Arvovaltainen amerikkalaislehti The New York Times hehkuttaa sunnuntaina julkaistussa jutussaan Suomen Huoltovarmuuskeskusta. Lehti kertoo, että toisin kuin muut Pohjoismaat Suomi ei lopettanut varmuusvarastojaan kylmän sodan jälkeen.
Niinpä Suomella on kadehdittava määrä suojavarusteita ja varastoa pidetään yhtenä Euroopan suurimmista. Lehti kirjoittaa, että tämä paljastaa muiden Pohjoismaiden haavoittuvuuden.
Lääketieteellisten tarvikkeiden lisäksi varastossa on The New York Timesin mukaan viljaa, öljyä, maataloustyökaluja ja materiaalia ammusten tekemiseen. Varmuusvarastot avattiin koronavirusepidemian myötä ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen.
Norjalainen puolustustutkija Magnus Hakenstad kommentoi lehdelle, että Suomi on Pohjoismaiden parhaiten valmiudessa oleva maa, "aina valmiina suureen katastrofiin tai kolmanteen maailmansotaan".
Artikkelissa on haastateltu myös Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaa Tomi Lounemaa. Lounema kommentoi, että vaikka Suomi on vuodesta toiseen sijoittunut korkealle onnellisuuslistauksissa, maan sijainti ja historia on opettanut varautumaan pahimpaan.
– Varautuminen on suomalaisessa DNA:ssa, Lounema sanoo lehdelle.
The New York Timesissa myös huomautetaan, että suojavarusteiden todellisesta määrästä on vain vähän tietoa julkisuudessa. Lounema kommentoi lehdelle, että kaikki varmuusvarastoihin liittyvä tieto on salaista.
Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta.Huoltovarmuuskeskus
Terveydenhuollossa on jo muutaman viikon ajan valmistauduttu lähestyvään koronaepidemian tautihuippuun.
Samaan aikaan hoitohenkilökunnan mieltä painavat myös kotiarjen pyörittämiseen ja jaksamiseen liittyvät asiat.
Työkuorman kasvaessa haasteita on luvassa erityisesti perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät terveydenhuollossa sekä yksinhuoltajilla.
Tällaisia on alalla paljon.
– Todella moni miettii nyt sitä, että miten sitten, jos joutuu venymään työvuoroissa ja kuinka käytännön asiat järjestetään kotona, kuvailee Tehyn Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Marja Leena Keinänen.
Tehyn Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Marja Leena Keinänen kehottaa hoitohenkilöstöä ennakoimaan jo nyt koronaepidemian tuomia haasteita omassa elämässä.Antti Karhunen / Yle
Töissä jaksaa paremmin, kun kotiasiat on kunnossa
Pohjois-Karjalan keskussairaalassa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Terhi Savolainen kirjoitti hiljattain huolistaan Lääkärilehden blogissaan.
Ylelle hän kertoo pohtivansa paljon sekä omaa että läheistensä jaksamista ja sitä, että sairastuuko lähipiiristä joku koronaan tai johonkin muuhun kausitautiin.
– Miten toimimme silloin ja kuinka lastenhoito silloin järjestetään, pohtii Savolainen epidemian kynnyksellä.
– Kyllä sitä miettii, että tuleeko vietyä virusaltistusta töistä kotiin, jossa on myös riskiryhmään kuuluva lapsi, miettii neurologian osastonlääkäri Valtteri Julkunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Huolen lastenhoidosta jakavat kaikki terveydenhuoltoalalla työskentelevät vanhemmat.
Vaikka jo ennen koronaa alan ammattilaiset ovat tottuneet venymään ja järjestelemään arkea, on tilanne nyt täysin toinen.
Nyt ei ole esimerkiksi mahdollista tukeutua isovanhempiin lastenhoitoapuna kuten moni on tähän mennessä tehnyt.
– Kollegoiden kanssa olemme jo erilaisia auttamiskuvioita ja YYA-sopimuksia miettineet, että saadaan sitten väkeä töihin, kertoo Savolainen.
Neurologian osastonlääkäri Valtteri Julkunen miettii läheistensä virusaltistusta työnsä vuoksi.Antti Karhunen / Yle
Tehyn Marja Leena Keinänen suosittelee kaikkia alalla työskenteleviä miettimään lastenhoitokuvioita jo ennakkoon ja sopimaan asioista esimiesten kanssa.
Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Anne-Mari Kantasen mukaan erilaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa on jo ehditty käymään.
Samalla on pohdittu sekä lastenhoitovelvotteita että myös työntekijöiden omia terveydellisiä rajoitteita.
– Ensisijaisesti täytyy huolehtia siitä, että työväki jaksaa ja kodin asioiden täytyy olla kunnossa, että töitä jaksaa tehdä, korostaa Kantanen.
Kuopion yliopistollisen sairaalassa apulaisylilääkärinä työskentelevällä Anne-Mari Kantasella on itselläänkin kouluikäinen poika.Antti Karhunen / Yle
Lepoa ja ulkoilua vastapainoksi
Monissa perheissä saattaa eteen tulla tilanne, jossa lasten hoitaminen ja arki jää kokonaan toisen vanhemman harteille.
– Käytännössähän se on vaimo, joka joutuu venymään. Kyllä se on kotijoukoille vähintään yhtä raskasta, pohtii neurologian osastonlääkäriValtteri Julkunen Kysistä.
Myös lapset kaipaavat vanhempiaan ja pitkät työpäivät näkyvät jo nyt.
– Kyllä sen selvästi näkee pitkän päivän jälkeen, että lapset kaipaa selvästi syliä ja äiti, huokaa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Terhi Savolainen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.
Hän muistuttaakin, että nyt kannattaa käyttää perheen yhteistä aikaa mukaviin asioihin, lepoon ja ulkoiluun.
Myös alan ammattilaiset myöntävät kokevansa pelkoa tulevasta. Osittain sen aiheuttaa myös valtava informaatiotulva.
– Huomasin jo jokin aika sitten, että somen ja median selaaminen iltaisin ei ole missään nimessä järkevää, Savolainen myöntää.
Hän antaa aivoilleen lepoa lukemalla kaunokirjallisuutta.
Myös Valtteri Julkusen tavoitteena on suunnata ajatuksia koronasta toisaalle.
– Nyt pitää keskittyä siihen, että perusasiat hoidetaan kunnolla ja vapaa-ajalla pyritään lepäämään riittävästi.
Kotkassa entisellä varuskunta-alueella seisovien historiallisten hevosvaunujen alkuperästä on saatu uutta tietoa.
Näyttää siltä, että vanhat vaunut voivat olla peräisin suomalaisen sepän verstaalta Karjalan Valkjärveltä.
Kyseessä eivät ole mitkä tahansa vaunut, vaan sellaiset, jotka ovat kuuluneet yli sata vuotta sitten aikansa äveriäimmälle herrasväelle. Kyydissä on luultavasti istunut myös itse Venäjän keisari Aleksanteri III.
Vaunujen alkuperä on ollut arvoitus, koska niistä puuttuu vaunutehtaan leima. Hevosvaunujen on arvioitu olevan pietarilaisen Jakolewin vaunutehtaan tuotantoa. Tähän viittaavat vaunun erityisen hienot lehtijouset. Jakolewin tehdas valmisti keisarikunnan parhaita vaunuja.
Nyt keisarilliset vaunut ovat pahasti ränsistyneet, ja ne seisovat kylmän varastorakennuksen nurkassa Kotkan Kyminlinnassa.
Vaunuja säilytetään varastossa entisellä varuskunta-alueella Kotkan Kyminlinnassa.Kari Saastamoinen / Yle
Evakkoretki
85-vuotias Laina Mattila kertoo sukunsa tarinan Haanojan palvelukeskuksessa Kouvolassa.
Laina Mattila asui Karjalan kannaksella Valkjärvellä perheensä kanssa, kunnes kävi käsky, että sodan alta on lähdettävä pakoon.
– Muistan hyvin sen aamun, kun lähdimme hämärässä. Se oli sellaista hämminkiä. Kuulat viuhuivat tummalla taivaalla, Laina Mattila aloittaa.
Tämä tapahtui, kun Laina oli 4-vuotias pikkutyttö. Äiti ajoi hevosrekeä, ja mukana olivat Lainan lisäksi sisko ja kaksi veljeä.
Perhe jätti koko omaisuutensa vanhaan kotitaloon. Taakse jäivät loimuavat naapuritalot, jotka oli sytytetty tuleen venäläisten sotilaiden alta.
Ulkona oli liukasta. Jyrkkää mäkeä pitkin käveli kaksi sotilasta. He taluttivat molemmin puolin äidin ohjastamaa hevosta, jotta se pysyisi pystyssä.
Metsikköön oli pysäköity juna, jonka kyytiin evakkoperheet nousivat. Paikalla oli suomalaisia sotilaita auttamassa vanhuksia junaan.
Keisarinnalle vaunut
1800-luvun lopulla Valkjärvellä asui myös Laina Mattilan isoisä Yrjö Suokas. Hänellä oli pihapiirissä oma paja, jossa valmistettiin Laina Mattilan mukaan ainakin hevoskärryjä.
Valkjärvi sijaitsee Pietarin naapurissa, ja se oli jo 1800-luvun puolivälissä tunnettu hevoskärryjen ja rekien valmistuksesta.
Suvun perimätiedon mukaan Mattilan isoisä oli valmistanut vaunut keisarinna Maria Feodorovnalle. Näin Mattilan isä oli kertonut jälkipolvelleen. Isoisä menehtyi hieman yli viisikymmentävuotiaana vuonna 1917. Laina Mattila ei ehtinyt koskaan nähdä isovanhempiaan.
Laina Mattilan isä Onni Suokas osti huutokaupasta tutunnäköiset kärryt vuonna 1968.Laina Mattilan kotialbumi / Kirsi Lönnblad
Sukutarina kertoo, että isoisä olisi myös palkittu sepäntaidoistaan. Keisarinna oli perimätiedon mukaan lähettänyt isoisälle ainakin mitalin tämän tekemästä työstä. Mitali ei ole enää tallessa.
Valkjärvellä oli muitakin kädentaitajia. He valmistivat hevosvaunuihin myös sisäosia, kuten nahkapäällisiä. Pehmusteena käytettiin loukutettua pellavaa.
Laina Mattilalla ei ole tietoa siitä, oliko isoisän valmistamat vaunut lahjoitettu vai teetetty keisarinnalle.
Huutokauppa
1960-luvun loppupuolella otetussa valokuvassa ovat etualalla puiset kärryt, joiden takana on Laina Mattila kahdeksan kuukauden ikäisen Kristiina-tyttärensä kanssa. Kärryjen vieressä seisoo Mattilan isä Onni Suokas.
Onni Suokas oli ostanut kärryt huutokaupasta Iitin Sääksjärveltä. Vaikka vaunut olivat hyvin huonokuntoiset, nahkapäälliset rikki ja osat ruosteessa, Suokas tunnisti, että kärryt olivat hänen isänsä tekemät.
Tätä ei kuitenkaan pystytty varmistamaan, koska leima puuttui.
– Joku sanoi, että vaunuista näki, että niistä oli otettu väkisin jokin laatta pois, Laila Mattila kertoo.
Vanhojen hevosvaunujen lehtijouset viittaavat siihen, että vaunut on valmistettu tehtaassa. Nämä vaunut sijaitsevat nyt Kotkassa.Kari Saastamoinen / Yle
Nyt nämä vaunut ovat tallessa Vantaan Korsossa Mattilan sukulaisen autotallissa.
Avokärryt ovat yksinkertaisempi versio keisarillisista koppavaunuista, jotka seisovat tällä hetkellä pimeässä varastossa Kotkan Kyminlinnassa. Vaunut ovat katseilta piilossa, koska niiden omistajalla Suomen kansallismuseolla ei ole rahaa vaunujen kunnostamiseen.
Mattila muistaa isän kertoneen keisarinnalle valmistetuista vaunuista.
– Isäni sanoi, että koppa on tehty vanerista. Sen muistan hyvin, Laina Mattila kertoo.
Sen jälkeen isän kertomukset jäivät vähiin. Hän kuoli traktorionnettomuudessa vuonna 1968 pian vaunuhankinnan jälkeen.
Mattila on käynyt kerran Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa Kotkassa, mutta ei ole koskaan nähnyt museon varastossa sijaitsevia kärryjä. Hän ei edes tiennyt kärryjen olemassaolosta ennen kuin näki niistä kuvan paikallisessa sanomalehdessä viime vuoden lopulla.
Ne muistuttivat kovasti Laina Mattilan kotialbumin kuvassa näkyviä kärryjä.
Tiedonmuruja
Kansallismuseon konservoinnista vastaava intendentti Eero Ehanti pitää mahdollisena, että museon hallussa olevat vaunut on rakennettu Valkjärvellä Laina Mattilan isoisän pajassa. Ehanti tosin toteaa, ettei hänellä ole vaunutuntemusta.
Kari Saastamoinen / Yle
Museovirasto on etsinyt rahoitusta historiallisten hevosvaunujen kunnostamiseen. Kustannusarviota ei ole tehty eikä myöskään suunnitelmaa siitä, miten vaunut pitäisi kunnostaa.
Yhtenä vaihtoehtona on järjestää rahoitus kulttuurikummitoiminnan avulla. Siinä yksityishenkilö, yritys tai yhdistys rahoittaa kunnostustyöt ja saa vastapalkkioksi nimensä esille.
Toistaiseksi Kansallismuseo ei ole saanut yhteydenottoja rahoittajilta. Entisaikojen loistokkaat vaunut jatkavat siis rapistumistaan Kyminlinnan entisellä varuskunta-alueella.
Myös vaunujen alkuperä pysynee arvoituksena. 85-vuotias Laina Mattila toivookin, että saisi lisää tietoa keisarinnan hevosvaunuista ja niiden alkuperästä.
– Minä tiedän vain murusia. Olisi mukava kuulla tarina, mistä syystä vaunut on teetetty. Onko hän pyytänyt vai onko hänelle lahjoitettu ne?
Voit keskustella aiheesta 6. huhtikuuta kello 23 asti.
Lapissa koronavirustartuntojen määrä kasvaa. Viikonvaihteen aikana valmistuneet testitulokset ovat nostaneet tartuntatapausten lukumäärän jo 55:een. Perjantai-iltapäivään nähden lisäystä on 15 tapausta.
Lapin sairaanhoitopiirissä varmistettuja tartuntatapauksia on nyt 39 ja Länsi-Pohjassa 16.
Lapin sairaanhoitopiirissä määrä on kasvanut perjantaista yhdeksällä ja lauantaista viidellä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä lisäys perjantain lukemasta on kuusi tapausta.
Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila huomauttaa, että viikonvaihteen luvuissa on useana päivänä otettuja testejä, joiden tulokset on nyt saatu.
Taskila kertoo, että valtaosa, noin 95 prosenttia, tartunnan saaneista on hyväkuntoisina ja kotihoidossa. Sairaalahoidossa tilanne on ennallaan ja rauhallinen.
Viimeistään nyt rajoitukset pitää ottaa tosissaan
Taskilan mukaan epidemia on Lapissakin aivan kulman takana.
Vaikka tartuntaketjut onkin vielä pystytty selvittämään, ketjut alkavat olla pitkiä ja altistuneiden määrä on entistä suurempi. Siksi viimeistään nyt Länsi-Pohjassa ja Lapissakin on otettava tosissaan annetut suositukset, jotta tartunnat eivät pääsisi vapaasti leviämään.
– Kontakteja on syytä välttää ja toimintaa rajoittaa niin paljon kuin vain on mahdollista.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tietää, mistä tuoreet koronatartunnat ja jopa muutamat kuolemat vanhusten hoivakodeissa pitkälti johtuvat: maskien, suojavarusteiden, käsidesien ja yleensä hygieniavarusteiden vähyydestä ja jopa vääristä ohjeistuksista ja virheellisestä ajattelumallista niiden käytössä.
– Tällä hetkellä on käytetty aivan liian vähän maskeja tai niitä ei ole ollut. Eikä ole ollut käsidesejä eikä muutakaan. Ennaltaehkäisy on jäänyt kokonaan hoitamatta. Ei se näin voi mennä, Paavola sanoo.
Ajattelu ympäri
Paavolan mukaan monessa paikassa on ohjeistettu käyttämään maskia vain korona- tai flunssapotilaan hoidossa. Muu käyttö on siis jäänyt vähälle ja ajatuksena on nimenomaan ollut suojella hoitajaa potilaan tartunnalta.
Paavolan mielestä taas koko suojautumisen normiajattelu pitäisi nyt kääntää toisinpäin vanhusten ja vammaisten ympärivuorokautisen hoidon laitoksissa: ei suojella hoitajia potilaiden koronatartunnoilta vaan toisin päin. Suojellaan potilaita hoitajien tuomilta tartunnoilta.
– Hoitaja on ainut, joka tartuttaa ympärivuorokautisessa palvelutalossa olevia ihmisiä. Kukaan muu ei voi tuoda koronaa sinne, koska asukkaat eivät käy kaupassa, eivät ulkoile eivätkä tee yleensä mitään muutakaan. Ja kun taloon ei pääse enää vierailijoitakaan, niin juuri hoitajat tuovat sen koronan ja sen takia hoitajilla pitää olla maski ja ylettömän hyvä hygienia: koko ajan ja kaikilla hoitajilla.
Silja Paavolan mielestä huonokuntoisia potilaita pitäisi nyt suojella hoitajien kantamilta tartunnoilta.Elsa Vihmari-Henttonen / Super
Sata hätähuutoa päivässä
Paavolan mukaan liiton hoitajajäseniltä tulee päivittääin jopa sata soittoa, sähköpostia tai muuta viestiä välinepuutteista.
– Yhteydenottoa tulee ympäri Suomea, eniten isoista kaupungeista ja isoista maakuntien kuntayhtymistä.
Paavolan mukaan yhteydenottojen pääviesti on, että miksi hoitajilla ei ole suojavälineitä ja miksi ei ole maskeja.
– Tiedostamme kaikki, miten tärkeitä maskit nyt olisivat ja nimenomaan kertakäyttöiset maskit. Avainsana on kertakäyttöinen, Paavola tähdentää.
Miksi niitä maskeja ei ole ollut käytettävissä?
– Niitä ei varmaan ole ollut. Niitä lähti kolme miljoonaa kappaletta viime viikolla jakeluun, mutta ne menevät sairaanhoitopiireittäin. Yksityiset joutuvat hankkimaan niitä jostain muualta, niin niitä ei vaan ole heillä (tarpeeksi) .
Valtio ei ole varusteautomaatti
Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että suojavarusteita tarvitsevien tulee hankkia varusteita esimerkiksi tukuista. Huoltovarmuuskeskus on tarkoitettu vain tämän yli menevään määrään ja sieltä tulevat varusteet jaetaan viidelle erikoissairaanhoidon vastuualueelle eli ervoille.
– Ervat puolestaan jakavat varusteita edelleen alueille. Yksityiset yritykset, joilla on kunnan kanssa järjestämisopimus, saavat niitä kunnan kautta ellei niillä ole omia hankintakanavia, Kumpulainen kertoo.
Kumpulaisen mukaan jakelussa on ollut ongelmia.
– Meillä on ollut selvästi jonkinasteinen logistinen haaste.
Valmiussuunnitelmien mukaan kunnissa ja erilaisissa paikoissa tulee olla riittävä määrä välineistöä ja varmuusvarastoja. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla.
– Osassa paikoista ne ovat hyvin pandemiasuunnitelmien mukaisia, osassa ei.
Kumpulaisen mukaan Huoltovarmuuskeskus, sairaanhoitopiirit ja yksityiset ovat käynnistäneet tilauksia omien kanaviensa kautta.
– Nyt selvitellään myös kotimaisen tuotannon mahdollisuus. Esimerkiksi sairaanhoidossa tarvittavia visiirejä aletaan valmistaa Suomessa.
Mehiläinen perää selkeyttä
Terveysjätti Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo sanoo, että myös yksityisten kuuluu saada suojavarusteita Huoltovarmuuskeskukselta.
– Huoltovarmuuskeskuksen varastot kuuluvat ministeriönkin mukaan sekä julkisille että yksityisille tuottajille.
Lahdensuon mukaan kuntien jakelujärjestelmien käytännöt ovat olleet valitettavan erilaisia ja selkeämpiä ohjeistuksia kaivataan monin paikoin.
– Yhteistyö on kunnissa käynnistynyt eriaikaisesti ja on valitettavasti vielä aika alkumetreillä.
Koko maassa on kuultu lukuisista yt-neuvotteluista ja lomautuksista viimeisen viikon aikana. Koronaepidemia ja liikkumisrajoitukset ovat iskeneet erityisesti matkailu- ja ravintola-alalle, joka on supistunut noin 90 prosenttia.
Epävarmuus ja huonot uutiset ovat lamauttaneet suomalaiset kuluttajina, sanoo Yrittäjät ry:n ekonomisti Petri Malinen. Elintarvikkeita hamstrattiin kaapit pullolleen, mutta muuten kuluttaminen on vähentynyt.
Suomessa on kaikkiaan reilut 280 000 yritystä, joista alle kymmenen hengen yrityksiä on lähes 266 000. Ne ovat nyt kaikkein herkimpiä muutoksille, sanoo Malinen.
– Tilanne on vakava ja lomautuksia tulee. Yrittäjät kuitenkin uskovat, että tästä päästään yli ja kasvu on sitten myös nopeaa.
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan lähes kolmasosa yrityksistä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi epidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä.
Yt-neuvottelujen piirissä oli HS:n mukaan sunnuntaina 5. huhtikuuta mennessä lähes 360 000 henkeä sellaisissa yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää.
Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä, jotta mahdollisimman moni yritys välttäisi konkurssin ja työpaikat säilyisivät? Asiantuntijat listasivat muutaman käytännön vinkin.
1. Jos mahdollista, kuluta kuin ennenkin
Jos oma taloudellinen tilanne sen sallii, parasta olisi, että kuluttaja ei lopettaisi kuluttamista, vaan jatkaisi ostamista mahdollisimman tavalliseen tapaansa.
Vaikka kaupoille ei kannatakaan nyt turhaan lähteä, voi paikallisia yrityksiä tukea myös kotoa käsin. Monilla yrityksillä on verkkokauppa, tai tuotteiden ostamisesta, maksamisesta ja kuljetuksesta voi yrittää sopia yrittäjän kanssa puhelimessa.
Fyysisen kanssakäymisen tilalle on suunnitteilla uusia tapoja, kertoo yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan johtaja Jouni Hakala Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.
2. Käytä lähipalveluita
Monet yrittäjät ovat keksineet tapoja tarjota palveluita myös poikkeusolojen aikana. Ravintolasta voi noutaa ruokaa kotiin ilman kontaktia ja kaupat tarjoavat mahdollisuutta ostaa verkossa.
Myös monet ravintolat ja ruokakaupat ovat ryhtyneet tekemään yhteistyötä, ja ruokakaupoissa myydään ravintoloiden noutoruoka-annoksia.
– Yrittäjien kanssa kannattaa käydä keskustelua, joustoa löytyy nyt varmasti, sanoo ekonomisti Malinen.
Tuotteista voi myös tarkistaa, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Suomalaisen yrittäjän myymän tuotteen takana saattaa olla joukko muita suomalaisia yrittäjiä tai raaka-aineet saattavat olla peräisin ulkomailta. Pienet yritykset ovat kaikista herkimpiä talouden heilahteluille.
Nella Nuora / Yle
3. Osta lahjakortti ja käytä myöhemmin
Vaikka nyt tulisikin välttää kontakteja muiden kanssa, moneen liikkeeseen voi hankkia lahjakortin ja käyttää sen myöhemmin. Näin yrittäjien kassavirtaa saadaan ylläpidettyä pahimman epidemian yli.
HS uutisoi, että lahjakortteja on ostettu esimerkiksi Timma-palvelun kautta tavallista huomattavasti enemmän.
– Yritysten kassat ovat kuihtumassa. Lahjakorttien avulla palvelua lykätään tulevaisuuteen, mutta yritysten kassaan sillä on heti vaikutus, sanoo EK:n Jouni Hakala.
Lahjakortin voi myös maksaa luottokortilla. Jos yritys tekee esimerkiksi konkurssin, sinulla ei ole taloudelista riskiä lahjakortin ostossa.
4. Tue yrittäjää somessa
Somessa moni on jakanut tuntemiensa pienyrittäjien palveluista tietoa seuraajilleen. Instagramissa on käytetty esimerkiksi hashtagia #supportyourlocal.
Mainosten näkyvyys esimerkiksi Facebookissa on yrityksille tärkeää. Jakamalla, kommentoimalla ja tykkäämällä yritysten päivityksistä, ne saavat näkyvyyttä, ja näin ollen mahdollisia uusia asiakkaita. Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa algoritmi huomioi kommentit, kun niissä on useampia sanoja. Myös yrityksen arvostelu esimerkiksi Googlessa ja TripAdvisorissa on yrittäjälle suuri apu.
Yritäjälle voi myös lähettää tsemppiviestin somen kautta, ja kertoa palaavansa palveluiden pariin heti, kun se on mahdollista. Jotkut yrittäjät eivät uskalla myydä lahjakorttejakaan konkurssiuhan takia.
Etelämantereella on yksi hallitseva väri: valkoinen. 90 miljoonaa vuotta sitten oli aivan toisin, kertoo tuore saksalais-brittiläinen tutkimus. Sen mukaan Etelämantereella oli tuohon aikaan lämmintä, kosteaa ja hyvin vihreää.
Tutkimuksen liitukautiset näytteet ovat metsämaata etelänavan lähistöltä. Analyyseissä löytyi kasvien jäänteitä, joiden perusteella läpötilan on täytynyt olla paljon korkeampi kuin on oletettu ja maa oli sankan kasvuston peitossa.
– 90 miljoonan vuoden takaisen metsän säilyminen on tavatonta, mutta vielä hämmästyttävämpi on maailma, jonka se paljastaa. Kostea ja soinen sademetsä kasvoi, vaikka monta kuukautta vuodesta oli pimeää, sanoo isotooppigeokemian professori Tina van de FlierdtImperial College Londonista.
Olipa lämpötila mikä tahansa, se ei lisännyt päivänvaloa etelänavan ympäristössä pimeänä vuodenaikana, kuten me täällä pohjoisnavan lähistöllä hyvin tiedämme.
Sademetsä, jollaisia nykyään on Uudessa-Seelannissa lauhkealla vyöhykkeellä, ei kuitenkaan näytä piitanneen neljän kuukauden auringonvalottomasta napayöstä.
Kartta kuvaa aluetta sellaisena kuin se oli 90 miljoonaa vuotta sitten. Mustalla merkityt ovat maa-alueita, harmaat mannerjalustaa, jossa meri on matalampi kuin valtameret yleensä. Porauspaikka on merkitty punaisella ristillä. Alfred Wegener -instituutti
Keskinen liitukausi oli maapallon lämpimin ajanjakso 140 miljoonan viime vuoden aikana. Tropiikissa keskilämpötila oli jopa 35 astetta. Merenpinta oli 170 metriä korkeammalla kuin nyt. Eteläisen napapiirin takaisten alueiden olosuhteista on kuitenkin ollut niukasti tietoa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuus oli tuolloin liitukauden keskivaiheilla – 80–115 miljoonaa vuotta sitten – selvästi luultua korkeampi. Oletetun 1 000 ppm:n sijasta Antarktiksen luvun täytyikin olla ainakin 1 120 tai jopa 1 680 ppm, tutkijat päättelevät.
Ppm-luku kertoo, kuinka monta miljoonasosaa ilmakehästä on hiilidioksidia. Ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Tällä hetkellä maailman keskiarvo on runsaat 414 ppm.
Outo väri havahdutti tutkijat
Yllättäville jäljille päästiin, kun Antarktiksessa kairattiin muutama vuosi sitten näytteitä Amundseninmeren pohjasta.
Kairauspaikka on nykyisin parintuhannen kilometrin päässä etelänavasta, mutta 90 miljoonaa vuotta sitten Antarktiksen mittakaavassa melkein navan vieressä, noin 900 kilometrin päässä.
Tutkijat eivät olleet varmoja, mitä odottaa, mutta arvelivat löytävänsä jotakin vanhaa.
Näytteen ensimmäiset metrit olivat jäätikön kasaamaa sedimenttiä, ja sitten seurasi 45 miljoonan vuoden takaista hiekkakiveä. Ne eivät tutkijoita kiinnostaneet, mutta seuraava pätkä havahdutti heidät: kerroksen väri oli oudon muheva.
– Se oli selvästi erilainen kuin kerrokset sen yläpuolella, muistelee Alfred Wegener -instituutin geologi Johann Klages, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tutkimusaluksen kannella koettua ohoh-hetkeä.
Tina van de Flierdt ja Johann Klages tutkimassa kairausnäytettä.T. Ronge / Alfred Wegener -instituutti
Jo ensimmäiset analyysit osoittivat, että 27–30 metrin syvyydestä merenpohjan alta oli noussut jotakin, joka oli muodostunut maalla, ei meressä, Klages kertoo.
Varsinaisen yllätyksen tuotti kuitenkin vasta tietokonekerroskuvaus. Siinä näytteestä paljastui kivettyneiden juurien tiheikkö. Juuret tunkeutuivat kaikkialle hienojakoisesta hiekasta ja liejusta muodostuneeseen kerrokseen. Lajeja juurien perusteella ei voitu määritellä, sillä aika oli ehtinyt tehdä juurista hiiltä.
Näytteestä löytyi kuitenkin suuria määriä siitepölyä, itiöitä ja kaikkien aikojen ensimmäisiä jäänteitä Antarktiksen kukkakasveista.
Fossiilit olivat säilyneet niin hyvin, että niistä erottuivat yksittäiset solurakenteet. Sen ansiosta kasveille päästiin etsimään nykysukulaisia, vaikka Antarktiksen lajit ovatkin kadonneet maapallolta kauan sitten.
Nothumbrian yliopiston paleoekologi Ulrich Salzmann vertaa muinaisen maiseman ja ilmaston sommittelemista itiö- ja siitepölylöydöistä valtavaan palapeliin. Lopputulokseen hän on tyytyväinen. Siitä tuli hämmästyttävän yksityiskohtainen kuva muinaisen Antarktiksen maisemasta, hän sanoo.
Sademetsät ovat kaukaista historiaa nyky-Antarktiksessa. Colouria Media / Alamy / AOP
Lukuisien eri menetelmillä tehtyjen analyysien jälkeen tutkijat tulivat siihen tulokseen, että Antarktiksen 83–93 miljoonan vuoden takaiset kesät olivat keskimäärin 19-asteisia. Soiden ja jokien vesi lämpeni jopa 20-asteiseksi.
Tutkimusalueella ei voinut olla lainkaan jäätä, he päättelivät.
Vuoden keskilämpötilan he laskevat olleen 12 asteen paikkeille. Sellaista on nykyisin Etelä-Australiassa. Keski-Euroopassa vastaava lukema on kymmenen ja Suomen lämpimimmällä alueella, lounaiskolkassa, viisi astetta.
Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä. Parhaillaan sama tutkijaryhmä yrittää selvittää, mikä sai ilmaston viilenemään niin dramaattisesti, että vihreästä ja kosteasta mantereesta tuli valkoinen ja kuiva.
Myös toinen arvoitus on ratkaisematta: Miten kasvit saattoivat selvitä vuoden neljästä auringonvalottomasta kuukaudesta?
Jo nyt tulokset osoittavat hiilidioksidin voiman kasvihuonekaasuna sekä sen, miten ratkaiseva merkitys nykyjäätiköillä on ilmaston viilentäjinä, tutkijat sanovat.
Koronaepidemian torjuntatoimet kuten kokoontumisrajoitukset ja ravintoloiden sulkemiset heijastuvat myös raakakahvilaatujen markkinoille. Kun kahvilat ovat kiinni, kahvia kuluu enemmän kotona.
– Robustan osalta pörssihinnat ovat laskeneet, koska muualla kuin Suomessa runsaammin käytettävän robustan pääkäyttö on kahvila- ja ravintolakanavan tuotteissa, ja tämä kanava kärsii tällä hetkellä voimakkaasti koronan vaikutuksista, kertoo Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo.
Kahvin maailmanmarkkinahinnat ovat kehittyneet viime aikoina arabica- ja robusta-laatujen osalta eri tavoin.
– Suomessa pääosin käytettävän arabican osalta hintavaihtelut ovat olleet suuria kulutuskäyttäytymisen mahdollisten muutosten sekä saatavuuskysymysten aiheuttaman epävarmuuden vuoksi, Sinisalo sanoo.
Arabica-kahvin marjoja Burundissa.AOP
Pörssihintojen epävarmuuden lisäksi raakakahvin hintakehitykseen vaikuttavat laatulisät. Joidenkin alkuperämaiden ja kahvilaatujen differentiaalit voivat liikkua voimakkaasti, riippuen saatavuudesta. Lisäksi kahvin raaka-ainehintaan vaikuttavat kahvin ostovaluuttojen muutokset euroon nähden.
Kauppaa käydään siis tietyistä laaduista, joista maksetaan laatulisää pörssihinnan päälle. Niin arabicaa kuin robustaakin on monenlaatuista riippuen alkuperämaasta, viljelyolosuhteista ja esimerkiksi käsittelymenetelmistä. Kahvikaupassa tätä laatulisää kutsutaan differentiaaliksi.
Aikanaan kahvi oli Suomessa ensimmäisten säännöstelyn piiriin otettujen elintarvikkeiden joukossa. Mutta riittääkö nyt Suomessa kahvia? Kuinka pitkäksi aikaa?
– Näkemyksemme on se, että kahvia riittää Suomessa normaaliin tapaan – riittomme on tällä hetkellä noin neljän kuukauden tasolla. Tällä hetkellä näkemyksemme on se, että kahvin saatavuus myös pitkällä aikavälillä on hyvä. Tarkastelemme tilannetta päivittäin yhdessä pitkäaikaisten toimitusketjun kumppaneidemme sekä asiakkaidemme kanssa, ja teemme tarvittavia toimenpiteitä, Sinisalo lupaa.
– Meillä Suomessa on kahvin saatavuuden suhteen hyvä tilanne tällä hetkellä. Teemme yhdessä koko kahviketjun kanssa töitä, että tilanne ja toimitusketjut pysyisivät mahdollisimman normaalina, arvioi Pauligin Suomen kaupallinen johtaja Rami Kuusisto.
– Tilanteen jatkuessa ja laajentuessa raakakahvin toimitushäiriöitä voi toki pitkällä aikavälillä esiintyä, Kuusisto sanoo.
Entä miten koronaepidemia näkyy tai on näkynyt tuotteidenne kysynnässä?
Kahvinpuruja kuluu nyt useimmiten kotona. Jyrki Lyytikkä / Yle
– Kuluttajakysyntä on siirtynyt enemmän kotikulutukseen ja ostaminen vähittäiskauppaan, sanoo Sinisalo.
Mutta kuinka odotatte kahvin kuluttajahintojen kehittyvän lähiaikoina Suomessa?
– Raaka-ainehintojen kehitystä ja sen vaikutusta kuluttajahintoihin on vaikea ennakoida, sillä emme pysty ennustamaan koronapandemian kestoa kahvin alkuperämaissa ja sen vaikutusta tuleviin sadonkorjuisiin, tuotantoketjuun ja logistiikkaan, Sinisalo kertoo.
Yli 100 000 euroa keskussairaalalle. Hämeenlinnan seudulla kansalaiset ja yritykset laittoivat kolehdin kiertämään, ja summa oli kasassa jo muutamassa päivässä.
Yksi hengityskone maksaa 15 000–43 000 euroa. Rahalahjoituksilla tehohoidon paikkamäärä saadaan keskussairaalassa moninkertaistettua.
Forssalaiset Nestori Nurmi (oik.) ja Kristian Vilkman (kesk.) lahjoittivat kansalaiskeräyksen tuoton sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Rannalle.Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Täältä tulee kouluruokaa. Kouluruoka järjestyy, kun vain on halua ja intoa.
Kajaanilaisyritykset lahjoittivat lasten kouluruokailun järjestämiseen noin 20 000 euroa.
Moni lapsi ja perhe on nyt ymmärtänyt, että kouluruoan todellisen arvon huomaa vasta sitten, kun sitä ei ole.Tapio Rissanen / Yle
Nyt saa, voi tai joutuu tekemään ruokaa itse. Kun normaalisti syödään koulussa tai lounasravintolassa, pääseekin nyt muistelemaan, miten ne teeleivät tehtiinkään.
Pienten pintaremonttien tekemistä varten myydään eniten maalia ja tapettia.
Sutiminen on nyt muodissa.Yle
Maailmanluokan uimari Matti Mattssonille meinasi käydä huonosti, kun uima-allas meni lukkojen taakse. 50 metrin harjoittelupaikka vaihtui 7 metrin kerrostaloaltaaseen.
Lopulta Mattsson sai poikkeusluvan käydä Harjavallan uimahallissa.
Matti Mattssonillakin on jo paikka Tokion olympialaisiin, mutta niihinkin tuli yllättäen vielä ylimääräinen vuosi aikaa harjoitella.AOP / Vesa Pöppönen
Jumpata pitää! Korona-aika on synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä.Seniorit eivät saisi jäädä karanteenista huolimatta vain istuskelemaan, jotta virtaa riittää karanteenin jälkeenkin. Heille onkin alettu järjestää parvekejumppia.
Ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja ja osa on lähtenyt varta vasten liikkeelle niitä bongaamaan. Erityisesti lapset ovat innostuneet laskemaan, paljonko nalleja näkyy matkan varrella.
Nallehaaste rantautui myös Suomeen.Johanna Manu / Yle
Ilma puhdistuu. Jo lyhyessä ajassa ilmansaasteet vähenivät, kun lentoliikenne hyytyi ja moni auto jäi pihaan odottamaan joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa seuraavaa työ- tai hupimatkaa. Kiinassa nähtiin sininen taivas.
Tutkijan mukaan koronaviruksen aiheuttama päästöjen lasku ei tosin vielä riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen, mutta on se tyhjää parempi.
Koronaviruksen hiljentämä liikenne näkyy selvästi esimerkiksi pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Kuopion ilmanlaadussa.Lasse Isokangas / Yle
Pururata kutsuu. Sehän on selvää, että neljän seinän sisällä loppuu tekeminen ja mieli maatuu. Onneksi on kevät! Aurinkoakin on piisannut viime viikkoina riittämiin.
Puhelin pysyy puhtaampana, kun peset käsiäsi säännöllisesti, et lainaa puhelinta etkä vie sitä vessaan.
Me hipaisemme ja näpelöimme puhelinta kymmeniä, satoja tai ehkä tuhansiakin kertoja päivässä. Sen jälkeen saatamme tiedostamatta hieraista suutamme, nenäämme tai silmiämme.
Koronavirus voi tarttua näin eteenpäin myös omasta kännykästä. Jos koskettelee likaisilla käsillä puhelinta, koronavirus voi jäädä elämään laitteen pinnalle.
Puhelimen pinnalta on mitattu valtavia bakteeri- ja virusmääriä. Puhelimemme saattaa olla kymmeniä kertoja likaisempi kuin esimerkiksi wc-istuin.
Yleisohjeet puhelimen puhdistamiseksi
Alla olevat ohjeet ovat yleisluonteiset. Tärkeintä on, että noudatat aina puhelimesi valmistajan ohjeita, kun puhdistat puhelintasi.
Kytke puhelimesta virta pois. Kostuta mikroliina tai muu nukkaamaton pehmeä kangas nihkeäksi puhdistusnesteestä. Älä kaada nestettä suoraan puhelimelle.
Voit käyttää puhdistusnesteenä alan liikkeistä saatavia nesteitä tai kertakäyttöisiä liinoja, mutta nestettä voi sekoittaa itsekin. Reseptejä on monia.
Pyyhi puhelin joka puolelta, myös sivuilta ja takaa. Varo, ettei nestettä joudu mikrofoneihin, kaiuttimiin, latauspistokkeeseen ja muihin puhelimen aukkoihin.
Yli 100 000 euroa keskussairaalalle. Hämeenlinnan seudulla kansalaiset ja yritykset laittoivat kolehdin kiertämään, ja summa oli kasassa jo muutamassa päivässä.
Yksi hengityskone maksaa 15 000–43 000 euroa. Rahalahjoituksilla tehohoidon paikkamäärä saadaan keskussairaalassa moninkertaistettua.
Forssalaiset Nestori Nurmi (oik.) ja Kristian Vilkman (kesk.) lahjoittivat kansalaiskeräyksen tuoton sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Rannalle.Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Täältä tulee kouluruokaa. Kouluruoka järjestyy, kun vain on halua ja intoa.
Kajaanilaisyritykset lahjoittivat lasten kouluruokailun järjestämiseen noin 20 000 euroa.
Moni lapsi ja perhe on nyt ymmärtänyt, että kouluruoan todellisen arvon huomaa vasta sitten, kun sitä ei ole.Tapio Rissanen / Yle
Nyt saa, voi tai joutuu tekemään ruokaa itse. Kun normaalisti syödään koulussa tai lounasravintolassa, pääseekin nyt muistelemaan, miten ne teeleivät tehtiinkään.
Pienten pintaremonttien tekemistä varten myydään eniten maalia ja tapettia.
Sutiminen on nyt muodissa.Yle
Maailmanluokan uimari Matti Mattssonille meinasi käydä huonosti, kun uima-allas meni lukkojen taakse. 50 metrin harjoittelupaikka vaihtui 7 metrin kerrostaloaltaaseen.
Lopulta Mattsson sai poikkeusluvan käydä Harjavallan uimahallissa.
Matti Mattssonillakin on jo paikka Tokion olympialaisiin, mutta niihinkin tuli yllättäen vielä ylimääräinen vuosi aikaa harjoitella.AOP / Vesa Pöppönen
Jumpata pitää! Korona-aika on synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä.Seniorit eivät saisi jäädä karanteenista huolimatta vain istuskelemaan, jotta virtaa riittää karanteenin jälkeenkin. Heille onkin alettu järjestää parvekejumppia.
Ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja ja osa on lähtenyt varta vasten liikkeelle niitä bongaamaan. Erityisesti lapset ovat innostuneet laskemaan, paljonko nalleja näkyy matkan varrella.
Nallehaaste rantautui myös Suomeen.Johanna Manu / Yle
Ilma puhdistuu. Jo lyhyessä ajassa ilmansaasteet vähenivät, kun lentoliikenne hyytyi ja moni auto jäi pihaan odottamaan joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa seuraavaa työ- tai hupimatkaa. Kiinassa nähtiin sininen taivas.
Tutkijan mukaan koronaviruksen aiheuttama päästöjen lasku ei tosin vielä riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen, mutta on se tyhjää parempi.
Koronaviruksen hiljentämä liikenne näkyy selvästi esimerkiksi pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Kuopion ilmanlaadussa.Lasse Isokangas / Yle
Pururata kutsuu. Sehän on selvää, että neljän seinän sisällä loppuu tekeminen ja mieli maatuu. Onneksi on kevät! Aurinkoakin on piisannut viime viikkoina riittämiin.
Suomalaisista noin 80-90 prosenttia kokee olevansa työhönsä melko tai erittäin tyytyväinen, alasta riippumatta. Työterveyslaitoksen tällä hetkellä käynnissä olevan ja vielä julkaisemattoman väestökyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että luku saattaa olla laskemassa.
– Moni suomalainen tunnistaa kyllä työssään epäkohtia ja epämukavuuksia, mutta ajattelee että asiat voisivat olla huonomminkin. Tällä perusteella suurin osa antaa perusmyönteisen arvion omasta työtyytyväisyydestään, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.
Hakasen mukaan työn imulla tarkoitetaan aidosti myönteistä tilaa, jossa ihminen viihtyy työssään ja kokee sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Työn imua kuvastaa energinen olo, omistautuminen, positiivinen asenne ja parhaimmillaan jopa tietynlaiseen flow-tilaan uppoutuminen.
Työn imua tai tylsistymistä
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ollut noin kymmenen vuotta Työn imu -testi. Testiin on tähän mennessä vastannut noin 100 000 suomalaista, ja helmikuun lopulla valmistuneiden tulosten perusteella 60 prosenttia suomalaisista kokee työn imua vähintään joitakin kertoja viikossa.
40 prosenttia suomalaisista kokee työn imua kerran viikossa tai harvemmin. Tässä porukassa ovat mukana myös ne, jotka eivät koe työn imua juuri lainkaan.
Työn imun kääntöpuolelta löytyy Hakasen mukaan tylsistymistä, työuupumusta ja työholismia. Työterveyslaitoksen käynnissä olevan tutkimusaineiston perusteella 34 prosenttia työikäisistä kokee työssään tylsistymistä viikoittain.
– Tylsistymisellä tarkoitetaan, että henkilö ei pääse käyttämään vahvuuksiaan, työ ei motivoi, aika kuluu hitaasti tai siinä on muita elementtejä, jotka estävät työn imun toteutumisen, Hakanen kertoo.
Noin 4,5 prosenttia työikäisistä kärsii työholistisista piirteistä usein: ihminen haalii liikaa töitä, potee syyllisyyttä vapaa-ajalla tai lomilla sekä laiminlyö vapaa-ajan menojaan. Käynnissä olevan tutkimuksen alustavien tietojen perusteella lähes 4 prosenttia suomalaisista kokee työuupumusoireita usein.
Raskaassa hoitotyössä paljon työn imua
Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työn imua koetaan eniten opetusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
– Pidän tätä erityisen mielenkiintoisena, sillä näitä aloja pidetään yleensä myös hyvin raskaina ja kuormittavina. Työhyvinvointi ei ole mustavalkoinen asia. Työn imua on mahdollista kokea yhtä lailla, vaikka työ olisi henkisesti kuormittavaa, kunhan se koetaan myös tärkeäksi ja mielekkääksi.
Työn imun kokemukset ovat yleisempiä esimies- kuin työntekijäasemassa. Keskimääräistä vähemmän työn imua koetaan esimerkiksi teollisuusalalla.
– Kiinnostavaa on mielestäni myös se, että naiset kokevat työn imua miehiä useammin ja vanhemmat työntekijät enemmän kuin nuoret.
Jatkuva tyytymättömyys voi kuormittaa
Kun ihminen voi hyvin työssään, myös hänen työkykynsä säilyy parempana: työ sujuu tehokkaammin, paremmalla keskittymiskyvyllä ja työtä jaksaa myös kehittää, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen.
Työviihtyvyys on usein kytköksissä työilmapiiriin.
– Kiinnostava kysymys on, tuottaako työssä viihtyminen hyvää työilmapiiriä vai hyvä työilmapiiri työssä viihtymistä. Ajattelen, että kyseessä on tilanne, jossa molemmat vahvistavat toisiaan, Moilanen toteaa.
Pitkään jatkunut tyytymättömyys työhön saa helposti aikaan kielteisiä seurauksia. Kokemus työn kuormittavuudesta saattaa kasvaa, mieliala laskee myös työn ulkopuolella ja keho voi reagoida eri tavoin. Mielessä herää usein ajatuksia työtehtävän tai työpaikan vaihtamisesta.
Hyvä työporukka voi pitää työssä
Työyhteisössä työntekijöiden tyytymättömyys voi näkyä vastuuttomana työkäytöksenä, työtehon laskuna, yhteistyöongelmina tai lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Tyytymättömyys ei kuitenkaan läheskään aina johda työpaikan tai ammatin vaihtamiseen. Asiantuntija Seija Moilasen mukaan keskeinen syy tähän on turvallisuus tai vaihtoehtojen puuttuminen.
– Jos tiedossa ei ole uutta työtä, joka mahdollistaa riittävän taloudellisen toimeentulon, työpaikan vaihtamisen kynnys kasvaa. Syynä voi se, ettei omaa osaamista vastaavaa työtä yksinkertaisesti ole tarjolla tai se, ettei ihminen itse luota omiin mahdollisuuksiinsa löytää uutta työtä.
Toisaalta esimerkiksi työuupumuksesta kärsivän henkilön kaikki energia voi mennä päivästä toiseen selviytymiseen, jolloin hänellä ei välttämättä ole voimia etsiä vaihtoehtoja.
Joissakin tapauksissa hyvä työporukka voi olla syynä siihen, että henkilö pysyy työssä, joka ei vastaa omia odotuksia. Joskus voi olla myös päinvastoin: työ tuntuu mielekkäältä, mutta työyhteisöön liittyvät ongelmat saavat pohtimaan työpaikan vaihtoa.
Sairaaloissa varaudutaan suojavaruste- ja lääkevarkauksiin
Koronaepidemia on saanut sairaalat tehostamaan turvatoimiaan. HUSin alueella jotkut omaiset ovat pyrkineet katsomaan sairaalahoidossa olevia läheisiään vierailukiellosta huolimatta. Lisäksi suojavarusteisiin, kuten hengityssuojaimiin, kohdistuu rikollista kiinnostusta. Poliisi ja sairaaloiden turvallisuuspäälliköt varautuvat lisäksi lääkevarkausyrityksiin, joita saattaa tulla huumeiden vaikeutuneen saannin vuoksi tavallista enemmän.
Palvelucontroller Päivi Suojasalo käytti desinfiointipyssyä työnantajansa tiloissa. Desinfiointipesun harjoituksesta tulikin oikea työmaa, kun yhtiön henkilökunnasta löytyi kaksi koronatartuntaepäilyä.Silja Viitala / Yle
Lassila & Tikanojan desinfiointiryhmä joutui yllättäen siivoamaan omaa taloa, kun yhtiössä ilmeni kaksi koronatartuntaepäilyä. Pintoja alettiin pyyhkiä ja sumuttaa desinfiointaineella. Laitokset, yritykset ja kuljetusfirmat tilaavat yhä enemmän desinfiointeja korona-altistumisten takia. Työterveyslaitoksen mukaan ilman kautta levitettävistä desinfiointiaineista tarvitaan lisää tietoa.
Boris Johnson sairaalaan koronavirusoireiden vuoksi
Boris Johnson tiedotustilaisuudessa 25. maaliskuuta.AOP
Britannian pääministeri Boris Johnson on sunnuntaina joutunut sairaalaan testeihin yhä jatkuvien koronavirusoireiden vuoksi. Pääministerin esikunnan mukaan kyseessä on "varotoimi". Hänellä todettiin koronavirustartunta kymmenen päivää sitten.
Johnsonin odotetaan olevan sairaalassa yön yli. Positiivisen testituloksen jälkeen pääministeri vetäytyi eristykseen ja on työskennellyt virka-asunnoltaan.
Syyrian valkokypärät desinfioivat siirtolaisten asuttamaa koulurakennusta Binnishin kaupungissa Idlibin provinssissa torstaina 26. maaliskuuta.Muhammad Haj Kadour / AFP
Koronaviruksen leviäminen sodan runtelemaan Luoteis-Syyriaan on enää ajan kysymys. Vain yksi sairaala on valmis eristämään potilaita, eikä sekään pystyisi hoitamaan sairastuneita. Viruksen pelätäänkin aiheuttavan ennennäkemättömän katastrofin maan sisäisten pakolaisten keskuudessa.
Räntää, lunta ja vettä
Yle Sää
Etelässä ja lounassa voi aamulla sadella lunta, räntää ja vettä. Idässä ja pohjoisessa puolestaan on poutaista ja selkeää. Päivällä säärintama halkoo Suomea kaakosta Länsi-Lappiin ja tuo mukanaan vähäisiä räntä- ja lumisateita.
Siivoojien iskuryhmä valtaa Lassila & Tikanojan toimiston. Palveluesimies Päivi Suojasalo ampuu desinfiointiainetta vaakatasossa ilmaan kohti tuoleja, pöytiä, nurkkia ja käytäviä.
– Peruuttamalla sumutetaan, Suojasalo opastaa. Ainetta ei ruiskuta itseä eikä muita kohti. Kaikilla on tiiviit suojavarusteet.
Sähkölaitteita desinfioidaan suihkepulloista.
Päivi Suojasalo suihkutti desinfiointiainetta ilmaan kolmannen kerroksen kulmassa. Siivotessa itseään ei kannata niin sanotusti maalata nurkkaan.Silja Viitala / Yle
Ympäristöpalvelu- ja kiinteistönhuoltoyhtiö Lassila & Tikanojan siivoojilla piti olla desinfiontipesun harjoitus, mutta eteen tulikin tosipaikka: yhtiön henkilökunnasta löytyi kaksi koronatartuntaepäilyä. Toimiston muu henkilökunta on komennettu kotiin ja siivoojat pesevät ja desinfoivat tilat.
Kokemusta siivousryhmälle on jo kertynyt. L&T:n siivous- ja tukipalvelujen liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää kertoo, että korona on kasvattanut siivouspalvelujen kysyntää huimasti.
Asiakkaat haluavat, että tiloja siivotaan useammin ja perusteellisemmin.
– Vaaditaan enemmän ja enemmän toimistojen ja muiden kohteiden siivousta ja käytetään enemmän aikaa erilaisten pintojen pyyhkimiseen. Ja sitten nämä desinfiointikeikat ovat lisääntyneet dramaattisesti.
Siivous- ja tukipalvelujen liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää jutteli Lassila & Tikanojan pääkonttorin aulassa laatumestari Satu Erikssonin kanssa. Aulassa voi oleskella ilman suojavarusteita, sillä se on jo puhdistettu tila.Silja Viitala / YleSatu Eriksson suihkutti desinfiointiainetta kopiokoneen päälle. Alunperin harjoitukseksi tarkoitetusta desinfiointisiivouksesta tulikin viime keskiviikkona oikeasti tarpeellinen.Silja Viitala / YleSiivousryhmä suunnitteli työtään kolmannessa kerroksessa ennen desinfioinnin aloittamista. Silja Viitala / Yle
Poliisiautotkin desinfioidaan
Niitynpään mukaan desinfiointipesuja tehdään muun muassa terveysasemilla ja toimistoissa sekä autoissa mahdollisten korona-altistumisten takia.
– Me on juuri sovittu poliisihallituksen kanssa kaikkien rajatarkastuspisteiden ja siellä olevian autojen desinfioinnista.
Pesu- ja desinfiontiaineita on hyvin varastossa, koska yhtiössä varauduttiin syksyllä norovirukseen ja kausi-influenssaan. Samoilla aineilla nujerretaan nyt koronaa.
Päivi Suojasalo kiskoo muun siivousryhmän kanssa entistä useammin desinfiontiin vaadittuja suojavarusteita päälleen.
– Kyllä tätä on päivittäin, erikokoista ja näköistä keikkaa.
Päivi Suojasalo suihkutti desinfiointipyssyllään veden ja desinfiointiaineen sekoitusta neuvotteluhuoneeseen.Silja Viitala / Yle
Hänen mukaansa hygienia on nyt otettava paljon tarkemmin huomioon.
– Ei ihan joka puolelle lähmäilläkään omilla käsillä ilman hyvää käsihygieniaa.
Yhden toimistohuoneen keskelle siivousryhmä jättää yksikseen patruunan, josta alkaa hiljalleen purkautua ilmaan desinfiontiainetta. Niitynpään mukaan desinfiointipanos on uusinta uutta eikä niitä ole muilla. Tila voi olla käytössä tunnin kuluttua.
Siivous tehtiin ensin kolmanteen ja sitten toiseen kerrokseen. Ryhmä käytti muun muassa liinoja ja suihkeita desinfiointiin.Silja Viitala / YlePeruspesijä Jari Olin täytti desinfiointipyssyn vesisäiliön vessassa.Silja Viitala / YlePäivi Suojasalo desinfioi kolmannen kerroksen nurkan. Siivousryhmä miettii työnsä aikana aktiivisesti, mihin kaikkeen ihminen on voinut koskea.Silja Viitala / Yle
Rättikin riittää
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen ei ole innostunut ilmaan suihkutettavista desinfiointiaineista.
– Ei vielä suositella, että ainakaan kovin yleisesti lähdetään desinfioimaan vahvoilla aineilla.
Ilmaan levitettävät desinfiointiaineet pitää Laitisen mukaan ainakin jättää ammattilaisten käyttöön.
Voimakkaat desinfiointiaineet voivat ärsyttää esimerkiksi hengityselimistöä, silmiä ja ihoa.
Laitisen mukaan kaivataan lisää tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään tilan pitää olla pois käytöstä kun ilmaan on suihkutettu desinfiointiaineitta. Työterveyslaitos on järjestämässä tutkimusta aiheesta nopeasti, sillä juuri nyt aineille on kysyntää
– Emme tule missään nimessä niitä kieltämään, mutta annetaan suosituksia, millä lailla niitä käytetään.
Laitisen mukaan usein riittää rätillä desinfiointi.
– Jos tiloissa on ollut koronapotilas, ensin tehdään normaalisiivous ja sen perään desinfiointi pyyhkimällä.
Järjestys on tämä, koska desinfiointiaine ei tehoa suoraan orgaaniseen likaan vaan lika on ensin pyyhittävä pois. Sen jälkeen aine tehoaa.
Jos kotona ei ole ollut koronapotilasta, desinfiointiaineita ei tarvita kotona. Siivoukseen desinfiointiaineita kuuluu käyttää vain poikkeustapauksissa.
– Ne saattavat vaikuttaa normaaliin bakteerikantaan ympäristössä ja tehdä bakteereista vastustuskykyisiä antibiooteille. Sitten me olemme seuraavan pulman edessä.
Ulkomailta tulee nyt usein uutiskuvia, joissa katuja ja puistojakin sumutetaan laveasti suurilla ruiskuilla. Laitisen mukaan ruiskuttamista tehdään suuren väentiheyden kaupungeissa, joissa epidemiaa on ollut vaikea saada hallintaan. Suomessa ei ole tällaista tilannetta.
Antti Niitynpää arvelee, että muissa maissa desinfiointiaineet ovat helposti turhan kovia eivätkä kävisi Suomessa.
– Menetelmä on koko lailla sama, mutta aineet ovat varmaan eri. Meillä on turvallisia aineita ja tilat on käytettävissä pian sumutuksen jälkeen.
Satu Eriksson puhdisti konerivistöjä Lassila & Tikanojan avokonttorissa. Yrityksen tarjoamien siivouspalvelujen kysyntä on kasvanut koronaviruksen myötä.Silja Viitala / YlePeruspesijä Jari Olin, palvelucontroller Päivi Suojasalo ja laatumestari Satu Eriksson olivat osa siivousryhmää, joka desinfioi avokonttorin tiloja viime keskiviikkona.Silja Viitala / Yle
Siivousalalla on voittajia ja häviäjiä
Korona on iskenyt siivousalaan kahtalaisesti, Puhtausala ry:n toimitusjohtaja Per-Olof Ekström kertoo. Yritysten tilaukset ovat vähentyneet tuntuvasti, kun työntekijöistä monet ovat etätöissä ja muun muassa ravintolat ja hotellit ovat kiinni. Koteihin taas ei nyt päästetä ulkopuolisia siivoamaan.
Toisaalta julkisten tilojen, kauppojen ja kiinteistöjen siivoaminen on lisääntynyt. Myös kuljetusala työllistää enemmän kun esimerkiksi takseja puhdistetaan korona-altistumisten takia.
– Laitospuolella on paljon töitä. Siivotaan useammin ja tarkemmin ja käytetään enemmän aineita.
Ekströmin mukaan myös koronasiivouksen koulutukselle on kova kysyntä. Tietoa halutaan sekä menetelmistä että siivoojien suojauksesta.
Sekä Ekströmin että Niitynpään mukaan korona nostaa siivouksen merkitystä.
– Siivouksella pidetään yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja tehdään tilat turvallisiksi siellä työskenteleville ihmisille, Niitynpää sanoo.
Päivi Suojasalo poistuu desinfioidusta kolmannesta kerroksesta hissillä. Seuraavaksi vuorossa on toinen kerros.Silja Viitala / Yle
Koronaepidemia ja suomalaisen yhteiskunnan poikkeustila vaativat terveydenhuollolta tiukentuneita varotoimia. Monissa sairaanhoitopiireissä turvatoimia on tehostettu.
HUSin alueella Etelä-Suomessa koronaepidemia on pisimmällä. Esimerkiksi suojavarusteita on valvottava tarkasti.
– Yhden rikosilmoituksen olen tehnyt suojavälinevarkaudesta. Kyse oli hengityssuojaimista, joihin suuntautuu nyt erityistä rikollista kiinnostusta, sanoo HUSin turvallisuus-ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.
Lisäksi Toivonen muistuttaa, että koronaepidemia lisää suojavälineväärennösyrityksiä, kun kansainvälisessä kaupassa on kysyntäpiikki ja tarjontaa liian vähän.
– Suomessakin tähän on kiinnitettävä huomiota, sillä väärennösyrityksiä on nyt liikkeellä, Toivonen kertoo.
HUSin sairaaloiden kulunvalvontaa ja vartiointia on tehostettu.
– Useammat sairaalan ovet ovat nyt lukittuna kuin normaalisti, Toivonen sanoo.
Sairaalat vähentävät tartuntariskiä kieltämällä läheisten sairaalavierailut. Heikki Haapalainen / Yle
Vierailut on kielletty sairaaloissa kokonaan.
– Siinä on kuitenkin tilannekohtaista arviointia, sillä esimerkiksi saattohoidossa olevan potilaan luo täytyy tässäkin tilanteessa päästä, Toivonen sanoo.
Joidenkin sairastuneiden läheiset ovat kuitenkin pyrkineet sairaaloille vierailukielloista huolimatta. Toistaiseksi tilanteissa ei ole tarvittu poliisin apua.
– Vetoamme ihmisiin, että ihmiset ymmärtäisivät poikkeuksellisen tilanteen vakavuuden. Altistumiset täytyy minimoida. Yleensä vierailuyritysten takana on ajattelemattomuus, Toivonen sanoo.
Itä-Suomessa turvallisuuriskit vielä tavanomaisia
Itä-Suomen sairaaloissa tilanne on vielä rauhallinen.
– Kuopion yliopistollisen sairaalan turvatoimiin on panostettu ja vartiointia tehostettu, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Olli Siitonen.
Siitosen mukaan sairaanhoitopiirin turvallisuusriskit ovat vielä melko samanlaisia kuin tavallisestikin.
Tilanne on sama myös Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa. Siun Soten turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen kertoo, että Siun Soten toimipisteissä Pohjois-Karjalassa turvatoimia on tehostettu.
– Olemme päivittäneet turvatoimia. Vierailut on kielletty sairaalalla kokonaan ja pidämme säännöllisesti puhelinpalavereja paikallisen poliisin kanssa. Hoitajien liikkumista ei ole pääsääntöisesti vielä lähdetty rajaamaan , Nevalainen kuvaa.
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen sanoo, että kriisiaikana turvatoimia päivitetään aktiivisesti. Heikki Haapalainen / Yle
Suomen sairaaloissa on varauduttu myös siihen, että koronaepidemia näkyy päihderiippuvaisten käytöksessä. Huumeiden rajoittunut saanti nostaa riskiä siihen, että huumeiden käyttäjät yrittävät saada itselleen terveydenhuollosta pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia PKV-lääkkeitä.
Huumeiden saanti on rajoittuneempaa, koska rajat on suljettu ja valvonta aiempaa tiukempaa.
– Se on kohonnut riski, josta olemme puhuneet poliisin kanssa. On selvää, että kun huumeiden saanti vaikeutuu, käyttäjät alkavat etsiä uusia kanavia, Nevalainen sanoo.
PKV-lääkkeitä vaativat henkilöt ovat sairaalalla normaalistikin tuttu näky, mutta rajojen sulkeminen lisää varkausyritysten riskiä entisestään.
Poliisi: huumeidenkäyttäjät ja huumeiden heikentynyt saanti riski sairaalalla
Pohjois-Karjalan valvonta- ja hälystoimintayksikön ylikomisario Vesa Kostamo on samoilla linjoilla Siun Soten turvallisuuspäällikön kanssa. Poliisi varautuu lääkeaineisiin kohdistuviin erilaisiin rikoksiin.
Poliisi varautuu osaltaan lääkeainevarkausyrityksiin. Kuvassa Joensuun keskussairaalan edustaa. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Heikki Haapalainen / Yle
– Huumeidenkäyttäjät saattavat yrittää lääkeaineisiin kohdistuvia rikoksia, kun rajat on suljetut ja tehokkaammin valvotut. Huumeiden saanti on siksi vaikeutunut. Sairaala voi olla lääkeainevarkauksien kohteena, Kostamo sanoo.
Yle uutisoi rajojen sulkemisen ja huumeiden saannin välisestä yhteydestä jo aiemmin.
Normaalioloissakin poliisilla on hälytystehtäviä sairaaloilla säännöllisesti aggressiivisten, päihtyneiden tai sammuneiden henkilöiden vuoksi. Vastaavia hälytystehtäviä on lähes päivittäin.
– Epidemia-aikana poliisi varautuu sairaalaan turvallisuusriskeihin pohtimalla, miten tilanteisiin reagoidaan. Lisäksi näkyvää valvontaa lisätään, Kostamo tiivistää.
Tartuntariskejä vähennetään sairaaloissa jakamalla päivystyspotilaita eri pisteille
Fyysisen turvallisuuden lisäksi potilasturvallisuuden ylläpitäminen on keskeistä poikkeusoloissa. Siksi esimerkiksi tartuntariski huomioidaan pian Pohjois-Karjalan keskussairaalassa aiempaa tehokkaammin. Hoitajien liikkumista tullaan rajaamaan sairaala-alueella niin, että esimerkiksi koronapotilaiden luona käyvät samat hoitajat ja lääkärit.
Joensuun keskussairaalan päivystyksen sisäänkäynti. Heikki Haapalainen / Yle
– Sairaalan päivystysalue on pian jakautumassa kahteen osaan eli koronariskipotilaiden ja muiden vastaanottoon tulee erilliset alueet. Ei-kiireellistä hoitoa pyritään mahdollisimman paljon hoitamaan etänä, sanoo terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen.
HUSissa potilaiden eriyttäminen on jo tehty. HUSin potilasturvallisuuspäällikkö Jaana Inkilä kertoo, että HUSin toimipisteissä on lisätty päivystyspaikkoja niin, että potilaita on aiempaa useammassa tilassa.
– Hoitajien liikkumistakin rajataan niin, että turhaa kulkemista pitää välttää. Turvavälit on pidettävä myös hoitajien kesken. Lisäksi hengityssuojaimia käytetään tartuntariskien ja toimintayksiköiden tarpeiden mukaan, Inkilä sanoo.
HUSissa on lisäksi aiempaa enemmän lääkärien etävastaanottoja, jolloin potilaihin ollaan yhteydessä puhelinhaastattelujen kautta.
Pohjois-Karjalan keskussairaalan odotustiloissa potilaat puolestaan ohjataan istumaan riittävän väljästi.
Saattajat, kuten esimerkiksi taksikuskit, pääsevät tätä nykyä enää tuloaulaan asti.
Kaikki ihmiset eivät välttämättä tiedosta kuuluvansa koronaviruksen riskiryhmään. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin, sanoo Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Patrik Währn.
– Jos ei miellä tupakan kaikkia vaaroja, toki siinä tapauksessa ei tiedä kuuluvansa riskiryhmäänkään, Währn toteaa.
Riskiryhmillä tarkoitetaan niitä, joilla on suurentunut riski saada tauti vaikeaoireisena. Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.
Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa iän puolesta kohonneessa riskissä on noin 870 000 henkilöä ja vakavan perussairauden vuoksi vähintään 200 000.
– Riskiryhmiin kuuluvien pitäisi mahdollisuuksiensa mukaan suojata itseään tartunnoilta eli huolehtia käsihygieniasta ja välttää sosiaalisia kontakteja, THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo.
Kokosimme tähän juttuun tietoja yleisimmistä riskiryhmistä.
Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. THL:n mukaan Tiina Laatikaisen mukaan kaikki sairaudet, jotka alentavat keuhkojen toimintaa merkittävästi, lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä.
– Keuhkosairaus ei ole hallinnassa, jos hoidosta ja lääkityksestä huolimatta on huomattavasti oireita, kuten esimerkiksi hengenahdistusta.
Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riski. Jos keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.
Sairauden vaikeusaste vaikuttaa myös koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä.
Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, ellei hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.
THL:n mukaan keuhkosairaudet, kuten astma, lisäävät riskiä sairastua Eleni Paspatis / Yle
Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
Ne diabetesta sairastavat henkilöt, joilla sairaus on johtanut elinvaurioihin, kuten esimerkiksi munuaissairauksiin tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, ovat myös riskiryhmässä.
Diabetesta sairastavat potilaat, jotka ovat hyvässä hoitotasapainossa eivät suoraan kuulu riskiryhmään.
– Jos diabetes-potilaan hoito ja lääkitys ovat kunnossa ja verensokeri on hyvässä tasapainossa, silloin ei ole riskiryhmässä, sanoo Laatikainen.
Mehiläisen Patrik Währnin mukaan diabetes heikentää immuunipuolustusta ja sen takia se lisää riskiä kuulua riskiryhmään.
– Erityisen hankala tilanne on esimerkiksi lapsiperheissä, joissa toinen vanhemmista sairastaa tyypin 1 diabetesta, joka on saattanut aiheuttaa munuaisvaurion. Silloin koko perheen tulee noudattaa tiukkoja karanteenisäännöksiä.
Sosiaaliset kontaktit pitäisi Diabetesliiton suosituksen mukaan rajoittaa vain välttämättömiin. Vaikka viranomaissuositus kieltää vain yli 10 henkilön kokoontumiset, liitto neuvoo toistaiseksi välttämään kaikkia ryhmäkokoontumisia.
Omaan hoitoyksikköön tai päivystykseen on syytä hakeutua tai ainakin ottaa yhteyttä, jos korkea kuume kestää yli kolme vuorokautta, verensokeri nousee selvästi eikä laske lääkityksestä huolimatta.
Yhteys päivystykseen on syytä ottaa myös, jos veressä on ketoaineita yli 3 mmol/l tai yleisvointi heikkenee selvästi.
Mehiläisen Patrik Währnin mukaan krooninen maksa- tai munuaissairaus heikentää kehon normaalia aineenvaihduntaa ja altistaa sitä kautta riskille saada vakava koronavirusinfektio.
Siksi nämä potilaat kuuluvat riskiryhmään.
– Munuaisten ja maksan vajaatoiminta on lisännyt koronataudin aiheuttamia elinvaurioita, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.
Tärkein kroonisen maksan tai munuaisen vajaatoimintaa aiheuttava sairaus on diabetes.
Sairaalloinen lihavuus
THL:n tutkimusprofessorin Tiina Laatikaisen mukaan sairaalloinen lihavuus lisää riskiä sairastua koronavirukseen.
Tämä tarkoittaa henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 40.
– On vaikea sanoa, tiedostavatko he sitä. Kyllä tästä on tietoa, että se kohottaa riskiä, koska yleensä lihavuuteen liittyy myös muita oheissairauksia, kuten diabetesta, sydäntauteja ja hengityselimistön sairauksia ja lihavuus itsessään vaikeuttaa hengitystä.
Mehiläisen Patrik Währn kertoo, että riski sairastua vaikeaoireiseen koronavirukseen nousee selvästi niillä, joiden BMI on yli 40. Hän sanoo, että todennäköisesti jo BMI yli 30 lisää riskiä. Währn nostaa suurimpaan riskiryhmään juuri iäkkäät, sukupuoleltaan miehet sekä ylipainoiset.
– Ylipaino itsessään on merkittävä riski. Jos ihminen on lihava, hän ei pysty hengittämään kauhean syvään. Keuhkoista on vaikea rykiä limoja silloin ylös. Sitä kautta on suurentunut riski saada vaikea koronavirusinfektio.
Henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin ja jotka ovat sairaalloisen lihavia kuuluvat riskiryhmiin. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä riskiryhmiin kuuluvista.
Päivittäinen tupakointi
THL:n mukaan on viitteitä siitä, että päivittäin tupakoivat ovat sairastumisen riskiryhmässä, koska he sairastuvat myös muihin hengitystieinfektioihin tupakoimattomia herkemmin.
– Koronaviruksen osalta tutkimustuloksia on tästä Kiinasta ja Italiasta. Tupakoijilla on lisäksi kohonnut riski saada vakavia koronan tautimuotoja, kertoo Tiina Laatikainen.
Mehiläisen Patrik Währn sanoo, että kaikki keuhkoihin menevät epäpuhtaudet ovat huono asia.
– Kaikki, mikä heikentää keuhkojen toimintaa, lisää riskiä sairastua vaikeaan koronavirukseen.
Myös nuuskaaminen lisää koronavirustartunnan riskiä, koska nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan.
Kasvojen koskettelu ja nuuskapussien poistamisen jälkeinen puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Tupakointi ja nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Apua lopettamiseen saa esimerkiksi stumppi.fi-palvelusta.
Vaikea-asteinen sydänsairaus
Vaikea-asteista sydänsairautta sairastavat kuuluvat myös riskiryhmään. Koronaviruksen aiheuttama keuhkojen sairastuminen ja sen aiheuttama hapenpuute voi altistaa sydäninfarktille.
– Se voi lisätä myös sepelvaltimoiden tulehdusta, joka myös on infarktin riskiä lisäävä tekijä erityisesti potilailla, joilla on valtimoiden kovettumista.
Keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa yleensä sydäntäkin. Tämä koskee erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavia. Heillä vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.
– Lievässä sydänsairaudessa sairaus pysyy hallinnassa lääkityksellä. Jos on ollut pitkään korkea verenpaine ja sydän on siitä rasittunut, se lisää riskiä, sanoo Mehiläisen Patrik Währn.
Sydänlääkkeet pitää muistaa ottaa erityisen huolellisesti. Kun perussairaus voi paremmin, lisäriski on helpommin voitettavissa.
Kädet pitää pestä riittävän usein ja välttää kontakteja muihin ihmisiin.
Vaikka elinpiiri on kaventunut kotioloihin, liikuntaa ei pidä lopettaa. Esimerkiksi ulkoilu on nyt hyvä tapa liikkua.
Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on esimerkiksi aktiivinen syöpä tai jotka saavat elimistön vastustuskykyä heikentävää hoitoa.
– Leukemia, lymfooma ja HIV-infektio ovat vastustuskykyä heikentäviä sairauksia, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.
Syöpäjärjestöjen mukaan riskiryhmään kuuluvat järjestön mukaan myös syöpäpotilaat, jotka ovat toipumassa syöpäleikkauksesta. Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle infektiolle.
Syöpäpotilaiden sairaalakäyntejä pyritään infektioriskin vuoksi minimoimaan ja sen takia osa käynneistä korvataan etäyhteydellä kuten puhelinsoitoilla.
Jos sairastat syöpää, älä mene suoraan päivystykseen vaan soita ensin.
Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys lisää riskiä sairastua koronavirukseen. THL:n mukaan tällainen lääkitys on esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito.
Myös syöpähoidossa käytettävät solunsalpaajat eli sytostaatit heikentävät vastustuskykyä. Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkärin Patrik Währnin mukaan kaikki solunsalpaajat heikentävät kehon immuunipuolustusta ja lisäävät vakavan infektion riskiä.
Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1–3 kuukautta, kun taas kantasolusiirrosta palautuminen puolesta vuodesta vuoteen.
Paikalliset, esimerkiksi rinnan alueen sädehoidot tai syövän hormonihoidot, eivät merkittävästi vaikuta vastustuskykyyn.
Mehiläisen Patrik Währnin mukaan kaikkien riskiryhmiin kuuluvien tulee noudattaa erityisen tarkkaan sitä ohjetta, etteivät he ole kosketuksissa muihin ihmisiin eli pysyä kotona.
– Kaupassakäyntiä ja muuta asiointia tulee välttää eikä pidä pyytää ketään kotiin vierailemaan. Ulkoilua voi ja kannattaakin harrastaa, kunhan muistaa turvavälin ulkonakin.
Lapissa koronavirustartuntojen määrä kasvaa. Viikonvaihteen aikana valmistuneet testitulokset ovat nostaneet tartuntatapausten lukumäärän 57:een. Perjantai-iltapäivään nähden lisäystä on 17 tapausta.
Lapin sairaanhoitopiirissä varmistettuja tartuntatapauksia oli sunnuntaina iltapäivällä 39, mutta illan kuluessa saatiin vielä tietoja lisätapauksista. Illalla lukumäärä oli 41. Länsi-Pohjassa todettuja tapauksia oli 16.
Lapin sairaanhoitopiirissä määrä on kasvanut perjantaista 11:llä ja lauantaista seitsemällä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä lisäys perjantain lukemasta on kuusi tapausta.
Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila huomauttaa, että viikonvaihteen luvuissa on useana päivänä otettuja testejä, joiden tulokset on nyt saatu.
Taskila kertoo, että valtaosa, noin 95 prosenttia, tartunnan saaneista on hyväkuntoisina ja kotihoidossa. Sairaalahoidossa tilanne on ennallaan ja rauhallinen.
Viimeistään nyt rajoitukset pitää ottaa tosissaan
Taskilan mukaan epidemia on Lapissakin aivan kulman takana.
Vaikka tartuntaketjut onkin vielä pystytty selvittämään, ketjut alkavat olla pitkiä ja altistuneiden määrä on entistä suurempi. Siksi viimeistään nyt Länsi-Pohjassa ja Lapissakin on otettava tosissaan annetut suositukset, jotta tartunnat eivät pääsisi vapaasti leviämään.
– Kontakteja on syytä välttää ja toimintaa rajoittaa niin paljon kuin vain on mahdollista.
Juttu päivitetty kauttaaltaan 5.4. klo 23.48, lisätty kello 21:een mennessä saadut uudet tartuntalukumäärät.
ISTANBUL Pohjois-Syyrian viimeisillä kapinallisalueilla valmistaudutaan koronaviruksen saapumiseen koska tahansa. Viruksen pelätään aiheuttavan ennenäkemättömän katastrofin maan sisäisten pakolaisten keskuudessa.
Syyrialaiset lääkärit Idlibissä sekä rajan takana Turkissa taistelevat aikaa vastaan valmistautuakseen ensimmäisten potilaiden vastaanottamiseen.
Toistaiseksi potilaita voitaisiin vastaanottaa ja eristää – mutta ei hoitaa – yhden ainoan sairaalan yhdellä osastolla Idlibissä.
– Tähän mennessä olemme yrittäneet valmistautua omin rajallisin voimin. Jos Maailman terveysjärjestö ei ota ohjia käsiinsä, 100 000 ihmistä voi kuolla Luoteis-Syyriassa. Tämä ei ole mikä tahansa muu paikka vaan sota-alue, sanoi Idlibin maakunnan terveysviraston johtaja Munzir al-Khalil Ylelle puhelimitse perjantaina.
Idlibin terveysviraston johtaja Munzir Khalil.Munzir Khalil
Käsillä on toivottomalta vaikuttava urakka. Kymmeniä sairaaloita on tuhoutunut presidentti Bashar al-Assadin hallinnon ja Venäjän pommituksissa kapinallisalueille, ja sairaaloissa on pulaa kaikesta lääkäreistä hengityskoneisiin, terveydenhoitohenkiläkunnan turva-asusteisiin ja lääkkeisiin.
"Me elämme jo katastrofia"
YK:n laskujen mukaan yli 80 sairaalaa ja terveysasemaa on tuhoutunut pommitusten seurauksena Idlibissä ja Aleppossa.
Jäljelle jääneissä arviolta 45 sairaalassa ja yli 130 pienemmässä terveyspisteessä Luoteis-Syyriassa on Khalilin mukaan nyt yli kolmelle miljoonalle ihmiselle vain 47 aikuisille tarkoitettua hengityskonetta – jotka kaikki ovat jo käytössä.
Kymmeniä sairaaloita on vaurioitunut tai tuhoutunut kokonaan pommituksissa.Yahya Nemah / EPA
Koko Syyriassa on yhteensä vain 325 tehohoitopaikkaa hengityskoneineen, London School of Economicsin tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan.
Päivässä pystytään testaamaan toistaiseksi korkeintaan kaksikymmentä ihmistä: koko Idlibissä on vain yksi laboratorio, Khalil sanoo.
Lisäksi valtaosa Syyrian terveystyöntekijöistä elää nyt pakolaisina ulkomailla.
– Meitä on enää 600 lääkäriä Idlibin yli neljälle miljoonalle ihmisille. Voitteko kuvitella? Me elämme jo katastrofia, sanoi lääkäri Khaled Barish puhelimitse Ylelle Idlibin al-Danan sairaalasta.
Barish ei ole toistaiseksi voinut itse muuta kuin neuvoa ihmisiä nauttimaan paljon ternimaitoa – sen tiedetään Syyriassa vahvistavan vastustuskykyä.
Lääkäri Khalid Bashir.Khalid Bashir
Virus on jo saartanut Idlibin
Viruksen leviäminen on enää ajan kysymys. Virustartuntoja on jo todettu useita vain muutaman kilometrin päässä Turkin rajan takana, Hatayn maakunnassa, sekä Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallinnoimalla alueella.
Syyrialaisten omien avustusjärjestöjen, Maailman terveysjärjestö WHO:n sekä kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön tuella on koulutettu ja varustettu tähän mennessä yli sata ensiapuhoitajaa ja varattu erikseen ambulansseja koronaviruspotilaita varten.
Ensimmäiset testit yhteensä 600 ihmiselle, joista puolet olivat WHO:n toimittamia, saapuivat perille ja toistaiseksi muutamia kymmeniä epäilyttävästi oirehtineita ihmisiä on testattu.
Tähän mennessä kaikki tulokset ovat olleet negatiivisia.
– Se että testit ovat olleet negatiivisia ei tarkoita etteikö sairastuneita olisi. Ihmisiä on liikkunut tänne sekä Turkista että hallinnon alueelta Aleppoon, ja oireettomat kantajat voivat parhaillaan tartuttaa virusta keskuudessamme, Khalil sanoi.
Vanhuksille ja kroonisesti sairaille on toimitettu varalääkkeitä tulevan karanteenin varalta. Lisäksi pakolaisille ja Idlibin muille asukkaille on jaettu tiedotuslehtiä koronaviruksen leviämisestä.
Toiminnassa olevien sairaaloiden edustoille pystytetään telttoja joissa ihmiset voidaan tutkia ja ohjata sairaalaan tarpeen mukaan.
Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö sanoi torstaina, että muissa maissa käyttöön otetuttuja keinoja viruksen leviämisen hidastamiseksi on kuitenkin mahdotonta toteuttaa Idlibissä.
– Kuinka voi pyytää ihmisiä pysyttelemään kotonaan virustartunnan välttämiseksi? Missä heidän kotinsa edes on? Puhumme melkein miljoonasta sisäisestä pakolaisesta, jotka ovat ainakin kolmannes Idlibin asukkaista ja asuvat teltoissa leireillä, sanoi järjestön Luoteis-Syyrian koordinaattori Cristian Reynders tiedotteessa torstaina.
Pakolaisleireillä tikittää aikapommi
Sisäisten pakolaisten lukumäärä räjähti Idlibissä joulukuussa, kun Assad aloitti kampanjan vallatakseen maan viimeisen merkittävän kapinallisalueen Idlibin maakunnassa.
Melkein miljoona ihmistä jätti kotinsa Idlibin kaupunkissa ja maakunnan kylissä ja saapui Turkin rajan tuntumaan, toiveenaan päästä pois maasta jos Assad valtaisi Idlibin ja kostaisi siviileille. Nyt he ovat taivasalla.
Maaliskuun alussa Venäjä ja Turkki sopivat hauraan tulitauon ja Turkki on jatkanut sotilaallisen läsnäolonsa vahvistamista alueella.
Valtava Atmehin pakolaisleiri ja sen ahtaat olot näkyivät Turkin puolelta Hataysta selvästi, kun Yle kävi Syyrian rajalla helmikuussa. Atmeh perustettiin jo sodan ensimmäisinä kuukausina jolloin sinne muuttivat ensimmäiset pommituksissa ja taisteluissa kotinsa menettäneet, tarkoituksena pysyä lähellä Turkkia.
Pakolaisten keskuudessa tikittää aikapommi: mikään sosiaalinen etäännyttäminen ei näytä mahdolliselta leirin kylki kyljessä kyhjöttävissä asumuksissa, saati sitten hyvän hygienian noudattaminen.
– Jos koronavirus pääsee leireille, siitä tulee katastrofi. Leireillä asuu jopa yli miljoona ihmistä, ja jokaisessa teltassa asuu kuudesta kymmeneen ihmistä surkeissa oloissa ilman vettä, pesu- tai desifiointiaineita, kertoi syyrialaislääkäri Anas Sayed Issa puhelimitse Ylelle.
Issa on syyrialaisen Orient-sairaalaketjun lääkäri joka on mukana kehittämässä ensiapuvalmiutta Idlibissä.
– Olemme nyt hälytystilassa, hän kuvaili.
Kaikki eivät edes asu leireillä vaan sodassa tyhjentyneissä kouluissa ja virastorakennuksissa, jotka ovat nyt pakkautuneet täyteen kodeistaan paenneita ihmisiä.
Tiiviisti asutetuissa telttakylissä koronaviruksen leviäminen olisi kohtalokasta.Yahya Nemah / EPA
"Meillä on isompiakin ongelmia"
Kaikki eivät kuitenkaan ota virusta todesta tai ovat jo yhdeksänvuotisen sodan turruttamia. Mitä pahempaa voisi vielä tapahtua?
– Ihmisillä ei ole rahaa, kotia, ruokaa, eikä töitä. Olemme olleet vuosia sodassa ja koska tahansa yllemme voi tulla pommikoneita. Meillä on isompiakin ongelmia kuin tämä virus, sanoi tulkki Mohamed Alozo, 33, puhelimitse Idlibistä.
Syyrian hallinto ilmoitti ensimmäisestä koronavirustartunnastaan 23. maaliskuuta, ja viime sunnuntaina se vahvisti ensimmäisen koronaviruskuoleman. Sittemmin Syyrian hallinto on ilmoittanut 16:sta tartunnasta ja kertonut kahden ihmisen kuolleen.
Kun ottaa huomioon virustartuntojen laajuuden naapurimaissa sekä Assadin hallinnon läheiset suhteet Iraniin, annettuja lukuja on mahdollista pitää epäuskottavina.
– Kollegamme Damaskoksessa kertovat, että sairastuneita oli jo ennen kuin viruksesta kerrottiin virallisesti ja että sairaaloissa menehtyneitä on rekisteröity kuolleeksi muihin sairauksiin, Khalil sanoi.
Iranissa jo yli 3 000 on jo kuollut saatuaan koronavirustartunnan ja Iranin on vuosia lähtänyt tukijoukkoja Assadin armeijalle.
Myös Syyriasta saapuneilla pyhiinvaeltajilla on löydetty virustartuntoja Irakissa.
Lääkäri Bashir tietää, että Jopa Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa terveysjärjestelmät ovat ajautuneet kriisiin viruksen takia. Mitä mahdollisuuksia Syyrialla olisi?
– Meillä ei ole kunnon hallintoa ja meillä on vajaavaiset sairaalat. Jos koronavirus leviää täällä, olemme tuhon omia, lääkäri Bashir sanoi.
