Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa sosiaalista mediaa voimakkaalla sääntelyllä tai jopa sulkemisella.

Hän perustelee Twitterissä julkaisemaansa uhkausta sillä, että sosiaaliset mediat pyrkivät vaientamaan konservatiivien äänet kokonaan.

– Emme voi antaa sen tapahtua, Trump kirjoittaa tviitissään.

Twitter puuttui Trumpin viesteihin aiemmin keskiviikkona ensimmäistä kertaa. Yhteisöpalvelu lisäsi hänen tviitteihinsä merkinnän, jossa se kehottaa tarkistamaan Trumpin väitteiden faktat.

Merkintä koskee kahta tviittiä, joissa Trump väittää postitettavien äänetyslippujen johtavan petolliseen lopputulokseen vaaleissa.

Merkintöjen jälkeen Trump syytti Twitteriä marraskuun presidentinvaaleihin sekaantumisesta.

Nyt Trump väittää tviitissään, että sosiaalinen media yritti vaientaa konservatiivit myös vuoden 2016 vaaleissa. Hän kehottaa sosiaalista mediaa rehellisyyteen.

Lue lisää:

Twitter puuttui ensimmäistä kertaa Trumpin tviitteihin – presidentin mukaan yhtiö sekaantuu vaaleihin

Stortervossa Paraisilla sattui viime lauantaina liikenneonnettomuus, jossa autosta putosi kolme henkilöä.

Heistä yksi on menehtynyt vammoihinsa, kertoo Lounais-Suomen poliisi.

Onnettomuus tapahtui Gunskogantiellä.

Autossa oli vuonna 1964 syntyneen kuljettajan lisäksi seitsemän muuta, 1950- ja 1960-luvuilla syntynyttä miestä.

Miehistä kolme oli avoinna olevassa takaluukussa.

Kuljettajan kiihdyttäessä liikkeelle miehet putosivat takaluukusta asfalttiin.

Kaksi heistä sai vakavia vammoja ja heistä toinen, vuonna 1964 syntynyt mies menehtyi myöhemmin vammoihinsa.

Kolmannen vammat olivat lievempiä.

Kuljettajaa epäillään tässä vaiheessa törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kahdesta törkeästä vammantuottamuksesta.

Kyydissä ollutta auton omistajaa epäillään lisäksi kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle.

Vanhemmat ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan lasten oireista, joiden aiheuttajaksi epäillään kevään aikana ilmiöksi nousseita Dipper XL TonguePainter -patukoita. Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu sai nopeasti useita vanhempia ottamaan yhteyttä terveysviranomaisiin.

Nyt Ruokavirasto pyytää maahantuojia ja vähittäismyyjiä lopettamaan patukoiden myynnin toistaiseksi. Myös kuluttajia suositellaan välttämään tuotteen syömistä.

Patukat nousivat lasten ja nuorten parissa suosituiksi Tiktok-videoiden kautta. Espanjalaisen Vidalin valmistavat toffeemaiset karkit värjäävät kielen esimerkiksi punaiseksi tai siniseksi.

Syytä oireisiin ei vielä tiedetä, mutta Ruokavirasto on alkanut selvittämään asiaa paikallisten valvontayksiköiden saatua useita yhteydenottoja karkkien aiheuttamista oireista.

Siniset karkit saivat oksentamaan

Vantaalainen Leena Fredriksson oli yksi ensimmäisistä vanhemmista, jotka ovat kertoneet lastensa Dipper-patukoista saamista oireista sosiaalisessa mediassa. Fredrikssonin poika oksensi pitkin iltaa syötyään Dipper-patukoita ensimmäistä kertaa.

Fredrikssonin mukaan hänen yhdeksänvuotias poikansa söi kaksi patukkaa ja hänen kaverinsa muutaman enemmän. Alle tunti syömisen jälkeen, kesken koripalloharjoitusten pojille tuli huono olo. Fredriksson kuvailee oman poikansa muuttuneen valkoiseksi, jonka jälkeen hän alkoi oksentaa ja kärsi päänsärystä.

Pojan oireet jatkuivat seuraavaan päivään. Äiti toivoo, että patukoiden turvallisuus tutkitaan, sillä tiedossa ei ole, että poika olisi millenkään ruoka-aineelle allerginen.

– Lapset saavat viikkorahaa, jolla voivat ostaa karkkia. Ei voi olla lapsen vastuulla lukea tuotesisältöä, vaan turvallisuus täytyy olla aikuisten ja valvovan viranomaisen vastuulla.

Leena Fredrikssonin ei ilmoittanut oireista viranomaisille, mutta hänen päivityksensä sai pyörät liikkeelle: pian asiasta kirjoitti Kemikaalicocktail-blogiinsa Noora Shingler. Shingler kysyi ihmisten kokemuksia karkeista myös Facebook-sivuillaan. Päivitys sai nopeasti yli sata kommenttia, joissa vanhemmat kertoivat lastensa kärsineen esimerkiksi kalpeudesta, ihottumasta, pahoinvoinnista ja päänsärystä.

Shingler kertoo, että moni alkoi yhdistämään lapsen oireet karkkiin vasta törmättyään keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Nyt useat vanhemmat ovat olleet yhteydessä elintarviketurvallisuudesta vastaaviin viranomaisiin.

– Ihmettelen, jos näitä ei vedetä myynnistä kunnes tiedetään, mistä on kysymys, Shingler sanoo.

Ruokavirasto suosittelee sinisten patukoiden välttämistä

Ruokavirasto on aloittanut selvityksen sinisten Dipper-patukoiden turvallisuudesta saatuaan useita yhteydenottoja oireista.

Ruokavirasto pyytää maahantuojia ja vähittäismyyjiä lopettamaan kyseisen tuotteen myynnin toistaiseksi. Kuluttajia myös suositellaan välttämään tuotteen syömistä toistaiseksi.

Ruokavirasto pyytää tiedotteessaan kuluttajia, jotka kokevat saaneensa tuotteesta oireita, säilyttämään pakkaus ja ilmoittamaan asiasta oman kunnan terveystarkastajalle.

Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen kuvailee patukoiden ainesosia samanlaiseksi, mitä useissa muissa karkeissa käytetään. Sinisen, vadelmanmakuisen patukan sisällysluettelo näyttää tätä: glukoosisiirappi, sokeri, hapot: sitruunahappo; maltodekstriinit, palmurasva, kosteudensäilyttäjä: glyseroli, sakeuttamisaine: arabikumi, emulgointiaine: E471, auringonkukkalesitiini, aromit, värit: E133.

– Kaikki ainesosat näyttävät tutuilta ja EU:ssa sallituilta, toteaa Kanninen.

Yhteydenotot ovat koskeneet Kannisen mukaan patukoita, joissa käytetään briljanttisinistä väriainetta E133. Väriaine ei kuulu atsoväreihin, joita sisältäviin tuotteisiin täytyy laittaa varoitusmerkintä. Kanninen kertoo, ettei briljantinsinisestä väristä ole tullut tutkimusta, jonka perusteella väri olisi vaarallinen.

Noin kymmenen vuotta sitten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA teki EU:ssa värien turvallisuusarvion, jonka perusteella briljanttisinisen turvallisten saantimäärien rajoja laskettiin hieman. Lisäainelainsäädännössä arvot huomioidaan niin, ettei tavallisella ruokavaliolla lisäaineita saa liikaa.

Väriaineen turvallinen päiväsaanti on vuorokaudessa 6 milligrammaa henkilön painokiloa kohti. Karkeissa ei kuitenkaan kerrota, kuinka paljon ne sisältävät väriainetta.

Kanninen selittää, että raja-arvojen mukaisesti kiloon makeisia saa lisätä enintään 300 milligrammaa väriainetta. Tällöin 30 kiloa painava lapsi saisi syödä 600 grammaa Dipperejä ennen kuin sallitut rajat ylittyvät.

Yksi Dipper painaa 10,5 grammaa, joten lapsi voisi syödä annettujen ohjeiden mukaan hieman yli 57 patukkaa.

Dippereitä tuo maahan useampi yritys, yksi suurimmista on Urjalan makeistukku, joka otti tänään kantaa some-keskusteluun. Urjalan makeistukku toteaa tiedotteessaan, etteivät edusta valmistajaa tai virallista maahantuojaa. Yritys pitää tärkeänä, että asiaa tutkitaan vaikka ainesosat ovatkin EU:ssa hyväksyttyjä ja turvallisia kohtuullisesti nautittuna.

Tuotteiden turvallisuudesta vastaa valmistaja

Markkinoille tulevia elintarvikkeita ei tutkita viranomaisten toimesta ennen niiden myytäväksi tuloa. Se, että tuotteessa on vain sallittu määrä lisäaineita, on valmistajan vastuulla. Jos tuote paljastuukin terveydelle vaaralliseksi, voi viranomainen vetää sen markkinoilta.

– Makeisten tarkkaa väriainemäärää emme tiedä, mutta sitä on alettu tutkimaan. Oletettavaa on, että enimmäismäärärajoja ei ylitettäisi, mutta asiaa selvitetään, Kanninen toteaa.

Kemikaalimaailmaa pitkään seurannut Noora Shingler toivoo, että tuotteita tuotaisiin markkinoille eri logiikalla.

– Markkinoille pääsee aivan liian helposti. Tuotteiden turvallisuus pitäisi tutkia ennen myyntiä eikä jälkikäteen vetää markkinoilta.

Näytteet Dipper-patukoista on viety Suomen Tullin laboratorioon. Kanninen ei vielä osaa sanoa, kuinka nopeasti tiedot patukan ainesosista saadaan. Kanninen suosittelee, ettei patukoita syötäisi ennen kuin asiasta saadaan tarkempaa tietoa.

– Kun oireita on tullut näin paljon, varmasti on perusteltua, ettei näitä toffeita nauttisi. Erityisesti on noussut tämä sinisessä pakkauksessa oleva toffee esiin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een asti.

Kuopiolainen Markku Koljonen toteaa rikkoneensa räikeästi koronaohjeistuksia. Hän nimittäin antoi iäkkäiden vanhempiensa halata toisiaan ensimmäisen kerran kolmeen kuukauteen.

Koljosen vanhemmat asuvat Joensuussa samassa palvelutalossa, mutta eri yksiköissä. 78-vuotias isä asuu kiinteistökompleksin toisella laidalla kuin 80-vuotias äiti, mutta tiloja yhdistää kulkukäytävä.

Hallituksen ohjeissa eri yksiköiden väliset vierailut kiellettiin koronaepidemian vuoksi. Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä toimiva Siun sote tiukensi myös vierailu- ja tapaamisrajoituksia. Se aiheutti sen, että Koljosen isän päivittäiset vierailut vaimonsa luona loppuivat kokonaan.

Kuopiolaismies ei ole ainoa, joka on tuntenut vanhusten erillään pitämisen olevan epäoikeudenmukaisuuksia. Oikeusasiamiehen kanslia on saanut aiheesta runsaasti kanteluita. Nyt apulaisoikeusmies Maija Sakslin pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä, Valviralta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvitystä vanhusten erillään pitämisestä poikkeusoloissa. Apulaisoikeusasiamies haluaa varmistaa, että toiminnassa on noudatettu lakia, inhimillisyyttä ja kunnioitettu ihmisarvoa

Koljonen ymmärtää vierailukiellon hoivayksiköissä, mutta ei vanhempien erottamista toisistaan ja rinnakkaisten yksiköiden välistä vierailukieltoa. Vanhustenhuoltolain mukaan iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi 15. toukokuuta, että oireettomien läheisten on voitava vierailla vakavasti sairaiden ja saattohoidossa olevien luona turvallisesti. Muutama päivä myöhemmin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistutti läheisten tapaamisen ja ulkoilun merkityksestä. Hallituksen 16. maaliskuuta antama alkuperäinen suositus kuului näin: yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Koljonen oli viime viikonloppuna vierailemassa Joensuussa ja aikoi käyttää isäänsä ulkona. Hänen hoivayksikössään ulkoileminen oli sallittua jo huhtikuussa. Koljonen ajatteli, että vie samalla myös äidin ulos vedoten THL:n antamiin ohjeisiin.

– Ensimmäinen vastaus oli jyrkkä ei, koska heille ei ole tullut uusia ohjeita sairaanhoitopiirin johdon kautta, Koljonen kertoo.

Tämän jälkeen Koljonen kertoo pyytäneensä hoitajaa olemaan yhteydessä esimieheensä ja varmistamaan ulkoilun sallimisen.

– Pyysin kertomaan, että teen maanantaina rikosilmoituksen vapaudenriistoon vedoten, jos äiti ei saa tavata läheisiä ja ulkoilla.

Tunnin kuluttua Koljoselle soitettiin ja sanottiin, että äidin voi hakea ulos.

– Hoitajat ohjeistivat, että ei saa halata tai koskettaa. Rikoin ohjetta räikeästi ja annoin vanhempieni halata ensimmäisen kerran kolmeen kuukauteen.

Koljonen on huolissaan vanhempiensa elämänarvosta, koska he eivät voi tavata toisiaan. Äidille puheen tuottaminen on vaikeaa ja siksi videopuhelut ovat haasteellisia. Muistisairaalle isälle puolestaan vaimo on elämän tärkein asia, ja ainut kiintopiste elämässä. Yksiköiden välillä vierailut ovat edelleen kiellettyjä, eivätkä puolisot voi tavata toisiaan kuin ulkona noudattaen turvavälejä. Koljonen toivoo, että ohjeistusta voitaisiin tarkastella paikallisesti, koska Pohjois-Karjalassa ei ole ollut noin kuukauteen uusia koronavirustartuntoja.

– Pahimmillaan käy niin, että he eivät näe loppuelämänsä aikana toisiaan kuin lasin läpi, Koljonen kuvailee nykyistä tilannetta.

Siun soten toimialajohtaja Eija Rieppo ikäihmisten palveluista sanoo, että hoivakodeille lähetetään tänään keskiviikkona ohjeistus vanhusten ulkoilemisesta. Koljosen pariskunta voi hänen mielestään tavata sitä varten tarkoitetuissa tiloissa, jotka ovat olleet käytettävissä toukokuun alkupuolelta asti.

– Äiti ja isä ovat tavanneet viime viikolla yhden kerran toisensa, jolloin heidän välillään oli lasi, Markku Koljonen sanoo.

Rieppo harmittelee Koljosten tilannetta, mutta muistuttaa kyseessä olevan ison joukon turvallisuus.

– Nämä ovat vaikeita yhtälöitä, mutta toisaalta meidän ensisijainen tehtävä ja velvollisuus on ollut turvata säädösten mukaan yksiköiden kaikkien vanhusten terveyttä ja hyvinvointia.

Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Lotta Hämeen-Anttila ei ota kantaa siihen, onko Koljosten tapauksessa toimittu oikein, mutta muistuttaa sosiaalihuoltolaista, jonka mukaan saman perheen jäsenille on lähtökohtaisesti järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Markku Koljonen on tehnyt valituksen vanhempiensa asuinjärjestelyistä sairaanhoitopiirille, jossa hän vaatii vanhemmilleen tapaamisoikeutta ja mahdollisuutta asua yhdessä.

Kanteluissa esille nousee oikeudenmukaisuus

Oikeusasiamies pyytää selvitystä STM:ltä, Valviralta ja THL:ltä, koska se on saanut vanhusten oikeudesta tavata lähimmäisiä useita kanteluita. Kolmestakymmenestä kantelusta 10 on suoraan koskettanut vanhusten erillään pitämistä. Myös muissa kanteluissa on viitteitä liikkumisen rajoittamiseen. Hämeen-Anttila kertoo, että kanteluiden joukossa muun muassa tapaus, jossa kerrotaan, että puoliso ei päässyt toisen puolison hautajaisiin, koska asumispalvelut oli kieltänyt osallistumisen.

Selvityspyynnön mukaan kanteluissa on tullut esille seuraavia asioita:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muun muassa äitienpäivänä esitetty tietoisku on koettu loukkaavaksi ja syyllistäväksi.
• Omaiset tarvitsevat mahdollisuuden ulkoiluttaa omaisia erityisesti vuoden lämpiminä kuukausina.
• Liikkumisen rajoittaminen heikentää vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia.
• Videopuheluja tai muita teknisiä ratkaisuja ei haluta tai osata käyttää vanhustenhuollon yksiköissä.
• Yksiköissä on käytössä omiin ohjeistuksiin perustuvia karanteeniaikoja.
• Hoitokodista ei anneta tietoa vanhuksen kunnon heikentymisestä eikä ole mahdollisuutta osallistua saattohoitoon.
• Erityisesti muistisairaiden oikeuksia rikotaan, koska he eivät osaa selvästi ilmaista omia tarpeitaan.
• Oma kotona toteutettu karanteeni tuntuu ahdistavalta, kun ei saa yhteyttä puolisoon.
• Omaishoito voisi olla koronaepidemian aikana palveluasumista parempi palvelumuoto.
• Yksin omaan huoneeseen on jätetty pidemmäksi ajaksi vanhuksia, joiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi vaarantuu vakavasti ilman toisen henkilön läsnäoloa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valviran tulee lähettää selvitys ja lausunto omista toimenpiteistään perjantaihin mennessä. STM:n selvitys ja lausunto on annettava 5. kesäkuuta mennessä.

Lue lisää:

Kuopiolaismiehen vanhemmat eristettiin palvelutalossa toisistaan koronaepidemian vuoksi: "Onko tämä enää inhimillistä"

Meri-Lapissa sallitaan vierailut asumispalveluyksiköihin – hoitolaitosten tartuntaketjut ovat sammuneet

Näin hoivakodeissa asuvat vanhukset tapaavat läheisiään: pakettiautoissa, konteissa ja 15–30 minuuttia kerrallaan

Missä menee raja laillisuuden ja laittomuuden välillä, kun on kyse merihädässä olevista siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista?

Maltan hallitus on viime viikkoina vähintäänkin venyttänyt lain kirjainta, kun se on eri tavoin pyrkinyt estämään Libyasta lähteneitä ihmisiä saavuttamasta Maltan rannikkoa.

Maltan epäillään laiminlyöneen meripelastusvelvollisuutta, pakkopalauttaneen siirtolaisia Libyaan sekä avustaneen siirtolaisveneitä kohti Italian rannikkoa.

Useiden siirtolaisten epäillään menehtyneen pelastusvelvollisuuden laiminlyöntien seurauksena.

Ei pelastanut, ohjasi kumiveneen Italiaan

Viime viikolla julki tulleessa videossa Maltan puolustusvoimien partiovene häiriköi merihädässä olevia ihmisiä. Partiovene kaartelee lähellä apua pyytäviä ihmisiä.

Kumiveneessä ollut nainen kuvasi videon huhtikuussa Maltan rannikon edustalla. Alarm phone -niminen kansalaisjärjestö julkaisi sen vasta nyt, koska veneessä olleet henkilöt ovat olleet karanteenissa Italiassa.

“Video on häiritsevä”, tviittasi Vincent Cochetel, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Välimeren eritysedustaja.

Kansainvälinen oikeus velvoittaa auttamaan kaikkia merihädässä olevia, ja se on myös osa “perustavanlaatuista inhimillisyyttä”, kommentoi Cochetel.

Siirtolaiset kertoivat Alarm phone -järjestölle ajelehtineensa merellä, kun maltalainen partiovene saapui ja yritti pakottaa heidät takaisin Libyaan. Siinä tilanteessa moni joutui veden varaan. Kun siirtolaiset kieltäytyivät palaamasta Libyaan, partioveneestä ojennettiin pelastusliivejä ja polttoainetta.

Siirtolaisten käskettiin ajamaan kohti Italiaa. Maltalainen partiovene seurasi kumivenettä Sisilian eteläpuolelle saakka, minne se saapui 12. huhtikuuta. Kyydissä oli satakunta ihmistä.

Neljä venettä lähti Libyasta

EU Observer-lehti raportoi, että kyseinen kumivene oli yksi neljästä niinä päivinä Libyasta lähteneistä siirtolaisveneistä. Kyydissä oli pääosin afrikkalaisia Saharan eteläpuolelta.

Yksi veneistä, jossa oli 47 ihmistä, oli tuuliajolla useamman päivän ennen kuin kansalaisjärjestön vene pelasti ihmiset 13. huhtikuuta.

Samana päivänä kolmas vene saapui Italiaan.

Neljäs vene, jossa oli 63 henkilöä, oli epäonnisin. Kaksitoista ihmistä menehtyi, kun sen kyydissä olleet palautettiin laittomasti takaisin Libyaan.

Sekä Alarm phone -kansalaisjärjestö että The Guardian-lehti ovat haastatelleet kumiveneen kyydissä olleita siirtolaisia.

Malta käyttää ulkopuolisia pakkopalautuksissa Libyaan

Alarm phone -järjestö yritti viiden päivän ajan saada apua tälle neljännelle, avomerellä ajelehtivalle kumiveneelle. Myös EU-rajaviranomainen Frontex oli havainnut kumiveneen päiviä aiemmin ja ilmoittanut EU:n lähivaltioiden meripelastuksille, että se on merihädässä. Nämä eivät käynnistäneet pelastustoimia.

Veneessä ollut nainen kertoi The Guardian-lehdelle, että viidennen päivän aamuna maltalainen kalastusvene Dar Al Salam tuli heidän luokseen.

– Veneen miehistö sanoi, että he ovat egyptiläisiä, mutta työskentelevät Maltan valtiolle, nainen kertoi.

Siirtolaiset anelivat, ettei heitä vietäisi Libyaan. Sen jälkeen heidät lukittiin veneen ruumaan.

– Saimme neljä pientä vesipulloa, nainen sanoi the Guardianille.

Kahden vuorokauden jälkeen he saapuivat Libyan pääkaupunki Tripoliin, jossa siirtolaiset siirrettiin pahamaineiseen Tariq al-Sikkan -pakolaiskeskukseen. Alarm phone -järjestön mukaan kaksitoista ihmistä kuoli palautuksen yhteydessä.

Paljastuksia jo maaliskuussa

Tapaus tukee tutkivien toimittajien paljastuksia maaliskuulta. Italialainen Avvenire ja New York Times paljastivat silloin, että Malta on palkannut yksityisiä veneitä palauttamaan siirtolaisia Italiaan.

Käytäntö rikkoo palautuskieltoa. Valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä alueille, joissa heitä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja IOM ovat patistaneet EU-maita pelastamaan ihmisiä Välimerellä.

Järjestöjen mukaan Libyaan ei ole turvallista palauttaa ihmisiä sisällissodan ja koronapandemian takia. Silti yli kolme tuhatta ihmistä on palautettu sinne, järjestöt arvioivat.

Tulijoiden määrä viime vuoden tasoa

Huhtikuun loppuun Välimeren maihin on saapunut 16 274 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa tänä vuonna, pakolaisjärjestö IOM:n mukaan. Eniten heitä on saapunut Kreikkaan ja Espanjaan.

Lukumäärä on hieman viime vuotta suurempi, mutta huomattavasti huippuvuosia alhaisempi.

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on vaikeampi päästä pohoisen rannikkovaltioihin, kuten Libyaan. EU on lisännyt yhteistyötä Nigerin kaltaisten kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyöllä pyritään estämään siirtolaisten kulkemista pohjoiseen.

Libyassa on silti kymmeniä tuhansia Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä. UNHCR:n mukaan tilannetta auttaisi, jos nykyistä enemmän ihmisiä saisi palautettua Libyasta kotimaihinsa.

Viime päivinä useita siirtolaisveneitä on lähtenyt Libyasta, raportoi Alarm phone -järjestö.

Lue lisää:

Yle Nigerissä: Maahanmuuttoa suitsivan EU:n politiikka on ajanut siirtolaiset ahtaalle Saharassa – "He voivat joutua hylätyiksi aavikolle"

Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing kertoo jatkaneensa surullisenkuuluisan 737 Max -matkustajakonemallin valmistusta. Yhtiön mukaan valmistusta on jatkettu matalalla tuotantokapasiteetilla ja samalla koneiden turvallisuutta ja laatua pyritään parantamaan.

737 Max -konemalli on ollut lentokiellossa viime vuoden maaliskuusta lähtien lentokoneturmien vuoksi. Kahdessa erillisessä turmassa Indonesiassa ja Etiopiassa kuoli yhteensä 346 ihmistä. Indonesialaisen Lion Airin kone putosi maahan lokakuussa 2018 ja Ethiopia Airlinesin kone maaliskuussa 2019.

Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA ei ole vielä vahvistaneet hyväksyvänsä Boeingin korjauksia 737 Max -malliin. Yhtiön johto kuitenkin uskoo jatkavansa tilausten toimittamista ennen lokakuuta. FAA on arvostellut Boeingia liian aggressiivisista aikatauluista, joilla yhtiön katsotaan yrittävän painostaa viranomaisia antamaan nopean hyväksynnän koneen paluulle.

Keskiviikkona Boeing ilmoitti vähentävänsä yli 12 000 työpaikkaa Yhdysvalloissa. Yhtiö myös varoitti samalla suunnittelevansa tuhansia lisävähennyksiä lähikuukausina. Huhtikuussa Boeing ilmoitti, että se vähentäisi 10 prosenttia maailmanlaajuisesti työvoimastaan. Sillä on noin 160 000 työntekijää.

Tammikuussa FAA kertoi, että se aikoo määrätä Boeingille 5,4 miljoonan dollarin sakot. FAA:n mukaan yhtiö ei estänyt viallisten osien asentamista 737 Max -lentokonemalliin.

Lue myös:

Boeing vähentää yli 12 000 työpaikkaa Yhdysvalloissa, lisää vähennyksiä on tulossa(27.5.)

Yhdysvaltojen ilmailuhallinto haluaa sakottaa Boeingia miljoonilla dollareilla, koska turmakonemalliin asennettiin viallisia osia(11.1.)

Noin 60 prosenttia Venäjän-kauppaa käyvistä suomalaisista yrityksistä kertoo koronaepidemian vaikuttaneen kielteisesti niiden toimintaan.

Tulevaisuuden suhteen yritysten näkemykset eivät sen sijaan ole yhtä synkkiä.

Vastaajista 37 prosenttia arvioi toiminnan Venäjällä supistuvan myös loppuvuoden aikana. Saman verran yrityksistä uskoo tilanteen pysyvän ennalleen ja 20 prosenttia luottaa kasvuun.

– Tämä kuvastaa Venäjällä toimivien suomalaisyritysten sitkeyttä, Suomalais-Venäläisen kauppakamari SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo Ylelle puhelimessa.

Rekolainen kuitenkin korostaa, että vastausten neutraalit ja myönteiset odotukset perustuvat siihen, että koronapandemian uskotaan rauhoittuvan.

SVKK:n tuoreeseen jäsenkyselyyn haastateltiin puhelimitse 269 suomalaisyritystä.

Vientinäkymiä painaa Venäjän kaksoisšokki

Kokonaisuudessaan suomalaisten vientinäkymät ovat synkentyneet tuntuvasti aiemmin keväällä julkaistusta Venäjän-kaupan barometrista. Se pohjautui maaliskuussa tehtyihin haastatteluihin.

Kun koronaepidemia alkoi maaliskuun lopussa levitä myös Venäjällä entistä voimakkaammin, maassa otettiin käyttöön laajoja liikkumisrajoituksia ja muita rajoitustoimia. Samalla Venäjän taloutta on painanut ennätysalhainen öljynhinta.

Vaikeaa tilannetta on kuvattu kaksoisšokiksi.

Venäjän talousministeriön mukaan huhtikuussa maan bruttokansantuote supistui nimellisesti 28 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Pudotuksesta kahden kolmasosan arvioidaan johtuneen karanteenitoimista ja loput öljyn hinnan romahduksesta.

Lue lisää: Putin ilmoitti koronarajoitusten hölläämisestä, vaikka epidemia vain pahenee Venäjällä

Presidentti Vladimir Putin lopetti ennen toukokuun puoltaväliä yli kuusi viikkoa kestäneet koko maata koskevat koronavapaat, mutta monet Venäjän alueet jatkavat yhä omia rajoituksiaan. Esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa lähes kaikki vähittäiskaupat ovat pysyneet kiinni ruokakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta.

Eilen keskiviikkona Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ilmoitti, että kesäkuun alusta lähtien pääkaupungin kaikki kaupat voivat avata jälleen ovensa, mutta esimerkiksi ravitsemisliikkeet pysyvät yhä suljettuina asiakkailta.

Verkkokauppa auttanut selviytymään keväästä

Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras on pystynyt vaimentamaan koronaepidemiasta seurannutta iskua itämarkkinoilla verkkomyyntinsä avulla.

Raumalaisyritys on kehittänyt verkkokauppaansa jo vuosien ajan. Venäjällä sen vähittäismyynnistä tehtiin viime vuonna yli puolet internetin välityksellä.

Viimeisen kahden kuukauden aikana netistä on kuitenkin tullut käytännössä ainoa väylä kaupantekoon. Epidemia-aikana etenkin kosketusvapaat hanat ovat kiinnostaneet ostajia.

– Kauppa verkossa on jatkunut jopa hieman tavanomaista korkeampana koko kriisin läpi. Verkkomyynti ei korvaa kokonaistappioita, mutta tätä voi pitää torjuntavoittona, yrityksen Itä-Euroopan myyntijohtaja Timo Mikkonen kertoo Ylelle puhelimitse.

Oraksen idänkauppa alkoi 40 vuotta sitten Moskovan olympialaista. Silloin Neuvostoliittoon rakennettiin liikunta- ja majoituspaikkoja, joihin haluttiin uudenaikaista hanateknologiaa.

Mikkosen mukaan Oras on sitoutunut Venäjän markkinoihin vastaisuudessakin, vaikka lähitulevaisuus ei näytä erityisen helpolta.

Öljyn hinta on nyt hieman vahvistunut ja samalla myös ruplan arvo on tasaantunut, mutta venäläisten aiempaa alhaisempi ostovoima saa monet valitsemaan eurooppalaisen tuotteen sijaan halvemman kiinalaisvaihtoehdon.

– Ruplan heikkeneminen on Venäjän talouden krooninen sairaus, mutta toivottavasti tämä akuutti koronakriisi saadaan parannettua nopeasti, Oras-yrityksen Venäjän myynnistä vastaava Timo Mikkonen luonnehtii.

Suomalaisyrityksiä huolestuttaa myös Venäjältä saatavan koronatiedon luotettavuus.

Kauppojen eteen tarvitaan yhä enemmän työtä

Suomen viennissä Venäjälle korostuvat investointituotteet, joiden kysyntään vaikuttaa nopeasti ruplan arvon heittely. Käytännössä kyse on koneista ja laitteista, joita Suomi vie venäläisyritysten tarpeisiin.

Lue lisää: Suomen vienti hyötyy vessapaperin ennätyskulutuksesta ja sakkaa turismin pysähdyksestä – Yle selvitti koronakriisin vaikutukset vientinäkymiin

SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen uskoo, että suomalaisille korkean teknologian tuotteille riittää jatkossakin kysyntää Venäjällä, mutta kauppojen eteen tulee tehdä aiempaa enemmän työtä.

Lisäksi suomalaisten kauppakumppanit voivat olla vastaisuudessa yhä useammin suuryhtiöitä.

– Korona tulee pudottamaan paljon venäläisiä pk-yrityksiä ja yritystoiminta keskittyy suurempiin yksiköihin. Samalla Venäjän valtion rooli kasvaa entisestään, Rekolainen arvioi.

Rekolaisen mukaan Venäjä myös jatkaa protektionistisia toimia turvatakseen markkinoitaan kotimaisille tuotteilleen. Esimerkiksi toukokuun alussa Venäjän hallitus päätti kieltää yli sadan ulkomaisen teollisuustuotenimikkeen ostamisen julkisissa hankinnoissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Useimmat ennusteet povaavat Venäjän taloudelle tänä vuonna vähintään viiden prosentin laskua. Ensi vuonna talouden uskotaan kääntyvän jo kasvuun, mutta paljon riippuu koronaepidemian lisäksi öljyn hinnan kehittymisestä.

Venäjän keskuspankki julkaisi hiljattain ensimmäisen korona-aikana tehdyn ennusteensa. Sen mukaan talous supistuisi kuluvana vuonna 4–6 prosenttia. Vuodelle 2021 keskuspankki lupaa 2,8–4,8 prosentin kasvua.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta

Erkka Mikkonen: Venäjän todellista tautitilannetta ei tiedä edes Putin

Nurmikkoon on jäänyt jälki, jossa mikään ei kasva. Helsinkiläinen valokuvaaja Heli Blåfield on pystyttänyt samaan kohtaan kamerajalustansa jokainen ilta maaliskuusta lähtien.

Rivitalon ikkunan sälekaihdin nostetaan ylös ja isä ilmestyy lasin taakse. Blåfield vilkuttaa riskiryhmään kuuluvalle isälleen ja ottaa hänestä valokuvan.

– Isäni katseessa ja ottamissani valokuvissa tulevat esille tämän ajan ahdistavuus, suru ja tietyllä tavalla paniikki.

– Niissä näkyvät kuitenkin myös toivo ja läheisyys, vaikka emme pääsekään halaamaan toisiamme.

Juttu jatkuu valokuvien jälkeen.

Heli Blåfield on yksi 160 suomalaisesta ammattivalokuvaajasta, jotka osallistuvat Poikkeustila2020-projektiin. Se syntyi, kun helsinkiläinen valokuvaaja Hannamari Shakya tylsistyi.

– Tylsistyminen voi olla aikamoinen luovuuden lähde. Minun ja muiden valokuvaajien kalenterit tyhjenivät, kun koronakriisi alkoi. Mietin, että jotain pitäisi tehdä, hän kertoo.

Valokuvaajien innostus yllätti. Kun valmiuslaki tuli koronakriisin takia voimaan maaliskuussa, he alkoivat tallentaa oman ja lähipiirinsä arkea valokuviin.

Kuvatuiksi ovat tulleet koronakeväästä tutut asiat ja tunteet: lemmikkieläimet, pyykkiröykkiöt, pakasteruoka, leipomukset, lasten leikit, löhöily, mutta myös ankeus ja yksinäisyys.

Juttu jatkuu valokuvien jälkeen.

Valokuvaajien kuvat eivät kaunistele. Niillä ei kalastella Facebook-tykkäyksiä. Lapset riehuvat, sukka on rikki ja ilme tuskainen.

– Valokuvissa näkyvät tiskivuoret ja sekaisin olevat asunnot. Kuvaajat ovat uskaltaneet paljastaa omasta elämästään sellaista, mitä yleensä jokainen salaisi ja peittelisi. On ylitetty häpeän kynnys, mikä on minusta hienoa, Hannamari Shakya sanoo.

– Eihän kotimme ole designkoteja, joissa on aina valkoista ja puhdasta. Todellisuus on yleensä paljon karumpi.

Juttu jatkuu valokuvien jälkeen.

Dokumentaarisen valokuvauksen asiantuntijana Hannamari Shakya painottaa, että arkisten asioiden kuvaaminen on tärkeää.

Nyt kokoon on saatu ainutlaatuista kuvamateriaalia tästä ajasta.

– Valokuvissa on todistusvoimaa. Kun näitä kuvia katsotaan 50 vuoden kuluttua, ne paljastavat, miten todellisuudessa olemme voineet epidemian aikana.

Juttu jatkuu valokuvien jälkeen.

Poikkeustila2020-projektiin tuli runsaassa kahdessa kuukaudessa 15 000 valokuvaa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin osattiin odottaa.

Valokuvat arkistoidaan ja niistä on tarkoitus koota näyttely sekä kirja.

– Minulle tämä on ollut todella tärkeä projekti, valokuvaaja Heli Blåfield sanoo.

Vielä sunnuntaina 31.5. illalla hän ajaa isänsä kotitalolle ja ottaa viimeisen valokuvan isäkuvien sarjaan.

Sen jälkeen, kesäkuun alusta lähtien poikkeusajan rajoituksia Suomessa höllennetään.

– Toivon, että ihmiset löytävät kuvistani samastumispintaa ja heillekin tuttuja ajatuksia siitä, miten haastavaa on ollut elää niin erillään läheisimmistä ja rakkaimmista.

Lisää valokuvia ja tietoa hankkeesta löydät Poikkeustila2020-nettisivuilta täältä.

Lue myös:

Kuvasimme yhdeksän taiteilijaa koronakeväässä: Pelkoa, pysähtymistä ja toivoa toisenlaisesta maailmasta

Museot taltioivat koronaviruskriisin jälkipolville: “Tätä aikaa voi pitää historiallisena käännekohtana”

Komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahaston perustamista koronakriisistä toipumiseen. Rahoja ohjataan niin vihreään kehitykseen, yrityksille, työllisyyteen kuin turismiinkin.

Summasta 500 miljardia on avustuksia jäsenmaille, 250 miljardia lainoja.

Seuraavaksi EU-maat alkavat käsitellä ehdotusta. 27 jäsenmaan mylläyksessä se saattaa muuttua vielä paljonkin.

Lue lisää: Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla, elvytyspaketin olisi pitänyt olla lainapainotteisempi.

Etsimme vastaukset kahdeksaan olennaiseen kysymykseen paketista.

1. Miten EU muuttuu esityksen jälkeen?

On tärkeää huomata, että elpymisrahasto muuttaa EU:ta tiiviimmäksi talousliitoksi ja vie sitä kohti fiskaaliunionia. Jäsenmaat ottaisivat lainaa, jonka ne rahoittaisivat ja takaisivat yhdessä.

Komission valta myös kasvaisi, kun se saisi oikeuden hakea lainaa markkinoilta EU:n nimissä yhteiseurooppalaisten investointien rahoittamiseen.

Jos jäsenmaat hoitaisivat kriisiä kukin erillään, ne pelastaisivat vain omaa talouttaan ja omia yrityksiään. Elpymisrahasto luo tästä syystä eurooppalaista lisäarvoa.

Lue alempaa jutusta, miten elpymisrahasto vaikuttaisi Suomen vastuisiin.

2. Mikä esityksessä on Suomen kannalta olennaista?

Suomi pelkää vastuidensa kasvavan, koska se osallistuisi markkinalainaan perustuvan rahaston takaisinmaksuun muiden EU-maiden tavoin.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 500 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä.

Sen lisäksi Suomelle tulisi myös takausvastuuta. Suomi olisi mukana takaamassa 250 miljardin lainoja, joita osa EU-maista saisi elvytysrahastosta. Summasta Suomen vastuu olisi 4,25 miljardia, jos joku maista jättää lainansa hoitamatta.

Hyötyä koituisi, kun Suomi saisi rahastosta käyttöönsä rahaa investointeihin ja uudistuksiin. Tällä tietoa Suomelle olisi tulossa EU-lähteiden mukaan vähintään 3,5 euroa miljardia puhtaana avustuksena.

Erotus Suomen saamien suorien avustusten ja lainanlyhennysvelvoitteiden välillä olisi siis viisi miljardia euroa. Näitä summia ei kuitenkaan kannata verrata toisiinsa suoraan. Kuvan jälkeen selviää, miksi.

Ensimmäiset lainanlyhennykset mätkähtäisivät vasta vuonna 2028 ja viimeiset 2058. Tulevien seitsemän vuoden aikana lainasta maksettaisiin siis vain korkoja.

Kun EU:n luottoluokitus olisi todennäköisesti parasta AAA-luokkaa, korot olisivat käytännössä olemattomat lähivuosina – jolleivät jopa miinusmerkkiset.

Voisi myös ajatella, että EU-lainat olisivat kuin valtionlainat, joita voi venyttää ja vanuttaa, ja joita ei ääritapauksessa edes makseta takaisin. Valtionlainoja voidaan jälleenrahoittaa uusilla järjestelyillä tulevaisuudessa. Tällöin Suomi ei jäisi kovinkaan pahasti tappiolle.

Pahin vaihtoehto taas on se, että jokin jäsenmaa jättää vastuunsa hoitamatta. Silloin muut joutuisivat maksajiksi. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Kaikkia EU-yhteistyön ja -rahoituksen tuomia hyötyjä ei voi laskea suoraan. Elvytyksen ansiosta Euroopan sisämarkkinoilla kysyntä paranisi. Avustuspaketti hälventäisi myös pelkoja siitä, että EU saattaisi hajota riitoihinsa.

3. Kuinka rahat jaettaisiin eri maiden kesken?

Tämä on ollut Suomelle tärkeää: sekä avustusten että lainojen saamiseen pitää tulla tiukat ehdot. Komission esityksessä ne sidottaisiin taloussääntöjen noudattamiseen ja rakenneuudistuksiin – miten täsmälleen, se selviää vasta jatkoneuvotteluissa.

Kaikki tukirahat ohjattaisiin EU-budjetin kautta, jolloin niiden käyttöä valvoisivat sekä jäsenmaat että EU-parlamentti.

Rahalla yritetään paikata koronakriisin aiheuttamaa talouden romahdusta. Siksi osa paketista jaetaan sillä perusteella, kuinka paljon kunkin maan bruttokansantuote asukasta kohden on kriisisissä romahtanut ja kuinka paljon työttömyys on kasvanut. Komissio on luvannut julkaista tarkempia lukuja torstaina.

Osa rahasta jaetaan muilla perusteilla.

4. Mihin rahat käytettäisiin?

Rahat käytettäisiin erilaisiin investointeihin. EU haluaa elvytysrahalla auttaa siirtymistä digitaaliseen ja ilmastoa vähemmän kuormittavaan talouteen.

Varat jaettaisiin EU:n ohjelmien kautta ja kuten muukin EU-budjetti, Euroopan maat ja EU-parlamentti osallistuisivat koronaelvytyksestä päättämiseen.

5. Tuleeko EU:lle nyt omia veroja?

EU-komissio ehdottaa, että osa unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla rahoituskeinoilla. Ne siis voisivat pienentää jäsenmaiden maksuja unionin kassaan.

Eniten esillä on ollut muovivero, jonka tuotot voisivat olla seitsemän miljardia euroa vuodessa. Jo se yksin riittäisi kattamaan EU-lainan koronmaksut alkuvuosina.

Myös päästökaupan tuloja voitaisiin käyttää lainanlyhennyksiin. Komissio suunnittelee myös hiilitulleja unionin rajoille ja digiveron käyttöönottoa.

Veroista ei kuitenkaan ole vielä EU-maiden yhteistä näkemystä eikä niitä ole valmisteltu. Niistä pitäisi päättää erikseen.

Yhteiset verot syventäisivät unionimaiden integraatiota.

6. Ketkä esitystä vastustavat?

Pohjoisilla mailla eli ennen kaikkea Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Itävallalla on todennäköisesti paljon ehtoja, joita ne esittävät jatkossa. Myös Suomi on ollut vastahankaan avustusten jakamiselle, mutta se on alusta asti ollut kompromissihaluinen.

Viime päivinä myös ainakin Tanska ja Itävalta ovat kertoneet olevansa valmiita neuvottelemaan ja joustamaan.

Pohjoisia maita houkutellaankin elpymisrahaston taakse sillä, että sekä uudesta seitsenvuotisesta budjetista että elpymisrahastosta ohjataan varoja entistä selvemmin ympäristötoimiin ja digitaaliseen kehitykseen.

7. Mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisen eurooppalaisen kannalta?

Suomen viennille ja elinkeinoelämälle olisi myrkkyä, jos Etelä-Euroopassa puhkeaisi investointilama. Se leviäisi myös pohjoiseen talouden sidonnaisuuksien kautta.

Näin koronasta pahiten kärsineiden alueiden talouskriisi vaikuttaisi myös suomalaisten työllisyyteen ja yritysten menestykseen.

Kun tukia on tarkoitus ohjata digitalisaatioon ja ympäristöongelmien ehkäisyyn, suomalaiset voivat hyötyä, koska meillä on alan osaamista.

8. Mitä yhteisiä tukipaketteja on jo olemassa?

Euromaat ovat jo aiemmin sopineet yhteisestä koronarahoituksesta.

Siinä on kolme elementtiä: työttömyysvakuutusrahasto, Euroopan investointipankin yritystuet ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) käyttäminen sellaisten menojen lainoittamiseen, jotka liittyvät terveydenhuoltomenojen kasvuun.

Lisäksi Euroopan keskuspankki on käynnistänyt laajan elvytyksen, jossa se ostaa valtionlainoja markkinoilta ja tarjoaa pankeille edullista lainaa.

Suomi ja suomalaiset yritykset voivat saada näiden välineiden kautta lainaa. Samalla Suomen vastuut kasvavat, koska Suomi on mukana takaamassa myönnettäviä lainoja.

Ennen tänään julkaistua pakettia Suomen yhteenlasketut vastuut ovat noin 13 miljardia euroa.

Myös Euroopan keskuspankki elvyttää koronasta toipuvaa eurotaloutta. Se on jo käynnistänyt muun muassa 750 miljardin euron pandemiaosto-ohjelman, jonka kautta se ostaa lähinnä valtionvelkaa jälkimarkkinoilta.

Aiheesta lisää:

Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei suhtaudu lämpimästi EU:n komission esitykseen uudesta elpymisrahastosta.

– En usko, että malli tällaisenaan menee läpi, Kulmuni arvioi Ylen A-studiossa.

– Ei ole kenenkään syy, että koronavirus täällä on, mutta on tärkeää, ettei EU:ssa kriisin varjolla nyt tehdä muutoksia, joilla ei ole legitimiteettiä.

Kulmuni muistuttaa, ettei hallitus ole vielä muodostanut virallista kantaansa komission esitykseen. Kulmunin mukaan kanta muodostetaan ensi viikolla.

– Hallituksessa eri puolueilla on totta kai omia kantojaan, Kulmuni toteaa.

– Suomelle on ollut tärkeää, että tuen malli on ollut lainapainotteinen, Kulmuni kuvaili Suomen linjaa.

Kulmuni korosti, ettei EU:n jäsenmaiden vastuuta talouspolitiikastaan pidä murentaa.

– Meille säännöt ovat keskeisiä ja se, että niitä noudatetaan. Se että ollaan nyt tässä tilanteessa tarkoittaa, ettei niitä sääntöjä ole kaikkialla noudatettu.

Asiantuntija: "Aika iso loikka liittovaltion suuntaan"

Myös Suomen perustuslaki voi asettaa haasteita EU:n elvytyspaketin hyväksymiselle, muistuttaa A-studiossa vieraillut eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

– On muistettava, että Suomen perustuslaki on aika tiukka, ja monet Suomen aiemmista kannoista ovat pohjautuneet juuri perustuslain tulkintaan, Leino-Sandberg toteaa.

– Perustuslain mukaan hallituksella on velvollisuus taata kansalaisille tietyt taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Kysymys on, että kun EU-tason vastuita alkaa kertyä, pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan?

–Yhteinen velka roikkuu mukana 30–40 vuotta ja sitä on myös aika helppo lisätä. Sen takia voi olla hyvin vaikea määritellä, mikä Suomen vastuu potista oikeasti on, Leino-Sandberg pohtii.

Leino-Sandberg kyseenalaistaa myös sen järjestyksen, jolla EU suunnittelee muutoksia rakenteisiinsa.

–Aika iso loikka liittovaltion suuntaan tässä otettaisiin. Meillähän on EU:n perussopimukset, joissa lähdetään siitä, että toimintaa ei rahoiteta velaksi. Tätä ollaan nyt aika kevyellä ja nopealla poliittisella päätöksellä pyörtämässä. Tätä periaatteen pyörtämistä komissio ei tänään perustellut laisinkaan, Leino-Sandberg kritisoi.

– Yleensä liittovaltioilla on velanottoa vastaan veronkanto-oikeus, jota EU:lla ei ole. Samoin on hyvin pitkälle integroitu poliittinen järjestelmä, joka tukee tätä liittovaltiota ja mahdollistaa sen, että päätöksenteko on demokraattista. EU:ssa tällaista ei ole, hän jatkaa.

– Ajatus siitä, että lähdetään liittovaltion suuntaan velan kautta, on huomattavan pelottava.

Lue lisää:

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"

Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla komission ehdotuksesta: Elpymisrahaston olisi pitänyt olla lainapainotteisempi

Huhtikuun alusta asti suljetut ja vain noutoruokaa myyneet ravintolat ja kahvilat voivat avata ovensa maanantaina. Tähän saakka hallituksen koronarajoitukset ovat olleet koko maassa samat lukuun ottamatta Uudenmaan maaliskuun lopussa alkanutta liikkumisrajoitusta.

Nyt perustuslakivaliokunta on kuitenkin tiukkasanaisesti sitä mieltä, että kun esimerkiksi ravintoloita avataan, tautitilanteen alueelliset erot on otettava huomioon.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen (kok.) mukaan perustuslakivaliokunta on muistuttanut päätösten alueellisista perusteluista jo edellisviikkoina, mutta maanantain kokouksessa vaatimus kirjoitettiin valiokunnan lausuntoon entistä jyrkempänä.

– Tämä alueellinen porrasteisuus on ihan ytimessä siinä, että onnistuuko Suomi samaan aikaan torjumaan tautia ja minimoimaan talouden alamäkeä, Häkkänen tähdentää.

Häkkäsen mukaan rajoituksia ei voida soveltaa sellaisilla alueilla, joilla se ei ole enää välttämätöntä.

Suomen 21 sairaanhoitopiiristä kymmenessä ei ole ollut viimeisen viikon aikana yhtään koronatartuntaa. Tautitapaukset keskittyvät vahvasti Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.

Maanantaina terasseille

Hallitus esittää, että "ravitsemisliikkeiden lähes kaiken toiminnan kattanut väliaikainen kielto loppuu" maanantaina eli 1. kesäkuuta. Lakiteknisesti muutosehdotus tehdään tartuntatautilain väliaikaisena muutoksena.

Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, jonka mietinnön eduskunta tiistai-iltana hyväksyi.

Nyt perustuslakivaliokunnassa ja oikeusoppineiden joukossa ollaan hämmentyneitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan oikeudellisesta linjauksesta, joka poikkeaa perustuslakivaliokunnan kirjauksista.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on ongelmallinen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa ristiriitainen.

Hallituksen suunnitelmissa ravintolat ja kahvilat saisivat avata ovensa rajoituksin ensi maanantaina. Rajoitukset koskevat aukioloa eli tarjoilun on loputtava klo 22 ja ravintolan oltava tyhjä klo 23. Sisätiloissa asiakkaita saa olla puolet normaalimäärästä, mutta terasseilla asiakasmäärää ei rajoiteta. Turvavälejä on noudatettava ravintolassakin ja rajoituksista lipsuminen voi sulkea ravintolan kuukaudeksi.

Samalla kun pääministeri kertoi ravintoloiden osittaisesta avaamisesta, hän kertoi myös, että avaamisen seurauksia tarkastellaan ensi kerran vielä ennen juhannusta.

Pääministerin esityksestä sai sen käsityksen, että avaamispykälät ovat samat koko maassa.

Häkkäsen mielestä alueelliset erot on otettava huomioon heti. Se, noudattaako hallitus perustuslakivaliokunnan tiukkoja nuotteja, selviää perjantaina, kun se antaa asiaan liittyvän asetuksen. Se ei enää tule eduskuntaan. Oikeudellisesti kiintoisa on oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanta asiaan.

Yhteisöpalvelu Twitterin päätös puuttua valheellisen tiedon levittämiseen on hyväksi demokratialle ja julkiselle keskustelulle, sanoo Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus.

– Pitkään on odotettu, että suuret teknologiayritykset alkaisivat kiinnittää enemmän huomiota niiden alustoilla levitettävään disinformaatioon. Tämä on mielestäni hyvää kehitystä ja toivon, että muutkin yritykset menisivät tähän suuntaan, Isotalus sanoo.

Twitter lisäsi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tviitteihin merkinnän, jossa kehotetaan lukijaa tarkistamaan siinä esitetyt faktat.

Merkintä koski kahta tviittiä, joissa Trump väitti postitettavien äänetyslippujen johtavan petolliseen lopputulokseen vaaleissa.

Myöhemmin Trump syytti Twitteriä sananvapauden rajoittamisesta ja uhkasi yritystä voimakkaalla sääntelyllä tai jopa sulkemisella.

Yritykset kovassa paineessa

Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallista väärän tiedon levittämistä. Esimerkiksi koronaviruksesta on tämän kevään aikana levitetty runsaasti disinformaatiota.

Sosiaalinen media on osoittautunut tehokkaaksi kanavaksi väärän tiedon levittämiseen. Yritykset eivät ole aiemmin juurikaan puuttuneet niiden alustoilla julkaistavaan sisältöön.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola arvioi Twitterin ja Facebookin olleen jo pitkään kovassa paineessa niiden kautta välitettyjen viestien faktantarkistuksen suhteen.

– On vähän ihmeellistä, että tämä tulee vasta nyt ja näin pienessä mittakaavassa. Paine on kuitenkin ollut niin raju, Kantola sanoo.

Twitterin puuttumista Trumpin viestintään voi pitää yhtäältä perusteltuna, mutta se herättää myös paljon kysymyksiä.

Jos yhtiö toimisi johdonmukaisesti, sitä voisi vaatia liittämään huomautuksia myös muihin lukemattomiin presidentin todistetusti perättömiin viesteihin tai vaihtoehtoisesti sulkemaan koko tilin.

Kantola arvioi, ettei Twitter kuitenkaan halua lähteä näin laajoihin jatkotoimiin.

– Ehkä tämä oli tämmöinen symbolinen ulostulo, hän veikkaa.

Väärä tieto uhkaa demokratiaa

Puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen mukaan disinformaatio on haitaksi demokratialle ja julkiselle keskustelulle.

– Aika paljon on puhuttu siitä, kuinka keskustelun sävy on mennyt ikäväksi. Osa ihmisistä on sen takia kyllästynyt käymään keskustelua sosiaalisessa mediassa, Isotalus sanoo.

Disinformaation määritteleminen ei aina ole yksiselitteistä. Isotaluksen mukaan on hankala kysymys, kuka saa päättää, millä perusteilla viesti on disinformaatiota.

– Siinä saatetaan tehdä virheitä, tekee ratkaisun sitten tekoäly tai ihminen.

Onnistunut ja perusteltu puuttuminen disinformaatioon voi kuitenkin edistää rakentavaa julkista keskustelua.

– Sitten voidaan keskittyä asiakysymyksiin eikä tarvitse käyttää aikaa siihen, että torjutaan väärää tietoa, Isotalus sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Twitter puuttui ensimmäistä kertaa Trumpin tviitteihin – presidentin mukaan yhtiö sekaantuu vaaleihin

"En ole koskaan nähnyt minkään yksittäisen uutisen ympärillä näin paljon misinformaatiota" – somessa leviävät nyt valheelliset kauhutarinat koronasta

Valheenpaljastaja: Tervetuloa infodemian aikaan! Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon

Britannian pääministeri Boris Johnson tapaa EU-johtajien kanssa kesäkuussa, kertoo brittilehti the Times.

Britannian pääneuvottelija David Frost kertoi the Timesille, että Johnsonin on määrä tavata Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa. Tapaamisessa on tarkoitus arvioida brexit-neuvottelujen tilaa.

Frostin mukaan brexitin siirtymäkauden jatko ei ole mahdollista enää tämän vuoden päätyttyä. Iso-Britannia erosi EU:sta tammikuun viimeinen päivä, mutta siirtymäkaudeksi sovittiin aika vuoden loppuun saakka. Tuona aikana olisi tarkoitus päästä sopuun ainakin vapaakauppasopimuksesta.

Neuvottelut umpikujassa

Neuvottelut Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta ovat edenneet kompuroiden. Britannian pääneuvottelija David Frost ja EU:n Michel Barnier kertoivat kumpikin tahoillaan toukokuun puolivälissä, että pääkysymyksissä ei tuolloin juuri edistytty.

Uuden suhteen neuvotteluissa on tarkoitus sopia muun muassa siitä, miten kauppasuhteet jatkossa järjestetään. Keskeinen kiistakysymys on se, missä määrin Britannian tulisi sitoutua EU-sääntelyyn.

EU tahtoo säilyttää EU-sääntöjen takaamat tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Britannialle tällainen sitoumus ei käy, vaan maa haluaisi karistaa jaloistaan kaikenlaisen EU-sääntelyn.

Frostin mukaan EU:n vaatimus sääntelyyn sitoutumisesta on esteenä neuvottelujen etenemiselle.

Lue myös:

Britannia ilmoitti laajan suunnitelmansa tullien leikkaamisesta(19.5.)

Britannian ja EU:n neuvotteluissa vain vähän edistystä - suurena kompastuskivenä EU-sääntelyyn sitoutuminen(15.5.)

Kolme kuukautta, sata tuhatta kuollutta. Koronavirukseen Yhdysvalloissa kuolleiden määrä on niin suuri ja kasvanut niin nopeasti, että lukua on vaikea käsittää.

Uhrilukuun voi hakea ontuvasti mittasuhteita vaikka siten, että Yhdysvaltoihin olisi tehty WTC-isku kuluneen kolmen kuukauden aikana noin joka kolmas päivä.

Koronaviruskuolemat jäävät kuitenkin terrori-isku-uhreja näkymättömämmiksi. Ihmiset kuolevat koronaan sairaaloissa ja hoitolaitoksissa eristyksissä. Viruksen leviämisvaaran vuoksi läsnä ei ole edes omaisia, puhumattakaan tv-kameroista.

Kriisitietoisuutta ei tarvitse kansalle erikseen tähdentää, kun se näkee matkustajakoneen iskeytyvän pilvenpiirtäjään. Mutta kun näkymätön virus iskee, valtiojohdolta tarvittaisiin päättäväisiä ja johdonmukaisia otteita tilanteen vakavuuden iskostamiseksi kansalaisten tajuntaan.

Yhdysvalloissa näitä otteita ei ole näkynyt. Päinvastoin presidentti Donald Trump vähätteli ensin koronan uhkaa ja arveli sen katoavan itsestään ilmojen lämmitessä. Kun toisin kävi, Trumpin hallinnossa alkoi paikoin kaoottinen kriisinhoito.

Presidentti on ehtinyt uskotella kansalaisille totuudenvastaisesti, että kaikki koronatestin haluavat sen saavat. Lisäksi presidentti on markkinoinut koronan nitistämiseen tieteellisesti todistamattomia tai suorastaan hengenvaarallisia keinoja.

Trump on luonnehtinut itseään sota-ajan presidentiksi, mutta osavaltiot ovat silti jääneet hoitamaan kriisiä ilman vetovastuun ottajaa Valkoisesta talosta. Suojavälinemarkkinoilla osavaltiot ovat kilpailleet toisiaan vastaan.

Lue lisää: Viisi syytä miksi koronataisto takkuaa Yhdysvalloissa: Osavaltiot kilpailevat suojavarusteista, testipulan takia viranomaiset toimivat osin sokkona, osa sairastuneista menee töihin.

WTC-iskujen jälkeen koko Yhdysvallat lähti terrorismin vastaiseen sotaan. Sen sijaan taistoa koronaa vastaan käydään 50 eri komentajan voimin ja vaihtelevin strategioin.

Toki tartuntatilanne ei ole koronakriisin aikana kaikkialla Yhdysvalloissa sama samaan aikaan, mutta viruksen toiminta ei muutu osavaltion rajalla. New Yorkin kuvernööri varoitti epidemian myrskyn silmässä ollessaan, että se mikä tänään on New Yorkissa, on huomenna muualla.

Tuo huominen on nyt. Pandemian keskus on siirtynyt New Yorkista etelämmäksi ja keskemmälle. Tartunnat kasvavat nyt noin tusinassa osavaltiossa, muun muassa Alabamassa, Floridassa, Georgiassa. Koronarajoituksia ollaan tästä huolimatta vaiheittain purkamassa jokaisessa 50 osavaltiossa.

Presidentti Trump on patistanut avaamaan taloutta, kouluja ja kirkkoja. Fox-kanavalla Trump arvioi, että demokraatit haluavat pitää taloutta kiinni heikentääkseen hänen asemiaan marraskuun vaaleissa.

Samoja tilannetulkintoja on kuultu Trumpin kannattajienkin joukosta. Onpa heissä niitäkin, jotka uskovat koronaan kuolleiden määrää liioitellun.

Myös suojamaskien käytössä poliittiset jakolinjat näkyvät. Presidentti itse ei ole halunnut hengityssuojaa pitää terveysviranomaisten ohjeista huolimatta. Sen sijaan demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden on käyttänyt maskia.

Koronakriisin politisoituminen on huono uutinen terveysviranomaisille, jotka ovat muistuttaneet turvavälien ja suojamaskien käytön tärkeydestä myös talouden avaamisen vaiheessa.

Jos pandemiaan vastaamista alkaa ohjata enemmän poliittinen kuin kansanterveydellinen etu, voittaja on viime kädessä virus.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Lue Lisää:

Presidentti Trump haluaa lapset kouluun asiantuntijan vastalauseista huolimatta

Yhdysvaltain johtava asiantuntija varoittaa koronarajoitusten liian nopeasta purkamisesta: "Seuraukset voivat olla erittäin vakavat

Trump kutsuu koronaa hyökkäykseksi ja syyttää Kiinaa, joka ei pysäyttänyt tautia: "Pahempi kuin Pearl Harbor, pahempi kuin World Trade Center"

Yhdysvaltojen oli määrä lähettää torstaina ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen astronautteja avaruusasemalle, mutta avaruuslento peruuntui huonojen sääolosuhteiden vuoksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Lähtölaskenta peruttiin vain 17 minuuttia ennen h-hetkeä. Vielä 15 aiemmin uutistoimisto AFP kertoi, että lento toteutuu. Seuraava mahdollinen laukaisupäivä on lauantaina.

Crew Dragon -kapseli piti laukaista Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta kello 23.33 Suomen aikaa. Mukana olisi ollut kaksi astronauttia: Robert Behnken ja Douglas Hurley. Matkan määränpää oli kansainvälinen ISS-avaruusasema.

Mikäli laukaisu olisi onnistunut Yhdysvallat olisi paikannut samalla avaruushistoriassaan aukon, joka syntyi yhdeksän vuotta sitten, kun sen avaruussukkulaohjelma päättyi

Dragon ja sen Falcon 9 -kantoraketti ovat yhdysvaltalaisia, ja ne on valmistanut miljardööri Elon Muskin SpaceX-yritys.

Lue lisää:

Yhdysvallat palaa lennättämään ihmisiä avaruusasemalle – Nasan astronauteille on ostettu yhdeksän vuotta kyyti Venäjältä

Ekonomisti Bengt Holmströmin mukaan koronakriisi on Yhdysvalloissa vakava, ja kriisitietoisuus vaikuttaa olevan Suomea paremmalla tasolla. Ihmiset esimerkiksi käyttävät maskeja ja välttelevät julkista liikennettä.

– Varovaisuus on lisääntynyt koko ajan. Pelko on tullut suuremmaksi ja suuremmaksi tekijäksi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että etelässä avattiin ravintolat, ja niiden kysyntä on tällä hetkellä vain 25 prosenttia, Yhdysvalloissa asuva taloustieteen professori Holmström toteaa.

Koronavirus on iskenyt pahasti maan talouteen. Etenkin työttömyysluvut ovat hurjat, ja ne vain kasvavat. Holmström mainitsee Yhdysvalloista myös talousluvun, jota kuvailee järkyttäväksi.

– Ennustetaan, että ensi neljänneksellä bruttokansantuote laskee melkein 40 prosenttia. Työttömyyden ennustetaan nousevan 25–30 prosenttiin.

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista työttömyysturvaa kuin Suomessa. Holmströmin mukaan kansa toivoo yhteiskunnalta tukea, mutta ihmisten ensisijainen toive on päästä töihin.

– Talous avataan sen takia, jotta ihmiset pääsisivät töihin – ei niinkään, jotta ihmiset pääsisivät rannoille juhlimaan tai ravintoloihin syömään. Ihmisillä on valtava tarve tehdä töitä ja ansaita omat rahansa. Täällä kulttuuri ei ole tukien varassa.

Ihmisille pakko antaa mahdollisuus palata töihin

Holmström sanoo, että Yhdysvalloissa paine avata yhteiskuntaa voi olla Suomea suurempi. Taustalla on myös poliittinen paine.

– Presidentti Trump ei haluaisi mennä vaaleihin tällaisessa tilanteessa.

Vaikka Yhdysvallat on Holmströmin mukaan työstä erityisen riippuvainen, yhteiskunnan avaaminen ei silti ole itsestäänselvyys.

– Yhdysvallat on puun ja kuoren välissä. Epidemia on edelleen hankalassa pisteessä, ja silti on pakko avata nämä portit ja päästää ihmiset töihin. Sitähän ei tiedä, menevätkö ihmiset. Varovaisuus voi olla niin vahva, että monilla aloilla työn ja tuottavuuden kasvua ei tulla näkemään.

Holmströmin mukaan Yhdysvallat voi toimia Suomelle varoittavana esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua, jos varautuminen pandemiaan on heikkoa.

– Sehän on mahdollista, että tämä tauti tulee takaisin syksyllä. Siinä mielessä voi ottaa oppia sekä Euroopan että yleensä maailman tilanteesta, millä tavalla siihen on valmistauduttava. Pelko on niin suuressa roolissa tässä, ja mielestäni koko peli muuttuisi, jos pelko voitaisiin poistaa.

Holmströmin haastattelun voi katsoa illan A-studiossa, jossa keskustellaan laajemmin Yhdysvaltojen talouskurimuksesta.

Lue myös

Korona jakaa Yhdysvallat tavalla, joka nolottaa jopa ammattisijoittajaa: Miljoonat jäävät työttömiksi samalla, kun varakkaiden osakesalkut lihovat

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on niin heikko?

Melania Trump valistaa maskeista, kun presidentti napsii malarialääkettä – Valkoisen talon isäntäpari eri linjoilla koronaviruksesta

Suomen luultavasti tunnetuin seksuaalisuuden tutkija, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on myrskyn silmässä oman ammattikuntansa keskellä.

Eilen tiistaina seksuaaliterapeutti Marja Kihlström avautui kokemuksistaan Instagramissa. Hän kirjoitti, miten Osmo Kontula oli käyttäytynyt, kun Kihlström oli valittu seksologisen seuran puheenjohtajaksi vuonna 2017.

– Hallituksen kokouksissa hänen asenteensa tuntui vähättelevältä ja häiritsi työtäni. [...] Hän huusi minulle puhelimessa useamman minuutin niin että kollegatkin työpaikallani kuulivat. [...] Päädyin luopumaan tehtävästäni puheenjohtajana, sillä koin, etten voi tehdä työtäni kunnolla, Kihlström kirjoittaa.

Sex Tape -tv-ohjelmastakin tunnettu Kihlström kertoo vaienneensa vuosia tavasta, jolla Kontula häntä kohtaan käyttäytyi, koska pelkäsi pilaavansa uransa seksologina. Nyt hän sanoo rohkaistuneensa voidakseen puhua sukupuolittunutta syrjintää vastaan.

Kihlströmin Instagram-kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Kontula kiistää väitteet, seksologit tukevat Kihlströmiä

Yle tavoitti Osmo Kontulan. Hän kertoo pitävänsä asiaa surullisena ja sanoo, etteivät Marja Kihlströmin Instagramissa kuvailemat tapahtumat pidä paikkaansa.

– Olen ollut hyvin pitkään seuran hallituksessa ja puheenjohtajanakin. Lähes koko tuon ajan melkein kaikki muut aktiivit ovat olleet naisia, ja joukossa on ollut paljon nuoria naisia. Siinä mielessä on kummallinen väite, että tässä olisi tapahtunut sukupuolisyrjintää. Naisille ovat aina olleet portit avoinna, myös puheenjohtajan tehtäviin.

Yle tavoitti myös Suomen seksologisen seuran nykyisen puheenjohtajan Tiina Vilposen, joka tukee Kihlströmin tarinaa.

– Tunnistan Kihlströmin kertoman Kontulasta, ja tiedän, että on useita muita, jotka ovat joutuneet kokemaan samaa. Omasta puolestani en voi hyväksyä käytöstä, jonka Kihlström nostaa esille. Olen tiennyt kohtelusta vuosia, mutta olen kunnioittanut Kihlströmin halua vaieta siitä.

Suomen seksologisen seuran johto julkaisi keskiviikkoiltana avoimen kirjeen Kihlströmin tueksi.

– Me emme hyväksy Osmo Kontulan käytöstä, emmekä hyväksy sitä, että hän valehtelee ja peittelee tekojaan. Asia on noussut esille vasta nyt, koska Kontulan valta seksologian kentällä on ollut niin suuri, kirjeen allekirjoittajat sanovat.

Kiista oikeudessa seuran ja Kontulan välillä

Kontulan ja seksologisen seuran väleistä käydään myös oikeutta.

Seura päätyi erottamaan Osmo Kontulan yhdistyksen jäsenyydestä viime joulukuussa, ja tilanteesta on sittemmin kiistelty asianajajien välityksellä. Oikeustoimista kertoi viikko sitten muun muassa Ilta-Sanomat.

Marja Kihlströmin kuvailemat tapahtumat ja Kontulan erottaminen eivät liity toisiinsa, seuran puheenjohtaja Tiina Vilponen kertoo Ylelle.

Vilposen mukaan erottamisen syyt eivät liity epäasialliseen kohteluun seuran sisällä eivätkä Kihlströmin mainitsemaan sukupuoliseen syrjintään.

Osmo Kontula ei halua julkisesti kommentoida erottamisensa syitä.

– En halua lähteä sellaiselle ikävälle tielle niin kuin jotkut ovat lähteneet. Ymmärrän, että viimeaikaisilla julkisilla keskusteluilla yritetään painostaa minua ja henkilöitä, jotka ovat laajalla rintamalla asettuneet tukemaan minua. Tämä on ikävä yritys vaikuttaa muiden mielipiteisiin.

Erottamisen perusteet eivät ole vielä julkisia, sillä asian käsittely on kesken. Kontula on jättänyt erottamisestaan kanteen käräjäoikeuteen, eikä seura ole vielä vastannut kanteeseen.

Lue lisää:

Henkilökuva: Osmo Kontula – Mies, joka puhuu sängyssä

Koronapandemia on aiheuttanut tytöille ja naisille ympäri maailman merkittäviä vaikeuksia huolehtia kuukautisterveydestä, lastenoikeusjärjestö Plan International kertoo raportissaan.

Ongelmia aiheuttaa muun muassa pula kuukautissuojista. Yli 70 prosenttia vastanneista kertoi, että kuukautissiteistä ja tamponeista on ollut niukkuutta koronapandemian aikana.

Tiedot perustuvat kyselyyn, jonka järjestö teetti terveysammattilaisilleen 30 maassa ja lähes jokaisella mantereella.

Suojien hinnat ovat nousseet

Plan Internationalin kuukautisterveyden asiantuntijat raportoivat kyselyssä muistakin vakavista ongelmista.

Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että kuukautissuojien hinnat ovat kohonneet merkittävästi. Samalla moni perhe on menettänyt tulonsa pandemian takia, ja siksi tytöillä ja naisilla on aiempaa vähemmän rahaa hankkia kuukautissuojia.

Yli puolet kertoo, että sanitaatiossa ja hygieniatasossa on vakavia puutteita. Lisäksi tietoa kuukautisista on vaikea saada laajamittaisten eristystoimien vuoksi.

– Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat tytöt joutuvat olemaan ilman kuukautissuojia. Monet turvautuvat nyt epähygieenisiin vaihtoehtoihin, kuten rätteihin ja kasvien lehtiin, jotka voivat aiheuttaa tulehduksia, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo tiedotteessa.

"800 miljoonalla kuukautiset joka päivä"

Plan toteaa monien kuukautisterveyteen liittyvien ongelmien olleen olemassa jo ennen koronakriisiä, mutta puutteet näyttävät pahentuneen viime kuukausien aikana.

– Kuukautiset eivät jää tauolle pandemian ajaksi, vaan joka päivä 800 miljoonalla ihmisellä on kuukautiset. Niistä huolehtiminen turvallisesti ja ihmisarvoisesti on muuttunut tänä keväänä paljon vaikeammaksi, Heinänen sanoo.

Plan International vetoaa hallituksiin ja terveysalan toimijoihin, jotta ne ryhtyisivät kiireesti tukemaan tyttöjä ja naisia huolehtimaan kuukautisistaan turvallisesti, hygieenisesti ja arvokkuutensa säilyttäen.

Kunta-alan pitkään jatkuneissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos.

Neuvottelutulos etenee seuraavaksi liittojen hallintojen käsittelyyn. Tuloksesta kerrotaan tämän jälkeen enemmän.

Liitot viestittivät kuitenkin jo keskiviikkoiltana, että neuvottelutulos on niin kutsutun yleisen linjan mukainen. Kiky-tunnit poistuvat ja palkankorotukset noudattavat Teknologiateollisuuden ja muiden vientialojen sopimusten tasoa.

Lisäksi neuvottelijat sopivat erillisestä sote-alan työehtosopimuksesta, joka on ollut erityisesti hoitajaliittojen vaatimus.

Kunta-alan sopimusten piirissä on yli 420 000 palkansaajaa, ja ne kattavat niin opettajat, lääkärit, hoitajat kuin esimerkiksi kirjastotyöntekijät ja laitoshuoltajatkin.

Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset umpeutuivat maalis-huhtikuun vaihteessa. Ala on ollut sen jälkeen sopimuksettomassa tilassa, mutta vanhoja sopimuksia on noudatettu niin kutsutun jälkivaikutuksen perusteella.

Työtaisteluja ei kunta-alalla koronakeväänä nähty.

Hallinnot koolla huomenna

Liittojen hallinnot ovat koolla käsittelemässä neuvottelutulosta huomenna iltapäivällä, pääsääntöisesti noin klo 14 aikaan.

– Homma etenee siten, että huomenna torstaina neuvottelutulos esitellään Tehyn päättäjille. He tekevät tarvittavat päätökset, twiittasi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Osalla liitoista varsinaisen päätöksen tekee hallitus, osalla valtuusto.

Kunta-alan sopimuksesta neuvottelee työnantajia edustavan Kuntatyönantajien (KT) kanssa kolme pääsopijajärjestöä, joihin kuuluu useampi ammattiliitto. Se tarkoittaa, että neuvottelutulos on käsiteltävänä huomenna peräti kuudessa paikassa.

Vihreää tai punaista valoa odotetaan siis KT:n valtuuskunnasta, akavalaisia liittoja edustavan JUKOn hallituksesta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n valtuustosta, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn valtuustosta, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin hallituksesta sekä Tehyn valtuustosta.

JUKOn Löfgren: ”Tämä on jo puoli voittoa”

Hallintojen on vielä mahdollista hylätä neuvottelutulos, mikäli se ei ole liiton päätöksentekijöille mieleinen. Neuvottelijat olivat tästä huolimatta jo keskiviikkoiltana hyvin helpottuneita.

– Minulla on todella helpottunut olo, että saimme tämän tähän asentoon. Kyllä se tässä kohtaa tarkoittaa sitä, että jokainen tulee esittämään hallinnoissa tämän hyväksymistä. Se on jo puoli voittoa, sanoo JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren Ylelle.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen.

– Neuvottelutulos on pitkän, sitkeiden sovittelujen ja neuvottelujen jälkeen saavutettu. Kaksi neuvottelujärjestöä oli kokoajan valmiit sopimaan, yhden kanssa oli vähän nihkeämpää. Olin tyytyväinen, että Kuntatyönantajien johdolla päästin lopulta tähän.

Työnantajien Jalonen: Laajin koskaan tehty ratkaisu kunta-alalla

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kuvailee neuvottelutulosta yhdeksi laajimmista ratkaisuista, mitä kunta-alalla on koskaan tehty.

– Tämä oli todella vaativa kokonaisuus. Pidän tärkeänä sitä, että osapuolet löysivät lopulta ratkaisun näihin hyvinkin kimurantteihin kysymyksiin, Jalonen sanoo.

Samaan aikaan jo valmiiksi vaikeiden neuvotteluiden kanssa päälle iski koronakriisi ja neuvotteluita siirryttiin käymään etänä.

– Se ei helpottanut neuvottelutilannetta. Tuskin koskaan tämäntyyppistä neuvotteluprosessia on kunta-alalla käyty.

Kunta-alalla on väännetty työehdoista koko kevään. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala teki alalle sovintoesityksen ennen vappua, mutta se kaatui hoitajaliittojen vastustukseen.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo neuvottelutuloksen olevan pitkälti samanlaisen, kuin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa ei voi olla muuta kuin iloinen ja hymyillä sen puolesta, että tällaiseen ratkaisuun päästiin vielä ennen kuin syksy tulee. Voisi sanoa, että tämä on pieni ihme, että sopimus syntyi. Kuntatalous on huonossa kunnossa, Niemi-Laine arvioi.

Mutkikkaat neuvottelut ovat kiristäneet myös työntekijäjärjestöjen välejä. Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat olleet napit vastakkain muiden työntekijäjärjestöjen kanssa.

– Kyllähän tässä ihan turhia mutkia on ollut matkassa. Toivoisi, että kaikilla olisi neuvottelutaitoa tulevaisuudessa. Jokaisella on varmasti yhteinen näkemys siitä, että kuntatyöntekijöiden asialla tässä ollaan, Niemi-Laine sanoo.

Yle kertoi eilen, että neuvotteluissa on viime aikoina edistytty ja sopu saattaisi olla pian lähellä. Tänään illalla KT teki pääsopijajärjestöille sopimusesityksen, johon se odotti kieltävää tai myöntävää vastausta klo 21:een mennessä.

Juttua päivitetty klo 21.36 tiedolla neuvottelutuloksen syntymisestä. Täydennetty kommenteilla klo 22.07 ja 22.52.

Voit keskustella aiheesta huomiseen 28. toukokuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Kunta-alan neuvottelut jatkuvat tänään ja huomenna – liitot varautuvat mahdollisen neuvottelutuloksen käsittelyyn vielä tällä viikolla

Analyysi: Kunta-alan neuvottelut ajautuivat umpikujaan ja saivat aikaan somesodan liittojen välille

Hoitajat hylkäsivät kunta-alan sovintoehdotuksen – Tehyn Rytkönen: "Se oli kautta linjan huono esitys"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoittaa pian presidentin asetuksen liittyen sosiaalisen median yhtiöihin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Valkoisen talon tiedottaja Kayleigh McEnany kertoi asiasta toimittajille Yhdysvaltain presidentin lentokoneessa Air Force Onessa varhain torstaiaamuna Suomen aikaa. Presidentti ja toimittajakunta olivat matkalla Floridasta Washingtoniin.

Asetuksen sisällöstä ei ole kerrottu yksityiskohtia. CNN:n Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Jim Acosta kertoi Twitterissä, että Trumpin on määrä allekirjoittaa asetus torstain aikana.

Trump uhkasi sosiaalisen median yrityksiä keskiviikkona voimakkaalla sääntelyllä tai jopa sulkemisella. Hänen mukaansa ne pyrkivät vaientamaan konservatiivien äänet kokonaan.

– Emme voi antaa sen tapahtua, Trump kirjoitti twiitissään.

Viestipalvelu Twitter lisäsi tiistaina kahteen Trumpin julkaisemaan twiittiin merkinnän, jossa viestien sisältöjen kerrotaan olevan perättömiä. Sininen linkki viestin perässä kehottaa lukijoita tarkistamaan faktat Trumpin esittämistä väitteistä.

Presidentti väitti viesteissään, että postitse lähetettävät äänestysliput johtavat vaalituloksen manipulointiin. Postitse äänestämisen lisääminen on Yhdysvalloissa kuuma poliittinen kysymys, sillä sen arvioidaan lisäävän äänestysaktiivisuutta ja hyödyttävän siten demokraattista puoluetta.

Yhdysvaltalaisen kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia puolustavan järjestön American Civil Liberties Unionin ACLU:n vanhempi lakimies Kate Ruane sanoi uutistoimisto AFP:lle, että Trumpilla ei ole mitään oikeuksia säännellä Twitteriä.

– Perustuslaki selvästi kieltää presidenttiä toimimasta sitä vastaan, että Twitter paljastaa hänen julkeat valheensa postiäänestyksestä.

Trump reagoi Twitterin toimiin julkaisemalla yhtiön alustalla viestejä, joissa hän väittää yhtiön sekaantuvan marraskuun presidentinvaaleihin.

– Twitter yrittää tukahduttaa täysin sananvapauden, ja presidenttinä en aio sallia tätä, presidentti kirjoitti.

Twitteriä on syyllistetty usein siitä, että se ei puutu Trumpin tai muiden poliittisten johtajien levittämiin harhaanjohtaviin tai valheellisin viesteihin.

Mikä on Yhdysvaltain presidentin asetus?

Yhdysvalloissa presidentin on mahdollista antaa presidentin asetuksia (Executive order), joilla annetaan toimintaohjeita hallinnon virastoille. Ainoastaan istuva presidentti voi kumota olemassa olevan presidentin asetuksen. Esimerkiksi presidentti Trump aloitti virkakautensa kumoamalla useita edeltäjänsä Barack Obaman asetuksia.

Asetukset eivät kuitenkaan ole sama asia kuin lainsäädäntö, josta huolehtii maan kongressi. Kongressi taas ei voi kumota presidentin asetusta, mutta se voi säätää lain, jolla voidaan vaikeuttaa tai jopa tehdä mahdottomaksi toteuttaa presidentin asetus, kerrotaan Yhdysvaltain asianajajaliiton ABA:n sivuilla. Presidentin asetukset eivät myöskään voi rikkoa jo olemassa olevaa lakia.

Kaikki Yhdysvaltain presidentit ovat allekirjoittaneet ainakin yhden presidentin asetuksen. Jokainen presidentin asetus kirjataan liittovaltion rekisteriin. Trump on tähän mennessä antanut 159 presidentin asetusta. Hänen edeltäjistään presidentit Barack Obama antoi 276, George W. Bush 291 ja Bill Clinton 253 presidentin asetusta. Kaikki kolme toimivat presidenttinä kaksi kautta.

Lue myös:

Trump uhkaa jopa sulkea sosiaalisen median – Twitter puuttui aiemmin hänen viesteihinsä perättöminä(27.5.)

Professori: Twitterin kauan odotettu päätös puuttua väärän tiedon levittämiseen voi edistää demokratiaa ja julkista keskustelua (26.5.)

Twitter puuttui ensimmäistä kertaa Trumpin tviitteihin – presidentin mukaan yhtiö sekaantuu vaaleihin(27.5.)