei nainen uskonut enää kestävänsä.

Siitä on nyt kuusi vuotta, kun vaikeasta masennuksesta tuohon aikaan kärsineellä 21-vuotiaalla naisella oli voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia, jotka pyhien aikaan pahenivat. Hän oli yksin kotona. Oli yö.

Nainen haluaa esiintyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Hän soitti Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimeen, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei enää tuntunut olevan.

– Minulla oli hoitosuhde psykiatrian poliklinikalle, mutta olo paheni äkisti, eikä silloin ollut saatavilla tapaamisaikaa. Arkenakin tapaamisajat olivat kortilla. Keskusteluapua saattoi saada vain 1–2 kuukauden välein resurssipulan vuoksi, hän kertoo.

– Päivystykseen lähtö olisi ollut myös yksi vaihtoehto, mutta siellä joutui usein odottamaan ensin tunteja hoitajaa ja sen jälkeen vielä lääkäriä. Osastopaikatkin olivat niin tiukilla, ettei niitä usein pystytty antamaan.

Vuorokaudessa Kriisipuhelimeen soitetaan noin 500 kertaa. Vuonna 2019 puheluita tuli kaikkiaan yli 210 000 kappaletta. Se on enemmän kuin koskaan ennen.

Puhelinpäivystykseen onkin saatu lisärahoitusta. Jatkossa puhelimeen voi soittaa ympäri vuorokauden: vuoden alusta saakka päivystetään yötä päivää. Helmikuun alusta lähtien myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä puhelimeen vastataan 24/7.

"Läheisille tuntui jotenkin vaikealta puhua"

Kriisipuhelimeen soittanut nainen kertoo, että itsetuhoisista ajatuksista ja tunteista on helpompi puhua jollekin ulkopuoliselle.

– Läheisille tuntui jotenkin vaikealta puhua. Häpesin itsetuhoisia ajatuksiani ja tunteitani.

Kriisipuhelimeen vastannut ihminen oli ystävällinen ja kuunteli aidosti.

– Jo se auttoi hieman. Heillä oli aikaa pysähtyä kuuntelemaan, vaikka soittoja varmasti tuli koko ajan. Lähinnä apu oli siis keskustelua, kuuntelua ja mielen purkamista. Minulle ehdotettiin myös päivystykseen hakeutumista tarvittaessa.

Puhelun jälkeen nuorella naisella oli vähän rauhallisempi olo.

Nykyisin hän käy psykoterapiassa ja hänen vointinsa on paljon parempi.

– Keskusteluapu onkin minusta vähintään yhtä tärkeää kuin lääkehoito, sitä tulisi olla helpommin saatavilla.

Kriisityöntekijä: hädän kuulee helpostikin

Kriisityöntekijä Veli-Matti Husso on leppoisa mies. Kädenpuristus on vahva ja hiukset jo hieman harmaantuneet. Hän on yksi 750:stä, jotka vastaavat puheluihin.

Husson työvuoron aikana puhelin soi koko ajan, enemmän kuin koskaan.

– Kun yksi puhelu loppuu, toinen alkaa.

Osasyy on se, että Kriisipuhelimeen soittaminen on ollut halvempaa kuin aikaisemmin. Mutta luurin toisessa päässä tiedetään, että ihmisillä on valtava tarve puhua. Soittajat ovat myös entistä nuorempia. Suurimmat huolenaiheet soittajila ovat ihmissuhteet, paha olo ja pelko arjesta selviytymisestä.

– Monet ovat 20–35-vuotiaita ja tosi monet ovat opiskelijoita, Husso sanoo.

Husso pitää pään kylmänä, kysyy mitä on tapahtunut ja kuulostaa isällisen rauhalliselta, mutta vähäsen kuitenkin pekkasaurimaiselta terapeutilta. Vaikka terapiaa kriisipuhelimessa ei varsinaisesti anneta, tuen antaminen kriisin keskellä voi toimia keskusteluterapiana.

Husso osaa erottaa soittajan äänen perusteella, milloin on tosi kyseessä, vaikka kriisin keskellä ihminen kuulostaakin hänen mukaansa useimmiten hyvin järkevältä ja loogiselta.

– Kyllä sen hädän kuulee helpostikin. Kun ihmisen kanssa juttelee, saa käsityksen siitä pystyykö ihminen käsittelemään ongelmaansa. Jos tilanne ja kriisi on niin valtava, eikä ihminen pysty käsittelemään sitä, niin silloin opastetaan hakemaan apua välittömästi.

Itsemurhaa yrittäneitä jätetään yksin kotiin lääkepurkin kanssa

Kriisipuhelin perustettiin vuonna 1978 itsemurhien ehkäisyä varten.

Vaikka itsemurhat ovat vähentyneet, itsetuhoiset keskustelut ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Toisaalta se on hyvä asia: myös kuoleman ajatuksista ja pahasta olosta on parempi puhua, kuin jäädä hautomaan itsekseen. Toisaalta se on huono asia: se kertoo siitä, että paha olo on lisääntynyt ja että apua ei ole tarpeeksi muualta saatavissa.

– Hyvin paljon mielenterveyden ongelmiin liittyvä asioista, ahdistusta ja masennusta eikä ihminen tiedä, miten jatkaisi eteenpäin tilanteesta, sanoo kriisityöntekijä Veli-Matti Husso.

– Tarve on niin suuri, että se apu mikä soittajalla on, ei riitä ja sen takia pitää soittaa myös Kriisipuhelimeen.

Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter nyökyttelee ja vahvistaa, että terveydenhuollon liian pienet resurssit näkyvät voivat näkyä itsetuhoisten soittojen lisääntymisenä.

– Kyllä meille tulee soittoja ihmisiltä, joilla on itsemurhayritys taustalla ja sitten he ovat taas kotona ja siellä on lääkkeitä tai muuta sellaista. Eihän ihmistä saisi jättää yksin, jos hän on itselleen vaaraksi, hän sanoo.

Eniten ahdistaa silloin, kun pitäisi nukkua tai olla iloinen

Eniten puheluita tulee öisin, joulun ja uuden vuoden tienoilla sekä heinäkuussa.

– Loma-aikaan ja öisin ei haluta häiritä omia läheisiä. Ne ovat aikoja, kun pitäisi nukkua tai olla iloinen. Kun on joku erikoistilanne, kuten joulun tai uudenvuoden aika ja kun omat huolet, vaikeudet ja kriisit vyöryvät päälle, niin ne tuntuvat erityisen musertavalta, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Winterin mukaan erityisesti nuorten aikuisten lisääntyneet yhteydenotot johtuvat osaltaan yhteiskunnan vaativuudesta sekä siitä, että elämme sellaisessa illuusiossa, että kaikilla on koko ajan hauskaa ja että onnellinen pitää olla.

– Elämme hyvin vaativaa ja suorituskeskeistä aikaa. On niin paljon odotuksia siitä miten meidän pitäisi olla ja elää ja miltä pitäisi näyttää, kuulostaa ja mitä pitäisi tapahtua. Kuinka moni niihin odotuksiin oikeasti yltää? Ja pitääkö meidän yltääkään? Ja pitääkö meidän antaa sitä kuvaa, että kaikkien pitäisi mennä mahtua siihen määrättyyn muottiin, Winter pohtii.

– Muottien ja odotusten ulkopuolelle jääminen ja siitä itseään soimaaminen on raskasta, Winter jatkaa.

Moni pitkäaikaissairas tarvitsee säännöllisesti lääkäriä, hoitoja, lääkkeitä ja kuntoutusta, mutta joutuu usein tinkimään niistä rahan takia.

Ongelma on suurin tammikuussa, kun vuodenvaihde nollaa omavastuut eli niin sanotut maksukatot. Kaikesta joutuu taas maksamaan täyden hinnan.

– Tammikuu on tosi raskas kuukausi. Välttämättömät lääkkeeni ovat kalliita ja kuntoutusmatkoihin menee satanen viikossa, kertoo nuorena MS-tautiin sairastunut tamperelainen Anne Beresford.

– Tilanne olisi täysin mahdoton, jos vielä pitäisi käydä lääkärissä tai joutuisin moneksi päiväksi sairaalaan.

Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen.

Esimerkiksi tamperelainen diabeetikko Sari Saarinen joutuu aina vuoden ensimmäisinä kuukausina hakemaan toimeentulotukea. Lapsesta asti sairastettu diabetes on aiheuttanut näkövamman ja paljon muita liitännäissairauksia, joten lääke-, hoito- ja matkakulut ovat suuret.

Sairaan kallis tammikuu

Paljon sairastava laskee erikseen kolmea maksukattoa. Yksi on lääkkeille, toinen lääkäri- ja poliklinikkakäynneille ja sairaalapäiville sekä kolmas näihin liittyville matkoille.

Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi pahimmillaan tulla maksettavaa yhteensä yli 1 560 euroa jo heti tammikuussa. Sen jälkeen yhteiskunta eli käytännössä Kela tulee apuun.

Lääkäri- ja poliklinikkakäyntien sekä sairaalapäivien omavastuu on yhteensä 683 euroa. Lääkkeiden omavastuu on 577,66 vuonna 2020. Sairas- tai kuntoutusmatkojen eli niin sanottujen Kela-matkojen omavastuu on 300 euroa.

Takuueläke ei riitä kuluihin

Alkuvuosi tarkoittaa pahimmillaan, että lääkärikäyntiä täytyy siirtää ja sairaalalasku päästää yli eräpäivän. Myös lääkkeitä jää ostamatta.

Lisäksi voi joutua jättämään väliin myös Kelan maksamaa kuntoutusta, koska taksimatkoihin ei ole rahaa. Lyhyenkin taksimatkan omavastuu on 25 euroa, joten yhteen kuntoutusreissuun menee 50 euroa.

30 vuotta MS-tautia sairastanut Anne Beresford sanoo, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin ruveta säästämään jo kesällä.

– Nuorempana läheisten antamat joululahjarahat pelastivat, mutta ei kaikilla ole sellaisia läheisiä, jotka voivat auttaa.

Nyt Beresfordin pelastus on, että hän jaksaa käydä osa-aikaisena töissä Pirkanmaan neuroyhdistyksessä. Kaikkien kunto ei kuitenkaan riitä edes osa-aikaiseen työhön.

– Moni on sairastunut esimerkiksi MS-tautiin niin nuorena, että eläkettä ei ole kertynyt. He ovat yleensä kansaneläkkeen varassa eli niin sanotulla takuueläkkeellä.

Se on nyt 784,52 euroa kuukaudessa ja nousee 834,52 euroon vuoden 2020 alusta.

– Miten siitä maksaa yli 1 000 euroa, kun pitäisi myös syödä ja maksaa vuokra? Anne Beresford kysyy.

Ulosotot lisääntyvät

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö on Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry. Siihen kuuluvat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto ja Neuroliitto. Runsaan 230 jäsenjärjestön kautta mukana on 1,3 miljoonaa ihmistä, joista osa sairastaa paljon tai on vammainen tai ikäihminen.

Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Soste

Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti yhdistäisi maksukatot ja sitoisi ne takuueläkkeen määrään. Omavastuun kerryttäminen pitäisi aloittaa vasta vuoden ensimmäisestä maksusta tai ostosta eikä nykytavalla kalenterivuoden alusta.

Perälahden mukaan silti ongelmaksi jää, että maksut kasaantuvat alkuvuoteen.

– Siitä aiheutuu monille taloudellisia ongelmia, ja se näkyy myös ulosotoissa.

Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.

Muuan muassa Reumaliitto on muistuttanut, että hyvä hoito säästää yhteiskunnan kuluja. Reuma ja moni muu pitkäaikaissairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Se taas huonontaa ihmisen mahdollisuuksia selvitä arjesta omin voimin.

Voit keskustella uutisestia klo 20 asti.

Invalidiliiton omistaman Validia Asumisen ongelmat ovat olleet viranomaisten tiedossa jo ainakin viiden vuoden ajan. Samaan aikaan Validia on tahkonnut hyvää tulosta.

Tampereella Validian asunnossa asuva Karita Hildén ja hänen isänsä Pekka Hildén kertovat, että arkea leimaavat vaihtuvat työntekijät, ainainen kiire ja palvelun laadun heikkeneminen.

– Kauhean nopeasti tehdään kaikki, Karita sanoo.

Valvira ja aluehallintovirastot aloittivat viime syksynä suuroperaation, jossa ne ottivat koko Validian valvonnan kohteeksi. Validia Asuminen on Suomen suurin vaikeavammaisten asumispalvelujen tuottaja.

Pekka kertoo, että heidän kokemuksensa mukaan asioiden vieminen eteenpäin johti koston kierteeseen hoitajilta.

– Ei sanottu huomenta, tiuskittiin, äyskittiin ja paiskottiin. Karitan vaatteet oli huiskin haiskin kaapeissa, Pekka sanoo.

Karitan mukaan vaikeavammaisia ei yksinkertaisesti kuunnella.

Validia joutui vastaavaan valvontaan kuin vanhuspalveluiden tuottajat

Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi on Hildénien kokemuksesta pahoillaan.

– Murheellista kuulla, jos meidän asiakkaat kokevat tilanteen olevan näin. Jos palaute on tämänkaltaista, meillä on syytä paneutua asiaan, Harmaakorpi sanoo.

Karitan kokemukseen kuulluksi tulemisesta ollaan miettimässä ratkaisua jo ministeriötasolla asti, kun vuoden 2020 alussa työnsä aloittaa asiantuntijatyöryhmä, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten itsensä kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa.

Validia on tiettävästi ensimmäinen vammaispalvelujen tuottaja, joka on joutunut valtakunnallisen valvonnan kohteeksi.

Aiemmin vastaavaan valvontaan on otettu vain vanhustenhoitopalvelujen tuottajia, kuten Esperi Care ja Attendo.

Ylitarkastaja Sari Vuorilampi Valvirasta kertoo, että valvonta on aloitettu useassa Validian yksikössä. Validia Asumisen toimitusjohtajan Päivi Harmaakorven mukaan viranomaisten mielenkiinto on kohdistunut syksyllä 2019 heidän yksiköihinsä Iisalmessa, Turussa ja Kouvolassa.

Vuorilampi kertoo, että Valvira alkoi saada Validiaa koskevia epäkohtailmoituksia runsaammin viime vuonna. Ilmoituksissa korostuivat samankaltaiset asiat. Tämän vuoksi Valvira ryhtyi toimenpiteisiin ja aloitti palveluntuottajan valtakunnallisen valvonnan.

Invalidiliiton asumispalveluiden tulos oli 4,2 miljoonaa

Samaan aikaan kuin asukkaat sekä viranomaiset ovat havainneet Validian toiminnasta lukuisia epäkohtia, Validia Asuminen on tehnyt varsin kelvollista tulosta.

Vuonna 2018 asuntoja vammaisille tarjoava Validia Asuminen eli Invalidiliiton Asumispalvelut Oy teki 4,2 miljoonan euron tuloksen. Tulos parani huomattavasti vuodesta 2017, jolloin viivan alle jäi 1,5 miljoonaa. Vuonna 2016 voittoa kertyi reilut kolme miljoonaa.

Validia Asuminen perustelee vuoden 2018 tulosta sillä, että se myi ikäihmisten tehostetun palveluasumisen liiketoiminnan. Tarkoituksena on keskittyä vaikeavammaisten palveluiden tuottamiseen.

Asumispalvelut on merkittävä osa Invalidiliitto-konsernin toimintaa. Vuoden 2018 liikevaihdosta ja muista tuotoista asumispalvelujen osuus oli melkein puolet.

Vuoden 2019 lukuja ei ole vielä saatavilla.

Pystymme kehittämään toimintaa ja varmistamaan hyvää palvelua meidän asiakkaillemme. Päivi Harmaakorpi, Validia Asuminen

Validian toimitusjohtajan Päivi Harmaakorven mukaan omistaja on odottanut yhtiöltä tuottoa kohtuullisesti.

– Pystymme kehittämään toimintaa ja varmistamaan hyvää palvelua meidän asiakkaillemme, Harmaakorpi sanoo.

Validia Asuminen on niin kutsuttu Yhteiskunnallinen yritys. Tämä tarkoittaa sitä, että Validia on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja käyttämään yli puolet voittoeuroistaan yhtiön kehittämiseen tai omistajan muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.

Tämä tarkoittaisi sitä, että 4,2 miljoonan euron voitoista noin kaksi miljoonaa olisi pitänyt käyttää toiminnan kehittämiseen.

Harmaakorven mukaan rahat käytetään tuleviin investointeihin.

Vuonna 2019 yhtiö paneutui järjestelmäkehitykseen. Harmaakorven mukaan merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet asiakas- ja palvelukutsujärjestelmiän uusimiseen. Lisäksi työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia on viety eteenpäin.

Puutteita ainakin 40 prosentissa Validian yksiköistä

Valvovien viranomaisten tarkastuskäynneillä miljoonavoitot tai hyvä palvelu ei aina ole näkynyt. Yle kävi tätä juttua varten läpi Validiaa koskevia valvovien viranomaisten päätöksiä viimeisen viiden vuoden ajalta.

Tarkastuskäynnit oli tehnyt joko kaupunki, aluehallintovirasto tai Valvira.

Viranomainen oli löytänyt epäselvyyksiä ainakin 16 Validian eri yksiköstä eri puolilta Suomea. Validia Asumisella on 40 yksikköä 21 paikkakunnalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että epäselvyyksiä on havaittu noin 40 prosentissa kaikista Validian yksiköistä. Karita Hildén ja hänen isänsä Pekka uskovat, että epäkohtia saattaa olla vielä enemmän, mutta niistä ei vain puhuta.

Esimerkiksi Iisalmessa vuonna 2016 asukkaat joutuivat odottamaan toistuvasti apua yli kahden tunnin ajan arkiaskareissa. Näin kävi esimerkiksi aamutoimissa, wc:ssä käynnissä ja lääkkeiden kanssa.

Vuonna 2018 liikuntakyvytön asukas unohtui makaamaan pimeään huoneeseen yli 10 tunnin ajaksi Hämeenlinnassa. Hän ei ollut pystynyt kutsumaan apua. Kyseiselle asukkaalle oli erityisen tärkeää, että hän saisi säännöllisesti ruokaa ja juomaa.

Alkuvuodesta 2019 Tampereella yövuoroja teki lääkeluvaton henkilö. Jos yksikössä olisi tapahtunut yön aikana jotain, asukkaille ei olisi voitu antaa lääkettä. Lisäksi saman yksikön esimies joutui työskentelemään useita kertoja ylipitkiä työpäiviä. Pisimmillään työpäivät venyivät yli 16 tunnin mittaisiksi.

Asukkaiden mielestä palvelu on huonontunut viime vuosina

Validia Asumisen Päivi Harmaakorpi kertoo olevansa tapahtuneista todella pahoillaan. Hänen mukaansa Validia ei pysty poikkeustilanteissa, esimerkiksi äkillisen poissaolon takia, tarjoamaan niin hyvää palvelua kuin haluaisi.

– Silloin joudutaan joustamaan ja miettimään erilaisia ratkaisuja, Harmaakorpi sanoo.

Harmaakorven mukaan Validiassa on tehty korjaavia toimenpiteitä, ettei vastaavia tilanteita syntyisi uudelleen.

Karita Hildén on asunut Validian asunnossa 27 vuoden ajan. Hänen ja hänen isänsä mukaan palvelun laatu on koko ajan heikennyt. Myös muut Validian asukkaat tuntuvat olevan samaa mieltä.

Karita kertoo, että aiemmin he esimerkiksi pääsivät käymään talon ulkopuolella. Sittemmin Validian järjestämät kauppareissut tai matkat talon ulkopuolelle ovat vaihtuneet jatkuvaan kiireen tuntuun.

– Validia voisi niistä voittomarkoistaan tarjota toisinaan apua myös talon ulkopuolelle ja lisätä henkilökuntaa, Pekka Hildén sanoo.

Karita on samaa mieltä.

Katso koko juttu videolta.

Aiheesta lisää Yle A-Studiossa tiistaina 7. tammikuuta. Studiossa vieraina Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja vammaisaktivisti Amu Urhonen. Juontajana Heikki Ali-Hokka.

Lue myös:

Vaikeasti vammainen tytär jäi ilman lääkkeitä, nuori mies unohtui kuumaan saunaan – asukkaiden kokemukset paljastavat, miksi Validia joutui tehovalvontaan

Viisi taloyhtiötä päätti yhdistää voimansa Porin Sampolan kerrostaloalueella. Taloyhtiöt investoivat uuden parkkipaikan sähköistykseen. Alueelle tuli 120 autopaikkaa, joissa kaikissa on nyt mahdollisuus sähköauton hitaaseen lataamiseen. Pikalataus vaatisi muun muassa erilaisen pistokkeen.

– Jos haluaa nopean latauksen, niin silloin voi itse hankkia uudet sisäkalut laatikkoon, sanoo asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin hallituksen puheenjohtaja Altti Aronen.

Investointi maksoi taloyhtiöille yhteensä 150 000 euroa. Autopaikan vuokraaja maksaa paikastaan kymmenen euroa kuukaudessa. Sähkönkulutus menee oman mittarin kautta. Altti Arosen mukaan investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

– Yhtiövastiketta ei tarvinnut nostaa missään yhtiössä.

Sama tilanne edessä monessa paikassa

Sampolassa yksikään viidestä yhtiöstä ei joutunut turvautumaan lainarahaan. Rahoitus löytyi taloyhtiöiden omilta tileiltä, joissa on kaikkien osakkaiden säästöjä. Tätä kautta investointiin osallistuivat myös ne, joilla ei ole lainkaan autoa.

Asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin hallituksen puheenjohtaja Altti Aronen sanoo, että parkkipaikan sähköistys sujui Sampolassa ilman suurempia soraääniä.

Vastaavia päätöksiä on tehtävä useissa taloyhtiöissä, jos sähköautojen yleistymiseen halutaan varautua. Autopaikkojen vanhat sähkötolpat eivät välttämättä kestä edes auton sisälämmittimen käyttöä. Kehitysinsinööri Jussi Järvinen Pori Energia Sähköverkot Oy:stä arvioi, että nykytilanteen kartoitus on tarpeen monessa taloyhtiössä. Niissä on mietittävä, minkä verran sähköautojen latausmahdollisuuteen halutaan satsata.

– Sähkösuunnittelijaan kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä, Järvinen sanoo.

Kyllä meillä kapasiteettia riittää. Jussi Järvinen

Tarkkaa arviota latauspisteiden määrästä taloyhtiöissä ei ole esimerkiksi Kiinteistöliitossa tai valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivassa. Kiinteistöliiton viimekeväisessä kyselyssä lähes neljäsosa taloyhtiöistä suunnitteli sähköautojen latauspisteiden rakentamista lähivuosina. Myös Suomen hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat lisäämään sähköautojen latauspisteitä. Viime vuoden loppupuolella uutisoitiin, että asiaa koskeva lakiesitys on aiheuttanut kitkaa hallituksen sisällä.

Haettavissa olevan tuen määrä moninkertaistui

Latauspisteiden rakentamiseen on voinut saada tukea asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Tukea on ollut käytettävissä kahden viime vuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tänä vuonna tukea on käytettävissä jopa 5,5 miljoonaa euroa.

Tukea voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, mutta eivät yksityiset henkilöt. Hakijana voivat olla myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt.

– Tänä vuonna tukea voidaan myöntää yli 5000:n latauspisteen rakentamiselle, sanoo ylitarkastaja Kari Lappalainen ARAlta.

Sampolan parkkipaikalla odotellaan ensimmäistä sähköautoa

Sähköautojen määrä on tuplaantunut jo kolmena vuotena peräkkäin. Traficomin mukaan Suomessa on noin 20 000 ladattavaa hybridiä ja 4 000 täyssähköautoa. Kahvipöytäkeskusteluissa kuulee joskus väitteitä, joiden mukaan sähköyhtiöiden kapasiteetti ei riitä sähköautokannan lisääntymiseen. Kantaverkkoyhtiö Fingridin asiantuntijoiden mukaan sähköautojen tuoma kulutuksen lisäys ei juuri hetkauttaisi sähköverkkoja. Samaa mieltä ollaan Pori Energia Sähköverkot Oy:ssä.

– Kyllä meillä kapasiteettia riittää, sanoo kehitysinsinööri Jussi Järvinen.

Järvinen korostaa älykkään lataamisen merkitystä. Se tarkoittaa esimerkiksi yösähkön hyödyntämistä ja kuormistushuipun tasaamista.

Asiantuntija Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä sanoo, että olisi sekä sähköjärjestelmälle että kuluttajille edullisinta, jos autot ladattaisiin yöaikaan. Heikkilän laskelmien mukaan Suomen toistaiseksi suurimman kulutushuipun aikana olisi voitu ladata yöllä vähintään 655 000 sähköautoa.

Sampolan uudella parkipaikalla odotellaan vielä ensimmäistä sähköautoa.

– Ei ole vielä näkynyt yhtään sähköautoa. Odotetaan mielenkiinnolla koska tulee ensimmäinen, sanoo asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin Altti Aronen.

Juttuun lisätty klo 16.15 tieto ARA:n avustuksista.

Lue nämäkin:

Suomen ilmastopaneeli: Sähköauto päihittää muut autot niin kustannuksissa kuin päästöissäkin muutaman käyttövuoden jälkeen

Onko hybridi-, biokaasu- vai sähköauto päästöttömin vaihtoehto juuri sinulle? "Iso merkitys on sillä, miten paljon kilometrejä syntyy vuodessa"

Sisä-Suomen poliisi tutkii tänään Kangasalan Tredun yksikössä sattunutta tilannetta, johon liittyy ampuma-ase.

Poliisi on toistaiseksi hyvin vaitonainen, mutta kertoo, että tapahtumaa Kangasalla tutkitaan törkeänä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna.

Tilanne Finnentiellä on ohi eivätkä sivulliset ole vaarassa. Tapauksen esitutkinta on aivan alkuvaiheissaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kerrotaan, että koululla on jatkettu työpäivää normaalisti. Muuten tilannetta ei tässä vaiheessa kommentoida.

Iltapäivällä paikanpäällä Kangasalla käynyt Ylen toimittaja Kai Pohjanen kertoo, että tilanne oppilaitoksessa näyttää hyvin rauhalliselta ja oppilaat ovat luokkahuoneissa opiskelemassa.

Poliisi tiedottaa asiasta myöhemmin.

Tredun Kangasalan toimipisteessä Finnentiellä opiskelee noin 520 ammatillista opiskelijaa. Toimipisteessä on 50 työntekijää, joista osa työskentelee myös muissa Tredun toimipisteissä.

Lue myös:

Uutta tietoa Kangasalan välikohtauksesta: Opiskelija uhkasi sanallisesti ja toi aseita repussaan kouluun

Langinkosken Keisarillisen kalastusmajan suosio on kääntynyt uuteen nousuun.

Venäjän keisariparin rakennuttamassa majassa Kotkassa vieraili viime vuonna 12 431 kävijää, mikä on enemmän kuin pitkään aikaan kalastusmajan historiassa. Kävijämäärät ovat viime vuosikymmeninä liikkuneet noin 10 000:n tuntumassa.

– Uskon, että yksi syy suosioon on se, että ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita aineettomasta kuluttamisesta ja totta kai myös omasta historiastaan, vs. ylijohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta arvioi.

Ensi kesänä Keisarillista kalastusmajaa pidetään auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tähän saakka museon ovet on pantu säppiin aina elokuun päätteeksi.

Aleksanteri III rakennutti

Langinkoski on historiallisesti arvokas kohde, joka tunnetaan Venäjän keisarien kesänviettopaikkana.

Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Kymijoen varrella Langinkoskella kesällä 1887 ja ihastuivat villinä ryöppyävään ja lohia vilisevään koskeen. Keisaripari rakennutti kosken äärelle kalastusmajan.

Aleksanteri III menehtyi vuonna 1894 munuaistulehdukseen vain 49-vuotiaana. Valtaan astunut Nikolai II ei innostunut kalastuksesta. Hän vieraili Langinkoskella vain kerran, vuonna 1906.

Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja siirtyi valtion omistukseen, ja Langinkoskiseura aloitti majalla museotoiminnan 1950-luvulla. Rakennus on entisöity lähes samanlaiseksi kuin se oli valmistuttuaan.

Viime vuodet Keisarillinen kalastusmaja on ollut Suomen kansallismuseon hoidossa. Samalla museon kävijämäärät ovat olleet uudessa nousussa.

Aiemmat isot kävijäryntäykset koettiin 1970–90-luvuilla. Tuolloin kalastusmajalla vieraili paljon luokkaretkeläisiä. Huippuvuosi oli 1990, jolloin kävijämääräksi kirjattiin peräti 32 000 kävijää.

Ennätysmäärä ulkomaalaisia

Keisarillisen kalastusmajan viime vuosi oli ennätyksellinen muutenkin kuin kävijöiden määrässä mitattuna: ulkomaalaisten vieraiden osuus oli kalastusmajalla korkeampi kuin missään muussa kansallismuseon kohteessa.

Langinkosken kävijoistä peräti 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Muissa kansallismuseon kohteissa ulkomaalaisten vieraiden osuus vaihtelee 3:n ja 20:n prosentin välillä.

Suurin osa Keisarillisen kalastusmajan ulkomaalaisista vieraista tuli Venäjältä, mutta Suomen kansallismuseon vs. ylijohtajan Tiina Mertasen mukaan paljon oli myös keskieurooppalaisia vieraita.

Suomen kansallismuseon kohteissa kävi viime vuonna yhteensä 762 481 vierasta. Kyseessä on museoperheen kaikkien aikojen ennätyslukema. Keisarillisen kalastusmajan ohella kävijämäärä kasvoi merkittävästi Hämeen linnassa ja Louhisaaressa sekä Olavinlinnassa ja Seurasaaressa.

Kymijoen tila on kohentunut huomattavasti menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka virtaa Päijänteestä itäiseen Suomenlahteen.

Joen pohjan myrkkyjä on mitattu keräämällä Chironomus-surviaissääskentoukkia. Chironomus-toukkien suuosien epämuodostumat ilmentävät pohjan toksisuutta. Mitä enemmän toukilla on epämuodostumia suissaan, sitä enemmän vedessä on myrkkyjä.

Toukka on tyypillinen laji rehevillä ja likaantuneilla vesistönpohjilla, ja se sietää huonojakin happioloja.

Kymijoen veden ja pohjan tila on kuitenkin parantunut. Tämä on johtanut siihen, että toukkia on ollut hankalaa löytää myrkyllisyysmittauksia varten.

Riittävä määrä näytteitä vain kahdesta paikasta

Chironomus-toukkia kerättiin viime syksynä Kymijoen alajuoksulta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottajat yrittivät naarata toukkia Kymijoen varrelta kahdeksasta paikasta, joissa haluttiin selvittää pohjan myrkyllisyyttä.

Riittävä määrä näytteitä saatiin yrityksistä huolimatta vain kahdelta paikalta: Kuusankoskelta ja Pyhäjärven Kimolanlahdesta. Useilta paikoilta kyseisiä toukkia ei löytynyt lainkaan tai niitä löytyi vain muutamia yksilöitä. Esimerkiksi Tammijärvestä saatiin haalittua vain 22 toukkaa, kun vielä vuonna 2014 sieltä saatiin yli 100 toukkaa.

Vähäinen toukkien määrä voi johtaa siihen, ettei niitä voi välttämättä jatkossa käyttää mittaamaan veden toksisuutta.

– Chironomus-toukkien epämuodostumien tutkiminen on kaikista yleisimmin käytetty menetelmä. Jos toukkia ei saada tarpeeksi kohtuullisella työmäärällä, tutkimus lopetetaan kyseisellä näytteenottopaikalla, tutkija Marja Anttila-Huhtinen kertoo.

Kymijoen alajuoksulta saatuja näytteitä verrataan Jaalasta Pyhäjärven Kimolanlahdesta saatuihin näytteisiin, koska tehtaiden jätevedet eivät kuormita kyseistä vesistöä. Kymijoki on ollut Suomen mittakaavassa yksi raskaimmin kuormittuneista vesistöistä sen varrella sijaitsevien tehtaiden takia.

Toukkien epämuodostumia aletaan tutkia kevään aikana. Tulokset Kymijoen myrkyllisyydestä valmistuvat sen jälkeen.

Koskilla asustaa harvinaisia perhoslajeja

Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tutkinut ensimmäistä kertaa pohjaeläinnäytteitä Kymijoen alaosan koskipaikoilta. Tutkimusten mukaan kaikilla tutkituilla koskialueilla pohjaeläimistö vastasi hyvin tai erinomaisesti vastaavantyyppisen luonnontilaisen koskialueen pohjaeläimistöä.

Tutkimuspaikat olivat Pessankoski, Piirteenkoski, Hirvikoski, Pernoonkoski ja Langinkoski.

Näytteet kerättiin syys-lokakuussa 2018, jolloin Kymijoessa virtasi poikkeuksellisen vähän vettä kuivan kesän ja syksyn jälkeen. Vähäinen virtaama helpotti pohjaeläinnäytteenottoa koskipaikoilla.

Hyönteislajisto oli kaikilla koskipaikoilla monipuolista, ja mukana oli myös harvinaisia lajeja.

Näytteissä oli esimerkiksi Kymijoen mukaan nimensä saanutta kyminsurviaista ja keltasurviaista. Pessankoskesta löytyi myös harvinainen vesiperhoslaji, pisamasarvekas, josta on tähän mennessä Suomessa havaintoja vain Kymijoen alaosan koskialueilta.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo, että peruskoulujen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon korvaaminen kaikille oppilaille yhteisellä oppiaineella on selvittämisen arvoinen ajatus.

Ylen kyselyssä 70 prosenttia suomalaisista antoi tukensa mallille, jossa kahden katsomusoppiaineen tilalle tulisi uusi oppiaine, jossa tutustutaan maailman eri uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.

– Tervehdin kyllä ilolla tätä keskustelua, mitä tämä kyselykin nyt on synnyttänyt uskonnon opettamisen uudistamisesta. Ihan mielelläni lähtisin opetusministerinä myöskin selvittämään, millä tavalla tätä ajatusta käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Andersson toteaa, että erilaisia kokeiluja uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon osittaisesta yhdistämisestä on suomalaisissa kouluissa jo tehtykin.

– Eli tämä aihe selvästi on sellainen, mitä pitää selvittää tarkemmin, Andersson sanoo Ylelle.

Andersson toteaa, että selvitystyössä pitäisi huomioida monia näkökohtia.

– Huomioidaan ne ongelmat, jotka liittyvät nykykäytäntöihin, joissa erotellaan oppilaat eri ryhmiin opetuksen ajaksi perustuen siihen, mihin uskontokuntaan kuuluu. Mutta toisaalta monet varoittavat myös, että sekään ei ole toivottava kehitys, että se vastuu opetuksesta siirtyisi esimerkiksi uskonnollisille yhteisöille tai kodeille.

Lisäksi uudistukselle tarvittaisiin ainakin hallituspuolueiden tuki. Asiasta ei ole periaatepäätöstä tai kirjauksia hallitusohjelmassa.

Keskusta ei lämpene suurelle uudistukselle

Yle kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kantaa uudistukseen, jossa uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto korvattaisiin kaikille yhteisellä oppiaineella.

Hallituspuolueista SDP:n Antti Lindtman vastasi, että puolueella on linjaus, jonka mukaan "eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää ja vaikuttaa katsomusaineen tuloksi omaksi oppiaineekseen peruskoulussa".

Vihreiden Emma Kari kertoi puolueen kannattavan uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella. RKP:n Anders Adlercreutzin mukaan ajatus, että oppilaita ei jaettaisi eri ryhmiin uskontonsa perusteella on hyvä, mutta "uskonnonopetuksen lähtökohtia" ei ole aihetta muuttaa.

Keskusta sen sijaan vastasi, että "nykymalli on varsin toimiva ja meidän mielestämme tarvetta suuriin muutoksiin ei ole".

– Kuitenkin olemme avoimia erilaisille selvityksille ja kokeiluille, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti.

Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit torjuvat uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisen.

– Pidämme tärkeänä suomalaisen kristillisen perinteen ylläpitoa, kirjoitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.

– Kannatan edelleen oman uskonnon opetusta, perusteli kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.

Nyt-liikkeen Harry Harkimo sen sijaan antoi tukensa uudistukselle, jossa luotaisiin yksi, kaikille pakollinen katsomusoppiaine.

– On järkevämpää olla yhdessä samojen asioiden ja tiedon äärellä, kuin tarkastella niitä erikseen oman uskonnon tai uskonnottomuuden näköpiiristä.

Kokoomus ei jutun julkaisuun mennessä ollut vastannut Ylen kyselyyn.

Selvitys pienemmästä uudistuksesta jo alkanut

Opetusministeri Li Andersson vie jo eteenpäin pienempää muutosta, jolla elämänkatsomustiedon valitseminen tehtäisiin mahdolliseksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille.

Tällä hetkellä uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon väliltä, mutta uskontokuntiin kuuluvat eivät voi valita elämänkatsomusoppia.

– Me on nyt tehty tätä alustavaa selvitystyötä ministeriössä ja toivon itse opetusministerinä, että tämä pienempi uudistus olisi sellainen, jossa olisi mahdollista edetä aika nopeastikin. Se lisäisi niin oppilaiden kuin oppiaineidenkin yhdenvertaisuutta.

Yle kysyi puolueiden kantaa myös tähän uudistukseen. Hallituspuolueista vasemmistoliitto, vihreät ja RKP antavat sille tukensa.

SDP katsoo, että elämänkatsomustiedon avaamista kaikille vapaasti valittavaksi oppiaineeksi on syytä selvittää.

Keskusta sen sijaan tukee nykyistä mallia myös tässä kysymyksessä, mutta on avoin selvityksille.

Lue lisäksi:

Suurin osa suomalaisista muuttaisi koulujen uskonnonopetusta – elämänkatsomustiedon opettaja: “Uskonto sanana voi olla jollekulle iso peikko”

Taloyhtiöt ovat voineet hakea tukea sähköautojen latauspisteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kahtena edellisenä vuotena tukea on ollut saatavilla 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tänä vuonna tuen määrä on moninkertainen.

– Käytössämme on 5,5 miljoonaa euroa, kertoo ARA:n ylitarkastaja Kari Lappalainen.

Lappalaisen mukaan tukea voivat saada taloyhtiöt, mutta eivät yksityiset henkilöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukea saa rivi- ja kerrostaloihin. Tukea voivat hakea myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt.

Kysyntä on kasvamassa

Kahden aiemman vuoden tukirahoilla on avustettu noin 3 000 latauspisteen rakentamista. Ylitarkastaja Kari Lappalaisen mukaan avustusta täytyi ensi vaiheessa jopa markkinoida, mutta viime vuoden loppupuolella sen kysyntä alkoi selvästi kasvaa.

– Nyt hakemuksissa on jo pieni jono, Lappalainen sanoo.

Hän arvioi, että vuoden 2020 aikana tukea myönnetään yli 5 000 latauspisteelle.

Tuen määrä on normaalisti 35 prosenttia kustannuksista. Sen määrä voi kuitenkin kasvaa, jos puolet latauspaikoista on vähintään 11 kilowatin tehoisia. Tuolloin tuki voi olla jopa 50 prosenttia.

Lue lisää:

Viisi taloyhtiötä sähköisti yhdessä porilaisen parkkipaikan – "Ei ole vielä näkynyt yhtään sähköautoa"

Suomen ilmastopaneeli: Sähköauto päihittää muut autot niin kustannuksissa kuin päästöissäkin muutaman käyttövuoden jälkeen

Venäjän presidentti Vladimir Putin on matkustanut yllättäen Syyriaan tapaamaan presidentti Bashar al-Assadia.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin painotti, että paljon on tehty Syyrian valtiollisen aseman ja alueellisen yhtenäisyyden palauttamiseksi.

– Putin totesi myös, että Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa voi nähdä paljain silmin, miten rauha on palautettu, Peskov kertoi venäläisille uutistoimistoille.

Al-Assad puolestaan kiitti Venäjää ja Venäjän joukkoja avusta "taisteluissa terrorismia vastaan" ja rauhanomaisen elämän palauttamisessa, Peskov sanoo.

Venäjä lähetti joukkoja Syyrian hallituksen tueksi vuonna 2015. Syyrian hallitus on sen jälkeen onnistunut valtaamaan takaisin valtaosan alueista, jotka se oli menettänyt kapinallisille vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana.

Syyrian hallitusta on auttanut myös Iran. Keskeinen hahmo oli Qassem Suleimani, jonka Yhdysvallat tappoi joulukuun lopussa lennokki-iskussa Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Suleiman oli tullut Irakiin vierailulta Syyriasta.

Al-Assad ja Putin tapasivat Venäjän joukkojen päämajassa. Putin aikoo käydä myös useissa muissa kohteissa, Peskov kertoi tarkentamatta.

Putin vieraili edellisen kerran Syyriassa vuonna 2017, jolloin kohteena oli Venäjän Hmeimimin lentotukikohta.

Lue myös:

Syttyykö Iranin ja Yhdysvaltain välille sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Kymmeniä kuoli väentungoksessa iranilaiskomentajan hautajaisissa – Iran vannoo kostoa Yhdysvalloille

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan elimistön kykyä hapettaa eli polttaa rasvaa määrittävät pitkälti perintötekijät.

Laajaan tutkimukseen osallistui 23 identtistä mieskaksosparia. Yhdeksässä parissa kaksosten liikuntatottumukset erosivat toisistaan tutkimusta edeltävän kolmen vuoden aikana.

Tulokset kertovat, että kaksosparin vähemmän ja enemmän liikkuvan osapuolen elimistö käytti rasvaa energialähteenä samalla tavoin sekä levossa että liikkeessä.

Tämä tarkoittaa, että perimältään samanlaisilla henkilöillä rasva palaa samalla tavoin. Elimistö siis asettaa elimistön rasvapolttokyvylle haarukan, jonka sisällä rasvanpolttoon voi vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla.

– Elimistön kyvyn polttaa rasvaa ei kuitenkaan ole osoitettu olevan yhteydessä lihomiseen tai laihtumiseen, eli hyvä kyky käyttää rasvaa elimistön energianlähteenä ei suojaa painonnousulta. Painoon vaikuttaa se, kuinka paljon energiaa saa ja kuinka paljon sitä kuluttaa, sanoo tohtorikoulutettava Jari Kauppinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa havaittiin myös se, että korkeampi liikunnanaikainen rasvan käytön huippuarvo oli yhteydessä elimistön parempaan sokerinsietoon. Solut polttavat sekä rasvan että sokerin energiaksi mitokondrioissa.

Iranin ja Yhdysvaltain suhteet kiristyvät entisestään.

Ranskalainen uutistoimisto AFP kertoi, että Iran pitää amerikkalaisjoukkoja terroristeina.

Sadattuhannet ihmiset kokoontuivat tiistaina Iranin Kermaniin suremaan Yhdysvaltain ilmaiskussa kuolleen iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin hautajaisiin.

Tasavaltalaiskaartin 62-vuotias sotilaskomentaja kuoli perjantaina Irakin pääkaupungissa Bagdadissa Yhdysvaltain lennokki-iskussa.

Hautajaisten väenpaljous johti tragediaan, kun tungeksinnassa kuoli yli 50 ihmistä. Loukkaantuneita on yli 200, iranilaiset tiedotusvälineet kertovat.

Iranin parlamentti hyväksyi tiistaina lain, jonka mukaan kaikki Yhdysvaltain joukot, Yhdysvaltain puolustusministeriön ja siihen liittyvien organisaatioiden edustajat ja muut toimijat luokitellaan terroristeiksi. Lain mukaan " vastuussa ovat marttyyrikuoleman määränneet tahot".

Parlamentin päätöksen mukaan terroristeiksi luokitellaan myös amerikkalaisjoukkojen tukipalvelut tiedustelusta ja teknisestä tuesta logistiikkaan ja rahoitukseen.

Lisää rahoitusta Iranin ulkomaan operaatioille

Iranin parlamentti myönsi 200 miljoonaa dollaria Quds-joukoille. Ne ovat Iranin tasavaltalaiskaartin ulkomailla operoiva siipi. Kenraali Suleimani oli Quds-joukkojen johdossa.

Yhdysvaltoja koskevan lain varhaisempi versio hyväksyttiin huhtikuussa. Siinä julistettiin Yhdysvaltain olevan "terroristinen valtiotoimija" ja sen alueella toimivat joukot "terroristiryhmiä". Iranin ylin turvallisuusviranomainen, kansallisen turvallisuuden neuvosto teki linjauksen vastauksena Yhdysvaltain päätökseen julistaa tasavaltalaiskaarti terroristijärjestöksi.

Iranin korkein uskonnollinen johtaja vannoo kostoa

Iraniin on julistettu kolmen päivän suruaika.

lranin korkea-arvoisin uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei sanoo Iranin kostavan hyökkäyksen verisesti.

Iranin turvallisuusneuvoston edustaja Ali Shamkhani sanoo, että Iran on harkinnut 13:a kostovaihtoehtoa, kertoo puolivirallinen iranilainen uutistoimisto Fars uutistoimisto Reutersin mukaan.

Presidentti Donald Trump on uhannut Yhdysvaltain olevan valmis iskemään jopa 52 kohteeseen Iranissa, mikäli Iran ryhtyy kostotoimiin.

Iran on puolestaan ilmoittanut aiemmin, ettei se aio enää olla mukana ydinsopimuksesta. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018. Yhdysvallat on julistanut Iranille talouspakotteita.

Tänään tiistaina Iranin ulkoministeriö Twiittasi, että apulaisulkoministeri Abbas Araghchin mukaan Iran on valmis uudelleen noudattamaan ydinsopimusta. Twiitissä ei kuitenkaan mainittu mitään siitä, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua.

Iranin ulkoministerille ei myönnetty Yhdysvaltain viisumia

Yhdysvaltain ja Iranin nokittelu jatkuu myös diplomatian tasolla.

Iranin ulkoministeri Javad Zarif sanoi, että Yhdysvallat eväsi häneltä viisumin. Ulkoministeri ei näin ollen voi osallistua myöhemmin viikolla järjestettävään YK:n istuntoon New Yorkissa.

– On ilmeistä, että Yhdysvalloissa pelätään, että joku tulee maahan ja paljastaa, kuinka asiat ovat todellisuudessa, Zarif sanoi.

Yhdysvaltain ulkoministeriö ei ole kommentoinut Iranin ulkoministerin viisumikysymystä.

Kriisi uhka kauppamerenkululle Lähi-Idässä

Yhdysvaltain merenkulkuviranomaiset ovat antaneet Lähi-Idän vesillä liikkuville aluksille varoituksen, jonka mukaan Iran saattaa kohdistaa toimia Yhdysvaltain "merenkulullisia intressejä vastaan".

Vuonna 2019 öljytankkereita vastaan tehtiin miinahyökkäyksiä. Iran on kiistänyt tehneensä iskuja. Se otti haltuunsa tankkereita Hormuzinsalmessa. Vesiväylän kautta kuljetetaan viidennes maailman raakaöljystä.

Juttu täydentyy.

Lue myös:

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Suomalaisasiantuntija: "Sodanuhka Iranin ja Yhdysvaltain välillä suurin vuosikymmeniin"

Nato keskeyttää koulutusoperaationsa Irakissa: "Olemme huolissamme Iranin tuesta alueella toimiville terroristijärjestöille"

Erikoinen kirje-episodi: USA:n puolustusministeri kiistää maan valmistautuvan vetämään joukkoja Irakista

Puheenjohtajan vaihdos ei ole katkaissut keskustan kuoleman kierrettä.

Juha Sipilä johti keskustan viime kevään eduskuntavaaleissa historiallisen heikkoon tulokseen, ja uuden keskustajohtajan Katri Kulmunin alkuaskelilla keskustan kannatus on jatkanut syöksyään alaspäin.

Keskustan kohtalon hetkiä elettiin myös vuoden 2011 eduskuntavaalitappion jälkitunnelmissa.

Sipilä-ilmiö peitti rakenteelliset ongelmat

Juha Sipilän nousu puoluejohtajaksi ja politiikan ilmiöksi lennätti keskustan pääministeripuolueeksi vielä keväällä 2015, mutta sen jälkeen keskusta on hävinnyt kaikki vaalit.

Sipilä-ilmiö peitti hetkeksi keskustan 2000-luvun ongelmat.

Äänestäjät keskittyvät keskustalle vaikeille eteläisen Suomen alueille, ja perussuomalaiset vahvistaa asemiaan keskustan perinteisillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Taistelu politiikan keskikentän liikkuvista äänestäjistä kiristyy, kun vihreät on kasvanut vahvaksi vaihtoehdoksi koko maassa.

Heikko kannatus kaivaa maata puoluejohdon alta

Kun puoluejohdon vaihdos ei ole tuonut keskustalle nopeaa käännettä parempaan, tyytymättömyys kasvaa. Kuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2021, eikä uudella puoluejohdolla ole rajattomasti näytön aikaa.

Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävästä kesällä perhevapaalle jäänyt Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti vielä syyskuun alussa keskustan ylimääräisen puoluekokouksen aattona, että hän ei aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun 2020 puoluekokouksessa.

Keskustaveteraani Tytti Isohookana-Asunmaa oli epäillyt Saarikon motiiveja, kun tämä oli asettunut puoluekokouksen alla tukemaan Kulmunin kilpailijan Antti Kaikkosen valintaa keskustan johtoon.

Puoluekokouksen aattona kuumentuneessa ilmapiirissä Saarikko torjui epäilyjä, että Kouvolan puoluekokouksessa olisi valittu vain pätkäpuheenjohtaja odottamaan tulevaisuuden puheenjohtajasuosikkina pidetyn Saarikon paluuta perhevapaalta.

Saarikko: Puheenjohtajakysymys ei ajankohtainen

Tänään Yle radio yhden ykkösaamussa Saarikko joutui jälleen vastaamaan kysymykseen, harkitseeko hän missään tilanteessa mahdollisesti asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi keskustan seuraavassa puoluekokouksessa.

– Aikaa Kouvolan kokouksesta on kulunut kovin vähän, ja puolue valitsi johtajakseen Katri Kulmunin. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on tukea häntä, että hän voisi tässä tehtävässä täysimääräisesti onnistua. Se on oleellista juuri nyt, Saarikko vastasi.

Jatkokysymykseen – voiko olla, että hän joutuu harkitsemaan vielä uudestaan, Saarikolta tuli moniselitteinen vastaus.

– Minun tärkein tehtäväni tällä hetkellä on tehdä omalta paikaltani kaikkeni, että keskusta voi onnistua ja menestyä ja olla ihmisten silmissä tunnistettava.

– Keskityn ilolla siihen ratkaisuun, jota pidin arvojeni pohjalta oikeana, että olen saanut viettää aikaa pienen vauvan ja toisen poikamme kanssa eli tuohon kysymykseen: en pidä sitä ajankohtaisena ja sitä ei tarvitse pohtia, Saarikko väisti kysymyksen.

Hallitukseen osallistuminen jakoi keskustan rivit

Ykkösaamun haastattelussa Saarikko puolusti voimakkaasti keskustan osallistumista ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) johtamiin punamultahallituksiin.

– No minusta se ei ollut virhe, mutta se on virhe, jos me asiaa vieläkin emmimme. Kyllä se minusta jossain keskusteluissa kumpuaa aina jotenkin rivien välistä esiin, että olikohan tämä viisasta. Että joko hallituksessa ollaan tai ei olla, Saarikko linjasi.

Ykkösaamun keskusteluun osallistunut entinen puoluesihteeri Pekka Perttula piti virheenä, että keskusta lähti suuren vaalitappion jälkeen hallitukseen. Perttula arvioi, että äänestäjien on ollut vaikea ymmärtää asiaa.

Saarikko: Keskustan sitouduttava hallitusyhteistyöhön

Saarikon mielestä keskustan sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on ollut syksyn aikana epäselvää.

– Saimme hyvän ohjelman ja siihen pitää nyt sitoutua. Ja uskon, että tämä tapahtuu, mutta kyllä tämä syksyn mittaan minusta vielä vähän kysymysmerkin omaista osittain oli, Saarikko ihmettelee ja kuulostaa aivan puoluejohtajalta.

Saarikon mukaan punamultayhteistyöstä tulee väistämättä myös osa sitä kuvaa, joka keskustasta nyt rakentuu.

– Nyt on mahdollisuus kirjoittaa uusiksi, mitä punamultayhteistyö tarkoittaa 2020-luvulla, Saarikko kuvaili.

Oman linjan löytäminen keskustan kohtalon kysymys

Ensi kesänä perhevapaalta ministeriksi palaava Saarikko toivoo keskustelua ja pohdintaa keskustan tulevaisuudesta.

– Sellaista syväpohdintaa uskon ja tiedän, että puheenjohtaja joukkueelta nyt toivoo, eikä hän pysty eikä halua tehdä sitä yksin. On väärin ajatella, että kaikki johtuisi ja pitäisi nousta vain yhden ihmisen nojalla. Kyllähän se on iso joukkuetyö ja ainakin itse olen sanonut olevani siinä kaikin tavoin käytettävissä, jos niin toivotaan, Saarikko vakuutti.

Aluepolitiikassa Saarikko varoitti rajoittumasta vain Pohjois- ja Itä-Suomen puolueeksi. Saarikon mielestä tärkeää on palauttaa liikkuvien äänestäjien luottamus myös Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Keskustalaiset näkevät uhkakuvana poliittisen keskustelun kärjistymisen vain ääripäiden välille. Keskustan maltillinen sillanrakentajan rooli jauhautuu siinä murusiksi.

Lue myös:

Annika Saarikko: "En aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi Vantaan puoluekokouksessa 2020"

Pekka Juntin kolumni: Keskustan kannatus sakkaa, koska tilannekuva maaseudusta on väärä

Sotkamon Paakin kylässä aloitettiin vuonna 1993 perinne, jossa yhteisöllisyyden nimissä jäädytetään jäälyhtyjä teiden varsille. Jäälyhdyt sytytettiin sunnuntaina. Vaikka valot ovat jo sammuneet, näky on hurmannut yli tuhat katselijaa sotkamolaisen Janne Malisen Youtubeen kuvaamalla videolla.

– Videoita on tehty varmaan aikaisemminkin, mutta niitä ei ole jostain syystä löydetty netistä ja laitettu levitykseen.

Voit katsoa videon tämän artikkelin alusta.

Videon tekeminen oli Janne Maliselle silmiä avaava kokemus kylän perinteestä. Saman tunteen hän haluaa välittää myös niille, jotka ovat jo vuosia käyneet paikalla.

– Puiden välissä tuikkivat lyhdyt olivat todella kauniita ilmasta katsottuna.

Videon myötä kuvaaja halusi tarjota uudenlaista kuvakulmaa niillekin, jotka ovat nähneet Paakin valot pelkästään valokuvista tai maanpinnasta.

– Kaikki eivät pääse edes paikalle. Videon avulla moni näkee tapahtuman, vaikka se on jo ohi.

Jäälyhtyjen valmistaminen vaatii organisointia

Vajaassa 30 vuodessa Paakin kylän perinne on alkanut kiinnostaa myös muita kuin kyläläisiä.

Yksi lyhtyaktiiveista Marita Kaipainen kertoo, että ensimmäiset autot saapuivat kylällä kiemurtelevalle tielle sunnuntaina iltapäivästä. Kaipaisen arvion mukaan Paakin kylällä kävi noin 4 000 jäälyhtyihin ihastunutta.

– Siellä oli ihmisiä jonoksi asti vielä puolen yön aikaankin.

Vuodesta toiseen kylällä on jännitetty sääolosuhteita, niin nytkin. Jäälyhdyn tekemiseen tarvitaan yli 10 asteen pakkanen.

Kaipainen sanoo, että heillä kävi uskomaton onni, että pakkaset saapuivat jouluksi ja pelastivat lyhtyjen jäädytysurakan.

– Heti tapahtuman jälkeen säät lauhtuivat. Olemme varmaan jotain tehneet oikein, kun saimme pakkaset oikeaan aikaan.

Jäälyhtyjen tehtailu vaatii kyläläisiltä hyviä hermoja, mutta myös tekniikkaa, joka helpottaa isoa ponnistusta. Esimerkiksi Paakin kylän nuoriso on rakentunut aiempaa enemmän jäädytyslavoja.

– Meidän talossa on seitsemän 15 sangon telinettä. Tänä vuonna jäädytettiin 95 sankoa. Naapurissa jäädytettiin 120, laskee Kaipainen.

Lyhtyjen tekeminen on tuttua myös videon kuvanneelle Janne Maliselle.

– Kyllä niitä on tullut tehtyä meidänkin kodissamme.

Kaipainen myöntää perinteen olevan jo pitkälle organisoitua, sillä muuten 1300 lyhtyä eivät valmistu. Homma vaatii myös jatkuvaa kehittymistä. Vuosien aikana on esimerkiksi opittu, että lyhdyt jäätyvät paremmin, kun sangot eivät kosketa maata.

Jäälyhtyhin liittyvä kiinnostus on pakottanut kyläläisiä laajentamaan kylän parkkipaikkaa ja miettimään lyhtyjen paikkoja uusiksi.

– Tänä vuonna valaistiin laajasti läheinen koivikko. Siitä tuli selkeä suosikki. On tärkeää uudistua, ettei pysytä aina samanlaisena, Kaipainen sanoo.

Mitä mieltä olet lyhdyistä? Keskustelu on auki kello 22:een saakka!

Poliisi on kertonut lisää tietoa Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tiistaisesta välikohtauksesta. Sisä-Suomen poliisi sai hälytystehtävän Kangasalan Tredun toimipisteelle puoli kahdentoista jälkeen tiistaina.

Ilmoituksessa kerrottiin, että eräältä koulun oppilaalta oli otettu pois reppu, jossa on aseita.

Epäillyllä oli mukanaan käsi- ja kaasuase. Hän oli myös varautunut sytyttämään tulipalon. Opiskelija oli uhannut suullisesti ja esittänyt reppunsa sisältöä henkilökunnalle.

Henkilökunta otti repun pois ja hälytti poliisin paikalle.

– Tässä ei ole tarvittu minkäänlaisia voimakeinoja, rikoskomisario Jari Kinnunen kertoo.

Poliisin esitutkinta on käynnistynyt ja poliisi on puhuttanut epäiltyä kerran. Tapahtumista on muodostunut selkeä kuva. Epäillyn motiiveista ei vielä ole selvyyttä.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna ja ampuma-aserikoksena.

Poliisin mukaan kuvatunlaiset tapahtumat ovat hyvin harvinaisia Suomessa. Kukaan koulussa ei ehtinyt joutua konkereettiseen hengen tai terveyden vaaraan.

Koulu järjestää tarvittaessa kriisiapua henkilökunnalle ja oppilaille. Tutkinnanjohtaja Kinnunen keskustelee henkilökunnan kanssa huomenna keskiviikkona.

Lisää aiheesta:

Poliisi tutkii ampuma-aserikosta ja törkeää rikoksen valmistelua Kangasalla

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin. Iran on uhannut kostaa murhan kovilla vastaiskuilla.

Tässä artikkelissa vastataan lyhyesti siihen, mihin kiristynyt tilanne voi johtaa.

Kuinka lähellä sotaa Yhdysvallat ja Iran ovat?

Täysimittaisen sodan alkaminen on melko epätodennäköistä.

Perustelu: Kummallakin maalla on paljon hävittävää, jos sota todella alkaisi.

Iran häviäisi varmasti, jos Yhdysvallat hyökkäisi koko voimallaan. Yhdysvallat käytti vuonna 2018 aseisiin lähes 50 kertaa enemmän rahaa kuin Iran, Tukholman rauhantutkimusinstituutti kertoo.

Iranin hallinto kaatuisi. Sota aiheuttaisi laajaa tuhoa ja paljon siviiliuhreja.

Yhdysvalloille sota tulisi kalliiksi. Iranin asevoimat ovat Lähi-idän voimakkaimpia, ja sodassa kuolisi paljon yhdysvaltalaissotilaita.

Yhdysvaltalaiset muistavat hyvin vuoden 2003 Irakin sodan ja sitä seuranneen miehityksen. Tuhansia yhdysvaltalaisia kuoli, ja sotiminen maksoi satoja miljardeja dollareita.

Miksi sota voisi silti syttyä?

Koston kierre voi johtaa sodan alkamiseen.

Perustelu: Iskut ja vastaiskut voivat johtaa kierteeseen, jossa sodan aloittaminen alkaa tuntua välttämättömältä.

Jos Iran esimerkiksi tekisi iskun Yhdysvaltojen maaperällä, presidentti Trumpin hallinto vastaisi varmasti kovalla voimalla. Samoin Iran voisi nähdä iskut omalle maaperälleen sodan alkuna.

Tällaisessa tilanteessa myös vahingot ja väärinkäsitykset voivat johtaa sotatoimiin. Jännitteitä on vaikea purkaa, koska maat eivät käy neuvotteluja.

Vaikka täysimittainen sota ei alkaisikaan, on todennäköistä, että Iran kostaa kenraali Suleimanin surman jollain tavalla.

Miten Iran voisi kostaa komentajan surman?

Yhdysvaltain sotilaat ja liittolaiset Lähi-idässä ovat tulilinjalla.

Perustelu: Iran on uhkaillut viime päivänä erityisesti Yhdysvaltain joukkoja Lähi-idässä. Ilmeisin kohde olisivat Yhdysvaltain noin 5 200 sotilasta Irakissa.

Myös Yhdysvaltain liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia voivat päätyä kostoiskujen kohteiksi.

Iran voi laittaa asialle liittolaisiaan. Irakin shiialaiset asejoukot, Libanonin Hizbollah-liike ja Jemenin huthikapinalliset kykenevät iskuihin Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan.

Iran voisi myös häiritä Yhdysvaltain liittolaisten öljytankkereita Persianlahdella. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja horjuttaa maailmantaloutta vakavasti.

Liian suuri kostoisku on kuitenkin riskialtis, koska Yhdysvaltojen vastaus voi olla arvaamaton.

Millaisia vastaiskuja Yhdysvallat voisi tehdä?

Yhdysvallat voisi tehdä ilmaiskuja Iraniin.

Perustelu: Presidentti Donald Trump on uhannut Twitterissä iskeä 52 tärkeään kohteeseen, jos Iran vahingoittaa Yhdysvaltoja tai sen omaisuutta. Kohteet olisivat ilmeisesti Iranin rajojen sisällä.

Trumpin mukaan osa kohteista olisi merkittäviä Iranin kulttuurille. Tämä aiheutti kovaa arvostelua, koska merkittäviin kulttuurikohteisiin iskeminen on sodankäynnin sääntöjen vastaista.

Myöhemmin Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper antoi ymmärtää, ettei kulttuurikohteisiin aiottaisi todellisuudessa iskeä.

Yhdysvallat voisi saada apua iskuihin liittolaisiltaan. Saudi-Arabian ja Israelin johtajat kannattavat aggressiivista linjaa Irania vastaan, ja molemmilla mailla on vahvat asevoimat.

Ketkä päättävät mahdollisista iskuista?

Iranin johtaja Ali Khamenei sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja kongressi.

Perustelu: Iranissa korkein valta on uskonnollisen johtajan, ajatolla Ali Khamenein käsissä. Iranin asevoimat eivät päätä merkittävistä sotatoimista ilman hänen hyväksyntäänsä.

Yhdysvaltain presidentti saa päättää varsin vapaasti rajatuista sotilasoperaatioista. Esimerkiksi vuonna 2011 presidentti Barack Obama päätti itse laajoista ilmaiskuista Libyaan.

Varsinaisen sodan aloittamiseen tarvitaan kuitenkin Yhdysvaltain kongressin päätös.

Yhdysvaltain poliitikot ovat erimielisiä siitä, missä vaiheessa tilanne muuttuisi sodaksi. Osa presidenttiä vastustavista demokraateista uskoo, ettei Trump voi enää jatkaa sotatoimia ilman kongressin lupaa, sanomalehti New York Times kertoo.

Mitä muita seurauksia kireästä tilanteesta on?

Iranin voi jatkaa ydinohjelmaansa, ja Lähi-idän konfliktit kiristyvät.

Perustelu: Kireä tilanne voi johtaa siihen, että Iranin ydinsopimus kaatuu lopullisesti.

Iran ilmoitti sunnuntaina, ettei se enää noudata ydinsopimuksen rajoituksia uraanin rikastamiselle. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta jo vuonna 2018.

Iranin ydinohjelmaa rajoittava sopimus solmittiin vuonna 2015, koska kansainvälinen yhteisö uskoi Iranin kehittävän ydinasetta. Iranin mukaan sen ydinohjelma on rauhanomainen.

Jos Iran todella jatkaa ydinohjelmaansa, se aiheuttaa varustelukierteen Lähi-idässä. Esimerkiksi Saudi-Arabia on uhannut hankkia ydinaseen, jos Iranilla on sellainen.

Yhdysvaltain ja Iranin nokittelu kiristää jo olemassa olevia konflikteja eri puolilla Lähi-itää. Irakin tilanne on erityisen synkkä, koska maa on jäämässä Yhdysvaltojen ja Iranin selkkauksen keskelle.

Sekä Iran että Yhdysvallat ovat tukeneet taistelua terrorijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Nyt tämä kamppailu on jäämässä vähemmälle huomiolle, ja järjestö voi päästä jälleen voimistumaan.

Lue myös:

Kymmeniä kuoli väentungoksessa iranilaiskomentajan hautajaisissa – Iran vannoo kostoa Yhdysvalloille

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon