Pietarsaarelaiselle Hellevi Kytölälle on siunaantunut loukkaantumisia ja murtumia kosolti aiemminkin, mutta molemmat jalat paketissa yhtä aikaa oli ennätys. Kun nainen helmikuussa kaatui pahasti, ei parantumisen kipinä herännyt vielä ambulanssia odotellessa.
Liukastuessa toisesta jalasta meni reisiluun kaula poikki ja toisesta reisiluu. Meni yli viikko, ennen kuin into kuntoutumiseen syttyi.
– Ajattelin, että pirskatti, kyllä tästäkin toivutaan. Niin nöyryyttävää ja sietämätöntä oli maata muiden varassa, että se ajoi eteenpäin, naurahtaa Kytölä.
Turmasta seurasi viisi viikkoa lepoa: ensin kaksi sairaalassa ja kolmisen kotona.
Elämänjano veti Kytölän kuntouttamaan jalkoja itse jo petipotilaana, vaikka kipsi ympäröi tiukasti jalkaa.
– Sen pystyi tuntemaan, että reisiluun kaula oli jotensakin irti. Ja sinä päivänä, kun tunsin sen luutuneen kiinni, niin siitä halu jalan ajatuksissa liikuttamiseen voimistui.
Kytölä aloitti mielikuvaharjoittelun heti. Päivät pitkät maatessaan oli aikaa.
– Annoin lihaksille käskyjä, vaikka ne eivät mitään tehneetkään.
Varsinaista kuntoutusta sairaalakeikan jälkeen hän ei tarvinut. Kun nainen pääsi kyynärsauvojen varaan, alkoi uusi harjoittelu.
Kyynärsauvat alle ja "liukkaalle jäälle..."
Kytölä kuntoutti itse itsensä kävelykuntoon. Hän hoksasi nopeasti, että suurin työ on tehtäväkin itse. Fysioterapian ohjausta nainen pitää kuitenkin tärkeää, jotta ei alussa huiski vääriä liikkeitä.
– Ei ketään kertaviikkoisella fysioterapiakäynnillä kuntouteta. Itse on punnattava liikkeelle, ei ulkopuolinen voima sitä voi tehdä.
Ensimmäiset askeleet kyynärsauvoilla tuntuivat viittä vaille hengenvaarallisilta.
– Oli siinä naurussa pitelemistä, kun ei muistanut kumpi jalka on se "parempi" ja kumpi pahempi. Mutta joka päivä nytkytin pienen pykälän eteenpäin.
Kipua sietäen ja viittä vaille väkipakolla Kytölä sai polven taipumaan niin pieneen kulmaan kuin vain ikinä. Päivittäinen kävely ja venyttely vetreyttivät lihaksia.
– Korkea kipukynnys, kestävyyttä ja sisua. Niillä jatkoin päivittäistä treenaamista.
Uusi oivallus kuntoutuksessa syntyi musiikista.
– Rytmistä löytyi lisäpotkua. Sen avulla olen kaartunut hassuihin ja venyttäviin asentoihin. Musiikkia määräisin itse lääkkeeksi kipuun, napauttaa kovia kokenut nainen.
Sauvoista eroon nainen haaveilee pääsevänsä kesällä. Polvien päällekin olisi päästävä – ja mieluiten ylöskin.
– Huvilalla odottaa puolen hehtaarin tontti täynnä kasveja, puita ja nypittävää!