”Rantaneuvoksen Seksiloma. Extraspecial. Naiset seksilomalle ilmaiseksi, miehet kykyjensä mukaan. Rantaneuvoksen Seksilomalla on seksiä, myös paljon toivottua ryhmäseksiä.”
Ilta-Sanomissa julkaistussa ilmoituksessa oli kaksi lankapuhelinnumeroa, autopuhelinnumero sekä allekirjoitus Rantaneuvos.
Vuonna 1989 Kainuun syrjäinen korpipitäjä Suomussalmi nousi otsikoihin – ja rytinällä. Kaiken mediahuomion taustalla oli yksi mies, kymmenen vuotta etelässä viettänyt pikkukylän poika Eero Seppänen, joka palasi takaisin kotiseudulleen.
– Tulin kotiseudulle mökin lämmitykseen ja siitä idea syntyi kokonaisvaltaisesti.
Nimen Rantaneuvos mies sai sukunsa mittavasta rantatonttiomaisuudesta.
– Sitten minä pistin hommat pyörimään. Pitihän minun jotain keksiä, kun sain rehellisestä työnteosta tarpeeksi Helsingissä maanrakennuskoneen kuljettajana, Seppänen sanoo.
Mies oli nähnyt lehtiin suurella fontilla painetut otsikot, jotka herättivät mielenkiintoa (Tieteentekijöiden liitto) myös maan rajojen ulkopuolella: "Valtio ehdottaa seksilomia".
Seppänen innostui, eikä aikaillut. Kun hän jotain päätti, se piti. Äitinsä kuoleman jälkeen Seppänen remontoi kotitalonsa, kauppasi sukunsa omistamaa mittavaa rantaomaisuutta ja osti itselleen "pitäjän komeimman auton", tulenpunaisen Pontiac Trans Amin.
Hän iski tienhaaraan kyltin, tilasi läjän VHS-kasetteja ja soitti lehdistölle sekä radiokanaville ostaakseen ilmoitustilaa. Niin syntyi yritysidea, joka lopulta vei Seppäseltä varallisuuden ja nosti hänet aikuisviihdelehden otsikoihin seksiguruna.
– Pistelin menemään siinä vaiheessa rahanäänellä. Suvun perintö pistettiin viimeistä neliötä myöten myyntiin.
Miehen ajatuksen taustalla oli saada myös muuttotappiollisen kotikuntansa syntyvyyskäyrä kasvuun.
Keskeneräinen raportti joutui julkisuuteen
Rantaneuvoksen Seksilomia olisi tuskin koskaan ollut olemassa ilman julkisuuteen keskeneräisenä vilahtanutta Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulan laatimaa raporttia, jonka aiheuttamista otsikoista Eero Seppänen sai ideansa.
– Tarkoitus oli tuoda esille seksuaalisen aktiivisuuden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, eli kertoa miten toivotunlainen aktiivinen seksuaalielämä parisuhteessa voisi lisätä ja parantaa parisuhteiden hyvinvointia, Kontula kertoo.
Ennen kuin Erotiikka ja terveys -raportti oli julkinen, luonnoksia tutkittiin julkaisun tilanneessa Lääkintöhallituksen alaisessa terveyskasvatuksen neuvottelukunnan kokouksessa, jonka jälkeen tieto päätyi julkisuuteen.
Osmo Kontula sai laatimallaan raportilla aikaiseksi poikkeuksellisen paljon mediahuomiota ja keskustelua, mutta myös väärinkäsityksiä.
– Se levisi maailmallekin kansainväliseksi uutiseksi ja aiheutti joissakin virkamiehissä huolestuneisuutta, että miten tämä tulkitaan. Ymmärrettiin, että nyt valtio on aikeissa kustantaa suomalaisille pariskunnille seksilomia. Raportti herätti maailmallakin mielenkiintoa, Kontula muistelee kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Siksi valmiin raportin julkaisemisen jälkeen pidettiin useita tiedotustilaisuuksia, joissa oikaistiin jo syntyneitä mielikuvia.
Mediamylläkkä yhden miehen yrityksestä
Eero Seppänen ideoineen ei jäänyt ilman julkisuuden (Helsingin Sanomat) valokeilaa. Seksilomien ideasta innostuttiin kauempana, mutta kainuulaiset pyörittelivät silmiään.
– Paikallis- ja maakuntalehdet eivät edes ottaneet maksettua ilmoitustani, koska päätoimittaja kielsi, Seppänen kertoo.
Seppäsen mukaan paikallismedioista vain kaupallinen radiokanava mainosti useamman viikon Rantaneuvoksen ryhmäseksimahdollisuutta.
– Tämä tuli varmaan ihan puun takaa meille supisuomalaisille jäärille. Varsinkin avuttomille poikamiehille.
Vaikka osa lehdistä torppasi Seppäsen jättämät ilmoitukset suoralta kädeltä, hän sai viestinsä läpi iltapäivälehdissä.
– Oikein mediamylläkkä tuli tästä minun ideastani! Kaksi puhelinta olivat tulikuumina kun Ilta-Sanomiin ideani julkistin, Seppänen kertoo.
– Kun Helsingin Sanomat tuli Ryysyrantaan tekemään juttua, jotkut kunnanpäättäjät pahoittivat mielensä. Heidän mielestään oli väärin, että äärimmäistapauksilla tultiin silloin mainostamaan Kainuuta.
Ei ollut katetta liioitteluun, eikä osaamista liiketoimintaan. Eero Seppänen
Pian hän sai yrityksensä otsikoihin kansainvälisestikin. Seppänen muistelee, että amerikkalaiset lehdet uutisoivat aiheesta lööpeissään: "Jääkarhujen maassa saa nyt ryhmäseksilomiakin".
– Seksilomat olivat suunnattu kaikille, joille kelpasi. Ryhmäseksilomat herättivät mielenkiintoa kaukaista Australiaa myöten, Seppänen kertoo.
Miehen ikimuistoisimpiin hetkiin kuului ryhmäseksilomalaisia jututettavaksi kärkkyneen toimittajan kestitseminen.
– Siellä hän vesi kielellä odotti, Seppänen muistelee nauraen.
Bussilastillinen kuusamolaisia, sitten konkurssi
Eero Seppänen piti kotipirttinsä ylä- ja alakammarit valmiina vieraita varten. Pääasiassa asiakkaat olivat keski-ikäisiä, ja yritysidea tuntui kiehtovan varsinkin miehiä.
– Kerran oli tulossa linja-autolastillinen kuusamolaisia. Tilat kävivät ahtaaksi.
Seppänen joutuikin pyytämään toiselta matkailuyrittäjältä apua asiakkaiden majoittamisessa.
Pian kävijävirta kuitenkin tyrehtyi kokonaan ja Seppänen joutui pettymään karvaasti. Aika ei ollut kypsä idealle, joka sai monen korvissa huonon kaiun.
Tielaitos poisti myös tienhaarassa olleen kyltin.
– Naispuoliset vieroksuivat kyseistä paikkaa. Rohkeus puuttui myös miehiltä. Suomalaisessa miehisessä miehessä on niin paljon avuttomuutta kohdata vastakkaista sukupuolta, Seppänen napauttaa.
Yrittäjän mukaan monet pelkäsivät viranomaisia, vaikka toiminnassa ei ollut kyse parituksesta.
– Ihmiset tulivat omasta tahdostaan ja pariskunnittain. Ryhmäseksi oli jo valmiiksi suunniteltu juttu, hän kertoo.
– Yhtään poliisia ei tullut. Idea oli niin korkealta taholta saatu. Se oli terveyshoidollinen ajatus, kun suomalaiset niin helposti masentuvat kärsiessään puutetta maanpäällisessä vaelluksessa. Me sotien jälkeen syntyneet olimme niin Raamatulla päähän lyötyjä Kainuun korvessa. Meillä ei irtosuhteita hyväksytty uskonhenkisen kasvatuksen vuoksi, Seppänen muotoilee.
Julkisuus, maine ja asiakkaiden mielenkiinto eivät riittäneet pitkälle.
– Tuli konkurssi. Menetin koko omaisuuteni. Ei ollut katetta liioitteluun, eikä osaamista liiketoimintaan. Vallesmanni pisti Rantaneuvoksen hienon huushollin pakkohuutokauppaan, hän myöntää.
Isoja suunnitelmia ja katteettomia lupauksia
Suomussalmen kunnan matkailusihteeri Alpo Rissanen muistaa 1980- ja 1990-luvun taitteessa pikkukuntaan pyörremyrskyn lailla saapuneen kuuman huuman. Kunta yritti pysyä asiassa neutraalina, eikä Rantaneuvoksen Seksilomia muistella mielellään lavein sanoin tänäkään päivänä.
– Tiedettiin, ettei kovin suurta tarjontaa ole, ja palvelu ei pelaa. Suunnitelmat ja puheet olivat isoja, mutta toteutus jäi toisenlaiseksi, Rissanen kertoo vaitonaisena.
Millaista imagoa seksimatkat sitten toivat kunnalle?
– Ei kovin kaksista, Rissanen muotoilee.
– Vaikea sanoa jäikö siitä mitään hyvää, nopeasti se painui pois otsikoista, eikä siitä mitään isompaa tahraa jäänyt. Ei se nouse juuri puheisiinkaan, hän jatkaa.
Ei kaduta. Olen saanut siitä hyvän ponnahduslaudan tulevaisuuttani varten. Eero Seppänen
Tutkimusprofessori Osmo Kontula uskoo, että kiinnostuksen lopahtaminen johtui mielikuvista.
– Ajatus ylipäätänsä seksilomista herätti tietynlaisia mielikuvia. Sitä pidettiin miesten asiana, jonka oletettiin vastaavan miesten tarpeita ja toiveita.
Pelkkä seksi ei ollut myöskään Kontulan raportin pääsanoma. Tapa, millä seksilomia ja niiden tarpeellisuutta pohdittiin raportissa, lähti siitä, että pariskunnat yhdessä päättävät, mitä lomalta toivovat ja miten se molempien tarpeita tyydyttää.
– Se ei ollut mitenkään miesehtoista, Kontula selventää.
Seksilomalle vai lapsivapaalle?
Raportin laatijan Osmo Kontulan ja Eero Seppäsen ajatusmaailmat seksilomien järjestämisessä eivät kulje täysin käsi kädessä.
Sanaa ryhmäseksi ei edes mainittu terveyskasvatuksen neuvottelukunnan raportissa. Kontulan mukaan se kuulostaa yrittäjän omalta tuotekehittelyltä.
– Raportti lähti lähinnä pariskuntien välisestä seksuaalielämästä ja kosketuksesta. Siinä ei kyllä mietitty tällaisia monenvälisiä suhteita. Tiedetään, että niihin liittyy niin paljon ongelmia, ettei sitä voinut lähteä suosittelemaan.
– Tässä ideana oli se, että olisi aikaa pysähtyä ja keskittyä kumppaniin sekä olla kahdestaan. Voisi keskittyä läheisyyteen monessakin mielessä, tietty siihen fyysiseen läheisyyteen, kun puhutaan seksilomista, Kontula jatkaa.
Kontula oli jälkeenpäin tarkasteltuna aikaansa edellä. Hänen mukaansa seksilomien tavoitteet sopisivat tähän päivään paremmin kuin 1980-luvun loppuun.
– Ihmiset tiedostavat ajanpuutteen ongelmat, ettei ehkä ole tarpeeksi yhteistä aikaa kumppanin kanssa. Ollaan liian väsyneitä ja on niin monia muita mielen päällä olevia asioita.
Professori huomauttaa, että vanhemmat viettävät vastaavanlaisia lapsivapaita lomia, muttei reissuja varsinaisesti kutsuta seksilomiksi.
– Mutta niillä on ihan vastaava tavoite.
"Sain uutta kokemusta"
Eero Seppänen ei kadu mitään. Ei yrityksen perustamista, tänä päivänä kiellettyjen listalta löytyvien rajujen VHS-pornoelokuvien ostamista, markkinointia, julkisuutta tai seksigurun liikanimeä. Ei edes koko omaisuutensa menettämistä.
– Ei kaduta. Olen saanut siitä hyvän ponnahduslaudan tulevaisuuttani varten, hän toteaa painokkaasti.
– Ei siinä mitään, sain uutta kokemusta. En minä ole isommin itkenyt asian perään. Nyt kun olen tämän ikäinen, en jaksa hienostella mitään sanomisiani. Puhun totuudenmukaisesti, hän lataa.
Seppäsen mielestä ei olisi pahitteeksi, jos joku ottaisi yritysidean jälleen käyttöön ja tekisi kaiken paremmin kuin hän takavuosina teki.
– Joskus olisi vielä aika seksilomille, mutta silloin joku toinen saa niitä järjestää. Olisi hyvä, jos järjestäisivätkin. Täällä syntyvyys on laskenut. Saisi joku oppipoika tulla Koillismaalta tai Pohjois-Pohjanmaalta näyttämään, että miten niitä jälkeläisiä Kainuuseen saadaan.
Lue lisää:
Henkilökuva: Osmo Kontula – Mies, joka puhuu sängyssä