Verottajalle tulleet lukuisat vihjeet taksialan ongelmista ovat johtamassa isoon valvontaprojektiin vielä tämän vuoden aikana.
Vihjeitä on tullut laidasta laitaan, osa asiakkailta ja osa ilmeisesti alan sisältä.
– Sellaisilta henkilöiltä, jotka tuntevat selvästi alan käytäntöjä. Sieltä on tullut hyvin yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, kuinka alalla on mahdollista harjoittaa harmaata taloutta, kertoo Verohallinnon yritysverotusyksikön valvontajohtaja Marko Myllyniemi.
Varsinkin alan sisältä tulevat vihjeet kiinnostavat verottajaa, koska niissä kerrotaan oikeista toimintatavoista.
Lisähuolta tuo se, että alalla on noin 1 300 sellaista yrittäjää, jotka eivät ole lainkaan rekisteröityneet verovelvollisiksi.
– Me pelkäämme, että he kaikki eivät näitä tulojaan asianmukaisesti ilmoita.
Myllyniemi ei halua pimittää suunnitelmia syksyllä alkavasta valvontaprojektista. Pikemminkin tieto voi saada jonkun rajalla kulkevan tekemään asiat oikein.
– Haluamme ohjata niitä toimijoita, jotka kiikkuvat rajamailla velvoitteiden kanssa hoitamaan asiansa kunnolla.
Samalla Myllyniemi muistuttaa, että verottajan mielestä valtaosa taksialan toimijoista hoitaa asiansa kunniallisesti veroista ja muista maksuista huolehtien.
– On kyse marginaalista, kun puhutaan harmaan talouden asioista.
Verottaja ei ole yksin tekemässä muutoksia taksialan ongelmien korjaamiseksi. Myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kaipaa muutoksia lakipykäliin. Uudistukset pitäisi saada tehtyä vuoden 2021 alkuun mennessä.
Taksiliitolle muutosvaatimukset eivät tule yllätyksenä,
– Itse asiassa nämä kaikki epäkohdat, mitkä nyt on ilmennyt, ne näkyvät niistä meidän vanhoista lausunnoista. Me epäilimme ja tästä me varoitimme, liiton toimitusjohtaja Timo Koskinen kertoi Ylelle.
Sovellus hävittää tiedot matkasta
Yksi erityinen esimerkki alan ongelmista on käytössä oleva sovellus, joka mahdollistaa matkan pyyhkimisen pois järjestelmästä maksun jälkeen. Matka voidaan hävittää tiedoista jopa sen jälkeen, kun asiakas on saanut matkasta kuitin.
Käytännössä matkustajan poistuttua autosta, voi kuljettaja sovelluksen avulla hävittää kaikki tiedot matkasta. Samalla häviää tiedot matkan hinnasta, joten saadusta maksusta ei tarvitse maksaa veroja. Asiakkaalle tästä ei tule vahinkoa.
Sovelluksen nimeä verottaja ei kerro.
Myllyniemi kaipaisi tällaisten sovellusten sijaan standardoitua järjestelmää. Valvonnan ja luotettavuuden kannalta paras vaihtoehto olisi autoon sijoitettava kiinteä taksamittari.
Toisaalta verottaja olisi kovinkin tyytyväinen sellaiseen luotettavaan sovellukseen, josta tiedot matkoista menisivät kolmannelle taholle säilytettäväksi niin, ettei kuljettaja tai yrittäjä voisi itse niitä muuttaa.
– Se, kuka se tietojen säilyttäjä on, jääköön lainsäätäjän ratkaistavaksi. Mutta näin valvontaviranomaisen näkökulmasta haluaisimme sovelluksiin lisää luotettavuutta, Myllyniemi kertoo.
Ainakin miljoonista kyse
Taksialan arvonlisävajeen kohdalla ei todennäköisesti puhuta ainakaan monista kymmenistä miljoonista, mutta miljoonista euroista kuitenkin.
– En usko, että puhutaan kymmenistä miljoonista.
Kun eri toimialojen arvonlisäverovajetta on laskettu, niin se on yleensä neljästä kuuteen prosenttia. Riskitoimialalla saamatta jäävien verojen määrä voi sitten olla muutaman prosenttiyksikön suurempi.
Verottajan harmaan talouden selvitysyksikkö on laskenut, että taksialan kohdalla verovaje olisi eri prosenttiluvuilla arvioiden vähintään noin kolme miljoonaa euroa ja maksimissaan noin 23 miljoonaa euroa.
Valtion budjetti ei siis niihin kaadu, mutta kyse on kilpailuedusta asiat oikein hoitavien ja muiden välillä sekä siitä, että käytännöt voivat levitä muualle.
– Verohallinto katsoo, ettei saisi muodostua sellaisia toimialoja joissa harmaa talous valtaisi alaa siten, että siellä menestyy niin, ettei hoida velvoitteitaan.
Harmaan talouden kannalta suurimpana riskinä Myllyniemi pitää "tolppakyytejä". Vaikka ne ovat alan koko liikevaihdosta vain pieni osa, niin isoissa kaupungeissa ne ovat merkittävä tekijä, kun ne voidaan ajaa ilman mittaria.
Suomalaiset kotitaloudet ovat saamassa kaikkien aikojen suurimman säästön talven kaukolämpölaskuunsa, kirjoittaa Uutissuomalainen.
Joulu-tammikuussa kerrostaloasuntoa kohden säästettiin päälle 50 euroa ja omakotitaloa kohden 100 euroa.
Uutissuomalaisen laskutoimituksen mukaan yhteissäästö noussee liki 80 miljoonaan euroon.
– Ainakaan minä en muista vastaavaa. Tämän täytyy olla kaikkien aikojen suurin pudotus, Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama sanoo Uutissuomalaiselle.
Suomessa joulukuun keskilämpötila oli viisi astetta keskimääräistä korkeampi, ja tammikuussa lämpötilat olivat kuun keskiarvoa vieläkin korkeammat. Myös helmikuusta on tulossa varsin lämmin erityisesti Etelä-Suomessa.
– Se on selvästi näköpiirissä, että valmentautuminen alkaa jatkossa jo yhdeksänneltä luokalta, Valmennustiimi Eximian toimitusjohtaja Pasi Petäjä sanoo.
Eximia on järjestänyt vuosien ajan valmennuskursseja yliopistoihin ja korkeakouluihin pyrkiville nuorille. Esimerkiksi oikeustiede on ala, jolla useampi kuin kolme neljästä sisäänpäässeestä on ottanut vauhtia valmennuskursseilta. Hyvän kurssin hinta on noussut jopa tuhansiin euroihin.
Tänä vuonna valmentajien toimiala on kuitenkin murroksessa. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista noin puolet valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Jos todistuksessa on riittävästi laudatureja tai eximioita, ei tarvita pääsykokeita – eikä niihin valmentavia kursseja.
Valmennus ei kuitenkaan ole loppumassa. Kun korkeakoulujen karsinta tehdään ylioppilaskokeella, myös maksullinen valmennus kohdistuu yhä enemmän lukiovaiheeseen.
– Tänä vuonna nähdään jo selvästi, että asiakasmäärät ovat nousseet, Petäjä sanoo.
Eximiassa uskotaan lukiolaisille tarjottavien valmennusten kolmin- tai nelinkertaistuvan lähivuosina. Kilpailija Valmennuskeskus kertoo kysynnän moninkertaistuneen jo nyt.
– Abikurssien myynti on kasvanut kautta linjan. Suurin muutos on äidinkielessä, jonka oppilasmäärät ovat kasvaneet viisinkertaiseksi aiempaan vuoteen verrattuna, kertoo toimitusjohtaja Janne Nousiainen.
– Pitkän ja lyhyen matematiikan abikurssilaisten määrä on nelinkertaistunut, fysiikan, kemian ja kielten vähintään kaksinkertaistunut.
Entistä harvempi saa opiskelupaikan näin. Opiskelijoita yliopiston pääsykokeissa.Yle
"Siirtää valmistumista, lisää välivuosia"
Tänä keväänä ensimmäistä kertaa toteutettavan todistusvalinnan tavoitteena on nopeuttaa opintojen aloittamista – ja samalla murentaa valmennuskurssien asemaa korkeakoulujen sisäänpääsyssä.
Saattaa kuitenkin käydä toisin. Nousiainen ja Petäjä uskovat, että uudistuksen vuoksi entistä useampi venyttää lukiovuosiaan.
– Norjassa olemme havainneet, että ihmiset jäävät optimoimaan arvosanojaan. Tämä siirtää valmistumista ja lisää välivuosia ennen opiskeluiden aloittamista, Petäjä sanoo.
Samalla maksullisesta valmentautumisesta voi muodostua lähes koko lukion mittainen projekti, suorittavathan monet ylioppilaskirjoituksensa jo nykyisinkin useammassa osassa.
Eikä valmennus rajoitu lukioikäisiin. Valmennusyritykset valmistautuvat aikaan, jolloin peruskoululaiset maksavat lisävalmennuksesta unelmalukioon päästäkseen.
– Tämä menee väistämättä siihen suuntaan, että kilpailu siirtyy nuorempiin ikäluokkiin. Peruskoulussa kilpaillaan pääsystä niihin lukioihin, joissa kirjoitetaan paljon laudatureja, Valmennuskeskuksen Nousiainen sanoo.
Lukiolaiset: "Paljon väärää tietoa"
Ylen aamussa Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski kertoi, että jopa 17 prosenttia lukiolaisista osallistuu abikursseille.
– Lukiolaisille on tullut paljon väärää tietoa uudistuksesta.
Väärää tietoa on liikkunut Nivukosken mukaan esimerkiksi siitä, kuinka monta laudaturia lukiolainen tarvitsee päästäkseen johonkin tiettyyn korkeakouluun.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolestaan kommentoi abikurssien osallistujamäärien voimakasta kasvua Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Hän pitää lukiolaisten valmennuskursseja "tasa-arvon näkökulmasta huolestuttavina".
– Kaikilla opiskelijoilla ei ole samanlaisilla taloudellisia edellytyksiä hyödyntää tämän kaltaista ylimääräistä valmentamista, Andersson totesi.
Opetusministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvösen mukaan tilanne on joka tapauksessa parannus entiseen verrattuna. Suomessa on hänen mukaansa hyvin laadukas lukiojärjestelmä, joka palvelee kaikkia samalla tavalla.
– Lukiot ovat hyvin tasalaatuisia ja tuottavat tasalaatuista tulosta. Pääsykokeiden suhteen asia ei ole näin, pääsykoevalinnoissa ihmiset ovat yksin tai kaupallisen toimijan varassa.
Hyvönen muistuttaa esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksistä ja raporteista, jotka kertovat lukiojärjestelmän tasaisuudesta. Eliittilukiosta valmistuneet eivät VATTin mukaan menesty muita paremmin, jos erot oppilaiden lähtötasossa huomioidaan.
"Meitä ei kuunneltu"
Liiketoimintamielessä uusi tilanne saattaa olla alan yrityksille jopa parempi kuin aikaisemmin. Janne Nousiainen ei kuitenkaan pidä muutosta yksinomaan hyvänä asiana.
– Tämä on vapaa yhteiskunta, jossa ihmiset pyrkivät valmentautumaan tulevaisuutta varten. Me emme kuitenkaan pidä hyvänä sitä, että kilpailu on yhä kovempaa yhä nuorempana, hän sanoo.
Todistusvalinta juontaa juurensa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeisiin. Nousiaisen mukaan nyt on toteutumassa se, mistä valmennusyritykset etukäteen uudistajia varoittivat.
– Meidän mielipiteitämme ei kuitenkaan kuunneltu.
Siirtyvätkö abit jatkossa sujuvasti korkeakouluihin, vai jäävätkö he korottelemaan arvosanojaan? Päivi Meritähti / Yle
Myös valmennus muuttuu. Tulevaisuuden kurssitus on ryhmäluentojen sijasta digitaalista tukiopetusta.
Valmennuskeskus ja Eximia kehittävät kilvan uusia digipalveluja ja kännykkäsovelluksia. Eximian Pasi Petäjän mukaan lähikuukausina julkaistavan uuden sovelluksen hinta tulee olemaan "television kanavapaketin" luokkaa, eli muutamia kymppejä kuussa.
– Olemme vuosien ajan kehittäneet uutta teknologiaa, jolla kasvatamme liiketoimintaamme lukioikäisten parissa.
Vaikka Valmennuskeskuksen ja Eximian abivalmennukset kasvavat, mutta kokonaismyyntinsä yhtiöt odottavat pysyvän tänä vuonna kutakuinkin aiempien vuosien tasolla.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan maan armeija saattaa ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin viikonloppuna hallinnosta erotettua virkamiestä vastaan.
Aiemmin puolustusministeri Mark Esper on ilmoittanut, ettei hallinnossa työskenteleviä ilmiantajia tulla rankaisemaan, koska se on vastoin lakia, kirjoittaa muun muassa Business Insider.
Trump erotti perjantaina Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuusneuvostoon kuuluneen everstiluutnantin Alexander Vindmanin, joka todisti presidentin virkarikosoikeudenkäynnissä. Vindmanin lakimies on kutsunut potkuja kostoksi.
Vindman antoi kongressissa raskauttavia todisteita Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisestä puhelusta. Samainen puhelinkeskustelu johti virkasyytteiden nostoon Trumpia vastaan.
Toimittajille puhunut Trump totesi, että ”armeija voi tehdä mitä haluaakin” Vindmanin suhteen.
Lisäksi presidentti antoi ymmärtää, että lisää potkuja on luvassa Valkoisesta talosta.
Jo aiemmin Vindmanin lisäksi potkut sai Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland, joka niin ikään kuului virkarikostutkinnan avaintodistajiin.
Kiinassa uuteen koronavirukseen on kuollut jo 1 110 ihmistä, kiinalaisviranomaiset kertovat.
Viruksen sydänalueen Hubein maakunnan viranomaiset kertoivat 94 uudesta kuolemantapauksesta.
Maakunnan viranomaiset kertoivat myös yli 1 600 uudesta tartunnasta. Vahvistettuja tartuntatapauksia on Kiinassa nyt yli 44 000.
Maailman terveysjärjestö WHO antoi tiistaina virukselle viralliseksi nimeksi covid-19. Viruksen uskotaan lähteneen leviämään joulukuussa Wuhanin kaupungin torilta, jolla myytiin villieläimiä
Virusta on todettu myös yli 20 maassa Kiinan ulkopuolella. Manner-Kiinan ulkopuolisia kuolemantapauksia on vahvistettu kaksi: yksi Filippiineillä ja yksi Hongkongissa.
WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti tiistaina, että virus on hyvin vakava uhka maailmalle.
Keskiviikkona varmistui myös 39 uutta tartuntatapausta Japanissa eristyksissä olevalla Diamond Princess -risteilyaluksella. Laivalla on nyt 174 koronavirustartunnan saanutta, kun yhteensä aluksella on noin 3 700 ihmistä.
Asiasta kertoneen Japanin terveysministerin mukaan tartunta oli todettu myös yhdellä karanteenivirkailijalla.
Laiva on ollut karanteenissa viime viikon tiistaista lähtien, ja se saattaa olla eristyksissä jopa helmikuun 19. päivään asti. Matkustajat joutuvat oleskelemaan pääosin hyteissään.
Laivalla testattiin ensin ihmiset, joilla oli hengitystieinfektion oireita tai joiden tiedettiin olleen kontaktissa aiemmin sairastuneen matkustajan kanssa. Sen jälkeen testauksia laajennettiin.
Kiinaa on arvosteltu
Kiinan johtoa on arvosteltu koronaviruksen vakavuuden väheksymisestä. Viranomaisten on esimerkiksi arvioitu määränneen matkustusrajoituksia liian myöhään.
Toisaalta WHO on myös kiitellyt Kiinan laajoja karanteeneja. Esimerkiksi 58 miljoonan asukkaan Hubein maakunta on käytännössä eristyksissä ulkomaailmasta.
Tiistaina kerrottiin, että kaksi Hubein maakunnan ylintä terveysviranomaista on erotettu tehtävistään.
Kiinalaisviranomaisten julkaisemat viralliset tartuntalukemat ovat myös herättäneet epäilyjä esimerkiksi New York Timesin mukaan. Virallisten kuolleiden määrän ja tartuntojen määrän suhdeluku on pysynyt niin vakiona, että viranomaisten on epäilty pimittävän todellisia lukuja.
Keskustelu hoitajamitoituksesta on ollut kummallista, ei vain viime kuukausina, vaan vuosikausia. Kaikki isot puolueet ovat olleet asialla.
Jos kaikki puhe, kiistely ja touhu, jonka poliitikot ovat käyttäneet hoitajamitoitukseen, olisi suunnattu vanhojen ihmisten hoidon kehittämiseen, vanhojen ihmisten asiat olisivat paremmin.
Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on hoivakodissa.
Hoitajamitoitusta on säädetty vuodesta toiseen – ja yritetty vielä säästää
Vanhuspalveluista on puuttunut kokonaisnäkemys. Kokonaisnäkemystä olisi erityisesti kaivannut sekä kansanedustajilta että kuntapäättäjiltä.
Nytkin peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) oli kiire, poliittisista syistä, irrottaa hoitajamitoitus omaksi hankkeekseen. Kiurun viimekeväiset lupaukset hoitajamitoituksen nopeasta ratkaisusta oli lunastettava.
Alun perin hoitajamitoitus oli osa sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen uudistamista pohtineen työryhmän työtä. Sen määräaika päättyi vuoden lopussa, mutta valmistumista saadaan odottaa vielä ainakin kuukauden verran.
Hoitajamitoituksella on politikoitu vuosikausia
Alla olevaan taulukkoon on kerätty pääkohtia, joissa näkyy henkilöstömitoituksen ympärillä pyörinyt politikointi.
Mitoitukseksi on esitetty 0,5 ja 0,7. Alimmilleen, 04:ään, tasoa esitettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa.
Kuvasta näkyy myös, että vanhuspalvelut ovat olleet toistuva säästökohde. Silti tällä hetkellä ei tiedetä, onko kustannuksia onnistuttu hillitsemään.
Ei ihme, että lehtien skandaaliotsikot nurkkiin unohtuneista vanhuksista toistuvat vuodesta ja kuukaudesta toiseen.
Hoitajamitoituksen lyhyt historia
Eikä siinä kaikki. Samaan aikaan muissa vanhuspalveluissa, esimerkiksi kotihoidossa, ympärivuorokautisen hoidon laadussa ja johtamisessa olisi ollut valtava määrä tekemistä.
Tällä menolla kotihoito kriisiytyy
Vaikka vanhuspalveluista on puuttunut kokonaisnäkemys, ja mitoituskeskustelussa ei ole ollut päätä eikä häntää, jossakin on oltu johdonmukaisia: Vuodesta toiseen kansalaisille on kerrottu, että koti on paras paikka vanhalle ihmiselle.
Jo vuoden 2001 laatusuosituksessa todetaan, että “Palvelurakenteen tasapainoiseksi kehittämiseksi asetetaan selkeät tavoitteet koko palvelurakenteelle. Kotona asuminen ja kotiin annettavat palvelut asetetaan etusijalle.”
Suomi käyttää hoivaan vähemmän kuin Ruotsi, Norja tai Tanska.
Käytännössä kotona asumisen ensisijaisuus on tarkoittanut sitä, että kodista on monelle tullut vankila, jossa ei pärjää, mutta jossa pitää silti tunnista toiseen olla yksin, eikä pääse ulos.
Eikä nykykehityksellä tilanne parane. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy 75-vuotiaiden kotiin saama hoito on viime vuosina vähentynyt, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastaista. Laadukasta kotihoitoa pitäisi olla tarjolla enemmän ja sen pitäisi vastata vanhan ihmisen avun tarpeeseen.
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2018 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Sotkanet
On vaikea uskoa, että paraikaa istuvan sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluja uudistavan työryhmän työ sisältäisi esimerkiksi hoitajamitoitusta kotihoitoon. Kun hoitajia ja rahaa on vaikea raapia kasaan ympärivuorokautisen hoidon mitoitukseen, miten sellaista voitaisiin säätää kotihoitoon.
Myös ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt
Myös ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt viime vuosina. Eniten on vähentynyt terveyskeskusten pitkäaikainen vuodeosasto- ja vanhainkotihoito. Tehostettu palveluasuminen on lisääntynyt, muttei niin paljon, että se korvaisi edellisten vähenemisen.
Päättäjien pitäisi pikaisesti päättää, lisätäänkö ympärivuorokautista hoitoa vai uusia kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin syntyviä asumisratkaisuja, vai tehdä kumpaakin. Ja miten kotihoidon määrää ja laatua parannetaan.
Mistä otetaan tuhannet puuttuvat hoitajat?
Todellinen riski on, että hoitajamitoituksen täyttämiseksi kunnat heikentävät entisestään kotihoitoa siirtämällä hoitajia ympärivuorokautiseen asumiseen. Lain kirjainta yritetään täyttää kumartamalla yhteen suuntaan ja pyllistämällä toiseen. Kotihoidon heikentämiseen ei kuitenkaan ole varaa tilanteessa, jossa sen määrän pitäisi kasvaa.
Todennäköisesti käy myös niin, että tehostettuun palveluasumiseen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi päästä, koska sen uudistaminen maksaa paljon ja hoitajia on vaikea löytää. Synnytetään uusia asumismuotoja, joita laki ei koske.
Kotona asumisen ensisijaisuus on tarkoittanut sitä, että kodista on monelle tullut vankila.
Toki hyvin toteutettuna uudenlaiset välimuotoiset asumisratkaisut olisivat myös toivottavaa kehitystä. Tällä hetkellä hoivapaikoista, jotka sijoittuvat kodin ja ympärivuorokautisen hoidon väliin, on huutava puute.
Uudet asumisratkaisut voisivat auttaa monia vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää pärjää kotona, mutta jotka eivät myöskään tarvitse raskasta ympärivuorokautista hoitoa.
Nyt on viimeinen hetki kunnissa ryhtyä sanoista tekoihin
Ratkaistavat ongelmat ovat siis paljon isompia kuin pelkkä hoitajamitoitus. Niinpä siihen puuttuminen ei voi olla ensimmäinen ja viimeinen parannus.
Edelleenkin voi kysyä, oliko järjestys oikea.
Onko riski, että vähät hoitajat ja rahat kohdentuvat ympärivuorokautiseen hoitoon tavalla, joka ei palvele kokonaisuutta. Vanhojen ihmisten palvelujen kannalta olisi ollut järkevää odottaa iäkkäiden palveluja uudistavan työryhmän koko työn valmistumista. Nyt on vasta yhtä palikkatornin palikkaa järjestetty.
Ratkaistavat ongelmat ovat isompia kuin hoitajamitoitus. Lisää parannuksia tarvitaan.
Muut uudistukset pitäisi aloittaa heti, jotta vanhuspalvelut eivät ajaudu vielä pahempaan kriisiin. Aikaa ei ole paljon, koska palvelujen tarve kasvaa koko ajan.
Ja Suomella pitäisi olla varaa. Professori Teppo Kröger muistuttaa, että Suomi käyttää hoivaan vähemmän kuin Ruotsi, Norja tai Tanska. Suomella osuus on 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun naapurimaissamme osuus on yli kaksi prosenttia.
Voit keskustella jutun lopussa aiheesta 13.2. klo 23:een.
Ensin vatsanahasta irrotetaan lihakset. Sitten poistetaan ylimääräinen iho. Lopuksi ommellaan yhteen repeytyneet vatsalihakset. Se palauttaa kadonneen vyötärön.
Seuraavana päivänä 41-vuotias Satu Launonen-Tiala makaa helsinkiläisen yksityissairaalan heräämössä.
Kivut ovat kovat.
– Olen tehnyt hulluna töitä. Toivon, että kohta on aika kerätä viljaa, hän sanoo ja viittaa kurinalaiseen laihduttamiseen.
Viisi vuotta sitten Launonen-Tiallalle tehtiin lihavuusleikkaus. Hän oli silloin 92-kiloinen ja kokeillut kaiken: pussikeitoista personal traineriin.
Leikkaus oli viimeinen oljenkorsi, mutta sitä ei ollut helppo saada.
Ihoon piirretään apuviivat ennen vatsanahan korjausleikkausta. Katriina Laine / Yle
Nyt hän painaa puolet entisestä. Silti vasta roikkuvan vatsanahan poisto päättää yhden elämänvaiheen.
“Olin jo antanut periksi"
Suomessa on neljännesmiljoona ihmistä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin Satu Launonen-Tiala viisi vuotta sitten. He ovat sairaalloisen lihavia.
Se tarkoittaa 164-senttisellä naisella vähintään 95 kiloa ja 177-senttisellä miehellä 110 kiloa. Heille pysyvin tapa laihtua olisi lihavuusleikkaus.
Se olisi myös kansantaloudellisesti kannattavaa, koska moni lihavuuden aiheuttama sairaus jää leikkauspöydälle.
Viisi vuotta sitten Satu Launonen-Tiala piikitti insuliinia, söi kahta verenpainelääkettä ja käytti astmapiippua.
– Olin lannistunut läski, en uskonut enää laihtuvani.
Nyt 152-senttinen Launonen-Tiala painaa alle 50 kiloa. Ja lääkkeet ovat poissa.
Nahanpoistoleikkauksia tehdään Suomessa julkisin varoin muutama sata vuodessa, tarpeeseen nähden se on liian vähän.Katriina Laine / Yle
Keskimäärin lihavuusleikatut laihtuvat 38 kiloa. Yli puolella kakkostyypin diabetes pysyy loitolla vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen.
Siitä huolimatta meillä tehdään lihavuusleikkauksia kolmannes siitä määrästä mitä Norjassa tai Ruotsissa.
“Voin aloittaa alusta”
– Kukaan ei ole tahallaan lihava. Jos ihmiset pystyisivät laihtumaan ilman apua, meillä ei olisi lihavia, sanoo Husin vatsakeskuksen ylilääkäri, kirurgi Anne Juuti.
Tänään hänen ensimmäinen potilaansa on 48-vuotias helsinkiläinen nainen.
Ylilääkäri Anne Juuti ja leikkaustiimi Jorvin sairaalassa. Katriina Laine / Yle
Käsillä on hetki, johon Jaana Jalovaara on valmistautunut vuoden.
Hänelle tehdään mahalaukun ohitusleikkaus, sama operaatio, joka tehtiin Satu Launonen-Tialalle viisi vuotta sitten.
Jalovaaralta on jo mitattu verenpaine, sokeriarvo ja ruumiinlämpö. Viimeinen silaus on pahanmakuinen juoma, jonka on tarkoitus estää leikkauksen aikainen pahoinvointi.
– Saan uuden mahdollisuuden, hän sanoo sairaalan sängyllä, yllään talon XL-kokoinen beige aamutakki.
Maljan juotuaan hän kävelee leikkaussaliin numero kolme.
Jorvissa leikataan tänään neljä keski-ikäistä naista. Katriina Laine / Yle
“Lihavuus on sairaus”
Suomen suurimman julkisen lihavuuskirurgisen yksikön koneisto toimii kuin rasvattu.
Leikkaus kestää 45 minuuttia ja se tehdään tähystyksellä kolmikätisesti; Anne Juutin apuna on toinen kirurgi. Kun laitoshuoltajat kärryineen ovat siivonneet salin, sisään kävelee uusi potilas.
Yhteensä Suomessa leikataan noin tuhat ihmistä vuodessa. Lihavuuskirurgin mielestä se on liian vähän.
Syitä on monia.
Naisten syövistä viidesosa liittyy sairaalloiseen lihavuuteen, miesten syövistä joka kuudes. Lihavat kuolevat normaalipainoisia useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Ylipaino lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveydellisistä ongelmia.
Se aiheuttaa myös rasvamaksaa ja uniapneaa, joita lääkitään perusterveydenhoidossa. Silti todellinen syy, lihavuus, jää usein hoitamatta.
Se on hölmöläisten hommaa.
Jatkanko entiseen tapaan vai lähdenkö leikkaukseen, mietti Jaana Jalovaara vuosi sitten. Pekka Tynell / Yle
Kymmenkunta vuotta sitten tehdyn laskelman mukaan lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Sen jälkeen toimenpide on halventunut ja diabeteslääkkeet kallistuneet.
Edes ammattilaiset eivät aina osaa auttaa lihavia.
– Moni ajattelee, että lihavuus on itse aiheutettu syömällä, eikä siihen siksi kuulu tuhlata julkisia varoja, sanoo Juuti.
Lääkärikoulutuksessa lihavuuden hoidosta on alettu puhua vasta viime vuosina. Satoja potilaita leikanneen Anne Juutin mielestä lihavuutta ei vieläkään mielletä sairaudeksi.
Jalovaaralle tehtävä mahalaukun ohitus on lihavuusleikkauksista tunnetuin. Siinä vatsalaukusta jää jäljelle puolen desilitran vetoinen pussi. Lopuksi kirurgi Juuti tarkistaa sauman pitävyyden sinivärillä.
Kun leikkaus on ohi, Jalovaaran elimistö ei ole entisensä. Koska syödä voi vain vähän, on ravinnon oltava terveellistä ja proteiinipitoista. Pienentynyt vatsalaukku on väline, joka mahdollistaa laihtumisen.
Jos täyttää sen höttöhiilareilla, pastalla, pizzalla ja hampurilaisilla, voi joutua takaisin sairaalaan. Sitäkin on nähty, varoittaa kirurgi Anne Juuti.
Uuden elämän opettelu ei tule olemaan helppoa.
Satu Launonen-Tialalla ei ollut ennen ruoka-aikoja. Pekka Tynell / Yle
Sen tietää myös Satu Launonen-Tiala, joka ymmärsi vasta leikkauksen jälkeen kärsineensä syömishäiriöstä.
Vaikka lihavuusleikkauksesta oli kulunut jo neljä vuotta, ystävän kuolema nosti pintaan vanhan tavan, jonka Satu Launonen-Tiala luuli unohtaneensa. Hän halusi syödä surun pois.
Niin hän oli tehnyt aina: syönyt tylsyyteen, syönyt iloon, syönyt suruun.
Vasta kassalla hän tajusi, ettei enää tarvitse sellaista määrää herkkuja. Eivätkä ne olisi enää häneen mahtuneetkaan.
Ensimmäiset puolitoista vuotta leikkauksen jälkeen Launonen-Tiala punnitsi kaiken syömänsä. Hän harjoitteli arvioimaan annoskoot, kalorit, proteiinit, hiilihydraatit. Hän laittoi kellon herättämään, kun piti syödä ja kantoi aina mukanaan vesipulloa. Lisäksi hän vieroitti itsensä herkuista, joiden syömistä hän kutsuu nyt ajanvietesyömiseksi.
Launonen-Tiala opiskeli itsensä hoikaksi.
Ylipaino esti liikkumisen, nyt on toisin. Pekka Tynell / Yle
Lihavuuden taustalla on usein ruokahalun säätelyn häiriö. Näin oli myös Satu Launonen-Tialalla. Aivotutkimusten mukaan kyse on siitä, että lihava tarvitsee enemmän herkkuja saadakseen saman nautinnon kuin laiha. Siksi lihavuutta voi verrata alkoholismiin.
Mutta lihavuusleikkaus ja laihtuminen muuttavat aivoja. Jo puolessa vuodessa ruoanhimo vähenee, mieliala kohenee ja muisti paranee.
Ennen Launonen-Tialan ahmi suklaalevyn kerralla, nyt riittää yksi pala kahvin kanssa.
Isoin muutos tapahtui korvien välissä.
"Jos olkapää on kipeä, käsketään laihduttaa"
Jaana Jalovaaran leikkauksesta on kulunut viikko. Sairauslomalla kotona ehtii miettiä, mistä kilot tulivat.
Ruuhkavuodet, epäsäännöllinen syöminen, stressi.
Jaana Jalovaara käy vaa`alla aamuisin. Pekka Tynell / Yle
Kun sadan kilon haamuraja ylittyi, ei keventyminen onnistunut enää omin voimin. Ei, vaikka Jalovaara kertoo olevansa suorittajatyyppi.
– Oli helppo paeta äidin rooliin. Nyt, kun lapset ovat jo omillaan, saan olla itsekäs, hän sanoo ja pidättelee kyyneleitä.
Matkan varrella Jalovaara vaihtoi lääkäriä monta kertaa. Usko terveydenhoitoon meinasi loppua kokonaan.
– Sua ei kuunnella. Jos olkapääsi on kipeä, käsketään laihduttaa.
Lihavuusleikkaukseen ei kävellä noin vain: edellytyksenä on seitsemän prosentin painonpudotus, joka tapahtuisi helpoiten ryhmässä. Ongelma on se, ettei ryhmiä ole.
Siksi ihmiset eivät myöskään etene leikkausjonoon. Se oli koitua myös Jalovaaran kohtaloksi.
Tilannetta paikkaamaan on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) kehitetty digitaalinen hoitopolku, johon voi saada lähetteen kaikkialta Suomessa. Vuoden kestävä nettivalmennus maksaa yhteiskunnalle neljä kertaa vähemmän kuin perinteinen painonhallintaryhmä.
Digipolkua tarjottiin myös Jalovaaralle, mutta chattailu valmentajan kanssa ei ollut hänelle riittävä tuki.
Sitten sattuma puuttui peliin. Husissa perustettiin ylimääräinen painonhallintaryhmä toukokuussa 2019. Se oli riski, koska kesä terasseineen ja grillijuhlineen ei ole otollisin aika laihduttaa. Jalovaaran lisäksi ryhmään pääsi 13 ylipainoista.
Ryhmässä harjoiteltiin tietoista syömistä. Pekka Tynell / Yle
Siellä puhuttiin tunteista, unesta ja ruokarytmistä. Kaikki ryhmän jäsenet onnistuivat laihtumaan. Jalovaaralta lähti 16 kiloa.
Kaikki ryhmästä eivät halunneet leikkaukseen. Jotkut kertovat suljetussa Facebook-ryhmässä jääneensä sen jälkeen yksin. Leikkaukseen menijät saivat tuekseen ravintoterapeutin, muut eivät.
“Otan kaiken korkojen kera"
Lihavuusleikkauksen jälkeen Launonen-Tialan elämässä muuttui kaikki. Hän muutti Oulusta Helsinkiin, erosi kumppanistaan ja vaihtoi lähihoitajan työt it-hommiin.
Kahdenkymmen vuoden tauon jälkeen löytyi myös kadoksissa ollut liikunnan ilo.
– Olin ollut niin monta vuotta latistunut. En jaksanut edes puhua ja kävellä yhtä aikaa.
Satu Launonen-Tiala vetää ylleen tiukan mustavalkoisen hyppypuvun ja päähänsä kypärän.
Pekka Tynell / Yle
Sitten hän kävelee kauppakeskus Redissä sijaitsevan tuulitunneli Föönin ensimmäiseen kerrokseen ja siirtyy ilmalukon kautta odotushuoneeseen, jossa humina huumaa korvia.
Kohta hän astuu sisään tunneliin ja lentää. Siihen kiteytyy Satu Launonen-Tialan viiden vuoden matka.
– Olen saanut takaisin sen, mikä oli kadoksissa 20 vuotta: elämänilon ja aktiivisuuden, hän sanoo lennon jälkeen.
Ja kertoo, että tähtää joukkuuensa kanssa ensi vuonna Bedfordissa Britanniassa järjestettäviin maailman suurimpiin tunnelikisoihin.
Pekka Tynell / Yle
Sieltä hän aikoo tuoda mitalin.
Aiheesta lisää A-studiossa 12.2.2020 kello 21.05.
Juttua varten on haastateltu professori Pauliina Salmista Turun yliopistosta ja professori Kirsi Pietiläistä Helsingin yliopistosta, ravitsemustieteilijä Laura Suojasta Husista sekä tietokirjailjaa, lihavuusleikkausten kokemusasiantijaa Sari Järniä.
Yhdysvalloissa Vermontin senaattori Bernie Sanders näyttää voittaneen New Hampshiren osavaltion esivaalit. Ääntenlaskenta on loppusuoralla.
Kun äänistä oli laskettu 94 prosenttia, oli Sanders kerännyt 26 prosenttia äänistä. Livetuloksia voit seurata esimerkiksi tässä uutiskanava CNN:n jutussa. Demokraattien vasemman laidan ehdokas voitti osavaltion esivaalin myös neljä vuotta sitten.
Sanders on jo julistanut voittaneensa vaalit. Hän sanoi voitonpuheessaan, että hänen voittonsa merkitsee lopun alkua Trumpille.
Vielä kesken olevan ääntenlaskennan perusteella toisessa paikassa on tiukasti kiinni entinen pormestari Pete Buttigieg 24,4 prosentin ääniosuudella. Buttigieg esiintyi tuloslaskennan loppusuoralla voitonriemuisena ja kertoi olevansa valmis vaalitaistoon myös muualla Yhdysvalloissa.
Lue juttu, jossa verrataan esivaaleja johtavia demokraatteja toisiinsa: Buttigieg vs. Sanders.
Pete Buttigieg sijoittui toiseksi New Hampshiren esivaaleissa.Joel Lerner / AOP
Klobuchar yllättää
Vaali-illan yllättäjäksi on noussut Minnesotan senaattori Amy Klobuchar, joka on kiinni kolmossijassa 19,7 prosentin kannatuksella.
Senaattori Amy Klobuchar kiri kolmannelle sijalle New Hampshiren esivaaleissa.CJ Gunther / EPA
New Hampshire on sen sijaan muodostumassa karvaaksi pettymykseksi senaattori Elizabeth Warrenille ja ex-varapresidentti Joe Bidenille, jotka ovat jäämässä sijoille neljä ja viisi. Molemmat ovat jäämässä osavaltion esivaaleissa alle 10 prosentin kannatuksen.
Biden näytti heittäneen hanskat tiskiin New Hampshiren osalta jo etukäteen, sillä hän lähti osavaltiosta etuajassa seuraavaan esivaaliosavaltioon Etelä-Carolinaan.
Bidenin kannatuskäyrä on viime aikoina kääntynyt jyrkkään laskuun, ja hän on pudonnut valtakunnallisissa gallupeissa Sandersin taakse.
Ainakin kaksi demokraattiehdokasta putosi pois kisasta New Hampshiren vaali-iltana: teknologiayrittäjänä rikastunut Andrew Yang ja Coloradon senaattori Michael Bennet ilmoittivat lopettavansa kampanjansa.
Hallitus esittää, että perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä tulee maksuttomia. Muutos liittyy asiakasmaksulain uudistukseen, jota koskeva esitys lähti tänään lausuntokierrokselle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli hallituksen esitystä tänään tiedotusvälineille.
Hallituksen tavoitteena on, että maksuton hoitajakäynti alentaisi kynnystä hakeutua hoitoon. Terveydenhoidon kehittämisessä pyritään siihen, että hoitajat ovat asiakkaiden vastaanottamisessa etulinjassa.
Hoitajakäyntien maksuttomuuden vastapainona lakiluonnoksessa esitetään, että käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta perittäviä maksuja voidaan lisätä.
Asiakasmaksulain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Esitys eduskunnalle annettaisiin kevätistuntokauden aikana.
Kaikissa kunnissa hoitajalla käynti ei tälläkään hetkellä maksa mitään. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanotaan, että noin 40 prosenttia kunnista perii maksun.
Nykyisellään laki mahdollistaa perimisen, mutta maksun enimmäismäärästä ei ole säädetty. Yleisin käyntimaksu on STM:n mukaan 11,40 euroa. Joissain kunnissa hoitajakäynti saattaa maksaa yli 20 euroa, eli erot maksuissa ovat suuria.
Hallituksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä. Uudistukseen on varattu 45 miljoonaa euroa.
Alaikäisten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailema asiakasmaksu-uudistus kaatui noin vuosi sitten sote-uudistuksen mukana. Antti Rinteen (sd.) ja sittemmin Sanna Marinin (sd.) hallitus otti uudistuksen heti alkutaipaleella työn alle.
Hoitajamaksujen poiston lisäksi lakiluonnoksessa esitetään muun muassa, että alaikäisiltä ei enää perittäisi maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta. Lisäksi maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin.
Maksukatolla tarkoitetaan sitä, että kalenterivuoden aikana tietyn summan jälkeen maksuja ei peritä. Tällä hetkellä se on 683 euroa.
Maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.
Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut noin 50-vuotiaan miehen elinkautiseen vankeuteen Keski-Pohjanmaalla viime kesänä tapahtuneesta henkirikoksesta. Tuomio tuli murhasta.
Mies ampui vaimonsa veljen mökkitiellä Lohtajan Marinkaisissa. Syynä oli kiista mökin käytöstä. Mies tunnusti teon, mutta katsoi syyllistyneensä tappoon.
Tekijä oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen. Oikeuden mukaan esiin ei ole tullut seikkoja, joiden vuoksi rangaistusta tulisi lieventää.
Mies pyysi itse mielentilatutkimusta, mutta perui pyyntönsä myöhemmin.
Riitaa mökin käytöstä
Teko tapahtui Kokkolan Marinkaisissa kesäkuun alussa. Syytetyllä ja uhrilla oli ollut erimielisyyttä kesämökin käytöstä. Syytetty oli soittanut tapahtumapäivänä useita puheluja, joissa oli kertonut tappavansa uhrin.
Hän oli ottanut haulikon, ampunut sillä ensin muoviämpäriin ja lähtenyt ajamaan mökille. Mökin edustalla hän oli ilmoittanut tulostaan auton äänimerkillä. Kun uhri tuli ulos, syytetty ampui tätä 10–15 metrin päästä ja toistamiseen lähempää. Uhri kuoli pian vammoihinsa.
Tekijä pakeni paikalta ja piilotti haulikon ja auton eri paikkoihin metsään.
Syyttäjän mukaan teko oli tehty vakaasti harkiten eikä uhrilla ollut yllättävässä tilanteessa puolustautumismahdollisuutta.
Mies katsoi syyllistyneensä murhan sijasta tappoon. Hän sanoi, että oli lausunut humalassa monesti samanlaisia uhkauksia ilman aikeita toteuttaa niitä.
Hänen mukaansa tarkoituksena oli alun perin oli pelotella uhria, mutta tilanteen nopean kehittymisen takia hän ampuikin kohti juossutta uhria.
Venäläisten luottamus presidentti Vladimir Putiniin laskee. Riippumattoman Levada-keskuksen tammikuussa tekemässä kyselyssä 35 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa Putiniin. Tämä on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syyskuussa.
Reilussa kahdessa vuodessa luottamus on suorastaan romahtanut, sillä marraskuussa 2017 Putiniin kertoi luottavansa 59 prosenttia vastaajista.
Putin on silti edelleen selkeästi luotetuin, sillä kakkoseksi sijoittuneen puolustusministeri Sergei Shoigunin luotetuimmaksi nimesi 19 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin muun muassa nimeämään 5–6 poliitikkoa, joihin he luottavat eniten. 39 prosenttia ei tuoreimmassa kyselyssä luottanut kehenkään tai ei osannut tai halunnut vastata.
Kysymykseen keheen ei luota, vastaajista 12 prosenttia ilmoitti Putinin. Ykkösenä oli Medvedev, jonka nimen mainitsi yli neljännes.
Ulkopolitiikalla enemmän kannatusta
Levada-keskuksen johtaja Lev Gudkov kommentoi Vedomosti-lehdelle, että Putinin luottamuksen lasku marraskuusta 2017 on "erittäin merkittävä".
–Sitä paitsi kysymys on avoin, ilman ennalta mainittuja nimiä, ja siksi luotettavampi, Gudkov sanoo.
Laskun taustalla on hänen mukaansa kasvavaa tyytymättömyyttä talouden kehitykseen.
Kun kansalaisilta kysytään, hyväksyvätkö he Putinin toiminnan, kannatus on pysynyt huomattavasti korkeampana. Gudkov selittää tätä sillä, että hyväksyntä liittyy enemmän ulkopoliittiseen toimintaan.
– Arvio ulkopoliittisesta toiminnasta on korkea, sisäpoliittisesta se laskee jatkuvasti, Gudkov arvioi Vedomostille.
Yhä useammassa koulussa ruokaillaan ilman tarjottimia. Kuopiossa kokeilu lähti liikkeelle Hatsalan koulusta, jossa on ruokailtu ilman tarjottimia viime syksystä lähtien. Tarjottimista luopumalla pyritään vähentämään ruokahävikkiä ja säästämään puhdasta vettä.
Nyt kokeilu on laajentunut Kuopiossa myös Klassilliseen ja Kallaveden lukioihin sekä Vehmasmäen ja Ala-Pyörön alakouluille. Keittopäivinä tarjottimet ovat käytössä kaikilla kouluilla.
Kokeilun onnistumisesta on kahtalaista näkemystä. Kuopion kaupungille ruokapalveluja tuottavan Servican palvelupäällikön Kaisa Jonnisen mukaan ympäristötavoitteet on saavutettu. Ruokahävikki on pienentynyt, samoin veden, sähkön ja pesuaineiden kulutus, koska tiskin määrä on vähentynyt huomattavasti.
– Ruokahävikki on vähentynyt kahdeksalla kilolla päivässä. Tiskiä joutuu pesemään sata korillista vähemmän päivittäin, kun tarjottimia ei pestä, säestää Hatsalan koulun ravintolapäällikkö Merja Ahonen.
Lisäksi jonoja on nyt Ahosen ja Jonnisen mukaan vähemmän ja ruokailu sujuu nopeammin.
– Syksyllä, kun kokeilu alkoi Hatsalassa, palautetta tuli valtavasti. Nyt se on pikkuhiljaa vähentynyt. Muilta kouluilta palautetta on tullut yllättävän vähän, Jonninen kertoo.
"Pakko on tulla toimeen"
Hatsalan koulun oppilailla Oliver Rinkisellä, Aapo Holopaisella ja Jasper Nupposella on erilainen käsitys tilanteesta.
– Paljon on ollut käytännön ongelmia. Tähän on ollut vaikea totuttautua. Pakko on ollut sopeutua, mutta ei ole helppoa vieläkään, Holopainen sanoo.
Heidän mukaansa osa oppilaista ei tule syömään ollenkaan, koska heitä ärsyttää kantaa ruokaa ilman tarjotinta. Ruuhkia syntyy, kun yhdellä kertaa ei saa vietyä kaikkea pöytään. Laseja on pudonnut ja kuumaa keittoa läikkynyt syliin.
Tilanne on tosin nuorten mukaan parantunut sen jälkeen, kun keittopäiville saatiin tarjottimet.
– Nyt pystyn elämään tämän kanssa. Muiden ruokien kanssa ongelma ei ole niin iso, Rinkinen sanoo.
Holopainen ei ole vieläkään tyytyväinen.
– Pakko on tulla toimeen, vaikka tämä vaikeuttaa huomattavasti ruokailua.
Päiväkodista yllättävää palautetta
Hatsalan koulun rehtori Jaana Kujalakin on kuullut, että jotkut jättäisivät kouluruokailun väliin tarjottimien puuttumisen vuoksi. Hän suhtautuu asiaan kuulopuheena, mutta sanoo, että oppilaiden huoli on otettava tosissaan.
– Epäkohtiin pitää puuttua. Meidän on myös mietittävä, miten voisimme kertoa uudistuksen hyvistä puolista.
Servican Kaisa Jonnisen mukaan suurin piirtein kaikki Hatsalan koulun oppilaat syövät lounaan, vaikka alussa osa äänestikin jaloillaan. Ravintolapäällikkö Merja Ahosen mukaan vain kaksi lasia on mennyt kokeilun aikana rikki.
Myös monien muiden kuntien ja kaupunkien kouluissa on luovuttu tarjottimista. Näin on tehty esimerkiksi Vihdissä (Vihdin Uutiset), Lahdessa (Etelä-Suomen Sanomat) ja Nurmijärvellä (Nurmijärven Uutiset).
Kuopiolaiset kävivät Vihdissä tutustumassa tarjottimettomaan ruokailuun. Siellä jopa yhdessä päiväkotiryhmässä 3-vuotiaat lapset hakevat ruokaa linjastosta ilman tarjottimia. Lopputulema yllätti.
– Suurin asia, mitä he huomasivat oli, että astioiden rikkoontuminen väheni. Palaute oli, että lasten motoriikka ja koordinaatiokyky paranivat, Jonninen kertoo.
Mynämäen maisemaan Varsinais-Suomessa, vastapäätä maamme toiseksi suurinta harmaakivikirkkoa on noussut viime kuukausien aikana noin 7 000 neliön kasvihuone.
Syötäviä sarviorvokkeja käyttävät useat ravintolat.Minna Rosvall / Yle
Puutarha ei siirtynyt uusissa tiloissa kuitenkaan vertikaaliviljelyyn, joka kasvattaa suosiotaan Suomessa. Siinä ruokaa tuotetaan kontrolloiduissa olosuhteissa ja ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa. Kotipellon puutarhan toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että vertikaaliviljelyä pohdittiin, mutta yritys pystyy säätelemään kasveille hyvät kasvuolosuhteet muilla tavoilla.
Honkanen muistuttaa, että Suomessa on paljon pinta-alaa, joten siitä syystä ei tarvitse turvautua kerrosviljelyyn. Perinteinen kasvihuone oli myös edullisempi kuin vertikaaliviljelmä.
– Näissä tiloissa saamme hyötykäyttöön puoli vuotta suomalaista valoa. Haluamme käyttää sen hyödyksi, kertoo Honkanen.
Samaan aikaan kasvihuoneen verhot aukeavat, ja kajastusta tulee kasvien ylle. Kasvihuoneessa on lämpöä selvästi yli 20 astetta, ja tuulettimet heiluttelevat orvokkeja ja versoja. Kun laskeutuu kukkien tasolle, tuoksu on huumaava.
Syötävä orvokki voi olla myös näin isokukkainen.Minna Rosvall / Yle
Kotipellon puutarha on suurin syötävien kukkien tuottaja Suomessa. Toinen iso kilpailija on Puutarhatoimisto Ahlberg. Yrittäjä Kaijus Ahlberg vahvistaa Honkasen tiedot kukkien suosiosta. Ahlbergilla Sipoossa kukat ja yrtit kasvavat ilman auringonvaloa.
– Olemme viljelleet syötäviä kukkia 15 vuoden ajan. Niiden suosio on kasvanut tasaisesti. Meidän puutarhamme liikevaihdosta syötävien kukkien osuus on noin 10 prosenttia, kertoo Ahlberg.
Ahlbergin kukat myydään lähinnä Helsingin seudulla, mutta tukkujen kautta ne liikkuvat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Syötävien kukkien lisäksi versot ovat trendikkäitä ruuanvalmistuksen raaka-aineita.Minna Rosvall / Yle
Kotipellon puutarhan kukista ja versoista sen sijaan 40 prosenttia menee vientiin. Yrityksen on tavoite kasvattaa vientiä 60 prosenttiin uusien tilojen ansiosta. Jo nyt kukkia viedään Ruotsiin, Islantiin, Viroon, Saksaan ja Hongkongiin.
Ravintola-annoksissa kukat ja versot astellaan huolellisesti. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
– Norjaan lähtee myös jatkossa kukkia ja Tanskan kanssa on neuvottelut käynnissä. Singaporeen meni myös taannoin kukkia, mutta jouduimme luopumaan viennistä, sillä emme saaneet tuotettua tarpeeksi niitä, kertoo toimitusjohtaja Niko Honkanen.
Suomalaiset kukat kiinnostavat maailmalla muun muassa makunsa vuoksi.
– Uskoisin, että Suomessa laatu ja maku ovat parempia kuin kilpailijalla. Kilpailu on kovinta Saksassa ja Ruotsissa. Meillä on sama kilpailija. Tämän alan suurin tekijä on hollantilainen yritys, kertoo Honkanen..
Veronica Veasenea leikkaa versoja.Minna Rosvall / YleVersojen leikkaaminen on käsityötä. Minna Rosvall / Yle
Ympäristöystävällisyys on tärkeää
Kotipellon puutarhan Mynämäen uudessa kasvihuoneessa työskentelee noin 20 henkilöä. Sadevesi otetaan talteen kasvien kastelua varten. Tämän talven sateet ovat antaneet runsaasti vettä kasvihuoneelle.
Jäkiruuassa käytetään usein kukkia. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
– Olemme veden osalta täysin omavaraisia. Lähellä on iso pohjavesialue ja rinne, josta pulppuaa vettä koko ajan. Käytämme sen veden hyväksemme, ja puutarhatontti on käytännössä täynnä eri tankkeja, joihin keräämme vettä, kertoo Niko Honkanen.
Kasvihuone lämmitetään kauran kuorella eli uusiutuvalla myllyteollisuuden jätteellä. Kaikki käytetyt turpeet kierrätetään maanviljelijöiden pelloille. Yritys aikoo luopua turpeesta kokonaan tulevaisuudessa.
Syötäviä orvokkeja Kotipellon puutarhan kasvihuoneessa.Minna Rosvall / Yle
Monelle syötävät kukat ovat vielä vieraita
Syötävä kukka saattaa tulla tavallisen kuluttajan lautaselle lähinnä juhlatilaisuuksissa tai ravintolassa. Myös television ruokaohjelmat käyttävät usein annosten koristeena kukkia.
Toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että yksi syy kukkien ja versojen suosioon on niiden näyttävyys. Toisaalta ne tuovat annoksiin uutta makua.
Krassi on monille tuttu kasvi. Monet kokit suosivat sitä koristelussa. Minna Rosvall / Yle
Pikainen maistelutuokio Raision torilla paljastaa, että syötävät kukat kiinnostavat, mutta ovat vielä vieraita.
– Tämä vihreä osa on hyvänmakuinen kuin salaatti. En ole aiemmin syönyt näitä, kertoo kurkunkukkaa maistellut Raija Söder.
Pinja Papinoja puolestaan kertoo törmänneensä kukkiin synttäreillä kakkujen koristeena.
– Tämä on makea kuin karkki. On ihan hyvä juttu, että luonnosta voi saada näin talteen jotain, kertoo sarviorvokkia maistanut Papinoja.
Jasmiiina Leminen maistaa sarviorvokkia ensimmäistä kertaa.
– Aika yllättävän voimakas maku. Olen yllättynyt, kertoo Leminen.
Kotipellon puutarhan uusi kasvihuone loistaa keskellä mynämäkeläistä peltoa.Minna Rosvall / Yle
Kiina on kehittänyt mobiilisovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat seurata, ovatko he oleskelleet paikoissa, joissa on ollut riski saada koronavirustartunta. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Sovellus kertoo käyttäjille, ovatko he olleet lähellä henkilöä, jolla on todettu tai jolla epäillään koronavirustartuntaa.
Jos käyttäjä huomaa olleensa tartuntariskipaikoissa, häntä neuvotaan pysyttelemään kotona ja olemaan yhteydessä terveysviranomaisiin.
Käyttäjien on rekisteröitävä sovellukseen puhelinnumeronsa, nimensä ja henkilötunnisteensa. Samaan puhelinnumeroon voi liittää kolme eri henkilötunnusta.
Sovellus käyttää muun muassa terveys- ja liikenneviranomaisten dataa, kertoi valtiollinen uutistoimisto Xinhua.
Virusvalvontaan saatetaan suhtautua myönteisesti
Kiinan hallinnon mukaan tartuntariski on esimerkiksi niillä, jotka työskentelevät yhdessä, oleskelevat samassa luokkahuoneessa tai asuvat yhdessä.
Myös samassa kulkuvälineessä matkustaneilla voi olla tartuntariski. Lentokoneessa tartuntariski on kolmen penkkirivin päässä sairastuneesta istuvilla, kun taas ilmastoiduissa junissa riski on kaikilla samassa junavaunussa matkustaneilla.
Kiinan hallinto on kehittänyt pitkälle väestön valvontaa teknologisesti. Asiantuntijat uskovat, että koronaviruksen tapauksessa valvontaan suhtaudutaan myönteisesti.
– Kiinalaisesta näkökulmasta tämä on todella hyödyllinen palvelu väestölle. Se on vahva väline, joka osoittaa, kuinka dataa voi käyttää hyvän tekemiseen, sanoi Hongkongissa työskentelevä teknologia-alan juristi Carolyn Bigg BBC:lle.
Yle uutisoi viime maanantaina, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista luottamustehtävistään. Syyksi hän kertoi, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.
Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.
Vesteristä syytettiin muun muassa oman aseman väärinkäytöstä ja tytöttelystä. Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Poliisi kuitenkin ilmoitti, ettei aloita asiassa esitutkintaa.
Vesterisen mukaan häneen on kohdistettu perättömiä väitteitä.
Sairaanhoitopiirin asioita on pyöritelty mediassa viime kesästä saakka. Kysyimme, kuinka pahan kolhun sen maine on saanut.
"Maine ei ole mennyt"
Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimivan hallituksen toisen varapuheenjohtajan Heikki Järvenpään (kok.) mielestä Eksoten maine on kärsinyt vain vähän. Vesterisen toimintamalli ei ole ollut Eksoten yleinen toimintatapa.
– Ei pitäisi liioitella. Vesterisen tapausta ei voi pitää muuna kuin yksittäistapauksena, Järvenpää sanoo.
Samaa mieltä onpitkänlinjan kuntapäättäjä Eeva Arvela (sd.).
– Ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Eksoten maine olisi mennyt. Pitää muistaa, että Eksoten tarkoitus on hoitaa potilaita ja se on eri asia kuin hallinnossa tapahtunut tapaus.
Marja-Liisa Vesteristä syytettiin muun muassa tytöttelystä ja oman aseman väärinkäytöstä.Kari Saastamoinen/Yle
Viestintätoimisto Ellun kanojen kriisiviestinnän johtava asiantuntija Petri Launiainen ei ota kantaa siihen, onko Eksoten maine kärsinyt.
– Lähtökohtaisesti kohu tai kriisi kolhii aina jollain tavalla organisaation mainetta. Yrityksen reagoinnista ja suhtautumisesta riippuen kolaus voi jäädä unholaan tai vaihtoehtoisesti vaikuttaa vielä pitkäänkin, Launiainen toteaa.
Launiaisen mukaan kriisi on aina mahdollisuus, vaikka se kliseeltä se kuulostaakin.
– Kriisi voi parhaimmillaan antaa tilaisuuden tehdä jotain uutta tai tuoda esiin yrityksen arvoja.
Kun kriisi on alkanut, on Launiaisen mukaan tärkeää tehdä riittävän kattava tilanneanalyysi kriisin syistä.
– Organisaation kannattaa ottaa aktiivinen rooli kriisin hoitamisessa ja pitää langat käsissään kaikissa tilanteissa. Apu on usein tarpeen, jotta nähdään tilanne ulkopuolisen silmin ja osataan ottaa huomioon kaikki tilanteen hoitamisen kannalta relevantit asiat.
Kriisiviestintää ei kuitenkaan kannata ulkoistaa kokonaan. Tärkeää on käsitellä kriisiä avoimesti koko organisaation henkilöstön kanssa.
– Kriisitilanne vaikuttaa väkisin kaikkiin, koko organisaatio ottaa kolauksen vaikka kaikki eivät välttämättä joudu aktiivisiin toimenpiteisiin. Siksi tilannetta pitäisi jälkikäteen käsitellä mahdollisimman avoimesti koko henkilöstön kanssa.
Viestinnässä harkittu linja
Eksoten viestintä teki tietoisen valinnan Vesterisen toiminnasta tiedottamisessa.
– Olemme päättäneet, että viestimme neutraalisti hallinnon päätöksistä. Keskeneräisillä asioilla spekulointi ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä linja on kaikissa vastaavissa asioissa, kertoo Eksoten viestintäjohtajan sijainen Heini Hyvärinen.
Tästä kuvasta Eksoten kohu alkoi.Kuvakaappaus Eksoten somemainoksesta
Eksoten käynnissä olevista yt-neuvotteluista on kuitenkin tiedotettu suunnitelmallisesti enemmän kuin Vesterisen tapauksesta.
– Se on sellainen aihe, mikä koskettaa koko henkilökuntaa. Olemme halunneet tiedottaa siitä kaiken mahdollisen, mikä tiedetään.
Hyvärisen arvion mukaan Vesterisen tapauksesta tiedottaessa ei olisi kannattanut toimia toisin. Myöskään viestintäsuunnitelmaa ei ole syytä muuta tapauksen johdosta.
– Olemme kehittäneet valmiusviestintäämme viime elokuusta lähtien. Olisimme tehneet sen joka tapauksessa.
Kohuja syntyy entistä enemmän
Launiaisen tuntuman mukaan kriisejä syntyy nykyään enemmän kuin aiemmin, eikä niiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ole aina helppoa. Oma merkityksensä on sosiaalisella medialla ja tiedonkulun nopeudella. Väärinkäsityksestäkin voi nousta kohuja.
– On tilanteita, joissa paremmalla varautumisella olisi voitu huomata kriisinpoikanen ajoissa. Vastaavasti on myös niitä, että vaikka olisi tehty mitä, kriisi iskee eikä sille mahda mitään. Jos joku tilanne hoidetaan välinpitämättömästi, se saattaa nousta isommaksi kuin alun perin onkaan.
Launiaisen mukaan ei ole lainkaan poikkeuksellista, että kriisit henkilöityvät tiettyihin ihmisiin. Kriisitilanteet olisi joka tapauksessa hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään ennen kuin ne pääsevät kehittymään.
– Siinä vaiheessa kun ollaan kriisitilanteessa, kriisin ennaltaehkäisy on jäänyt jostain syystä tekemättä. Silloin ollaan jo takamatkalla, Launiainen sanoo.
Tärkeintä kriisitilanteen hallinnassa on se, miten organisaatio on varautunut kriisitilanteisiin kaikilla eri tasoilla.
– Organisaation henkilöstön pitää osata löytää kriisin poikaset. Sitten mietitään, mitä niille voi tehdä, ettei tilanne pääse koskaan kriisiytymään.
Kromimalmia on tähän asti louhittu avolouhoksesta ja maan alta puolesta kilometristä. Puolentoista vuoden kuluttua valmistuva 250 miljoonan euron laajennus vie louhinnan kilometrin syvyyteen.
Elijärven kaivoksen nimelläkin kulkeva Suomen laajin maanalainen kaivos tuottaa vuosittain noin kaksi ja puoli miljoonaa tonnia kromimalmia, joka käytetään Outokummun Tornion tehtailla ruostumattoman teräksen valmistukseen.
Tornion tuotanto edellytti kaivoslaajennusta
Laajennus ei kasvata vuotuista kromin tuotantomäärää, vaan pidentää kaivoksen elinkaarta ja takaa pitkäksi aikaa tasaisen raaka-ainevirran Tornioon.
– Me tuotamme Kemistä malmia ja rikasteita sen mitä ferrokromituotanto tarvitsee ja näillä näkymin tarve pysyy hyvin samanlaisena. Tällä investoinnilla varmaan mennään joitakin vuosikymmeniä, kertoo ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi.
Tällä hetkellä kilometrin syvyydellä tehdään muun muassa seinämien turvallisuutta lisääviä töitä.Antti Ullakko / Yle
Kaivoksen jättäminen syventämättä ei ollut Outokummulle edes vaihtoehto, sillä Tornion tehtaiden tuotanto olisi voinut kärsiä siitä.
– On täysin mahdollista, että tuotantomääriin olisi jouduttu tekemään jonkinlaisia leikkauksia ferrokromitehtaalla, jos ei olisi tähän laajennukseen menty viimeistään 20-luvun loppupuolella, arvioi syventämis- eli DeepMine -projektin päällikkö Kari Huttunen.
Lisälaajennuksia ei tutkita – vielä
Kemin kaivos sijaitsee Euroopan suurimman tunnetun kromiesiintymän äärellä. Se on ainoa kromikaivos EU-alueella ja Suomen laajin maanalainen kaivos. Lienee siis lupa odottaa, ettei tämä laajennus jää viimeiseksi.
– Se näkymä mikä malmivaroista on, niin kyllä siellä riittää tulevaisuuteen tämän investoinnin jälkeenkin, muotoilee liiketoimintajohtaja Martti Sassi.
Samoin asian näkee myös syvennysprojektin päällikkö Kari Huttunen.
– Viitteitä on varsin syvälle saakka. Käsittäisin, että 30-luvun alussa seuraavaa syvennystä ruvetaan suunnittelemaan ja selvittelemään, kuinka malmio jatkuu ja onko malmi samanlaista kuin se on nykyisessä.
Oikeanpuoleinen, uusi nostotorni ei vielä ole täydessä mitassaan, mutta valmiina se on yli 80-metrinen ja kymmenkunta metriä korkeampi kuin vanha torni.Antti Ullakko / Yle
Eurooppalainen terästeollisuus on kärsinyt tuonnin rajusta kasvusta ja Yhdysvaltain terästullien aiheuttamasta hintapaineesta. Tästä huolimatta Elijärven kaivoksessa tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti.
– Hinta on metalleissa aina vaihteleva, mutta näen tämän hyvin turvallisena, koska ruostumatonta terästä tarvitaan sekä kotitalouksissa että teollisuudessa ja tarve kasvaa vuosittain noin neljän prosentin vauhtia. Siinä mielessä hinnan vaihtelut eivät ole niin radikaaleja, että tehokkaan yksikön toiminta voisi vaarantua, pohtii Huttunen.
Syvyyteen rakentuu toimintakeskus
Kaivoksen laajennus – tai oikeastaan uuden kaivoksen rakentaminen – tuhannen metrin syvyyteen on puolivälissä. Valmiina tuotantoon ollaan loppuvuonna 2021.
Kromimalmia louhitaan uudenkin kaivoksen valmistuttua edelleen myös puolen kilometrin tasosta sekä avolouhoksesta.
Kilometrin syvyyteen on louhittu noin 90 prosenttia uuden toiminnan vaatimista tiloista. Varsinainen rakennustyö on vasta alkamassa. Nyt tunneleissa muun muassa verkotuksella ja betoniruiskutuksella varmistetaan seinämärakenteiden turvallisuutta.
Puolen kilometrin tasossa on toimittu jo toistakymmentä vuotta. Toimisto on kuin missä tahansa muualla – tosin seinät taitavat hiukan poiketa tavallisesta.Antti Ullakko / Yle
Runsaan vuoden kuluttua tuhannen metrin syvyyteen on rakentunut eräänlainen toiminta- ja hermokeskus, joka muistuttaa mitä tahansa toimistotilaa. Tänne syntyy monenlaisia toimisto-, varasto- ja korjaamotiloja sekä muun muassa ruokala ja keittiötiloja.
Mallia on otettu puoli kilometriä ylempää; 500 metriä maanpinnan alapuolella sijaitsee samantyyppinen toimintakeskus. Se otettiin käyttöön 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun kaivoksella siirryttiin maanalaiseen louhintaan.
Nostotornin ja kaivoksen rakennustöissä on tällä hetkellä runsaat 200 henkilöä ja lisäksi suunnittelutyötä tekee edelleen noin 60 henkilöä.
Kaupan alalla menestyminen on usein kiinni oikeaan osuneesta arvauksesta: Myyntiin otettavien tuotteiden laadun ja määrän pitää osua kohdilleen.
Tavaroiden on oltavat haluttuja, ne eivät saisi loppua kesken ja toisaalta kaikki pitäisi saada myytyä kannattavasti. Muun muassa urheiluvälineiden kaupassa menekin arvioiminen voi olla erityisen vaikeaa.
– Vaihtelevia talvia on ollut ennenkin ja tulee ilmeisesti olemaan taajemmin tulevaisuudessa. Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut siten, että varsinkin hiihtovarusteet ostetaan vasta sitten kun keliolot mahdollistavat harrastamisen, toteaa Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Nopea katsaus tullitilastoihin kertoo, että Suomeen on myös viime vuonna tuotu erilaisia talviurheiluvälineitä suunnilleen edellisvuotiseen tapaan. Tavaraa siis on hyvissä ajoin tilattu, kuten kaukana olevien tehtaiden tapauksessa pitääkin, mutta ostajista on nyt pulaa.
Talviurheiluvälineet suurelta osin tuontitavaraa
Niin jääkiekko- kuin taitoluistimiakin on tuotu eniten Kaukoidästä, mutta kärkimaiden joukkoon ovat yltäneet myös Kanada ja Ruotsi. Vuoden 2018 lukuihin verrattuna tuonnin euromääräisessä arvossa on jopa kasvua. Tosin jäälajit eivät Suomessa ole enää pitkään aikaan olleet täysin sääriippuvaisia jäähallien ja tekojääratojen ansiosta.
Lasse Isokangas / Yle
Selvästi enemmän säiden armoilla ollaan hiihtolajeissa. Todennäköistä siis on, että etenkin Romaniassa ja Kiinassa valmistettuja muovipintaisia monoja on nyt tarjolla asiakkaan kannalta hyvinkin kilpailukykyisillä hinnoilla.
Lasse Isokangas / Yle
Koska murtomaasuksia valmistetaan myös Suomessa, tuontitilastot eivät kattavasti kuvaa niiden markkinoiden kokoa. Sen sijaan laskettelusuksien puolella ollaan tiukemmin tuontituotteiden varassa. Vuoteen 2018 verrattuna viime vuonna laskettelusuksien tuonnin arvo pieneni selvästi. Tosin 2019 tilastoissa ei ole mukana joulukuun luvut. Tuonnissa kärkimaana on perinteikäs laskettelumaa Itävalta, perässään Bulgaria ja Ukraina.
Lasse Isokangas / Yle
Mutta kykeneekö alkava hiihtolomakausi vielä pelastamaan talviurheiluvälineiden markkinat? Ehkä ei, sillä muoti- ja urheilukaupan etujärjestössä katsotaan, että seuraava sesonki on jo osin käynnistynyt.
– Kevätsesonki on rannikkoseudulla tavallaan jo alkanut. Pyöräilytavaroiden myynti on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta, mutta tasohan on matala verrattuna huhtikuun myynteihin, toteaa Kankaanpää.
Hänen mukaansa on muutenkin parempi katsoa eteenpäin.
– Kaupan kannalta olisi toivottavaa, että talvi ei tulisi enää kevätsesongin alettua. Muistissa on toukokuu parin vuoden takaa, kun lunta satoi Helsingissäkin toukokuun puolessa välissä, Kankaanpää muistelee.
Autoliikenteen työnantajaliitto ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ovat hyväksyneet työehtosopimusten neuvottelutulokset. Ratkaisuun päästiin omissa neuvotteluissa.
Ratkaisu on kolmivuotinen. Kokonaiskustannustaso noudattaa vientiteollisuusalojen linjaa.
Ratkaisu koskee kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, terminaalitoimintaa koskevaa, säiliöauto- ja öljytuotealaa koskevaa sekä linja-autoasemien työehtosopimuksia.
Työehtosopimukset koskevat yhteensä noin 36 000:ta työntekijää. Ratkaisu koskee kaikkia kyseisten liittojen välisiä työehtosopimuksia.
Vuonna 1997 syntynyt tamperelainen mies on tuomittu törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä yhden vuoden ja viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi mies tuomittiin suorittamaan 50 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Miehen tulee myös maksaa korvauksia kärsimyksestä ja kuluista omaisille ja valtiolle yhteensä lähes 35 000 euroa.
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisun viikko sitten keskiviikkona. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Syyttäjä vaati vähintään 1 vuoden 6 kuukauden pituista vankeusrangaistusta.
Tampereen Keskustorilla pahoinpideltiin noin 60-vuotias mies lokakuussa vuonna 2018. Miestä lyötiin ja hän kaatui maahan. Mies kuoli yhdeksän päivää lyönnistä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tajuihinsa tulematta.
Pahoinpitely sai paljon julkisuutta, koska se tapahtui keskeisellä paikalla Tampereella. Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä, mutta poliisilla oli hankaluuksia saada epäiltyä ja silminnäkijöitä tavoitettua. Epäilty ilmoittautui itse myöhemmin poliisille.
Mies pahoinpideltiin kriittiseen tilaan Tampereen Keskustorilla 6. lokakuuta 2018 kello kahdelta yöllä. Pahoinpitely tapahtui Keskustorin taksitolpan ja Hämeenkadun välisellä alueella.
Yksi lyönti päähän
Uhria lyötiin kerran voimakkaasti pään alueelle. Tämän seurauksena uhri kaatui, löi päänsä katuun ja menetti tajuntansa.
Väkivallan seurauksena uhrille aiheutui syyttäjän mukaan mustelmaa oikean ja vasemman silmän ympärille, ruhjetta leukaan, kovan aivokalvon alainen verenvuoto, vaikea laaja-alainen aivoturvotus ja tähän liittyvänä aivoruhjeverenvuotoa. Vammat aiheuttivat kuoleman.
– Vastaavia yhdellä tönäisyllä, iskulla tai potkulla aiheutuneita kuolemantapauksia on vuosittain muutamia. Lievältä vaikuttava pahoinpitely saattaa helposti johtaa äärimmäiseen lopputulokseen. Ainoa tehokas keino estää vastaavaa tapahtumasta on se, että ihmiset pidättäytyvät kaikesta väkivallan käytöstä, poliisi sanoi tiedotteessa aiemmin.
Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla ollaan pakkoraossa. Kaupungin alakoulu ja lukio on uusittava sisäilmaongelmien takia, myös yläkoulu alkaa olla elinkaarensa päässä eikä rahoitusvaihtoehtoja 20 miljoonan investointiin ole.
Sitä on siis keksittävä jostain.
On otettava lainaa koulujen rakentamiseen, tingittävä suunnitelmista ja tavoitteista uusien koulujen osalta – tai realisoitava kaupungin omaisuutta, listaa kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kaupungin vaihtoehtoja selviytyä tilanteesta.
– Omaisuuden realisoinnin kohdalla puhutaan mahdollisesta energia- ja vesiyhtiön realisoimisesta, Pienimäki sanoo.
Kaupunki: Arvonmääritys on valmistelua
Joulukuussa 2019 Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti lähteä selvittämään, mikä Ähtärin Energia- ja Vesi oy:n arvo markkinoilla olisi, jos se myytäisiin. Valtuusto teki arvonmäärityksen aloittamisesta päätöksen äänin 16 – 10.
– Eihän meillä ole tietoa siitä, mikä tällaisen yhtiön arvo markkinoilla on, kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki perustelee selvitystä.
Arvonmäärityspäätöksestä tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen kuntalaisen toimesta. Nyt maanantaina (10.2.20) Ähtärin kaupunginhallitus antoi hallinto-oikeudelle vastineensa valitusasiaan.
Kaupunki katsoo kantanaan, että koska kyse on vasta asian valmistelusta, siitä ei tässä vaiheessa pitäisi vielä voida valittaa.
– Kaupunki esittää, että asiaa ei tutkittaisi hallinto-oikeuden toimesta, koska kyse on valmistelusta. Lopullista päätöstä ei tehdä nyt puolesta eikä vastaan. Mistään asiasta ei voi valittaa kahta kertaa saman prosessin aikana, Pienimäki perustelee kaupunginhallituksen maanantaista kantaa.
– Lopullinen päätöksenteko on vasta edessä ja siitä on sitten mahdollisuus tehdä kunnallisvalitus.
Kaupunki esittää, että asiaa ei tutkittaisi hallinto-oikeuden toimesta, koska kyse on valmistelusta. Lopullista päätöstä ei tehdä nyt puolesta eikä vastaan. Jarmo Pienimäki
Ähtäri toivoo, että asian käsittelyä hallinto-oikeudessa kiirehdittäisiin, ja päätös siitä, onko kyseessä hallinto-oikeuden mielestä valmistelu, saataisiin nopeasti.
– Toivotaan, että muutaman viikon päästä meillä olisi mahdollisuus jatkaa prosessin eteenpäin viemistä.
Koulujen, ei pandojen syy
Ähtärin keskustan koulut ovat tällä hetkellä evakossa. Alakoululaiset on sijoitettu kaksiin evakkotiloihin ja lukiolaiset opiskelevat entisissä Sedun tiloissa Tuomarniemellä. Yläkoulu eli yhteiskoulu toimii edelleen oikeissa tiloissaan, mutta sekin on purettavien ja uusittavien rakennusten listalla.
Koulujen tilanne on se, joka "katkaisi kamelin selän".
– Ellei meillä olisi ilmennyt näin laajoja sisäilmaongelmia kouluissa, emme kävisi tätä keskustelua, Jarmo Pienimäki toteaa.
Pandoja ja eläinpuistoa kriittisestä rahantarpeesta ei voi syyttää. Kaupungin talouden haasteet johtuvat vuosien 2005-2008 useiden miljoonien alijäämäisistä tilinpäätöksistä, kaupunginjohtaja muistuttaa.
– Ne eivät liity tähän millään muotoa. Pandoissa on puhe yksittäisen kaupunkiomisteisen yhtiön taloudesta, minä puhun kaupungin investointitarpeesta.
Otsonkoululaiset Ähtärin keskustassa ovat evakossa. Koulua käydään kahdessa paikassa koulurakennuksen sisäilmaongelmien takia. Hanne Leiwo / Yle
Velkamäärän kanssa ei selvittäisi?
Kaupunginjohtaja toteaa olevansa avoimin mielin sen suhteen, miten kaupunki ja kaupunginvaltuusto päättävänä elimenä asiassa etenee. Vasta energia- ja vesiyhtiön mahdollinen arvonmääritys ratkaisee esittelijän kannan.
– Ehdottomasti.
Pienimäki korostaa, että kyse on yksinkertaisesti siitä, miten kaupunki saa kokoon riittävästi rahaa pystyäkseen investoimaan koulut. 20 miljoonan investointi kokonaan lainarahalla tuplaisi asukasta kohden olevan lainamäärän 5700 asukkaan kaupungissa.
– Kaupunginjohtajana en näe, että meillä on reaalisia mahdollisuuksia selvitä sellaisesta velkataakasta ja niistä palvelutuotannon edellytyksistä, joita julkiselle toimijalle kuuluu, Pienimäki sanoo.
– Hurjimmillaan edessä saattaisi olla sitten kuntarakenneselvitykset eli kuntaliitosneuvottelut.
Ainakin toistaiseksi Ähtärissä on voimassa valtuuston strateginen linjaus itsenäisyydestä yhtenä kaupungin arvoista.
Jos taas kouluinvestointia lähdetään muokkaamaan pienemmäksi, on viime syksyinen päätös uuden alakoulun, yläkoulun ja lukion rakentamisesta otettava valtuustossa uudelleen käsittelyyn.
– Nyt puhutaan niin isoista asioista, että myös ratkaisukeinojen pitää olla järeämpiä, Pienimäki sanoo.
Nyt puhutaan niin isoista asioista, että myös ratkaisukeinojen pitää olla järeämpiä. Jarmo Pienimäki
Osa kokonaisuutta, eikä yksittäinen asia
Energia- ja vesiyhtiön myymisestä on käyty Ähtärissä jo keskustelua. Samaa arvokeskustelua on käyty myös valtakunnallisesti esimerkiksi Jyväskylän osalta.
Ähtärin kaupunginjohtaja on varautunut siihen, että arvokeskustelua tullaan kaupungissa käymään vielä paljon. Se on myös tarpeen ja toivottavaa. Keskustelun kiihkeys on kuitenkin yllättänyt.
– Se yllätti, että keskustelu on kasvanut näin laajaksi ja nopeasti.
Pienimäki toivoo kuitenkin, että Ähtärin osalta keskusteltaisiin kuntataloudesta kokonaisuutena eikä vain energia- ja vesiyhtiön arvonmäärityksestä tai mahdollisesta myynnistä.
– Vielä kukaan ei ole esittänyt minulle reaalista vaihtoehtoa, jolla ratkaisisimme uusine toimivien koulutilojen rahoituksen. Minulle ei ole reaalista, jos joku sanoo, että energiaa ja vettä ei voi myydä. Minä kysyn siihen, että millä asia sitten ratkaistaan, Pienimäki sanoo.
Pienimäki toteaa ymmärtävänsä ne pelot, jotka liittyvät perushyödykkeiden myymiseen ja niiden mahdolliseen väärinkäyttöön.
– Ymmärrän tämän ja näen sen samalla lailla. Mutta, totta vieköön, se ei ratkaise minun roolissani sitä, miten rahoitamme nämä koulut.
Jos valitus menee läpi
Jos Vaasan hallinto-oikeus päättää, että Ähtärin kaupunginvaltuuston joulukuinen päätös arvonmäärityksen aloittamisesta ei tule lainvoimaiseksi, Ähtärissä joudutaan miettimään, mitä seuraavaksi.
– Jos valitus menee läpi, me palaamme tietyllä tavalla ihan lähtöasemaan, Pienimäki sanoo.
Jos arvonmääritystä päästään tekemään, luvassa on todennäköisesti valtuuston iltakoulu ja paljon keskustelua siitä, mikä on Ähtärin tilanteessa paras tapa toimia.
Energia- ja vesiyhtiön "riittävää" arvoa, millä se kannattaisi myydä, Pienimäki ei suostu arvailemaan.
– Minun asemassani en voi lähteä sitä arvioimaan. Sanotaanko kuitenkin, että Ähtärin tasolla puhutaan sellaisesta [arvosta], että harvoin meidän pöydissä sellaisia lukuja on. Niitä on miljoonia ja niitä on monia.
Keskustelua Pienimäki ei tunnusta pelkäävänsä. Kaupunginjohtajuuteen kuuluu se, että välillä pusketaan vastatuuleen.
– Minulle ja hallitukselle tämä on puhtaasti asian valmistelua. Arvonmääritys kertoo sen, kannattaako yhtiö myydä tai sen, että sitä ei missään tapauksessa kannata myydä.
