Lounaishämäläisen Tammelan Mustialan kevään 1918 opiskelijoiden kohtalo oli kohtuuttoman kova. Osa katsoi väkivallan pelossa paremmaksi pyrkiä punaisten hallitsemasta pitäjästä valkoisten puolelle. Harva onnistui.

Yksitoista eksyi punaisten käsiin ja joutui kiväärin piippujen eteen. Heitä myös kaatui rintaman molemmin puolin.

Huhtikuun loppupuolella 35 oppilasta vangittiin Mustialassa ja yhtä lukuunottamatta heidät laitettiin junaan vietäväksi Riihimäelle punaisten riveihin. Heistä vain kymmenen selvisi sinne saakka.

Mustialan maatalousoppilaitoksen poikien junamatka Toijalasta Riihimäelle huhtikuussa 1918 muuttui yhdeksi pahimmista punaisten Hämeessä tekemistä joukkoteloituksista. Miksi punaiset mahtoivat surmata nuo 22 nuorta?

Tammelan Mustialasta ensin Toijalaan

Sodan syttyessä Mustialassa oli ollut oma suojeluskunta, joka kuitenkaan ei voinut toimia punaisessa Tammelassa.

Päivä ennen kohtalokasta junamatkaa Mustialan oppilaitokselle saapui paikallinen punakaarti, joka määräsi Mustialan opettajat ja oppilaat Forssaan esikuntaan.

Tästä joukosta sitten karsiutui 26 maamiesopiston oppilasta, 9 karjakko-oppilasta ja neljä tammelalaista pakko-otettua, jotka jatkoivat pistinsaatossa junalle ja Humppilan kautta Toijalaan. Siellä yksi pojista vapautettiin.

Muille 38:lle ilmoitettiin, että heidät otetaan punakaartiin, viedään ensin Riihimäelle ja sitten rintamalle. Ennen junamatkaa he kävivät työväentalolla syömässä ja kansakoululla yöpymässä. 20. päivänä punaisten lähetti sitten käski heidän lähteä Toijalan asemalle.

Punaisten usko horjuu

Toijalan asemalaiturilla 20. huhtikuuta 1918 seisoskelee joukko punakaartilaisia. Melkein kaikilla on olallaan tai ainakin käsillä kiväärit, useilla vielä pistimet piipunnokissa. Ilmassa on veturin savua ja tupakan hajua. Junaliikennettä on ollut jonkin verran, kun punaiset järjestelevät joukkojaan.

Sivumpana seisoo ryhmä hermostuneen oloisia, noin parikymppisiä miehiä, jotka eivät selvästi kuulu joukkoon. Heillä ei ole punaisia nauhoja, ja selvästi muita paremmat vaatteet.

Samaisena päivänä punaisten usko sotaan horjui. He olivat menettäneet Tampereen, saksalaiset olivat juhlineet Helsingin valtausta ja
olivat jo Hyvinkäällä, Lempäälän rintama vielä piti. Rintamille haalittiin pakko-otettuja, kuten juuri Toijalaan tuodut Mustialan maamiesopiston ja karjanhoitokoulun nuoret miehet.

"Anna mennä vaan"

Juna on lähtenyt Toijalan asemalta. Mustialalaiset on istutettu avovaunun toiseen päähän, toisessa päässä on Jukka Hildenin
komppanian punakaartilaisjoukkoa, noin 15 miestä. Lähivaunuissa molemmin puolin on myös kaartilaisia.

Junan lähdettyä yksi pojista hyppäsi vaunusta, mutta jäi kiinni ja ammuttiin lähellä Toijalaa.

Mukana junassa oli myös Sapliiniksi sanottu 16-vuotias kaartilainen eli helsinkiläinen Aarne Hietakangas. Hän oli Chaplin-hahmoa matkiva pelleilijä, joka haki vanhempien miesten huomiota ja hyväksyntää.

Noin kilometrin jälkeen Sapliini äkkäsi toisen helsinkiläisen, Aarne Sohlbergin, ja ryhtyi härnäämään tätä: etkös sinä ole sen tehtailija Sohlbergin poika? Kun nuori Sohlberg myöntää isänsä olleen edesmennyt G. W. Sohlberg, Sapliini kysyy muilta, ammunko. Anna mennä vaan, vastaa joku.

Sapliini tappaa Sohlbergin kahdella laukauksella, vie tältä päällysvaatteet ja työntää ruumiin ratapenkalle.

Verilöyly

Tärkeässä kohdassa nyt eri versiot eroavat toisistaan. Yhden tulkinnan mukaan kyse oli henkilökohtaisesta kostosta ja vanhoista riidoista, joita Hietakankaalla oli ollut Sohlbergin tehtaalla. Toisen tulkinnan mukaan oppilaat oli tarkoituskin tappaa: joko saattojoukko oli miettinyt niin tai he olivat saaneet käskyn ylempää.

Yhden version mukaan tilanne riistäytyi yleiseksi verilöylyksi, jossa oppilaita surmattiin umpimähkään ampumalla ja pistimin. Toisen mukaan kaikki määrättiin ampumaan.

Suunnitelmallisuudesta kertoo, miten vartijoiden oli kuultu keskustelleen oppilailta saatavista vaatteista ja hyvistä saappaista. Junassa surmatuilta otettiin heti vaatteet, jalkineet ja arvoesineet.

Ampumisen aikana viisi poikaa onnistui hyppäämään vaunusta alas ja välttämään perään ammutut luodit. Yhden vartijat heittivät kuolleeksi luultuna junasta. Hän kuitenkin joutui lopulta Kalvolan kaartin käsiin ja ammuttiin.

Kuvaukset tästä matkasta ovat hyvin raakoja. Juna pysähtyi Kuurilassa, missä ruumiit peitettiin ja kaarti piti sivulliset loitolla. Lähdön jälkeen teurastus alkoi jälleen.

Punaiset erottelivat aluksi joukosta neljä vähiten lahtarin näköistä ja käskivät heidät omaan päähänsä vaunua. Yksi pyysi olemaan ampumatta, sanoi hänellä olleen veli punakaartissa. Osa näytti heillä olleita työväenyhdistysten jäsenkortteja.

Kaartilaiset valitsivat vielä muutamia säästettäviä vaununsa omaan päähän. Loput he taas joko ampuivat tai lävistivät pistimin. Uhrit ryöstettiin ja ruumiit heitettiin junasta ratapenkalle.

Näin heidän lopulta kävi

Iittalan jälkeen tappaminen loppui. Yksitoista vankia oli elossa, kolme maamiesopiston oppilasta, neljä karjakkokoululaista ja kaikki
neljä työvelvollista pakko-otettua. Tämä punaisten sitaatti on jäänyt elämään: ”Jättiväthän valkoisetkin Tampereella joka viidennen punaisen surmaamatta.”

Mitä tapahtui lopuille? Yksi haavoittunut jätettiin väliasemalle ja vietiin Hämeenlinnan lääninsairaalaan, missä hän menehtyi. Loput kymmenen pakotettiin kaartiin Riihimäellä, liitettiin surmaajiensa komppaniaan ja lähetettiin Hyvinkään rintamalle. Yksi pakko-otettu kuoli yrittäessään pakoon, osa onnistui karkaamaan, osa jäi saksalaisten vangiksi ja säästyi.

Entä ampujat? Yllättäen moni välttyi teloituksilta. Tekijöitä pystyttiin jäljittämään kuulusteluissa ja henkiin jääneiden tunnistuksina. Yksi teloitettiin, kolme sai kuolemantuomion, mutta heidän löytämisensä ja oikeudenkäynnit kestivät niin pitkään, että annettujen kuolemanrangaistusten toimeenpano oli lopetettu.

Hämeenlinnasta Poltinahon vankileiriltä löydetty Sapliini sai alaikäisenä pitkän kuritushuonetuomion.

Suuttumusta ja kostoa

Mustialan oppilaiden kohtalo suututti ja katkeroitti valkoista puolta. Uskallan väittää oppilaiden kohtalon tulleen etenkin Tammelan ja Forssan punaisille kalliiksi.

Kuinka suuri osa punaisten teloituksesta selittyy tuolla tapauksella, mahdoton tietää. Tuohon viittaa Tammelan pitäjässä ammuttujen ja tammelalaisten muualla surmattujen poikkeuksellisen suuri määrä.

Sotasurmatilastosta löytyy 476 Tammelassa kirjoilla ollutta uhria. Sosiaalidemokraattien piiritoimikunta laski 1920-luvulla 162 teloitettua tai murhattua Tammelan punaista, vuoden 1918 surmiin erikoistunut Tauno Tukkinen löysi melkein saman luvun. Sama ehkä näkyy Jokioisten suurissa luvuissa, joissa saattaa olla kalavelkoja Alfred Kordelinista (Wikipedia).

Malli Sohlberg

Vielä ihan pieni sivujuonne. Mitä mahtoi ampujilla eli Helsingin I rykmentin IV pataljoonan I komppanian miehillä olla päässään? Oliko
lierihattuja, talven jäljiltä karvareuhkoja vai joillakin kypärät? Ja mitä sillä on edes väliä?

Vastaus liittyy Aarne Sohlbergiin ja hänen isänsä tehtaaseen. Helsinkiin oli jäänyt Sohlbergille vallankumouksen myrskyissä suuresta tsaarin armeijan tilauksesta 5 000 teräskypärää, jotka punakaartit ottivat käyttöön. Niitä oli sisällissodassa etenkin helsinkiläisillä joukoilla.

Valmistajan mukaan tämä nuppipäinen kypärä tunnetaan maailman keräilijäpiireissä edelleen malli Sohlbergina. Kohtalon ivaa sekin.

Päivitetty 20.4.2018 kello 9.43: Täsmennetty vangittujen oppilaiden määrää: 35 oppilasta (ei 34) vangittiin Mustialassa ja yhtä lukuunottamatta heidät laitettiin junaan vietäväksi Riihimäelle.

Pomarkun kunta myy vanhaa vesitorniaan verkkohuutokaupassa.

Rautatien läheisyydessä sijaitseva torni haluttaisiin ensisijaisesti matkailukäyttöön. 1930-luvulla rakennetun vesitornin ja noin 600 neliömetrin määräalan lähtöhinta on 10 000 euroa. Vesitornista oli jo tarjottu Pomarkun kunnalle 10 000 euroa, mutta kunta haluaa selvittää käyvän hinnan nettihuutokaupalla.

Vesitornissa ei ole sähkö-, vesi- eikä viemäriliityntää. Vesitornia ei ole käytetty vuosikymmeniin.

– Olisiko 70-luvulla viimeksi mennyt höyryvetureita. Silloin höyryvetureiden vesi on saatu tästä tornista, kertoo Pomarkun tekninen johtaja Jouni Koskinen.

Vesitorni on ensimmäinen kohde, jota Pomarkun kunta myy verkkohuutokaupan avulla. Erikoinen myyntikohde tuntuu myös kiinnostavan nettikansaa.

– Valtavasti kävijöitä on ihan muutaman päivän sisällä ollut, mutta yksi tarjous on vasta jätetty, Koskinen sanoo.

Tätä juttua kirjoittaessa vesitornista on huudettu 10 250 euroa. Huutokauppa päättyy kahden viikon kuluttua.

Ruotsalainen elektronisen tanssimusiikin taiteilija ja DJ Avicii kuoli 28-vuotiaana Muscatissa, Omanissa. Oikealta nimeltään Tim Bergling oli yksi elektronisen tanssimusiikin (EDM) suurimmista tähdistä Euroopassa.

Uutiset hänen kuolemastaan ​​järkyttivät EDM-yhteisöä ja faneja, varsinkin Euroopassa, missä hän oli suosittu esiintyjä festivaaleilla ja tanssiklubeilla. Aviciita on muistettu erityisesti sosiaalisessa mediassa mutta myös kotimaan ja ulkomaan eri tiedotusvälineissä.

Muisteluja ja osanottoja tähdiltä ja kollegoilta

Supertähti Madonna on yksi monista surijoista. Hän kirjoitti Instagramissa: "Niin surullista...niin traagista. Hyvästi, rakas, suloinen Tim".

Laulaja Rita Ora kirjoittaa, ettei hänellä ole sanoja. Hän muistelee yhteistyötään Aviciin kanssa Lonely Together -biisiä tehdessä ja kertoo heidän keskustelleen juuri eilen. Ora ottaa osaa omaisten suruun ja toivoo, että Avicii lepää rauhassa. Oran mielestä Avicii poistui liian varhain ja hän itse kokee olevansa lohduton.

Brittiläinen DJ Calvin Harris kirjoittaa Aviciista, että hän oli kaunis sielu, intohimoinen ja erittäin lahjakas, jolla olisi ollut paljon tehtävää. Hän kirjoitti myös muistavansa hänen perhettä ja toivotti Jumalan siunausta Timille.

Ruotsin pääministeri Stefan Lövfen kommentoi Svenska Dagbladetissa, että Avicii oli yksi nykyajan Ruotisn suurimmista muusikoista.

Fanit muistivat Aviciita somessa

Fanit muistelevat myös lämmöllä edesmennyttä. CR twiittaa Aviciin sanomaa: eräänä päivänä jätät tämän maailman taaksesi, elä elämäsi niin, että sinut muistetaan.

Simon Scheerens twiittaa, Aviciin musiikki ja luovuus innoittivat miljoonia. Lepää rauhassa. #Avicii #RIP

Lue myös:

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Ruotsalainen huippu-dj ja musiikkituottaja Avicii kuoli 28-vuotiaana

Venäjällä valmistaudutaan kelluvan ydinvoimalan Akateemikko Lomonosovin hinaamiseen telakalta Pietarista Murmanskiin.

Voimala on määrä hinata Itämereltä Norjan rannikon editse Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Murmanskiin.

Joissakin venäläislähteissä odotettiin, että hinaus alkaisi jo tänään perjantaina, mutta telakan lehdistöpalvelu kiisti tämän Severpost-verkkojulkaisulle.

Julkaisun mukaan voimala lähtisi matkalle 25.–27. huhtikuuta, siis ensi viikolla. Myös Komsomolskaja Pravda -lehti kertoo, että voimalan hinausta ei aloiteta vielä tänään.

Osin lähtö riippuu säästä.

– Nyt esimerkiksi jäätilanne on kaukana ihanteellisesta. Kukaan ei meitä kiirehdi siirtoon, ja pääasia on turvallisuus, Rosenergoatom-yhtiön edustaja Andrei Timonov sanoi lehdelle.

Akateemikko Lomonosov on Venäjän ensimmäinen kelluva ydinvoimalaitos. Sen pituus on 144 metriä ja leveys 30 metriä. Voimalassa on kaksi reaktoria.

Ympäristöjärjestöt suhtautuvat voimalahankkeeseen erittäin kriittisesti.

Alun perin ajatuksena oli ollut ladata voimalaan ydinpolttoainetta jo Pietarissa, mutta Norjan painostuksesta Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom muutti suunnitelmia.

Tällä tietoa voimalaan ladataan ydinpolttoainetta vasta Kuolan niemimaalla sijaitsevassa Murmanskissa Jäämeren rannikolla.

Voimala on määrä sijoittaa ensi vuonna Pevekiin Itä-Siperiaan. Siellä voimalan on tarkoitus tuottaa sähköä Tšuktšien autonomisen piirikunnan tarpeisiin.

Aiheesta aiemmin:

Pietarin kelluva ydinvoimala kuljetetaan Suomenlahdella ilman radioaktiivista ainetta 28.7.2017

Stukin pääjohtaja vierailee Venäjän kelluvalla ydinvoimalalla 18.7.2017

Kelluvan ydinvoimalan työmaalla Pietarissa palovaara – telakka kiistää tulipalon 4.7.2017

HBL: Venäjä aikoo hinata kelluvan ydinvoimalan Pietarista Murmanskiin 2.7.2017

Aiheesta muualla:

Lapin kansa: Suomenlahden matkustajalautoilta saattaa pian nähdä erikoisen kulkueen – maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala hinataan Pietarista Murmanskiin 20.4.2017

HBL: Inget kärnbränsle på flytande kärnkraftverk 26.7.2017

HBL: STUK-chef: Rysslands flytande kärnkraftverk inte stort bekymmer 18.7.2017

Helsingin Sanomat: Ydinvoimalaa ei hinata Suomen­lahdella siitä etukäteen kertomatta, rauhoittelee Stuk – ”Ensisijaisesti kysymme, miten Venäjä aikoo hoitaa turva­toimet” 3.7.2017

HBL: Farhågor när ryskt kärnkraftverk ska bogseras genom Finska viken 2.7.2017

Kreikassa pelätään, että hankalat suhteet Turkkiin kiristyvät entisestään, kun Turkki valmistautuu kesäkuun parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Kreikan ja Turkin välillä näyttää putkahtavan esiin uusia välikohtauksia joka päivä.

Muutama päivä sitten turkkilaishävittäjien kerrottiin häirinneen pääministeri Alexis Tsiprasin helikopteria.

Perjantaina Turkin pääministeri Binali Yıldırım luonnehti Kreikkaa Turkin vihollisten turvasatamaksi. Kreikka ei ole suostunut luovuttamaan Turkista paenneita sotilaita, jotka Turkin mukaan osallistuivat kesän 2016 vallankaappausyritykseen.

Uutisia turkkilaisten ja kreikkalaisten hävittäjäkoneiden kohtaamisista Egeanmeren yllä tulee lähes päivittäin.

"Täysimittainen sota epätodennäköinen"

Varapuheenjohtaja Thanos Veremis Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiöstä Eliamepistä pitää täysimittaista sotaa epätodennäköisenä, mutta hävittäjäkoneiden ja laivaston alusten liikkeet eivät ole vaarattomia.

– Kukapa tietää, mitä tapahtuu, joku päivä voi sattuaa onnettomuus, Veremis sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä kreikkalaisten ja turkkilaisten alusten törmäyksen kiistellyllä alueella Egeanmerellä. Turkkilaisen aluksen miehistö ajoi kreikkalaisaluksen perään – ilmeisesti tahallaan. Äskettäin kreikkalainen lentäjä kuoli, kun hänen ohjaamansa hävittäjä syöksyi mereen tunnistuslennon yhteydessä.

Foreign Policy -julkaisussa kirjoittavan kreikkalaisen toimittajan Jannis Babouliasin mielestä syyllisiä jännitteiden kiristymiseen löytyy sekä Kreikasta että Turkista. Kreikassa jyrkkää linjaa edustaa muun muassa puolustusministeri Panos Kammenos kansallismielisestä itsenäiset kreikkalaiset -pienpuolueesta.

– Kammenos on idiootti, mutta hallitseva Syriza-puolue on riippuvainen hänen tuestaan, Thanos Veremis tuhahtaa.

Sodan uhka parista kalliosta

Turkki ja Kreikka ovat olleet sodan partaalla useita kertoja. Tammikuussa 1996 maailma seurasi ihmeissään, kuinka kaksi Nato-liittolaista ajautui kohti sotaa kiistassa Imian/Kardakin luodoista. Lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevat Imian, tai turkiksi Kardakin, luodot ovat Turkin ja Kreikan suhteiden ukkosenjohdatin.

Turkin mukaan luodot kuuluvat Turkille, Kreikan mielestä taas Kreikalle. Kyse on kahdesta muutaman hehtaarin asumattomasta kalliosta.

– Jos Turkki yrittää saada haltuunsa niin sanottuja harmaita alueita Egeanmerellä, he aloittavat asumattomista luodoista, Thanos Veremis sanoo.

Harmaalla vyöhykkeellä Turkki tarkoittaa useita sen rannikon lähellä olevia pienempiä saaria, joiden kohtalo jäi sen mielestä ratkaisematta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Myös oppositiopoliitikot Turkissa ovat puhuneet Kreikan "miehittämistä" saarista. Kreikan mielestä epäselvyyksiä ei ole.

Turkilla ja Kreikalla eri tulkinta ilmatilasta

Turkilla ja Kreikalla on lukuisia erimielisyyksiä, joita voi tarvittaessa aktivioida osaksi kriisiä. Esimerkiksi monien ilmatilaloukkausten taustalla on se, että turkkilais- ja kreikkalaislentäjillä on eri kartat, joissa ilmatilan rajat kulkevat eri paikoissa.

Kreikan mukaan sen ilmatila alkaa kymmenen meripeninkulmaa eli runsaat 18 kilometriä rannikolta ja saarilta. Turkin ja sen lentäjien mukaan Kreikan ilmatila seuraa aluevesirajaa eli se ulottuu vain noin 11 kilometriä Kreikan rannikolta.

Kahden rajan väliin jää seitsemän kilometriä, jossa turkkilaiset sanovat lentävänsä kansainvälisessä ilmatilassa, kun kreikkalaiset lentäjät jo nousevat hävittäjiinsä torjumaan ilmatilaluokkauksia. Kreikan tulkinta ilmatilastaan on harvinainen ja Thanos Veremisin mukaan vaikea puolustaa.

Turkki ja Kreikka ovat erimielisiä useista rajanvedoista Egeanmerellä.

Turkki ilmoitti jo vuosia sitten, että se on valmis sotaan, jos Kreikka laajentaa aluevesiään 12 meripeninkulmaan. Lopputuloksena olisi, että Egeanmerestä tulisi lähestulkoon kreikkalainen sisämeri, eikä se sovi Turkille. Kreikka on luopunut aikeistaan toistaiseksi.

"Ratkaisevaa mitä tapahtuu vaalien jälkeen"

Kreikan Eurooppa- ja ulkopolitiikan säätiön Thanos Veremisin mielestä ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu Turkin vaalien jälkeen.

– Jos jännitteet jatkuvat vaalien jälkeen, silloin olemme pahassa liemessä. Monet Kreikassa ajattelevat, että Erdoğan on kovana nyt, mutta vaalien jälkeen kaikki palaa normaaliksi, Thanos Veremis sanoo Ateenasta.

Lähikuukausina edessä voi kuitenkin olla jonkinlainen kriisi, jolla Turkissa yritetään kerätä kansallismielisiä äänestäjiä presidentti Erdoğanin taakse.

– Kyllähän sitä on ollut, ettei ole aamupalaa syöty ja sitten on vähän jostakin saatettu ostaa karkkia, ja eihän semmoisella jaksa, pohtii ammattilukiolainen Ante Rautiainen.

– Keskittyminen on tosi paljon vaikeampaa, kun sitä vaan ajattelee, että voi kumpa pääsisi syömään, tunnustaa lukiolainen Vilma Lasanen.

– Ahdistaa. Koko ajan on mielessä, että koska on ruoka, koska on ruoka, ammattilukiolainen Niko-Petteri Vuoskulompolo huokaisee.

Lapin koulutuskeskus REDU:ssa hätkähdettiin tänä talvena. Koulun terveyskysely kertoi, että yli puolet opiskelijoista ei syö aamupalaa ennen kouluunlähtöä.

Ahdistaa. Koko ajan on mielessä, että koska on ruoka, koska on ruoka. ammattilukiolainen Niko-Petteri Vuoskulompolo

– Tulosten mukaan meidän opiskelijoista 55 prosenttia jättää aamupalan syömättä. Pohdimme että jotakinhan on tehtävä, niin päädyimme tällaiseen huhtikuussa tehtävään kokeiluun jossa aamupala on meidän opiskelijoillemme ilmainen, REDU:n rehtori Taisto Arkko kertoo.

REDU:lla on opiskelijoita Rovaniemellä, Kemijärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Aamupalakokeilu on menossa Rovaniemen kolmessa toimipisteessa, Ounasvaaralla, Jokiväylällä ja Jänkätiellä, sekä Sodankylässä. Niissä ravintola hoidetaan omana toimintana, ja kokeilu pystyttiin aloittamaan nopeassa aikataulussa.

Aamupalaan sisältyvät puuro, leipä, leikkele, maito, mehu ja soppa. Ammattiopiskelijoille ja ammattilukiolaisille se on täysin maksuton, mutta myös samoissa tiloissa opiskelevat "tavalliset" lukiolaiset voivat syödä aamupalaa euron hintaan.

Mutta miten koulutuskeskuksella sitten on varaa tarjota aamiaista ilmaiseksi? Se käy helpommin, kuin uskoisikaan.

– Keskustelimme asiasta ravintolapäällikön kanssa, ja kyllä me loppukädessä puhumme aika pienistä rahasummista. Samanaikaisesti opiskelijoistamme noin 20 prosenttia jättää lounaan syömättä, ja lounashan on meidän rahoituksessa mukana. Periaattessa voimme rahoittaa aamupalan niillä lounasrahoilla, Arkko kertoo.

Aamupalakokeilusta kerätään nyt palautetta, ja aamiaisesta voi tulla pysyvä ensi syksystä lähtien. Opiskelijoilta kysytään myös, paljonko he olisivat valmiit maksamaan aamupalasta. Vastaus voi olla vaikkapa 50 senttiä, Arkko sanoo.

Opiskelijoilta ja myös heidän vanhemmiltaan on tullut jo kiitosta kokeilusta. Ounasvaaran kampuksella aamupalan syöjiä on ollut 50-70 päivässä.

Ammattilukiolainen Niko-Petteri Vuoskulompolo söi puurolautasensa tyhjäksi ja puuro myös maistui.

– Ihan tosi loistava aamupala oli ja tosi maistuva, hän kehuu ja kertoo kotonaankin usein syövänsä puuroa.

Koulun ruokalan aamiaisella istunut lukiolainen Minna Saraniemi on myös huomannut eron aamuissa, kun vatsa ei kurise tyhjyyttään.

– Ei ainakaan ole nälkä, se on hyvä puoli ja kyllä sitä ainakin tuntuu olevan energiaakin ja jaksavan enemmän, hän sanoo.

Ammattilukiossa opiskeleva Ante Rautiainen on käynyt monta kertaa aamupalalla, sekä Jokiväylällä, että Ounasvaaralla.

– Minusta olisi kaikille hyvä käydä täällä syömässä aamupalaa. Olen kavereillekin sanonut, että menkää ihmeessä kun se on ammattikoululaisillekin ilmainen ja säästää vähän vanhempien rahojakin, Rautiainen virnistää.

Britannian hallitsija johtaa jatkossakin Kansainyhteisöä. Britanniasta ja pääasiassa sen entisistä siirtomaista koostuvan liiton jäsenmaiden johtajat päättivät asiasta perjantaina Lontoossa.

Kansainyhteisön lausunnossa todetaan, että seuraava johtaja on "hänen kuninkaallinen korkeutensa prinssi Charles". Päätös oli odotettu, sillä Kansainyhteisön nykyinen johtaja Britannian kuningatar Elisabet II ilmaisi torstaina, että hän toivoo seuraajakseen poikaansa.

Toisin kuin Britannian kruunu, Kansainyhteisön johtajuus ei periydy. Viime vuosina on esitetty, että liiton johtajuudesta tehtäisiin kiertävä.

Elisabet II on johtanut Kansainyhteisöä valtakautensa eli 66 vuoden ajan. Kuningatar täyttää lauantaina 92 vuotta. Kruununprinssi Charles puolestaan täyttää syksyllä 70.

Presidentti Martti Ahtisaari nuhtelee YK:ta ja erityisesti suurvaltoja toimien puutteesta Syyrian sodan ratkaisemiseksi sanomalehti The Guardianissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Ahtisaari toteaa, että YK:lla on vastuu rauhan suojelemisesta, mutta seitsemän vuotta kestäneen sodan Syyrian kohdalla se on epäonnistunut tässä tehtävässä. Hän huomauttaa YK:n heijastelevan kansainvälisön yhteisön tahtotilaa.

– Uskon vahvasti YK:hon. Siksi tiedän, että me pystymme parempaan itsemme ja Syyrian vuoksi, Ahtisaari kirjoittaa.

Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008 palkittu Ahtisaaren mielestä ulkovallat ovat ruokkineet konfliktia sen sijaan, että niillä olisi ollut poliittista tahtoa kriisin ratkaisemiseksi.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvoston viittä pysyvää jäsentä katsomaan peiliin pitkään ja kunnolla. Ahtisaari huomauttaa, ettei turvallisuusneuvosto ole kyennyt toimimaan Syyrian sodan aikana.

Ahtisaaren mielestä turvallisuusneuvoston jäsenet ovat käyttäneet veto-oikeutta vastuuttomasti ja keskittyneet poliittisten irtopisteiden keräilyyn sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet löytämään yhteisymmärrystä.

Hän vaatii YK:n turvallisuusneuvostoa ottamaan Syyrian sodan ratkaisemisen tärkeimmäksi tavoitteekseen.

Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä ovat Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina ja Ranska.

Venäjä ei voi paeta vastuutaan, eivätkä Yhdysvaltain käyttämät sotatoimet tuo kestävää rauhaa

Ahtisaaren kirjoituksessa erityisiä nuhteita saavat Venäjä ja Yhdysvallat. Venäjä aloitti vuonna 2015 sotilasoperaation liittolaisensa Syyrian hallinnon pelastamiseksi.

Ahtisaaren mukaan monet kuolemat ja tuho ovat suoraa seurasta tästä. Hän toteaa myös, ettei Venäjä voi paeta vastuuta Syyrian hallinnon tekemisistä.

Yhdysvaltoja Ahtisaari arvostelee puolestaan viime viikon ilmaiskuista Syyriaan. Yhdysvallat teki viikko sitten rajattuja iskuja Syyriaan, sillä Syyrian hallinnon epäillään jälleen käyttäneen kemiallisia aseita.

Ahtisaaren mielestä sotilaalliset toimet eivät ole koskaan johtaneet kestävään rauhaan. Hän kertoo pohtivansa, millaisia toimia Yhdysvalloilla on mielessään rauhanprosessin elvyttämiseksi.

Ahtisaari vaatii Yhdysvaltoja, Venäjää ja muita sotaan sekaantuneita ulkovaltoja ponnistelemaan tosissaan sovun löytämiseksi konfliktiin.

Syyrian sitkeä sota on usean konfliktin vyyhti – Syntyykö uusi Somalia?

Analyysi: Mitä seuraavaksi, Syyria? Sotatoimet kääntyvät uusille rintamille

Analyysi: Trump parjaa Obamaa, mutta kaksikolla on sama ongelma – Syyriasta ei pääse eroon millään

Yhdysvaltain 6. Laivaston ohjushävittäjä USS Porter on Helsingissä laivastovierailulla sunnuntaihin saakka. Aluksen tukikohta on Rotassa Espanjassa, ja Itämerelle USS Porter saapui noin viikko sitten.

– Välillä oli sellainen sumu, ettei laivan keulaa nähnyt komentosillalta, muistelee luutnantti Darek Marino ensivaikutelmaa.

Suomeen tullessaan yhdysvaltalaisalus harjoitteli merellä Suomen ohjusvene Haminan kanssa. Harjoituksessa testattiin kykyä muodostaa nopeasti kahden laivan toimintaryhmä ja ammuttiin tykeillä merelle asetettuun maaliin.

– Hamina oli hyvin ammattimainen yhteistoiminnassa. Kaikki tehtävät saatiin vietyä läpi, sanoi USS Porterin päällikkö, komentaja John V. Tobin.

Sitä, mihin USS Porter jatkaa Helsingistä, eivät amerikkalaiset meriupseerit kertoneet. Komentaja Tobinin mukaan Itämerellä viivytään jonkin aikaa ja harjoitellaan alueen maiden laivastojen kanssa.

Ohjustorjuntaa merellä

USS Porter on Arleigh Burke -luokan hävittäjä. Niitä on Yhdysvaltain laivastolla runsaat 60, ja ne ovat laivaston runko. Kaikilla on Aegis- taistelunjohtojärjestelmä, jonka avulla hävittäjät voivat puolustaa ja hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti.

Aegis voi Yhdysvaltain mukaan myös torjua ballistisia ohjuksia, tosin vain jos aluksella on uusimman version Standard-ilmatorjuntaohjukset.

– Me olemme yksi niistä laivaston aluksista, jotka pystyvät puolustautumaan ballistisia ohjuksia vastaan. Se on lisäys Euroopassa olevaan ohjuspuolustusjärjestelmään, sanoo komentaja Tobin.

Venäjä on vastustanut jyrkästi sekä ohjuspuolustusjärjestelmää että ohjuspuolustukseen pystyvien laivojen tuloa Itämerelle. Toissa vuonna venäläiset osoittivat mieltään yliennoilla USS Porterin sisaralusta USS Donald Cookia kohtaan Itämeren eteläosassa.

– Meidän kanssamme venäläiset ovat esiintyneet merellä hyvin ammattimaisesti, sanoo komentaja Tobin.

Sotatoimia ja lipunnäyttöä

USS Porter oli toinen kahdesta hävittäjäaluksesta, jotka ampuivat Tomahawk-risteilyohjuksia syyrialaiseen lentotukikohtaan noin vuosi sitten. Tuolloinkin isku oli rangaistus Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden käytöstä siviilejä vastaan.

Krimin miehityksen jälkeen Yhdysvaltain laivasto on ollut vakituinen vieras siellä, missä pienemmät Nato-liittolaiset ovat huolestuneet Venäjän uhasta: Itämerellä ja Mustallamerellä.

Yhdysvaltain 6. Laivaston vastuualuetta on Välimeri, Mustameri ja Itämeri.

Itämerellä Yhdysvaltain Arleigh Burke -luokan hävittäjiä on alkanut näkyä vähintään kerran vuodessa.

– Ei tämä ole välttämättä viesti minnekään päin. Olemme täällä operoimassa paikallisten kanssa, vastaa komentaja Tobin kysymykseen, onko heidän läsnäolonsa viesti Venäjälle.

Nuoret vastuussa sillalla

USS Porterilla on noin 300 hengen miehistö, joista reilu neljännes naisia. Aluksella oli viime syksyyn saakka naispuolinen päällikkö.

– Joukossa on kaikkia mahdollisia ammattilaisia: konemiehistä ja logistikoista tykkimiehiin, luutnantti Marino kertoo.

Komentosillalla työskentelee hänen mukaansa myös nuorempia upseereita, joita koulutetaan merenkulkuun ja 9 000-tonnisen sotalaivan ohjaamiseen.

– On iso asia heidän urallaan, kun he pääsevät tasolle, jolla kapteeni luottaa laivan heidän käsiinsä ja tietää että keskellä yötäkin nuo 21–23-vuotiaat osaavat pitävät huolta siitä, että laiva on turvallinen kun muut nukkuvat.

Borneon viidakossa liikkunut tutkijaryhmä on löytänyt uuden muurahaislajin, joka puolustautuu räjäyttämällä itsensä.

Viidakon suurissa puissa elävä pienikokoinen Colobopsis explodens elää yhdyskunnissa, joissa osa yksilöistä uhraa itsensä, jos vihollinen lähestyy pesää.

Jos peto uhkaa Colobopsis explodens -yhdyskuntaa, sitä puolustava yksilö ei peräänny, vaan tarrautuu kiinni hyökkääjään, kääntää peräpäänsä vihollisen suuntaan ja jännittää ruumistaan niin voimakkaasti, että se repeää hajalle.

Kun muurahaisen keho hajoaa, vihollisen suuntaan purskahtaa kellertävää, tahmeaa ja myrkyllistä mönjää, joka voi jopa surmata hyökkääjän.

Ensimmäinen tutkimus yli 80 vuoteen

Räjähtävien muurahaisten olemassaolo on ollut tiedossa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin niitä löydettiin toistakymmentä lajia. Jostain syystä luonnonoikkua ei ole tutkittu kymmeniin vuosiin. Edellisen kerran uudesta lajilöydöstä raportoitiin vuonna 1935.

Monikansallinen tutkijaryhmä on tehnyt uusia tutkimuksia Borneon, Thaimaan ja Malesian metsissä. He onnistuivat löytämään 15 räjähtävien muurahaisten lajia, joista yksi, Colobopsis explodens, oli tieteelle entuudestaan tuntematon.

Tutkimustuloksista kerrotaan ZooKeys-tiedelehdessä.

Colobopsis explodens valittiin esimerkkilajiksi, koska sillä taipumus uhrata itsensä yhteiskunnan puolesta oli poikkeuksellisen vahva. Muurahaiset uhkailivat jopa tutkijoita.

Lajin kasteista kaikkein useimmin uhrautuivat pienikokoiset työläisnaaraat, jotka eivät kyenneet jatkamaan sukua.

Sopeuma kuin sähköpistoke

Kamikaze-tyyppinen hyökkäys ei ole ainoa Colobopsis cylindrica -muurahaisten puolustautumiskeino.

Isokokoisilla työläisillä pää on kasvanut suureksi tulpanmuotoiseksi patiksi. Vihollisen uhatessa pesää muurahaistyöläinen työntää päänsä suuaukkoon tukkien sen tehokkaasti. Myös nämä työläiset ovat steriilejä naaraita.

Tutkimusretkillä biologit onnistuivat myös havaitsemaan lennossa parittelevan muurahaisparin, mitä ei aikaisemmin ole havaittu.

Colobopsis explodens-lajin ruokavalion todettiin olevan laaja. Se kattoi sieniä, sammalta, leviä ja hedelmiä sekä kuolleita hyönteisiä ja kaloja.

Tutkimusryhmässä oli mukana mm. Wienin luonnontieteellisen museon ja Wienin teknisen yliopiston tutkijoita.

Lähteet: The Guardian, Live Science, National Geographic

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta. Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan olevansa sen sijaan valmis harkitsemaan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta, jos valinta siirrettäisiin puoluekokoukselle.

Väyrynen kertoo tavanneensa eilen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ja kertoneensa tälle vetäytymisestään.

Väyrynen sanoo, että hänen vaihtoehtonsa on jatkaa Kansalaispuolueessa.

Väyrynen on vieraana tänään perjantaina Pressiklubi-ohjelmassa TV1:ssä klo 20.

Väyrysen kujanjuoksu puheenjohtajakisassa oli vaiheikas

Väyrynen ilmoittautui mukaan Keskustan puoluejohtajakisaan helmikuun alussa. Siitä alkoi monipolvinen tapahtumasarja. Puheenjohtaja valitaan kesäkuussa puoluekokouksessa Sotkamossa.

Ilmoittautuessaan kisaan Väyrynen ilmoitti myös eroavansa keskustasta, jos häntä ei valita puheenjohtajaksi.

Väyrysen ilmoittautumisen jälkeen keskustassa alkoi vääntö siitä voiko Väyrynen olla ehdokkaana puolueen puheenjohtajaksi, jos hän on samaan aikaan jäsenenä perustamassaan kansalaispuolueessa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi, että Väyrysen ehdokkuudelle ei olisi estettä, jos hän eroaisi Kansalaispuolueen jäsenyydestä.

Keskustassa pohdittiin jopa Väyrysen erottamista puolueesta. Asiaa mutkisti se, että jäsenen erottaminen on puolueen paikallisjärjestön asia ja Väyrynen on oman paikallisosastonsa Keminmaan keskustaseuran puheenjohtaja.

Matkan varrella Väyrynen riitautui myös kansalaispuolueen kanssa. Kansalaispuolue erotti Väyrysen muun muassa väitettyjen presidentinvaalien rahoitukseen liittyvien sotkujen vuoksi. Käräjäoikeus kuitenkin keskeytti erottamisen toimeenpanon.

Sekä Väyrynen että kansalaispuole ovat pyytäneet poliisitutkintaa erottamiseen liittyvistä asioista.

Runsas viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.

Lue myös:

Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailevat Sipilä ja Väyrynen paiskasivat kättä Seinäjoella

Paavo Väyrynen eroaa perustamastaan kansalaispuolueesta – haluaa varmistaa paikkansa keskustan puheenjohtajakisassa

Kansalaispuolue Väyrys-sotkusta: Juristit selvittävät asiaa – oikeus keskeytti Väyrysen erottamisprosessin

Tutkintapyyntöjä, erottamisia ja väärinkäytössyytöksiä – Yle kokosi Väyryskiistan keskeisimmät kiistakysymykset yhteen

Väyrynen erottamistaan koskevasta kiistasta: "Meneillään on laiton puolueen kaappausyritys" – puolueen johto kiistää väitteet perättöminä

Kansalaispuolue: Paavo Väyrynen on erotettu puolueesta – Väyrysen leiri pitää erottamiskokousta laittomana

Vaalikelvottomaksi tulkittu Väyrynen aloittaa puheenjohtajakampanjan

Paavo Väyrynen ei luovu keskustan puoluejohtajakisasta: "Vaalikelpoisuuden ratkaisee puoluekokous"

Pling!

Kännykkä piippaa ja värähtää – viestipalvelu Telegram siis toimii tänäänkin. Oikeasti sen ei pitäisi.

Venäjän oikeuslaitos määräsi viime viikon perjantaina Telegrammin suljettavaksi, kun Telegram ei suostunut päästämään viranomaisia käsiksi käyttäjiensä viesteihin. Oikeuden määräys on johtanut huvittavaan hippaleikkiin, joka on näyttänyt viranomaisten kyvyttömyyden internetin edessä.

Joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor on viikon aikana sulkenut Telegramin internet-palvelimet ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus toimii.

Palvelinten sulkeminen on johtanut siihen, että monien täysin Telegramiin liittymättömien venäläisten sivustojen toiminta on takkuillut. Ne käyttävät todennäköisesti samoja palvelimia, jotka on suljettu Telegramin toiminnan estämiseksi.

Jopa Roskomnadzorin omien sivujen on raportoitu toimivan pätkittäin, vaikka valvontaviranomainen kiistää ongelmien liittyvän käynnissä olevaan Telegram-taisteluun ja syyttää ulkomaista palvelunestohyökkäystä.

Telegramin perustaja Pavel Durovin Instagram-tilillään julkaisemassa meemissä lukee "He voivat viedä IP-osoitteemme, mutta eivät vapauttamme." Valkoinen paperilennokki on Telegramin logo.

Kaikki tämä ei ole vaikuttanut lähes mitenkään Telegramiin, jonka käyttäjät ovat olleet viikon aikana entistä aktiivisempia. Edes Venäjän viranomaiset ja poliitikot eivät ole sanomalehti RBK:n mukaan lopettaneet viestipalvelun käyttöä.

Koko farssi naurattaisi, jos ei itkettäisi. Kyseessä on kuitenkin venäläisen internetin eli niin sanotun runetin tulevaisuus.

Ensin Telegram, sitten Facebook

Venäläinen sosiologi ja toimittaja Andrei Arhangelski on nimittänyt Venäjän sosiaalista mediaa kansalaisyhteiskunnan korvikkeeksi. Tietyt somepalvelut mahdollistavat toistaiseksi mielenosoitusten järjestämisen ja poliittisen keskustelun. Telegram on yksi tällaisista palveluista.

Perustoiminnoiltaan Telegram muistuttaa viestisovellus WhatsAppia, eli palvelussa voi kirjoittaa salattuja viestejä muille käyttäjille. Lisäksi Telegram-palvelussa voi luoda viestikanavia, joita kuka tahansa voi alkaa seurata.

Juuri nämä kanavat tekevät viestisovelluksesta erityisen. Venäjällä monilla järjestöillä, yrityksillä ja medioilla on oma Telegram-kanavansa, jonka kautta tieto kulkee pikaviesteinä käyttäjille nopeimmin.

Viranomaisia hiertävät anonyymit kanavat, jotka vuotavat tietoa eri hallintoelinten sisältä – sellainen on esimerkiksi DeputatskieBudni, jolla julkaistaan sisäpiiritietoja Venäjän duumasta. Toisaalta anonymiteetti on mahdollistanut myös rikollisiin tarkoituksiin tai esimerkiksi terroristisen propagandan levitykseen syntyneet kanavat.

Myös venäläisille niin tyypillinen poliittinen huumori on siirtynyt Telegrammiin. Esimerkiksi suosituimpien kanavien listalle usein kivunneet Stalingulag- ja DablJat-kanavat jakavat vitsejä, jotka pilkkaavat nimettöminä milloin venäläisiä viranomaisia, milloin tiedotusvälineitä, milloin suoraan presidentti Vladimir Putinia.

Viime päivinä huumorikanavien pääaiheena ovat olleet tottakai Roskomnadzorin surkuhupaisat blokkausyritykset. Brezhnevin kulmakarvat -nimisellä huumorikanavalla viranomaisen blokkausyrityksiä verrataan keskelle niittyä pystytettyyn porttiin.

Jos Telegram suljettaisiin, nämä kriittiset kanavat tuskin uskaltaisivat siirtyä muihin palveluihin, joiden suojaukseen ei täysin voi luottaa.

Ja jos Telegramin sulkeminen onnistuu, seuraavana vuorossa on Facebook. Roskomnadzorin johtaja uhkasi keskiviikkona, että Facebook suljetaan vuoden loppuun mennessä, jos se ei siirrä venäläisten tietoja talteen venäläisille servereille.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Roskomnadzor saisi Facebookin suoraan hyppysiinsä. Telegram-taistelu on näyttänyt, että kontrolloidakseen runetia Roskomnadzor saattaa joutua rikkomaan koko runetin verkkomaisen rakenteen. Se olisi askel kohti Venäjän omaa, irralista internetiä.

Onko Putinilla uusi uhkaaja?

Telegramin kaatamishaaveessa saatta kuitenkin olla kyse muustakin kuin sananvapaudesta, jos FSB:stä vuodettua dokumenttia on uskominen.

Sanomalehti RBK:n mukaan tiedustelupalvelun sisäisessä viestinnässä Telegramin sulkemisen syyksi on kerrottu se, että Telegramin perustaja Pavel Durov on suunnitellut oman valuutan perustamista viestipalvelun yhteyteen. Ilmeisesti idea olisi vähän samanlainen kuin kiinalaisen Weibo-palvelun maksusovelluksessa.

FSB:n sisäisessä viestinnässä valitetaan, että tällöin Venäjällä olisi täysin kontrolloimaton valuuttajärjestelmä. Se voisi tuoda mukanaan suuria riskejä ja rikollisuutta.

Ja tottakai tämän valuuttajärjestelmän isä, Durov kasvattaisi samalla valtaansa. Sama Durov, joka on muuttanut omatoimiseen maanpakoon länteen ja pilkkaa säännöllisesti Putinia Instagram-tilillään esimerkiksi luomallaan Paidaton Putin -haasteella.

Somevalta askarrutaa lännessä ja Venäjällä?

Durov on tavallaan Venäjän Mark Zuckerberg – kumpikin on rikastunut luomalla internet-palveluita. Durov on monen idoli, jossain määrin jopa niin ihailtu, että venäläiset tiedotusvälineet spekuloivat säännöllisesti, tahtoisiko Durov vaikka presidentiksi.

Tavallaan sekä lännessä että Venäjällä pohditaan nyt samaa kysymystä: pitäisikö tällaisten Zuckerbergien ja Durovien valtaa jotenkin suitsia.

EU:n alueella astuu toukokuussa voimaan GDPR-lakipaketti, joka suojaa käyttäjätietoja väärinkäytöksiltä. Useita vuosia valmistellut lait velvoittavat EU-kansalaisten tietoja käsitteleviä tahoja suojaamaan henkilötietoja.

GDPR-lait eivät kuitenkaan millään tapaa velvoita eri palvelujen keräämiä käyttäjätietoja luovutettaviksi valtiolle.

Venäjällä melkein kaksi vuotta sitten läpi runnotut Jarovaja-lait sen sijaan velvoittavat esimerkiksi teleoperaattoreita säilömään kaiken käyttäjien välisen viestinnän kuukausien ajan ja luovuttamaan sen pyydettäessä tiedusteluviranomaisille. Juuri tähän lainpykälään perustuu Telegramin ajojahti.

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevan Swasimaan kuningas Mswati III on ilmoittanut, että maan nimi muuttuu. Uusi nimi on eSwatini.

Mswati ilmoitti asiasta eilen torstaina maan 50. itsenäisyysjuhlassa. Kuningas puhui maan toiseksi suurimman kaupungin Manzinin stadionilla järjestetyssä juhlassa, joka oli myös kuninkaan 50-vuotisjuhla.

– Haluan ilmoittaa, että tästä päivästä lähtien maamme nimi on eSwatinin kuningaskunta, hän sanoi.

eSwatini tarkoittaa "swasien maata" paikallisella swatin kielellä.

Kuningas Mswati on aikaisemminkin puhunut maan nimenvaihdoksen tarpeellisuudesta. Hän avasi maan parlamentin istunnon vuonna 2014 viitaten eSwatini-nimeen. Samasta asiasta hän puhui myös viime vuonna YK:n yleiskokouksessa.

Kuninkaan mielestä eSwatinin asukkaiden pitää voida tuntea maan nimi omakseen. Lisäksi Swasimaalla (engl. Swaziland) on ollut erikoinen ongelma, kuningas kertoi.

– Aina kun matkustamme ulkomaille, ihmiset sekoittavat meidät Sveitsiin (engl. Switzerland).

Afrikan viimeinen itsevaltias

eSwatini sijaitsee lähes kokonaan Etelä-Afrikan valtion sisäpuolella.

Maa on hyvin köyhä. Suurin osa väestä elää maataloudella ja tärkein vientituote on sokeri.

BBC:n mukaan eräät asukkaat ärtyivät kuninkaan ilmoituksesta. Heidän mielestään kuninkaan pitäisi keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin, kertoo BBC.

Köyhyyden ohella eSwatinin suuri ongelman on väestön terveystilanne. HIV:n ja AIDS:n levinneisyys eSwatinissa on väestömäärään nähden maailman suurin.

Naisten eliniänodote on 60 vuotta, miesten vain 54 vuotta.

eSwatinin hallintomalli on absoluuttinen monarkia, jossa kuninkaalla on päätösvalta.

Kuningas Mswati tunnetaan suuresta perheestään. Hänellä on 15 vaimoa. Hän peri valtansa isältään Sobhuza II:lta, joka hallitsi Swasimaata 82 vuotta. Sobhuzalla oli 125 vaimoa.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotti tänään perjantaina vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta.

– Olisin halunnut [keskustan puheenjohtajaksi], mutta kävi ilmi, ettei sellaista rehtiä kilpailua ole aikaansaatavissa, että siinä olisi mahdollisuuksia menestyä, joten vetäydyin, Väyrynen perusteli perjantai-iltana Ylen haastattelussa.

Väyrysen mukaan nykyisillä "pelisäännöillä" oli epäselvää voiko hän olla ehdokkaana.

– Oli selvää, ettei tule mitään keskusteluja missään tapauksessa. Tämä ei tietenkään ollut rehti lähtökohta vaaliin, hän sanoo.

Väyrynen on tarjoutunut harkitsemaan keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta. Tämä vaatisi sääntömuutoksen, että jo ensi kesänä Sotkamossa pidettävässä keskustan puoluekokouksessa valittaisiin myös puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on ehdottanut tällaista sääntömuutosta.

Hieman yli viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.

– Ilmoitin, että olen päättänyt erota kansalaispuolueesta. Seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta, hän viittasi toiveisiinsa olla mukana keskustan puheenjohtajakisassa.

Väyrynen ei ehtinyt erota kansalaispuolueesta.

Ylen haastattelussa hän kertoo, että jos sääntöjä muutettaisiin ja hänet valittaisiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, hän saattaisi keskittyä enemmän vaalitoimintaan ja jatkaa pidempään europarlamentaarikkona.

– Muussa tapauksessa tulen varmaan nopeammin eduskuntaan, todennäköisimmin syyskuussa.

Moskovalaisen rockklubin eteen on muodostunut pitkä jono jo hyvissä ajoin keskellä päivää. Fanit odottavat ovien aukeamista, jotta pääsisivät varmistamaan paikkansa mahdollisimman läheltä lavaa, jossa The Rasmus illalla esiintyy.

– Jumaloin Rasmusta. Olen kuunnellut heitä siitä lähtien, kun olin 13-vuotias, eli yli kymmenen vuotta, kertoo Anastasia Lebedeva.

Hän on saapunut paikalle ennen kymmentä aamulla. Sama tarina toistuu kaikkien jututtamiemme fanien suulla: Rasmusta on kuunneltu teini-iästä tai lapsuudesta lähtien. Bändi on löydetty joko itse tai vanhempien kautta.

The Rasmus on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista suomalaisbändeistä Venäjällä.

– Varmaan se, että olemme kiertäneet täällä tosi paljon ja annettu tänne paljon, on edesauttanut sitä, että meillä on paljon yleisöä, luonnehtii laulaja Lauri Ylönen klubin takahuoneessa.

Siinä Venäjän valloituksen salaisuus – uuttera kiertue-elämä jättiläisvaltiossa.

Viiden viikon kiertue

Rasmuksen ensikosketus Venäjään oli Oranssi ry:n järjestämä klubikeikka Pietarissa vuonna 1996. Tällä kertaa bändi on kiertänyt maata peräti viisi viikkoa.

Se on harvinaisen pitkä reissu yhdelle bändille laajalla Venäjänmaalla. Reitti on kulkenut siksakkia eri puolilla laajaa mannerta aina Vladivostokiin saakka.

– Olemme huomanneet, että tänne on tullut uusi kansainvälinen sukupolvi, joka puhuu hyvää englantia ja hommat luistaa ylipäätään todella hyvin. Ehkä itselläkin oli joskus tiettyjä ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan, mutta ne ovat täysin muuttuneet vuosien saatossa, Ylönen kertoo.

Ennen kiertuetta Rasmus kävi Venäjällä tapaamassa mediaa ja faneja. Parhaimmillaan salissa oli sata toimittajaa eri tiedotusvälineistä.

– Tehtiin sellaisia 13-tuntisia päivä neljä päivää putkeen. Tuntui, että tapasimme kaikki mediat, joita tästä maasta löytyy, Ylönen kuvaa.

Kysymykset vaihtelivat bändin musiikista aina suomalaiseen kulttuuriin saakka. Sama käy ilmi fanien puheista.

– Pidän Rasmuksen lisäksi Suomesta ylipäätään, Andrei Zujev kuvaa klubin ulkopuolella.

Rahalle vastinetta

Viime kuukausina Venäjää ovat kiertäneet Rasmuksen lisäksi monet muutkin pitkän linjan suomalaistekijät kuten Apocalyptica, Him ja laulaja Tarja Turunen. Monet heistä vei Venäjälle ensi kertaa suomalainen pitkän linjan promoottori Richie Mattila.

– Jos annat Venäjällä vastinetta rahoille, niin voit mennä sinne uudestaan. Menestyksekäs lipunmyynti on hyvän työn tulosta, hän sanoo.

Venäjän musiikkimarkkinoilla on edelleen paljon ongelmia, kuten puutteelliset tekijänoikeudet ja piraattituotteet. Mutta konsertteja järjestetään ammattimaisesti, ja ne ovat tuottoisia myös bändeille.

– Venäjä on kehittynyt paljon siinä, miten siellä kohdellaan kulttuurin tekijöitä, Mattila sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei suomalaisilla muusikoilla ole erityisasemaa Venäjällä. Ainoa etu on maiden läheisyys. Suomalainen bändi pääsee Venäjälle nopeammin ja edullisemmin kuin esimerkiksi amerikkalaiset kollegansa.

– Lisäksi suomalainen osaa olla Venäjällä ja ottaa sen meiningin vastaan, Mattila kuvaa.

Rasmuksen Ylönen sanoo, että Suomessa maan pienuuden takia bändien naamat kuluvat helposti loppuun. Markkinoita täytyy etsiä muualta.

– Jos puhutaan näistä vanhoista bändeistä kuten Nightwishit, me, Apocalypticat, Himit, niin se suuri markkina on jossain muualla kuin Suomessa. Meilläkin varmaan 95 prosenttia kaikista keikoista on Suomen ulkopuolella, hän arvioi.

Ei oteta kantaa

Krimin valtaus ja maailmanpolitiikan kuohunta heikensi hetkeksi myös musiikkimarkkinoita, kun sekä artistit että konsertinjärjestäjät tarkkailivat tilanteen kehittymistä. Lisäksi ruplan kurssin syöksy heikensi venäläisten kuluttajien ostokykyä.

Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut ja kulttuuria kulutetaan Venäjällä ahkerasti. Muusikkojen on kuitenkin täytynyt pohtia suhdettaan politiikkaan. Rasmus on ratkaissut asian niin, että kaikkea ei tarvitse kommentoida.

– Me olemme ajatelleet sen niin, että me olemme viihdyttäjiä, joiden työ on tuoda hyviä fiiliksiä ihmisille, eikä olla hirveästi otettu poliittisesti kantaa, sanoo rumpali Aki Hakala.

Seuraavaksi The Rasmus kiertää Suomessa, ja sen jälkeen kutsuu Keski-Eurooppa.

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue on ryhtynyt omiin oikeustoimiin syksyn 2016 presidentinvaalien takia. Vaalit hävinnyt puolue haastaa oikeuteen Venäjän, presidentti Donald Trumpin vaalikampanjan johtoa ja vuotosivusto Wikileaksin.

Demokraattipuolueen mukaan nämä kolme tahoa käänsivät yhteistoimin vaalit Trumpin eduksi muun muassa hakkeroimalla demokraattipuolueen tietokoneita ja levittämällä niistä haltuun saatua materiaalia.

Demokraattien mukaan kyse oli laittomasta salaliitosta, ja puolue vaatii miljoonien dollarien korvauksia kärsimästään vahingosta.

Yhdysvalloissa on meneillään parhaillaan erikoistutkija Robert Muellerin johtama tutkinta, joka selvittää Trumpin vaalikampanjan yhteyksiä Venäjälle.

Vieraan valtion haastaminen ei yleensä onnistu

Presidentti Trump on kiistänyt jyrkästi, että hänen vaalikampanjansa olisi tehnyt minkäänlaista salaista yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjä on kiistänyt sekaantuneensa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.

Demokraattipuolueen hankkeesta kertoo myös Washington Post -lehti, jonka mukaan oikeusjuttu on heti vastatuulessa, sillä useimmissa tapauksissa Yhdysvalloissa ei voi haastaa vierasta valtiota oikeuteen.

Demokraattien mielestä tässä tapauksessa Venäjällä ei olisi koskemattomuutta, koska kyse oli puolueen yksityisomaisuuteen eli tietoliikennepalvelimiin kajoamisesta.

Wikileaks julkaisi demokraattijohdon sähköposteja heinäkuussa 2016 presidenttiehdokkaan nimittäneen puoluekokouksen alla. Yksittäinen hakkeri ilmoitti hankkineensa viestit, mutta Yhdysvalloissa on syytetty Venäjän olleen hakkeroinnin takana.

Kautta maailman tunnettu ruotsalainen DJ Avicii eli Tim Bergling löydettiin kuolleena tänään perjantaina. Hän oli 28-vuotias. Kuolinsyystä ei toistaiseksi ole tietoa.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen eli DJ Orkidea nostaa Aviciin 5–10 suurimman EDM-artistin joukkoon.

– Hän nousi nopeasti. Hän oli ruotsalainen parikymppinen, joka teki musiikkia makuuhuoneessaan, sitten yhtäkkiä hän kiersi areenoita. Hitit kuten Levels ja Wake Me Up vauhdittivat alakulttuurin murtautumista valtavirtaan, Hakanen kuvailee.

– Hän oli kiistelty hahmo ja sai siitä arvostelua, Hakanen luonnehtii.

Avicii oli menestynyt artisti, joka oli mukana muovaamassa EDM:n muotokieltä.

– Hän toi akustisia kantrivivahteita EDM:ään ja sai siitäkin kritiikkiä, Hakanen huomauttaa.

Juska Wendland eli DJ Orion veti ohjelmaansa YleX:llä perjantai-iltana, kun uutinen Aviciin kuolemasta tuli.

– Hänen merkityksensä näkyy siinä, että ohjelman WhatsApp-ryhmä suorastaan räjähti tiedon tultua. Päällimmäisenä olivat liikutus ja epäusko, Wendland kertoo.

Hän kuvailee, että elektroniseen musiikkiin liittyy vahvasti tähtikultti, jossa jonkinlainen kuolemattomuus on läsnä.

– Tämä pysäyttää takuuvarmasti. Kontrasti on suuri, koska artistien musiikin tahtiin nautitaan elämästä, ja sitten tulee tällainen kuolinuutinen, hän miettii.

Wendland kertoo tavanneensa Aviciin lyhyesti Summer Sound -festivaalilla Helsingissä.

– Hän oli lämmin, herrasmies, kiireisyys jäi kuitenkin mieleen, kiire lavalle, kiire sieltä pois. Vaihdoimme pari sanaa, Wendland muistelee.

Esiintymiset pari vuotta sitten lopettanut Avicii suunnitteli musiikin tuotantopuolelle siirtymistä. Jo vuonna 2014 hän kertoi terveysongelmistaan, joiden takia vauhtia oli hiljennettävä.

Metsän reunassa oleva penkki on täynnä valkoisia ja turkooseja maalauksia. Lähiön penkki on enemmän kuin tuttu tunnetulle rikosylikomisariolle Jari Kinnuselle, 58.

Tämän penkin kohdalla 40-vuotias tamperelainen perheenisä ja parikymppinen epäilty pysähtyivät Tesomalla myöhään sunnuntai-iltana 28. joulukuuta 2014. Epäilty oli pyytänyt perheenisältä vain hetkeä aiemmin tupakkaa.

Sitten jostain, vielä tuntemattomasta syystä epäilty puukotti perheenisää vain noin sadan metrin päässä penkistä ja juoksi karkuun.

– Lehdenjakaja löysin uhrin aamulla maasta tuon tai tuon kuusen läheltä, näyttää Kinnunen.

Kinnunen tuli pian paikalle tutkimaan tekoa. Maassa oli lunta tällainen "töppyrä", hän havainnollistaa kädellä.

Kinnunen näyttää suunnan, jonne epäilty juoksi ja pudotti puukkonsa, josta tuli myöhemmin tärkeä johtolanka. Joka toinen katuvalo oli rikki. Yksityiskohta ärsyttää Kinnusta vieläkin, koska valaistus olisi voinut paljastaa henkirikoksen aiemmin.

Alkoi sitkeä operaatio murhaajan löytämiseksi: Yli tuhat dna-näytettä, satoja vinkkejä ja toistakymmentä epäilyä murhaajan nimestä.

Mysteeri alkoi selvitä

Yli kolme vuotta myöhemmin Kinnunen oli palaamassa kiirastorstaina koulutuksesta, kun hän sai soiton. Epäilty oli koputtanut poliisiauton ikkunaan ja sanonut haluavansa puhua Kinnusen kanssa.

Epäilty kertoi haluavansa saada pitkään vaivanneen teon tunnoltaan. Murhamysteeri alkoi ratketa. Perjantaina selvisi, että epäillylle tehdään mielentilatutkimus jo ennen oikeusistuntoa.

Kirjoitin koulun hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi. Jari Kinnunen

Kinnunen on tyytyväinen etenkin omaisten takia. Myös yleinen turvallisuudentunne paranee, kun vakavat rikokset saadaan ratkottua.

Itse hän ei tapausta liiemmin hehkuta.

– Poliisissa ei voittoja lasketa. Mutta kun saamme selville asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, kuten henkirikokset tai katoamiset, se helpottaa omaisten elämää ja lämmittää eniten mieltä.

– Näihin ei voi kuitenkaan suhtautua liikaa tunteella, koska silloin tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä.

Ison jutun ratkettua poliisit järjestävät saunaillan, jossa tapaus käydään läpi. Takavuosina niissä saattoi olla Koskenkorvaa, nykyään hädin tuskin valkoviiniäkään.

– Kello 21 ollaan jo kotona, Kinnunen hymähtää.

"Vaikka olen tällainen sosiaalitapaus"

Tesoma ei ole ainut vaikea tapaus, jota Kinnunen on tutkinut yli 30 vuoden aikana. Pitkä matka on tultu niistä päivistä, kun Jari Kinnunen pelkäsi, pääseekö hän taustansa takia poliisikouluun.

– Kirjoitin koulun hakupaperiin, että vaikka olen tällainen sosiaalitapaus, voisin olla hyvä poliisi.

Vanhemmista löytyi merkintöjä Kotkan poliisista. Kinnusesta itsestään löytyi kansio sosiaalitoimesta.

– Perheoloni olivat sellaiset, mitä lastensuojelutapauksia nähdään nyt töissä. Siihen aikaan ei niin herkästi puututtu näihin.

Alkoholi aiheutti useita ongelmia perheessä.

– Pahimmillaan kymmenvuotiaana oli haastavaa, kun ei ollut mitään, mitä olisi suuhunsa pistänyt eikä kotona ollut ketään. Piti hankkia ruoka jotenkin itse.

Pari kohtaamista oli myös poliisin kanssa, kun veljekset tekivät kolttosia. Pahempaa oli luvassa.

Kinnunen oli 12-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli tulipalossa. Isä kuoli kaksi vuotta myöhemmin alkoholiin.

Nyrkkeily ja sukulaiset auttoivat

Jari Kinnunen ei halua kauhistella lapsuuttaan. Lapsena sitä meni päivän kerrallaan eteenpäin, tilannetta ei voivoteltu.

– Minulla oli hyvä turvaverkko. Sukulaiset pitivät huolta. Olin isovanhempien luona paljon jo pienenä. Äidin poismenon jälkeen menin tädin perheeseen.

Nyrkkeilystä ja urheilusta tuli tärkeä osa elämää. Harrastuksen tuomat roolimallit olivat hyviä. Tämän takia myös Kinnunen valmensi itse pitkään nyrkkeilijöitä.

Kinnunen uskoo, että hänen taustansa vaikuttaa nuorten rikoksentekijöiden ymmärtämiseen. Ymmärtäminen ei tarkoita kuitenkaan väärän teon hyväksymistä.

– Kuvittelen voivani ajatella tilanteen toisen kannalta. Mutta ei se mahdollista väärin tekemistä.

Joskus Kinnunen on ensimmäinen ihminen, joka asettaa rajoja nuorelle. Hänen mielestään nuoria ja näiden vääriä tekoja ymmärretään nykyään liikaa. Kaikilla ihmisillä on ongelmia, se on normaalia elämää, ei syy rikosten tekoon.

– Joskus pitää sanoa, että ota itseäsi niskasta kiinni. Kun on nuorista kyse, pyrimme ohjaamaan hoitoon tai elämänhallintaan. Vanhat jermut eivät paljon meidän puheistamme välitä. He tekevät oman päänsä mukaan ja ovat valintansa tehneet.

Mutta jos hän näkee, että nuori haluaa yrittää, tahtoo Kinnunen auttaa.

– Itsekin olen kolme kertaa jopa hankkinut työpaikan ihmiselle. Ne on kaikki menneet metsään. Mutta saattaa niitä helmiä löytyä.

Kuuden lapsen isä

Jari Kinnusella on kuusi aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Hän ei ole koskaan kaunistellut asioita lapsilleen. Lapsilla on ollut kotiintuloajat ja se on tehty selväksi, mikä ei ehdottomasti ole sallittua.

– Poliisin perheessä ei ole sen kummallisempaa. Oikean ja väärän opettaminen riittää. Aina ei voi olla kaveri ja mukava.

Sen verran isän ammatti on vaikuttanut, että Kinnusen perheessä on harjoiteltu pelastautumista tulipalosta. Isä opetti lapsille, miten tulla tikkaita pitkin alas niin, että isä saa kaapattua lapset syliin, etteivät nämä putoa.

Kerran Kinnunen kuuli yläkerrasta outoja ääniä. Lapset olivat pelastautumassa ikkunasta tikkaille omatoimisesti.

Vanhemmuus pitäisi hänen mukaansa ottaa haltuun hyvissä ajoin ennen kuin lapset ovat 15-vuotiaita. Sen jälkeen se on hankalaa.

Kinnusta ärsyttävät vanhemmat, jotka saattavat siirtää vastuun jo leikki-ikäisen lapsen kasvatuksesta päiväkodin henkilökunnalle.

– Tämä on todella outoa.

Media auttaa poliisia

Jari Kinnunen esiintyy julkisuudessa, koska se auttaa rikosten ratkaisemisessa. Juttujen jälkeen tulee paljon vinkkejä.

– Yhteistyö median kanssa on ollut usein ratkaisevassa roolissa. Niin tässä Tesoman tapauksessakin. Aina kun asia on ollut esillä, olemme saaneet jotakin uutta, joka on vienyt johonkin suuntaan. Joko olemme saaneet poissuljettua joitain asioita tai saaneet jotain uutta.

Varmasti poliisin työssä on kyynistymisen vaara, mutta silloin täytyy pitää huoli, että on muutakin elämää. Jari Kinnunen

Päivää ennen kuin Tesoman murhasta epäilty ilmoittautui, Kinnunen antoi haastattelun Yle Uutisten Tampereen toimittajalle. Siinä haastattelussa hän uskoi murhan ratkeavan.

Kinnusen käsityksen mukaan epäilty luki Ylen verkkojutun. Mikä todella laukaisi tunnustamisen, siihen hän ei ota kantaa.

– Hän on seurannut varsin tarkkaan uutisointia ja pitkään miettinyt asiaa.

Vanhat henkirikokset tutkintaan

Tesoman tutkinnan jälkeen poliisilla on aikaa tutkia entistä enemmän vanhoja juttuja. Kinnunen sanoo, että nyt panostetaan kadonneen Keijo Vainikan tapaukseen sekä kiinalaisnaisen surman tutkintaan Tampereen Hervannassa.

52-vuotias Keijo Vainikka katosi Tampereella vuonna 2005. Asiaa pidettiin pitkään katoamistapauksena, vaikka Vainikan lapsi epäili henkirikosta. Nyt poliisi tutkii tätä asiaa.

Kiinalainen perheenäiti löytyi Hervannan metsästä surmattuna 2011. Rikos on yhä ratkaisematta.

Myös Pasi Aaltosen tapaus on tutkinnassa toisella ryhmällä. Tarjoilija surmattiin Tampereella vuonna 2002, eikä tekijää ole vielä löytynyt.

Raisa Räisäsen tapaus on puolestaan tutkinnassa keskusrikospoliisissa.

Avoimia juttuja on yhteensä 500, joten työtä riittää.

Kinnunen on ollut tutkimusryhmänsä kanssa selvittämässä lähes 20 vuotta kadonneena olleen Raija Juutilan ja nokialaisen kunnallispoliitikon Markku Mallatin henkirikoksia. Mallatin tappo vanheni rikoksena, mikä harmittaa yhä Kinnusta.

Pitää olla muutakin elämää

Rikoksentekijät ovat muuttuneet yli 30 vuoden poliisiuran aikana. Huume- ja päihdekäyttö muuttaa tekotapaa ja rikoksentekijöiden persoonaa.

– Se on raaistunut. Ihmiset ovat itsekkäitä ja kylmiä, eikä osata asettua toisen asemaan lainkaan, eikä ehkä tunneta katumusta lainkaan, Kinnunen luettelee.

Kinnunen on kuitenkin vakuuttunut, että ihmisillä on omatunto.

– On. En epäile hetkeäkään. Kyllä he tietävät tehneensä väärin, vaikka kiistävät. En usko hetkeäkään, etteikö jossain syvemmällä tuntuisi.

Vastaan on tullut myös toisenlaisia rikoksentekijöitä, mutta silloin puhutaan Kinnusen mukaan jo sairauksista.

Raskaimpia tapauksia ovat lapsiin kohdistuvat rikokset tai onnettomuudet.

Joitakin vuosia sitten pikkupoika katosi ennen joulua. Hän joutui onnettomuuteen, tuli haudatuksi lumeen ja löytyi myöhemmin kuolleena.

Ei tällaisia tapauksia voi unohtaa. Poliisit käsittelevät asioita puhumalla keskenään tai työnohjauksessa.

– Varmasti poliisin työssä on kyynistymisen vaara, mutta silloin täytyy pitää huoli, että on muutakin elämää.

Mitä se muu elämä on Jari Kinnuselle?

– Perhe, lapset, lapsenlapset, koiran kanssa ulkoilu ja Nokian asiat, joita on ollut mukava seurata.

15-vuotias Eetu Pukki halusi aloittaa uudelleen lapsuuden harrastuksensa jalkapallon. Sopivaa joukkuetta ei vain tuntunut löytyvän kevyttä harrastepelaamista varten. Niinpä hän päätti kasata oman joukkueen yhdessä Inkeroisissa ja Anjalassa asuvien kavereidensa kanssa.

Eikä nokka kauaa tuhissut.

Pojat potkaisivat pikavauhtia käyntiin Purha 03–04-harrastejoukkueen. Joukkueen nimi tulee urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueesta, jossa osa pojista pelasi yhdessä pieninä.

Uuden joukkueen ensimmäiset harjoitukset pidettiin viime sunnuntaina. Ne Eetu Pukki kutsui kokoon Whatsappilla. Pojat aikovat harjoitella keväällä kerran viikossa Myllykoskella Kouvolassa sijaitsevassa Saviniemen palloiluhallissa ennen ulkoviheriöille menemistä.

Paikan päällä harjoituksissa välittyy poikien peli-ilo. Palloa liikutetaan vauhdilla, ja nuoret huutelevat toisilleen vapautuneesti.

– Täällä jokainen saa saman verran peliaikaa ihan taitotasosta riippumatta. Jokainen joka haluaa, pääsee kokeilemaan ja joukkueeseen, sanoo joukkueen perustajajäseniin kuuluva 15-vuotias Eetu Pukki.

Nuorten omat joukkueet olisivat kullanarvoisia ympäri Suomen, koska jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu harrastuksestaan 15 ikävuoden jälkeen, arvioi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yksikönjohtaja Kaarlo Laine.

Keskeisiä syitä monta kertaa viikossa tapahtuvan harrastamisen lopettamiselle ovat ajanpuute, kilpailun liiallinen korostuminen ja se, että harrastaminen voi tulla perheelle liian kalliiksi. Joidenkin nuorten osalta liikkuminen voi tyrehtyä lähes tykkänään. Niin voi käydä etenkin, jos matalan kynnyksen harrastusvaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Purhan pojissakin on seurajalkapallon lopettaneita liikkujia. Esimerkiksi Vertti Sihvola ehti pelata urheiluseura Purhan, Myllykosken jalkapalloseuran ja Kouvolan jalkapallon juniorijoukkueissa ennen kuin lopetti viime syksynä. Hän pelaa edelleen jääkiekkoa.

– Täällä voi pitää enemmän hauskaa kuin mitä seurapuolella, jossa harjoittelu on vakavampaa. Täällä pystyt olemaan rennompi ja pystyt pitämään hauskaa kavereiden kanssa, sanoo 14-vuotias Vertti Sihvola.

Kaikki alkoi isän vitsistä

Idea harrastejoukkueesta tuli Eetu Pukin isältä.

– Iskä heitti vitsillä, että voisi alkaa taas pelata jalkapalloa. Siitä se läksi. Ajateltiin, että miksei alettaisi. Nyt on treenit menossa, sanoo Eetu Pukki.

Eetu Pukki keskusteli ajatuksesta kavereidensa kanssa. Into tarttui, eivätkä pojat aikailleet. He päättivät, että joukkue tarvitsee valmentajan, jotta treenaaminen olisi mielekästä. Pukin koulukaveri Vertti Sihvola kysyi tehtävään isäänsä Tommi Sihvolaa. Tämä suostui oitis.

Junioreita aiemmin valmentaneen Sihvolan mielestä Purhan poikien oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen aitoa. Hän on toki avittanut poikia esimerkiksi varaamalla harjoitteluvuoron Saviniemen palloiluhallista.

– On syttynyt aitoa pelaamisen ilo ja harjoituksiin lähdetään hymy huulilla. Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan ensimmäisissä treeneissä. Kamppailu oli niin rehtiä ja reilua, sanoo Tommi Sihvola.

Pojille jalkapalloharjoitukset ovat etupäässä hauskanpitoa. Vertti Sihvolan tavoin Eetu Pukki pelaa jääkiekkoa. Kesällä hänellä on neljät harjoitukset viikossa.

– Sitten kun on vielä pelit päälle, niin ei siinä jää paljoa aikaa tietokonepeleihin. Meidän jalkapalloharjoitukset on jääkiekolle hyvää vastapainoa. Ei aina tarvitse olla jäällä, sanoo Pukki.

Sponsoritukea yli 1 000 euroa

Pelipaitojen ja -shortsien ostamista varten pojat tarvisivat rahaa. Siksi he päättivät kysyä sponsoreita tuekseen. Kuten joukkueen perustaminen muutenkin, hoitui sponsorien kysyminen suoraviivaisesti: Koulupäivän päätteeksi Eetu Pukki, Vertti Sihvola ja Elias Pakarinen lähtivät yrittäjien pakeille.

Pojat kiersivät oman kylän yrityksiä ovelta ovelle -periaatteella. Ihan kaikki eivät lähteneet sponsoreiksi, mutta tukea tuli riittävästi.

– Meihin suhtauduttiin mukavasti, eikä kukaan naureskellut, sanoo Eetu Pukki.

Valmentaja sanoo, että pojat ovat keränneet tähän mennessä yli tuhat euroa tukea. Mukana on yhteensä viisi sponsoria.

– Kävin jälkikäteen juttelemassa parin heistä kanssa. He kertoivat, että pojat osasivat esittää asiansa hyvin ja perustella sen, mihin he rahaa tarvitsevat, sanoo Sihvola.

"Seurojen pitäisi tarjota harrastusmahdollisuuksia"

Ensimmäiset harjoitukset olivat viime sunnuntaina. Paikalle saapui yli 20 poikaa. Se oli enemmän kuin oli etukäteen ajateltu.

Poikien tavoitteena on harjoitella, verestää vanhoja jalkapallotaitoja ja ehkä pelata pelejäkin paikallisvastustajien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin hauskanpito. Moni pojista pelasi yhdessä jo kuusivuotiana urheiluseura Purha ry:n juniorijoukkueessa. Moni heistä käy myös samaa yläkoulua Inkeroisissa.

Valmentaja korostaa, että mukaan saa tulla, vaikka ei asuisi Inkeroisissa tai Anjalassa.

– Kaikki otetaan vastaan, ja meillä pelaavat kaikki, sanoo Tommi Sihvola.

Hänen mielestään urheiluseuroilla pitäisi olla entistä enemmän matalan kynnyksen harrastejoukkueita.

– Näistä pojista on ainakin sen verran opittavaa, että seurojen pitäisi tarjota aktiivisemmin harrastusmahdollisuuksia. Viestinä nuorille sanoisin, että eikun porukka kasaan, sanoo Sihvola.

Poikien viesti takaisin urheilun pariin haluaville on yksinkertaisen suoraviivainen.

– Pistää vaikka oman joukkueen pystyyn. Tai kyselee, että onko höntsäpporukkaa. Kyllä näihin pääsee aika helposti, sanoo Eetu Pukki.

Hengitys höyryää ja ympäröivä kosteus tunkee luihin ja ytimiin, viluttaa. Täällä ei ihminen kovin kauan viihdy, mutta samppanjan jälkikypsyttämiseen 170 metrin syvyydessä maan alla sijaitsevan viinikellarin pitäisi tarjota melko lailla optimaaliset olosuhteet.

Ranskalainen samppanjatalo Charles Heidsieck ainakin kokeilee juomiensa säilömistä Lohjan Tytyrin kalkkikaivoksessa seuraavan viiden vuoden ajan.

– Olemme ennen kaikkea uteliaita. Meillä on Ranskan Reimsissä samantyyppiset kellarit noin 40 metrin syvyydessä. Tarkoitus on verrata viinien kypsymistä näiden kahden paikan välillä, kellarimestari Cyril Brun selventää.

Kalkkikaivoksen viinikellarin lämpötila on noin 4,5 astetta. Kosteus nousee maan uumenissa peräti 99 prosenttiin.

Hiukan Ranskan Reimsin kahdeksan kilometrin mittaista samppanjakellaria kylmempi suomalainen peruskallio hidastaa viinin kypsymistä, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten se vaikuttaa viinin makuun.

– Meidän viinejä jälkikypsytetään kolmesta viiteen vuotta ennen niiden julkaisemista. Joissain tapauksissa viiniä kypsytetään varastossa jopa 20 vuotta, Cyril Brun ynnää.

60 kilometrin mittainen luolasto kaupungin alla

Lohjan keskustan alla on Nordkalkin tekemien kalkkikivilouhosten jäljiltä 60 kilometrin mittainen luolasto. Kalkkikiviesiintymä on niin laaja, että kiveä riittää vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tällä hetkellä syvin kaivos ulottuu 350 metrin syvyyteen.

– Kyllä Ranskasta loppuu ennemmin samppanja, kuin meiltä tila säilöä sitä, Nordkalkin päägeologi Håkan Pihl naljailee.

Kaivoksen yhteydessä toimii museo ja Koneen hissilaboratorio, mutta juuri muuta ulkopuolista toimintaa Tytyrissä ei ennen samppanjataloa ole ollut. Ulkomailla kaivoksissa on ajettu jopa rallia.

– Onhan niitä kaikenlaisia keksintöjä, sieniviljelmiä ja muita ympäri maailmaa. Sitä korostan, että meillä on myös toimiva tuotantolaitos tässä, joten kaiken täytyy olla sovitettavissa yhteen edelleen jatkuvan louhostoiminnan kanssa, Pihl muistuttaa.

Ensimmäiset 30 samppanjapulloa lepäävät nyt syvällä maan uumenissa.

Samppanjatalon asiantuntijat maistelevat Tytyrin ja Reimsin kellareiden kuohujuomia vuoden välein vertaillen juomien makua ja tuoksua.

– Jos kokemukset ovat positiivisia, niin minä olen pulassa. Siinä tapauksessa joudun kuljettamaan kaiken samppanjamme tänne, Cyril Brun naurahtaa.