Rasismi on lisääntynyt Joensuussa hälyttävästi, arvioivat paikalliset viranomaiset ja järjestöt. Esimerkiksi kadulla huutelu, rasistinen kielenkäyttö ja somessa kiusaaminen ovat yleistyneet, kertoo Joensuun seudun rasisminvastaisen työryhmän puheenjohtaja Tiina Sotkasiira. Työryhmään kuuluu muun muassa kaupungin ja lähikuntien, poliisin ja järjestöjen edustajia.
– Kyseessä on kulttuurinen muutos. Rasistinen puhe on arkipäiväistynyt, arvioi Tiina Sotkasiira. Hän on ammatiltaan yhteiskuntatieteiden tutkija ja tarkastelee rasismia myös päivätyössään.
Rasisminvastaisen työryhmän tietoon on tullut kasvava määrä tapauksia. Viime syksystä lähtien työryhmä on selvitellyt kymmeniä tilanteita. Monet ihmiset joutuvat kokemaan rasismia julkisissa tiloissa ja kaupungilla liikkuessa. Kymmenille ihmisille on huudeltu ja useamman ihmisen päälle on jopa syljetty. Ilkivaltatapauksista on ollut käsittelyssä esimerkiksi autonrenkaiden puhkominen. Muutamia lapsiperheitä on uhkailtu, ja riidat ovat kärjistyneet joissakin taloyhtiöissä.
"On todella pelottavaa, että aikuiset käyttäytyvät noin"
Haastattelimme maahanmuuttajataustaisia nuoria heidän kokemuksistaan. Somaliasta kotoisin oleva 22-vuotias Ayaan Moowliid käveli Joensuun keskustassa, kun vastaan pyöräilevä mies sylkäisi Ayaanin ja hänen pikkusiskonsa päälle.
– Jouduin selittämään siskolleni, että maailmassa on olemassa pahoja ihmisiä, ja niitä kannattaa vältellä.
– On todella pelottavaa, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät noin.
Myös Joensuuhun muutama vuosi sitten muuttaneella 13-vuotiaalla irakilaisella tytöllä on kokemusta aikuisten miesten rasistisesta käyttäytymisestä. Hän esiintyy jutussa nimettömänä yksityisyydensuojan vuoksi.
Jouduin selittämään siskolleni, että maailmassa on olemassa pahoja ihmisiä, ja niitä kannattaa vältellä. Ayaan Moowliid
– Olimme äitini ja pikkuveljeni kanssa Prismassa, kun vieras mies ja nainen tulivat meidän luo ja sanoivat, että mitä te täällä teette, menkää meidän maasta pois.
– Sitten se mies vielä tarrasi pikkuveljestäni kiinni, mutta joku vartija tuli ja keskeytti tilanteen. Sen jälkeen en uskaltanut mennä mihinkään kauppaan varmaan kuukauteen. Olin vain kotona. Pelkäsimme, että sama mies tulee taas tekemään meille jotakin.
Tyttö on myös kaivannut poliisin apua joutuessaan rasismin kohteeksi.
– Kerran joku mies lähti ajamaan autolla meitä kohti ja yritti ajaa minun ja ystäväni päälle. Juoksimme kauppaan ja pyysimme soittamaan poliisit. Kun poliisit tulivat, oli mies jo lähtenyt pois.
Näkyy arjessa, mutta ei poliisin tilastoissa
Joensuun rasisminvastaisessa työryhmässä on mukana eri alojen työntekijöitä. Heistä useampi vahvistaa ilmapiirin kiristyneen. Esimerkiksi nuorisotyöntekijä sekä lähiö- ja monikulttuurisuustyötä tekevien järjestöjen työntekijät ovat kertoneet Ylelle huomioistaan.
Joensuun rasisminvastainen työryhmä pyrkii konkreettisesti ratkaisemaan tietoonsa tulleita tapauksia. Työryhmässä on käsitelty esimerkiksi rikostapauksia ja sovitteluun johtaneita tapauksia. Käsittelyssä on ollut myös työsyrjintää ja tilanteita, joita on selvitetty yhdessä kaupungin nuorisotyön kanssa. Tarkoituksena on löytää ihmiset, jotka työnsä tai vapaaehtoisroolinsa puolesta voivat osallistua kunkin tapauksen selvittämiseen. Työryhmä on perustettu vuonna 2009, ja sen toiminta on laajentunut vuosien varrella.
Poliisin tilastoissa ilmapiirin kiristyminen ei vielä näy, kertoo rikoskomisario Kimmo Wetterstrand Joensuun poliisista.
Epäiltyjen viharikosten määrä nousi Suomessa rajusti vuonna 2015. Koko maan tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2016. Niiden mukaan Itä-Suomessa tehdään enemmän viharikoksia suhteessa ulkomaalaisten määrään kuin esimerkiksi Uudellamaalla.
Rikostilastot paljastavat vain osan rasismista, sillä läheskään kaikki syrjintä ei täytä viharikoksen tunnusmerkkejä eikä kaikista tapauksista tehdä rikosilmoitusta.
"Todella raju muutos puolessa vuodessa"
1990-luvun skiniongelma näkyi Joensuussa erityisesti nuorisossa. Nyt nuorisotyössä ollaan jälleen huolissaan.
– Ilmapiiri on mennyt todella rajusti negatiiviseen suuntaan puolessa vuodessa, arvioi nuoriso-ohjaaja Eija Westerman.
Nuorisotalon arjessa syrjivään puheeseen ja konflikteihin joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Westerman on pistänyt merkille, että ulkomaalaisvastainen ajattelu on vahvistunut myös nuorten vanhemmilla.
– Voi olla, että yleinen näköalattomuus, toimeentulon ongelmat ja työttömyys purkautuvat näin, sanoo joensuulaisessa lähiössä työskentelevä Westerman.
Westermanin mukaan rasismille on nuorisotyössä nollatoleranssi ja tilanteisiin ei epäröidä puuttua.
Kaikkialla näin ei ole, arvioivat rasismin vastaisessa työssä Joensuussa mukana olevat. Juttua varten haastatellut eri alojen ammattilaiset eivät osaa yksiselitteisesti vastata kysymykseen, miksi rasismi vaikuttaa nyt yleistyneen. Yksi syy voi olla rasismin arkipäiväistyminen, joka on valtakunnallinen ilmiö.
Kyse ei ole vain Joensuusta
Yhdistelmä Joensuu ja rasismi soittaa hälytyskelloja monen päässä. Valtakunnallisen Ei rasismille -hankkeen vetäjä ei kuitenkaan usko, että nyky-Joensuu on sen rasistisempi kaupunki kuin muutkaan.
– Kyse on samanlaisesta kehityksestä koko Suomessa. Rasismi on arkipäiväistynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa, sanoo koordinaattori Janette Grönfors SPR:n keskustoimistosta Helsingistä.
Grönfors on tehnyt töitä suvaitsevaisuuskasvatuksen kanssa vuosikymmeniä. Hän muistuttaa, että rasismia on ollut aina. Kuitenkin vuoden 2015 jälkeen on tapahtunut hänen mukaansa valtava murros, jossa vihapuhe on ryöpsähtänyt ja normaalit käytössäännöt unohtuneet.
Joensuu leimautui voimakkaasti 1990-luvun lopun skiniongelman vuoksi. Tuolloin Joensuussa tehtiin määrätietoisesti rasisminvastaista työtä. Tiina Sotkasiira arvioi, että työ on edelleen vakiintunutta ja järjestäytyneempää kuin monessa muussa kaupungissa. Silti ilmapiirin kiristyminen hätkähdyttää asiantuntijoita.
Rasismista tuli normaalia
– Yhteiskunta ei riittävän selkeästi tuomitse rasismia, eivätkä ihmiset välttämättä osaa puuttua tilanteisiin arjessa; kaupan jonossa, bussissa tai kadulla, Joensuun rasisminvastaisen työryhmän puheenjohtaja Tiina Sotkasiira sanoo.
Hiljainen enemmistö hyväksyy vaikenemalla arkipäivän rasismin. Sotkasiira kertoo tapauksesta, jossa joku on lisännyt työpaikan virallisiin ohjeistuksiin rasistisia kommentteja, mutta työnantaja tai kukaan muukaan ei ole puuttunut asiaan.
– Rasismia voi olla vaikea tunnistaa omassa perheessä, kaveriporukassa tai työpaikalla, toteaa yhteisötyöntekijä Ilkka Ryhänen Joensuun Setlementistä. Järjestö tekee muun muassa nuoriso- ja monikulttuurisuustyötä eri puolilla kaupunkia.
– Ja jos rasismia ei tunnisteta, siitä tulee normaalia, Ryhänen lisää.
Osa hänen työtään on naapuruussovittelu, jossa taloyhtiön riitoja pyritään ratkomaan neuvottelemalla, syyllisiä etsimättä. Ryhänen on huomannut, että konflikti kovenee heti, jos toisena osapuolena on maahanmuuttajia.
– Hyvin tyypillisiä ovat esimerkiksi riidat pyykkituvan käytöstä, Ryhänen sanoo.
Iso osa jää piiloon
Rasismin muodot ovat nykyisin erilaisia kuin 1990-luvulla, jolloin skinijengit kulkivat Joensuun kaduilla. Tiina Sotkasiiran mielestä rasismiin pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman varhain ja arkisissa tilanteissa.
Asiantuntijat arvioivat, että valtaosa rasismista jää piiloon. Sotkasiira muistuttaa, että rasismista ilmoittaminen eteenpäin on erityisen tärkeää, olitpa rasistisen käytöksen kohde tai todistaja. Asiat, joihin liittyy rikos, kuuluvat poliisin selvitettäväksi. Joensuussa monikulttuuriyhdistys JoMoni kerää kokemuksia rasismista, johon ei liity varsinaista rikosta. Ilmoituksen voi tehdä nettilomakkeella.