Porin Hallituskadulla sijaitsevalla Karhukorttelin rakennustyömaalla tehtiin viime torstaina mielenkiintoinen löytö.
Entisen Porin oluttehtaan alueelle kaupungin keskustan tuntumaan rakennetaan kerrostaloja. Paalutustöiden yhteydessä kaivinkone paljasti maan alta kymmeniä ihmisjäänteitä – pääkalloja ja luita.
Suurena yllätyksenä löytö ei tullut, koska alueella sijaitsi Porin vanha kirkko ja hautausmaa 1600-luvulta 1800-luvun alkupuoliskolle.
Tieto tavoitti nopeasti Satakunnan museon, joka sijaitsee työmaan vieressä, kadun toisella puolella. Arkeologi Leena Koivisto riensi paikalle välittömästi.
– Olihan se vähän makaaberi näky. Kasassa oli kymmeniä kalloja ja muita luita.
Arkeologi Koiviston mukaan alueelta on paljastunut aikojen saatossa luita ennenkin. Niitä on löytynyt oluthallin pihamaan kaivauksissa, kun halli oli vielä käytössä.
Uusia löytöjä luvassa?
Entinen Porin hautausmaa sijaitsi nykyisen Karhukorttelin alueella parisataa vuotta. kunnes sen siirtoa alettiin valmistella Porin kahdeksannen palon jälkeen 1800-luvun alussa.
En usko, että kaikkia vainajia on aikanaan siirretty pois. Luita voi esiintyä yllättävissäkin paikoissa. arkeologi Leena Koivisto
Uusi hautausmaa sijoitettiin kaupungin länsiosaan, missä se sijaitsee nykyäänkin ja tunnetaan Porin vanhana hautausmaana. Siellä se vihittiin käyttöön vuonna 1809.
Leena Koiviston mukaan edeltävä kalmisto ehti täyttyä kukkuroilleen.
– Sinne haudattiin parin sadan vuoden ajan porilaisia. Loppuaikoina hautoja oli useassa kerroksessa ja kerrotaan, että hautausmaan pinta oli kaksi metriä kadun pintaa korkeammalla.
Arkeologi ei pidä mahdottomana, että kaivausten yhteydessä paljastuu vielä enemmänkin luita.
– En usko, että kaikkia vainajia on aikanaan siirretty pois. Luita voi esiintyä yllättävissäkin paikoissa.
Luut haudataan uudelleen
Satakunnan museo on ohjeistanut rakennuttajaa, MVR-Yhtymä Oy:tä, siirtämään luut Käppärän hautausmaalle, jossa ne haudataan uudelleen.
– Ei ole toivottavaa, että kalloja ja luita lähtisi muualle kulkeutumaan. Siitä voisi seurata myöhemmin kyselyjä luiden alkuperästä, Koivisto sanoo.