Lauantaina puhaltaneet voimakkaat tuulet heikkenivät sunnuntain valjetessa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Päivystävän meteorologin mukaan tuulenpuuskat yltyivät myrskylukemiin eli 23–24 metriin sekunnissa iltayöllä osissa Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Yli 20 metriä sekunnissa puhaltavia puuskia koettiin laajemminkin maan länsi- ja eteläosissa.

Sähköttä kärvisteli iltakymmenen jälkeen noin 21 000 kotitaloutta etenkin lounais- ja etelärannikolla ja idässä, kun kova tuuli kaatoi puita sähkölinjoille. Sähkökatkokartan mukaan sunnuntaiaamuna ennen seitsemää sähköttä oli noin 4 500 asiakasta.

Voimakkaimmat tuulenpuuskat olivat lauantaina Rauman ja Turun välisellä akselilla. Esimerkiksi Kustavin Isokarilla mitattiin 31,9 ja Rauman Kylmäpihlajassa 31,6 metriä sekunnissa.

"Länsituulen puhkuma tehtäväpiikki"

Lauantaina vesi nousi teille muun muassa Turussa, Porvoossa, Salossa ja Eurajoella. Merivesi oli lauantaina korkealla etenkin Lounais-Suomen rannikolla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Rauman Ulko-Petäjäksessä merenpinta oli 135 senttiä ja Turun Ruissalossa 105 senttiä normaalia korkeammalla.

Tuuli ja tulvivat vedet näkyivätkin pelastuslaitosten hälytysmäärissä. Esimerkiksi Satakunnan pelastuslaitos tviittasi "länsituulen puhkumasta tehtäväpiikistä".

Lauantain myöhäisillassa laitos hoiti viiden tunnin aikana noin 60 tehtävää, pääosin vahingontorjuntoja.

Ilmatieteen laitoksen mukaan laskiaissunnuntaita vietetään poutaisessa säässä, ja aurinko pilkahtelee välillä. Itärajan tuntumassa voi olla sateita.

Tampereen tieliikennekeskus varoitti aamulla Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin eteläosassa lumi- ja räntäsateesta johtuvasta huonosta ajokelistä.

Lue aiheesta lisää:

Vaarallisen voimakas tuuli puhaltaa sunnuntain vastaisena yönä – puita kaatuu, sähköt katkeavat, meriveden korkeus nousee, joet tulvivat

Hiekkamyrsky sulki lentokenttiä Kanariansaarilla, lentoja Suomeen on peruttu – huono lentosää voi jatkua jopa maanantaihin

Vanhan puutalon piha tursuaa tavaraa. On pöytää, tuolia, kukkaruukkuja ja tiskiallas. Muovituolille on pinottu hiiltyneitä astioita.

Talon sisällä nenään käy kova käry. Jouko Nykänen ei sitä enää haista. Nenä on jo tottunut. Nykäsen perheen kodin kellarikerros paloi pari viikkoa sitten käyttökelvottomaksi.

– Sähköjohdot roikkuvat kuin räkä pitkin seinää. Johdostahan kaikki lähtikin. Se teki seinässä 90 asteen mutkan, josta johto suli. Läpiviennin olisi pitänyt olla loivempi, kertoo Nykänen ja esittelee seinää, johon palomiehet ovat tehneet reiän.

Nykänen on kova saunoja. Hän kertoo kylpevänsä talon alimman kerroksen saunassa joka päivä tasan viideltä iltapäivällä. 20 minuutin saunareissu on rakas rutiini.

Viime kerralla se oli koitua miehen kohtaloksi.

"Hirvittävä kokko"

Kun Nykänen tuli saunalle, hän kiinnitti ensin huomiota räpsyviin valoihin. Hän asteli keittiön poikki saunalle katsomaan, mistä oli kyse.

– Täällä oli hirvittävä kokko, suoranainen helvetti. Johdonmutka oli kuumentunut liikaa. Vieressä oli pesukone ja pyykkiä, joka syttyi palamaan.

Samaan aikaan Nykäsen tytär ryntäsi alas ja kysyi, että miksi valot räpsyvät.

– Löin hänelle puhelimen kouraan ja käskin soittamaan 112.

Nykänen yritti hillitä tulipalon leviämistä ottamalla vettä kattilaan ja heittämällä sitä seinälle. Siitä ei ollut apua, sillä tuli lähti leviämään nopeasti.

Ihmishenkiä tulipalo ei vaatinut, mutta yksi tyttären kissoista kuoli.

– Pikkukissa ryntäsi yläkertaan pakoon ja valitettavasti menehtyi sinne. Palomiehet yrittivät antaa sille happea, mutta mikään ei enää auttanut.

Mustien seinien sisään on kasattu kirjoja, cd-levyjä, tuoleja. Ne Nykänen yrittää pelastaa. Yksi jätelavallinen tavaraa on jo kuskattu pois, nyt pihaan odotetaan toista jätelavaa.

Ylälaidastaan sulanut televisio oli rakas, ja nyt mennyttä.

– Mikro ja uunit tuhoutuivat. Muutamia tärkeitä valokuvia meni, ja se harmittaa. Tyttären kissan kuolema tietysti myös.

Nykänen laskee tuhoutuneen tavaran arvoksi 10 000–15 000 euroa. Vakuutus ei korvaa senttiäkään.

– Syy oli epäkurantti sähköjohto ja kiukaan huono asennus.

Baarissa treffattu sähkömies

Nykänen ei ole teettänyt taloon mitään sähkötöitä. Talo on melkein 100-vuotias, joten sähkötöiden historiasta Nykäsellä on vain tiedonmurusia.

– Isävainaa treffasi kerran baarissa jonkun sähkömiehen, joka tuli tänne tekemään sähköhommia. Sen jälkeen he ottivat muutaman mukillisen ja paransivat maailmaa, Nykänen naurahtaa.

Palotarkastajat näkevät jonkin verran taloja, joissa sähkötyöt on tehnyt joku ilman alan koulutusta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan syynä voi olla mielikuva työn helppoudesta. Ammattilainen voi myös kieltäytyä tekemästä sähkötöitä.

– Asukas on voinut pyytää ammattilaista tekemään jonkin pienen homman. Jos ammattilainen näkee, että talon sähköt ovat muiltakin osin aivan rempallaan, hän ei välttämättä ota työtä vastaan, kertoo palotarkastaja Hannu Pulkkinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Syynä on leimautumisen pelko mahdollisen tulipalon sattuessa. Pulkkisen mielestä ammattilaista kannattaa kuunnella.

– Jos ei käytä ammattitaitoista sähköasentajaa, voi tehdä itselleen melkoisen pommin.

Jouko Nykänen kertoo, että isä hoiti aikoinaan talon sähkötyöt. Hän muistelee vaihtaneensa itse keittiöön jakorasian ja pistorasian 20 vuotta sitten. Kummallakaan ei ole alan koulutusta.

– Isä oli sotainvalidi. Minulla on perusopintoja aikuiskoulutuskeskuksesta.

Nykyään eläkepäiviä viettävä Nykänen uskoo, että vakuutusyhtiön toteamien ongelmien ohella yksi syy tulipalon syttymiseen hänen kotonaan oli saunan liian kova käyttö.

– Johto olisi todennäköisesti kestänyt normaalin käytön, mutta ei jokapäiväistä saunomista. Tavallaan siis oma syy.

Yllätys kuitenkin oli, ettei vakuutusyhtiö korvannut lainkaan hänen talossaan syttyneen tulipalon aiheuttamia vahinkoja.

Huoli vanhoista taloista

Esimerkiksi Ifiltä kerrotaan, että korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan, jos tulipalo on aiheutettu törkeän huolimattomuuden seurauksena.

– Valitettavasti huonosti tehtyjä sähkötöitä voi esiintyä kaikenikäisissä taloissa. Eniten olemme kuitenkin huolissamme vanhojen talojen ja myös saneerauskohteina olevien vanhojen talojen paloturvallisuudesta, sanoo Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

Virtanen neuvoo pitämään tallessa ja päivittämään rakennuksen sähkökuvia ja -suunnitelmia sekä sähkötöiden yhteydessä saatavia käyttöönottopöytäkirjoja.

– Lisäksi pitäisi ymmärtää olla käyttämättä oireilevaa sähkölaitetta, joka on jo itsessään valtava paloriski. Sellainen tulee korjauttaa ammattilaisella tai korvata uudella.

Pohjola Vakuutuksen kotivakuutuksen ehtojen mukaan korvattavan vahingon tulee olla äkillinen ja ennalta-arvaamaton.

– Jos sähköt ovat reistailleet kauan ja kohteessa on ollut pieni palonalku, eikä asukas ole tilannut valtuutettua sähkömiestä korjaamaan vikaa, ei uutta vahinkoa enää voine pitää ennalta-arvaamattomana, toteaa Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.

Korvausratkaisuun vaikuttaa Vauhkosen mukaan näyttö, jonka korvausta hakeva esittää ja mitä vakuutusyhtiö saa oman selvitystyönsä tuloksena esille. Jos syynä paloon ovat puutteelliset tai virheelliset sähkökytkennät, pyydetään selvitys siitä, kuka kytkennät on tehnyt.

– Jos tällaista selvitystä ei ole talon iän takia saatavissa eikä ole osoitettavissa, että kytkentöjä on tehty ilman asianmukaista lupaa, lähtökohtaisesti vahinko korvataan ehtojen mukaisesti.

Voi näyttää ehjältä

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan vanhat sähköjohdot aiheuttavat ison paloriskin vanhoissa taloissa, koska nykytekniikka vaatii paljon sähkölaitteita ja sähköjohtoja.

– Vanhoissa taloissa voi olla huoneessa vain yksi valopiste ja yksi pistorasia huoneessa. Kun sinne aletaan lisäämään tekniikkaa kuin uuteen taloon, vanhat johdot eivät kestä kuormitusta, sanoo palotarkastaja Hannu Pulkkinen.

Suurin riski piilee Pulkkisen mukaan vanhoissa lyijyvaippajohdoissa, joita tapaa etenkin ullakkokerroksista. Ne lähtevät murtumaan helposti, jos niitä kuormittaa tai tekee uusia asennuksia.

Riskialttiita ovat etenkin 1950-luvulla tai sitä ennen rakennetut talot.

– Ongelmia ei välttämättä itse huomaa, sillä johto saattaa näyttää ehjältä. Näin vanhoissa taloissa kannattaa ilman muuta uusia sähköjohdot remontin yhteydessä.

Nykäsen perhe on majaillut tulipalon jälkeen naapurissa. Tavaroiden raivaus talon kellarikerroksesta jatkuu, ja yläkerran sähköt on tarkastettu. Sinne pääsee muuttamaan, kunhan se on lämmennyt asuttavaan kuntoon.

Remontti on edessä kesällä. Nykänen arvioi, että yhden huoneen seinältä pitää repiä levyt pois ja kolmesta muusta pestä seinät, katot ja lattiat. Apua on sentään luvassa.

– Kaverini Hate ja Timppa tulevat auttamaan. He olivat myös putsaamassa taloa tulipalon jälkeen.

Sähkötyöt kolmikko jättää ammattilaisille. Ne tulee hoitamaan sama firma, joka tarkasti yläkerran. Jouko Nykänen haluaa lähettää terveiset kaikille vanhojen talojen omistajille.

– Hommatkaa hemmetissä joku sähköliike, joka käy tutkimassa paikat ja katsoo, että sähköt vastaavat tämän päivän kulutusta.

Punaposkinen pikkutyttö katsoo suoraan kameraan päiväkodin aidan takaa. Lapsella on punainen Enstex-haalari ja sen päällä vaaleansiniset kurahousut. Päässä villainen kypärämyssy, joka on ulkoleikkien tuoksinassa valahtanut osittain tytön toisen silmän päälle.

Kameran linssiin katsovista silmistä paistaa luottamus ja kiintymys kuvan ottajaa, omaa isää kohtaan. Lapsi tietää, että kuvan ottamisen jälkeen isä nostaa syliin ja korjaa alas valahtaneen myssyn asentoa.

Noin 40 vuoden päästä on samanlainen kalpeankuulas talvipäivä. Aikuiseksi kasvanut tyttö leikkaa lautasella olevan pihvin ja keitetyt porkkanat paloiksi. Kysyy, otatko haarukan vai lusikan. Asettaa lautasen harmaatukkaisen kumaran miehen, isänsä, eteen.

Hoitovastuu on armoton despootti, ja kun se käskee sinä hyppäät, mieluiten heti.

Huolenpitäjän roolit ovat vaihtuneet. Erona vain on, että nyt apuna ei ole päiväkotijärjestelmää. Kunnan kotihoito pyörähtää auttamassa sen minkä voi, mutta vartissa ei hoideta kuin yksi asia kerrallaan. Hoitovastuu on valunut aikuisille lapsille.

Kun omat vanhemmat haurastuvat, mitataan lähimmäisenrakkaus isolla vaakakupilla. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja vaimonsa Kirsi Hiilamo varoittelivat jo viisi vuotta sitten “omaishoivavaltiosta”, jossa keski-ikäiset naiset uupuvat lasten ja vanhempien hoidon puristuksessa.

Mukavasti rullaava keski-ikäisen arki järkkyy, kun kotihoidosta soitetaan kesken työpäivän. Elämään ilmestyy uusi käskyttäjä nimeltä Hoitovastuu. Se ei kysele, huvittaisiko sinua saattaa äitisi hammaslääkäriin tai hakea isällesi lääkkeitä apteekista.

Auttamista pidetään itsestäänselvänä. Hoitovastuu on armoton despootti, ja kun se käskee sinä hyppäät, mieluiten heti.

Älkää ymmärtäkö väärin. Minun mielestäni läheisten ihmisten auttaminen kuuluu hyvään ihmisyyteen. Mutta vanhusten laitoshoidon alasajaminen ja kotihoidon resurssien niukkuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vastuu vanhuksista on yhä raskaammin omaisten harteilla.

Meitä keski-ikäisiä auttajia on jo satojatuhansia. Me olemme pudonneet triplahoitoloukkuun.

Triplahoitoloukussa olevaan ikäluokkaan kohdistuu odotuksia kolmelta suunnalta: jatkuvasti muuttuva työ, aikuistuvat lapset ja vanhenevat vanhemmat. Kun tähän lisätään omat elämänhaaveet, lisääntyvät krempat ja keski-iän kriisit, niin jaksaminen voi olla tiukilla.

Tilanne on uusi ja se herättää ristiriitaisia tunteita. Triplahoitoloukku surettaa, ahdistaa ja kiukuttaa. Enhän minä tällaista tilannut! Nyt on minun vuoroni nauttia elämästä!

Täällä hoetaan maanisesti mantraa, jonka mukaan ”ihmisen on hyvä olla kotonaan niin kauan kuin mahdollista.”

Oman riittämättömyyden ja osaamattomuuden tunnustaminen tekevät kipeää. Vauvan syntyessä vanhempia opastetaan kädestä pitäen hoitamaan lasta, mutta kuka opastaa keski-ikäistä hoitamaan äitiään ja isäänsä?

Entä miten toimitaan, kun apua tarvitaan kesken työpäivän? Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman kyseli perustellusti blogissaan, miksi omaisen hoitamiseen täytyy käyttää lomapäivä ellei halua menettää palkkaansa siltä päivältä. Sairaan lapsen hoitaminen sen sijaan ei yleensä ole palkasta pois.

Vanhusten hoitoon käytetään Suomessa selvästi vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Täällä hoetaan maanisesti mantraa, jonka mukaan ”ihmisen on hyvä olla kotonaan niin kauan kuin mahdollista.” Tämä on johtanut laitospaikkojen vähentämiseen ja vanhuspalvelujen alasajamiseen juuri siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat alkavat tarvita apua.

Samaan aikaan neli-viisikymppisten pitäisi jaksaa aiempia sukupolvia pidempään työelämässä. Nuorimpia ikäluokkia kurittava eläkeleikkuri odottaa säälimättä niitä, jotka uupuvat liian varhain.

”Omaisilla on aivan liian suuri vastuu,” täräytti gerontologian professori Marja Jylhä vastikään Ylen A-studion keskustelussa vanhusten kotihoidon tilasta. Peruspalveluministeri Krista Kiuru myönsi samassa keskustelussa, että meillä on liian huonokuntoisia asukkaita kotona. Parempaan vanhustenhoitoon aiotaan kuulemma tällä hallituskaudella satsata lisää rahaa.

Sitä satsausta odotellessa sadattuhannet keski-ikäiset tekevät minkä voivat. Juovat lounaan päälle kahvit, pyyhkivät ohimennen ruokaroiskeet mikroaaltouunin seinistä ja keräävät roskapussit mukaansa.

Eteisessä entinen Enstex-haalarinen pikkutyttö vetää ylleen tekniset urheiluvaatteet. Kiinnittää päähänsä kypärämyssyn sijaan pyöräilykypärän ja kääntyy halaamaan vanhempiaan hyvästiksi.

He kiittävät avusta. Katsovat kauniisti kohti, silmistä paistaa luottamus ja kiintymys lähtijää, omaa tytärtä kohtaan. Eipä mitään, sanoo tytär, te hoiditte aikoinaan minua ja lapsiani, nyt on minun vuoroni hoitaa teitä.

Ulko-oven painuessa kiinni saattaa olla, että kaikkien silmät hetkellisesti sumentuvat.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, jonka intohimona on yrittää ymmärtää itseään ja muita. Hän kiittää sydämensä pohjasta kaikkia hoitoalan työntekijöitä ja toivoo heille jaksamista.

Aiheesta voi keskustella 24.02. klo 23.00 asti.

Jemeniläinen asianajaja Huda Al-Sarari, 42, palkittiin tällä viikolla "ihmisoikeuksien Nobelina" tunnetulla Martin Ennals Awardilla.

Al-Sarari onnistui paljastamaan kotimaassaan salaisten kidutusvankiloiden verkoston, jota ulkomaalaiset hallinnot ovat ylläpitäneet. Vankiloihin on kaapattu sattumanvaraisesti miehiä ja poikia vuonna 2015 alkaneen Jemenin sodan ensihetkistä lähtien.

– Tuhannet miehet ja pojat ovat kärsineet mielivaltaisista kiinniotoista, kidutuksesta ja murhista, tuomaristo perusteli lausunnossaan uutistoimisto AFP:n mukaan.

Al-Sarari keräsi todistusaineistoa yli 250 hyväksikäyttötapauksesta ja onnistui vakuuttamaan muun muassa Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin aloittamaan verkoston tutkimisen.

Jo viisi vuotta kestäneeseen, tuhoisaan Jemenin sotaan on sekaantunut monia tahoja. Osapuolia ovat muiden muassa Iranin tukemat huthikapinalliset, Saudi-Arabian johtama, Jemenin hallintoa tukeva liittouma sekä etelän separatistit, jotka ovat halunneet pois Pohjois-Jemenin kontrollista.

Amnesty International kertoo raportissaan ainakin Saudi-Arabian liittolaisen Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien sekaantuneen vankilaverkoston pyörittämiseen.

Ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole helppoa – etenkään naisena

Al-Sararin vuosia kestänyt työ ei ollut helppoa, ja tutkimusten aikana sekä häntä että hänen perhettään uhkailtiin. Siitä huolimatta Al-Sarari päätti pysyä Jemenissä. Tuomariston mukaan päätös osoittaa "harvinaislaatuista rohkeutta" todella vaikeissa työskentelyoloissa.

– Ihmisoikeuksien puolustaminen Jemenissä on erittäin hankalaa ja se, että olen nainen, tekee siitä vielä vaikeampaa, Al-Sarari itse kommentoi ja sanoo, että hänen pitää todistaa taitonsa kymmenen kertaa kovemmin kuin miesten.

Asianajajana toimivalla Al-Sararilla on maisterin tutkinto jemeniläisestä Adenin yliopistosta. Hän opiskeli lain lisäksi myös naistutkimusta sekä kehitystieteitä ja valmistui vuonna 2011.

Al-Sararin saama palkinto on nimetty ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ensimmäisen pääsihteerin Martin Ennalsin mukaan. Valinnan palkinnon saajasta tekevät johtavat ihmisoikeusjärjestöt mukaan lukien Human Rights Watch.

Al-Sararin saama palkinto on arvoltaan noin 47 000 euroa.

Muita ehdokkaita olivat meksikolainen naisten murhia vastaan taistellut aktivisti Norma Ledezma sekä eteläafrikkalainen naisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia puolustava Sizani Ngubane. Heidät molemmat palkittiin noin 19 000 eurolla.

Lisää Jemen-aiheisia uutisia:

Jemenissä järjestöt joutuvat harkitsemaan avun supistamista, samalla miljoonat kärsivät puutteesta – "Menetän yöuneni tämän vuoksi"

Tuhoisa isku Jemenissä – Ohjukset räjähtivät sotilaita täynnä olleessa moskeijassa

Pelastakaa Lapset: Jemenissä kymmeniä lapsia kuolee tai haavoittuu yhä joka kuukausi

Pitkään jatkuneessa mekaanisen metsäteollisuuden eli sahojen ja vaneritehtaiden työehtosopimuksia koskevassa työriidassa on saatu sopu.

Sekä työnantajien Metsäteollisuus että työntekijöiden Teollisuusliitto hyväksyivät sunnuntaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan kaksi sovintoehdotusta. Vastausten takaraja oli iltapäivällä kello 14.

– Kumpikin osapuoli on hyväksynyt sovintoehdotukset sanoi Piekkala valtakunnansovittelijan toimistolla.

Samalla hyväksyttiin myös puusepänteollisuuden sopimus. Yhteensä ne koskevat noin 9 000:ää työntekijää.

Sopimusten palkankorotukset noudattavat Piekkalan mukaan samaa tasoa kuin aikaisemmissa sopimuksissa, palkankorotukset noin 3,3 prosenttia reilun kahden vuoden aikana.

Kilpailukykysopimuksen 24 työtunnista luovuttiin, mutta työnantaja voi tietyin ehdoin lisätä palkallista työaikaa kolmen työpäivän verran.

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén pitää sopimusta hyvänä. Kiky-tunnit korvataan joustavammilla työaikaratkaisuilla.

– Sopimus on meidän tavoitteidemme mukainen: käyntiaika säilyy, tuottavuus ja joustavuus lisääntyvät. Saamme lisää mahdollisuuksia vuosilomien sijoitteluun ja jatkuvaan käyntiin kustannushelpotuksia paikallisesti sopimalla, Hollmén kommentoi sovittelijan toimistolla.

Sahojen ja vaneritehtaiden tuotannon lisääminen voi tarkoittaa lisätyön tarjoamista eli työllistämistä, Metsäteollisuus tiedotti hetkeä myöhemmin.

Teollisuusliitto: Parasta mitä näissä oloissa oli saatavissa

Takana on kaksi Teollisuusliiton helmikuussa hylkäämää sovintoehdotusta. Nyt hyväksytty paperi on Teollisuusliiton varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan parempi kuin edelliset esitykset.

– Nyt saavutettu sopu on parasta, mitä näissä oloissa oli saatavissa. Torjuimme työnantajan tekemät huononnusesitykset.

Metsäteollisuus olisi hyväksynyt aikaisemmatkin esitykset.

Työntekijäpuolta oli aikaisemmissa sopimuksissa hiertänyt kilpailukykysopimuksen 24 työtunnin hinta. Niissä tarjottiin muun muassa pitkältäperjantain ja helatorstain arkipyhäkorvausten poistoa sekä lauantain muuttamista säännölliseksi työajaksi viikoilta, joihin sattuu arkipyhiä.

– Sinne toki jäi vielä erilaisia juttuja, mutta jos verrataan aikaisempaan sovintoesitykseen, tässä korvaukset ovat huomattavasti paremmassa tasapainossa kuin aikaisemmassa, Lehtonen sanoi.

Lakot päättyvät heti

Tammikuussa alkaneiden sahojen ja vaneritehtaiden lakot jatkuivat lähes neljä viikkoa, ja neuvottelujen aikana oli myös viikon työsulku.

Lakkoja aletaan Teollisuusliiton Lehtosen mukaan purkaa saman tien, ja työt alkavat viimeistään aamulla.

–Tavoitteena on se, että tänään illalla jo yövuoroon ihmiset pääsevät lähtemään siltä osin kuin heidät tavoitetaan, mutta viimeistään huomenna maanantaina 06 aamuvuorot starttaa normaalisti.

Pitkään kestäneet lakot ja neuvottelut olivat Lehtosen mukaan raskaat.

– Tämä pääsi osapuolten välillä kärjistymään kovin pahasti. Olen todella tyytyväinen että työtaistelu on saatu lakkaamaan.

Lentoyhtiö Norwegianin paluulentojen aikataulut ovat edelleen epäselvät Kanariansaarille iskeneen hiekkamyrskyn jälkeen. Peruttujen Suomeen suuntautuvien paluulentojen koneet ovat edelleen saarilla ja ovat joutuneet myrskyn silmään.

– Nämä koneet ovat tietysti seisseet ulkona hiekkamyrskyssä. Jos on nähnyt kuvia paikan päältä, voi nähdä, että hiekkaa on kaikkialla, Norwegianin lehdistövastaava Andreas Hjornholm kertoo.

Hjornholmin mukaan koneille on päätetty turvallisuuden vuoksi tehdä tekninen tarkastus, jossa varmistetaan, ettei hiekka ole vahingoittanut niitä.

– Kun tämä tarkastukset on tehty ja koneille on annettu lentolupa, lähdemme Kanariansaarilta matkustajien kanssa ja palautamme heidät Pohjoismaihin, hän jatkaa.

Norwegianin paluulentoja on peruuntunut jo ainakin kolme. Saharasta saapunut hiekkamyrsky aiheutti lauantaina valtavia hankaluuksia Kanariansaarten lentoliikenteeseen.

Hjornholmin mukaan Gran Canarian lentokenttä on virallisesti avautunut, mutta sääennusteet ovat edelleen erittäin huonoja ja tilanteet vaihtuvat nopeasti. Yhtiö on tämän vuoksi päättänyt perua lentoja, jotta lentokoneita ei tarvitsisi ohjata laskeutumaan toisille kentille sääolojen mahdollisesti muuttuessa huonompaan suuntaan.

Hjornholmin mukaan kaikilla kolmella lennolla oli määrä olla noin 175-180 matkustajaa.

– Luulen, että on turvallista olettaa, että Helsingin-lennoilla on lähinnä suomalaisia, mutta joukossa voi olla myös muutama ruotsalainen, hän arvioi.

Norwegianin lisäksi myrsky on vaikuttanut Finnairin paluulentoihin. Ainakin yksi Finnairin operoima lento myöhästyi aiemmin myrskyn vuoksi. Lisäksi tälle illalle suunniteltu Finnairin lento on Suomen lentoasemayhtiö Finavian verkkosivujen mukaan myöhästymässä.

Illalla tuntui ilmassa hiekkaa

Lounais-Teneriffalla lomailleen Anne Arkon piti lentää perheineen takaisin Suomeen lauantaina Norwegianin lennolla, jonka oli määrä lähteä hieman ennen puoltayötä paikallista aikaa. Perhe on matkatoimisto TUI:n järjestämällä matkalla.

– Olimme juuri nousseet taksista Teneriffan eteläisellä lentokentällä, kun puhelimeen tuli ilmoitus lennon peruuntumisesta. Lentokentän taululla peruutuksista ei ollut edes silloin tietoa, Arkko kertoo sähköpostitse.

Hiekkamyräkkä ei Arkon mukaan näkynyt Lounais-Teneriffalla mitenkään ennen iltaa. Vasta kun perhe saapui kentälle iltayhdeksän aikoihin, tuntui ilmassa jo hieman hiekkaa.

Arkolla ei ollut yöllä Suomen aikaa tietoa, milloin he pääsevät lähtemään kohti kotia.

TUI:n lehdistöpäivystäjä Joni Lauriala kertoi varhain sunnuntaina, että perutulle Norwegianin lennolle oli lähdössä kymmenkunta TUI:n suomalaismatkustajaa. TUI:n seuraava oma lomalento oli tuolloisten tietojen mukaan lähdössä Gran Canarialta Helsinkiin sunnuntaina kello 13.50 aikataulun mukaisesti.

Lentoyhtiö pyytää matkustajilta kärsivällisyyttä

Teneriffan sekä Gran Canarian Las Palmasin lentokentät ovat Hjornholmin mukaan tällä hetkellä erittäin kiireisiä. Hiekkamyrskyillä ei ole ollut vaikutusta ainoastaan Norwegianin lentoihin, vaan käytännössä kaikkien Euroopan lentoyhtiöiden, Hjornholm sanoo.

– Teemme tietenkin kovasti töitä, että saamme lentokoneet tarkastettua niin pian kuin mahdollista, jotta pääsemme palauttamaan matkustajat Pohjoismaihin ja Helsinkiin. En osaa valitettavasti kuitenkaan antaa tarkempaa aikaa tälle.

Hjornholmin mukaan matkustajille ilmoitetaan heti, kun koneet on tarkastettu ja ne ovat lentovalmiita. Näin heillä on mahdollisuus hakeutua lentokentälle ja koneeseen. Asiakkaihin ollaan hänen mukaansa yhteydessä tekstiviestitse.

STT:n saamien tietojen mukaan Kanariansaarilla jumissa olevat suomalaiset matkustajat eivät kuitenkaan ole juuri saaneet tietoja matkayhtiön tai lentoyhtiön suunnalta.

– Ymmärrän, että on turhauttava tilanne, kun on lentokentällä eikä saa tietoa omasta lennostaan. Teemme kovasti töitä, että saamme tämän palapelin ratkaistua. Valitettavasti meihin vaikuttavat myös asiat, jotka eivät ole meidän hallinnassamme, Hjornholm kertoo.

– Pyydämme asiakkailtamme kärsivällisyyttä, vaikka ymmärrämme, että tilanne on turhauttava.

Näkyvyys putosi kentällä alle 400 metriin

Espanjan yleisradioyhtiö RTVE:n mukaan näkyvyys putosi Las Palmasin kentällä hiekkamyrskyn takia pahimmillaan alle 400 metriin. Espanjan ilmailuviranomaiset kertoivat Twitterissä puoliltaöin Suomen aikaa, että Teneriffan lentokentiltä lennetään vain Kanariansaarten sisäisiä lentoja.

Calimaksi kutsuttu tuuli kuljettaa hiekkaa Kanariansaarille talvisin Saharasta. Kanariansaarten meteorologian laitos varoitteli Twitterissä, että näkyvyys saattaa tänään jälleen huonontua ja tuulenpuuskat voimistua vaarallisiksi.

Meteorologian laitoksen mukaan tuulenpuuskat ovat puhaltaneet Teneriffalla lauantaina illalla jopa 45 metriä sekunnissa. Las Palmasissa tuulenpuuskat ovat olleet kovimmillaan noin 30 metriä sekunnissa.

Lue myös:

Hiekkamyrsky sulki lentokenttiä Kanariansaarilla, lentoja Suomeen on peruttu – huono lentosää voi jatkua jopa maanantaihin

Kiinnostaisiko sinua työ vallankumousjohtajana tai asiakaspaijaajana? Entä MacGyverina, roskapoliisina, robopomona tai pelottomana kiljunkeittäjänä?

Nämä kaikki ovat ihan oikeita työpaikkoja. Tai ainakin näillä nimikkeillä on haettu viime vuosina ihmisiä töihin.

Yhä useampi työpaikkanimike on leikkisä. Kyse on kilpailusta huomiotaloudessa.

– Nimikkeiden kanssa ei olla niin vakavalla mielellä, vaan ne ovat monesti leikillisiä. Taustalla tässä saattaa olla tarve erottautua osaajapulan pahentuessa ja toisaalta tarve puhutella kohderyhmää uskottavasti, kertoo Noora Holmström Oikotie.fi-työpaikkavälityksestä. Noora Holmströmin omakaan titteli ei ole ihan arkisin, hän on business manager Sanoma Digital Finland -yrityksessä.

Holmströmin mukaan erikoisia nimikkeitä viljelevät ilmoitukset päätyvät usein suosituimpien työpaikkailmoitusten listalle.

Somevelhot, hakukoneoptimoijat ja dataosaajat

Koko Suomen kattavia tilastoja työnimikkeistä on vaikea saada kasaan, sillä työpaikat tilastoidaan toimialojen mukaan. Jos vaikkapa mutteritehdas hakee siivoojaa, työpaikka merkitään teollisuudelle.

Tuntuma on, että ilmoittelu on parissa vuodessa muuttunut, mikäli työpaikkoja välittävien yritysten tilastoja ja niiden edustajien tuntumaa on uskominen.

Viimeisenä parina vuonna on käytetty esimerkiksi muotinimikettä velho.

Velholla on yleensä jokin etuliite, kuten projektivelho, mekaniikkavelho, somevelho tai digivelho, kertoo Duunitorin marketin manager Saara Holma.

Velhon, ninjan ja vallankumousjohtajan kaltaisia nimikkeitä on toki vain pieni osa avoimista työpaikoista.

Duunitorin kaupallinen johtaja Lauri Iso-Markku sanoo, että velhot ja ninjat alkavat vähitellen mennä myös pois muodista. Niiden sijaan tulossa ovat konkretia ja tarinat.

Enää ei riitä, että tarjolla on dynaaminen näköalapaikka. Pitää kertoa konkreettisesti, mitä työ sisältää, Iso-Markku sanoo.

Toisin sanoen työnhaku on muuttunut työnantajakeskeisestä työnhakijakeskeiseksi.

– Työnhakijoita ei ole ovella jonottamassa paikkaa. Työnantajien pitää yhä useammin houkutella hakijoita, Iso-Markku muistuttaa.

Digityöt, some ja data ovat päivä sana

Yhä useampi uusi työpaikka liittyy digitaalisuuteen. Digi-sanaa käytettiin vuonna 2019 työpaikkailmoituksissa Duunitorilla 133 prosenttia useammassa ilmoituksessa kuin vuonna 2018.

Myös esimerkiksi työpaikkakuvaukset, joissa mainittiin SEM eli hakukonemarkkinointi tai SEO eli hakukoneoptimointi, lisääntyivät sekä vuonna 2018 että vuonna 2019.

– Nimikkeissä näkyvät aina alan trendit. Esimerkiksi kehittyvä teknologia tuo mukanaan myös täysin uusia työtehtäviä. Viimeisten vuosien aikana on syntynyt uusia töitä esimerkiksi sosiaalisen median, analytiikan, pilvipalveluiden ja datatieteiden ympärille, Oikotien Noora Holmström kertoo.

Muodikkaita nimikkeitä ovat myös palvelumuotoilija sekä liiketoimintamuotoilija. Se kertoo siitä, että alun perin teollisesta muotoilusta ponnistanut ajattelutapa on jalkautunut palveluiden ja liiketoiminnan kehitykseen. Myös omistaja- tai owner-termiä käytetään yhä useammin titteleissä: sellaisia ovat esimerkiksi projektiomistaja tai tuoteomistaja.

– Paljon haetaan myös tehtäviin, joissa nimikkeeseen saatetaan monesti liittää jokin adjektiivi. Oikotien työpaikkailmoitusten käytetyimmät adjektiivit ovat hyvä, sopiva, reipas ja monipuolinen, Holmström sanoo.

Sairaanhoitaja, myyjä, kokki ja johtaja saa paikan

Trendinimikkeet vaihtuvat, mutta tietyt työt säilyvät.

Perinteiset työpaikat pitävät pintansa vuodesta toiseen.

Viime vuosina on yhä enemmän etsitty sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Kokkeja, siivoojia, varastotyöntekijöitä tarvitaan myös aiempia vuosia enemmän.

– Viime vuoden aikana ilmoituksissamme oli lähes 900 erilaista uniikkia nimikettä, jotka sisälsivät sanan siivooja, esimerkiksi aamusiivooja, porrassiivooja, laivasiivooja, keikkasiivooja ja niin edelleen, Holmström kertoo.

Duunitorilla tasaisia, vuodesta toiseen suosittuja sanoja työpaikkailmoituksissa ovat:

Johtaja

Myyjä

Esimies

Laki

Suunnittelija

Markkinointi

Monster.fi-palveluun saavat muun muassa kunnat ilmoittaa työpaikkansa ilmaiseksi. Siksi yrityksellä on tietoa julkisen alan työpaikoista.

Monsterin marketing manager Jesse Huusari kertoo, että sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja ilmoitettiin vuonna 2019 merkittävästi enemmän kuin vuonna 2018. Ja tarve vain kasvaa.

– Myös opetuspuolella työnhaku on voimakkaassa kasvussa ja viime vuonna sillä puolella meillä ilmoitettiin lähes puolet enemmän. Tähän vaikuttanee myös hallituksen vaihtuminen ja ratkaisut pienentää leikkauksia opetuksesta, Huusari sanoo.

Suomalaiset tittelit ovat suositumpia kuin englanninkieliset

Scrum master, full stack developer, erp specialist solution owner...

Vaikka monista nykyaikaisista titteleistä ei maallikko ota selvää, englannin kieli on vielä toistaiseksi vähemmistökieli työpaikkailmoituksissa.

– Yleisimpien tittelien joukossa eivät englanninkieliset tittelit ole vielä merkittävässä kasvussa. Viidenkymmenen yleisimmän tittelin joukossa englanninkielisiä titteleitä esiintyy vain noin 20 prosenttia, Jesse Huusari sanoo.

Monster.fi:ssä myyntityöhön liittyvät tittelit ovat vähenemään päin, sen sijaan projekti-, tuote- ja työnjohdolliset paikat ovat kasvussa.

Eikö miestä saa sanoa enää mieheksi!?

Sukupuolineutraaleista nimikkeistä on puhuttu viime vuosina paljon. Duunitori.fi aloitti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa syksyllä hankkeen, jossa titteleitä on muutettu sukupuolineutraaleiksi.

Esimies voi siis olla päällikkö, puhemies puheenjohtaja.

– Halusimme edustaa tasa-arvoista työelämää, jotta saisimme tasa-arvoisemman työnhaun. Muutos on sen verran uusi, että se ei näy vielä työhakukäytänteissä, dataa ei vielä ole, Duunitorin Lauri Iso-Markku kertoo.

Oikotien Noora Holmström kertoo, että asia ei myöskään näy vielä Oikotiellä.

Varsinkin perinteisen miehisillä aloilla haetaan edelleen miehiä: rakennusmiehiä, kirvesmiehiä ja niin edelleen.

Alokkaat, varussäkki mukaan, tupiin mars!

Luulisi, että tämänkaltainen käsky olisi yhtä tuttu Suomen joka kolkassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Varusmiespalvelukseen lähtemisessä on mielenkiintoisia alueellisia eroja.

Ylen pyytämien alueellisten kutsuntatietojen perusteella nuorten, juuri aikuistuneiden miesten terveys ja hyvinvointi eivät jakaudu Suomessa tasaisesti. Se näkyy maakunnittain nuorten miesten palveluskelpoisuudessa, vaikka joitakin poikkeuksiakin on.

Kutsunnoissa tarkastetaan miesten palveluskelpoisuus ja määrätään palveluspaikka.

Viime vuoden tilastojen perusteella kyky ja halu varusmiespalvelukseen on suurinta Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tällä alueella Kaakkois-Suomessa kutsunnoissa 80 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Tilaston häntäpäässä tulevat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Näissä maakunnissa 69 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Koko maan keskiarvo on 73,5 prosenttia.

Siis Kaakkois-Suomesta palvelukseen astuu kymmenestä miehestä kahdeksan – Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa kymmenestä miehestä seitsemän.

• Armeijan käymisestä ja käymättä jättämisestä sukeutui laaja keskustelu reilu viikko sitten. Maavoimien komentaja Petri Hulkko täräytti, että nuoria miehiä ahdistaa käydä muiden kanssa samassa vessassa ja asua samassa tuvassa.
• Nykyisissä varusmiesikäluokissa joka kolmas mies jättää armeijan käymättä kokonaan. Ilmiö sai myös puolustusministeri Antti Kaikkosen haikailemaan lisää nuoria miehiä armeijaan.

Entäs ne naiset – mistä maakunnista tulevat vapaaehtoiset?

Vapaaehtoisiksi armeijaan hakevista naisista ei ole samanlaisia ikäluokittaisia tietoja kuin miehistä. Samana vuonna vapaaehtoisiksi hakeutuu eri ikäluokkien naisia 18-vuotiaista liki kolmekymppisiin.

Viime vuonna koko maasta oli 1 265 hakijaa. Kaikki eivät heistäkään aloita tai suorita varusmiespalvelusta loppuun.

Tilastojen mukaan vuonna 2019 naishakijoita oli eniten Uudeltamaalta, 320 naista. Uudellamaalla myös asuu maakuntavertailussa eniten ihmisiä.

Lapista haki varusmiespalvelukseen 27 naista ja Pohjois-Karjalasta 37.

Pohjois- ja itäsuomalaisten huonompi terveys näkyy kutsunnoissa

Jokainen suomalainen mies osallistuu kutsuntoihin sinä syksynä, kun hän täyttää 18 vuotta.

Kapteeni Timo Miettinen työskentelee Maavoimien esikunnan henkilöstöosastolla. Hänellä on selkeä johtopäätös kutsuntatilastoista.

– Mikäli alueen nuorisolla menee huonosti, niin se näkyy myös kutsuntatilastossa. Nuorison terveydentila huononee.

Miettinen on vertaillut kutsuntatuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoihin. Valtakunnalliset terveyserot näkyvät samankaltaisesti myös kutsuntatiedoissa.

Itä- ja pohjoissuomalaisten terveys on tilastollisesti edelleen huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Kutsuntatilastoissa tämä pätee etenkin Lapin ja Pohjois-Karjalan suhteen.

Pohjois-Savo on oma erityistapauksensa.

– Pohjois-Savossa on ollut ajanjakso, jolloin perusterveydenhuollossa oli mielenterveysasioiden hoito huonolla tolalla. Se näkyi kutsunnoissa muutama vuosi sitten. Palvelukseen määrättyjen osuus tippui vuodessa–parissa huomattavasti, Miettinen kiteyttää.

Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan suurelle erolle ei selkeää selitystä

Koko maan parasta palveluskelpoisuutta Kaakkois-Suomessa Timo Miettinen ei osaa yhdellä syyllä selittää.

Toimittaja tarjoaa keittiösosiologina selitykseksi Suomen suurimpiin kuuluvaa varuskuntaa Kouvolan Vekaranjärvellä. Miettisen mukaan suuri varuskunta ei selitä ilmiötä kuin korkeintaan osaksi.

Toisaalta, koko maan heikoimmaksi jäävä palveluskelpoisuus Pirkanmaalla jää myös vaille selvää selitystä, poikkeukseksi. Maakunta kuuluu kuitenkin terveeseen ja vauraaseen Suomeen.

Yhdeksi syyksi Miettinen arvelee päihteiden merkitystä Tampereen seudulla.

– Valitettavasti sielläkin esimerkiksi päihteet joskus, vaikka ei suurinta osaa näyttelekään, mutta näyttelee kuitenkin, Timo Miettinen muotoilee asian.

Ylen haastattelema tamperelainen opiskelijakaksikko olettaa hyvien työ- ja opiskelumahdollisuuksien selittävän Pirkanmaan muuta maata heikompaa kykyä ja intoa varusmiespalvelukseen.

Ajatus saa tukea työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista, viime joulukuun luvuista.

Kaakkois-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomen korkein (19,5 %). Pirkanmaalla (13,1 %) ja Uudellamaalla (8,0 %) ikäryhmän työttömyys oli vähäisempää.

Toisaalta, kuitenkaan Keski-Suomessa (18,5 %) korkea työttömyys ei nostanut varusmiespalvelukseen lähtijöiden osuutta yli maan keskiarvon.

Nuorten miesten terveys heikkenee, mielenterveyshäiriöt lisääntyvät

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on suurin yksittäinen lykkäysten ja vapautusten syy. Ja mielenterveys syynä on yleistynyt.

– Kannan nuorison fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta huolta. Suunta on huolestuttava. Erityisesti on lisääntynyt vapautuksen perusteena mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta listaa.

Viime vuoden kutsunnoissa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat syynä puolessa tapauksissa (49 %), joissa nuori mies vapautettiin palveluksesta rauhan aikana tai hänet määrättiin uusintatarkastukseen myöhemmin. Podettiin esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta.

Aiempina vuosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus palveluskelpoisuuden puuttumiseen on ollut noin neljäkymmentä prosenttia.

Ylipaino, diabetes ja muut ravitsemukseen liittyvät syyt olivat perusteena 17 prosentissa palveluksesta vapautuksissa ja lykkäyksissä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat syynä seitsemässä prosentissa tapauksissa.

"Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä"

Timo Miettisen mukaan tilastoista ei pysty päättelemään, piilotetaanko – ja kuinka paljon – mielenterveydellisten syiden taakse yleistä haluttomuutta käydä armeijaa.

Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa vuosittain puolestatoista prosentista kahteen prosenttiin miehistä.

Miettinen kiittelee toimintaohjelmaa, joka on keskittynyt nuorten mielenterveyden ylläpitoon ja parantamiseen. Hän kaipaa samanlaista myös fyysisen terveyden puolelle.

– Nuorista pitäisi ottaa kokonaisvaltaisempi koppi jo hyvissä ajoin, kouluiässä. Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä, Miettinen tuumaa.

Varusmiespalvelus on vähentynyt vuosikymmenen aikana

Päättyneen vuosikymmenen aikana kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrättyjen miesten osuus on tasaisesti pienentynyt.

Kun vielä vuonna 2009 varusmiespalvelukseen määrättiin keskimäärin 78 prosenttia 18-vuotiaista miehistä, oli osuus vuonna 2019 tippunut 73 prosenttiin. Luku on pudonnut siis viisi prosenttiyksikköä.

Puolustusvoimat itsekin on vaikuttanut varusmiesten vähenemiseen. Palveluskriteerejä kiristettiin vuonna 2006, koska keskeytykset lisääntyivät.

Nykyisin usempi yksittäinen vähäisempi syy saattaa johtaa palveluksen lykkäämiseen tai palveluksesta vapautukseen. Esimerkiksi ylipaino yhdistettynä huonoon toimintakykyyn voi johtaa varusmiespalveluksen lykkäämiseen, vaikka ylipaino yksin ei lykkäykseen johtaisi.

Lopulta joka kolmas mies jättää armeijan käymättä

Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta

Viime vuonna päättyi 1989 syntyneiden velvollisuus varusmiespalvelukseen. Heistä 66 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen.

Kymmenen vuotta aiemmin vastaavasta ikäluokasta vielä 79 prosenttia kävi armeijan. Pudotusta siis peräti 13 prosenttiyksikköä.

Kaikki kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrätyt miehet eivät siis lopulta käy armeijaa tai keskeyttävät palveluksen. Kaiken kaikkiaan kolmasosa miehistä jättää armeijan käymättä.

Puolustusvoimien kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että yhtä aikaa vähenee kyky ja halu varusmiespalvelukseen sekä ikäluokkien koko pienenee. Eli on vähemmän nuoria miehiä, jotka voisivat käydä armeijan.

Maavoimien komentaja Petri Hulkko onkin toivonut vapaaehtoisten naisten määrän kaksin- tai kolminkertaistamista varusmiespalveluksessa. Komentajan ajatuksen mukaan vapaaehtoiset naiset voisivat korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.

Voit keskustella jutusta maanantaihin 24.2.2020 kello 23:een asti.

KATSO LISÄÄ:

Tamperelaiskaksikko: oma vakaumus este varusmiespalvelukselle

Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä – Maavoimien mukaan yhdessä asuminen ahdistaa osaa miehistä

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita

Iranin parlamenttivaalien äänestysaktiivisuus on jäänyt alle kaikkien odotusten.

Iranin sisäministeri Abdolreza Rahmani Fazli ilmoitti, että perjantaina järjestetyissä vaaleissa äänesti 42,57 prosenttia äänioikeutetuista. Heitä oli kaikkiaan 58 miljoonaa.

Sisäministeriön mukaan pääkaupungissa Teheranissa kaikki 30 edustajainpaikkaa menivät vanhoillisille ehdokkaille. Tämä merkitsee, että maltilliset, presidentti Hassan Rouhanin kannattajat on äänestetty pois.

Äänestysaktiivisuus on matalin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Edellisissä vaaleissa 2016 uurnilla kävi 62 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestäminen jäi vaisuksi, vaikka vaaliviranomaiset jatkoivat perjantaina äänestysaikaa kolmeen otteeseen.

Jo ennen vaaleja tiedettiin, että vaalit eivät suurta osaa iranilaisia innosta, koska uskonnollinen johto oli karsinut ehdokkaista pois valtaosan uudistusmielisistä.

Ehdokkaiksi pyrki yli 16 000 henkilöä, mutta uskonnollisen johtajan Ali Khamenein nimittämä valvojainneuvosto hyväksyi heistä vain 7 000. Neuvosto hylkäsi myös yli 80 nykyisen kansanedustajan ehdokkuutta. Iranin parlamentissa, Majlisissa, on 290 edustajaa.

Yhdysvaltain kiristämät talouspakotteet ja pettymys uskonnolliseen konservatiivijohtoon on vienyt kansalta uskon vaalien muutosvoimaan.

Sisäministeri Fazli kuitenkin puolusteli äänestysaktiivisuutta. Hänen mielestään tulos on hyväksyttävissä, kun ottaa huomioon, että perjantaina oli huono sää ja koronavirus alkoi levitä Iranissa. Ministeri viittasi myös muihin syihin, niitä tarkemmin erittelemättä.

Lue myös:

Iranin koneturma romahdutti kansan uskon johtajiin – tämän päivän vaaleissa moni jättää äänestämättä, eikä muutosehdokkaita ole edes tarjolla

Ihminen ei ole ainoa olento, jolle siirtymäkausi lapsesta nuoreksi tarkoittaa mielialojen vuoristorataa. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös naudoilla on ailahteleva murrosikä, jonka jälkeen yksilön luonne palautuu vasikka-aikojen kaltaiseksi.

Tuotantoeläinten mielialat ovat alkaneet kiinnostaa tutkimuskohteena sitä mukaa kuin kuluttajat ovat havahtuneet vaatimaan tietoa olosuhteista, joissa heidän ruokansa on kasvatettu.

Tyypillinen tutkimusmenetelmä on sen tarkkailu, miten eläimet reagoivat uusiin tilanteisiin. Lehmät ovat osoittautuneet varsin hötkyilemättömiksi niin vasikkoina kuin aikuisina, mutta kanadalaistutkimuksessa tarkasteltiin ensi kertaa, mitä tapahtuu vasikka- ja aikuisiän välisinä kuukausina.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkimuskohteena oli lauma holsteininkarjaa normaalilla lypsykarjatilalla. Tutkimuksen alkaessa lehmävasikoita oli 65 ja sonnivasikoita 24.

Sonnivasikoista ja muutamasta lehmävasikastakin tieto jäi osittaiseksi, sillä karja-auto kävi noutamassa ne heti sen jälkeen, kun ne oli vieroitettu emonsa maidosta. Tutkimuksessa ei puututtu tilan tuotannon tavanomaiseen kulkuun.

Mustavalkoiset, suuret holsteinit ovat vastikään ohittaneet ruskeat ayshiret Suomen yleisimpänä lehmärotuna. Holsteineista heruu enemmän maitoa ja niitä pidetään sopuisempinakin kuin ayshireja.

Eri elämänvaiheissa tehdyillä persoonallisuustesteillä selvitettiin eläinten reaktioita uuteen ympäristöön, ihmisiin ja asioihin. Yksilöiden välillä havaittiin selviä eroja.

– Jotkin vasikat ja lehmät menivät heti tarkastelemaan uutta ihmistä tai esinettä ja ryhtyivät tutkimaan outoa ympäristöä. Toiset seisoivat liikkumatta paikallaan koko testin ajan, kertoo professori Marina von Keyserlingk.

Havaintojen perusteella lehmät jaettiin kahteen persoonallisuusryhmään: rohkeisiin ja varovaisiin. Jako osoittautui varsin vakaaksi. Varovainen ja ujo pikkuvasikka oli luonteeltaan samanlainen myös vartuttuaan hiehoksi ja vielä vanhemmaksi.

Yllättäväksi kuitenkin osoittautui se muutaman kuukauden jakso, jolloin naudat saavuttivat sukukypsyyden. Noina kuukausina niiden käytös heitteli tavalla, joka teini-ikäisen vanhemmista tuntuisi varsin tutulta. Niiden persoonallisuus näytti muuttuvan, tutkijat summaavat.

He arvelevat, että taustalla jylläävät samat voimat kuin ihmisteineillä. Kehossa tapahtuu suuria muutoksia, niin kasvuna kuin hormonaalisesti, mutta vaikutukset eivät ole vain ulkoisia.

Puberteetti-ikäisten steroidihormonit lisäävät agonistista käyttäytymistä, Royal Society Open Science -verkkolehdessä julkaistussa tutkimuksessa päätellään.

Agonistisesti käyttäytyvä yksilö on vuoroin hyökkäävä, vuoroin pakeneva ja välillä tyynnytteleväkin.

Ihmisen murrosikää on luultu eläinkunnan ainoaksi

Tutkijoiden mukaan vasikoiden persoonallisuutta voidaan käyttää tiloilla hyödyksi arvioitaessa, mitkä menestyvät aikuisina parhaiten – kunhan ei erehdytä vetämään johtopäätöksiä murrosikäisistä.

Aiemmat tutkimukset, muun muassa ruotsalaisen Linköpingin yliopiston tutkimus muutaman vuoden takaa, ovat osoittaneet, että hermoileva lehmä antaa vähemmän maitoa kuin reipas. Syynä on muun muassa se, että stressi vie lehmältä ruokahalua.

Silkkojen hyötynäkökohtien lisäksi kanadalaistulokset osoittavat, että ihmisten ja lehmien psykologiassa on enemmän yhteistä kuin moni luulisikaan. Aiemmin on oletettu, ettei muilla eläimillä ole murrosiän tunnekuohuja, ei edes lähimmillä sukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla.

Evoluution on arveltu tuoneen murrosiän nykyihmisen vaivoiksi vasta 200 000 vuotta sitten, jolloin lajimme jo vaelsi yksin kehityspolkuaan.

Miksi? Siihen ei ole vastausta, josta tutkijat olisivat yhtä mieltä. Vain se on selvää, että ison vaivan täytyy olla maksu jostakin merkittävästä edusta koko lajille.

Eläinten käytökseen puberteetin on luultu tuovan vain lisääntymiskumppaneista käytyjä yhteenottoja ja niiden harjoittelua, naaraille ei sitäkään. Kanadalaistutkijoiden pitkäaikainen lehmien seuranta kertoo toista.

Parin vuoden takainen hiiritutkimus puolestaan osoitti, että puberteettihormonit saattavat haitata aivojen oppimisprosesseja, mistä tutkijat vetivät johtopäätöksiä myös ihmislapsiin.

Murrosiän käynnistyminen painaa naarashiirien aivokuoressa nappulaa, joka aiheuttaa oppimishäiriöitä, kuvailee apulaisprofessori Linda Wilbrecht yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tutkimustuloksia.

Kokeissa osalle hiiristä aiheutettiin murrosikä hormonipistoksilla, ja toisilta sen käynnistyminen estettiin. Testissä kätkettiin kauramuroja puulastujen sekaan. Lastut oli käsitelty neljällä eri hajulla.

Kun kukin hiiri oli oppinut, minkä tuoksuisesta astiasta herkkupala löytyi, sen paikkaa vaihdettiin, joten hiiret joutuivat uusimaan etsintänsä. Tutkijat havaitsivat, että puberteetti heikensi uuden oppimista.

Aivokuvissa puberteetin käynnistyminen näkyi selvinä muutoksina hermosolujen välisessä yhteydenpidossa sillä aivokuoren alueella, joka säätelee oppimisen lisäksi keskittymiskykyä ja käyttäytymistä.

Vaikka tutkitut olivat hiiriä, tulokset voivat Wilbrechtin mukaan olla sovellettavissa myös tyttöihin. Joillakin tytöillä on ensimmäisiä merkkejä murrosiästä jo seitsenvuotiaina, jolloin jopa perustaitojen oppiminen on vielä kesken. Tutkimuksen tulokset kannattaisi ottaa huomioon, Wilbrecht sanoo.

Lue myös:

Empatiakyky tippuu murrosiässä, ja se voi tehdä nuoresta kiusaajan – tähän yritetään puuttua teknologian avulla

Suomea kuritti lauantaina voimakas myrsky, jonka johdosta etenkin Lounais-Suomessa vesistöt tulvivat yli äyräidensä ja tuhannet kotitaloudet olivat ilman sähköä.

Raumalla kaupungin läpi kulkeva kanaali oli niin täynnä vettä, että se alkoi illalla tulvia yli. Vettä pääsi kadulle hieman.

Tuuli ja tulvivat vedet näkyivätkin pelastuslaitosten hälytysmäärissä. Esimerkiksi Satakunnan pelastuslaitos tviittasi "länsituulen puhkumasta tehtäväpiikistä".

Lauantain myöhäisillassa laitos hoiti viiden tunnin aikana noin 60 tehtävää, pääosin vahingontorjuntoja.

Päivystävän meteorologin mukaan tuulenpuuskat yltyivät myrskylukemiin eli 23–24 metriin sekunnissa iltayöllä osissa Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Yli 20 metriä sekunnissa puhaltavia puuskia koettiin laajemminkin maan länsi- ja eteläosissa.

Voimakkaimmat tuulenpuuskat olivat lauantaina Rauman ja Turun välisellä akselilla. Esimerkiksi Kustavin Isokarilla mitattiin 31,9 ja Rauman Kylmäpihlajassa 31,6 metriä sekunnissa.

Runsaista vesisateista ja merenpinnan noususta huolimatta sunnuntai valkeni lounaisessa Suomessa aurinkoisena.

Kokemäenjoki on tulvinut Porissa osittain Kirjurinluotoon peittäen alleen muun muassa uimarantaa ja grillauspaikkoja.

Varsinais-Suomessa Loimijoki tulvii Alastaron ja Vampulan välillä. Peltoa on siellä veden alla kymmeniä hehtaareja. Loimaan Niinijoella vesi on noussut pelloille vähemmän. Sateet ovat kastelleet saviseudun peltoja niin, että lammikoita on monin paikoin notkopaikoilla.

Hampurilaiset ovat äänestäneet tänään sunnuntaina osavaltiovaaleissa.

Kaupunkia on viime vuodet hallinnut sosiaalidemokraattien ja vihreiden koalitio. Ovensuukyselyjen mukaan koalitio on saanut vaaleissa hampurilaisilta vahvan tuen.

Kyselyjen mukaan sosiaalidemokraattinen SPD-puolue menettää kahdeksan prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta pysyy silti selvästi suurimpana puolueena 37,5 prosentin kannatuksella.

Vaalien suurin voittaja ovat vihreät, joiden kannatus yli kaksinkertaistuu edellisistä vaaleista 25,5 prosenttiin.

Aiemmin toiseksi suurimman puolueen asemaa pitänyt kristillisdemokraattinen CDU menettää noin neljä prosenttiyksikköä ja putoaa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 11,5 prosentin kannatuksella.

CDU on ollut sekavassa tilassa, koska puolueen puheenjohtaja Anngret Kramp-Karrenbauer ilmoitti kaksi viikkoa sitten, ettei aio jatkaa puheenjohtajana.

Vasemmistolainen Linke-puolue pysyy suunnilleen ennallaan yhdeksässä prosentissa.

Vaalit ovat käymässä kohtalokkaiksi Hampurin vapaiden demokraattien FDP-puolueelle ja äärioikeistolaiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD). Vaaleissa on viiden prosentin äänikynnys.

Ovensuukyselyt ennustavat FDP:lle juuri 5,0 prosentin kannatusta, jolla se juuri pysyisi parlamentissa. AfD sen sijaan putoaisi saatuaan vain 4,7 prosenttia äänistä.

Saksaa järkytti muutama päivä sitten Hanaussa sattunut ammuskelu, jossa äärioikeistolainen ja ulkomaalaisvihamielinen mies ampui kymmenen ihmistä.

Hampurin SPD ja sen johtaja Peter Tschentscher kävivät vaalikampanjaa vahvasti ilmastoteemalla ja pyrkivät näin saamaan ääniä vihreiltä. Muita tärkeitä teemoja olivat vuokrien taso ja liikenne.

Lisää aiheesta:

Der Spiegel: SPD klarer Wahlsieger in Hamburg - FDP und AfD müssen zittern

Laukkuja ja pussukoita on roikotettu mukana aina. Muinoin jopa miehetkin kantoivat vyöllään pieniä pusseja, koska vaatteissa ei ollut taskuja.

Varsinainen käsilaukku syntyi kuitenkin vasta 1800-luvulla empiretyylin myötä. Naisten puvuissa vyötärölinja nousi rintojen alapuolelle, joten lanteilla ei voinut enää kantaa vyöhön kiinnitettyä pussukkaa. Se oli otettava käteen.

Kesti kuitenkin vielä pitkään ennen kuin käsilaukusta tuli muodikas asuste.

1920-luvulla taloudessa meni sen verran hyvin, että konttoristinkin palkalla pystyi ostamaan pienen käsilaukun. Sitä tarvittiin etenkin iltaisin, kun kokoonnuttiin klubeille tanssimaan kuohuvan vuosikymmenen muotitansseja.

Tampereen Näsilinnassa sijaitsevaan Milavida-museoon on koottu käsilaukkuja sadan vuoden ajalta. Vanhimmat ovat juuri 1920-luvulta. Vitriineissä kimaltelee lasihelmistä ja metallipunoksesta tehtyjä käsilaukkuja, jotka ovat kauniita kuin korut.

– Käsilaukut olivat hyvin pieniä. Flapper-tytölle riitti, että sinne mahtui savukkeet, rahat ja huulipuna. Pääasia oli, että laukun kanssa pystyi tanssimaan, kertoo museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi.

Chanelin olkahihna vapautti kädet

Toisen maailmansodan myötä laukkumuoti muuttui hillitymmäksi ja käytännöllisemmäksi. Koko kasvoi ja laukkuja alettiin tehdä pääsääntöisesti nahasta.

Sodan jälkeen esiin alkoi nousta tunnettujen suunnittelijoiden laukkuja. Yksi kuuluisimmista on Coco Chanelin vuonna 1955 lanseeraama laukku 2.55. Se on yhä edelleen yksi ikonisimpia muotiluomuksia. Se muutti myös käsilaukkumuotia pysyvästi.

– Hienot seurapiirirouvat eivät voineet käyttää olkahihnallista laukkua. Chanel kuitenkin keksi laittaa laukkuunsa olkaketjun ja niin kädet jäivät vapaiksi.

Coco Chanelille suunnittelun lähtökohta oli aina käytännöllisyys ja toimivuus. Hänen yksi mottonsa olikin: "Minä poistan sen, mitä muut ovat lisänneet."

Chanelin laukun myötä myös hienostodaamien kädet vapautuivat tekemään jotain muuta kuin kannattelemaan laukkua.

Laukku peitti raskausvatsan

Monet kuuluisien muotitalojen laukut ovat muuttuneet ikonisiksi julkkisten ansiosta. Esimerkiksi muotitalo Hermès toi jo vuonna 1935 markkinoille nahkaisen "naisten postilaukun". Tunnetuksi laukku tuli vasta 1950-luvulla, kun näyttelijä Grace Kelly piilotteli laukun avulla raskauttaan paparazzeilta. Postilaukku sai uuden nimen – Kelly-laukku.

Myös eräs Cuccin laukku on vaihtanut nimeä useammankin kerran. Alun perin laukku oli nimetty Constanceksi, mutta kun Jacqueline Kennedyn nähtiin usein kulkevan kyseinen laukku kainalossaan, ristittiin laukku Jackieksi. Vuonna 2009 Cucci nimesi laukun jälleen uudestaan. Tällä kertaa nimeksi tuli Bouvier Jacqueline Kennedyn tyttönimen mukaan. Ei mennyt kuin muutama vuosi ja laukku muutettiin takaisin Jackieksi.

Lady Diorin tarina on ainutlaatuinen, sillä siihen liittyy oikea prinsessa. Alun perin Diorin laukun nimi oli Chouchou. Tarinan mukaan prinsessa Diana oli tulossa Pariisiin taidenäyttelyn avajaisiin ja Ranskan presidentin puoliso etsi epätoivoisesti sopivaa lahja. Diorin muotitalo tarjosi lahjaksi laukkuaan.

Prinsessa Diana ilmeisesti mieltyi kovasti laukkuun, sillä hän käytti sitä usein. Niinpä laukku sai nimen Lady Dior.

Myös populaarikulttuurilla on ollut paljon vaikutusta laukkumuotiin. Fendin Patonki-laukku sai uuden elämän Sinkkuelämää-sarjan myötä.

– Siitä tuli ensimmäinen It bag eli kallis designer-laukku, jota myytiin valtavasti, kertoo Marjo Riitta Saloniemi.

Käsilaukulla voi korostaa arvojaan

Käsilaukkumuoti on heijastanut yhteiskunnallisia muutoksia ja ajan henkeä. Laukuilla voi korostaa omaa identiteettiään ja jopa kertoa arvoistaan.

– Nykyään käytetään paljon käytettyjä vintage-laukkuja. Niillä näytetään, että ollaan mukana kestävässä kehityksessä ja suhtaudutaan kriittisesti kuluttamiseen.

Mitään halpoja hankintoja käytetyt laukut eivät aina ole. Niistä voi joutua maksamaan useita tuhansia euroja. Harvinaiset mallit saattavat maksaa jopa auton verran. Jotkut laukut ovat niin himoittuja, että niitä jonotetaan. Hinnasta viis.

Viime vuosina klassikkolaukkujen arvo on noussut, joten periaatteessa designkäsilaukku voi olla kannattava hankinta.

– Se voi olla ihan sijoitus, toteaa Marjo-Riitta Saloniemi.

Lounais-Suomen poliisi kertoo Twitterissä turvanneensa näkyvästi Silja Linen Baltic Princess –laivan käynnin Turun satamassa sunnuntaina.

Poliisin mukaan toiminnan taustalla oli aiemmin päivällä esitetty uhkaus, joka on nyt ohi.

Tallink–Siljan viestintäpäällikön Marika Nöjdin mukaan uhkauksesta ei aiheutunut vaaraa matkustajille eikä miehistölle.

– Laiva saapui illalla kello 19.15 Turkuun ja lähti jälleen kohti Tukholmaa kello 20.15, kertoo Nöjd.

Asiasta on kirjattu rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta. Tässä vaiheessa poliisi ei tiedota enempää asiasta.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK arvostelee kuntia ja kaupunkeja aggressiivisesta toiminnasta maanhankinnoissaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan maanomistajan omaisuudensuojasta, jota on hänen mielestään rapautettu Suomessa pitkään.

Marttila sanoo hyvin suorasukaisesti, että kunnat harrastavat tylyä liiketoimintaa suhteessa maanomistajiin hankkiessaan maata tulevia asuntotuotannon tarpeita varten.

– Nyt keskusteluun ovat nousseet kuntien ja kaupunkien pakkolunastukset, joihin liittyy vahvasti se, että siinä julkinen toimija tekee bisnestä, liiketoimintaa toisten maaomaisuutta lain suojalla hyväksi käyttäen.

Marttila: Pakkolunastuksen uhkaa käytetään painostuskeinona

Marttila sanoo jopa, että kunnat käyttävät pakkolunastuksen uhkaa painostuskeinona maakauppojen tekemiseen näennäisesti vapaaehtoisissa kaupoissa.

Hänen mukaansa tällaisia tapauksia on satoja vuodessa.

– On tosi laaja joukko, jotka eivät jaksa taistella, viedä niitä taisteluja loppuun saakka. Ehkä aika lailla myös pelon tuntein alistuvat siihen, että heille annetaan tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Näitä tapauksia on satoja vuodessa, jotka näyttävät vapaaehtoisilta kaupoilta, mutta taustalla on kuitenkin painostus ja pakkolunastuksen uhka, Marttila sanoo.

MTK kutsuu menettelyä "lainsäädännön suomaksi porsaanreiäksi, johon kaupungit ja kunnat tarttuvat".

Maanomistajilta on tullut kipakkaa ja huolestunutta viestiä etujärjestölle.

– Tällaisetkin henkilöt, joita asia ei vielä kosketa sanovat, että kyllä tässä aikamoinen pelon tunne tulee siitä, että miten yksityistä omaisuutta Suomessa kohdellaan.

Kuntaliitto kiistää painostamisen pakkolunastuksilla

Kuntaliitto on eri mieltä MTK:n väitteistä. Pakkolunastuksia käytetään kehittämispäällikkö Matti Holopaisen mukaan vähäisessä määrin ja pääosin maanhankintaa hoidetaan vapaaehtoisesti, mutta pakkolunastuksiin "joudutaan joskus turvautumaan".

Lunastusluvan käyttämistä painostuskeinona ostoneuvotteluissa maanomistajien kanssa hän ei allekirjoita, vaikka se voi nousta esille keskusteluissa.

– En kyllä näe sitä tällä tavalla. Tämä viimekätinen mahdollisuus, jonka lainsäädäntö tarjoaa, ehkä tulee siellä keskusteluissa esille. Mutta itse asiassa tämä on välimiesmenettely, jolla haetaan ulkopuolisen tahon päätös siitä, mikä käypä markkinahintakorvaus siitä luovutuksesta on, Holopainen sanoo.

Holopainen viittaa Maanmittauslaitoksen lunastustoimitukseen. Siinä päätetään viime kädessä, minkä suuruinen korvaus pakkolunastuksesta maksetaan maanomistajalle. Holopaisen mukaan kunnalla ei ole siinä mitään osuutta.

MTK:n väite bisneksen tekemisestä maakaupoilla ei myöskään Holopaisen mukaan pidä paikkaansa.

Kun tuottoja saadaan, ne käytetään kuntalaisten hyväksi, katsoo Kuntaliitto.

– Kuntahan hankkii maata yhdyskuntarakentamiseen siksi, että se voi tarjota tehokkaasti kilpailukykyisiä rakentamismahdollisuuksia asukkaille ja yrityksille. Se on keskeinen osa kunnan elinkeinopolitiikkaa, maankäytöllä ratkaistaan kunnan kilpailukyky.

Holopainen huomauttaa, että rahat käytetään kunnan palveluverkon kustannusten kattamiseen ja kustannustehokas palveluverkko tarkoittaa sitä, että tarvitsee kerätä mahdollisimman vähän veroja palvelujen pyörittämiseen.

Kuntaliiton Holopainen sanoo, että pohjimmiltaan kyse on siitä, kenelle kuuluu lisäarvo julkisen tahon eli kuntien ja kaupunkien tekemistä investoinneista. Hänen mukaansa esimerkiksi Vantaan tapauksessa maan arvonnoususta saatava hyöty kuuluu vantaalaisille veronmaksajille, koska kaupunki maksaa alueen kehittämisen investoinnit.

Ministeriön pöydälle päätyy hankalia tapauksia

Kuntien tekemiä maakauppoja tehdään MTK:n mukaan vuosittain 500–800, ja monissa niistä maanomistajan ja kunnan välillä löytyy sopu hinnasta.

Maanmittauslaitos käsittelee suurimman osan lunastuslupahakemuksista. Viime vuonna lupia myönnettiin eri syistä noin 370. Näissä luvuissa ovat mukana myös ympäristöministeriöön jätetyt lunastuslupahakemukset.

Yleisin syy lunastukselle on tierakentaminen, seuraavaksi eniten lunastuslupia on haettu maankäyttö- ja rakennuslain perustella esimerkiksi asuntokaavoitusta varten.

MTK haluaa kiinnittää huomiota ja saada selvyyttä nimenomaan ympäristöministeriöön tehtyihin lunastuslupahakemuksiin, jotka tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Parhaillaan ympäristöministeriössä on vireillä viisi lunastuslupahakemusta, jotka näkyvät oheisella kartalla.

Kaikkiaan ministeriöltä on haettu 78 lunastuslupaa vuoden 2000 jälkeen. Lupa on myönnetty 51 kohteessa. Palautettu on neljä hakemusta, joissa kaikissa asia siirrettiin Maanmittauslaitokselle. 11 hakemusta on hakija perunut.

Moni lupahakemus päätyi myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Ympäristöministeriö on hyväksynyt lunastusluvan yhteensä noin 1027,5 ha:lle

Lunastuslupahakemusten käsittelyaika on ollut keskimäärin runsaan vuoden. Muutamassa tapauksessa käsittelyaika on ollut yli 2 vuotta ja noin 30 alle vuoden.

Noin puolessa käsitellyistä hakemuksista on ollut enemmän kuin kolme maanomistajaa.

Saraksen maatilan hinta Keimolassa ratkeaa pian

Mediassa on saanut paljon näkyvyyttä Vantaalla jo vuosia puhuttanut Saraksen vanhan sukutilan pakkolunastus.

Perikunta on jo hävinnyt jutun Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), jossa ympäristöministeriön myöntämä lunastuslupa Vantaan kaupungille pysyi voimassa. KHO katsoi, että Vantaa pystyi osoittamaan yleisen tarpeen luvan perusteeksi.

Kaupunki saa lunastaa tilan maat asuntorakentamista varten. 300 vuotta vanha, saman suvun hallussa ollut maatila sijaitsee lähellä Kivistön asemaa Keimolassa. Vantaa rakentaa Kivistön aluetta kiihtyvällä tahdilla. Aivan tilan tuntumassa on myös vilkkaasti liikennöity Hämeenlinnanväylä.

Vantaan kaupungin ja Saraksen tilan perikunnan kiistaa on käyty yli kymmenen vuotta.

Perikunnan mukaan rakennusyhtiö SRV tarjosi vuonna 2006 43,4 hehtaarin tilasta 11,2 miljoonaa euroa. SRV:n ehto oli, että Vantaa myöntää kaavoitusluvan. Näin ei käynyt, joten rakennusyhtiö vetäytyi ja vuonna 2013 kaupunki tarjosi maista raakamaan hintaa, yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.

Tähän perikunta ei kuitenkaan suostunut, koska silloinen Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen oli 4.6.2007 SRV-Yhtiöiden palkkalistoilla päätynyt 11,2 miljoonan euron hinta-arvioon.

Nikulainen on jo vuosia sitten siirtynyt muihin tehtäviin apulaiskaupunginjohtajan paikalta ja toimii nykyään liike-elämässä.

Tällä hetkellä kaupunki valmistelee alueelle uutta yleiskaavaa. Osayleiskaavassa Saraksen tilalle oli osoitettu pientaloaluetta, viheraluetta ja virkistysaluetta.

Perikunnasta vahvistetaan, että Saraksen tilan hinta-arvio saadaan Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa, joka pidetään maaliskuun alussa.

Siitä päätöksestä asianosaiset voivat valittaa maaoikeuteen.

MTK odottaa lakimuutoksia tällä hallituskaudella

Oikeusministeriössä valmistellaan lunastuslakiin muutoksia, jotka vaikuttavat maanomistajan asemaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana muutokset jäivät kesken, kun se erosi viime vuoden maaliskuussa.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on puolestaan valmisteilla ympäristöministeriössä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)on aiemmin sanonut, että maanomistajan asemaa aiotaan parantaa lunastuslain muutoksessa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Henriksson ei tee kovin yksityiskohtaisia linjauksia, koska lainvalmistelu on vielä kesken. Lausuntokierroksella ainakin maanomistajien saamat korvaustasot ovat puhuttaneet lausunnonantajia.

MTK:n Marttila odottaa, että tämä hallitus saa päätökseen ison lainsäädäntöuudistuksen, joka kohentaisi maanomistajien asemaa. Marttila pitää lähtökohtana, että käyvän arvon lisäksi maanomistaja saa vielä lisäkorvausta, kun hän myy kunnille. Rajanvetona MTK pitää sitä, että vain yhteiskunnalle välttämätön infrastruktuuri voi oikeuttaa pakkolunastukseen, mutta ei asuntotuontannon tarpeet.

– Tämä lähtökohta on varsin yleiseurooppalainen. Varsinkin Ruotsissa on toteutettu se ymmärrettävä periaate, että jos pakolla viedään, niin siitä kuuluu kipukorvaus, Marttila sanoo.

Kuntaliitto huomauttaa, että keskustelussa usein unohtuu maanomistajan saamat helpotukset verotuksessa, kun he myyvät maitaan julkiselle taholle.

– On maanomistajalle verotuksellisesti edullista luovuttaa maata kunnalle tai valtiolle ja tästä syntyy selkeä lisäarvo täyden korvauksen päälle, kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo.

Kuntaliiton mielestä nykyinen kokonaisuus toimii tällä hetkellä hyvin, eikä mitään isoja rukkauksia lunastuslakiin tarvita. Jos maksettaisiin jotain lisäkorvauksia nykyisten lisäksi, vapaaehtoinen kaupankäynti tyssäisi.

Lahden eteläisen kehätien työmaalla Patomäen tunnelin kohdalla katkesi sunnuntain vastaisen yön myrskyssä Lahti Energian 110kV sähköpylväs. Lahti Energian mukaan pylväs katkesi, kun huonosti kiinnitetty työmaateltta nousi tuulenpuuskassa ilmaan ja takertui pylvääseen.

Lahti Energia kertoo sivuillaan, että suurjännitepylvään vaurioituminen aiheutti hetkellisen jännitekuopan, muttei katkaissut sähköjä keneltäkään. Katkennut pylväs sijaitsee lähellä Patomäen urheilukenttää työmaa-alueella, mutta siitä ei yhtiön mukaan aiheudu sivullisille vaaraa. Tapahtuma on yhtiön mukaan hyvin harvinainen ja pylväitä katkeaa harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa.

Pylvään katkeamisesta kerrotaan myös valtion tieverkon ylläpidosta vastaavan Väylän Vt 12 Lahden eteläinen kehätie-facebook-sivustolla.

– Yöllinen myrsky oli voimakas. Lahti Energia ja heidän aliurakoitsijansa ovat parhaillaan raivaamassa tilannetta. Emme voi vielä puolestamme ottaa kantaa siihen, onko työmaalla ollut osaa tapahtumiin, Lahden eteläisen kehätien projektipäällikkö Janne Wikström kertoo.

Väylän mukaan pylvään katkeaminen ei ole johtanut henkilövahinkoihin ja katkeamiseen johtaneiden tapahtumien kulku ja olosuhteet selvitetään.

Väylä muistuttaa, että työmaan ulkopuolisten henkilöiden liikkuminen työmaa-alueella on ehdottomasti kiellettyä.

Seinäjoella toimiva Houm Church -seurakunta oli nuorten Tanja ja Niklas Niemelän unelma. Tai näky.

Niin vahva, että se piti toteuttaa.

– Me molemmat, mutta varsinkin minä, olemme aina unelmoineet suuria. Jo lapsena sanoin, että minusta tulee hiihtäjä tai pastori, Niklas Niemelä naurahtaa.

Niklaksesta tuli pastori omaan seurakuntaansa, sillä olemassaolevista yhteisöistä ei löytynyt sitä, mitä hän puolisonsa kanssa etsi.

Nyt Houm Church on viisivuotias. Se on todistanut vääräksi tulevaisuutensa epäilijät, sillä pikku hiljaa toimintaa laajennetaan Seinäjoelta myös Tampereelle, missä Houm Sunnuntait on tarkoitus aloittaa ensi syksynä.

Niemelät vakuuttavat, että seurakuntayhteisön eteen tehty työ on kannattanut, vaikka palkkaa siitä ei saa kuin nimeksi eivätkä kuluneet vuodet ole muutenkaan olleet pelkkää ruusuilla tanssimista.

Ystäväpiirin vaihtuminen ja yksinäisyys, kiire, uupumus ja masennus on koettu.

Puhumattakaan siitä, miltä tuntuu kantaa hengellistä ja taloudellistakin vastuuta muista ihmisistä.

– Kyllä se pelottaa. Se ja ihmisten silmitön luottamus. Olen kuitenkin ihan samanlainen ihminen kuin muutkin enkä yhtään muiden yläpuolella. Ja silti he luottavat silmittömästi, Tanja Niemelä sanoo.

Lue myös: Rokkaava citykirkko puree nuoriin aikuisiin Seinäjoella

Kolmansilla treffeillä yhteen

Niemelät ovat olleet naimisissa kymmenen ja tunteneet 12 vuotta.

16-vuotias soinilaistyttö ja 18-vuotias neljännen polven helluntailaispoika tapasivat Seinäjoella kauppaoppilaitoksessa.

Parin viikon kuluttua, jo kolmansilla treffeillä Niklas muutti Tanjan luo, vaikka avoliitto ei ollutkaan niiden arvojen mukaista, mihin hänet oli kasvatettu.

Ensimmäiset vuodet nuoret opettelivat elämää ja riitelivät. Ystävien kanssa tehdyn mökkireissun yhteydessä Tanja tuli uskoon, pariskunta muutti erilleen ja aloitti seurustelun alusta. Niklas oli käyttänyt päihteitä, mutta luopui niistä muutoksen myötä.

Kaikki muuttui, he kertovat.

Olen kuitenkin ihan samanlainen ihminen kuin muutkin enkä yhtään muiden yläpuolella. Ja silti he luottavat silmittömästi. Tanja Niemelä

Naimisiin mentiin Tanjan täyttäessä 18.

Näky omasta seurakunnasta alkoi elää pian naimisiinmenon jälkeen. Niemelät huomasivat, että uskonnollisista yhteisöistä puuttuivat 20-30 -vuotiaat nuoret aikuiset. Omalle ystäväpiirillekään ei löytynyt sopivaa yhteisöä.

Niklas Niemelä kertoo, että he halusivat erityisesti irti sääntölähtöisestä uskonnosta ja vääräksi kokemastaan jumalakuvasta.

– Ainoa asia mistä me saarnataan varmana on, että Jumala rakastaa jokaista.

Yksinäiset vuodet

Niemelät keräsivät rohkeutta oman kirkon perustamiseen jonkun aikaa, mutta irtautuminen vanhasta kävi lopulta nopeasti.

Syyskuussa 2014 he esittelivät visionsa helluntaiseurakunnille, joissa olivat töissä, ja jo tammikuussa 2015 Houm Church oli toiminnassa.

– Meidän piti tehdä päätös irtisanoutumisesta tai koko asian unohtamisesta nopeasti, sillä ajatus oli heille [helluntaiseurakunnissa] jotenkin niin pelottava. Me taas tiesimme, että emme voi kuopata unelmaa, Niklas Niemelä sanoo.

Niemelät uskovat, että helluntaiseurakunnissa pelättiin erityisesti nuorten aikuisten siirtyvän heidän mukaanaan uuteen yhteisöön. Näin ei käynyt. Oikeastaan tilanne kääntyi lopulta lähes toisinpäin:

– Moni jäi sinne ja se näkyi meidän elämässämme yksinäisyytenä jonkin aikaa. Ensimmäiset vuodet olivat yksinäisyyden leimaamia, Tanja Niemelä sanoo.

Niklaksen isoisoisä oli pastori ja perusti seurakuntia. Isoisä on pastori edelleen. Kuitenkin myös osa sukulaisista ja parhaista ystävistä katkaisi välinsä pariskuntaan.

Siinä, missä Tanja kertoo, miten vaikeaa oli kestää yksinäisyyttä ja pitkiä katseita, Niklas toteaa, että vaikka alku oli raskas, oli se myös innostava.

– Niklas on meistä ehkä suuruudenhullumpi. Hänelle se löi vain vettä myllyyn. Minulle tuli tunne, että mitä jos tämä olikin virhe, Tanja Niemelä sanoo.

– Huomasimme, että ne, jotka vastustivat, olivat uskonnollisia ihmisiä. Ei-uskonnollisten ihmisten vastaanotto asiallemme oli todella mahtavaa, mikä innosti; tämän takia tätä tehdään, Niklas Niemelä muistelee.

Avoimuus ja epätäydellisyys vahvuudeksi

Houm Church aloitti toimintansa tammikuussa 2015.

Se on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jonka määrittely on vaikeaa jopa Niklas Niemelälle. Uuskarismaattinen seurakunta se ei kuitenkaan ole, Niemelä toteaa.

– Haluamme tavoittaa nimenomaan tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet käymään kirkossa, ja siksi pysyä aiemmin määriteltyjen tunnustuskuntien ulkopuolella, Niklas Niemelä sanoo.

Houm vetoaa erityisesti nuoriin aikuisiin, mutta oletettu keskittyminen nuoriin on koettu joskus jopa rasitteeksi. Ovet ovat auki kaikenikäisille.

Tanja ja Niklas Niemelä ovat seurakuntansa johtavia pastoreita.

– En ikinä haaveillut olevani pastori. Soinissa pappi oli aina 50-60 -vuotias mies eikä sillä tavalla mikään samaistuttava kohde, 28-vuotias Tanja Niemelä sanoo.

Tanja kertookin piiloutuneensa aluksi pastorin roolin taakse. Oletus oli, että pitää olla tietynlainen ja vahva. Vahvuus ja kulissit kuitenkin murenivat unettomuuden, vakava-asteisen masennuksen ja paniikkihäiriön myötä.

– Minun oli joko vedettävä totaalinen maski päälle tai oltava täydellisen avoin. Oireiluni meni lopulta niin pahaksi, että minun oli vaan tunnustettava avoimesti, että tiedättekö, nyt mun pönttö leviää.

Pariskunta on pyrkinyt kääntämään avoimuuden vahvuudekseen. Sillä, että kertovat elämästään ja ongelmistaankin, nuoret pastorit haluavat laskea myös omia paineitaan.

– Me yritämme romuttaa täydellisyyden kuvaa, koska se ei millään tavalla pidä paikkaansa. Se on laskenut paineita itseltä ja lisännyt luottamusta meihin, Niklas Niemelä sanoo.

Sunnuntaisissa kokoontumisissa käy Niemelän mukaan Seinäjoella säännöllisesti pari sataa ihmistä ja Tampereella saman verran. Vapaaehtoisia tiimiläisiä Seinäjoella on noin 120, Tampereella 50-60. Seurakunnan budjetti tälle vuodelle on 250 000 euroa, mikä kootaan täysin vapaaehtoisin lahjoituksin.

Kaikkiin yliopistokaupunkeihin ja kasvukeskuksiin

Tanja ja Niklas Niemelä eivät ainakaan tunnusta olevansa yllättyneitä siitä, että Houm on viisivuotias. Laajenemista kohti on tehty tietoista työtä, sillä se on kuulunut unelmaan alusta asti.

– Epäilijöitä on kyllä ollut, Niemelät vastaavat.

Eniten kuluneissa vuosissa heitä itseään yllättää se, miten moni ihminen on sitoutunut heidän unelmaansa ja sen rakentamiseen. Niemelöiden visio on, että Houm löytyisi jokaisesta yliopistokaupungista ja kasvukeskuksesta.

– Voi olla, että se on työmaa, johon meidän elinikä ei riitä, Niklas sanoo.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori, uskonnontutkija Jussi Sohlberg oli yksi kolmesta tutkijasta, joita Yle haastatteli vuonna 2015 Houm-seurakuntaan liittyen. Hän ei ole yllättynyt, että Houm toimii edelleen.

– Itsenäisistä uusista kristillisistä seurakunnista suuri osa toimii vielä esimerkiksi 10 vuotta perustamisen jälkeen, vaikka yhteisöjä myös häviääkin.

Toiminnan laajentaminen Sohlbergia vähän yllättää, sillä nämä seurakunnat ovat usein hyvin pieniä ja paikallisia yhdistyksiä. Toisaalta Tampere kuulostaa hänestä Houmille luontevalta laajenemispaikkakunnalta.

Sohlbergin tilastoissa Houm on luokiteltu uuskarismaattisten yhteisöjen joukkoon, vaikka Niemelät eivät itse sitä haluakaan sinne luokitella. Houm ei kuitenkaan edusta äärikarismaattisuutta, mutta karismaattisuudelle on tilaa, Sohlberg toteaa.

– Kyllä se kuuluu selvästi protestanttiseen herätyskristillisyyden jatkumoon. Se yhdistää modernia toimintakulttuuria ja melko konservatiivista teologista sisältöä. Johtajien taustan kautta myös helluntailainen perinne näkyy, Sohlberg perustelee.

Kirkon tutkimuskeskuksen tietokannassa on noin 120 toimivaa uuskarismaattista itsenäistä yhteisöä ja noin 50 muuta uudempaa ja luokittelematonta kristillistä yhteistöä. Moni niistä on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kiinnostavaa on nähdä, tapahtuuko teologiassa ajan myötä jotain muutosta ja mitä se aiheuttaa, jos näin käy. Jussi Sohlberg

Uskonnollisuuden muutosta tutkinut Sohlberg arvelee, että tietty modernin ja konservatiivisuuden yhdistelmä, kodinomaisuus ja yhteisöllisyys kiehtovat niissä toimivia.

Sohlbergin mukaan on aivan todennäköistä, että Houm Church on toiminnassa vielä seuraavan viiden vuoden kuluttua. Onko se laajentunut lisää, on vaikeampi kysymys. Se, mikä tutkijaa erityisesti kiinnostaa, on kuitenkin yhteisön teologian muuttuminen.

– Kiinnostavaa on nähdä, tapahtuuko teologiassa ajan myötä jotain muutosta ja mitä se aiheuttaa, jos näin käy.

"Kaikilla osa-alueilla on iso vastuu ja se hirvittää"

Viiden vuoden toiminnan jälkeen Tanja Niemelä laittaa rohkeuden perustaa seurakunta nuoruuden piikkiin.

1980- ja -90 -lukujen laman lapset tietävät, että elämästä selviää aina jotenkin, hän sanoo. Hyppy palkattomaan työhön ja siitä selviäminen ei ehkä siksi koskaan ollutkaan Niemelöille se pelottavin asia. Enemmän jännittivät ihmissuhteet ja ihmisiin liittyvät vastuut.

– Hengellinen vastuu on todella suuri. Sitten on johtajan vastuu ja nykyään meillä on myös henkilökuntaa. Kaikilla osa-alueilla on iso vastuu ja se hirvittää, Niklas Niemelä sanoo.

Kolmikymppisiltä odotetaan yleisesti perheen perustamista. Lapsihaaveita on kyselty myös Niemelöiltä, mikä vähän ärsyttää Tanjaa, jonka seurakuntanäkyyn kuuluu halu muuttaa esimerkiksi juuri perinteisiä perhekäsityksiä ja sukupuolirooleja. Niemelöillä ei ole lapsia, eikä niitä suunnitella. Ainakaan nyt.

Hengellinen vastuu on todella suuri. Sitten on johtajan vastuu ja nykyään meillä on myös henkilökuntaa. Kaikilla osa-alueilla on iso vastuu ja se hirvittää. Niklas Niemelä

Tällä hetkellä elämä pyörii Seinäjoen Houm Churchin ja Tampereen laajennuksen ympärillä.

Kysymys siitä, mitä pariskunta tekisi, jos huomaisivat, että seurakunta ei enää riitäkään elämänsisällöksi, saa Tanjan ja Niklaksen hiljaisiksi. Hetken miettimisen jälkeen he toteavat, että toistaiseksi se riittää, vaikka varmaksi tulevaisuutta ei koskaan voi sanoa.

– On meillä henkilökohtaisiakin unelmia, mutta ne ovat semmoisia, että ne voidaan täyttää seurakunnan kautta, Tanja Niemelä jatkaa.

Sitä, miten yhdessä johdetulle seurakunnalle kävisi, jos Tanja ja Niklas eivät enää olisikaan yhdessä, he eivät myöskään ole miettineet. Tämän seurakunnan rikkaus on juuri se, että he johtavat sitä yhdessä.

– Ajattelen, että jos minun pitäisi jatkaa yksin, varastaisin monelta sen parhaan kokemuksen seurakunnasta, Niklas Niemelä sanoo.

Lisää aiheesta:

Rokkaava citykirkko puree nuoriin aikuisiin Seinäjoella

Näkökulma: Citykirkon sudenkuopat

Ajankohtainen kakkonen: Rokkaava citykirkko puree nuoriin aikuisiin Seinäjoella

Nuorten kannattama uusi seurakunta ponnistaa Seinäjoelta

Yle Perjantai (10.2.2017): Seuraa johtajaa

Lauantain kova tuuli aiheutti vaarallisen näköisen tilanteen Ahvenanmaalla.

Turusta matkaan lähtenyt Tallink Galaxy ohitti todella läheltä laiturissa kiinni olleen Baltic Princessin Maarianhaminan satamassa.

Rannalta kuvatulta videolta näkee, kuinka lähellä laivat kävivät toisiaan. Kriittisimmät hetket näyttävät olevan noin 10:25 min kohdalla laivojen keulien lähestyessä toisiaan.

Tallink-Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että tilanne oli kuitenkin kapteenilla koko ajan hallinnassa.

– Tilanne on ollut haastava, mutta kapteenin mukaan kaikki on tehty ihan hallitusti, Nöjd sanoo.

Lauantaina Maarianhaminassa tuuli 25 metriä sekunnissa. Tuulen takia Galaxy joutui tekemään käännöksen eri paikassa kuin yleensä.

Satama-altaassa laivat voivat ohittaa läheltä toisiaan, koska nopeudet ovat alhaisempia. Nyt tuuli painoi laivoja lähemmäs toisiaan.

Nöjdin mukaan törmäys ei kuitenkaan ollut lähellä, vaikka se saattaa kauempaa näyttää siltä.

– Kapteeni näkee kyllä komentosillalta laivojen etäisyydet, Nöjd sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Viime yön myrskytuuli jätti jälkeensä kaatuneita puita ja sähkökatkoja – meriveden korkeus kääntynyt laskuun

Vaarallisen voimakas tuuli puhaltaa sunnuntain vastaisena yönä – puita kaatuu, sähköt katkeavat, meriveden korkeus nousee, joet tulvivat

Hiekkamyrsky sulki lentokenttiä Kanariansaarilla, lentoja Suomeen on peruttu – huono lentosää voi jatkua jopa maanantaihin

Tapasin Emilia Kujalan ensimmäisen kerran viime keväänä. Olin sopinut hänen kanssaan haastattelun kiireiseen saumaan. Kujala on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi. Hän oli lopettanut juuri häpeän tunteeseen liittyvän koulutuksen Kuopiossa.

Kävi kuitenkin niin, että onnistuin poistamaan kiireissäni tekemäni haastattelun ja kaikki materiaali katosi bittiavaruuteen.

Hävetti. Jouduin paljastamaan Kujalalle, mitä oli tapahtunut.

Onneksi sain alkuvuodesta mahdollisuuden tehdä haastattelun uudelleen. Puhuimme siitä, miksi inhimillinen moka saa tuntemaan niin voimakasta häpeää. Keskustelun voi kuunnella Yle Areenassa.

Häpeältä suojaudutaan usein haitallisin keinoin

Häpeää tutkinut ja Häpeä-kirjan kirjoittanut Kujala kertoo, kuinka voimakas häpeän tunne on.

– Se lamaannuttaa.

Samaan aikaan tai välittömästi lamaantumisen jälkeen syntyy halu mennä piiloon, paeta paikalta tai taistella. Ikävästä häpeän tunteesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.

On tyypillistä, että ihmisellä on jonkinlainen vahva mekanismi häpeän varalle. Mekanismit voivat myös ketjuuntua.

Kujalan mukaan ihminen saattaa reagoida häpeään hyökkäämällä toisia kohtaan, jonka jälkeen hän kokee syyllisyyttä omasta käytöksestään ja jopa rankaisee itseään sen takia.

– Kun tunnistaa, mikä mekanismi itsellään on käytössä, voi käytöstään muuttaa, Kujala sanoo.

Piiloutuminen toisilta ihmisiltä on nykyään helppoa, koska missä vain voi uppoutua oman puhelimen sisältöön. Ihminen voi piiloutua myös itseltään uppoutumalla työhön, liikuntaan tai päihteisiin.

Taisteleva, hyökkäävä reagointi häpeään näkyy lähisuhdeväkivallassa, mutta hyökkäys voi olla myös hienovaraisempi. Yksi esimerkki tästä on huumorin varjolla tapahtuva sarkastinen ja pottuileva puhe toisille.

Kujalan mukaan hyökkäys voi kohdistua myös itseen, jolloin se voi näkyä esimerkiksi syömishäiriönä. Tällöin ihminen pitää aisoissa omaa häpeäänsä rajoittamalla syömistään ja liikkumalla.

Asiantuntijan neuvo: Tee päinvastoin ja vahvista sitä keholla

On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten paljon ja milloin tuntee häpeän tunnetta. Onko se aina oikea tunne oikeassa paikassa?

Tuolloin voi tutkailla millainen tunne häpeä on, millaisia reaktioita se aiheuttaa ja millaisia ajatuksia ajattelee itsestään ja muista. Ja jos näyttää sille, että häpeästä on itselle enemmän haittaa kuin hyötyä, tilanteelle voi tehdä jotain.

Kujalan neuvo on, että häpeällisellä hetkellä voi pysähtyä ja toimia tietoisesti omaa mekanismiaan vastaan.

Jos häpeissään haluaa paeta paikalta ja piiloutua, voi toimia päinvastoin ja tunnustaa häpeävänsä. Itseään voi vielä vahvistaa näissä tilanteissa, kun ymmärtää, miten kehollisia tunteet ovat.

Häpeää tuntiessaan vaipuu helposti kasaan ja pälyilee ympäristöään. Kujalan mukaan kannattaa toimia toisin.

– Laittaa jalat vahvasti lattiaa vasten, suoristaa selän, nostaa pään pystyyn ja katsoo toista ihmistä silmiin, Kujala neuvoo.

Samalla voi hakea itsestään häpeän vastatunnetta, eli myötätuntoa.

Kujala muistuttaa vielä, ettei häpeän tunne aiheuta pelkästään negatiivisia asioita ihmisen elämään.

– Sillä on tehtävänsä, kun ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja toimii yhdessä toisten kanssa, Kujala sanoo.

Haluatko päästä eroon liiallisesta häpeästä? Millaisia keinoja olet käyttänyt?

Aiheesta voi keskustella 24.2. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Väärä häpeän tunne eristää muista ihmisistä – nujerra se näillä keinoilla