Viime talvi koitui monen nuoren hirven kohtaloksi Länsi-Inarissa Lemmenjoen kansallispuistossa. Talvi sinällään ei ollut erityisen rankka koska pitkiä pakkaskausia ei ollut eikä lumimäärä juuri poikennut normaalista.
Lemmenjoen kansallispuistoon tuli Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan pysyvä lumipeite lokakuun lopulla. Puistossa ja Angelin seudulla, Länsi-Inarissa lumimäärä ylitti 75 senttiä vasta maaliskuun puolivälissä. Lumen määrä vastaa kuitenkin aika tarkoin pitkän ajan keskiarvoa.
Virallisten tilastojen mukaan lumimäärä oli enimmillään maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Silloinkaan se ei ylittänyt metriä kuin korkeintaan viikon ajan. Hankikelejä sen sijaan riitti muutaman viikon ajan huhti-toukokuussa.
Puheet kuolleista hirvistä herättivät
Ivalolainen innokas metsästäjä, Jouni Martikainen kuuli kuolleista hirvistä angelilaiselta mieheltä joka oli porojen paimennusreissuillaan nähnyt kuolleita hirviä Angelin eteläpuolella ja Lemmenjoen kansallispuistossa.
– Heräsin asiaan ja kysyin riistanhoitoyhdistykseltä bensarahaa ja metsähallitukselta luvan kelkalla mennä kansallispuiston alueelle etsimään näitä raatoja. Tarkoitus oli ottaa näytteitä Eviraa varten, kertoo Jouni Martikainen.
Jouni Martikainen ja metsäkaveri Pasi Härkönen löysivät angelilaismiehen opastuksella muutaman päivän reissullaan kymmeniä kuolleita hirvenraatoja siitä huolimatta, että hirvet olivat peittyneet lumeen talven tuiskujen ansiosta.
Haaskansyöjät ehtivät ensimmäisenä
Miehet keräsivät kuolleista hirvistä näytteitä joka osoittautui varsin hankalaksi tehtäväksi, koska haaskansyöjät olivat ehtineet paikalle ensin ja tärkeät sisäelimet lihat olivat hävinneet. Konttiluita ja pään osia saatiin kuitenkin talteen jonkin verran.
– Riutat syövät sen hirven niin äkkiä, ettei siitä jää juuri muuta kuin karvaläjä ja luun pätkiä. Se häviää suihin ja peittyy lumeen kyllä nopeasti, muistelee Jouni Martikainen kevään etsintäreissua.
Näytteitä kuitenkin saatiin kolmen päivän reissun aikana sen verran, että jotain pystyttiin toimittamaan Ouluun Eviran tutkittavaksi.
Eviran tutkijan Marja Isomursun mukaan näytteiden määrä oli pieni, mutta niiden perusteella pystyttiin kuitenkin päättelemään, että hirvet olivat kuolleet nälkään.
– Angelin hirvistä saatiin niukat näytteet, pää ja jokunen raajojen luu. Näiden perusteella voitiin päätellä nääntyminen, mutta sisäelinten tilasta ei siis ole mitään tietoa. Hirvet olivat ehtineet olla kuolleena jo aika pitkään, joten elimiä ei ollut enää tutkittavaksi, kertoo Eviran erikoistutkija Marja Isomursu.
Kuolleita hirviä löydettyä enemmänkin
Isomursun mukaan 30 kuollutta hirveä kuulostaa kyllä suurelta määrältä, jos alue on ollut pieni ja löydöt tehty lyhyen ajan sisällä.
– Tietysti määrä täytyy suhteuttaa myös alueen eläintiheyteen, josta minulla ei ole tietoa. Jos alue on hirvien talvehtimisseutua, jonne niitä kerääntyy kauempaakin, voi odottaa, että kuolleitakin hirviä olisi voinut löytyä enemmänkin, arvelee Marja Isomursu.
Jouni Martikainen uskoo myös hirviä kuolleen löydettyä enemmän.
- On nämä niin laajat selkoset, että ei kaikkia voi millään löytää, koska nytkin kävi niin, että vaikka opas oli nähnyt raadon aiemmin, niin ei sitä löydetty kun se oli hautautunut lumeen pyryn jälkeen. Kyllä niitä kuolleita voi olla vaikka se sata, ei olisi mikään ihme, heittää Jouni Martikainen oman arvionsa.
Lemmenjoen kansallispuiston lisäksi kuolleita hirviä on keväällä löydetty myös Angelin kylän pohjoispuolelta aina Karigasniemelle saakka. Metsähallituksen luontovalvoja Esa Vuomajoki kertoi Ylen Sápmille kuolleita hirviä löytyneen pohjoisempaa myös kolmisenkymmentä.
Kanta ollut uskottua suurempi
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan Angelin seudulla on todennäköisesti ollut luonnostaan normaalia suurempi hirvikanta ja sen lisäksi sinne kulkeutuu Norjan puolelta talvehtimaan hirviä.
– Koska siellä on jo aiemmin todettu laajoja hirvien aiheuttamia metsävaurioita, niin siellä taitaa olla sopiva talviravinto aika vähissä ja metsät kuluneet, että tällaisia ylilaidunnustilanteita sitten sattuu ja hirviä kuolee, arvioi Jyrki Pusenius.
Puseniuksen mukaan Inarissa ei ole tehty lentolaskentoja useampaan vuoteen joten tarkkaa kannan määrää ei tiedetä, mutta Pusenius uskoo, että hirvikanta on ollut isompi kuin on arvioitu.
– Kittilästä on löydetty lentolaskennasta aika suuria hirvimääriä verrattuna siihen mitä odotettiin aikaisempien laskentojen perusteella, joten Angelissa on varmaan sama tilanne joten siellä todennäköisesti hirviä on ollut paljon, kertoo Pusenius.
Pelko uusista hirvikuolemista olemassa
Lemmenjoen kansallispuiston ja Angelin alueen taimikot ovat lohduttomassa kunnossa, joten voi olettaa, ettei talviravinto tule riittämään myöskään tulevana talvena alueen hirville. Varsinkaan jos Norjasta tulee rajan yli hirviä talvehtimaan Lemmenjoen männiköihin entiseen tapaan.
– Tietenkään sinne ei pitäisi jäädä suurta määrää jos pyyntiverotus menee tavoitteiden mukaan, mutta täytyy myöntää, että Lapin kannanarvioinneissa on ollut aika paljon epävarmuuksia ennen lentolaskentoja ja varsinkin kun Inari on vielä laskematta, myöntää erikoistutkija Jyrki Pusenius.
Metsien kunnon omin silmin nähneenä Jouni Martikainen pelkää pahinta tulevan talven hirvikannoille. Ensimmäisenä kärsivät vasat niin kuin edellistalvenakin. Kuolleista hirvistä suurin osa oli vasoja, mutta myös nuoria uroshirviä löytyi kuolleena.
– Kyllä ne metsät tämän oman kannan varmasti kestävät, mutta riippuu millainen talvi tulee ja kuinka Norjasta tulee hirviä. Jos hirviä on samalla tavalla kuin aiempina talvina niin ruoka ei tule riittämään hirville, kertoo oman arvionsa Angelin kairasta tavoitettu Jouni Martikainen.
– Kyllä hirviä on nyt vähän kun esimerkiksi eilen kahdella koiralla tavattiin vain yksi hirvi kahdentoista tunnin ja 30 kilometrin reissulla. Aiempina syksyinä parhaina päivinä hirviä saattoi näkyä kymmenenkin päivän aikana, lisää Jouni Martikainen.
