Poliisin tuoma kuolinviesti on menehtyneen läheisille yksi elämän kauheimmista hetkistä. Se iskostuu syvälle mieleen pysyvästi.

Vaikka valtaosa sanoista unohtuisi, eleet ja äänensävyt piirtyvät ikuisesti muistiin.

Henkirikoksen uhrien läheiset ry:llä ja Poliisiammattikorkeakoululla on meneillään kevättalvella 2020 valtakunnallinen kiertue, jonka tehtävänä on tiivistää poliisien ja kriisityöntekijöiden yhteistyötä.

– Suomessa on kirjavat käytännöt siitä, miten viesti viedään, ja mitä sitten tapahtuu. Pienillä paikkakunnilla ei ole mahdollisuutta ympärivuorokautisen kriisityöntekijän apuun, sanoo toiminnanjohtaja Sanna Kalajanniska Henkirikoksen uhrien läheiset ry:stä.

"Totta kai poliisia saa halata"

Seinäjokelaisen Mika Suomalaisen edessä poliisit seisoivat syyskuussa 2013 aamuyöllä neljältä.

Pari päivää kateissa ollut 19-vuotias Ville oli löytynyt surmattuna. Isälle on jäänyt suruviestin tuonnista mieleen vain pieniä välähdyksiä.

– Sen muistan, että tilanne oli kiireettömän tuntuinen ja aivan asiallinen.

Kuuntele haastattelu: Mika Suomalainen kohtasi poikansa surmaajan silmästä silmään.

Poliisiammattikorkeakoulussa rikos- ja kuolemansyyntutkintaa opettava ylikonstaapeli Marko Lehtoranta luennoi opiskelijoille myös kuolinviestin viemisestä.

Väkivaltayksikön ja tutkinnan riveissä monet kerrat omaisten ovikelloa soittanut Lehtoranta pitää suruviestin viemistä yhtenä poliisin vaativimmista virkatehtävistä.

– Erityisesti lasten ja nuorten kohtalo menee ihon alle. Siinä on myös viestintuoja herkillä.

Tilanne on erityisen synkkä myös silloin, kun omainen on joutunut rikoksen uhriksi tai tehnyt itsemurhan.

Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, kun ovi aukeaa ja on aika kertoa surulliset uutiset.

– Valtaosa itkee hillittömästi, moni romahtaa täysin. Toiset toistelevat asiaa epäuskoisena, jotkut ovat poliisille vihaisia. Se kaikki kuuluu järkytykseen ja suruun, Lehtoranta luettelee.

Osa hakee poliisista myös lohtua ja kapsahtaa kaulaan.

– Totta kai poliisia saa halata. Ihminenhän on aivan hajalla tällaisen viestin jälkeen, Lehtoranta toteaa, ja miettii, mikseipä myös poliisi voisi ottaa kevyesti kiinni surevaa vaikka hartioista ja kysyä, että pärjäätkö.

Kosketus, esimerkiksi kättely, kertoo, että ymmärtää toisen tilanteen ja haluaa myötäelää.

Koiran rapsuttelu lohdutti omaisia

Toiminnanjohtaja Sanna Kalajanniskan mukaan rikosten uhrien läheisillä on valtaosaltaan positiivista sanottavaa poliisin käyttäytymisestä vaikealla hetkellä.

Surevalle on tärkeää tuntea, että toinen välittää.

– Omainen haluaa vaan uhrin takaisin, eikä sitä tapahdu. Silloin läsnäolo on tärkeintä. Olla tilanteessa enemmän ihmisenä kuin poliisina, Kalajanniska toivoo.

Jokainen kuolinviestin vieminen on erilainen tapahtuma ja yksi poliisin raskaimmista tehtävistä.

–Se on kokemus, joka jää varmasti mieleen. Vasta käytäntö opettaa, vaikka kuolinviestinviemistä käsitellään teoriassa myös poliisin koulutuksessa, vanhempi konstaapeli Mikael Hirvelä kertoo.

Läheiset haluavat vastauksia. Mikä johti kuolemaan ja miksi? Olisiko tapahtunutta voitu mitenkään estää ? Jos tutkinnallisten asioiden takia ei voi kertoa yksityiskohtia, on sanottava syy, miksi kysymyksiin ei voi heti vastata.

– Viesti kannattaa välittää selkeästi. Puhua kuolemasta tai menehtymisestä mieluummin kuin poismenosta, Marko Lehtoranta painottaa.

Hän neuvoo poliisiopiskelijoita olemaan tilanteessa omaisten ehdolla. Jos läheiset haluavat, silloin istutaan sohvalle tai pöydän ääreen kuuntelemaan.

Sanna Kalajanniska kertoo nuoresta poliisista, joka oli ensimmäistä kertaa viemässä kuolinviestiä, eikä oikein tiennyt, mitä olisi uutisen kertomisen jälkeen tehnyt.

Hän alkoi rapsutella menehtyneen pojan koiraa. Myöhemmin poliisi mietti, oliko toiminut epäsopivasti. Perheen mielestä juuri tämä oli mustan hetken inhimillisin ja lohdullisin teko.

Isän piti tunnistaa poika kuvasta

Kuolinviestin viemisellä on kiire. On tärkeää, että omainen saa tiedon viranomaisilta, eikä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.

Vainaja täytyy kuitenkin ehtiä tunnistaa varmasti.

– Emme voi sanoa, että meillä on nyt vahva fiilis, että tämä voi olla omaisenne, toteaa ylikonstaapeli Marko Lehtoranta.

Karuimmillaan tieto omaisen kuolemasta voi lennähtää silmille esimerkiksi sosiaalisesta mediasta onnettomuuskuvina.

Puhelu on kylmä ja kasvoton tapa ilmoittaa kuolinviesti.

– Joskus se on kuitenkin nopein keino, jos etäisyydet ovat pitkät, tai jos omainen on esimerkiksi ulkomailla, Lehtoranta sanoo.

Läheiset toivovat kunnioitusta vainajalle. Ruumiista puhuminen vihlaisee kipeästi, koska rakkaalla ihmisellä on nimi.

Monien omaisten mielestä on myös epäinhimillistä, jos kuolinuutisen tuoneet poliisit pyytävät tunnistamaan menehtyneen valokuvasta.

– Entä jos hän onkin lähes tunnistamaton? Näky piirtyy verkkokalvolle ja voi seurata omaista koko loppuelämän, pohtii Sanna Kalajanniska.

Myös Mika Suomalainen joutui tunnistamaan poikansa valokuvasta.

– Poliisit kertoivat mistä Ville oli löytynyt, ja että hänet oli surmattu. Sitten näyttivät kuvan.

Avuntarjoukset mies torjui ja vakuutti poliiseille pärjäävänsä vaimonsa kanssa kahdestaan. Vasta myöhemmin tuli mieleen, että ehkä olisi ollut hyvä, jos kotiin olisi tullut kriisityöntekijä.

"Palveluketju ei lähde toimimaan"

Omainen tarvitsee tukea, kun läheinen menehtyy äkillisesti. Sokissa olevan on vaikea itse arvioida oma avuntarpeensa.

– Liian usein kuulee, ettei palveluketju lähde toimimaan, eikä apu saavuta omaisia, toteaa Sanna Kalajanniska.

Suomessa on alueellisia eroja esimerkiksi siinä, kuinka aktiivisesti viranomaiset ohjaavat omaiset tukipalveluihin. Laki kuitenkin määrää, että poliisi,- pelastus- ja terveydenhuoltotehtävissä työskentelevillä on siihen velvollisuus.

Mika Suomalainen pinnisteli omin voimin kolme vuotta, kunnes haki apua.

– Varsinkaan miehet eivät puhu ulkopuoliselle, vaikka kannattaisi. Itseäni helpotti myös tuomitun tapaaminen, Suomalainen kertoo.

Taas kerran tilastot pääsivät yllättämään.

Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen määrä kääntyi kaksi vuotta sitten jyrkkään kasvuun.

Masennusoireet ovat myös lisääntyneet työikäisillä, etenkin nuorilla.

Nyt mielenterveyden häiriöt ovat saavuttamassa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet suurimpana työkyvyttömyseläkkeen syynä.

Kun karut tilastot julkistettiin viime vuoden keväällä, moni alan ihminen ajatteli, että asian ei voi antaa vain olla.

THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen oli yksi heistä.

Pian syntyi myös idea vastaiskuun: masennuskoalitio.

Suomen psykiatriyhdistyksen edustajana Jukka Kärkkäinen oli osa skitsofreniakoalitiota. Hiukan kummallinen nimi viittaa epäviralliseen yhteisöön. Se koostuu ihmisistä ja järjestöistä, jotka haluavat vaikuttaa skitsofrenian hoitoon. Skitsofreniakoalitio syntyi jo viisi vuotta sitten. Skitsofrenia ja masennus ovat yhteiskuntaa eniten kuormittavia mielenterveyden sairauksia.

– Koska masennus on kansansairaus, jolla on iso yhteiskunnallinen merkitys, totesimme, että tarvitaan myös masennuskoalitio, Kärkkäinen sanoo.

Viime vuoden huhtikuussa Kärkkäinen luonnosteli paperin masennuskoalition toimintaperiaatteista.

Siinä todetaan näin:

Masennus kuormittaa yhteiskuntaamme erittäin paljon henkisesti ja taloudellisesti. Vakavaa masennusta sairastaa Suomessa joka vuosi noin 300 000 ihmistä. Masennus aiheuttaa sairauksista eniten työkyvyttömyyttä ja parin miljardin euron kustannustaakan yhteiskunnalle. Masennuksen vuoksi jää määräaikaiselle tai toistaiseksi eläkkeelle vuosittain noin 3 000 henkilöä. Valtaosa näistä eläkkeistä voitaisiin ehkäistä tehokkaammalla hoidolla.

Taitoa olisi mutta hoitoprosessi mättää

Mikä masennuksen hoidossa Kärkkäisen mukaan nykyään on siis pielessä?

– Vika ei ole keinoissa. Vika on niiden toteuttamisessa, psykiatri toteaa.

Masennus on sairaus, joka on mahdollista hoitaa. Toisin kuin vaikkapa skitsofreniassa, paranemisen ennuste on hyvä, Kärkkäinen sanoo.

– Tammikuussa tuli päivitetty käypähoitosuositus masennuksen hoitoon. Siinä on paras ajankohtainen tieto siitä, miten masennus pitäisi hoitaa. Teoriassa käypähoitosuositukset tunnetaan, mutta käytännössä niitä ei noudateta riittävästi, eikä toteuteta systemaattisesti ja yhdenvertaisesti eri puolilla maata, Kärkkäinen toteaa.

Ensimmäinen ja tärkein masennuskoalition tehtävä Kärkkäisen mukaan onkin edistää sitä, että masennuksen käypähoitosuositus otetaan käyttöön kaikkialla.

– On hyvä kysymys, miksi käypähoitosuosituksia ei noudateta. Käypähoitosuositukset ovat tietenkin suosituksia, mutta niiden on tarkoitus olla kokooma parhaista hoidoista ja ohjata ammattilaisia vaikuttaviin hoitokäytäntöihin, Kärkkäinen korostaa.

Annetaan Kärkkäisen kertoa. Hänen mukaansa ongelma on pitkälti prosessissa.

Työterveyden puolella masennusdiagnoosi osataan yleensä tehdä nopeasti. Lisäksi psykiatrin konsultaatio ja työterveyspsykologin selvittelykäynnit järjestyvät nopeasti. Hoito saadaan vauhdilla alkuun. Sairauden pitkittyessä potilaat siirtyvät usein hoidettavaksi julkiselle puolelle. Ja ne, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, lähtevät suoraan hakemaan julkiselta puolelta apua.

Julkinen puoli taas on kaikkea muuta kuin nopea.

– Suurin ongelma on hoitoonpääsy. Päivystykseen pääsee nopeasti, mutta yleensä masentuneet eivät hakeudu päivystykseen, vaan varaavat tavallisen terveyskeskusajan. Potilas voi joutua odottamaan ensimmäistä aikaa pahimmillaan monta viikkoa, Kärkkäinen sanoo.

Hitaus ei ole ainoa ongelma. Hoitoon hakeutuva ihminen saa myös liian vähän aikaa ongelmiensa purkuun.

– Mielenterveysongelmien oireiden vuoksi tuleva potilas vaatii paljon enemmän vastaanottoaikaa kuin flunssapotilas. Aikaa ei siis yksinkertaisesti varata masentuneille riittävästi.

Kun alkuselvittely on tehty, myös jatkoaikoja pitäisi olla riittävän tiheästi. Hoidon edistymisen valvonta ja arviointi vaativat riittävän tiheät tapaamiset, Kärkkäinen korostaa.

– Oli kyse lääkityksestä tai voinnin seurannasta, lääkärin pitäisi kahden viikon välein nähdä ihmistä.

Hidas ja harva hoito on ongelman ydin. Masennus on siinä mielessä syövän kaltainen leviävä sairaus, että mitä pidempään sen hoidossa menee, sitä vaikeampi sitä on hoitaa ja toipumisen ennuste heikkenee.

Masennus ei hoidu sairauslomalla

Suuri virhe tämän hetken hoidoissa ovat Kärkkäisen mukaan liian pitkät sairauspoissaolot. Kärjistäen, mitä pidempään ihminen on poissa töistä, sitä vaikeampi hänen on parantua masennuksesta.

– Sairauspoissaolon pitäisi edistää toipumista. Mutta masennuksessa se ei sitä välttämättä tee, Kärkkäinen sanoo.

Työllä ja toiminnalla on myös hoitava ja kuntouttava merkitys masentuneelle potilaalle, hän muistuttaa.

– Sairausloma on usein hallinnollinen ratkaisu, kun henkilöllä työkyky heikkenee, eikä hän jaksa tehdä työtä. Jos näkökulma vaihdetaan sairauden hoitoon ja siitä toipumiseen, pitkien sairauspoissaolojen vaikutus on päinvastainen. Ne ennustavat työkyvyttömyyden jatkumista.

Kärkkäisen teesi on, että masennuksen perusteella määrätyt sairauspoissaolot tulisi minimoida. Toki on vaikeita ja jopa psykoottisia masennuksia, joissa sairauspoissaolo on tarpeellista. Useimmat masennukset ovat kuitenkin lieviä ja keskivaikeita. Niissä työkyky on heikentynyt, mutta sairastuneella sitä on edelleen jäljellä. Näille ihmisille pitäisi Kärkkäisen mukaan järjestää sopivaa, kevennettyä työtä, vaikka osasairauspäivärahalla.

Lisää terapiaa, mieluiten heti

Parannettavaa riittää. Yksi suurista ongelmista on terapian puute.

– Meiltä puuttuu varhaisvaiheen psykoterapia. Lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa terapia on toimiva vaihtoehto lääkkeille. Sitä ei ole nyt tarjolla, Kärkkäinen sanoo.

Varhaisvaiheen psykoterapia auttaisi monia masentuneita heti. Kun hoitoa saisi nopeasti, se voisi myös tepsiä nopeasti.

Viime syksynä syntynyt terapiatakuu-kansalaisaloite saa Kärkkäiseltä varauksellisen hyväksynnän.

– Terapiatakuu-aloitteella on laaja kannatus eduskunnassa. Ja siinä on kysymys juuri tästä.

Terapian tarjoaminen nopeammin vaatisi, että hoitoon pitäisi panna lisää rahaa.

Myös Suomen psykiatrien yhdistys on ottanut kantaa terapiatakuuseen ja terapeuttien tarpeeseen.

Yhdistyksen mukaan terapiatakuun toteutumiseen tarvittaisiin vähintään 800 terapauttia lisää.

Lääkkeiden vaikutusta ei osata seurata

Vaikka vaatiikin lisää terapiaa, Kärkkäinen puhuu myös lääkkeiden puolesta.

Myös lääkehoidon osaamisessa on parantamisen varaa. Lääkkeitä kyllä määrätään, mutta niiden vaikuttavuutta tulisi seurata aktiivisesti. Jos lääke ei auta, se pitää vaihtaa tai yhdistää toiseen lääkkeeseen, Kärkkäinen sanoo.

Masennuslääkkeitä on 17 eri vaihtoehtoa ja niiden annostelu on yksilöllistä, hän muistuttaa.

Jo sivuoireiden välttämiseksi aloitetaan pienimmästä tehokkaasta annoksesta, yksilöllinen vaihtelu voi tehokkaassa lääkeannoksessa olla jopa nelinkertaista.

Siksi tarvitaan aikaa ja resursseja, jatkuvaa seurantaa, jotta lääkitykset saadaan kohdilleen.

Masennuksen haittaa työkyvylle onnistuttiin vähentämään kerran – nyt se pitäisi tehdä uudelleen

Vuonna 2008 oltiin samanlaisessa tilanteessa kuin nyt. Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys oli lähtenyt äkkinousuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2007 niin sanotun Masto-hankkeen.

Masto hanke ehkäisi masennusta työelämässä sekä pyrki vähentämään masennusperusteista työkyvyttömyyttä.

Kärkkäinen sanoo, että nyt olisi mastohankkeen jatkon paikka.

– On vaikea sanoa varmasti, mikä oli Masto-hankkeen merkitys. Voi olla, että silloinen muutos johtui joistakin muista yhteiskunnallisista tekijöistä kuin Masto-hankkeesta. Mutta olen sitä mieltä, että Masto-hanke pitäisi silti toistaa.

Masto-hankkeen loppuraportin mukaankin masennusperäinen työkyvyttömyys lähti sen aikana laskuun.

– Koska tämä on iso kansallinen ongelma, myös ratkaisujen pitää olla lopulta kansallisia. Käypähoitosuositusten toteuttamisen ohella tarvitaan kansallista ohjausta, Kärkkäinen sanoo.

Valtiovallan ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös työntanajat pitää saada mukaan, hän painottaa.

– Esimerkiksi S-ryhmä ja Lidl ovat nousseet julkisuuteen, sillä että ne ovat järjestäneet työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa. Ne ovat saaneet tällä aikaiseksi myös taloudellisia tuloksia, Kärrkäinen sanoo.

– Jos masennukseen puututaan, kaikki voittavat. Potilas voittaa, työnantaja voittaa, yhteiskunta voittaa.

Masennuskoalitio lähtee taklaamaan masennusta

Kärkkäisen luettelemien hoidon puutteiden lista on pitkä. Ja se jatkuu yksityiskohtaisempana.

Mutta entä ratkaisut?

Masennuskoalitio kannustaa lääkärit ja sairaanhoitajat ottamaan laajasti ja systemaattisesti käyttöön masennuksen hyvän hoidon periaatteet.

Työ vaatii sinnikkyyttä. Ensimmäisen tapaamisensa masennuskoalitio piti viime huhtikuussa.

Koalitiossa vaikuttavat Jukka Kärkkäinen, Suomen psykologiliiton Mira Karrach, Mielenterveysomaisten keskusliiton Pia Hytönen, Mielenterveyden keskusliiton Olavi Sydänmaanlakka, Suomen aivot ry:n Sami Pirkola sekä lääkeyritys Jansenin Pirjo Mäenpää.

Nyt huhtikuussa on ensimmäinen tilaisuus, johon kutsutaan alan ammattilaisia ja mielenterveystyöhön liittyviä tahoja.

– Lähetämme kutsut terveyskeskuksiin ja esimerkiksi potilasjärjestöille, Kärkkäinen sanoo.

Masennuskoalition tarkoitus on järjestää tilaisuuksia ja seminaareja, joissa tuodaan eri näkökulmista esille masennuksen merkittävyyttä sairautena ja miten se aiheuttaa yhteiskunnassa paljon taakkaa. Koalitio etsii ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Ja kuten sanottu, kaikki tapahtuu epävirallisen organisaation kautta. Löyhästi mukana on esimerkiksi työeläkeyhtiö Varma, joka tarjoaa tilat huhtikuun tapaamiselle.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Kiina on siirtänyt kymmeniä tuhansia uiguurimuslimeita tehtaisiin eri puolille maata pakkotyötä muistuttaviin olosuhteisiin, kertoo australialaisen ajatushautomon raportti.

Osassa tehtaista valmistetaan raportin mukaan tunnettujen kansainvälisten brändien, esimerkiksi Applen ja Niken, tuotteita tai niiden osia.

The Australian Strategic Policy Instituten (ASPI) raportin mukaan siirroissa kyse olisi seuraavasta vaiheesta Kiinan niin kutsutuilla uudelleenkoulutusleireillä. Kiinan on kerrottu vieneen jopa miljoona uiguuria vankileirimäisiin olosuhteisiin Xinjiangin alueella.

Tehtaat sijaitsevat tyypillisesti kaukana siirrettyjen ihmisten kotipaikkakunnilta, työtuntien ulkopuolella on ideologista koulutusta, liikkumista on rajoitettu ja asuinpaikkana toimii yhteinen makuusali, raportissa kuvaillaan. ASPI:n varovaisen arvion mukaan tehdastyöhön olisi siirretty noin 80 000 uiguuria, pääosin naisia.

"He eivät tulleet omasta tahdostaan"

Raportista ovat uutisoineet useat kansainväliset mediat, esimerkiksi brittiläinen yleisradioyhtiö BBC sekä Washington Post, jolle asiaa kommentoi myös muutama kymmenistä tehtaisiin liitetyistä kansainvälisistä yrityksistä.

Niken edustajan mukaan sen tuotantoketjussa mukana olevia tahoja on kielletty käyttämästä vankeja tai muutoin töihin pakotettua työvoimaan.

Applen edustajan mukaan yhtiö ei ole tutustunut raporttiin, mutta pyrkii varmistamaan, että kaikkia tuotantoketjun jäseniä kohdellaan "heidän ansaitsemallaan kunnioitukselle ja arvostuksella", lehti kirjoittaa.

Washington Postin Laixin kaupungissa haastattelemat torikauppiaat kertoivat, että paikallisen kenkätehtaan uiguurityöläiset ovat paikalla maan hallituksen lähettäminä.

– Kaikki tietävät, että he eivät tulleet omasta tahdostaan, sanoi lehden jututtama nainen.

Raportissaan ASPI toivoo toimenpiteitä niin Kiinan valtiolta, kiinalaista työvoimaa käyttäviltä yrityksiltä, Kansainväliseltä työjärjestöltä ILO:lta kuin kuluttajajärjestöiltäkin.

Kiinan hallitus on toistuvasti väittänyt, etteivät leirit, joille uiguureja on koottu, ole vankileirejä. Viranomaisten mukaan ne tarjoavat vapaaehtoista koulutusta ja muun muassa mandariinikiinan ja työtaitojen opiskelua.

Lue myös:

Uusi tietovuoto Kiinan uiguurivainoista: Rukoileminen ja parta riittivät pidätyksen syyksi

Turkissa asuvat uiguurit etsivät somessa jälkiä Kiinan leireille kadonneista omaisistaan – Yasin Zunun löysi kolmen vuoden jälkeen johtolangan vaimostaan

Perjantaina vahvistuneen koronavirustartunnan saanut henkilö oli Terveystalon työterveysasiakas Helsingissä, Terveystalo kertoo tiedoteessaan.

Terveystalossa henkilöä hoitaneet kolme terveydenhuollon ammattilaista ovat viranomaisten tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti kotikaranteenissa kahden viikon ajan asiakaskohtaamisen ajankohdasta. He ovat oireettomia ja voivat hyvin, kertoo Terveystalo.

– Olemme seuranneet koronavirustilanteen etenemistä tiiviisti alusta asti ja meillä on tarkat toimintaohjeet siitä, miten toimimme tartuntaepäilyissä ja tartunnan torjumiseksi, Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kertoo.

Itäkeskuksen ja Herttoniemen lääkärikeskukset jatkavat toimintaansa normaalisti.

Terveystalo kertoo, että THL:n kanssa tehdyn riskiarvion mukaan sen muulla henkilöstöllä tai asiakkailla ei katsota tapauksen johdosta olevan suurentunutta riskiä sairastua koronavirusinfektioon.

Lue lisää:

Pelastuslaitoksilla on jouduttu tekemään töitä tuntemattoman riskitekijän kanssa: Suomessa ei vielä ole valtakunnallista turvallisuusohjeistusta tilanteeseen, jossa tulipalo tai onnettomuus sattuu rakennuksessa, jonka katolla on aurinkopaneeleita.

Aurinkosähköön liittyvät tehtäviä on vuosi vuodelta ollut enemmän. Vuonna 2018 niitä tilastoitiin Suomessa kahdeksan (Pelastusalan tilasto Pronto 2019).

– Aurinkopaneelien sähkö ja sammutustyössä käytettävä vesi ovat huono yhdistelmä ja tämä pitää ottaa sammutettaessa huomioon, toteaa erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistolta.

Hän ei ole erityisen huolissaan siitä, että Suomeen on parin viime vuoden aikana rakentunut yhä suurempia aurinkovoimaloita teollisuuslaitoksiin tai vaikkapa kauppakeskuksiin. Pelastajan on kyllä hankala luovia pelastustilanteessa katolla, jossa on vieri vieressä aurinkokennoja, mutta suurempana huolenaiheena ovat omakotitalojen kirjavat asennukset.

– Vaikka isoilla toimijoilla on isot voimalat ja suuret jännitteet, heillä on myös turvallisuusorganisaatiot ja -mekanismit sekä asiantuntemus. Minua huolestuttavat omakotitaloihin tehdyt tee-se-itse -asennukset, joissa ehkä ei ole käytetty ammattimaisia sähköasentajia. Siellä voi olla vaarallisia jännitteitä ja villiä tekniikkaa.

Itse aurinkopaneeli kannattimineen ei ole erityisen paloherkkä, mutta järjestelmän kaapelit, mahdolliset akustot ja muut siihen liitetyt sähkölaitteet voivat olla herkkiä.

Lisäksi paneeli tuottaa jatkuvasti sähköä saadessaan pintaansa valoa, joten pelastustilanteessa on tärkeää saada paneelit virrattomiksi, jottei kukaan saa sähköiskua.

Pelastusopistolla on kokeiltu, saataisiinko paneelien sähköntuotto katkeamaan peittämällä ne pressulla tai ruiskutettavalla massalla. Ainakin kumimaisesta massasta on saatu hyviä kokemuksia.

Kokkolan kaupungintalolla upouudet paneelit ja tarkka ohjeistus

Sähkökunnossapitoteknikko Thomas Näse ja palomestari Juuso Haqgvist Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta kiertelevät Kokkolan kaupungintalon katolla. Miehet tutkivat aurinkopaneeleita, jotka on muutama kuukausi sitten asennettu kaupungintalon katolle.

Paneeleita on 195 kappaletta ja voimalan teho on 52 000 kWh vuodessa. Paneelit levittäytyvät noin 600 neliön alueelle useaan eri kohtaan katolla.

Kokkolan kaupungin kohde on pelastuslaitoksen kannalta selkeimmästä päästä. Vaikka aurinkokennoja on suhteellisen paljon, niiden asennuksesta ja tekniikasta on dokumentit.

– Kaikki lisätieto on plussaa, mutta kovin yksityiskohtaisiin raportteihin ei välttämättä aina tehtävien yhteydessä ole aikaa syventyä. Peruspiirustukset ja kaaviot olisi hyvä olla esillä, toteaa palomestari Juuso Haqgvist.

Pelastajien kannalta olisi myös hyvä, jos suuriin kohteisiin pystyisi tutustumaan etukäteen. Mitään säädöstä tai virallista vaatimusta ei Suomessa tämäntyyppisistä tarkastuksista ole.

Kokkolassa suunnitellaan kaupungintalon katolle suuntautuvaa tutustumiskierrosta pelastuslaitoksen henkilökunnalle.

Pelastajien työtä voi helpottaa

Aurinkopaneelien omistaja voisi parilla helpolla keinolla vähentää vaaroja ja helpottaa pelastajien työtä.

Erikoistutkija Marko Hassinen vinkkaa, että rakennuksen sähkökaappiin voi kiinnittää PV eli photovoltaics-tarran. Se kertoo, että rakennuksessa on käytetty aurinkokennotekniikkaa.

Myös hätäpuhelussa voi jo kertoa, että tulipalon tai onnettomuuden kohteena olevassa rakennuksessa on aurinkopaneeleita.

– Silloin pelastajat osaavat ottaa riittävän turvaetäisyyden sammuttaessaan paloa vedellä. He voivat myös miettiä, miten paneelit saadaan sähköttömiksi.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on vasta teoriatasolla perehdytty kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa palossa on mukana aurinkopaneeleita.

Tärkeintä on tietää, mitä on vastassa

– Kun rakennuksesta katkaistaan pelastustilanteessa sähköt, rakennus on virraton. Mutta jos rakennuksessa on aurinkopaneeleita, osa kaapeleista ja kennoista jää aina jännitteiseksi, toteaa palomestari Juuso Haqgvist.

Kokkolan kaupungintalolla laitehuoneessa on selkeät merkinnät kytkimistä, joilla sähköntuotto aurinkokennoista rakennukseen voidaan katkaista. Laitehuoneen kytkintaulussa sekä rakennuksen tuulikaapissa on myös aurinkovoimasta kertovat PV-tarrat.

Sähkökunnossapitoteknikko Thomas Näsen mukaan Kokkolan kaupungilla on myös suunnitelma, kuinka paneeleiden sähkönmuodostus saadaan pysäytettyä kokonaan. Paneelit voidaan peittää tarvittaessa pressuilla.

Aurinkopaneelien yleistyessä pelastuslaitoksille syntyy hyviä käytänteitä sitä mukaa, kun uusi tekniikka tulee työtehtävissä vastaan. Esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on otettu käyttöön suositus, että yli sadan aurinkopaneelin voimaloista tulisi toimittaa pelastuslaitokselle pelastuslaitoskortti, josta ilmenevät kohteen tiedot.

Valtakunnallinen ohjeistus on vihdoin tulossa

Tähän mennessä yksittäiset pelastusalan ammattilaiset ovat laatineet ohjeistuksia aurinkosähkön turvallisuudesta opinnäytetöitä tehdessään. Usein ne ovat jääneet paikalliseen käyttöön.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on vuoden loppuun mennessä valmistumassa Palonsuojelurahaston rahoittamana opetusmateriaalia aurinkosähköjärjestelmistä ja niiden turvallisuudesta palotilanteissa. Materiaalia on kaivattu alalle jo pitkään.

– Materiaali on tarkoitettu aurinkosähköjärjestelmien suunnittelijoille sekä pelastusalalle. Parasta olisi, jos jo aurinkosähköjärjestelmien suunnitteluvaiheessa huomioitaisiin pelastustoimen tarpeet esimerkiksi palotilanteissa ja sillä tavalla ennaltaehkäistäisiin pelastushenkilöiden työtapaturmia, kertoo tutkimusryhmän vetäjä Meri Olenius SAMKista.

Opetusmateriaalia varten ammattikorkeakoulussa selvitetään muun muassa, pitäisikö paneeleita asennettaessa jättää vaikkapa turvavälejä tai merkitä kaapeleita tietyllä tavalla, jotta vaaratilanteissa pelastaminen onnistuisi parhain päin.

Myös Motivassa suunnitellaan ohjeistusta aurinkosähkön paloturvallisuudesta. Kohderyhmänä ovat asukkaat ja järjestelmien suunnittelijat. Myös pelastuslaitoksille on tekeillä materiaalia.

Ammattipelastaja toivottaa ohjeistuksen ja tietopaketit tervetulleiksi.

– Pelastustyöhön sisältyy aina riskejä, mutta aurinkopaneelien kanssa kannattaa miettiä kaksi kertaa, ennen kuin alkaa sahaamaan kattoa auki. Perustoimintaohjeet olisivat näihin kohteisiin hyvät, miettii palomestari Juuso Haqgvist.

Lähteinä on käytetty myös:

Mikko Kuismanen, Aurinkosähköjärjestelmien huomioiminen pelastustoimessa, 2019. Pelastusopisto.

Vesa Läderberg, Aurinkosähköjärjestelmien riskit pelastustoimelle, 2017. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lue lisää:

Aurinkopaneelit yleistyvät – sähkön siirtohinnan nousu on yksi osatekijä.

Kalifornia määräsi aurinkopaneelit pakollisiksi uusiin taloihin – vähentävät ilmastopäästöjä yli 100 000 auton verran.

Ylen aamu-tv: Aurinkopaneelien valinta mökille.

Yhdysvalloissa entinen pormestari Pete Buttigieg luopuu demokraattien presidenttikisasta. Buttigiegin kampanja-avustaja kertoi asiasta yöllä Suomen aikaa.

Buttigieg ilmoitti itse päätöksestään pari tuntia myöhemmin kotikaupungissaan South Bendissä Indianan osavaltiossa.

– Totuus on, että tämä polku ei johtanut enää mihinkään. Asiamme jatkaa matkaa, ehdokkuutemme ei, Buttigieg sanoi kannattajiensa edessä.

Demokraattien kisaa johtaa tällä hetkellä senaattori Bernie Sanders, jonka mahdollisuuksia istuvaa presidenttiä vastaan Buttigieg on avoimesti epäillyt.

– Tarvitsemme laajapohjaisen ohjelman, joka on aidosti amerikkalaisia varten. Emme sellaista, joka hukkuu ideologiaan, Buttigieg sanoi varhain maanantaina Suomen aikaa.

Maltillista linjaa edustanut Buttigieg pärjäsi kehnosti demokraattipuolueen esivaaleissa Etelä-Carolinassa. Hän keräsi vain kahdeksan prosentin ääniosuuden ja jäi kisassa neljänneksi.

Etelä-Carolinan esivaalivoiton vei entinen varapresidentti Joe Biden. Lopullisten tulosten mukaan Biden sai osavaltion äänistä 48,4 prosenttia.

Bidenin voitto Etelä-Carolinassa nosti hänet esivaalien kokonaistilanteen kakkoseksi Bernie Sandersin jälkeen. Sanders sai äänistä 19,9 prosenttia ja jäi siis tällä kertaa kauas taakse.

Myös senaattori Elizabeth Warren joutunee miettimään, jatkaako hän kisaa Etelä-Carolinan esivaalien jälkeen. Warren keräsi nimittäin jopa vähemmän ääniä kuin Buttigieg. Warren ylsi noin seitsemään prosenttiin.

Lue myös:

Entinen varapresidentti Joe Biden voitti Etelä-Carolinan esivaalin – Myös liberaaleimmat äänestäjät suosivat Bidenia ennen Sandersia

Poliisin julkaisema esitutkintamateriaali valottaa liikemies Janne Järvisen roolia laajassa Katiska-huumevyyhdissä. Yrittäjää ja kansainvälisen tason kilpapurjehtijaa syytetään kahdesta törkeästä rahanpesusta ja avunannosta törkeään huumausainerikokseen.

Järvinen lunasti panttilainaamosta Janne Tranbergin panttaamia kelloja ja koruja. Myöhemmin Tranberg lähetti hänelle avustajansa kautta 27 000 euroa kuminauhoilla sidottuina setelinippuina. Syyttäjän mukaan järjestelyn tarkoituksena oli kätkeä Tranbergin huumekaupoilla tienaamien rahojen alkuperä.

Lisäksi Järvisen syytetään luovuttaneen vastikkeetta vuokralle yrityksensä omistaman varastokopin. Tätä koppia rikolliset myöhemmin käyttivät huumeiksi luokiteltavien lääkkeiden varastoimiseen, pakkaamiseen ja lähettämiseen asiakkaille. Järvistä ei syytetä huumeiden salakuljettamisesta tai myynnistä.

Poliisi kuunteli Järvisen puhelinta ja kävi tutkinnassa läpi tämän työkavereiden sähköpostiliikennettä. Esitutkintamateriaalin mukaan Järvinen järjesteli tiloja vuokrattavaksi ex-jengipomolle työkavereidensa tietämättä.

"Ei kukaan ole tehnyt eikä kenenkään kanssa"

Liikemiehen erikoinen toiminta paljastui kollegoille pala palalta. Aluksi Järvinen ilmoitti yrityksensä hallintojohtajalle löytäneensä uuden vuokralaisen yhteen varastotilaan Espoon Laajalahdessa.

"Vuokralainen" lähetti sähköpostissa kuvan erikoisella norjalaisella nimellä varustetusta passista, mutta mitään sopimusta ei tehty. Yrityksen hallintojohtaja ja talousjohtaja kummastelivat tapausta keskenään.

Myöhemmin Järvinen tiedusteli uudemman kerran vapaista varastotiloista. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että koppiin numero 5 oli löytynyt vuokralainen. Poliisi tiedusteli hallintojohtajalta, kuka vuokrasopimuksen oli tehnyt ja kenen kanssa.

– Ei kukaan ole tehnyt eikä kenenkään kanssa. Siitä ei laskuteta ketään, eikä kukaan maksa siitä mitään ainakaan [yritykselle], hallintojohtaja sanoi poliisikuulustelussa.

Nyt minua ottaa päähän tuo asia, että jos hän on ottanut firman rahoja omaan taskuunsa. Järvisen yrityksen hallintojohtaja

Hallintojohtaja kävi itsekin varastokopissa, kun viereisen tilan vuokraamisesta kiinnostunut asiakas halusi tietää, kuuluvatko seinistä äänet läpi.

– Huomasin, että siellä oli silloin pahvilaatikoita ja proteiinipurkkeja.

Pian löydön jälkeen poliisi ratsasi tilan ja löysi sieltä tyhjiä laatikoita, joissa oli etikettien perusteella ollut huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Poliisin mukaan varastossa on ollut satoja tuhansia huumetabletteja. Ratsian aikaan Tranberg oli jo otettu kiinni Espanjasta.

Kun hallintojohtaja myöhemmin kuuli poliisilta, että Järvinen oli ottanut vastaan maksamattomia vuokria käteisenä, hän ei ollut lainkaan tyytyväinen.

– Nyt minua ottaa päähän tuo asia, että jos hän on ottanut firman rahoja omaan taskuunsa. Koen sen henkilökohtaisena loukkauksena. Periaate tässä asiassa, vaikka kyseessä onkin pienet summat.

"Ei tähän kuule poika jätetä mitään"

Esitutkintamateriaalista selviää, että Tranberg ja Järvinen ovat viestitelleet ahkerasti Telegram-sovelluksella. Tranberg on käyttänyt nimeä "Markku" ja Järvinen nimeä "JJ".

– Ja otahan nyt varovasti. Kaiken tapahtuneen jälkeen laita se sun superhyvä "vaino" päälle. En rupea opettaa, tiedät sen. Ystävänä sanon. Ettei hommat pala, JJ viestitti.

Poliisille hän selitti lähettäneensä viestin, koska Tranberg oli soitellut rikostoimittajille. Virkavaltaa pakoilevan rikollisen "henkisenä sparraajana" esiintynyt liikemies ei halunnut, että tämä jäisi kiinni.

Miehet viestittelivät myös muun muassa Tranbergin rahaveloista. Entinen Cannonball-pomo oli velkaa Järviselle paitsi panttilainaamossa lunastetuista arvotavaroista, myös toisen Cannonball-miehen rästiin jääneistä vuokrista.

Ens yönä tulessa terassi. Tranbergin Telegram-viesti Järviselle

Elokuussa 2019 Tranberg yritti toimittaa Järviselle avaimia. Ne piti jättää Vallilan konepaja-alueen terassiravintolaan nimellä "Janne Rönkkö". Ilmeisesti paikan työntekijä kuitenkin kieltäytyi ottamasta avaimia kuriirilta.

– Öä. Ei ota vastaan. "En tunne ketään Janne Rönkköä, ei tähän kuule poika jätetä mitään", Tranberg viestitti turhautuneena.

Seuraavassa viestissä hän jo vihjasi, että terassi olisi "ens yönä tulessa".

Taustalla historiallisen laaja huumevyyhti

Espanjan poliisi pidätti Janne Tranbergin lokakuussa 2019. Hän on edelleen vangittuna. Janne Järvinen pidätettiin ja vangittiin tammikuussa 2020 ja vapautettiin sen jälkeen odottamaan oikeudenkäyntiä.

Rikosepäilyt liittyvät poikkeuksellisen suureen huumevyyhtiin, jonka käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa. Erikoissyyttäjä Heli Vesaajan mukaan rikolliset toivat maahan erittäin suuren määrän dopingaineita, huumeita ja huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä vuosina 2016–2019. Jakeluketjun pyörittämiseen väitetään osallistuneen kymmeniä ihmisiä eri rooleissa.

Syyttäjä vaatii Katiska-jutussa 13 vuoden vankeusrangaistusta yhteensä 12:lle törkeistä huumausainerikoksista epäillylle. Toinen epäilty päätekijä Tranbergin ohella on tamperelaistaustainen liikemies Niko Ranta-aho.

Janne Järviselle syyttäjä vaatii vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistusta.

Näin Järvinen on vastannut syytteisiin

Oikeudenkäynti jatkuu alkavalla viikolla, jolloin ääneen pääsevät syytetyt. Järvinen on kiistänyt kaikki syytteet asianajajansa kautta lähettämässään kirjallisessa vastauksessa. Hän haluaa kuitenkin tulla myös kuulluksi oikeudessa.

Liikemies kiistää tienneensä, että panttilainaamosta lunastetut arvotavarat ja niistä hänelle maksettu korvaus olisivat hankittu rikollisella toiminnalla. Hän myös ehdottomasti kiistää vuokranneensa toimitiloja huumekauppaa varten.

Järvinen on urheilu-uransa ohella rakentanut menestyksekkään liikemiesuran. Vielä vuonna 2018 hän oli esillä Ylen jutussa Vallilan konepaja-alueen uutena yrittäjänä. Iltalehden mukaan hän erosi hiljattain yritystensä johdosta rikosepäilyjen vuoksi.

Järvinen ja Tranberg ovat tunteneet toisensa parikymmentä vuotta. Viimeisen poliisikuulustelun päätteeksi Järvinen vieritti syitä ystävänsä niskoille.

– Koen tässä tapauksessa tuttavuuttamme tulleen vahvasti hyväksikäytetyksi, en ole elämässäni ikinä käyttänyt tai ollut tekemisissä huumausaineiden kanssa.

Lue myös:

"Poliisi on pihalla kuin lumiukko", kirjoitti viranomaisia pakoillut Janne Tranberg muistikirjaan – mutta sitten hän paljasti itse piilopaikkansa

Hyrylän terveysasemalla Keski-Uudenmaan Tuusulassa ei ole jonoja lääkärin vastaanotolle. Uusi toimintatapa on murtanut perinteisen ajattelun. Tuusulassa on pohdittu aivan uudella tavalla, miten työt järjestetään.

Muutos on valtava. Aiemmin Hyrylän terveysaseman kiireettömän hoidon lääkäriajat menivät yli kuukaudenkin päähän.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän avopalveluiden päällikön viransijaisena toimiva Päivi Mäkelä-Bengs sanoo, että muutos oli ainoa mahdollisuus.

- Meillä oli pahimmillaan 180 ihmistä jonossa. He odottivat kiireetöntä hoitoa, ihmeparantumista tai kuolemaa.

Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo tiukentaa hoitotakuuta niin, että perusterveydenhuollossa hoitoon pääsee kiireettömässä tapauksessa seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Lopullinen naksahdus Mäkelä-Bengsin päässä tapahtui asiakkaan valitusta lukiessa.

Asiakas soitti ajanvaraukseen, josta hän ei saanut kiireetöntä vastaanottoaikaa. Hänet ohjattiin soittamaan kiire-ajanvaraukseen. Siellä jonottamisen jälkeen todettiin, että hänen asiansa ei ole kiireellinen ja hänen pitää soittaa kiireettömään ajanvaraukseen. Se olikin jo mennyt kiinni, niinpä soittaja sai ohjeet palata asiaan huomenna.

– Tämä ping-pong herätti minut. Hoitajista myös sanottiin, että he ovat töykeitä. Kuka jaksaa aina olla ystävällinen, kun myy “ei oota”, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Kun työtapojen muutosta ryhdyttiin terveysasemalla toteuttamaan, se herätti paljon vastarintaa. Lopulta kuitenkin vain kaksi hoitajaa irtisanoutui. Muutosta halusi alkujaan pieni, mutta riittävän iso joukko.

– Kun kaikki tekevät paljon ja omasta mielestään hyvää työtä, ei siinä ajatella mitä muutoksia pitäisi tehdä. Tarvetta ei ole helppo huomata, Mäkelä-Bengs sanoo.

Perinteinen ajanvaraus katosi, samoin jonot

Paitsi jonoja, terveysasemalla ei enää ole perinteistä ajanvarausta. Se lopetettiin, koska se todettiin toiminnoksi, joka ei hyödytä potilasta. Myös jako kiireellisiin ja kiireettömiin potilaisiin lopetettiin. Sitä ei tarvita, koska kaikkien potilaiden hoito aloitetaan heti.

Kun asiakas soittaa terveysasemalle, hän saa heti oman sairaanhoitajan ja hänelle suoran puhelinnumeron ja nettipalveluosoitteen. Jatkossa asioita hoidetaan hänen kanssaan. Hoitaja selvittää, mitä asiakkaan tai potilaan asian hoitamiseksi tarvitaan.

Lääkärille lapsensa kanssa tullut Elisa Sovelius kiittää Hyrylän uutta työn tekemisen tapaa. Hän otti terveysasemaan yhteyttä netissä olevan palvelun kautta. Hänestä tärkeää on, että yhteyden saa silloin kun itselle sopii, vaikkapa kello 20, ettei tarvitse katsoa kelloa ja soitella.

– Toisella lapsella on yksityinen vakuutus, mutta mukana olevalla lapsella ei. Täällä palvelu on kuitenkin yhtä nopeaa ja helppoa kuin yksityisellä puolella, byrokratia on jäänyt pois, Sovelius kiittelee.

Terveysasema on jaettu tiimeihin

Hyrylän terveysasemalla työtä tehdään tiimeissä. Lääkärit ja hoitajat työskentelevät samassa huoneessa.

Potilaan ottaessa yhteyttä osan asioista hoitaja pystyy ratkaisemaan itse heti. Tarvittaessa hän voi pyytää apua lääkäriltä. Tämä antaa ohjeet hoitajalle, puhuu itse potilaan kanssa tai pyytää häntä vastaanotolle.

Vastaanotolle pääsee, tarvittaessa laboratoriokokeiden kautta, muutamassa päivässä. Tiimin lääkärillä on myös muutama vapaa aika samalle päivälle. Paikalle tulevat vain ne potilaat, joiden fyysinen tapaaminen on välttämätöntä.

Yksi tiimeistä hoitaa satunnaisia avun tarvitsijoita, joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Kaksi tiimeistä hoitaa potilaita, jollain on ollut useita kontakteja terveysasemalle vuoden aikana. Heillä on myös terveyteen liittyviä riskitekijöitä kuten tupakointi, korkea verenpaine kolesteroli ja alkoholin runsas käyttö.

Määräaikaiskontrolleja vaikkapa astmassa ei ole. Niiden sijaan potilaan oma hoitovastaava pitää häneen yhteyttä. Hoitovastaava toimii tarvittaessa myös personal trainerin tapaan kysymällä ja kannustamalla, jos vaikkapa potilaan itselleen asettama tavoite on lopettaa tupakointi.

Tiimit hoitavat kaikki oman potilaansa sairaudet, olipa se sitten flunssaa tai selkäkipua. Päivi Mäkelä-Bengs sanoo, että näin potilasta voidaan hoitaa kokonaisuutena ja myös hoidon jatkuvuus toteutuu.

– Ennen influenssaa hoidettiin kiirevastaanotolla, diabetesta toisessa paikassa ja keuhkoja kolmannessa. Kukaan ei tiennyt kokonaisuutta, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Terveyskeskuslääkäri Vili Arminen sanoo, että lääkärin kannalta hyvää työtavassa on läheinen yhteistyö hoitajien ja muiden lääkäreiden kanssa. Samassa tiimihuoneessa voi yhdessä pohtia, mikä olisi potilaalle paras ratkaisu.

Arminen toivoo, että tulevaisuudessa tiimiin kuuluisi myös sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja psykiatrinen hoitaja. Näin potilas saisi kaiken mahdollisen avun.

– Tässä mallissa saa myös vaikuttaa omaan vastaanottoajan pituuteen. Potilas saa sen pituisen ajan, mitä hänen asiansa hoitaminen tarvitsee, Arminen sanoo.

Etäpalvelut eivät ole kevyitä ja nopeita

Hyrylän terveysasemalla valtaosa potilasta hoidetaan nykyään ilman, että potilas tulee vastaanotolle. Tavoite on, että noin 70 prosenttia asioista hoituisi etänä.

Mäkelä-Bengs muistuttaa siitä, että etäpalvelu ei ole synonyymi keveille ja nopeille palveluille tai sille, että potilaasta päästään nopeasti eroon. Päinvastoin, puhelimessa menee aikaa, kun selvitetään, mistä on kyse. Hän sanoo ymmärtävänsä, jos etähoitaminen herättää epäilyä.

– Se pitää kokea itse. Meille on kunnia-asia, että kun lupaamme soittaa asiakkaalle takaisin, teemme sen myös. Potilaiden luottamus kasvaa koko ajan siihen, että ei tarvitse ottaa yhteyttä kolmella eri tavalla saadakseen palvelua, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Etävastaanotto antaa myös mahdollisuuden pidempään seurantaan kuin normaali 20 minuutin vastaanotto. Hoitaja voi kysyä aamulla soittaneen vatsakipua iltapäivällä ja uudestaan seuraavana aamuna. Jos kipu on silloin hellittänyt, potilas välttää tulon terveysasemalle ja terveysasema välttää jonottavan potilaan.

– Parhaimmillaan tämä parantaa potilasturvallisuutta. Etävastaanoton edellytys kuitenkin on, että se voidaan muuttaa koska tahansa läsnävastaanotoksi. Siksi on tärkeää, että etukäteen varatut ajat eivät täytä kalenteria ja lääkäreiltä löytyy vapaita aikoja.

Lääkäri Vili Arminen on samaa mieltä. Vapaita vastaanottoaikoja pitää löytyä, koska diagnoosin tekeminen puhelimessa on vaikeampaa kuin vastaanotolla.

– Jos vähänkin arveluttaa, pyydän potilaan vastaanotolle, Arminen sanoo.

Sairaanhoitaja Lotta Siiriäinen vastaa puhelimeen 10 - 40 kertaa päivässä. Hän kokee roolinsa tärkeänä.

– Olen yksi niistä, joihin potilas ottaa ensiksi yhteyttä. Monet potilaat ovat tulleet tutuksi ja silloin on helppo jatkaa, siitä mihin viimeksi on jääty. Keskinäinen luottamus on syntynyt monen kanssa.

Siiriäinen sanoo, että aluksi oli vaikea tottua siihen, että hän soittaa potilaalle takaisin ja on monen hoitovastaava. Usko myös loppui alussa kesken, että tällaisella mallilla päästäisiin tavoitteisiin. Malli tuntui hallitsemattomalta. Nyt hän sen sijaan liputtaa työtavan puolesta.

– Meillä on hyvä porukka. Hoitajan ja lääkärin välinen kynnys tehdä työtä yli ammattirajojen on madaltunut. Kun on kiire, ei vain hoida omia vaan yhteisiä potilaita eteenpäin, sairaanhoitaja Siiriäinen sanoo.

Kustannukset eivät ole pienentyneet – mutta asiakkaita on enemmän

Terveysaseman kustannukset ovat jonkin verran laskeneet. Henkilökuntaa on sama määrä, mutta potilaita on enemmän. Yli puolella Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan alueen ihmisillä on jo oma hoitovastaava.

– Kustannustehokkuus tulee siitä, että hoidolla on jatkuvuus. Myös laboratorio ja röntgen kuluissa olemme tulleet alaspäin, koska mahdolliset päällekkäiset tutkimukset ovat vähentyneet, Mäkelä-Bengs sanoo.

Potilaiden valitusmäärät ovat pysyneet entisellään, mutta hyvää palautetta tulee enemmän kuin aiemmin.

Tämäkin malli vaatii kuitenkin tekijänsä: riittävän määrän lääkäreitä ja hoitajia.

– Jos henkilökunnasta on paljon porukkaa kipeänä, se kyllä näkyy ja tuntuu, sairaanhoitaja Lotta Siiriäinen sanoo.

Samaa sanoo lääkäri Vili Arminen. Henkilökunnan kannalta malli on joustamaton, koska potilaiden määrään ei voi vaikuttaa ja potilaita ei voi laittaa jonoon. Kun joku ottaa yhteyttä, hänen asiansa pitää hoitaa, vaikka joku työntekijä olisi poissa.

– Mutta työ tehdään yhdessä. Kun työskentelin sairaalassa, koskaan ei ollut yksin, aina oli kollegoita, joiden kanssa saattoi keskustella potilaasta. Nyt tuo sairaalatyön plussapuoli on tuotu terveysasemalle, Arminen sanoo.

Mittaamisesta on tullut osa arkea

Hyrylän terveysasemaa johdetaan tiedolla. Se tarkoittaa sitä, että päivittäin esimerkiksi tiedetään montako potilasta kullakin hoitajalla ja lääkärillä on ollut, mikä on odotusaika lääkärille, ja paljonko vastaanottoaikoja on varattu seuraaville päiville. Myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan viikoittain.

Sairaanhoitaja Lotta Siiriäinen sanoo, että alussa mittaaminen tuntui vaikealta ja kummalliselta kyttäämiseltä. Nyt mittarien käyttö on kääntynyt tiimin yhteiseksi työkaluksi.

– Jos esimerkiksi jollakulla potilasmäärä on selvästi pienempi, tiimissä sovitaan, että hän ottaa seuraavat potilaat

Sen enempää Vili Arminen kuin Lotta Siiriäinen eivät vaihtaisi takaisin vanhaan. Työ on kuormittavaa, mutta silti työtyytyväisyysluvut ovat korkeita.

- Tässä on vielä paljon mahdollisuuksia, lääkäri Vili Arminen sanoo.

Jonokoneemme ei huomioi sitä, että monilla terveysasemilla, esimerkiksi Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan terveysasemilla käytetään paljon etäpalveluja. Ne korvaavat perinteisiä lääkärin läsnävastaanottoja ja potilas tulee hoidetuksi, vaikkei käykään fyysisesti vastaanotolla. Kone kuvaa nimenomaan pääsyä lääkärin kiireettömälle läsnävastaanotolle.

Lue myös:

Sotkamon terveysasemalla puhelin soi tauotta, jono lääkäriin on pitkä – vertaa Ylen Jonokoneesta, miten oma terveysasemasi hoitaa potilaat

Voit keskustella aiheesta 3. 3. klo 23 asti.

• Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle on kerääntynyt tuhansia EU:hun pyrkiviä pakolaisia ja siirtolaisia sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti perjantaina ”avanneensa portit” Eurooppaan.
• Kreikan poliisi on ampunut kyynelkaasuammuksia ja käyttäneet vesitykkejä kohti raja-aidalle pyrkineitä ihmisiä.
• EU:n alueelle pyrkiviä on saapunut lisäksi Kreikan saarille.
• Kreikka ei aio ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauteen.

• EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontex on nostanut valmiuttaan kaikilla Turkin rajoilla.

Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle on kerääntynyt viikonlopun aikana tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia, jotka pyrkivät Euroopan unionin alueelle.

Valtaosa ihmisistä on Syyriasta, Afganistanista ja Irakista taisteluita paenneita. Kylmässä yössä raja-alueella on odotellut myös lukuisia perheitä pienten lasten kanssa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti viikonloppuna, että Turkki avaa rajansa Kreikkaan, koska ei voi enää ottaa vastaan uusia pakolaisia Syyriasta. Heitä on Turkissa jo yli kolme miljoonaa.

Tilanne on raja-alueella äärimmäisen kiristynyt ja Kreikan poliisi on käyttänyt kyynelkaasua rajan yli yrittäviä vastaan. Mantereella ihmisiä on päässyt Turkista Kreikan puolelle rajajoen yli.

EU:hun pyrkijä Ylelle: "En lähde ennen kuin onnistun" – Turkin ja Kreikan rajajoen yli pääsee vain parissa minuutissa, jos hetki on otollinen

Lisäksi Kreikan poliisi arvioi, että ainakin 500 pakolaista on matkustanut veneillä kolmelle Kreikan saarelle Egeanmerellä: Lesbokselle, Samokselle ja Chiosille. Saarien pakolaisleirit ovat jo valmiiksi ääriään myöten täynnä.

Kreikan pakolaisleirin kurjat olot järkyttävät kokenutta avustuslääkäriä: "Ei ole sanoja kuvailemaan sitä"

Esimerkiksi Lesboksella saaren asukkaat yrittivät sunnuntaina estää tuntikausia merellä olleen siirtolaisveneen rantautumisen saarelle. Veneessä oli viitisenkymmentä ihmistä, myös lapsia.

Ylen toimittaja näki, kuinka afganistanilaismies käveli Kreikan tarkimmin vartioidun rajan yli – Uupunut nuorukainen istahti poliisiaseman eteen

Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis kertoi sunnuntai-iltana Twitterissä, ettei maa aio ottaa vastaan uusia turvapaikkahakemuksia laittomasti maahan tulleilta ainakaan kuukauteen.

Mitsotákis vetosi tviitissään myös EU-sopimukseen, jonka mukaan unioni voi ottaa käyttöön väliaikaisia toimia, jos jäsenmaahan pyrkii yllättäen suuri joukko unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel puolestaan tviittasi tukevansa Kreikan ponnisteluja Euroopan rajojen vartioimiseksi. Michel kirjoittaa vierailevansa tiistaina Kreikan ja Turkin rajalla Kreikan pääministerin kanssa.

EU:n sisä- ja ulkoministerit kokoontuvat, Frontex nostanut valmiuttaan

EU:n ulkoministerit pitävät ensi viikolla hätäkokouksen Syyrian pahentuneen kriisin ja Turkin rajatilanteen takia. Asiasta kertoi EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell sunnuntaina.

Borrellin lausunnon mukaan Syyrian Idlibin taistelut "ovat vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle". Niillä on myös vakavat humanitaariset seuraukset sekä alueella että sen ulkopuolella, hän lisäsi.

EU:n täytyy vahvistaa ponnistelujaan humanitaarisen kriisin vuoksi, Borrell huomautti.

EU-komission varapuheenjohtaja, maahanmuuttoasioista vastaava komissaari Margaritis Schinas ilmoitti myös sunnuntaina kutsuvansa EU:n sisäministerit ylimääräiseen kokoukseen.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ilmoitti sunnuntaina nostaneensa valmiustasoaan kaikilla Turkin rajoilla.

Frontexin mukaan Kreikka on pyytänyt lisätukea. Kreikkaan siirretään sekä lisähenkilöstöä että teknologiaa.

YK puolestaan vetosi sunnuntaina siihen, että valtiot pidättäytyisivät tarpeettomasta voimankäytöstä rajoilla. YK:n pakolaisjärjestö pyysi, että raja-alue rauhoitettaisiin ja jännitteitä liennytettäisiin.

Uutista on päivitetty 2.3. klo 7.15: Täydennetty Kreikan pääministerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kommenteilla sekä täsmennetty tietoja EU-ministerikokouksista.

Lue myös:

Kreikan poliisi turvautui taas kyynelkaasuun – Tuhansia uusia siirtolaisia tungeksii Turkin ja Kreikan rajalla

EU:n sisäministerit hätäkokoukseen Syyrian kriisin pahenemisen takia

Imatran keskustan kävelykadulla kävelee vastaan rauhallisen oloinen nainen. Hän näyttää hyvin seesteiseltä huolimatta siitä, että kymmenen vuotta sitten hänet käytännössä karkotettiin tästä kaupungista.

Lähtö Imatralta oli Marja-Sisko Aallolle niin suuri koettelemus, että vasta viime aikoina hän on pystynyt katsomaan kaupunkia rauhallisin mielin.

– Nämä ovat tuttuja kulmia ja täällä on paljon ihania ihmisiä. Eiväthän kaikki olleet minua vastaan, eikä kaikkien kanssa ole ollut ongelmia.

Nyt hän on ollut Imatralla yötä sukulaistensa luona. Edellisenä iltana naapurikaupunki Lappeenrannan kirjasto oli täyttynyt, kun Marja-Sisko Aalto oli siellä kertomassa uusimmasta kirjastaan.

Marja Sisko Aalto puhuu yhtä rauhallisesti kuin on aina puhunut. Hänen äänessään ei kuulu katkeruutta. On vuosi vuodelta helpompaa palata takaisin Etelä-Karjalaan.

– Joidenkin kanssa oli ongelmia. Heistäkin osa on tullut kertomaan minulle, miten ovat nyt ajatelleet asiaa toisin, jopa anteeksipyyntöjä on tullut. On ihanaa kun ihmiset tulevat juttelemaan, kertoo Aalto.

Tunteikas tunnustus

Kaikki alkoi marraskuussa 2008. Imatran seurakunnan kirkkoherra Olli Aalto kertoi paikallisen Uutisvuoksi-lehden haastattelussa olevansa transsukupuolinen. Hän tunsi olevansa nainen ja kertoi pukeutuvansa välillä naisten vaatteisiin.

Alkoivat suuret tunteiden purkaukset, joissa kirkkoherra Aaltoa välillä vaadittiin eroamaan kirkkoherran virasta ja syytettiin luottamuspulasta seurakunnan työntekijöitä kohtaan. Kohusta kirjoittivat ja kertoivat käytännössä kaikki valtakunnan lehdet ja muu media. Aihe oli ihmisten ykköspuheenaihe viikkokausia.

Seuraavan talven aikana Aallolle tehtiin sukupuolenkorjaus ja maaliskuussa 2009 Olli Aallosta tuli virallisesti Marja-Sisko Aalto.

Sairauslomansa jälkeen Aalto halusi palata hoitamaan kirkkoherran virkaansa. Se alkoi kuitenkin käydä mahdottomaksi, sillä kohu ei laantunut.

Imatralla kerättiin jo nimilistaa, ettei Aalto enää palaisi.

Maaliskuussa 2010 Marja-Sisko Aalto päätti erota kirkkoherran virasta, jota hän oli hoitanut 24 vuotta.

– Jouduin irtisanoutumaan ihan säilyttääkseni itsekunnioitukseni ja että yleensä elämä jatkuu. Oli se niin rankka ryöpytys, kertoo Marja-Sisko Aalto nyt 10 vuotta irtisanoutumisensa jälkeen.

Aalto haki yli 20 työpaikkaa, mutta kokeneelle kirkkoherralle ei enää ollut käyttöä, kunnes syksyllä 2010 Kuopion hiippakunta valitsi hänet hiippakunnan notaarin virkaan.

Tällaista on uusi elämä

Marja-Sisko Aalto on Imatralta lähdön jälkeen asunut Kuopiossa. Hän työskenteli Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa, kunnes jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Alusta lähtien hän nautti uudesta työstään.

– Tuntui erinomaisen hyvältä, että sain palvella kirkkoa, joka oli ja on edelleen minulle hyvin rakas yhteisö. Sen eteen haluan tehdä työtä myös eläkkeellä ollessani, kertoo Aalto.

Notaarina hän ei ollut enää esimies, vaan asiantuntija.

– Kaikkein mieluisin tehtävä notaarina oli tulevien uusien pappien rekrytointi, työhön perehdyttäminen ja heille työpaikkojen järjestäminen. Siinä sai kivan tuntuman kirkkomme tuleviin työntekijöihin, kulkea hiukan aikaa heidän rinnallaan ja auttaa eteenpäin.

Omaa elämäänsä Kuopiossa Marja-Sisko Aalto kuvaa sanalla helppo.

– Pitkälti sen takia, että siellä minä en ole koskaan siinä toisessa roolissa oikeastaan ollutkaan. Olen saanut tehdä työtä omana itsenäni, olen saanut myönteistä palautetta ja elää naisen elämää siinä missä kuka tahansa muukin.

Kaikki eivät jaksa

Vaikka Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjauksesta ei ole aikaa kuin reilut 10 vuotta, oli hän ensimmäisiä sukupuolenkorjauksestaan avoimesti kertoneita ihmisiä.

Marja-Sisko Aallon tarinasta tuli tienraivaaja muillekin vastaavan kokeneille.

Nykyään hän tukee muutamia saman asian kanssa painivia.

– Sanon suoraan, että se on aika rankka tehtävä. Monella näiden asioiden kanssa kipuilevilla on niin rankka elämäntilanne, että sen yhdessä selvitteleminenkin vie aikaa ja voimavaroja. Yritän olla heille tukihenkilönä ja auttajana.

Marja-Sisko Aalto kertoo, että vertaistukena toimiminen on rankkuudesta huolimatta tärkeää, koska transsukupuolisten ihmisen keskuudessa itsemurhariski on hänen mukaan suurempi kuin raskaiden huumeiden käyttäjillä.

– Olemme varmasti siinä suhteessa se kaikkein pahin ihmisryhmä. Monilla elämä on niin raskasta, etteivät he kerta kaikkiaan vaan jaksa. Ongelmana ei usein ole se mitä itse on, vaan miten muut ihmiset suhtautuvat.

Elämää kerrostalossa

Marja-Sisko Aallon nykyarkeen kuuluu lukemista ja kirjoittamista. Hän kertoo ulkoilevansa paljon, talvella mielellään hiihtoa ja kesällä suunnistusta.

Ahkerasta kirjoittamisesta on osoituksena viisi dekkaria, joista uusin Timantti ilmestyi viime syksynä. Seuraava on tulossa puolen vuoden kuluttua.

– Päivittäinen elämä on tavallista kerrostaloelämää. Minun elämäni on mielestäni kivaa.

Perheeseen kuuluu puoliso Birgitta ja kaksi kissaa: Erkki ja Iida.

– Birgitan kanssa en valitettavasti voi olla naimisissa, kun kirkko ei suostu vihkimään.

Avautui toinen ovi

Marja-Sisko Aalto puhuu rauhallisesti kuin pappi. Välillä vähän naurahtaa, mutta on kovin samanlainen kuin parikymmentä vuotta sitten.

– Olen ihan sama ihminen kuin ennenkin. Olen vähän eri näköinen ja elän pikkuisen toisenlaista elämää, mutta ammattitaito ja kokemus ovat ihan ennallaan – elleivät jopa lisääntyneet, sanoo Aalto.

Marja-Sisko Aalto muistelee vielä viimeisiä aikojaan Imatran kirkkoherrana, kun ryöpytys oli rankimmillaan ja ihmisarvo koetuksella. Siitäkin selvittiin.

– Elämä järjestyy. Kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu jossain. Olen luonut uran ihan toisella alalla tuomiokapitulin virkamiehenä ja nyt jo täysin palvelleena eläkkeellä.

Vastoinkäymisistä huolimatta uskonpuute ei Marja-Sisko Aallolle ole missään vaiheessa iskenyt. Omaa suhdettaan Jumalaan hän kuvaa lämpimäksi.

– Koetamme puolin ja toisin ymmärtää toisiamme ja kunnioittaa. Minulla on aina ollut omasta mielestäni läheinen ja turvallinen suhde Jumalaan, joka näkee myös minun inhimilliset heikkoudet, puutteet, virheet ja miksei synnitkin. Itse hän on minut luonut ja hänen kanssaan on ihan hyvä keskustella ja joskus vähän väitelläkin.

Oman itsensä kanssa Marja-Sisko Aalto kertoo tulleensa aina hyvin toimeen.

– Minä olen ollut aina enemmän tai vähemmän sinut itseni kanssa. Silloin aikaisemmin kun jouduin elämään kaksoiselämää, ongelma oli lähinnä se, miten pärjään niiden ihmisten kanssa, jotka suhtautuivat minuun hyvin oudolla tavalla. Yritin olla uskottavasti mies, vaikka en sitä ollut.

Aikaa miehenä Marja-Sisko Aalto ei enää kaipaa.

– Se oli henkisesti hirvittävän raskasta. Kai minä olin siinäkin uskottava, mutta on todella paljon vapauttavampaa, kun ei enää tarvitse peitellä yhtään mitään, vaan saan olla oma itseni.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark jättää tehtävänsä. Fortum kertoo asiasta verkkosivuillaan. Hän siirtyy nyt Nokian toimitusjohtajaksi.

Lundmark aloittaa Nokian palveluksessa näillä näkymin 1. syyskuuta 2020. Nokian nykyinen toimitusjohtaja Rajeev Suri jatkaa tehtävässään 31. elokuuta asti. Sen jälkeen hän jatkaa yhtiön hallituksen neuvonantajana tammikuun 2021 alkuun saakka.

Nokian tiedotteessa Lundmark sanoo olevansa "Vakuuttunut siitä, että yritys (Nokia) on asemoitu hyvin 5G-aikakaudelle, ja tavoitteenani on varmistaa, että lunastamme lupaukset asiakkaille, työntekijöille, osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille".

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa pitää Lundmarkin siirtymisajankohtaa hyvänä.

– Olen tyytyväinen, että Pekka on sopinut tulevansa Nokialle hetkellä, jossa Alcatel-Lucentin hankinta on takanamme ja 5G:n maailma edessämme, Siilasmaa sanoo Nokian tiedotteessa.

Nykyinen toimitusjohtaja Rajeev Suriehti toimia Nokian ja Nokia Siemens Networksin toimitusjohtajana yli kymmenen vuotta.

– Nokia tulee aina olemaan osa minua ja haluan kiittää kaikkia, joiden kanssa olen työskennellyt ja jotka ovat auttaneet tekemään Nokiasta paremman yhtiön ja minusta paremman johtajan, Suri sanoo Nokian tiedotteessa.

Samalla Suri kertoo haluavansa tehdä jotain uutta. Mitä, sitä hän ei tässä vaiheessa kerro.

Lundmark jättää Fortuminen yhtiön viimeistään tämän vuoden elokuun loppuun mennessä. Hän olla Fortumin toimitusjohtajana syyskuusta 2015 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1963 ja hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri..

Lundmark kertoo tiedotteessa, että päätös yhtiön jättämisestä ei ollut helppo.

– Minulle tarjottu tilaisuus oli kuitenkin liian houkutteleva ohitettavaksi, hän sanoo tiedotteessa.

Fortumin hallitus kertoo aloittavansa toimitusjohtajan hakuprosessin välittömästi.

Helsingin pörssissä molempien yhtiöiden osakkeet olivat aamulla lievässä nousussa. Nokian osake oli klo 10 jälkeen noin 4 prosenttia plussalla ja Fortumin puolestaan noin 2 prosenttia.

Nokia järjestää asiasta tänään tiedotustilaisuuden klo 11. Yle näyttää tilaisuuden suorana. Voit katsoa tilaisuuden pääkuvan videoartikkelista klo 10.55 alkaen.

Lue myös:

Fortum paransi tulostaan viidenneksellä – Uniperistä vetoapua

Fortum sotkeutui sakeaan soppaan Saksassa – Toimitusjohtaja Pekka Lundmark, miksi te ette estä kohutun hiilivoimalan käynnistämistä?

Fortum vastaa vihdoin Saksan hiilivoimalakohuun – Energiaprofessori: Saksan hallituksen päätös sallia uusi hiilivoimala on skandaali

Uniperin kesällä avattava hiilivoimala saastuttaa kerrottua enemmän – paine energiayhtiö Fortumia vastaan kasvaa Saksassa

Lentoyhtiö Finnair lopettaa nykymuotoisen päästöhyvityspalvelunsa, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Taustalla on Poliisihallituksen tulkinta, jonka mukaan päästöhyvitysten tarjoaminen lentomatkustajille on rahankeräyslain alaista vastikkeetonta toimintaa.

Poliisihallituksen tulkinta tuli julkisuuteen, kun se teki tutkintapyynnön vihreiden entisen kansanedustaja Antero Vartian perustamasta Compensate-säätiöstä, joka pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta vapaaehtoisilla päästöhyvitysmaksuilla.

Poliisihallituksen mukaan säätiön toiminta vaatii rahankeräysluvan, koska se on vastikkeetonta toimintaa. Vartia on kannellut asiasta oikeuskanslerille.

Finnairin lopetuspäätös koskee yhtiön Push for Change -päästöhyvitys- ja biopolttoainepalvelua. Palvelun kautta Finnairin asiakkaat ovat voineet ostaa biopolttoainetta tai tukea päästövähennysprojektia Mosambikissa.

Yhtiön tiedotteen mukaan rahat ovat menneet lyhentämättöminä biopolttoaineostoihin ja päästövähennysprojektiin, jossa tuetaan polttoainetehokkaiden liesien käyttöä Mosambikissa.

Finnair kertoo, että se tuo jatkossa päästöhyvitykset ja biopolttoaineet osaksi lentolipputarjontaansa.

Koronaviruksen takia useita henkilöitä on asetettu Suomessa karanteeniin. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo, mistä karanteenissa on kyse.

1. Mitä karanteeniin joutuminen käytännössä tarkoittaa?

– Karanteenin kohdalla puhutaan terveistä ihmisistä, jotka ovat olleet mahdollisesti kontaktissa sairaan henkilön kanssa ja siitä syystä he ovat itse riskissä sairastua. Karanteeni ei ole sama asia kuin eristys, johon tautiin sairastuneet ihmiset pannaan.

Karanteenin tarkoituksena on katkaista tartuntaketju ja siksi altistunut ihminen ei saisi olla laajalti tekemisissä muiden kanssa. Karanteenissa oleva ei voi mennä esimerkiksi kauppaan, mutta koiraa voi käydä ulkoiluttamassa. Ulkona ollessa täytyy vain pitää huoli, ettei mene lähelle muita ihmisiä. Metsäpolulla tai rauhallisella tiellä voi kulkea huoletta.

2. Miten karanteenia valvotaan?

– Ei Suomi ole poliisivaltio, jossa seurattaisiin karanteenissa olevia ihmisiä puhelinpaikannuksella tai jäljityspannalla. Suomessa me luotamme ihmisiin. Kun henkilölle on annettu karanteenimääräys, niin uskomme, että hän pysyy kotonaan.

3. Miten karanteeni vaikuttaa samassa taloudessa asuvien elämään?

– Ei se vaikuta. Samassa taloudessa asuva voi käydä normaalisti töissä ja elää omaa elämäänsä. Karanteeniin joutuneen kanssa asuvat henkilöt eivät ole itse altistuneita. Altistumiseen vaaditaan suora kontakti sairastuneen henkilön kanssa. Jos karanteenissa oleva altistunut henkilö sairastuu, niin silloin muista perheenjäsenistä tulee altistuneita, ja he joutuvat karanteeniin.

Karanteenisäädöstö siis mahdollistaa vain altistuneiden ihmisten laittamisen karanteeniin, ei heidän perheenjäsenten ja muiden omaisten. Tarkoitus ei ole hajottaa perheitä. Eli sitä Wolt-kuskia ei kannata kutsua sisälle, mutta isä saa tulla kotiin.

4. Kuinka kauan karanteeni kestää?

– Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.

5. Kuinka pitkään ihmisiä asetetaan karanteeniin?

– Tällä hetkellä taudin leviämistä rajoitetaan karanteenien avulla, jotta epidemia ei tule yhtenä isona vuorena, vaan sairastumiset tapahtuvat pidemmällä aikavälillä. Meillä on edelleen päällä influenssaa ja pienillä lapsilla on RS-virusta. Ajatus on, että jos koronavirus siirtyy vähän pidemmälle, niin nämä olisivat pois kuormittamasta järjestelmää.

Oma kysymyksensä ovat vanhusten hoivapaikat, joissa karanteenit voivat tulle myöhemminkin kyseeseen. Mutta yleisellä tasolla jossain kohtaa tämä ei ole enää tarpeellista.

Jos me laitamme paljon ihmisiä karanteeniin, me halvaannutamme yhteiskunnan toiminnan. Esimerkiksi jos meillä päätyisi syystä tai toisesta paljon terveydenhuollon työntekijöitä karanteeniin, niin silloin he olisivat poissa hoitamasta potilaita. Vaikka he olisivat terveitä. Kyllä siinä tulee raja jossain vaiheessa vastaan.

Lue myös:

Helsingin Viikissä kouluviikko alkaa osalla karanteenissa, onko muilla lapsilla syytä huoleen? Rehtori: "Kouluun voi mainiosti tulla"

Uudellamaalla 130 ihmistä joutuu karanteeniin – kolme uutta koronavirustartuntaa

Fazer suunnittelee organisaatiomuutosta makeisliiketoiminnan koko toimitusketjuun ja käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.

Yt-neuvottelut koskevat kaikki kolmea Fazerin makeistehdasta, ja yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä 186 henkilöä.

Organisaatiomuutoksen tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa eri tehtaiden organisaatiorakennetta, ja ne koskevat Fazerin Vantaan, Karkkilan ja Lappeenrannan tehtaita.

Toteutuessaan suunnitelmat voivat johtaa muutoksiin työtehtävissä ja enintään 20 työsuhteen päättymiseen.

Turun kaupungin ostopalveluyrityksen, saattohoitoon erikoistuneen kotisairaalan epäillyt laiminlyönnit eivät olleet sopimuskauden aikana kaupungin tiedossa.

Kyse on vuosina 2011–2014 tapahtuneista asioista, joita Lounais-Suomen poliisi on tutkinut kahden vuoden ajan. Kyse on isosta rikoskokonaisuudesta, jossa vakavat rikosepäilyt liittyvät yksityisessä saattohoitoon erikoistuneessa kotisairaalassa tapahtuneisiin kuolemantapauksiin.

Kotisairaala Luotsi Oy -nimisessä yrityksessä työskennellyttä sairaanhoitajaa epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä kavalluksesta, törkeästä petoksesta, useista törkeistä väärennöksistä sekä huumausainerikoksista. Lisäksi yrityksessä työskennellyttä lääkäriä epäillään osallisuudesta näihin rikoksiin.

Kaupunki on ostanut yritykseltä 185 asiakkaan saattohoitopalvelut vuosina 2011–2014.

• Poliisi tutkii yksityisiä saattohoitopalveluja tarjonneeseen kotisairaalaan liittyviä vakavia rikosepäilyjä Turussa – myös kaupunki käynnistänyt sisäisen tutkinnan

Poliisitutkinta on tullut kaupungin tietoon syyskuussa 2019. Ostopalvelusopimus on päättynyt vuonna 2014.

– Asiat tulivat kaupungille yllätyksenä. Sopimuskauden aikana yrityksen kanssa ei ole ollut ongelmia. Reklamaatioita ei ole kirjattu eikä potilasasiamieheen tai meidän vastuuviranomaisiimme ole oltu yhteydessä, kaupungin konsernihallinnon johtaja Tuomas Heikkinen sanoo.

Valvontaan tehty jo muutoksia

Poliisi epäilee myös kuuden kaupungin virkamiehen syyllistyneen rikokseen. Heidän epäillään laiminlyöneen kaupungin ostopalveluyrityksen toimintaan liittyvää valvontavastuuta. Kolme virkamiehistä on edelleen virassa.

Poliisin mukaan kaupungilla säilyy valvontavastuu, vaikka palvelut olisivat yksityisen palveluntarjoajan tuottamia. Rikoskomisario Mika Paaer Lounais-Suomen poliisista kertoo, että valvontaa ei ole käytännössä ollut.

Turun kaupungin konsernihallinnon johtaja Tuomas Heikkinensanoo, että kaupungilla on vuosina 2011–2014 ollut sopimusyhteyshenkilöitä, jotka eivät ole todellisuudessa voineet valvoa sopimusta. Kaupunki on tehnyt sopimusvalvontaansa muutoksia vuonna 2018.

– Tällä hetkellä sopimuksia valvovat sellaiset henkilöt, jotka pääsevät sopimustietoihin käsiksi, Heikkinen sanoo.

Sote-lautakunnan ex-johtaja: Kontrolli oli ontuvaa

Turun sosiaali- ja terveyslautakuntaa viime vuosikymmenen alkupuolella johtanut Jarmo Rosenlöf (sd) ei muista, että tutkinnan kohteena olevan yrityksen asioita olisi ruodittu kokouksissa. Valituksia toiminnasta ei myöskään tullut henkilökohtaisen palautteen kautta.

Rosenlöf ei sen sijaan yllättynyt yhtiön valvontaan liittyvistä laiminlyöntiepäilyistä. Palvelujen kilpailutusvaiheessa kaupunki sai tietoja laadusta ja hinnasta, mutta yllättävän vähän laatupuolta käytiin katsomassa paikan päällä.

– Kontrolli oli aika ontuvaa. Silloin kun valvontaa suoritettiin, niin soitettiin etukäteen, että ollaan tulossa. Tosiasiallinen hoidon tilanne ei näin paljastunut. Sinne olisi pitänyt mennä yllättäen paikalle, korostaa Rosenlöf.

Jarmo Rosenlöf ei ota kantaa siihen, onko tilanne korjaantunut. Jos muutoksia tarvitaan, ne pitää saada aikaan nopeasti. Saattohoitopalvelu sopii Rosenlöfin mielestä yleensäkin huonosti kilpailutuksen piiriin.

– Tällaisen toiminnan pitäisi olla kaupungin omaa palvelua. Näin sitä pystyttäisiin haluttaessa valvomaan paremmin. Kyse on palveluista, jotka on tarkoitettu huonokuntoisille asiakkaille, joilla ei ole omaisia tai he asuvat kaukana. Valitettavasti talouspuoli on noussut entistä määräävämpää asemaan näissäkin tapauksissa, toteaa Rosenlöf.

Tällä hetkellä Turun kaupunki ei osta kotisaattohoitopalvelua miltään toimijalta, vaan kaupunki järjestää palvelun omana toimintana.

Sisäinen tarkastus käynnissä

Kaupunki on käynnistänyt asiasta sisäisen tarkastuksen. Siinä selvitetään, onko kaupunki toiminut oikein ja onko vielä asioita, joita se voisi parantaa.

Rikostutkinnan kohteena olevien henkilöiden osalta kaupunki ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin.

– Jos henkilöt käräjäoikeudessa tuomittaisiin virkarikoksesta, silloin arvioisimme, miten vakava rikos on kyseessä. On mahdollisuus antaa varoitus, irtisanoa tai purkaa virkasuhde, Tuomas Heikkinen sanoo.

Lue myös:

Poliisi tutkii yksityisiä saattohoitopalveluja tarjonneeseen kotisairaalaan liittyviä vakavia rikosepäilyjä Turussa – myös kaupunki käynnistänyt sisäisen tutkinnan

Tuhannet siirtolaiset odottivat edelleen maanantaina rajalla mahdollisuutta päästä Turkista Kreikan puolelle. Kreikan poliisi on aamulla yrittänyt häätää kyynelkaasun avulla ihmisiä pois rajan tuntumasta.

Turkissa levisi perjantaina tieto, että maa ei enää estäisi EU:n alueelle pyrkivien pääsyä Turkin rajan yli. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vahvisti tiedon lauantaina, ja Kreikan vastaiselle maarajalle kertyi hiljalleen tuhansien ihmisten joukko.

Maanantaina Erdoğan vaati, että Euroopan on kannettava osa siirtolaistaakasta.

– Kun avasimme ovet, monet vaativat sulkemaan ne. Vastasin, että se on nyt tehty. Ovet ovat auki, Erdoğan perusteli uutistoimisto AFP:n mukaan rajapäätöstä televisiopuheessa.

Turkki on selittänyt aiemmin päätöstä syyrialaisten pakolaisten kasvavalla määrällä. Pelkästään syyrialaisia pakolaisia on Turkissa arviolta 3,6 miljoonaa, ja Syyrian luoteisosassa Idlibissä eli Turkin rajan tuntumassa maan sisäisiä pakolaisia on noin miljoona.

Turkin rajalla käyneen Ylen toimittajan mukaan sunnuntaina Kreikan-vastaisella rajalla oli ihmisiä Syyrian lisäksi Afganistanista ja Somaliasta sekä muualta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Lue myös: EU:hun pyrkijä Ylelle: "En lähde ennen kuin onnistun" – Turkin ja Kreikan rajajoen yli pääsee vain parissa minuutissa, jos hetki on otollinen

Ainakin yksi lapsi kuollut Egeanmerellä

Uutistoimisto AP:n mukaan Kreikan viranomaiset kertovat estäneensä lähes 10 000 yritystä rajan yli sunnuntaiaamun jälkeen. Viranomaisten mukaan vajaat 70 ihmistä on pidätetty ja saanut syytteen laittomasta rajan ylityksestä.

Monet ovat lähteneet yrittämään myös meriteitse Kreikan saarille. Lesboksen saarelle kerrotaan saapuneen noin tuhat ihmistä, muille saarille joitakin satoja.

Lesboksella saaren asukkaat yrittivät sunnuntaina estää tuntikausia merellä olleen siirtolaisveneen rantautumisen saarelle.

Maanantaiaamuna yksi vene oli kaatunut matkalla, ja uutistoimistot kertovat, että Kreikan rannikkovartioston mukaan matkustajat olivat kaataneet sen tahallaan päästyään Kreikan aluevesille.

Kaikki oli pelastettu merestä, mutta yhtä tajuttomana löytynyttä lasta ei ollut kyetty elvyttämään. Tarkempia tietoja lapsesta ei kerrottu.

Uutistoimisto Reuters puolestaan kertoo turkkilaislähteisiin viitaten, että yksi syyrialainen olisi kuollut Turkin ja Kreikan maarajalla Turkin puolella. Hänen kuolinsyystään ei ollut maanantaina aamupäivällä tarkempaa tietoa.

Myös Suomen Rajavartiolaitos varautuu Kreikan tilanteeseen

Kreikka on tehostanut rajavalvontaansa ja pyytänyt apua EU:n rajavirasto Frontexilta. Rajavirasto on päättänyt käynnistää operaation.

Suomen rajavartiolaitos kertoi maanantai-iltapäivänä tiedotteessaan olevansa varautunut siihen, jos Frontex esittää sille pyynnön tulla avuksi operaatioon.

Tiedotteen mukaan Rajavartiolaitos osallistuu jo tällä hetkellä Kreikan operaatioon 14 henkilön ja yhden partioveneen voimin.

Kreikka ilmoitti lykkäävänsä turvapaikkahakemusten vastaanottamista

Kreikan pääministeri ilmoitti sunnuntaina, että maa ei ota ainakaan kuukauteen vastaan turvapaikkahakemuksia rajan laittomasti ylittäneiltä.

Maanantaina YK:n pakolaisjärjestö UNHCR muistutti, ettei Kreikalla ole Geneven vuoden 1951 pakolaissopimuksen eikä EU:n pakolaislakien perustella oikeudellista pohjaa lykätä turvapaikkahakemusten vastaanottamista.

Lue myös: Analyysi Ateenasta: Kreikkalaiset pelkäävät vuoden 2015 pakolaiskriisin toistuvan

Turkin ja Bulgarian rajan yli ei ole Bulgarian puolustusministerin mukaan pyritty. Bulgarian pääministeri Boiko Borisov matkustaa tänään Turkin pääkaupunkiin Ankaraan keskustelemaan rajatilanteesta Erdoğanin kanssa.

Turkin rajapäätöksestä kerrottiin sen jälkeen, kun yli 30 turkkilaissotilasta kuoli torstaina Syyrian hallinnon ilmaiskuissa Luoteis-Syyrian Idlibissä. Turkki tukee Syyriassa osaa kapinallisista.

Turkin presidentin on määrä tavata Syyrian hallintoa tukevan Venäjän presidentti Vladimir Putin Moskovassa torstaina.

Lue myös:

Tämän tiedämme nyt pakolaistilanteesta Turkin rajalla – Lesboksen asukkaat yrittivät estää siirtolaisveneen rantautumisen, Kreikka torjuu turvapaikkahakemukset

Tamperelainen panimo Pyynikin Brewing Company on päässyt arvovaltaiseen listaukseen. Yritys kertoo olevansa Euroopan nopeimmin kasvava panimoyritys ja tuhannen nopeiten kasvavan yrityksen joukossa.

Euroopassa on 10 000 panimoa eli sijoitus on merkittävä.

Talouslehti Financial Times noteeraa yhdessä tutkimusyhtiön kanssa vuosittain FT-1000-listalle tuhat Euroopan nopeimmin kasvanutta yritystä. Panimo kertoi aiemmin päivällä saaneensa tiedon, että se on paras suomalaisyrityksistä.

Lehti julkaisi koko listan verkkosivuillaan maanantaina. Selvisi, että panimon edellä oli suomalaisista esimerkiksi Wolt Enterprises, joka oli peräti toinen listalla.

Panimon varsinainen listasijoitus on 621:s. Mukana oli vajaat 20 suomalaisyritystä.

Listaus helpottaa vientiä

Panimo kertoi listasijoituksesta itse maanantaina. Yle näki sähköpostin, jossa Financial Times vahvisti yrityksen sijoituksen. Lopullisessa listassa sijoitus oli muuttunut ja suomalaisia yrityksiä oli enemmän mukana kuin panimolla oli tietoa.

Pyynikin Brewing Companyn perustajan Tuomas Pere uskoo, että keskusliikkeiden ostajat arvostavat listausta ja se helpottaa vientiä. Yrityksellä on käynnissä osakeanti, jotta yritys saa kasvua ulkomailta. Pere uskoo listauksen herättävän kiinnostusta myös antia kohtaan.

– Tampere maailmankartalle, Pere naurahtaa.

Huomionosoitus tuli perustajalle yllätyksenä.

– Financial Timesista otettiin meihin viime vuoden lopulla yhteyttä. Lähetimme heille yhtiön avain- ja kasvuluvut neljän viime vuoden ajalta. Meille oli valtava yllätys, että tuhannen kasvuyrityksen joukossa ei ole muita panimoita Euroopasta. Olemme todella ylpeitä huomionosoituksesta.

Pyynikin Brewing Companyn liikevaihto oli vuonna 2015 vajaat 700 000 euroa ja vuonna 2018 jo 2,6 miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa.

Korjaus 2.3. klo 16.21 korjattu sija 621:ksi 622:n sijaan ja päivitetty tiedot muista suomalaisista firmoista. Lopullisesta julkaistusta listasta varmistui, että panimo ei ollutkaan paras suomalaisyritys listalla.

Lue lisää:

Erikoisen tilanteen eteen joutunut panimo palasi käyttämään myös suomenkielistä nimeään – nyt sillä on suuret suunnitelmat

Pyynikin käsityöläispanimo suunnittelee muuttoa – etsii paikkaa jossa voi panna 10 miljoonaa litraa olutta vuodessa

Olutmestari loi suomen kieleen uuden sanan, mutta ei uskalla käyttää sitä yrityksen nimessä uuden alkoholilain takia: Siirtyi englannin kieleen

Kulunut viikonloppu oli Kreikan keskustaoikeistolaiselle hallitukselle ehkä haasteellisin sen kahdeksan kuukautta kestäneellä kaudella. Hätäkokousta pukkasi toisen perään.

Turkin perjantainen päätös avata ovet turvapaikanhakijoille Eurooppaan ja tuhansien maahantulijoiden kerääntyminen Kreikan ja Turkin vastaiselle maarajalle on hallituksen mukaan äärimmäisen vakava uhka Kreikan kansalliselle turvallisuudelle.

Yksittäisiä tulijoita on päässyt jo maarajalta läpi, mutta suurempi vaara olisi massiivinen rynnistysyritys joko Kastaniesin raja-aseman tuntumasta tai muusta kohdasta maarajaa.

Saaret eivät kestä 150 000 uutta maahantulijaa

Turkin päätös rikkoa EU:n ja Turkin välillä vuonna 2016 solmittua pakolaissopimusta huojuttaa jo ennestään vaikeaa pakolaistilannetta Kreikassa.

Haastavinta on talven mittaan ollut Turkkia vastapäisillä Egeanmeren saarilla, missä maahantulijoiden rantautuminen on ollut lähes päivittäistä. Se on tarkoittanut pakolaisleirien kapasiteetin moninkertaista ylittymistä, huonoja elinoloja leirien asukkaille, mutta myös paikallisten asukkaiden kärsivällisyyden ehtymistä.

Kun Kreikan hallitus ilmoitti uusien suljettujen vastaanottokeskusten avaamisesta kesään mennessä viidelle saarelle ja vanhojen leirien lakkauttamisesta, saarelaisten sietokyky ylittyi. Uusien leirien raivaustöiden käynnistyminen muutti Lesboksen ja Hioksen saaret hurjistuneiden asukkaiden ja mellakkapoliisin sotatantereeksi vasta joitain päiviä sitten.

Eilen saarelaiset estivät Lesboksella uusien maahantulijoiden pääsyn Morian pakolaisleiriin. YK:n pakolaisjärjestölle kuulunut turvapaikanhakijoiden väliaikainen oleskelukeskus sytytettiin myös tuleen.

Jos arviolta 150 000 Turkin rannikolla valmiina olevaa lähtijää suuntaavat lähipäivinä Egeanmeren saarille ja etupäässä Lesbokselle, heräävät muistot ja aiheellisesti myös pelko vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaisesta tilanteesta. Tuolloin Kreikkaan saapui noin miljoona turvapaikanhakijaa.

Ei lisää ihmisvarastoja EU:n alueelle

Kreikan hallitukselle tärkeintä onkin tietoisuuden levittäminen pakolaistilanteen kriittisyydestä.

Kreikka kokee, ettei sen tehtävä ole olla muurien sisään käpertyneen muun Euroopan unionin rajavartija.

Usean EU-maan suljettua vuonna 2016 rajansa ja Balkanin reitin mentyä turvapaikanhakijoille kiinni kymmenet tuhannet turvapaikanhakijat jäivät Kreikkaan jumiin. Kreikan ja Pohjois-Makedonian väliselle rajanylityspaikalle Idomeniin kerääntyi mudan keskelle epävirallinen pakolaisleiri, jota pidettiin häpeänä koko Euroopalle.

Vuonna 2020 maanosan häpeätahra on Morian pakolaisleiri Lesboksella.

Kreikka tarvitsee EU:n tuen pärjätäkseen tilanteen kanssa. Turkin nyt käynnistämässä pakolaiskiristyksessä on vaarana että Kreikan ja Turkin vastaiselle maarajalle syntyy kaiken aikaa paisuva, uusi ”Idomenin leiri” – tai koillisen Egeanmeren saaret ajautuvat kaaokseen.

Tätä tuskin kukaan EU:ssa toivoo.

Artikkelia muokattua 2.3.2020 kello 13.20. Täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan Kreikkaan avattavista uusista vastanottokeskuksista. Tuotu esiin, että keskukset ovat uusia.

Lue lisää:

Tämän tiedämme nyt pakolaistilanteesta Turkin rajalla – Lesboksen asukkaat yrittivät estää siirtolaisveneen rantautumisen, Kreikka torjuu turvapaikkahakemukset

EU:n sisäministerit hätäkokoukseen Syyrian kriisin pahenemisen takia

EU:hun pyrkijä Ylelle: "En lähde ennen kuin onnistun" – Turkin ja Kreikan rajajoen yli pääsee vain parissa minuutissa, jos hetki on otollinen.

Kreikan poliisi turvautui taas kyynelkaasuun – Tuhansia uusia siirtolaisia tungeksii Turkin ja Kreikan rajalla

Frankfurtin lentokenttä on avattu uudelleen lentoliikenteelle.

Kaikki lentotoiminta Frankfurtin kentällä oli tänään puoliltapäivin keskeytettynä sen jälkeen, kun kentän lähistöllä havaittiin kauko-ohjattava lennokki.

Lennokki havaittiin lentokoneesta kentän eteläpuolella noin kello 11.15 paikallista aikaa. Kentän toiminta oli siis keskeytettynä noin kaksi tuntia.

Lennokkia etsittiin suuressa operaatiossa, jossa oli mukana muun muassa helikopteri. Toistaiseksi ei ole tiedossa, saatiinko havainnolle vahvistusta

Frankfurtin lentokenttä on Saksan vilkkain ja Euroopan kolmanneksi vilkkain.

Frankfurtiin matkalla olleet koneet kiertäsivät odottaessaan ilmassa ympyrää.

Voisi kuvitella, että koronavirus on saanut suomalaiset pesemään käsiään entistä ahkerammin. Ainakin käsidesin menekki on kasvanut.

Päiväkodeissa ja kouluissa käsienpesu on rutiinia, josta aikuiset voisivat ottaa oppia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan kädet pitää aina pestä ainakin näissä viidessä tilanteessa:

1. kun tulet ulkoa sisään
2. ennen ruoan laittoa ja ruokailua
3. wc-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
4. niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
5. kun olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Yhteensä kuusi suomalaista on saanut tähän mennessä tartunnan. HUS kertoi sunnuntai-iltana, että koululuokkia ja jalkapallojoukkue on karanteenissa

• Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Japani sulki koulunsa ja Etelä-Korea lykkää kouluvuoden aloitusta

Päiväkodeissa käsiä pestään

Päiväkodeissa käsien peseminen on peruskauraa. Tamperelaisen Tahmelan päiväkodin johtaja Liisa Maaninka sanoo, että se on tärkein toimenpide ehkäisemään pöpöjä ja viruksia.

– Kädet pestään heti kun lapsi tulee päiväkotiin. Vanhemmat huolehtivat oman lapsensa käsienpesusta. Kädet pestään myös WC-käyntien jälkeen ja ennen ruokailua, Maaninka luettelee.

Tarvittaessa käytetään käsidesiä varsinkin, jos on vatsatautiepideamia.

1–2-vuotiaat lapset tarvitsevat aikuisen apua käsien pesemisessä. Saippua otetaan pumppupullosta ja saippuaa laitetaan sormenpäihin ja sormiväleihin asti. Isompiakin lapsia pitää vahtia, että pesu tehdään huolellisesti.

– Se on aika pitkä aika, joka vettä pitää valuttaa. Kuivaus on tosi tärkeää myös ja pitää ottaa yksi käsipaperi kuivaukseen.

Pienet lapset tykkäävät lotrata veden kanssa, joten käsienpesu on Maaningan mukaan ihan mieluisa rutiini.

– Lapsetkin ymmärtävät pesun merkityksen, kun heidän kanssaan juttelee. Peseminen suojaa heitä taudeilta.

Muut virukset huolettavat enemmän kuin koronavirus

Päiväkodissa ei ole huolestuttu vielä koronaviruksesta. Vanhemmilta ei ole johtajan mukaan tullut kyselyitä. Päiväkoti seuraa THL:n ohjeistuksia.

Päiväkodissa ollaan talviloman jälkeen enemmän huolissaan muista viruksista. Influenssaa ja vatsatautia on ollut liikkeellä.

– Jos aikuiset pesisivät kätensä yhtä hyvin kuin lapset, olisi tosi hyvä, Maaninka sanoo.

Lue lisää:

Helsingin Viikissä kouluviikko alkaa osalla karanteenissa, onko muilla lapsilla syytä huoleen? Rehtori: "Kouluun voi mainiosti tulla"

Vältä kättelyä ja pidä hansikkaat kädessä: Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojautumiseen

Suomalaiset säntäsivät ostoksille Euroopan koronavirusepäilyjen takia – hengityssuojat loppu apteekeista ja rautakaupoista

Pirkanmaalla tehdyt 22 koronavirustestiä negatiivisia, Tampere varautuu epidemiaan