Italian Genovassa sijaitsevan L’Istituto Italiano di Tecnologian ja Milano-Bicoccan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet laastarin, jolla voidaan parantaa pieniä ja keskisuuria vaurioituneita koralleja.
Laastareita testattiin ensin laboratorio-olosuhteissa ja sen jälkeen neljän kuukauden ajan vesialueella Acropora muricata -lajin koralleihin Malediivien saariryhmän lähellä.
75 vuotta sitten Englannissa raskaiden nelimoottoristen Halifax ja Lancaster -koneiden pommituslentäjät olivat saaneet käskyn jälleen uudelle lennolle.
Myös amerikkalaiset kenttämiehistöt valmistelivat B-17 Flying Fortress -pommikoneita seuraavaa aaltoa varten.
Kalusto oli toisen maailmansodan järeintä, ja sitä oli käytössä yli tuhat konetta. Raskaita olivat myös paritonnisten jättipommien ja erityisesti palojen sytyttämiseen tarkoitettujen räjähteiden kuormat.
Kohteeksi oli määrätty Dresden, Elbe-joen varrella sijaitseva kaupunki itäisessä Saksassa. Teiden ja rautateiden solmukohtaan sijoittuva ikivanha keskus oli siihen mennessä lähes välttynyt tuhoisilta pommituksilta, jotka olivat raunioittaneet muita saksalaiskaupunkeja.
Tulimyrsky oli tietoinen taktiikka
Brittien sodanjohto oli omaksunut täystuhotaktiikan. Mattopommitukset saivat keskiaikaiset kaupungit muuttumaan pätseiksi, joiden tulimyrskyjä ei voinut hillitä.
Tämä koitui myös Dresdenin kohtaloksi.
Sodan päätyttyä otettu kuva pommituksessa tuhoutuneesta Dresdenistä.Richard Peter / AOP
Kaupungissa ei ollut merkittävää sotateollisuutta. Dresden oli täyttynyt pakolaisista, jotka olivat väistyneet idässä etenevän puna-armeijan tieltä.
Mutta kaupungin halki johtavien väylien kautta virtasi myös natsi-Saksan reservejä itään, sodan viimeisten kuukausien epätoivoisiin taisteluihin.
Pommikoneiden muodostelmat lensivät yli kaupungin kahtena aaltona, iltakymmeneltä ja uudestaan puolen yön jälkeen. Ne eivät kohdanneet juuri mitään ilmatorjuntaa ja saattoivat pudottaa tappavat lastinsa suunnitelman mukaisesti.
Kaupungin tuho oli nopea. Rakennusten luhistumisen ohella pommitus sai aikaan pelätyn tulimyrskyn, jonka yli 1 000 asteen pätsi surmasi myös pommisuojiin hakeutuneita asukkaita ja pakolaisia. Lukemattomat tukehtuivat häkään ja savukaasuihin.
Liittoutuneiden iskussa kuoli tuhansia ihmisiä. Arviot vaihtelevat 18 000 ja 25 000 välillä.
Dresdenin laskelmoitu pommitus jäi liittoutuneiden sotahistoriaan tarpeettoman tuhon vertauskuvana.
"Dresdenin tuho ei ollut sotarikos"
Edelleen jatkuu keskustelu siitä, oliko kaupungin tuhoaminen sotarikos.
Kun tätä kysyy puhelimessa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeltä, vastaus lähtee perusteista.
– Asia ei ole yksinkertainen, sillä toisen maailmansodan aikana ei ollut voimassa ilmapommituksia koskevaa valtioiden välistä sopimusta.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mukaan Dresdenin tuhoaminen oli terroripommitus, mutta ei sotarikos. Mauri Ratilainen / AOP
Koskenniemi muistuttaa, että sopimusta oli kyllä yritetty saada aikaan YK:n edeltäjän, Kansainliiton, piirissä jo vuonna 1923. Ranska oli jopa ehdottanut kaiken ilmasodan julistamista laittomaksi, mutta tämä esitys oli jäänyt vaille vastakaikua. Silloiset suurvallat käyttivät ilma-asetta innokkaasti siirtomaissaan.
Haagin rauhankonferenssissa vuonna 1907 hyväksytty maasotaohjesääntö heijasti edellisen vuosisadan kokemuksia ja Saksan ja Ranskan sotaa. Kielto kohdistaa tykkitulta kyliin ja kaupunkeihin oli huonosti sovellettavissa ilmasotaan.
Niinpä Koskenniemi toteaa, että Dresdenin tuhopommituksen julistamiseen sotarikokseksi ei ole kansainvälisiin sopimuksiin kirjattua perustetta.
– 75 vuotta tapahtuneen jälkeen on juridiikan näkökulmasta idioottimaista jaella tuomioita Dresdenin tapauksesta.
Guernica oli ensimmäinen
Kansainväliset sopimukset siis puuttuivat – ja vaikka niitä olisi ollutkin, olisivat ne tuskin pidätelleet nousevien diktaattorien hyökkäyssotia.
Jo ennen toista maailmansotaa oli nähty, kuinka ilmasta tuleva totaalisella hävityksellä yritettiin murentaa siviilien vastarintaa.
Pablo Picasson maalaus ikuisti baskikaupunki Guernican tuhon, jonka Saksan ja Italian ilmavoimat aiheuttivat Espanjan sisällissodan aikana.
Kaupungintalon katolta otettu kuva Dresdenistä pommituksen jälkeen. Kuva julkaistiin 1949.Richard Peter / AOP
Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa kohdisti pommitussotansa aluksi Varsovaan, Lontooseen ja moneen muuhun kaupunkiin. Englannin yllä käytiin vuonna 1940 taistelu Britanniasta Saksan Luftwaffen ja Britannian RAF:n, Kuninkaallisten ilmavoimien, välillä.
Neuvostoliiton voitettua Stalingradin taistelun ja länsiliittoutuneiden noustua maihin Normandiassa sodan kulku kääntyi. Nyt myös Saksan kaupungit joutuivat raskaiden pommitusten kohteeksi.
Jo ennen Dresdeniä Britannian ja Yhdysvaltain raskaat pommittajat moukaroivat muun muassa Hampuria ja Berliiniä – brittien koneet öisin, amerikkalaisten päivisin.
Ehdottoman antautumisen vaatimus
Britannia ja Yhdysvallat olivat päättäneet kohdistaa Saksan kaupunkeihin mittavat pommitukset, mikä tuki Adolf Hitlerin Kolmannelle valtakunnalle esitettyä ehdottoman antautumisen vaatimusta.
Frauenkirchen ja taideakatemian rauniot Dresdenissä 1945.AOP
Dresdenin pommittamista oli vaatinut myös neuvostodiktaattori Josif Stalin, syynä puna-armeijan kohtaaman vastarinnan murentaminen.
Kaupungin tuhoamiseen tähdänneen operaation hyväksyjä oli kuitenkin Britannian pääministerin Winston Churchill.
Hän tukeutui britti-ilmavoimien pommikonelaivueen komentajan Arthur Harrisin luomaan sumeilemattomaan ja massiiviseen pommitustaktiikkaan. Sodan jälkeen Harris aateloitiin, ja hänelle pystytettiin Lontooseen kiistelty patsas vuonna 1992.
Churchill jätti kuitenkin laajoissa muistelmissaan Dresdenin pommituksen kokonaan mainitsematta.
Ehkä kuuluisimman kirjallisen kuvauksen tulimyrskystä jätti historiaan amerikkalainen kirjailija Kurt Vonnegut, jonka romaaniin "Teurastamo 5" kuvaus kaupungin tuhosta sisältyy.
Vonnegut oli itse kaupungissa saksalaisten sotavankina. Välittömästi sodan jälkeen hän arvioi uhrien määrän kymmenkertaiseksi siihen nähden, mikä on nykyinen arvio.
Tämä kertoo kaaoksesta. Kenelläkään ei ollut tietoa kaupunkiin paenneiden määrästä eikä siitä, kuinka moni sai surmansa tulimyrskyssä.
Tuhon jälkeen ruumiita poltettiin massoittain Dresdenin keskusaukiolla.
"Dresden oli terroripommitus"
Henkiinjääneiden kuvaukset tapahtumista ja kaupungin raunioista tuovat mieleen Danten visiot helvetistä. Sotasensuurista huolimatta yksi amerikkalainen kirjeenvaihtaja onnistui käyttämään – ilmeisesti vahingossa – tapahtuneesta nimitystä "terroripommitus".
Nimitys jäi elämään.
Myös professori Koskenniemi viittaa Dresdeniin suorasanaisesti.
– Eettisten normien perusteella tapahtunut oli yksinkertaisesti väärin.
Frauenkirche ja taideakatemia vuonna 2015.AOP
– Minulle ei tuota mitään vaikeutta sanoa, että kyse oli terroripommituksesta – aivan samoin kuin myöhemmin ydinpommin käytössä Hiroshiman ja Nagasakin tuhoamiseksi, Koskenniemi jatkaa.
Dresdenin ja muiden saksalaisten kaupunkien tuhoaminen tähtäsi Hitlerin sotakoneiston lamauttamiseen ja natsivallan kaatamiseen. Saksan siviiliväestöllä ei kuitenkaan enää ollut voimavaroja kääntyä vastustamaan hallintoa, joka oli jo muutenkin luhistumassa.
Kaikista Saksan kaupungeista juuri Dresdenin tuhoaminen muodostuikin erääksi sodan mielettömyyden symboleista.
Artikkelin lähteenä on käytetty myös Jörg Friedrichin tutkimusta "Suuri palo - Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940-1945" (Ajatus Kirjat / Gummerus 2005)
Pohjanmaan käräjäoikeus on hylännyt taksinkuljettajan syytteen kehitysvammaisen lapsen heitteillepanosta Kokkolassa. Heitteillepano on rangaistava vain tahallisena, eikä oikeus nähnyt riittävää näyttöä tahallisuudesta.
Mies on myöntänyt toimineensa huolimattomasti.
Hän oli jättänyt kaksi vuotta sitten helmikuussa 6-vuotiaan lapsen tämän kotitalon pihaan luovuttamatta lasta huoltajalle, kuten olisi pitänyt. Juuri tuolla kertaa lapsi olisi pitänyt viedä kodin sijaan hoitopaikkaan.
Vastaaja on kuljettanut samaa lasta kymmeniä kertoja päiväkodista kotiin ja toisin päin. Hän myöntää, ettei ollut kyseisellä kerralla lukenut ajomääräystä kunnolla eikä siis ollut vienyt lasta hoitopaikkaan, vaan toiminut vanhan rutiinin mukaan. Hän ei ollut aiemmin vienyt lasta hoitopaikkaan.
Käytäntö on ollut, että kuljettaja vie lapsen kotipihaan ja tämä on juossut nopeasti sisälle. Taksikuski on luottanut siihen, että talossa on aikuinen paikalla. Vanhemmat kertoivat oikeudessa, että lapsi on yleensä tullut yksin sisään, ja taksista on näkynyt vain takavalot.
Tällä kertaa lapsi joutui odottamaan yksin kolme tuntia. Hän oli päässyt sisälle taloon, mutta myöhemmin on käynyt ilmi, että hän oli pyörinyt pitkään pihalla.
Käräjäoikeus katsoo, että vastaaja on toiminut huolimattomasti ja se on ollut jopa törkeää. Oikeuden mukaan kuljetuksissa on vuosien aikana melko yleisesti menetelty vastoin sopimusta, kun lasta ei ole luovutettu aikuiselle. Kukaan ei ole ilmeisesti puuttunut käytäntöön.
Tahallisuudesta ei kuitenkaan ole esitetty riittävää näyttöä. Vastaaja on oikeuden mukaan toiminut kuten aiemminkin, jolloin ongelmia ei ole ilmennyt.
Käräjäoikeus viittasi myös Turun hovioikeuden viimevuotiseen tuomioon, jossa syyte heitteillepanosta on hylätty tahallisuuden puuttumisen perusteella. Olosuhteet eivät ole aivan verrattavissa, mutta myös Turun tapauksessa koulutaksin kuljattaja oli jättänyt kehitysvammaisen lapsen ilman, että aikuinen henkilö oli vastaanottamassa tätä.
Mediatietojen mukaan Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri ja Ericssonin kollega Börje Ekholm tapaavat tänään Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Etukäteen on arvailtu, muodostuuko salamyhkäisessä tapaamisessa jonkinlainen rintama kiinalaisteknologiaa vastaan.
Suljetaanko Huawei Saksan 5G-projekteista?
Näin ei tietenkään tapahdu.
Iso-Britannia ilmoitti tammikuussa, ettei se osallistu Yhdysvaltain ajamaan boikottiin. Torstaina samanlainen viesti kuului Ranskasta. EU on laatinut omat suosituksensa kännykkäverkkojen turvallisuuteen liittyen – sääntöjä tiukennetaan yleisesti, mutta boikotista ei ole kyse.
Tälle linjalle Saksakin todennäköisesti asettuu.
Kiina uhkaili
Jos Saksa lähtisi Yhdysvaltain rintamaan – ja julistaisi Huawein tukiasemat pannaan – Kiina todennäköisesti kurittaisi sen autoteollisuutta. Esimerkiksi Volkswagen-konsernin autoista noin neljä kymmenestä myydään Kiinassa.
Jos automyynti kompuroi, koko Saksa tuntee sen nahoissaan.
Kiina ehti jo varoittaa Saksaa Huawein hylkimisestä.
– Sillä olisi seurauksia, sanoi Kiinan suurlähettiläs.
Tällaisen puheen jälkeen ei ole ihme, että Huawein Ren Zhengfei ei saanut kutsua Berliiniin. Näin Merkel osoittaa, että eurooppalaiset verkkotoimittajat ovat lähinnä hänen sydäntään.
Myös Ranska sai kuulla verhottuja uhkauksia. Vaikka Ranska ei boikottiin lähdekään, talousministeri Bruno Le Mairetotesi maan asettavan "ymmärrettävästi" eurooppalaiset toimittajat Huawein edelle. Näin se voi tehdä esimerkiksi turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa.
Miksipä ei asettaisi, syrjiihän Kiinakin eurooppalaisia. Huawei on markkinajohtaja Euroopassa, mutta isoissa kiinalaisissa verkkohankkeissa eurooppalaiset valmistajat eivät kiilaa paikallisten valmistajien edelle.
Kiinassa suurin siivu verkkoprojekteista annetaan käytännössä aina kotimaisille yhtiöille.
Todisteita ei ole
On hyvin epätodennäköistä, että Saksa päätyisi toiseen tulokseen kuin Ranska tai Iso-Britannia. Angela Merkelin oma puolue Saksan kristillisdemokraatit kannattaa tiettävästi tiukempaa sääntelyä, mutta ei Huawei-boikottia.
Yhdysvaltain ja Kiinan välistä sapelinkalistelua seuratessa on syytä muistaa, että tulevaisuuden 5G nivotaan yhteiskuntaan ja liike-elämään tiukemmin kuin aiemmat kännykkäverkot. Se sykkii älytehtaissa, itse ajavissa autoissa ja kaikissa älylaitteissamme.
Siksi turvallisuus on äärimmäisen tärkeä kysymys.
Yhtä lailla on syytä muistaa, että Yhdysvallat ei ole esittänyt todisteita siitä, että Huawein verkoissa olisi takaportteja kiinalaisvakoojia varten. Siksi se ei tässä asiassa löydä montaa liittolaista Euroopasta.
Moni muistaa myös kesän 2013 tietovuodot. Saksalaislehti Der Spiegel kertoi yhdysvaltalaisten salakuunnelleen eurooppalaisten valtionpäämiesten puhelimia.
Yksi salakuunnelluista oli liittokansleri Angela Merkel.
Lapsuuden kesäpäivät Suomessa ovat täynnä aurinkoa, uimista ja saunomista. Anna Takanen nauraa ja syö laivalta tuotuja tuliaiskarkkeja yhdessä serkkujensa kanssa. Yhteistä kieltä ei oikein ole, mutta se ei haittaa.
Kaikki on ihanasti, mutta isoäiti itkee vähän väliä liikuttuneena. Se on hieman outoa, mutta lapsena sellaista ei mieti.
Vasta myöhemmin aikuisena Anna Takanen ymmärsi, miksi isoäiti itki ja miksi isä katosi mökillä pitkiksi ajoiksi viettämään aikaa veljensä kanssa.
Saara Takanen vei poikansa kuvattavaksi, kun perhe oli vielä koossa. Pojille jouduttiin lainaamaan ehjät vaatteet kuvausta varten.Anna Takasen kotialbumi
Annan isä Timo Takanen oli lähetetty neljävuotiaana Ruotsiin pois sodan jaloista. Timo sairasti keuhkotautia, eikä lääkkeisiin ollut rahaa. Kaikesta oli pulaa, myös ruuasta. Kun puoliso kuoli sodassa, yksinhuoltajaksi jääneellä Saaralle ei ollut enää vaihtoehtoja. Hän lähetti vanhemman poikansa Ruotsiin parantumaan.
Timo lähti lappu kaulassa elämänsä pituiselle matkalle. Ensin Vilppulaan juna-asemalle ja sieltä Tukholmaan muiden sotalasten kanssa. Tarkoitus oli tietenkin, että lapset palaavat Suomeen, kun sota loppuu, mutta hyvin moni 80 000 lapsesta jäi Ruotsiin.
Niin kävi myös Timo Takaselle.
Finnjävel oli yleinen haukkumanimi
Kun Anna Takanen, 51, oli lapsi, häntä kiusattiin sukunimensä takia. Finnjävel oli 1970-luvulla oiva haukkumasana, eivätkä luokan ilkeimmät muka ymmärtäneet Annan puhetta, vaikka hän puhui samaa riikinruotsia kuin muutkin. Eihän Annan isäkään osannut lainkaan suomea.
– Olin aivan ymmälläni, sillä meillä kotona oli niin ruotsalaista kuin olla voi. Elin koko nuoruuteni ikään kuin välitilassa. Suomalaiset juureni ovat vaikuttaneet paljon identiteettiini ja olen joutunut pohtimaan sitä paljon.
Kun Annan isä kuoli pari vuotta sitten, syntyi ajatus kirjoittaa kirja isän kokemuksista.
– Halusin murtaa sen hiljaisuuden, joka liittyy sotalapsiin ja heidän lastensa elämään. Siinä on paljon surua ja häpeää.
Näytelmän ja kirjan myötä monet sotalapsien jälkeläiset ovat ottaneet yhteyttä Anna Takaseen ja kertoneet kokemuksiaan.Pekka Tynell / YLE
Takanen oli käsitellyt aihetta jo aiemmin ohjaamassaan näytelmässä Fosterlandet. Se sai ensi-iltansa Göteborgin kaupunginteatterissa vuonna 2015. Näytelmä nähtiin myös Svenska Teaternissa Helsingissä.
Annan isä ehti nähdä näytelmän ja oli vaikuttunut.
– Hän totesi ensi-illan jälkeen, että vaikeinta taisi olla äideillä.
Juuri äitien tunteita Anna Takanen haluaa korostaa. Nykyään hän ymmärtää, miksi isoäiti itki niin paljon Annan isän vieraillessa Suomessa.
– Voi vain kuvitella, millainen trauma lasten lähettäminen vieraaseen maahan on ollut. Nykyään viikon leirikoulukin tuntuu kamalalta. Tuohon aikaan ei ollut kännyköitä, ei edes puhelimia.
Perehtyessään sotalapsien historiaan Anna Takanen huomasi, miten vähän äitien kohtaloa oli käsitelty. Lasten asemasta oli kirjoitettu jonkin verran, mutta enimmäkseen historiankirjoitus keskittyi miesten näkökulmiin.
– Minusta sotaäitien ja sotalapsien asema tulisi virallisesti tunnustaa, vaikka viettämällä heille nimettyä päivää.
80 000 lapsen lähettäminen naapurimaahan on edelleen suurin yksittäinen lasten maasta siirto maailmanhistoriassa. Anna Takanen on pohtinut paljon myös nykyajan pakolaislapsia, joita on tälläkin hetkellä liikkeellä lähes 10 miljoonaa ympäri maapalloa.
– On hyvä kysyä, miten suhtaudumme pakolaisiin ja lapsiin, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan sodan tai muun hädän takia. Kyse on empatiasta – millainen kyky meillä on siihen nykyään?
Sijaisvanhempia neuvottiin olemaan kiintymättä lapsiin
Annan isän koko elämää varjosti epätietoisuus siitä, miksi hänet lähetettiin Ruotsiin. Miksi häntä ei haluttu takaisin Suomeen?
– Saara lähetti kirjeitä sijaisvanhemmille Ruotsiin, joissa hän toivoo, että isäni voisi olla vielä jonkin aikaa Ruotsissa, sillä Suomessa kaikesta oli pulaa. Hän kuitenkin kirjoittaa, että haluaa Timon takaisin jossain vaiheessa. Isäni löysi nämä kirjeet vasta, kun sijaisvanhemmat kuolivat.
Timo Takanen ja hänen ruotsalaiset vanhempansa Alma ja Gustav Bengtsson.Anna Takasen kotialbumi
Timo Takasen lapsuus ruotsalaisessa perheessä oli mukiinmenevää, mutta rakkautta sijaisvanhemmilta ei juuri herunut, vaikka he Timosta pitivätkin.
– Sijaisvanhempia neuvottiin olemaan kiintymättä liikaa lapsiin. Sitä neuvoa isänikin kasvattivanhemmat noudattivat, vaikka heillä ei ollut omia biologisia lapsia.
Äidin lisäksi Timo kaipasi veljeään Leeviä. Pikkuveli oli saanut jäädä Suomeen, mutta hän joutui asumaan suurimman osan ajastaan isovanhemmillaan. Saara-äiti meni töihin kaupunkiin, eikä uusi puoliso sulattanut lapsia edellisestä liitosta.
– Timolla ja Leevillä oli uskomaton yhteys. Heissä oli paljon samaa niin ulkoisesti kuin luonteenpiirteissäkin. He viihtyivät toistensa seurassa, vaikka meni vuosikausia ennen kuin he tapasivat toisensa. Vuoden, parin odotus venyi 13 vuodeksi.
Timo oli 17-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa Suomeen tapaamaan perhettään. Saara itki lähes koko parin viikon vierailun ajan. Tunteet olivat pinnassa. Veljekset etsivät sanakirjoista sanoja, mutta yhteinen sävel löytyi helposti.
– Myöhemmin isäni oppi muutaman sanan suomea, sillä hän kävi armeijan Suomessa. Isälle ja Leeville syntyi kuitenkin aivan omanlainen kieli, jota kukaan muu ei ymmärtänyt. Se oli sekoitus suomea, ruotsia ja joitain aivan uusia sanoja, nauraa Anna Takanen.
Riita johti automatkalle Suomeen
Opiskellessaan teatterikorkeakoulussa Malmössä Anna Takanen alkoi kiinnostua enemmän juuristaan. Hän yritti kysellä isältään Suomen puoleisesta suvusta ja lapsuuden tapahtumista. Isä vaikeni.
– Hän kertoi mielellään hauskoja tarinoita ja muistoja. Mistään ikävästä hän ei halunnut puhua. Hän oli joutunut sulkemaan sisimpänsä jaksaakseen elää.
Äiti ja poika tapasivat 13 vuoden jälkeen. Kuvassa Timo on 17-vuotias.Anna Takasen kotialbumi
Juuri ennen opintojen päättymistä Annalle ja isälle tuli iso riita. Anna vaati saada tietää enemmän isänsä menneisyydestä ja Suomesta.
– Huusin isälle, että minulla on oikeus tietää menneisyydestäsi. Se on osa minuakin.
Isä heltyi jonkin ajan päästä ja ehdotti yhteistä automatkaa Suomeen. Isä ja tytär ajoivat Suomeen ja kävivät katsomassa sukunsa paikkoja. Sen matkan aikana Timo Takanen kertoi tyttärelleen kaikki tarinat, jotka ovat päätyneet kirjaan Sinä olet suruni.
– Matka Suomeen oli vaikea, mutta välttämätön. Olen iloinen, että hän jakoi vaikeatkin asiat kanssani. Välillä hän joutui sanomaan, ettei jaksa enää.
"Isä ei sietänyt yllätyksiä"
Anna Takanen on tavannut monia sotalasten jälkeläisiä tehdessään ensin näytelmän ja myöhemmin kirjan isänsä elämästä. Keskusteluissa on noussut esiin paljon samankaltaisia kokemuksia. Hiljaisuus on määrittänyt myös sotalasten jälkeläisten elämää.
– Joidenkin vanhemmat ovat jopa sanoneet, etteivät halua kertoa tapahtumista, ettei lapsi joudu ajattelemaan asiaa.
Kun sotalasten elämä tuli tutummaksi, Anna Takanen ymmärtää monia asioita. Esimerkiksi sen, miksi hänen isänsä vihasi yllätyksiä.
– Hän oli kokenut sellaisen yllätyksen lapsena, ettei enää sietänyt niitä. Hän halusi kontrolloida asioita. Ehkä siksi hänestä tuli poliisi.
Puhumattomuus on vaikuttanut paljon sotalasten elämään. Erityisen koskettavana Anna Takanen muistaa erään kohtaamisen Fosterlandet-enäytelmän jälkeen.
– Eräs mies tuli kertomaan minulle kokemuksistaan. Hän oli varma, että joutui siksi Ruotsiin, koska oli ollut niin tottelematon lapsi. Mies oli 80-vuotias ja oli koko elämänsä ajatellut niin.
Suomalaiset juuret ovat rikkaus
Anna Takanen on tehnyt pitkän uran Ruotsin teatterimaailman huipulla. Näyttelijäntyön lisäksi hän on johtanut maan merkittäviä teatteritaloja. Ensin oli pitkä pesti Göteborgissa teatterinjohtajana ja sitten Tukholmassa. Viime vuonna Takanen päätti kuitenkin jättäytyä sivuun johtajan paikalta Tukholman kaupunginteatterista. Pohjoismaiden suurimman teatteritalon johtaminen ei ollut enää antoisaa. Nyt on taiteellisen työn vuoro.
– Haluan jälleen näytellä, ohjata ja kirjoittaa.
Anna Takanen jatkaa yhä Tukholman kaupunginteatterissa, mutta nyt näyttelijänä ja ohjaajana.Pekka Tynell / YLE
Suomessa Takanen vierailee useamman kerran vuodessa. Hän tapaa serkkujaan ja viihtyy muutenkin täällä.
– Isälleni Suomi merkitsi jonkinlaista surua. Minulle se on aina ollut iloa ja valoa. Pidän juuriani suurena rikkautena.
Oli lunta tai ei, opiskelijoiden perinteistä talvifestivaalia Pikkulaskiaista se ei estä.
Liukkaat laskut oli taattu paikallisista jäähalleista Turun ydinkeskustaan kärrätyillä lumikuormilla.
Yleisöä ja tuomareita lietsottiin liekkeihin mitä moninaisimmin keinoin.Jouni Koutonen / Yle
Aurakadulle tuotiin tonneittain lunta, kertoo tapahtuman päätuottaja Niklas Rimpi. Lumikuorma jouduttiin tuplaamaan suunnitellusta keskiviikkoillan vesisateen vuoksi.
– Meillä on kuusi kuormalavallista lunta, siitä tulee sellainen 70 tonnia. Kävimme Parkin kentän ja Impivaaran jäähallin pihalta tyhjentämässä lumet, sanoo Rimpi.
Laskijat ja yleisö olivat hymy huulilla. Jouni Koutonen / YleAurakadulle oli tuotu myös jonkin sortin purjevene.Jouni Koutonen / YleOsallistujat olivat panostaneet pukeutumiseen.Jouni Koutonen / Yle
Lähes 10 000 opiskelijaa eri puolilta maata ja tuhansia katsojia keräävä tapahtuma tuotiin nyt ensimmäistä kertaa aivan Turun sydämeen, rakennustyömaana olevan kauppatorin kulmalle.
– Perinteisesti puolet lipunostaneista osallistuu mäenlaskuun. Sää tietenkin vaikuttaa aina osallistujamäärään, mutta nyt näyttää hyvältä, arvioi Rimpi torstaina aamupäivällä.
Aurakadulla nähtiin toinen toistaan hienompia virityksiä.Jouni Koutonen / YleTapahtuman kaikki 9 600 lippua myytiin loppuun. Jouni Koutonen / YlePäätuottaja Niklas Rimpi iloitsi aurinkoisesta talvipäivästä, vaikka luonnonlumesta ei Turussa ole tietoakaan.Paula Collin / Yle
Aiemmin Puolalanpuistossa pidetyssä tapahtumassa on nähty erikoisia laskupelejä ja värikkäitä asuja, muun muassa sohvia ja karhupukuja.
Tämänvuotisen muodin näet suorana lähetyksenä Yle Areenasta. Iltapäivän kuluessa kokoamme tälle sivulle myös Pikkulaskiaisen näyttävimpiä ja erikoisimpia asu- ja ajoneuvokokonaisuuksia kuvagalleriaan.
Pikkulaskiaisen maskotti Pikku lietsoi tunnelmaa.Johanna Manu / YleEläimellistä menoa ja ajoneuvo nurin.Jouni Koutonen / Yle
Riehaa riittää pikkutunneille
Vuodesta 1991 järjestetyn Pikkulaskiaisen takana on Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry. Sen eteen työskentelee pitkälti toista sataa henkeä vapaaehtoiset mukaan lukien.
Jotkin kulkupelit kärsivät lieviä vahinkoja matkan varrella.Jouni Koutonen / Yle
Paikallisten opiskelijoiden ohella talvifestivaali kerää kävijöitä eri puolilta maata. Tapahtuman kaikki 9 600 lippua on myyty loppuun.
Tänä vuonna ympäristökysymykset on huomioitu aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi tapahtuman tölkkikierrätyspisteistä pullopanttirahat ohjataan ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin.
Meno äityi Aurakadulla näin villiksi. Jouni Koutonen / YleTässä yksi opiskelijoiden kekseliäistä kulkupeleistä. Jouni Koutonen / Yle
Mäkitapahtuman jälkeen opiskelijat jalkautuvat approkierrokselle keräämään leimoja suorituspaikoilta. Niitä ovat baarien ja pubien ohella tietyt ruokaravintolat ja vähittäistavaraliikkeet.
Keskustan ravintolat täyttyvät myöhäisillasta Pikkulaskiaisen jatkoilla. Useissa ravintoloissa esiintyy nimekkäitä kotimaisia artisteja kuten Kasmir, Nelli Matula, Elias Gould ja Töölön ketterä.
Jatkojen päätapahtumassa Logomossa esiintyy muun muassa hollantilainen dj Brooks.
Turun keskusta täyttyi tuhansista opiskelijoista, eikä ilmeisesti tyhjene ennen kuin pikkutunneilla.Jouni Koutonen / Yle
Euroopan maat harkitsevat, miten ne vastaavat Kreikan avunpyyntöön nuorien turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Toistaiseksi vasta Ranska on lupaillut, että se voi auttaa.
Suomessa sisäministeriö sai syksyllä hallitukselta tehtäväkseen selvittää mahdollisia siirtoja. Yle sai sisäministeriöstä tietoja valmistelusta.
Hallitus ei ole vielä ratkaissut, mitä se tekee.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi Ylen haastattelussa tiistaina, että lapsia pitäisi auttaa mahdollisimman pian. Hän kertoi toivovansa, että hallitus tekee päätöksen nopeasti.
– Mielestäni jokaisen eurooppalaisen jäsenvaltion täytyy miettiä, miten näitä ulkorajavaltioita autetaan ja tuetaan. Suomella on tässä erityisintressi, sillä mekin olemme pitkän ulkorajan omaava valtio. Yhteistyön ja yhteisen vastuun jakamista pitää olla, Ohisalo sanoi eduskunnassa torstaina.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) pidättäytyy kertomasta, mikä hänen kantansa on, vaikka pitääkin Kreikassa olevien nuorten tilannetta vakavana.
– Itselläni ei vielä ole tässä vaiheessa kantaa, enkä sitä kertoisikaan. Koen, että on parempi keskustella hallituksen keskuudessa yhdessä ja tulla sitten tulla yhteisellä linjalla ulos, Marin sanoo.
Keskustan Katri Kulmunin (kesk.) mukaan asiasta on puhuttu hallituksen piirissä syksyllä, mutta Kulmuni kertoo yllättyneensä siitä, että Ohisalo nosti asian nyt esiin.
– Hallitus käsitteli viime syksynä turvapaikanhakijoiden tilannetta ja sen jälkeen asia ei ole hallituksen pöydällä ollut, eli sikäli tämä tuli vähän yllätyksenä.
Kulmuni sanoo myös, että pakolaisleiri ei ole pikkulapsien paikka.
Tämä siirtojen valmistelusta tiedetään tässä vaiheessa:
1. Mistä nuoria tuotaisiin ja keitä he ovat?
Nuoria tuotaisin Kreikan pakolaisleireiltä. Leirejä on saarilla, mutta nuoria on siirretty myös Manner-Kreikan vastaanottokeskuksiin. Kyse on etupäässä teini-ikäisistä nuorista. Kaikkiaan ilman vanhempia tulleita on Kreikassa noin 5 000.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkäri kertoi tänään Ylelle, kuinka surkeat olot nuorilla Kreikassa on. Esimerkiksi pahamaineisella Morian leirillä lapsilta puuttuu jopa puhdasta vettä ja asuintilat ovat kelvottomia.
UNHCR:n tilastojen mukaan enemmistö Kreikkaan tulleista lapsista on lähtöisin Afganistanista, Syyriasta ja Irakista. Enemmistö on yli 15-vuotiaita.
2. Miten siirto toteutettaisiin?
Ylen sisäministeriöstä saamien tietojen mukaan nuoret eivät ole esimerkiksi kiintiöpakolaisia vaan turvapaikanhakijoita.
Suomeen saapuu tällä hetkellä hyvin vähän turvapaikkaa hakevia ihmisiä, joten vastaanottoon olisi hyvin kapasiteettia. Suomen viranomaiset voisivat matkustaa Kreikkaan valitsemaan tänne tulevia ja tarvittaessa esimerkiksi selvittämään turvapaikanhakijoiden ikää.
EU:lta on saatavissa tukirahaa vastaanottovaiheen kulujen maksamiseen, eikä siitä sisäministeriön mukaan jäisi Suomelle kuluja.
3. Kuinka pitkälle asiaa on valmisteltu?
Sisäministeriö on seurannut Kreikan tilannetta ja valmistellut aiemmin esimerkiksi sisäisiä siirtoja, joilla EU-maat siirsivät Kreikasta ja Italiasta turvapaikanhakijoita.
Syksyn aikana ministeriö on valmistautunut eri vaihtoehtoihin ja toimittanut selvitykset hallitukselle. Poliitikkojen kuitenkin pitäisi tehdä päätös, minkä verran nuoria Suomi siirtää jos siirtää, ja milloin tämä tapahtuisi.
4. Miten Suomen hallitus aikoo käsitellä asian?
Hallituksen sisällä sisäministeri Ohisalo nosti asian esiin Ylen haastattelussa tällä viikolla.
Ohisalo sanoo, ettei päätöksentekoaikataulu ole hänen käsissään. Pääministeri Marin vetoaa muihin kiireisiin ja sanoo, että päätöksenteolle olisi aikaa aikaisintaan seuraavalla viikolla.
Kumpikaan ei suostu ennakoimaan siirrettävien alaikäisten määrää.
5. Mitä muut Euroopan maat tekevät?
Kreikka on tehnyt avunpyyntönsä jo kuukausia sitten sekä EU-komissioon että suoraan jäsenmaille. Tiettävästi yksikään maa ei ole vielä vastannut siihen.
Ranska on kertonut, että se voisi mahdollisesti ottaa 400 nuorta. EU-maat vaihtavat tietoja siitä, mitä kukin suunnittelee.
Itämeri voi nyt huomattavasti paremmin kuin vielä noin neljäkymmentä vuotta sitten.
Esimerkiksi mereen päätyvän fosforin määrää on pystytty vähentämään 1980-luvulta lähtien noin 60 prosenttia.
Yhdeksän valtion rajaamaa Itämerta on totuttu luonnehtimaan maailman saastuneimmaksi mereksi. Nyt tutkija olisi valmis luopumaan vanhasta sloganista.
– Maailman saastunein meri oli varsin validi luonnehdinta vielä omassa lapsuudessa ja nuoruudessani. Ihmisen toimesta haitallisia aineita on joutunut mereen kauan ja päätyy edelleen, mutta kuormaa on onnistuttu merkittävästi vähentämään, erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Menneinä vuosikymmeninä esimerkiksi jätevedet päästettiin mereen puhdistamattomina. Se näkyi Itämeren eliöstössä: Itämeren merikotkat olivat vähällä hävitä. Toisaalta hylkeet eivät onnistuneet lisääntymään, koska niiden ravinnon myrkkypitoisuudet olivat korkealla.
Itämeren kaloja esittelevän kotkalaisen akvaariotalo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen jakaa tutkijan näkemyksen.
– En ole ihan niin huolissani Itämeren tilasta kuin vielä joitain vuosia sitten. Itäisellä Suomenlahdella veden laatu on parantunut.
Tutkijan mukaan vanhasta sloganista voidaan jo luopua, mutta työ Itämereen päätyvien saasteiden vähentämiseksi ei silti ole ohi.Derrick Frilund / Yle
Sinilevät esimerkki rehevöitymisestä
Hyvät uutiset kuitenkin sikseen, sillä työtä riittää yhä.
Itämeri kärsii edelleen rehevöitymisestä. Sitä pidetään meren pahimpana ongelmana.
– Sehän vaikuttaa meidän kaikkien kesäelämään. Esimerkiksi sinilevät ovat suuri ongelma, Saukkonen sanoo.
Rehevöityminen on aiheuttanut myös eri kalalajien yksilömäärän vähenemistä, jos nyt ei suoranaista lajikatoa.
– Tällainen on esimerkiksi kampela. Sen elinalueilla hiekkaisissa pohjissa on niin paljon sedimenttejä ja mujua, ettei sopivaa elinympäristöä ole, Saukkonen sanoo.
Itämeren rannikkovaltioissa meren suojeluun on tartuttu sitä ponnekkaammin, mitä enemmän mailla on rantaviivaa ja meren rannoilla asuvia ihmisiä. Ruotsi ja Suomi ovat työn eturintamassa.
Ruoantuotannon päästöt ovat kompastuskivi
Vaikka ihmisen aiheuttama ravinnekuormaa onkin pystytty pienentämään, on syvänteiden happitilanne samaan aikaan heikentynyt.
– Se on osin peittänyt positiiviset saavutukset. Hapettomasta pohjasta vapautuu fosforia, joka ylläpitää rehevöitymistä. Nyt valitettavasti myös ilmaston lämpeneminen lämmittää meriä, mikä huonontaa happitilannetta, Knuuttila sanoo.
Eniten haittaa on ruoantuotannossa syntyvistä fosforipäästöistä. Maatalous aiheuttaa Knuuttilan mukaan vähintään puolet Itämeren fosforikuormasta. Fosforia on vuosien saatossa valunut meriin myös jätevesien mukana.
– Ne päästöt on saatu hyvin hallintaan. Sen sijaan ruoantuotannon päästöjen suhteen ei ole vielä saavutettu merkittäviä tuloksia oikein missään Itämeren maassa, Knuuttila sanoo.
Ruoantuotannosta aiheutuvaa fosforikuormaa pitäisi Knuuttilan mukaan pystyä pienentämään vielä kolmannes nykyisestä. Ehkä enemmänkin, koska ilmaston lämpeneminen nakertaa hyviä saavutuksia, ja vie asetetut tavoitteet yhä kauemmaksi.
Ravinteiden ohella meriin päätyy myös haitallisia lääkeaineita ja mikromuoveja.
Itämeren kalaa lautaselle
Tutkija on kuitenkin toiveikas, sillä hyviä esimerkkejä on.
Muun muassa Venäjällä on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Pietarin jätevedet on saatu puhdistuksen piiriin. Myös ison lannoitetehtaan fosforipäästöt saatiin nopeasti loppumaan.
– Tällä hetkellä ilmastonmuutos on tekijä, johon me emme suhteellisesti pysty niin paljon vaikuttamaan kuin ravinnepäästöihin. Meidän pitäisi silti tehdä kaikki voitavamme, jotta ilmaston ja merien lämpeneminen saadaan pysähtymään, Knuuttila sanoo.
Mitä yksittäinen ihminen sitten voi tehdä?
– Omaan ravinnejalanjälkeen voi vaikuttaa tehokkaimmin vähentämällä liha- ja maitotuotteiden syömistä. Kulutusta voi korvata syömällä Itämerestä kestävästi pyydettyä villikalaa, jolloin merestä poistuu ravinteita. Näillä toimenpiteillä pystyy nopeimmin vaikuttamaan Itämeren tilaan, Knuuttila sanoo.
Itämeren suojelutyöhön kerätään myös rahaa. Esimerkiksi vuoden loppuun kestävä John Nurmisen Säätiön uusi Meidän meri -kampanja käynnistettiin helmikuun alussa. Säätiö pyrkii keräämään miljoona euroa säätiön Itämeren hyväksi tehtävään työhön.
Itäisen Suomenlahden rannikolta mukana ovat esimerkiksi Kotkan kaupunki sekä kaupungissa sijaitsevat Merikeskus Vellamo ja akvaariotalo Maretarium.
– En usko, että meri tulee olemaan hyvässä tilassa vielä vuosikymmenen tai kahdenkaan päästä, mutta en usko, että se tästä lähivuosikymmeninä oleellisesti myöskään heikkenisi. Niin paljon olemme jo onnistuneet vähentämään päästöjä, Knuuttila sanoo.
Tämän vuoden viimeinen penkkariajelu tapahtui tänään torstaina, kun eri puolilla Suomea abien rekat kurvasivat pitkin katuja. Ensimmäistä kertaa penkkarit ajoittuivat useammalle päivälle, esimerkiksi viime viikon torstaina osa abeista juhlisti penkinpainajaisia esimerkiksi Tampereella ja Turussa.
Tuolloin lakanoissa näkyivät muun muassa Greta Thunberg, Muumit ja Simpsonit. Teemoina olivat niin huumori, elokuvat, kannanotot kuin stressikin.
Samoja teemoja nähtiin myös tänään penkkariautojen kyljissä. Kokosimme tähän juttuun lakanakuvia eri puolilta Suomea.
Kemissä abien yhdessä lakanassa oli Greta Thunberg.Jari Peltoperä / YleKokkola kuului niihin paikkakuntiin, jossa penkkareita vietettiin vasta tänään.Heini Holopainen / YleEspoossa rekan kyljessä olivat Leijonakuningas ja Paavo Pesusieni.Tuulia Thynell / YleHelsingissä rekan kyljessä oli myös Greta Thunberg.Petteri Sopanen / YleSipoossa lakanoissa oli viittaus Netflixiin ja Joker-elokuvaan.Sara Salmi / YleKokkolassakin rekan kylkeä koristi Paavo Pesusieni -meemi.Heini Holopainen / YleEspoossa kaikkiaan 1 800 abia juhlisti penkkareita tänään.Tuulia Thynell / YlePenkkarirekka Helsingissä.Petteri Sopanen / YleStressi oli yhtenä teemoista Seinäjoella.Antti Kettumäki / YleJuhlahumua Vaasassa.Merja Siirilä / YleLisää vaasalaisia abeja.Merja Siirilä / YlePenkkarirekka Kokkolassa.Heini Holopainen/Yle
Korjattu 13.2.2020 klo 13.39: Korjattu useampaa kohtaa, sillä penkkareita on vietetty tänä vuonna useampana kuin kahtena päivänä. Aiemmin jutussa luki, että niitä olisi vietetty vain kahtena päivänä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen avustajien määrää todennäköisesti lasketaan hallituskauden aikana.
– Hallituskauden aikana avustajien määrää tarkastellaan ja pidän todennäköisenä, että ainakin sosiaalidemokraattien osalta määrää myös lasketaan, Marin sanoi eduskunnan kyselytunnilla.
Kyselytunnilla perussuomalaiset nosti hallituksen avustajien määrän keskusteluun.
Kysymyksen esittänyt Mauri Peltokangas (ps.) viittasi Suomen päättyneeseen EU-puheenjohtajuuskauteen, jolla perusteltiin hallituskauden alussa avustajien määrää. EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt.
Marinin hallitusta on arvosteltu poikkeuksellisen suuresta avustajamäärästä. Ministereitä avustaa 15 valtiosihteeriä ja 69 poliittista erityisavustajaa eli heitä on yhteensä 84. Vastaavasti Juha Sipilän (kesk.) hallituksella oli 42 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä.
Kyselytunnilla pääministeri Marin korosti avustajakunnan varmistavan, että valmistelu on huolellista. Hän käytti esimerkkinä esitystä hoitajamitoituksesta, jonka rahoituksen valmistelu vaati Marinin mukaan paljon töitä.
Salikeskustelussa hallituspuolueiden kansanedustajat käyttivät vertailukohtana pieneen avustajamäärään tukeutunutta Sipilän hallitusta, jota syytettiin huonosti valmistelluista esityksistä.
Poliisi takavarikoi hakaristiliput Helsingissä uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kulkueesta. Poliisi aloitti tapauksesta esitutkinnan, jonka kohteena oli neljä miestä.
Valtakunnansyyttäjä katsoi, että hakaristilippujen edustama viesti kohdistuu tiettyihin kansanryhmiin ja on rikoslain edellä mainitun säännöksen tarkoittamin tavoin uhkaava ja solvaava.
Lipun ilmentämä uhkaava ja solvaava ideologinen viesti on varsin yksiselitteinen ja yleisesti tunnettu, eivätkä epäillyt itse ole tuoneet esitutkinnassa ilmi mitään muutakaan perustelua lippujen käyttämiseen mielenosoituksessa, syyttäjälaitoksen tiedotteessa sanotaan.
Korkein oikeus määräsi viime maaliskuussa PVL:n väliaikaisesti kielletyksi ja sen toiminnan lopetettavaksi. Korkein oikeus myönsi liikkeelle valitusluvan, ja lopullinen ratkaisu tulee myöhemmin.
Syytteet myös koululla pidetystä mielenilmauksesta
Samassa yhteydessä valtakunnansyyttäjä määräsi syytteitä nostettavaksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan koskien mielenilmausta, joka järjestettiin Merilahden koulun läheisyydessä 25.4.2018.
Tilaisuudessa pidettiin nuorille koululaisille osoitettu, internetiin levitetty rasistinen puhe, jossa uhattiin, paneteltiin ja solvattiin tiettyjä maahanmuuttajaoppilas- ja nuorisoryhmiä.
Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen – lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja naisilla.
Kasvussa ovat masennus- ja ahdistushäiriöt – asiantuntijoiden mukaan myös työuupumukset. Työuupumusten määrää ei tiedetä, sillä se ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.
– Yleisesti tiedetään, että työuupumuksen kautta voi syntyä masennus, ja masennuksen ja työuupumuksen oireet ovat päällekkäisiä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.
Työterveyslaitos kertoi määrittävänsä työuupumukselle raja-arvot, jotta sen tunnistaminen helpottuu. Tärkeää olisi myös saada enemmän tietoa ja tilastoa siitä, mistä poissaolot johtuvat.
– Monella työpaikalla tämä näkyy ja työnantajat tietenkin miettivät, mitä asialle voi tehdä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
... ja sitten tuli ahdistus
41-vuotias Anna työskenteli pitkään myyjänä päijäthämäläisessä kaupassa vuorotyössä. Vuosien mittaan hän kyynistyi, menetti mielenkiintonsa ja kiire murensi hänet. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia.
– Se alkoi olla tosi ahdistavaa. Kun pääsin töistä, ajattelin vain sitä seuraavaa työpäivää. En saanut oikein untakaan. Ihan kuin joku olisi puristanut rinnassa, Anna kuvailee.
Anna ryhtyi jatko-opiskelemaan ja jäi opintovapaalle. Opintovapaan loppuessa hän tajusi, ettei voi palata takaisin entiseen työpaikkaansa. Annalle, kuten monelle muulle työssään uupuvalle, kirjataan diagnoosiksi masennus sairauspäivärahaa varten.
– En koe, että olisin ollut masentunut. Uupumus selvästi johtui työstä: se oli ennen niitä masentavia ajatuksia ja oireita.
Suomalaisten uusi kansantauti
Mielenterveys on noussut suurimmaksi sairauspoissaolon syyksi, ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Siitä on tullut suomalaisten uusi kansantauti.
– Meidän keskeinen kansanterveydellinen haaste on tällä hetkellä mielenterveys. Täytyy ottaa vakavasti, että työelämä muuttuu ja sen riskit muuttuvat. Ongelma on tunnistettu, nyt pitää tutkia, selvittää ja löytää tehokkaita keinoja, sanoo Työterveyslaitoksen Mattila-Holappa.
Lisääntyviin poissaoloihin on kiinnitetty huomiota myös työeläkeyhtiöissä. Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan kolmanneksessa, jopa puolessa mielenterveyden takia sairauslomaa hakevien hakemuksissa näkyy nimenomaan kuormittuminen työstä.
– Ilmiö on nopea ja jyrkkä. Ei ole viitteitä siitä, että suomalaisten mielenterveys rapautuisi yhtä jyrkästi kuin se on työkyvyttömyyden syynä.
Myös Psykologiliiton työterveyden työryhmässä on kiinnitetty työuupumusten määrään huomiota. Työterveyspsykologeja ei ole tarpeeksi siihen tilanteeseen, joka työpaikoilla vallitsee, sanoo työryhmän jäsen Miia Rautiainen.
– Usein kuulemme lauseen, että miksi minä en jaksa, kun kaikki muut jaksavat. Ei tiedetä, että moni muukin kamppailee jaksamisen kanssa työn ääressä.
Ylilääkäri Jan Schugkuskoo, että tietoisuus lisää oireilun ja työkyvyttömyyden määrää. Työeläkevakuutusyhtiössä onkin mietitty, antavatko lääkärit liian herkästi masennusdiagnooseja.
– Tulisiko myös kysyä, onko sairausloma hyvää masennuksen hoitoa, jos ei ole kyse vakavasta, lamauttavasta masennuksesta?
Mielenterveysongelmista johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla ja naisilla. Tässä kuvattuna 16–34 -vuotiaiden osuus. Laura Merikalla / Yle
Missä syy?
Annan on vaikea nimetä yhtä syytä työuupumukseensa.
– Suurimpana syinä olivat ehkä huono esimiestyö ja työvuorosuunnittelu. Olen ollut työssä, jossa on ollut yhtä lailla kova kiire, mutta kiire ei ole haitannut, jos esimies ja vuorosuunnittelu ovat toimineet.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen lisääntymiselle on haettu syytä, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
Tietoisuuden lisäksi työolot ovat saattaneet koventua, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
– Pitää olla monessa mukana. Myös vapaa-ajalla kuormitus on osittain kasvanut, sanoo Blomgren.
Asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että yhteiskunnassa vaatimukset ovat lisääntyneet. Mutta siihen ei tunnu olevan yhtä ainoaa syytä, miksi näin on.
– Yhä useammalla on työssä tietotekniikan elementtejä, pitää myydä, tehdä asiakaspalvelua, verkostoitua ja kerätä tietoa monesta suunnasta. Sitten on työelämän epävarmuus, odotusten ja todellisuuden kohtaaminen ja somen tuoma kohtuuton vertailupaine, luettelee Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Työpaikoilla tulisi käydä keskustelua, ei laittaa työntekijän piikkiin
Anna vaihtoi kuukauden sairausloman jälkeen toimipistettä ja ryhtyi tekemään lyhennettyä viikkoa. Se auttoi – pelkkä sairausloma ei olisi Annan mukaan ollutkaan ratkaisu tilanteeseen.
– Ei missään tapauksessa. Heti, kun näin sen ympäristön, jarrut löivät päälle.
Toipumisessa tärkeää olisi, ettei uupunut palaisi sairausloman jälkeen vanhaan oravanpyörään. Työpaikalla tulisi siis käydä keskustelua siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa, jotta uupuminen ei toistuisi.
Tästä syystä olisi tärkeää, että työuupumusta ryhdyttäisiin diagnosoimaan omana sairautenaan, sanoo Psykologiliiton Miia Rautiainen. Niin kauan, kun työuupumus käsitellään masennuksena, se nähdään työntekijän ongelmana, josta ei tarvitse työpaikalla puhua.
– Masennukseen saa keskusteluapua ja lääkehoitoa, mutta työuupumistilanteessa pitäisi saada muutosta myös työolosuhteissa, sanoo Rautiainen.
– Työuupumus tulisi systemaattisesti kirjata sairauspoissaolotiedon yhteyteen, jotta ilmiön yleisyyttä voitaisiin seurata, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holapan mukaan työpaikoilla on ryhdytty puhumaan avoimemmin mielenterveysongelmista. Meeri Niinistö / Ylelahti
Työkyvyttömyyden kasvua ei pitäisi jäädä katselemaan, toteaa Varman ylilääkäri Schugk. Hänen mukaansa sekä hoitokäytäntöihin että työeläkkeeseen tarvitaan nopeita muutoksia.
– On esimerkiksi syytä pohtia, onko määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki passivoivaa.
Ongelmista puhuminen helpommaksi
Myyjänä työskennellyt Anna toivoo, että työpaikoilla olisi helpompi puhua myös vaikeista asioista. Hän itse ei uskaltanut kertoa hyvissä ajoin tuntemuksista esimiehelleen, koska pelkäsi, miten työpaikalla reagoidaan väsymiseen.
– Kissan pöydälle nostaminen pitäisi käydä luontevammin. Ei uskalla puhua, kun pelkää, ettei oteta tosissaan.
Leimautuminen huolestuttaa työpaikoilla edelleen jonkin verran, tietää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa. Yleisesti kuitenkin koetaan, että puhumisesta olisi tullut aiempaa helpompaa.
Anna valmistuu uuteen ammattiin, ja toiveena on löytää työpaikka aivan uudelta alalta. Hän toivoo, että uudessa työpaikassa esimies ymmärtäisi työntekijän yksilölliset tarpeet.
– Kaikenlaisia ensiaputaitoja opetetaan työpaikoilla, mutta mielen puoli jää vähän vajaaksi, hän sanoo.
Keiteleläisessä Nilakan yhtenäiskoulussa alakoululaisilta tuli alkuvuodesta toive aikuisille: heidän mielestään isompien koululaisten kiroilua pitäisi vähentää.
Pienempien lasten mielestä kiroilu tuntuu pahalta.
– Se on ruman kuuloista. Se tarttuu helposti ja kaikki alkaa kiroilemaan, pohtii esikoulua käyvä Emmi Laulainen.
Nelosluokkalaisen Venla Siekkisen mukaan kiroilua kuulee koululla monta kertaa päivässä, etenkin jos liikkuu yläkoulun puolella.
Rehtori Ville Ahonen kertoo, että ongelmaan haluttiin tarttua heti. Siksi koululla käynnistettiin koko kevään kestävä kiroilemattomuuskampanja.
– Kiroilua on liian paljon ja se on liian rankkaa, harmittelee Ahonen.
Kahdeksasluokkalainen Ossi Vuorela kertoo, että kiroilu on yleistä erityisesti kaveriporukassa.Toni Pitkänen / Yle
Kiroilua ei enää pahoitella
Opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet lasten ja nuorten kiroilun arkipäiväistymisen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta arvioidaan, että kielenkäytön muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa netti ja some.
Myöskään kodeissa ei enää vaadita samaan tapaan käytöstapoja kuin ennen.
Ruma kielenkäyttö ei ole pelkästään yläkoulujen ongelma
– Nyt kovin pienetkin käyttävät todella räävitöntä kieltä, kuvailee OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.
Rehtorina ja sivistystoimenjohtajana Keiteleellä työskentelevä Ville Ahonen on ollut opetusalalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Hän kertoo, että puheen sisään tulevat välimerkkiveet ovat lisääntyneet selvästi.
Vielä uran alussa nuoret pahoittelivat, jos puheessa lipsahti kirosana.
– Nyt sitä ei enää tapahdu.
Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Noora Koposen pro gradu -tutkielmassa kävi ilmi, että kiroilusta huolimatta nuorten suhtautuminen siihen on konservatiivista.Ari Haimakainen / Yle
Itä-Suomen yliopiston opiskelija Noora Koponen on pian valmistuvassa pro gradu -tutkielmassaan selvittänyt nuorten kiroilua laajan kyselytutkimuksen avulla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että runsas välimerkkikiroilu on tyypillistä juuri teini-ikäisille. Nuorten itsensä mukaan joka toinen sana on kirosana.
– Uuden sanaston analysoiminen on vielä hieman kesken, mutta kyllähän se vittu on selkeästi eniten käytetty kirosana, kertoo Koponen.
Hänen mukaansa nuoret kertovat ottavansa mallia kiroiluun esimerkiksi tubettajilta ja pelimaailmasta.
Yhdeksäsluokkalaisen Miska Paanasen mielestä on hyvä, että kiroiluun puututaan koulussa kampanjan avulla.Toni Pitkänen / Yle
Esimerkillä on suuri vaikutus
Keiteleen yhtenäiskoulussa yläkoulua käyvät Ossi Vuorela ja Miska Paananen myöntävät, että he kiroilevat päivittäin. He pitävät itsekin tapaa rumana ja huonona esimerkkinä pienemmille.
Myös Koposen kyselytutkimuksessa nuoret kuvailivat kiroilua samaan tapaan.
Kiroilua harrastetaan erityisesti kaveriporukassa koulussa ja vapaa-ajalla.
– Eihän sitä mielellään kiroilisi, mutta se vaan tulee luonnostaan, sanoo Vuorela.
Julkinen kiroilu nousi puheenaiheeksi myös viime viikolla, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) syytti Ylen suorassa A-studiolähetyksessä Jussi Halla-ahoa (ps.) paskapuheesta.
Tämän seurauksena opetusministerin puheita pidettiin esimerkiksi Twitter-kommenteissa huonona esimerkkinä nuorille.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan päättäjät erilaisissa tehtävissä näyttävät esimerkkiä hyvästä keskustelukulttuurista.Toni Pitkänen / Yle
– Tottakai kaikki päättäjät erilaisissa tehtävissä toimivat esimerkkinä muille riippumatta siitä onko kyseessä opetusministeri, elinkeinoministeri tai joku muu, myöntää Andersson.
Hän muistuttaa, että kaikilla julkisuuden henkilöillä on vastuu yleisestä keskusteluilmapiiristä ja siitä, miten käyttäydytään muita ihmisiä kohtaan julkisessa keskustelussa.
– Käytin itse voimakasta sanavalintaa tilanteessa, jossa minua turhautti se, että keskustelussa annettiin virheellistä ja väärää tietoa. Tämä ei tule tavaksi, Andersson lupaa.
Koululaiset pitävät kauniisti puhumista tärkeänä
Kun Keiteleellä Nilakan yhtenäiskoulussa oppilailta kysyttiin viihtyvyyteen liittyviä asioita, oli kauniisti puhuminen yksi tärkeimmistä. Kiroilemattomuuskampanjalla vastataan konkreettisesti tähän huoleen.
Sekä ylä- että alakoululaiset pitävät kampanjaa hyvänä.
Rehtori Ville Ahonen sanoo, että kauniissa puheessa on kyse toisten kunnoittamisesta. Sitä yritetään nyt lapsille ja nuorille opettaa.
– Kiroilu voi olla kaveriporukan läppää, mutta ulkopuoliset saattavat pahoittaa siitä mielensä.
Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan ei syntynyt ratkaisua torstaina. Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto hylkäsi sovittelijan sovintoesityksen.
– Valitettavasti jouduimme hylkäämään sovittelijan esityksen. Katsoimme, että kiky-tuntien kompensaation hinta oli liian raskas kannettavaksi, Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo.
Sovittelijan esityksessä kiky-tunnit poistuisivat, mutta näiden sijaan työantajalla olisi oikeus muuttaa työnjohto-oikeudella uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä pääsiäisen jälkeinen lauantai säännöllisiksi työpäiviksi kolmen arkipyhäviikon osalta.
Lisäksi sovintoesityksessä työntekijöiltä poistuisi arkipyhäkorvaus pitkältäperjantailta sekä helatorstailta.
Työnantajaosapuoli Metsäteollisuus olisi ollut valmis hyväksymään sovintoesityksen. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén on pettynyt siihen, että ratkaisua ei syntynyt.
– Tämä oli erittäin valitettavaa. Esitys oli kompromissi, jossa huomioitiin molempia osapuolia. Olisi saatu nämä työtaistelut loppumaan, Hollmén sanoo.
Mekaanisen metsäteollisuuden tammikuun lopulla alkanut lakko jatkuu. Teollisuusliitto kertoi maanantaina, että työtaistelutoimet jatkuvat 8. maaliskuuta saakka, mikäli sopua ei synny.
Osapuolet jatkavat neuvotteluita sunnuntaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.
Tamperelainen tunnettu teatteriyrittäjä Petri Lairikko on tuomittu törkeistä talousrikoksista 2 vuoden ja 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lairikko on ollut omistajana ja vastuuhenkilönä Musiikkiteatteri Palatsissa, Tampereen Palatsiravintoloissa ja Tampereen YO-Talo Oy:ssa. Yritykset menivät konkurssiin.
Lairikko on tuomittu maksamaan konkurssipesille yli 730 000 euroa. Lairikko tuomittiin kolmesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kolmesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion torstaina.
Yrityksissä oli omistajana myös Lairikon vaimo, joka tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Lairikko ja hänen vaimonsa ovat tunnustaneet syyttäjän teonkuvauksesta ilmenevät rikokset.
Vaimo tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Lairikko tuomittiin vankeusrangaistuksen lisäksi viiden vuoden liiketoimintakieltoon.
Lairikko siirsi oikeuden mukaan itselleen tai lähipiirille yli 200 000 euroa Musiikkiteatteri Palatsin varoja vuonna 2012. Hän maksoi vaimolleen ja toiselle yritykselleen liikaa palkkaa ja tekijänoikeuskorvauksia.
Musiikkiteatteri Palatsi perustettiin vuonna 2008 Tampereelle. Yhtiö asetettiin konkurssiin vuonna 2017.
Tilit menivät sekaisin
Lairikko ei kirjannut läheskään kaikkia liiketapahtumia, mutta nosti itse tililtään kymmeniä tuhansia. Yrityksissä oli kaksi osakeantia, jotka tuottivat 200 000 euroa, mutta näitä ei kirjattu rahatilille.
Lairikko teki yhtiön kirjanpitoon kymmenien ja jopa satojen tuhansien arvosta kirjauksia ilman tositteita. Esimerkiksi teatterinjohtajan palkaksi oli laskelmassa merkitty yli 36 000 euroa. Veroilmoitustietojen mukaan johtaja sai kuitenkin palkkaa vuonna 2013 yhteensä yli 92 000 euroa ja vuotta myöhemmin yli 70 000 euroa.
Lairikko oli myös maksanut omia menoja Musiikkiteatteri Palatsin tililtä tai nostanut rahaa tililtä. Selitykseksi oli merkitty matkalaskuja.
Kirjanpitoa oli oikeuden mukaan laiminlyöty ja rahat menivät sekaisin eri yhtiöiden tilillä. Harhaanjohtavien tietojen määrä oli syyttäjän mukaan huomattavan suuri.
Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Britannian hallituksen kokoonpanossa tapahtuu suuria muutoksia vain kaksi kuukautta parlamenttivaalien ja kaksi viikkoa brexitin jälkeen. Pääministeri Boris Johnson on päättänyt vaihtaa useita ministereitä, muun muassa Pohjois-Irlannin asioista vastaavan ministerin.
Myös ympäristöministeri, asuntoministeri ja talousministeri joutuvat vaihtoon.
Lisäksi valtiovarainministeri Sajid Javid ilmoitti itse torstaina eronneensa tehtävästään. Lähteen mukaan Javid teki eropäätöksen sen jälkeen, kun Johnson oli halunnut vaihtaa kaikki hänen avustajansa.
Uudeksi valtiovarainministeriksi nousee Rishi Sunak. Valtiovarainministerin pitäisi esitellä uusi budjetti kuukauden kuluttua.
Uudeksi valtiovarainministeriksi nousee Rishi Sunak. Kuva on otettu heinäkuussa 2019.Neil Hall / EPA
Pohjois-Irlannin asioista vastaavan ministerin Julian Smithin erottamista pidetään yllättävänä, sillä hän on kerännyt paljon kiitosta Pohjois-Irlannin parlamentin ja hallituksen palaamisesta toimeen kolmen vuoden tauon jälkeen.
Ministerien vaihtamisen on Britanniassa tulkittu olevan merkki pääministeri Johnsonin halusta tiukentaa otettaan hallituksesta. Oppositiossa oleva työväenpuolue on vetänyt muutoksista omat johtopäätöksensä ja pitää niitä merkkinä kaaoksesta.
– Tämä on historiallinen ennätys. Hallituskaaos vain viikkoja vaalien jälkeen, ilkkuu työväenpuolueen varjohallituksen valtiovarainministteri John McDonnell.
Rakennusyhtiö YIT pyytää aliurakoitsijoiltaan lisäselvityksiä Helsingin Pasilaan viime syksynä valmistuneen Tripla-projektin töistä.
Pasilan uusi rautatieasema ja Tripla-kauppakeskus avattiin lokakuussa. Joulukuussa Triplan rakennuttaja YIT lähetti aliurakoitsijoilleen kirjeen, jossa se ilmoitti, ettei laskuja makseta, ennen kuin niiden oikeellisuus on tarkasti selvitetty.
Kyse on projektin loppuvaiheessa tuntilaskutuksella tehdyistä töistä sekä lisä- ja muutostöistä.
– Olemme havainneet siellä muutamia sellaisia epäselvyyksiä, joita haluamme selvittää, sanoo YIT:n tuotantojohtaja Pekka Luukkonen.
Epäselvyydet liittyvät hänen mukaansa muun muassa sähköiseen kulunvalvontaan.
Juuri ennen kauppakeskuksen ja aseman valmistumista työmaalla oli Luukkosen mukaan eri urakoitsijoiden kautta jopa 3 000 työntekijää, joista osan työpanos on laskutettu YIT:ltä tuntitöinä. Tuntitöinä on tehty muun muassa siivousta ja korjaustöitä.
Suuren työntekijöiden määrän ja projektin loppuvaiheessa tulleiden monien laskujen takia YIT halusi lisäaikaa laskujen tarkastukselle, Luukkonen kertoo.
– Halusimme itsellemme lisäaikaa siihen, että saadaan asiat selvitettyä kunnolla, että voidaan olla varmoja siitä, ettei minkäännäköisiä väärinkäytöksiä ole.
Kymmenien tuhansien eurojen saatavat
Pasilan rakennusprojekti on YIT:n mukaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, yli miljardin euron ja viiden vuoden hanke.
Varsinkin loppuvaiheessa hankkeessa on tehty pitkiä päiviä, mutta uusi asema ja kauppakeskus avattiin ajallaan, Pekka Luukkonen sanoo.
Selvityspyyntö on lähetetty Tripla-projektin kaikille aliurakoitsijoille, joita on YIT:n mukaan noin 300. Laskujen summat vaihtelevat Luukkosen mukaan muutamista sadoista euroista muutamiin tuhansiin. Yhdellä yrityksellä voi olla useita laskuja odottamassa. Yhteenlaskettunakin ne ovat hänen mukaansa vain pieni osa koko hankkeen kustannuksista.
Ylen saamien tietojen mukaan yksittäisen yrityksen saatavat voivat olla kymmeniä tuhansia euroja. Osa laskuista on erääntynyt jo pari kuukautta sitten.
Lisäselvityksessä YIT tarkistaa esimerkiksi, että aliurakoitsijan esittämät tuntimäärät tai lisätöiden tilaukset on hyväksynyt henkilö, joka on sopimuksessa siihen oikeutettu. Lisäksi yhtiö vertaa kulunvalvontatietoja ja urakoitsijan työntekijälistoja sekä tuntimääriä.
Triplan kauppakeskus avattiin viime vuoden lokakuussa.Henrietta Hassinen / Yle
Triplan pintoja mitataan ja tietoja verrataan aliurakoitsijoiden laskuttamien rakennusmateriaalien määrään.
Vastaavaa selvityspyyntöä kaikille urakoitsijoille ei YIT:n Luukkosen mukaan ole aiemmin lähetetty. Hän ei kuitenkaan pidä tilannetta tavallisesta poikkeavana.
– Kaikissa rakennushankkeissa pitää varmistua siitä, että laskut, mitä meille lähetetään, ovat aiheellisia ja niille on perusteet olemassa.
Ylen haastatteleman urakoitsijan mukaan hänen yhtiöllään on kymmenien tuhansien eurojen saatavat YIT:ltä. Hän kertoo tilanteesta nimettömänä, koska pelkää, että yhteistyö rakennusalan jätin kanssa voisi muuten päättyä.
Vuosia alalla ollut urakoitsija ei ole huolissaan omasta yhtiöstään, mutta hänen mukaansa toisia voi uhata jopa konkurssi.
– On sellaisia pieniä firmoja, jotka eivät pysty maksamaan omille työntekijöilleen palkkaa, kun YIT ei maksa laskujaan.
Urakoitsija kertoo toimittaneensa lisäselvityspyynnössä vaaditut tiedot YIT:lle, mutta ei vielä tiedä, koska laskut maksetaan.
Urakoitsija moittii YIT:n ratkaisua ilmoittaa yksipuolisesti kaikille urakoitsijoille, että maksut jäädytetään. Tuntityöt on hänen mukaansa jo hyväksytetty ennen laskutusta ne tilanneella YIT:n edustajalla.
– Tämän voisi hoitaa toisellakin tavalla, nostamalla jälkikäteen haasteen, jos jotain epäselvää löytyy.
Urakoitsijan mielestä YIT:n päätös vaatia lisäselvityksiä kaikilta urakoitsijoilta kertoo ongelmista Tripla-projektin hallinnassa.
– Sitä mukaa kun on rakennettu, sitä mukaa on tehty suunnitelmia. Monta työvaihetta on tehty ilman, että siihen on oikeasti ollut suunnitelmaa, tai suunnitelma on rakennettu työnjohdon kanssa siinä työn edetessä.
Toisaalta Triplan rakentaminen on ollut valtava ja monimutkainen projekti, hän myöntää.
– Kukaan ei pysty suunnittelemaan tuollaista kokonaisuutta täydellisesti, se on mahdotonta.
YIT: Urakka hallinnassa ja työt aikataulussa
YIT:n Pekka Luukkonen kiistää ongelmat. Hänen mukaansa urakka on ollut koko ajan hallinnassa ja työt on saatu aikataulussa valmiiksi.
– Kokonaisuutena ollaan erittäin hyvin onnistuttu tämän kokoluokan megahankkeen aikataulun hallinnassa. Varmasti kauppakeskuksen osalta oli toki lopussa kiirettä ja tehtiin viikonloppuina ja iltaisin töitä, mutta uskoisin että se on aika tyypillistä hankekoosta riippumatta.
Pasilan uusi asema ja kauppakeskus Tripla kuvattuna etelästä. Antti Kolppo / Yle
Laskujen selvitykset on hänen mukaansa aloitettu viime vuoden puolella ja osa laskuista on jo maksettu. Kymmenet urakoitsijat joutuvat kuitenkin vielä odottamaan saataviaan sekä tietoa siitä, onko urakka valmis.
Selvitysten valmistuminen ja laskujen maksaminen kestää vielä viikkoja.
– Mahdollisimman nopeasti pyritään pääsemään eteenpäin, mutta jonkin aikaa se vie.
Luukkosen mukaan urakoitsijat ovat ymmärtäneet lisäselvitysten tarvetta ja maksuajan venymistä pääsääntöisesti hyvin.
– Yritykset ovat halunneet olla mukana selvityksessä ja itsekin varmistua siitä, että kyllä he haluavat toimia jatkossakin varmasti YIT:n kanssa. Minun korviini ei ole tullut negatiivista palautetta.
Ylen haastatteleman urakoitsijan mukaan rakennusalalla on tavallista, että isompi yritys käyttää valta-asemaansa hyväkseen suhteessa pienempiin yrityksiin. Siitä huolimatta hän aikoo jatkossakin tehdä yhteistyötä YIT:n kanssa.
– Tottakai aion! Vaikka nämä saatavat jäisivät tulematta, yhteistyö kannattaa. Raha ratkaisee.
Raportoituja koronavirustapauksia on tällä hetkellä Kiinassa noin 53 000 kappaletta, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi torstaina tiedotustilaisuudessaan.
THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan tämä ei johdu siitä, että epidemiassa olisi tapahtunut suuri hyppäys ylöspäin, vaan siitä että raportointitavassa on tapahtunut muutos.
THL:n tilaston mukaan koronatapauksista 99 prosenttia on Kiinassa, muissa Aasian maissa tapauksia on 201, Pohjois-Amerikassa 20 ja Australiassa 15.
Koronovirukseen liittyviä kuolemantapauksia on 1369, joista Kiinan ulkopuolella on vain yksi.
Suomessa on tiedossa yksi koronavirustartunta. Sairastunutta kiinalaisturistia hoidettiin ja hänen tilaansa seurattiin Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Hänen tilansa on jo parantunut, eikä hänen lähettyvillään Suomessa olleilla altistuneilla ole todettu tartuntoja.
EU:ssa muista ilmenneistä tapauksista tartuntareitit on Salmisen mukaan pystytty selvittämään ja suurin osa näistä johtaa Kiinaan.
Salmisen mukaan THL varautuu koronaviruksen suhteen nyt kahteen vaihtoehtoon, joissa on erilaiset toimintalinjat.
– Toinen näistä on se, että epidemia saadaan sammumaan. Tässä vaihtoehdossa tartunnan saaneet ja heidän kontaktinsa tavoitetaan ja sairastuneet ohjataan asianmukaiseen hoitoon ja altistuneet mahdollisesti karanteeniin eli tartuntaketjut saadaan katkaistua.
– Oleellista on varmistaa. että altistuneet hakeutuvat hoitoon ja ymmärtää, mikä on riskitekijä eli matkailu epidemia-alueella manner-Kiinan alueella, Salminen sanoi.
Toinen vaihtoehto on Salmisen mukaan se, että epidemia leviää vaikeasti ennustettavalla aikavälillä epidemia vähitellen muihin maihin ja saavuttaa lopulta myös Suomen.
– Mikäli näin käy on terveydenhuoltojärjestelmämme varautunut hoitamaan vakavasti sairastuneet. Suomessa on myös aiemmin hoidettu onnistuneesti laajoja epidemioita, kuten H1N1-influenssan, Salminen muistuttaa.
THL muistuttaa, että epidemian leviäminen tapahtuu pääosin lähikontaktissa ja pisaratartuntana ja sairaalassa hoidetuista suurin osa toipuu taudista. Vähäoireiset tai oireettomat eivät hakeudu sairaalahoitoon, kuten tavallisessakin kausi-influenssassa, joten tämä vääristää kuvaa sairaudesta.
Hyvä käsi- ja aivastushygienia hidastavat taudin leviämistä.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi, että koronaviruksen todentavan laboratoriotestin tekeminen vie useamman tunnin, mutta Kiinassa on nyt otettu käyttöön keuhkojen kerroskuvaus ja se nopeuttaa tulosten saantia.
Suomalaisten suosimissa lomakohteissa ei Puumalaisen mukaan ainakaan toistaiseksi ole syytä huoleen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti tiistaina koronaviruksen olevan hyvin vakava uhka maailmalle
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti helmikuun alussa taistelevansa koronaviruksen leviämistä vastaan kahdella rintamalla: itse viruksen leviämistä vastaan ja verkossa.
Koronaviruksesta leviävään tietoon on viitattu englanninkielisellä sanalla infodemic, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa tietoepidemiaa tai tietotulvaa. Termillä viitataan siihen, että koronaviruksesta saatavilla olevaa tietoa on yksinkertaisesti liikaa. Osa siitä pitää paikkansa ja osa on tuulesta temmattua hölynpölyä.
Tilanne on ongelmallinen, sillä tarvittaessa luotettavan tiedon ja ohjeistuksen löytäminen voi olla pulmallista.
WHO tekee yhteistyötä someyritysten kanssa
Verkossa suosittua asiaa, tuotetta tai ilmiötä kutsutaan sanalla viraali, joka tulee englannin sanasta viral, ja se viittaa asiaan, joka leviää viruksen tavoin.
WHO on luonut sosiaalisen median alustoille faktantarkistussivuja, joilla WHO käsittelee koronavirukseen liitettyjä, viraaliksi levinneitä uskomuksia ja käsityksiä.
Esimerkiksi Pinterestissä kerrotaan muun muassa, että viruksen leviämistä ei voi estää seesamiöljyllä ja että ilotulitteiden savun hengittäminen ei poista virusta vaan on itse asiassa vaarallista.
Instagramissa WHO muistuttaa, että vaikka alkoholi ja kloori ovat oikein käytettyinä käteviä tapoja puhdistaa pintoja, niiden suihkuttaminen ihmisen ympärille ei tapa virusta vaan se voi olla haitallista limakalvoille ja vaatteille.
WHO yrittää torjua virheellisten tietojen leviämistä yhteistyötä sosiaalisen median yritysten, kuten Facebookin, Twitterin, TikTokin ja Tencentin kanssa. Hakusivusto Googlessa viruksesta tietoa etsivä löytää ensimmäisenä WHO:n sivustot, Suomessa THL:n.
Somejätti Facebook ilmoitti tammikuun ohjaavansa koronaviruksesta tietoa etsiviä varmistettujen tietolähteiden äärelle ja siivoavansa kanaviltaan virheellistä tietoa. Facebook estää haitallista tai virheellistä tietoa levittävien aihetunnisteiden eli hashtagien käyttöä ja poistaa vaarallisia väittämiä, kuten esimerkiksi väitteet siitä, että valkaisuaineen juominen tuhoaa koronaviruksen.
Tietoviidakko haastaa Kiinan sensuurikoneiston
Villinä rönsyilevä tietoviidakko haastaa myös Kiinan sensuurikoneiston.
Hallitusta kritisoivien äänien määrää ja julkista keskustelua asioista on karsittu presidentti Xi Jinpingin valtakaudella. Vaimennettujen joukossa on lukuisia vahvistettuja sosiaalisen median käyttäjiä, joilla oli paljon seuraajia, kertoo ilmaisunvapautta ja verkkosensuuria tutkivan Kalifornian yliopiston Counter-Power Labin johtaja Xiao QiangThe New Yorker -lehdelle.
Tilanne on muuttunut koronaviruksen ilmestymisen aikana.
– Nyt on nähty suurin mielipiteiden purkaus sen jälkeen, Xiao sanoo lehdelle.
Sensuurikoneisto joutui koetukselle viime viikolla. Erityisesti uudesta koronaviruksesta varoittaneen kiinalaislääkärin Li Wenliangin kuolema nostatti rajua suuttumusta ja arvostelua sosiaalisessa mediassa. Moni esitti vaatimuksia poliittisen järjestelmän uudistustarpeesta.
Drooni joka kuljettaa QR-koodia Shenzhenissä 11. helmikuuta 2020. Koodin avulla alueelle palaavat autoilijat voivat rekisteröityä ilman kontaktia toisiin ihmisiin.AOP
Nyt viranomaisten ote julkisesta keskustelusta on jälleen kiristymässä.
– Xi Jinping on tehnyt hyvin selväksi, että hän odottaa yleisen mielipiteen ohjailun vahvistamista, sanoo kiinalaista sosiaalista mediaa tutkiva Fergus Ryan australialaisesta ASPI-instituutista uutistoimisto Reutersille.
Ryanin mukaan kriittisimmille tautialueille Wuhaniin ja sen lähiseuduille on lähetetty satoja toimittajia.
– Heidän toimeksiantonsa on hyvin todennäköisesti maalata hallinnon hätätoimista ruusuinen kuva kriittisen raportoinnin sijaan, Ryan sanoo Reutersille.
The New Yorker -lehden tietojen mukaan ainakin 300 ihmistä olisi joutunut poliisin puhutteluun tai pidätetty "huhujen levittämisen takia".
Wuhanin hallinnon työntekijä asentaa megafonia kadulla Wuhanissa 10. helmikuuta 2020.
Noin 15 vuotta sitten puhjenneen sars-epidemian aikana Kiinan viranomaiset yrittivät alkuun salata epidemian. Koronaviruksesta uutisointi on hankalaa myös siksi, että viranomaistiedon luotettavuudessa on ongelmia.
Kaikkea ei voida siivota, rajoittaa tai hillitä, sillä sisältöä on vain yksinkertaisesti liikaa. Tämä lietsoo paniikkia ja rasismia.
Aasialaistaustaiset ovat kokeneet syrjintää epidemian takia eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.
En ole virus -aihetunniste on lyönyt itsensä läpi useiden eri kielialueiden sosiaalisessa mediassa.
Verkossa on nähty myös ylilyöntejä. Yhdysvaltalainen verkkosivusto The Daily Beast on uutisoinut somehuomiota metsästävistä teineistä, jotka ovat valehdelleet koronavirustartunnasta julkisuuden toivossa.
Uiguureja hengitysmaskit päällään Guangzhoun päärautatieaseman lähellä 12. helmikuuta 2020.
– Kun Morian leirille saapuu, seinälle on kirjoitettu "he tappoivat unelmamme". Minun seuraava ajatukseni on heti, että he, keitä he sitten ovatkin, ovat tappaneet heidän lapsuutensa. Unelmat liittyvät tulevaisuuteen, mutta lapsuus on nyt.
Näin pohtii Lesboksen saarella Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkinnällistä apua turvapaikanhakijoille koordinoiva tohtori Giovanna Scaccabarozzi.
Scaccabarozzi näkee, kuinka lasten tilanne Kreikan pahamaineisimmalla pakolaisleirillä huononee päivä päivältä. Moria on yksi niistä pakolaisleireistä, joilta sisäministeri Maria Ohisalo on valmis tuomaan perheettömiä lapsia Suomeen.
Morian leirille on pakkautunut noin 20 000 ihmistä, yli kuusinkertaisesti enemmän kuin mihin tilat on alun perin suunniteltu. Lapsia on tuhansia, heistä osa ilman perheitään. Pulaa on kaikesta.
– Morian leiri on aina ollut täydellisen sopimaton vastaanottokeskus. Kaikki perustarpeet puuttuvat: kelvolliset asuintilat, puhdas vesi, pääsy perustarpeiden pariin. Viime kuukausina siitä on tullut aivan mahdoton. Ei ole sanoja kuvailemaan sitä. Se on täysin mielikuvituksen tavoittamattomissa, kuvailee Scaccabarozzi Ylelle puhelinhaastattelussa Lesbokselta.
Morian pakolaisleirissä Lesboksella kuvattuna 22. tammikuuta 2020.Aris Messinis / AFP
Kokenut avustuslääkäri muistuttaa, että elinolot vaikuttavat aikuisia enemmän lapsiin.
– He leikkivät roskien keskellä. He nukkuvat öisin suojissa, jotka ovat vain telttoja. Talvisin saarilla on erittäin kylmä ja he altistuvat kylmälle sekä ankarille sääoloille. Ruokaa ja vettä saadakseen pitää seistä jonoissa jatkuvasti.
Scaccabarozzi on erityisen huolissaan niistä alaikäisistä, joilla ei ole aikuisia suojanaan.
Ruuasta ja vedestä pitää kilpailla, lähes tapella, ja leirillä on ollut myös väkivaltaisia välikohtauksia. Lääkärit ovat hoitaneet muun muassa puukotusten uhreja. Myös seksuaalinen väkivalta on päivittäistä ja lääkärit näkevät näitä tapauksia.
– Olemme myös tietoisia siitä, että lapsia joutuu prostituutioon. Lukuja on kuitenkin mahdoton arvioida.
Sairaudet pahenevat leirioloissa
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on yksi niistä, jotka yrittävät huolehtia turvapaikanhakijoiden terveydestä. Ihmisillä on paljon sairauksia, jotka johtuvat suoraan erittäin huonoista asuinoloista. Muun muassa hengitystietulehdukset ovat yleisiä, ja krooniset sairaudet pahenevat, kun ihmiset eivät pääse hoitoon.
– Näemme myös erittäin paljon häkämyrkytyksiä. Ne johtuvat siitä, että ainoa mahdollisuus saada lämpöä on polttaa hiiltä, ja se johtaa savuiseen ympäristöön. Meillä on häkämyrkytyksiä niin paljon, ettemme ole nähneet niitä niin paljon missään muualla, Scaccabarozzi vertaa.
Hiilen polttaminen johtaa myös tulipaloihin. Viimeksi lokakuussa yksi nainen kuoli tulipalossa, ja palovammat ovat yleisiä. Leirillä on myös ihosairauksia, jotka johtuvat siitä, ettevät lapset pääse huolehtimaan perushygieniastaan.
– Esimerkiksi syyhyyn on kyllä olemassa hyvää hoitoa, mutta se ei silti ole tarpeeksi niille ihmismäärille. Lisäksi ihmisten pitää odottaa jopa kuusi viikkoa, että he pääsevät hoitoon leirillä.
"Millainen paikka tämä on?"
Kaikkein eniten kokenutta avustuslääkäriä ovat kuitenkin järkyttäneet ihmisten ja erityisesti lasten mielenterveyden horjuminen leirioloissa.
– Traagisinta ovat mielenterveysongelmat. Verrattuna kaikkiin muihin kohteisiin, joissa järjestömme on työskennellyt, täällä näemme erittäin dramaattisia mielenterveysongelmia.
– Jopa hyvin nuorilla lapsilla on univaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja pelkotiloja. Ne saattavat olla peräisin traumoista heidän lähtömaistaan, mutta kaikki ne pahentuvat heidän täällä kokemiensa elinolojen vuoksi.
Scaccabarozzin mukaan leirillä on paljon nuoria, jotka kärsivät vakavista ahdistusoireista ja vakavasta masennuksesta. Monilla on lääkärin mukaan jopa itsetuhoisia ajatuksia.
– Ollakseni rehellinen, en ole koskaan elämäni aikana kokenut niin paljon näitä tapauksia kuin täällä, ja kysyn itseltäni, millainen paikka tämä oikein on!
Dimitris Tosidis / EPA
– Minä aina ajattelen, että mitä nämä lapset ja nuoret miettivät. Aikuisilla saattaa olla joitain mahdollisuuksia analysoida tilannetta ja yrittää ymmärtää sitä ja he voivat löytää tapoja selviytyä siitä. Mutta mitä lapset ajattelevat tästä kauheasta kokemuksestaan? Kysyy avustuslääkäri Giovanna Scaccabarozzi.
