Ruotsalainen pop-tähti ja musiikkituottaja Avicii on kuollut. Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan hänen tiedottajansa.

Tiedottaja Ebba Lindqvistin mukaan Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling, löytyi kuolleena perjantaina iltapäivällä. Hän oleskeli parhaillaan Omanin pääkaupungissa Muscatissa Arabian niemimaan kaakkoisrannikolla. Lindqvistin mukaan tapausta ei kommentoida enempää.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hänen kuolinsyystään ei ole toistaiseksi tietoa.

Avicii julkaisi omissa nimissään kaksi albumia ja lukuisia singlejä. Lisäksi hän teki suosittuja remix-versioita ja tuotti musiikkia muille artisteille.

Suurelle yleisölle Avicii tuli tutuksi vuonna 2012 kappaleella Levels. Suurimmiksi hiteiksi nousivat seuraavan vuoden True-albumillakin julkaistut Wake Me Up ja Hey Brother.

Avicii lopetti keikkailun keväällä 2016. Hän ehti esiintyä useita kertoja myös Suomessa, muun muassa Helsingissä Weekend Festivalilla kesällä 2015.

Sosiaalisessa mediassa on surtu nuoren artistin kuolemaa. Muun muassa skotlantilainen dj–tuottaja Calvin Harris kirjoittaa olevansa murtunut uutisesta.

– Kaunis sielu, intohimoinen ja äärimmäisen lahjakas. Niin paljon jäi tekemättä. Myötätuntoni hänen perheelleen. Siunausta Tim, Harris kirjoittaa Twitterissä.

Avicii oli viimeksi aktiivinen Twitterissä tiistaina. Silloin hän kiitteli ehdokkuudesta yhdysvaltalaisen Billboard-musiikkipalkinnon saajaksi. Hänen viimeisin julkaisunsa on ehdolla parhaan elektronisen musiikin kategoriassa.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

Dandong. Nuori tarjoilijanainen on pukeutunut vaaleanpuna-siniseen mekkoon. Leikkaus kulkee heti rinnan alla, helma on runsas ja kiiltävä, aivan kuten korealaiseen perinteeseen kuuluu.

Pitkät hihat ja maltillinen kaulus luovat mielikuvaa siveydestä – kuin säikähtänyt pikkutyttö, joka on heitetty aikuisten maailmaan keskelle kiireistä ravintolaa. Silti nainen on puettu katsottavaksi. Korkeat kengät ovat numeroa liian isot, ne lonksuvat jalasta hänen kävellessään.

Vaikka olemme pohjoiskiinalaisessa Dandongin kaupungissa, tarjoilija puhuu vain vähän kiinaa. Tai ainakin sen mielikuvan hän haluaa antaa. Se on myyntivaltti. Rajanaapurin naisilla on täällä kauniin maine.

Jalujoen rannassa sijaitsevan ravintolan johdon mukaan kaikki paikan tarjoilijat ovat Pohjois-Koreasta. Saman kertoo iso valomainos ulkona. Töissä on vain naisia, miehiä näkyy vain asiakkaina. Tosin paikalla on myös perheitä ja sekalaisia seurueita.

Lisää naiskauneutta luvataan esitellä lavalla, jolla soittaa iltaisin pohjoiskorealainen tyttöbändi. Laulut ovat kiinalaisia, mutta solisti kertoo terveiset rajan takaa.

Jos kääntää katseensa ikkunaan, näkee suoraan Pohjois-Koreaan. Vastarannalla sijaitsee Sinuijun kaupunki, jonka silhuetti erottuu illan pimeässä vain vaivoin.

Dandong on ottanut sijainnistaan kaiken irti ja rakentanut jokirantaan bulevardin, jolla turistit voivat katsella eksoottista naapuria. Kiinalaisille myydään myös turistimatkoja rajan yli.

Ravintolassa kiinalaisturistit lappavat ruokaa suuhunsa. Moni nousee kuvaamaan esitystä. Esiintyjien hymy on haalea, mutta yleisö tuijottaa hyvillään pastellinsävyisissä mekoissa keikistelevää orkesteria.

Vaikka tässä ravintolassa värivalot yhä palavat, monet naisten kollegoista ovat joutuneet palaamaan kotiin.

YK sopi syyskuussa pakotteista, joiden mukaan pohjoiskorealaisten työntekijöiden työsopimuksia ei uusita eikä uusia sopimuksia tehdä. Määräys oli osa Pohjois-Korean vastaisia pakotteita, joissa sovittiin myös öljynvientikiellosta. Joulukuussa pakotteita tiukennettiin entisestään.

Isku tuntui myös Kiinan puolella. Dandongissa on ravintoloiden lisäksi useita tehtaita, joiden työvoimasta merkittävä osa tulee rajan takaa. Kun Kiina lähti mukaan pakotteisiin, moni pohjoiskorealainen sai lähtöpassit. Uutistoimisto Reuters kertoi, että Dandongin raja-asemalla nähtiin syksyllä satoja paluumuuttajia.

Työntekijäkiellon logiikka perustuu siihen, että työläisten palkasta leijonanosa menee suoraan Pohjois-Korean hallinnolle. Yhdysvaltain hallinnon laskujen mukaan Kim Jong-unin hallinto tienaa näin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Jokirannan ravintolassa ei tällaisesta puhuta. Päällikkö ei halua antaa vieraille virallista haastattelua mutta ehtii kertoa, että ravintola on avattu vasta syksyllä, eli sen jälkeen kun pakotteet olivat jo astuneet voimaan.

Päällikkö kertoo, että naiset ovat Kiinassa töissä ja heille tarjotaan ruoka ja asunto.

Enempää hän ei sano, mutta usein pohjoiskorealaiset tarjoilijat elävät Kiinassa hyvin suljettua elämä. Kotimaan viranomaiset valvovat heitä herkeämättä. Työpäivät ovat pitkiä.

Naapurissa ravintoloitsija Ren Shumei huhuilee Dandongin rantakadun iltaan. Satunnaiset ohikulkijat saavat palopuheen Rein ravintolan ruoan erinomaisuudesta, mutta enimmäkseen kadulla on hiljaista.

Turisteja on tullut yhä vähemmän sen jälkeen, kun Kiina rajoitti kansalaistensa matkailua rajan yli Pohjois-Koreaan. Matkat kiellettiin kokonaan syksyllä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailun alla. Nykyisin kiinalaiset pääsevät taas rajan yli yhden tai neljän päivän matkalle, mutta paikallisten mukaan turistilaumat eivät ole palanneet.

– Viime aikoina kauppa on käynyt aiempaa huonommin. Pohjois-Korea on suljetumpi. Viranomaiset ovat kai asettaneet tiukempia rajoituksia rajalle, Ren sanoo.

Ren on pyörittänyt ruokaravintolaa Jalu-joen rannassa neljä vuotta. Mustekynä törröttää hiuslenkin juuressa, kun hän hakkaa taskulaskinta ja vastailee puhelimeen. Ainakin nainen osaa yhä vaikuttaa kiireiseltä. Töissä on lähinnä oma perhe, naapurimaan laululintuja ei täällä näy.

Ren ei ole koskaan käynyt Pohjois-Koreassa, ei vaikka se siintää yhtä lähellä kuin Finlandia-talo, jos sitä katsoisi Töölönlahden toisesta päästä Helsinginkadulta.

– Siellä on köyhää. Ei minulla ole mitään syytä mennä sinne, hän toteaa ykskantaan.

Rannassa myydään risteilyjä, joilla pääsee vielä lähemmäs tuntematonta. Laivojen kannella turistit kiikaroivat kohti vastarantaa. Paljain silmin näkee kerrostalot ja nostokurjet, mutta elämää ei juuri erota.

Ainoastaan sillan yli katoavat rekat.

Dandongin ja sitä vastapäätä sijaitsevan Sinuijun kaupungin välillä kulkee niin kutsuttu Ystävyyden silta. Japanilaisten rakentama silta valmistui 1943. Vieressä on Yhdysvaltain Korean sodassa hajalle pommittama “Katkennut silta”. Se on jätetty korjaamatta kuin merkiksi amerikkalaisten aiheuttamasta tuhosta.

Ehjän sillan kautta kulkee noin kolme neljännestä Kiinan ja Pohjois-Korean välisestä kaupasta – tai ainakin kulki silloin, kun kauppa vielä kävi kuumana. Nyt rekkaralli on hiljentynyt.

Kolmen päivän aikana rekkoja tiputtelee sillalle hiljaiseen tahtiin pari kolme kerrallaan. Välillä ei näy auton autoa, välillä niitä ajaa sillan yli rykäyksessä parikymmentä.

Havainto tukee Kiinan ilmoittamia tilastoja. Niiden mukaan öljyn vienti oli tammi-helmikuussa vain 1,3 prosenttia edellisvuoden kuuden ensimmäisen kuukauden keskiarvosta. Teräksen vienti romahti 15 110 tonnista 257 tonniin samalla vertailujaksolla, ja hiilen vienti lopetettiin kokonaan, talouslehti Financial Times kertoo.

Ren on todennut kaupan hiipumisen ikkunastaan.

– Aiemmin näimme paljon rekkoja, nyt niitä näkyy vain muutamia. Turistit pääsevät taas yli, mutta rajakauppaa on yhä rajoitettu, hän kertoo.

Dandongissa moni on saanut elantonsa rajan yli käytävästä laillisesta tai laittomasta kaupasta. Sen väheneminen kurittaa nyt kaupunkilaisten kukkaroa.

Rantakadun varressa näkee kulahtaneita julkisivuja, joissa näkyy vielä Pohjois-Korean puna-sinisen lipun hahmo.

Vuosien varrella useamman kerran Dandongissa vierailleen uutiskanava CNN:n toimittajan mukaan moni pohjoiskorealaisia tarjoilijoita mainostanut ravintola on joutunut sulkemaan ovensa. Myös aiemmin pohjoiskorealaisia ostajia kuhissut katu oli tammikuussa autioitunut, CNN raportoi.

Sateisena lauantaina vähän matkan päästä satamasta sijaitseva korealaiskatu on sekin hiljainen. Tosin sää saattaa vaikuttaa asiaan. Kadulla on kauppoja ja ravintoloita, jotka kertovat myyvänsä korealaisia tuotteita.

Moni kauppias katselee vieraita ikkunan takaa epäileväisenä. Sekatavarakauppias kertoo samaa kuin Ren: asiakkaita tulee yhä vähemmän. Hän ei halua puhua Pohjois-Koreasta nimellään. Aihe on arka, hän sanoo.

Pienissä puodeissa myydään pohjoiskorealaisia tuotteita: ginsenjuuresta valmistettuja lääkkeitä, viinaa ja erilaisia paketteja, joissa on tiikerinpää tai Kim Jong-il. Toiset myyvät eteläkorealaista kosmetiikkaa.

Lisäksi on tarjolla erilaisia muovisia matkamuistoja. Niistä suurin osa on tehty kotona Kiinassa.

– Ei Pohjois-Koreasta saa mitään muuta kuin saippuaa, tuhahtaa kauppias.

Mutta saa Pohjois-Koreasta muutakin, tosin ei matkamuistomyymälän hyllylle.

Takapajuisena pysyneen maan merialueet ovat puhtaampia kuin Kiinan. Niistä nousee ruokaa rakastavien kiinalaisten himoitsemia mereneläviä, muun muassa taskurapuja.

Kiina on kieltänyt myös kalakaupan taivutellakseen Pohjois-Koreaa luopumaan ydinaseistaan. Dandongilaisella kalatorilla kauppiaat kertovat, että kielto on nostanut hintoja. Myös valikoima on kutistunut.

Eräs kauppias kertoo, että pohjoiskorealaista saalista kyllä saisi, mutta sen kausi ei ole nyt vaan kesällä.

– Sehän on laitonta, toteaa eräs toinen kauppias kommentoimatta pohjoiskorealaisen saaliin saatavuutta.

Kun CNN tutki asiaa loppuvuodesta, se löysi pohjoiskorealaisia rapuja useista ravintoloista Hunchunista, kaupungista rajan pohjoispäästä. Saalis vaihtaa usein omistajaa yön pimeydessä – niin se on tehnyt jo aikana ennen pakotteita.

Nyt salakuljetuksestakin on tullut vaikeampaa, kertovat South China Morning Post -lehden haastattelemat kauppiaat. Mutta raja on yli 1400 kilometsiä pitkä ja paikoin heppoisesti vartioitu.

Dandongissa Ystävyyden sillan kupeessa yö on hiljainen. Rekkaletka ajaa toiselle puolelle lastinaan kuka tietää mitä.

Sitä kuinka tiukkaan Kiina lopulta pitää kiinni pakotteista, on lähes mahdoton saada selville. Kiinan tullin mukaan kaupan kokonaisarvo tippui tammikuussa puoleen vuoden takaisesta.

Tilastot eivät välttämättä kuitenkaan kerro koko totuutta. Rekkoja voi laskea, mutta öljyä kulkee putkea pitkin Jalujoen ali. Sen määrää ole kukaan ulkopuolinen tarkkailemassa.

Mutta Dandongissa käy selväksi, että jossain määriin vientiä on leikattu. Pohjois-Korean ulkomaankaupasta 90 prosenttia tehdään Kiinan kanssa, ja pakotteet ovat hiertäneet maiden välejä.

Viime aikoina suhteita on jälleen lämmitelty. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un vieraili maaliskuun lopussa yllättäen Pekingissä. Huhtikuun puolivälissä Kim tapasi Pjongjangissa kiinalaisvirkamiehiä.

Kiina yrittää pelata tietään alkukesän mahdollisiin Korea-neuvotteluihin houkuttelemalla Kimiä takaisin Kiinan kainaloon.

Pakotteiden kannalta olennainen kysymys on, onko presidentti Xi Jinping käyttänyt keppiä vai porkkanaa: onko hän uhannut uusilla pakotteilla vai kenties luvannut höllennyksiä.

Pohjois-Koreaa seuraavan Daily NK -verkkojulkaisun mukaan Pohjois-Korea valmistautuisi lähettämään satoja työntekijöitä Kiinaan. Se voi olla merkki jälkimmäisestä.

Jalun rantakadulla tätä pidettäisiin varmasti hyvänä uutisena. Täällä ei juuri mietitä politiikkaa vaan omaa päivittäistä elämää ja leivän leveyttä. Pohjois-Korea on tuonut monelle ruuan pöytään.

– Emme me tiedä paljoakaan Pohjois-Koreasta, mutta toivomme, että maa avautuisi. Se voisi piristää meidän talouttamme, Ren pohtii ravintolassaan.

Sisään on tullut seurue, jolle rautarouvamainen ravintoloitsija esittelee seinälle kuvattua ruokalistaa. Vihanneksia, mereneläviä, liharuokia. Syntyy älämölöä, ja yksi miehistä poistuu sadatellen paikalta.

Liian kallista, mies puhisee. Ren ei ole moksiskaan. Hän kurkistaa taas ovesta, ehkä kadulla olisi uusia asiakkaita. Vastarannalla tehtaan piipusta on alkanut tupruta savua.

Kaikki tuo on kiinalaisten rakennuttamaa, paikalliset kertovat. Heille rajanaapuri on se vähän outo pikkuveli, joka mököttää vieressä mutta ei kummemmin ihmetytä.

– Ei meitä huolestuta. Kiina on niin kehittynyt. Miten olisi mahdollista, ettei se hoitaisi tilannetta? Ren tuhahtaa kysymykselle.

Meillä on itseluottamusta, älä sinä huoli, hän vielä lisää.

Lue myös:

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un lopettaa ydinkokeet

Analyysi: Onko ydinkokeiden lopettaminen Pohjois-Korean viimeisin suuri huijaus vai askel kohti uutta aikaa?

"Rakettimies" tapasi Kiinassa ystävänsä, mutta mitä se voi odottaa vihollisen tapaamiselta? Tätä Trumpin tapaaminen tarkoittaa käytännössä

Analyysi: Kiina ja Pohjois-Korea löysivät taas toisensa – Kiina vahvistaa rooliaan lähiviikkojen huippukokouksiin

Analyysi: Draamantajua löytyy, mutta Kimin ja Trumpin tapaamisen asiasisällöstä ei ole mitään takeita

Pohjois-Korean valtiollisen uutistoimiston KCNA:n mukaan maan johtaja Kim Jong-un on ilmoittanut sulkevansa ydinaseiden testausalueen välittömästi maan pohjoisosassa.

Kim on keskeyttänyt ydinkokeensa ja pitkän kantaman ohjuskokeet osoittaakseen sitoutumistaan yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön kanssa, KNCA kertoo.

Sen mukaan Pohjois-Korean pyrkimyksenä on jatkaa taloudellista kasvua ja rauhaa Korean niemimaalla.

Päätös on voimassa tästä päivästä lähtien eli lauantaista 21. huhtikuuta eteenpäin. Tieto tuli vajaa viikko ennen Kimin tapaamista Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa. Kokous pidetään demilitarisoidulla vyöhykkeellä, joka jakaa Korean niemimaan kahtia.

Kim on aikeissa tavata myöhemmin tänä vuonna myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin.

Trump kiitteli tietoa

Trump pitää Pohjois-Korean uutisia "erittäin hyvinä" Pohjois-Korealle ja maailmalle. Hän nimitti tekoa suureksi edistykseksi ja sanoi odottavansa huippukokousta.

Pohjois-Korea teki useita ydinkokeita viime vuonna. Syksyllä Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen Japanin yli syyskuussa ja sitä ennen elokuussa. Syyskuussa tehdyn viime vuoden suurimman ydinkokeen jälkeen alueella oli maanjäristyksiä ja maanvyöryjä lokakuussa.

Kaikki Pohjois-Korean ydinkokeilut on tuomittu maailmalla laajalti.

Naapurimaissa ollaan toiveikkaita

Etelä-Korea sanoo olevansa tyytyväinen Pohjois-Korean ydinaseilmoituksesta. Maan mukaan Pohjois-Korean päätös on merkittävä edistys kohti ydinaseriisuntaa.

Myös Kiinan ulkoministeriö tiedotti, että Pohjois-Korean ilmoitus on tervetullut. Kiinan mukaan päätös lieventänee jännitteitä Korean niemimaalla.

Japani sen sijaan suhtautuu ilmoitukseen varovaisesti.

Lue myös:

KCNA: Pohjois-Korean keskuskomitea aikoo päättää "uuden vaiheen politiikasta"

Trump ja Abe päättivät neuvottelunsa – Pohjois-Korean tapaamisesta odotetaan maailmanlaajuista menestystä

Trump vahvisti: CIA:n johtaja tapasi Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa

WP: Salainen tehtävä Pohjois-Koreassa – CIA:n johtaja tapasi Kim Jong-unin

Trump tapasi Aben: "Pohjois-Korean tapaaminen ei ehkä toteudu"

Pohjois-Korealle lisää pakotteita – YK:n turvallisuusneuvosto koolle ohjuskokeen takia

Pohjois-Korean Kim Jong-un YK:n hätäkokouksen alla: Ydinohjuksista emme luovu

Harry "Hjallis" Harkimon päätöstä erota kokoomuksesta on parissa päivässä ruodittu palstatolkulla. Syitä on haettu muun muassa vallan puutteeseen turhautuneen julkkisliikemiehen egosta ja suomalaisen henkilövetoisen vaalijärjestelmän ongelmista.

Harkimon ero on kuitenkin myös osoitus länsimaisen demokratian syvemmistä ongelmista, sanoo demokratian tulevaisuutta turkiva Julia Jousilahti.

– Se on merkki siitä, että puolueet eivät ole onnistuneet uudistumaan.

Vastaavia esimerkkejä löytyy muualta Euroopasta, Jousilahti sanoo. Harkimoa onkin verrattu Emmanuel Macroniin, joka pari vuotta sitten erosi valtiovarainministerin pestistään ja lähti perustamansa En Marche! -liikkeen ehdokkaana Ranskan presidentinvaaleihin.

Onko nykydemokratia sitten rikki, kuten yleisesti hoetaan?

– Se on helppo heitto. Itse sanoisin mieluummin, että demokratian elinvoima on hiipunut, Jousilahti vastaa.

Elinvoiman palauttamiseksi edustuksellisen demokratian päätyökalut, eli puolueet, tulisi päivittää, Jousilahti sanoo.

Puolueet ovat aktiivisia uudistamaan valtion ja kuntien rakenteita, mutta omiin seiniinsä ne eivät koske. Sen sijaan puolueiden rakenne ja toimintatapa piirihallituksineen ja puoluekokouksineen on edelleen se sama joka hyväksyttiin SDP:n Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906.

– Alun perin puolueiden tehtävänä oli kerätä joukkovoimaa erilaisten intressien ääreen. Tuoda yhteen samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, edistää heidän asioitaan, välittää tietoa ja kouluttaa ihmisiä näissä asioissa, Jousilahti kuvailee.

Vilkaisu nykymaailmaan osoittaa, että näihin asioihin ei enää tarvita puoluetta. Nykyisin kansalainen voi olla suoraan yhteydessä päättäjään vaikka twitterissä, tai masinoida hetkessä kansanliikkeen, mikäli ajatus herättää muissa vastakaikua.

Puolueen merkitys siis hämärtyy nykyäänestäjälle. Se ei ole demokratian etu, Jousilahti sanoo.

– Jos nykyjärjestelmän tarjoamat vaihtoehdot eivät houkuttele, se vaikuttaa esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen. Vanhemmat polvet ovat ehkä tottuneet siihen, että äänestäminen on velvollisuus. Nuori polvi ei ajattele niin.

Demokratiassa tarvitaan kipeästi lisää kokeiluja suoran demokratian tavoista osallistua, Jousilahti sanoo. Esimerkkinä hän esittää Viiden tähden liikkeen, joka nousi Italian parlamentin suurimmaksi puolueeksi alle kymmenessä vuodessa. Puolue on kerännyt äänestäjiä oikealta ja vasemmalta, ja etenkin nuorista.

Jousilahden mukaan yksi syy suosioon on liikkeen digitaalinen alusta Rousseau, jonka kautta puolueen jäsenet voivat keskustella yhteisistä asioista ja äänestää puolueen linjasta. Viiden tähden liike on siis korvannut suuren osan vanhanaikaista puolueorganisaatiota internetillä.

– Liikkeen ideana on tehdä entistä joukkoistetummin päätöksiä. Nykyisin on enemmän edellytyksiä siihen, ettei tarvita nykypuolueen kaltaista välittävää rakennetta.

Tämä vetoaa etenkin nuoriin, joita perinteisten puolueiden hierarkkisuus ja byrokraattisuus karkottaa. Kansalainen voi olla hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ja samaan aikaan kokea puolueet luotaantyöntävinä. Jousilahti havainnollistaa asiaa gradunsa aiheella, helsinkiläisellä Kallio-liikkeellä.

– Yksi haastateltavistani sanoi, ettei ikinä olisi mukana järjestötoiminnassa, koska "muodollisuudet kiinnostaa nolla prosenttia".

Moniportaisten rakenteidensa purkamisen ja demokraattisten kokeilujen lisäksi puolueiden tulisi irtautua historiastaan. Suomalaisten valtapuolueiden jalat ovat edelleen vanhassa maailmassa, jossa poliittisia jakolinjoja vedettiin esimerkiksi porvariston ja työläisten, tai maaseudun ja kaupunkilaisten välille.

– Nykyisin kansalaisten identiteetit ovat monimutkaisempia. Ei ole enää yhtä varmasti, että demariperheen lapsi äänestää itsekin demareita.

Puolueiden tulisi siis löytää uudestaan itsensä, ja osata kertoa selkeästi miten ne erottuvat muista. Esimerkiksi länsimaisen oikeistopopulismin nousua ovat avittaneet lupaukset "vanhojen hyvien aikojen palauttamisesta". Viesti on vedonnut väestönosaan, joka kokee jääneensä paitsi yhteiskunnan nopean kehityksen tuomista eduista.

– Vanhat valtapuolueet eivät ole pystyneet tarjoamaan visiota siitä mihin suuntaan yhteiskunnan pitäisi mennä. Yksi siipi on pystynyt tekemään pesäeroa suureen massaan.

Tulevaisuudessa menestyvät puolueet kykenevät nopeasti mukautumaan kansan suurten huolenaiheiden mukaan, Jousilahti uskoo. Nopeasti syntyvien kansanliikkeiden äärelle voi syntyä myös aivan uusia puolueita.

– Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa syntyisi enemmän tällaisia ad hoc -asiakysymysten ympärille kerääntyneitä puolueita.

Entinen SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner on jo syksystä lähtien puuhannut kokoomuksesta torstaina eronneen kansanedustaja Harry Harkimon kanssa Suomeen uutta poliittista liikettä.

Nykyisin viestintätoimistoa johtava Jungner on aiemmin ollut myös kansanedustaja ja pääministeri Paavo Lipposen (SDP) ykkösavustaja. Nyt SDP:stä jo aiemmin eronnut Jungner on saanut tarpeekseen puolueista.

Liike Nyt -nimellä kulkeva operaatio on tarkoitus julkistaa lauantaina aamupäivällä. Kansanedustaja Harkimo on Ylen TV1:n Ykkösaamun vieraana suorassa lähetyksessä klo 10.05.

Myös Jungneria haastatellaan ohjelmassa. Haastattelussa Jungner kertoo muun muassa miksi entinen sosiaalidemokraatti ja entinen kokoomuslainen löysivät toisensa.

– Meillä on tässä liikkeessä joitakin yleisiä arvoja, joita me kaikki kunnioitamme. Ilmastonmuutos, heikommassa asemassa olevista huolehtiminen, markkinatalous ja yrittäjyys, Jungner luettelee.

– Emme kuitenkaan tunnusta mitään väriä. Haluamme löytää uuden tavan tehdä politiikkaa. Nyt 99 prosenttia suomalaisista seuraa katsomosta tätä vanhanaikaista tapaa tehdä päätöksiä.

"Tämä ei ole mikään Harkimon ja Jungnerin show"

Mikael Jungner väittää, että hänelle riittäisi sekin, jos nykyiset puolueet muuttaisivat toimintaansa. Liike Nyt ei ole itsetarkoitus.

– Olisin itse aivan hemmetin onnellinen, jos kaikki nykyiset puolueet toimisivat vuoden päästä toisin kuin nyt. Silloin voisin sanoa, että olemme onnistuneet.

Jungner itse toivoo, että hänen ei tarvitsisi asettua ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

– Tässä halutaan nyt uudistaa politiikka eikä luoda mitään uutta poliittista uraa.

"Olen kannustaja"

Kysymykseen miten Jungner itse näkee roolinsa uudessa poliittisessa liikkeessä, Jungner vastaa vasta pienen miettimistauon jälkeen.

– Olisko tämmöinen kuin kannustaja. Joo. Kannustaja.

Mikael Jungnerin haastattelu nähdään Ylen TV1:n Ykkösaamussa, jossa päävieraana on kansanedustaja Harry Harkimo.

Ohjelma alkaa Ylen TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 10.05.

Kuva joutsenesta oluttölkki suussa voi ensin naurattaa. Taustalla on kuitenkin suurempi, jopa surullinen ilmiö.

– Eihän se tietysti siihen heti kuole, vaan se voi olla pitkä prosessi. Se kituu viikkotolkulla ja sitten vain katoaa näkyvistä, eli vetäytyy heikossa kunnossa piiloon. Todennäköisesti sen elämä päättyi tuohon, kuvailee Lassi Kujala vuonna 2009 kuvaamaansa joutsenta.

Kokenut ja palkittu luontokuvaaja on nähnyt vuosien aikana konkreettisesti, miten roskaaminen vaikuttaa luonnoneläimiin. Kaljatölkkijoutsenen tapaus on yksi esimerkki, mutta vastaavaa hän ei ole muulloin nähnyt. Kujala näki ja kuvasi joutsenen kahdesti lähes peräkkäisinä päivinä eri alueilla Kouvolassa – aina sama tölkki nokkaan juuttuneena.

– Se oli lyönyt nokkansa läpi ohuesta pellistä, eikä nokan vetäminen taaksepäin enää onnistunutkaan. Yksinkertainen asia, mutta luonnossa vaikea tilanne kun ei ole käsiä millä vetää tölkki pois.

Ensimmäisenä havaintopäivänä joutsen lensi vaivalloisesti kumarassa tölkki nokassaan, toisena päivänä se oleskeli pellolla. Sitten sitä ei enää näkynyt. Kujalan mukaan loukkaantuneet eläimet vetäytyvät yleensä piiloon, joten ihmiset eivät näe niitä niin usein.

– Ja kaikki mikä on poissa silmistä, niin sellaista ongelmaa ei ole. Ihmiset järjestävät erikoistilanteita eläimille omalla toiminnallaan, ja roskaaminen on yksi tällainen. Tavaraa on aika paljon. Myös köydet ja siimat ovat pirullisia, joista voi seurata pitkäkin taistelu. Eli hidas ja pitkä nääntyminen.

Kaljatölkkijoutsen on yksi muiden joukossa – roska voi olla eläimelle elämän ja kuoleman kysymys

Kesäpiknikin tai leppoisan kalareissun jälkeen luontoon voi jäädä jälkeen jos jonkinlaista roskaa. Ihmiselle harmittomalta näyttävä tölkki, siiman pätkä tai vaikka ruoan rippeet voivat muuttua tappaviksi eläimen törmätessä niihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota asiaan – luontoon ei tulisi jättää jälkeensä yhtäkään roskaa.

– Vaarallisia ovat kaikenlainen muovi, erilaiset narut, lasi ja pelti. Tupakan tumppi voi näyttää esimerkiksi linnulle kiinnostavalta toukalta. Eihän purukumikaan hyväksi ole, vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä 40 vuotta toiminut puheenjohtaja Hannele Luukkainen HESYstä kertoo ja toteaa vielä:

– Eläimet ovat uteliaita ja kiinnostuneita, ne haluavat kokeilla ja maistaa kaikkea.

Siimat, uistimet ja ongenkoukut ovat oma suuri riesansa, ja niiden aiheuttamat ongelmat nähdään joka kesä Helsingin eläinpelastusyksikössä ja Korkeasaaren villieläinsairaalassa.

– Ne joita siima ei heti tapa, saattaa selvitä tänne asti hoitoon, kun ne saadaan heikkokuntoisina kiinni. Siima voi mennä luuhun asti ja jalkaterät olla kuoliossa, eläintenhoitaja Hirvonen kuvailee villieläinsairaalan arkea.

Luontoon hylätyt kalastustarvikkeet ovat usein erityisesti vesilintujen kiusana. Joskus tarinoilla on onnellinen loppu.

– Viime kesänä joutsenen poikanen oli Töölönlahdella koukku ja koho suussa. En osaa sanoa kauanko koukku oli ollut sen suussa tai mahassa, mutta poikanen oli vielä ihan hyvässä kunnossa kun saimme sen vihdoin kiinni. Toimitimme poikasen Korkeasaareen, ja he saivat koukun pois. Poikanen palautettiin Töölönlahdelle, muistelee ylipalomies Pekka Lähdetniemi Helsingin eläinpelastusyksiköstä mieleen jäänyttä tapausta.

Roskaruokavariksia ja kieroon kasvaneita pullasorsia

Ruokaa ei välttämättä tule ajateltua roskana, mutta villieläimelle ihmisen ruoka voi olla sitä. Korkeasaaren villieläinsairaalaan on tänäkin kesänä tuotu kaupunkialueilta lintuja joilla on kehityshäiriöitä.

– Ihmisasutuksen läheltä tulee paljon tällaisia lintuja, joilla on ollut helposti saatavilla ihmisen ravintoa. Jos ihminen ei jaksa niitä makkaraperunoita syödä loppuun ja heittää ne luontoon tai kadulle, niin varis voi ne syödä ja viedä poikasilleen, Hirvonen sanoo.

Hän kutsuu näitä roskaruokalinnuiksi, ja niitä näkyy joka vuosi kymmenittäin villieläinsairaalassa potilaana. Yleensä linnut ovat variksia, naakkoja ja harakoita. Peruna ei esimerkiksi ole hyväksi kasvavalle linnunpoikaselle.

– Sulat eivät ole kehittyneet normaalisti, linnut voivat olla heikkorakenteisia ja niiden ruuansulatuselimistö voi olla vaurioitunut. Luusto ei ole kehittynyt kunnolla, ja jalat ovat kasvaneet käppyrään, Hirvonen luettelee näkemiään kehityshäiriöitä.

Ihmiselle pulla ja leipä ovat tavallisia ruoka-aineksia, mutta linnuille ne ovat pahimmillaan kohtalokasta roskaa. Varpuset vievät pullanmurusia poikasille, ja sorsille leipää suorastaan syötetään. Vesilinnuilla nähdään jopa käyristyneitä siipiä:

– Aikuiset linnut kestävät sen viljan, mutta poikaset eivät. Siinä on liikaa valkuaista, joten luut kasvavat liian nopeasti lihaksiin ja jänteisiin verrattuna. Tällöin siivet käyristyvät ja puhutaan "enkelinsiipi"-oireyhtymästä, hän sanoo.

Syksyisin, kun muut linnut lähtevät lentoon muuttaakseen etelään, kehityshäiriöiset eivät pysy perässä.

– Ei siitä voi palautua, jos luut ovat kasvaneet kieroon. Sellainen lintu ei sitten ikinä lennä.

Hän toivookin, että ihmiset eivät ruokkisi lintuja ollenkaan kesäisin.

HESYn puheenjohtaja listasi erilaiset roskat ja niiden vaarat luonnoneläimille:

Neljäkymmentä vuotta vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä ollut puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoo roskien vaaroista sen pohjalta, mitä on urallaan nähnyt ja kuullut.

• Piknikeväät, jotka on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia

Muovia syönyt eläin voi tukehtua tai saada suolitukoksen.

Luukkainen: Esimerkiksi kolmioleivät, jotka ovat muovikääreessä, tuoksuvat ruualle. Ne houkuttelevat lihansyöjiä ja roskansyöjiä.

• Tölkkien muoviset pidikerenkaat

Nämä voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen.

Luukkainen: On ollut tapauksia joissa siili on yrittänyt mennä tällaisesta läpi, mutta jäänytkin piikeistä kiinni. Näitä on myös nähty takertuneena vesilintujen kaulaan.

• Juoma- tai ruokatölkin avausrengas

Voi päätyä luonnossa linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä.

Luukkainen: Esimerkiksi harakat ja varikset ovat hirveän uteliaita ja kiiltävien esineiden perään. Tällainen esine kiinnittää huomion.

• Metalliset säilyketölkit ja juomatölkit

Terävät, sahalaitaiset reunat voivat haavoittaa. Ruoalta tuoksuva metallipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän.

Luukkainen: Pääasiassa siilit ovat jääneet tällaisiin säilyketölkkeihin. Jos tölkin kansi on avattu, niin siili pystyy työntämään päänsä sisään, muttei saakaan itseään enää pois.

• Lasipullot ja lasiset astiat

Sirpaleet voivat haavoittaa ja ruoalta tuoksuva lasipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän.

Luukkainen: Enemmän nähnyt näistä ongelmia lemmikkieläimillä, kun luonnossa lasinsirpaleista kissojen ja koirien tassut ovat halki.

• Purukumi ja karkkipaperit

Purukumi kulkeutuu helposti maastosta eläimeen, ja voi vaikeuttaa liikkumista. Karkkipaperit voivat päätyä ruoansulatuskanavaan.

Luukkainen: Jos eläin syö näitä, vaarana voi olla esimerkiksi suolitukos.

• Siimat ja ongenkoukut

Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan ja jalkoihin suosituilla kalastusalueilla. Siima voi amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Osa linnuista kuolee tämän seurauksena. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman

Luukkainen: Nämä ovat kesäisin iso ongelma. Lintu sotkeentuu ja takertuu helposti siimaan, ja pahimmillaan siinä on koukku mukana. Lintu ei pysty liikkumaan.

Mitä tehdä, jos havaitsee loukkaantuneen tai roskaan sotkeutuneen eläimen?

Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jokainen tilanne voi olla hieman erilainen, joten kannattaa katsoa tarkemmat ohjeet Ympäristö.fi-osoitteesta. Yleinen nyrkkisääntö kuitenkin on, että hätänumeroon soitetaan vain jos yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi. Yleisesti oman alueen pelastuslaitos on se paikka, josta voi kysyä neuvoja.

Italian vaaleja seurannut poliittinen solmu ei ota auetakseen. Viiden tähden liike ja keskusta-oikeistolainen liittouma ovat tunnustelleet tietä yhteishallitukseen tällä viikolla jo kolmatta kertaa.

Viiden tähden liike nousi maaliskuun vaaleissa parlamentin suurimmaksi yksittäiseksi puolueeksi. Pohjoisen liittona ennen tunnetun Legan ja entisen pääministerin Silvio Berlusconin vetämä liittouma puolestaan sai yhteenlaskettuna eniten ääniä.

Perjantaina alkoi käydä selväksi, ettei Italiaan näytä syntyvän nyt ainakaan entisen pääministerin Silvio Berlusconin ja hänen Forza Italia -puolueensa sisältävää hallitusta. Yksi syy voi olla Berlusconin lähipiiriin ulottuva tuomio, jonka sisilialainen tuomioistuin antoi perjantaina Italian hallituksen ja Sisilian mafian suhteista 1990-luvulla.

Berlusconin liittolaiselle pitkä tuomio mafiayhteyksistä

Berlusconin kanssa Forza Italiaa perustamassa ollut, myöhemmin senaattorinakin toiminut Marcello dell' Utri sai 12 vuoden vankeustuomion salaisesta yhteistyöstä mafian kanssa. Oikeuden päätöksen mukaan dell' Utri kätilöi salassa sopimuksen mafian ja hallituksen välillä.

Dell'Utri on tuomittu mafiayhteyksistä aiemminkin, ja oikeutta häntä vastaan on käyty jo 1990-luvun lopulta lähtien.

Berlusconi itse ei ollut tapauksessa epäilyjen kohteena. Hän kiisti myös antamassaan lausunnossa olleensa koskaan yhteyksissä mafiaan ja sanoi hallitustensa taistelleen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.

Viisi vuotta kestäneessä oikeudenkäynnissä tuomion saivat myös yksi mafiapomo ja kolme poliisia. Pisimmän tuomion, 28 vuotta, sai sisilialainen mafiapomo Leoluca Bagarella. Toiselle mafiosolle, Antonio Cinalle tuli 12 vuoden tuomio. Molemmat istuvat jo vankilassa.

Kaksi pääsyytettyä, mafiapomot Bernardo Provenzano ja Toto Riina ehtivät kuolla vankilassa oikeudenkäynnin aikana. Poliiseista kaksi sai 12 vuotta vankeutta ja kolmas kahdeksan vuotta.

Murhia, pommi-iskuja ja salaisia neuvotteluja

Oikeusjuttu juontaa 1990-luvun alkuun, jolloin kaksi mafiaoikeudenkäyntejä johtanutta tuomaria salamurhattiin, ja Roomassa, Firenzessä ja Milanossa tehtiin pommi-iskuja. Yhteensä 23 ihmistä kuoli.

Syyttäjien mukaan korkeat virkamiehet kävivät salaisia neuvotteluja mafian kanssa saadakseen pommi-iskut loppumaan.

– Valtion edustajat toimivat mafian välittäjinä samaan aikaan, kun tuomareita ja muita kansalaisia räjäytettiin kappaleiksi, syyttäjä Nino di Matteo sanoi.

Berlusconi suomi Viiden tähden liikettä

Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi di Maio ilmaisi perjantai-iltana, ettei suostu yhteistyöhön Berlusconin kanssa.

– Kuinka voisin tulla tänne, jos olisin tehnyt sopimuksen Silvio Berlusconin kanssa? Kuinka voisin sanoa, ettemme ole samanlaisia kuin edeltäjämme?, di Maio sanoi kannattajilleen.

Yksi populistipuolueisiin luetun Viiden tähden liikkeen lupauksista on ollut taistelu korruptiota vastaan. Yhteishallitusta tuskin edistävät myöskään Berlusconin antamat kommentit. Hän sanoi perjantaina, että "italialaiset äänestivät huonosti" .

– Viiden tähden liike on vaarallinen tälle maalle. Omassa yhtiössäni palkkaisin heidät siivoamaan vessoja, Berlusconi tokaisi.

Keskustaoikeiston liittouma rakoilee

Viiden tähden liikkeen sijaan Berlusconin mielestä keskustaoikeistolaisen liittouman pitäisi hakeutua yhteistyöhön Demokraattisen puolueen ja keskustavasemmistolaisen liittouman kanssa.

Oikeistopopulistisen Lega- eli Liitto-puolueen johtaja Matteo Salvini ei vaikuttunut liittolaisensa Berlusconin kannoista. Hänen mielestään Berlusconi "loukkaa miljoonia italialaisia".

– Kärsivällisyyteni on lopussa. En todellakaan pyydä tukea Demokraattiselta puolueelta. Olen pahoillani, että jopa keskustaoikeistossa on niitä, jotka haluavat tuhota eivätkä rakentaa, Salvini sanoi toimittajille Milanossa.

Salvini on aiemmin torjunut ajatuksen siitä, että Lega lähtisi Viiden tähden liikkeen kanssa hallitukseen ilman liittolaisiaan.

Italian poliittisessa pattitilanteessa ratkaisevassa asemassa on presidentti Sergio Mattarella, joka on aikonut pohtia asiaa viikonlopun yli.

Lue lisää:

Italian hallitusneuvottelut nytkähtivät eteenpäin – populistien ja oikeiston liittoa vaikeuttaa erimielisyys henkilöistä ja politiikasta 25.3.2018

EU-kirjeenvaihtajamme analyysi vaalien jälkeen: Italian protestivaalit olivat herätys myös EU:lle – Eurooppalainen populismi sai toistaiseksi suurimman voittonsa 5.3.2018

Lemmikkieläimen omistajan elämä ei ole pelkkää hupia ja leikkimistä. Juuri kun kaikki näyttää olevan hyvin, koira astuu lasinsiruun tai kissan silmä alkaa rähmiä.

Mutta kun koiralta on leikkava syöpäkasvain tai kissalta on avattava maha, päätös hoidon jatkamisesta ei aina ole helppo.

Tässä neljä tarinaa, kun omistaja joutui päättämään lemmikkinsä elämästä.

Robbe-koira – äkkiä leikkaukseen tai lopetettavaksi

Nautittiin ihan tavallisesta perjantai-illasta Haltsosen kotona viime tammikuussa Imatralla. Siitä hetkestä nautti myös perheen 4-vuotias Robbe-koira. Kaikki näytti olevan kunnossa, kunnes yllättäen Robbella alkoivat omituiset vaivat.

– Ihan yhtäkkiä Robbe alkoi täristä, ja huomattiin, että sillä on kamalat kivut, kertoo Robben omistaja Elena Haltsonen.

Koira kärsi silminnähden, ja se piti pikaisesti saada eläinlääkäriin.

Lähin eläinlääkäri oli 65 kilometrin päässä Parikkalassa. Siellä Robbe pääsi röntgeniin, ja syy kivuille alkoi selvitä.

– Robbella oli neljä välilevytyrää. Se aiheutti molempien takajalkojen halvaantumisen, kertoo Elena Haltsonen.

Robben takatassuista oli hävinnyt tunto. Tauti oli iskenyt poikkeuksellisen rajuna, ja vaihtoehdot alkoivat olla vähissä.

Eläinlääkäri kertoi, että koira pitää joko lopettaa tai koira täytyy leikata mahdollisimman nopeasti. Elena Haltsonen kertoo, että loppujen lopuksi päätöstä ei tarvinnut miettiä kovin kauan. Koira oli vielä varsin nuori, ja sillä olisi elinaikaa runsaasti edessä. Lisäksi Robbesta oli tullut koko perheelle tärkeä kaveri ja kumppani. Edessä olisi siis leikkaus.

– Kun halvaus sattui, niin tuli totta kai hirveän epätoivoinen olo. Katsottiin miehen kanssa molemmat vähän aikaa toisiamme ja päätimme, että kyllä tämä hoidetaan, muistelee Elena Haltsonen.

Parikkalassa ei leikkausta kuitenkaan voitu tehdä, vaan yhteyttä täytyi ottaa pääkaupunkiseudulla olevaan yksityiseen eläinsairaalaan. Ensiapuna Robbe sai päivystävältä eläinlääkäriltä kipulääkettä, joka auttoi selviämään yön yli.

Ikinä en olisi kuvitellut, että sellaisia summia koiraan käytän. Elena Haltsonen

Varhain lauantaiaamuna 13. tammikuuta alkoi matka Imatralta Vantaalle. Perillä koira pääsi tutkimukseen ja magneettikuvaukseen, jossa ilmeni, että yksi tyrä oli jo puhjennut ja se vuoti. Koira olisi Elena Haltsosen mukaan menehtynyt vuorokauden kuluessa, jos se ei olisi nopeasti päässyt leikkaukseen.

Leikkaus kesti kolme tuntia.

– Leikkaus oli ihan pirun kallis vielä, kun sattui olemaan viikonloppu. Ikinä en olisi kuvitellut, että sellaisia summia koiraan käytän, mutta sitten, kun se sattuu omalle kohdalle, niin kyllä mieli herkästi muuttuu, kertoo Elena Haltsonen.

Operaation jälkeen alkoi matka takaisin kotiin Imatralle, jossa oltiin myöhään lauantai-iltana. Kaikki ei kuitenkaan ollut sillä selvä. Edessä oli vielä pitkä kuntoutus. Ennen leikkausta eläinlääkäri oli varmistanut perheeltä, että se varmasti olisi valmis hoitamaan koiran pitkän kuntoutuksen, sillä menisi ainakin puoli vuotta, ennen kuin takajalat olisivat kunnossa.

Perhe oli valmis.

Nyt operaatiosta on aikaa kolme kuukautta. Takajalat eivät vielä kanna niin, että koira pystyisi kävelemään.Perhe joutuukin liinan avulla kannattelemaan koiran lantiota, jotta kävely alkaisi taas onnistua.

Takajalat ottavat jo huteria askeleita.

– Päivä päivältä paremmin sujuu, kertoo Elena Haltsonen.

Haltsoset ovat saaneet fysioterapeutilta tarkat ohjeet, miten Robben pitää voimistella ja jumpata.

– Monilla on sellainen käsitys, että käydään leikkauksessa ja kävellään terveenä ulos, mutta ei se näin mene. Monta kertaa päivässä jumpataan.

Jumppaan kuuluu hierontaa, venyttelyä ja jalkojen taivuttelua. Robbe pystyy jo itse seisomaan, ja silloin Elina Haltsonen hieroo ja taivuttelee koiran takajalkoja. Se auttaa jalan lihasten vahvistumista. Kävelyn Robbe joutuu opettelemaan kokonaan uudelleen.

Robbea itseään ei takajalkojen toimimattomuus tunnu harmittavan. Luonteeltaan koira on rauhallinen, mikä auttaa toipumisessa.

– Hän hilaa itseään eteenpäin pelkillä etutassuilla. Välillä vauhti on aika kova, naurahtaa Elena Haltsonen.

Kotona tehtävän jumpan ja voimistelun lisäksi Robbe käy kerran viikossa Lappeenrannassa vesiuinnissa, mikä on tuntunut kovasti helpottavan Robben elämää. Vedessä koira on oppinut käyttämään takajalkojaan ja käyttää niitä uimiseen.

Robbe on rodultaan welsh corgi cardigan. Näillä koirilla on ollut taipumusta selkäsairauksiin, kuten välilevyrappeumaan ja välilevytyrään.

– Näillä pitkäselkäisillä on niitä selkäongelmia ja kyllä se tiedettiin, että ongelmia saattaa tulla. Kaikille koirille ei tule vaivoja, mutta meille tuli.

Elena Haltsonen on tyytyväinen, että he päätyivät leikkaamaan Robben selän kuntoon. Aika näyttää, miten selän käy.

– Varmaan ihan samanlaista ei tule kuin ennen, mutta odotukset ja oletus on, että koira tulee vielä kävelemään, pohtii Elena Haltsonen.

Hemppa-kissa –putosi neljännestä kerroksesta ja katkaisi jalkansa

Seppäsen perhe asui kerrostalon neljännessä kerroksessa Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Perheeseen oli vastikään hankittu kissanpentu, joka sai nimekseen Helmikki. Ei sitä kuitenkaan Helmikiksi tullut kutsuttua – lempinimeksi tuli Hemppa.

Hemppa oli vain kahdeksan kuukauden ikäinen, kun se eräänä heinäkuisena lauantai-iltana lähti retkelle parvekkeelle. Pahaksi onneksi parvekelasit olivat illalla jääneet vahingossa auki.

– Aamulla kutsuin Hemppaa syömään, mutta ei se tullut, kertoo Päivi Seppänen.

Tuolloin Päivi tajusi, että Hemppa on varmasti tipahtanut parvekkeelta alas.

Vaikka kissa kestää monen metrin pudotusta, niin neljäs kerros oli kuitenkin liikaa. Parvekkeen alla oli kaiken lisäksi kovaa asvalttia.

Hemppa löytyi piikkisen puskan juurelta. Sinne kissa oli itsensä raahannut. Kissa oli elossa, mutta heti näki, että kaikki ei ollut kunnossa. Ainakin oikea takatassu oli loukkaantunut.

Päivystävä eläinlääkäri epäili aluksi, että polvi oli mennyt sijoiltaan. Lopulta selvisi, että oikea takajalka oli murtunut polven yläpuolelta. Eläinlääkärin tuomio oli tyly. Lääkäri ehdotti suoraan, että kissa kannattaisi lopettaa. Perhe ei kuitenkaan siihen suostunut, vaan kissa lähti kipulääkkeiden turvin takaisin kotiin.

Aamulla kutsuin Hemppaa syömään, mutta ei se tullut. Päivi Seppänen

Arjen tultua kissa vietiin uudelleen eläinlääkäriin. Tämä toinen eläinlääkäri oli sitä mieltä, että murtuma oli korjattavissa.

Eläinlääkäri asensi luuhun kaksi naulaa, joilla luut saatiin yhteen. Lääkäri myös lastoitti jalan.

Kotona Hemppa oli pakko laittaa häkkiin, että se ei lähtisi kävelemään murtuneella jalallaan. Häkkielämää kesti kuusi viikkoa. Sen jälkeen naulat lähtivät luusta irti ja kipsikin poistettiin.

Putoamisesta tulee ensi heinäkuussa viisi vuotta. Hemppa istuu perheen Saima-tyttären sylissä, havaitsee kuitenkin parvekkeella jotain mielenkiintoista ja juoksee sinne: kevään ensimmäiset kärpäset täytyy saada kiinni.

Parveke on nyt sellainen, että sieltä ei pääse putoamaan vahingossakaan.Yleensä kun kissat istuvat, niiden molemmat takajalat ovat piilossa kehon alla. Hempalla kuitenkin oikea takajalka tulee viistosti esiin. Pieni vika ei tunnu häiritsevän.

– Hemppa elää ja nauttii elämästään. On hyvin aktiivinen mainio tapaus. Pistää koirat ojennukseen ja toimii vahtina, kertoo Päivi Seppänen.

Vanha vamma kuitenkin vaatii edelleen hoitoa.

– Kissa on käynyt aina välillä fysioterapeutilla ja nyt käytin ortopedillä. Polvessa on paha nivelrikko, kertoo Päivi Seppänen.

Seppänen kertoo, että kerran kuukaudessa kissa saa pistoksena nivelapuainetta. Lisäksi fysioterapeutti hieroo silloin tällöin kissan lihaksia, että jalka pysyy kivuttomina.

Vanu-kissa – söi pääsiäiskoristeen ja päätyi leikkaukseen

Viime pääsiäisenä Sanna Behm-Hännisen kotona Imatralla pääsiäiskoristeet loivat mukavan kevättunnelman. Edessä piti olla rauhallinen pääsiäiäisaika pitkine vapaapäivineen.

Lankalauantai-iltana perheen 1-vuotias kissa, norjalainen metsäkissa Vanu oli löytänyt mielestään hyvin mielenkiintoisen pääsiäiskoristeen. Se oli kankainen pääsiäispupu, jonka jalat oli tehty helmistä.

Seuraavana aamuna kissa ei ollut entisensä. Ruoka eikä juoma maistunut, ja kissa oli muutenkin vetäytyvä ja kipeän oloinen. Vanu oli purrut pääsiäispupun jalan irti ja nielaissut siinä olevan melko ison helmen. Se oli päätynyt Vanun mahaan, eikä tullut pois.

– Soitimme päivystävälle eläinlääkärille. Hän neuvoi antamaan kissalle apteekista saatavaa parafiiniöljyä, jonka avulla helmi voisi tulla ulos luonnollista tietä, kertoo imatralainen Sanna Behm-Hänninen.

Helmeä ei näkynyt, ja kissa muuttui todella voipuneeksi. Se vetäytyi piiloon sairastamaan, eikä edelleenkään suostunut syömään tai juomaan.

Pääsiäisen takia lähiseudulla ei päivystävän eläinlääkärin lisäksi ollut muita eläinlääkäreitä tavoitettavissa. Kissalle yritettiin ruiskun avulla antaa nestettä suoraan suuhun, että kissa ei kokonaan kuivuisi. Eläinlääkärin vastaanotolle pääsisi vasta tiistaina.

Kissa oli kuin pehmolelu siinä vaiheessa. Sanna Behm-Hänninen

– Hätä alkoi olla suuri, kun ei tiennyt, selviääkö kissa tiistaihin saakka. Entä jos tiistaina ei enää ole mitään tehtävissä, jos helmi on jäänyt suolistoon kuolioon? tuskaili Sanna Behm-Hänninen.

Vihdoin koitti tiistaiaamu, ja Vanu-kissa pääsi eläinlääkäriin.

– Vanu oli todella uupunut, eikä edes jaksanut yhtään laittaa eläinlääkärille vastaan. Kissa oli kuin pehmolelu siinä vaiheessa, kertoo Sanna Behm-Hänninen.

Kissalta otettiin verikokeet ja röntgenkuva. Se paljasti, että helmi todella on mahassa. Eläinlääkäri kertoi heti, ettei helmi olisi sieltä mitenkään tullut itsestään pois. Se oli juuri sopivasti liian iso. Helmi oli pakko leikata pois mahasta.

– On siinä ollut kissalla nieleminen. Se helmi oli niin iso, ettei mitkään ruokanappulatkaan ole niin isoja. Mikä ihme päähänpisto on kissalle tullut, pohtii Sanna Behm-Hänninen.

Behm-Hänninen kertoo, että oli itsestään selvää leikata helmi pois mahasta. Lopettaminen ei käynyt mielessäkään, varsinkin kun eläinlääkärin mukaan helmi saadaan pois ja mitä todennäköisimmin kissa paranee entiselleen.

Kaikkiaan eläinlääkärillä käynti verikokeineen ja leikkauksineen kesti puolisentoista tuntia. Leikkauksen kustannuksista 65 prosenttia maksoi kissavakuutus, mutta itsekin piti vielä maksaa noin 200 euroa.

Edessä oli vielä toipuminen. Myös leikkausarvet piti suojata, ettei kissa pääsisi niitä repimään irti. Sanna Behm-Hänninen ei halunnut tehdä kaulaan tötteröä, joka estäisi kissan raapimasta arpia. Sen sijaan hän tuunasi vanhasta T-paidasta sukkapuvun mahan ympärille.

– Etutassut ja takatassut paidasta läpi ja hännälle reikä. Ei tarvinnut kävellä pönttö päässä, naurahtaa Behm-Hänninen.

Leikkauksesta on nyt aikaa reilut kaksi viikkoa. Kymmenen päivää operaation jälkeen poistettiin tikit.

Vanu on jo parin päivän ajan ollut entisellään. Leikki maistuu, ruoka maistuu ja temmellykset perheen toisen kissan kanssa ovat jälleen päässeet vauhtiin.

Sanna Behm-Hänninen tuskailee, miten hankala on pyhien aikana saada eläintä lääkärin hoitoon. Päivystävä eläinlääkäri vastaa puhelimeen, mutta muuta kuin puhelinapua ei pikkukaupungissa oikein tahdo saada.

– Vahingosta viisastuneena olen nyt kyllä selvittänyt, mitä tehdä, jos pyhänä sattuu jotain. Yleensähän kaikki sattuu pyhänä, tuumii Sanna Behm-Hänninen.

Elli-koira – hirvi talloi ajokoiran kylkiluut murskaksi

Silla Saalasti on innokas koiraihminen. Hän käyttää koiriaan ajokoirakokeissa ja näyttelyissä. Lisäksi hän järjestää ja tuomaroi metsästyskoirakokeita. Omalla pihalla pyörii kuusi koiraa.

– Eläinlääkäri on tuttu vieras täällä. Meidän koirat ovat metsästyskoiria, joten kyllähän niille sattuu vaikka ja mitä, naurahtaa Silla Saalasti.

Yksi Silla Saalastin koirista on harmaa norjanhirvikoira, 4-vuotias Elli. Viime syksynä Ellin silmä alkoi oudosti rähmiä.

– Me aina varsinkin syksyisin ulkoilun jälkeen huuhdotaan koirien silmät, kun niihin kerääntyy roskaa ja heinää. Ellin silmiä myös huuhdottiin, mutta silmä vain vuoti ja lopulta alkoi rähmiä.

Eläinlääkäri tutki silmää. Silmästä löytyi pieni haava, joka oli saattanut tulla vaikka jonkun risun osumisesta silmään. Edessä oli viikon antibioottikuuri.

Silmä ei kuitenkaan parantunut, vaan rähmiminen vain yltyi. Huoli alkoi olla kova, koska rähmiminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa silmän sokeutumisen, jos sitä ei hoideta.

– Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että nyt eläin täytyy rauhoittaa ja silmä pitää tutkia perusteellisesti. Siellä on joku vika, koska muuten sen olisi pitänyt antibiootilla parantua, kertoo Silla Saalasti.

Lopulta koiran silmän vilkkuluomen takaa löytyi puolukanlehti. Se oli hangannut koko ajan koiran silmää.

– Se oli niin piilossa, että se piti kaivamalla kaivaa sieltä pois.

Kun puolukanlehti saatiin pois, oli koiran silmä kolmen päivän kuluessa kunnossa, ja Elli oli valmiina hirvimetsälle. Se hirvireissu oli kuitenkin viedä Elliltä hengen.

Elli-koira on erityisen taitava etsimään haavoittuneita hirviä. Siksi se laitettiin haavoittuneen vasan perään viime marraskuussa.

Aina on riski, saako koiran elävänä takaisin vai ei. Silla Saalasti

Elli löysi vasan ja sen emän. Joskus hirvi saattaa antaa koiran haukkua vieressään kaikessa rauhassa ja onpa nähty tilanteita, joissa hirvi ikään kuin alkaa leikkiä koiran kanssa. Tämä hirvi oli kuitenkin toista maata.

– Hirven vasa ei ollut terve ja se käveli huonosti. Niinpä hirviemä alkoi voimakkaasti puolustaa vasaa ja alkoi talloa Elli-koiraa. Sieltä kuului kamala huuto, ja me olimme varmoja, että nyt se koira on hengiltä, muistelee Silla Saalasti.

Ei ole tavatonta, että hirvi tappaa metsästyskoiran. Silla Saalasti tietää lähialueelta kolme tapausta viime talven ajalta, joissa hirvi on tallonut koiran hengiltä.

– Metsäkoirien omistajat tietävät, että aina on riski, saako koiran elävänä takaisin vai ei.

Elli onneksi säilyi hengissä. Hirvi talloi koiraa niin pahasti, että koiran jalka kipeytyi ja siltä katkesi useita kylkiluita ja edessä oli pitkä lepo. Kylkiluut paranevat itsekseen, mutta aikaa paranemiseen kuluu.

Sen verran pahasti Elli pelästyi, ettei enää ole suostunut lähtemään metsälle. Nyt Silla Saalasti toivoo, että Elli unohtaisi tallomisen kesän aikana ja olisi syksyllä taas halukas hirvijahtiin.

Vaikka eläinlääkäri on tullut savitaipalelaiselle kuuden metsästyskoiran omistajalle Silla Saalastille tutuksi, on hän usein joutunut pohtimaan, milloin eläin olisi parasta lopettaa.

– Se on aina vaikea päätös omistajalle. Sitten eläinlääkärin kanssa yhdessä pohditaan, mikä on eläimen kannalta parasta, kertoo kokemuksistaan Silla Saalasti.

Metsästyskoirat eivät Saalastin mukaan ole sellaisia, että ne tykkäisivät olla sisällä sohvalla makaamassa.

– Pitää itse arvioida, onko enää koiran elämää, jos se jää rammaksi tai sille jää joku vaiva, eikä se pysty enää ikinä työskentelemään. Metsästystyöskentely on rankkaa ja koiran pitää olla kunnossa, kertoo Saalasti.

Omistaja päättää hoidon

Lain mukaan kotieläin on esine, joten eläimen omistaja päättää sen hoidosta. Hän voi samalla tavalla myös päättää esimerkiksi eläimen lopettamisesta. Toisaalta eläimestä täytyy pitää hyvää huolta. Sen määrää muun muassa eläinsuojelulaki.

Lemmikkieläin on usein omistajalleen hyvin rakas. Siitä on myös voitu maksaa huomattava summa rahaa.

Mutta kun eläin on hyvin sairas, ei sen hoito välttämättä enää ole järkevää. Siitä huolimatta osa lemmikkieläimien omistajista haluaa lisää hoitoja ja voi vastustaa eläinlääkärin suosittelemaa eutanasiaa. Helsingin yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson kertoo, että aina pitää muistaa myös eläimen etu.

– Sellaisessa tilanteessa, jossa ei ole enää eläimen edun mukaista lähteä hoitamaan tai ennuste on toivoton, voi eläinlääkäri tehdä lopettamispäätöksen eläinsuojelulain nojalla. Tällaisia tapauksia on silloin tällöin. Lopettamispäätöksen tekee virallisesti virkaeläinlääkäri, kertoo Thomson.

Thomsonin mukaan suurin osa omistajista suostuu eläimen lopettamiseen, kun eläinlääkäri sitä suosittaa. Tosin toisinaan asiasta pitää eläimen omistajan kanssa keskustella tavallista pitempään ja perusteellisemmin.

– Eläin on omistajalle hyvin tärkeä, eikä omistaja ehkä pysty suhtautumaan asiaan enää objektiivisesti. Vielä jos eläimessä on muutos tapahtunut hitaasti, ei omistaja välttämättä havaitse, miten huonossa kunnossa eläin todellisuudessa onkaan.

Katariina Thomson muistuttaa, että kaikille eläin ei suinkaan ole maailman tärkein asia. Esimerkiksi maaseudulla tavallinen maatiaiskissa saattaa helpostikin päästä päiviltään, kun hiirien metsästys ei enää suju.

Mikä on eläimen kannalta parasta?

Sairas kissa tai koira ei välttämättä kovin selkeäsi osoita olevansa sairas saatikka hoidon tarpeessa. Sairaus paljastuu, kun eläimen omistaja havaitsee lemmikissään normaalista poikkeavaa käytöstä. Eläinlääkärin tehtäväksi jää todeta vamma ja antaa tarvittava hoito.

Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan johtavan eläinlääkärin Katariina Thomsonin mukaan eläinlääkärin työmoraali on korkea. He pyrkivät poistamaan kipua ja kärsimyksiä sekä parantamaan sen mitä parannettavissa on. Tekniikan kehittyminen on tuonut markkinoille useita hoitomenetelmiä ja tutkimusmenetelmiä, joista ei aikoinaan pystytty kuvittelemaan. Yksi tällaisista on koiran lonkkaproteesileikkaus.

– Jos jalkaa ei leikata, on koiralla jatkuvia kipuja ja särkyjä. Kun leikkaus on tehty, pystyy koira elämään normaalia koiran elämää ilman kipuja. Mutta onhan se suuri taloudellinen satsaus. Kaikki eivät pysty tai halua laittaa 5 000 euroa proteesileikkaukseen, vaikka se toisi koiralle hyvää elämää.

Kaikkia vaivoja ei luonnollisestikaan voida parantaa. Lääkkeillä eläinlääkäri voi yrittää estää taudin etenemisen, mutta lemmikin elämälaatu välttämättä ole hyvä.

– Siinä vaiheessa tulee se eettinen pohdinta, että onko eläimen hyvinvoinnin kannalta oikein jatkaa hoitoa vai ei.

Tällaista pohdintaa on Helsingin yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson joutunut käymään myös oman vinttikoiransa kohdalla. Koiralle tuli luusyöpä, ja piti pohtia, amputoidaanko jalka.

– Päädyin siihen että amputoidaan. Koira oli luonteeltaan sporttinen ja tiesin, että se tulee siitä hyvin toipumaan. Koira pärjäsi oikein hyvin kolmella jalalla, kertoo Thomson.

2 000 euroa kipuraja

Ihmiset ovat nykyään valmiimpia maksamaan lemmikkieläintensä hoidosta entistä enemmän. Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan johtaja Jussi Anttilan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten 1 000 euroa oli se raja, jota enemmän harva halusi hoidosta maksaa. Nyt Anttila kertoo kipuraja olevan noin 2 000 euroa.

– Tosin viime vuonna suurin meidän lasku oli yli 10 000 euroa. Siihen liittyi muun muassa. eläimen leikkausta ja tehohoitoa, kertoo Anttila.

Eläinlääkärikustannukset nousevat erityisesti siksi, että eläinlääketiede kehittyy ja eläimille pystytään nykyään tekemään isompia operaatioita ja vaativimpia hoitoja kuin ennen. Toisaalta erityisesti viiden viime vuoden aikana eläinvakuutukset ovat yleistyneet, jolloin kynnys ottaa kallis hoito on madaltunut. Lisäksi useat klinikat tarjoavat osamaksua. Silloin on helpompi ottaa eläimelle kolmen tuhannen euron hoito, kun rahaa ei tarvitse heti pankkitililtä löytyä.

– Lemmikistä on tullut vahvemmin perheenjäseniä, ja sairas eläin halutaan hoitaa kuntoon. Mutta kääntöpuoli on tietysti se, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa hoidattaa lemmikkiään, vaikka haluaisivat, pohtii Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila.

Valmistuuko sote kesäkuun alussa tai heinäkuun alkuun mennessä, kuten hallitus on aikatauluttanut?

– Olen ymmärtänyt valiokunnissa työskentelevien ihmisten puheista, että on hirveä määrä työtä ennenkuin lakiesityksen mietintö on valmis. En vilpittömästi osaa sanoa, mikä on aikataulu. Tuntuu hirvittävän tiukalta, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Sosiaalidemokraattien puoluevaltuustolle puhunut Rinne kaipasi uudistusta, joka parantaa palveluita eikä heikennä niitä, kuten Rinne väittää hallituksen olevan tekemässä.

Lakeja käsitellään nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka puheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että kuulemalla valtavan määrän asiantuntijoita valiokunta venyttäisi aikataulua ohi hallituksen tavoitteiden.

Antti Rinteen mukaan SDP ei ole valiokunnassa jarruna.

– Ei, missään tapauksessa.

Mistä tämä kritiikki tulee?

– Siitä, että kokoomus ja keskusta ovat huolissaan, meneekö asia läpi 8.6. puoluekokoukseen mennessä.

Meneekö?

– En minä osaa sanoa.

Rinne muistuttaa, että valiokunnan enemmistö on hallituspuolueilla, eikä yhtään asiantuntijaa kuulla ilman heidän hyväksyntäänsä.

Maakuntavaalien aikataulu vaakalaudalla

Hallitus on asettanut takarajaksi keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksen kesäkuun alussa. Todellinen takaraja on kesäkuun lopussa, jotta eduskunta ehtii äänestää laista ennen kesätaukoa.

Jos se ei ehdi, lokakuun maakuntavaalit ovat vaarassa siirtyä. Se olisi hallitukselle tappio, sillä vaaleja jouduttiin siirtämään jo kerran.

Pääministeripuolue keskusta sen sijaan aikoo huolehtia aikataulun pitävyydestä.

– Se tarkoittaa sitä, että me istumme enemmän ja useammiin sitten valiokuntana. Ja siihen hallituspuolueet ovat täysin valmiita, vaikka viikon jokaisena päivänä, sanoo keskustan valiokuntavastaava, kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen sanoi Ylelle Lahdessa keskustan puoluevaltuustossa.

Kuka sitten pyysi noin valtavan määrän asiantuntijoita kuultavaksi? SDP:stä kerrotaan, että puolue halusi neljä asiantuntijaa. Muut asiantuntijat ovat muiden pyytämiä. Myös hallituspuolueista myönnetään, että asiantuntijoita on haluttu kuulla runsaasti.

Sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan halua siirtää sotea seuraavalle hallitukselle. He sanovat haluavansa esitykseen korjauksia.

Maahanmuuttokriisit eivät ole ohi - turvaa on tarjottava

Puoluevaltuustolle puhunut Rinne arvosteli hallitusta suomalaisten huijaamisesta. Puheessaan Antti Rinne muistutti, että ennen vaaleja keskusta lupasi olla leikkaamatta tuensaajilta, mutta toisin kävi.

Myös kehysriihessä päätetyt heikennykset työntekijöiden asemaan olivat oppositiopuheenjohtajan hampaissa.

Rinne nosti puheessaan esiin muutaman aihepiirin seuraavia vaaleja ja seuraavaa eduskuntaa ajatellen. Suomalaisten sosiaaliturva pitää uudistaa. Lisäksi Suomen pitää valmistautua siihen, että maahanmuuttajia tulee tänne jatkossakin.

Sata vuotta sitten Suomessa köyhyys, näköalattomuus ja eriarvoisuus olivat sisällissodan taustalla. Samat syyt aiheuttavat yhä väkivaltaa eri puolilla maailmaa, ja aidosti turvaa tarvitsevien pitää voida paeta, myös Suomeen, Rinne muistuttaa.

– Erityisesti näiden ihmisten osalta kotiuttaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti esimerkiksi suomalaiseen elämänmenoon on tärkeää. Se on tärkeää myös kaikkien muiden turvallisuuden kannalta.

Rinteen mielestä turvallisuusviranomaisille on taattavat riittävät resurssti ja keinot. Suomen olisi myös EU:n puheenjohtajamaana ensi vuonna vahvistettava Euroopan yhteistyötä Afrikkaan.

Pastori Kai Sadinmaa on valittanut Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta saamastaan vakavasta moitteesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Tuomiokapituli antoi Sadinmaalle vakavan moitteen viime syksynä, koska Sadinmaa oli vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

Sadinmaa haki tuomiokapitulilta ensin oikaisua päätökseen, sillä hän pitää vakavaa moitetta rangaistuksen luontoisena seuraamuksena, joka ei perustu lakiin.

Tuomiokapituli päätti kuitenkin maaliskuussa pitää moitteen voimassa. Jäsenten enemmistö piti vakavaa moitetta Sadinmaan toiminnan ohjauksena ja katsoi, että oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ei voi valittaa.

Vakava moite on hyvin rangaistuksen luontoinen. Urpo Kangas

Sadinmaa toteaa hallinto-oikeuteen jättämässään valituksessa, että viranomaisen päätöksestä on valitusoikeus, eikä viranomainen voi itse määrittää sitä, voiko sen päätöksistä valittaa. Sadinmaa vetoaa myös perustuslakiin, jotta saisi rangaistuksensa tutkittavaksi.

Sadinmaa katsoo, että koska hän ei samaa sukupuolta olevia pareja vihkiessään rikkonut lakia, ei hän siksi ole rikkonut pappislupaustakaan. Kirkon virallisen avioliittokäsityksen mukaan avioliittoon voidaan vihkiä vain nainen ja mies.

Professori Kangas: Perustuslaki antaa mahdollisuuden valittaa

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo, että tilanne on oikeudellisesti kiinnostava.

– Tämä vakava moite on hyvin rangaistuksen luontoinen. Vaikka siinä ei käytetä sanaa varoitus, niin se on silti varoitusta vastaavalla, samalla intensiteettitasolla oleva reaktio oman pappisvirkamiehen toimintaan.

Kangas katsookin, että perustuslain säännökset avaavat valitusmahdollisuuden myös tässä tapauksessa.

Uhkakuva on, että tuomiokapitulit onnistuvat kehittämään itselleen ikioman rangaistustyyppinsä. Urpo Kangas

Mitä tapahtuu, jos Helsingin hallinto-oikeus päättää toisin?

– Sellainen uhkakuva tietysti on, että tuomiokapitulit onnistuvat kehittämään itselleen aivan ikioman rangaistustyyppinsä, jota ne voivat vapaasti käyttää. Ja sillä niinkuin Jumalan ruoskan asemasta ruoskia pappeja ja pitää asian talon sisällä. Silloin tuloksena voi olla, että kaikki tuomiokapitulit antaisivat vain vakavia moitteita.

Kangas arvioi, että Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli kokeili kepillä jäätä.

–Yritetään löytää sellainen toimintatila, jossa kirkollinen ja maallinen tuomiovalta eivät kohtaisi. Mutta minä epäilen, että sellaista kenttää ei Suomessa ole.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti ensimmäisenä Suomessa samaa sukupuolta olevia pareja vihkineen papin rankaisemisesta.

Myös muissa hiippakunnissa tuomiokapitulit ovat rankaisseet samaa sukupuolta olevia pareja vihkineitä pappeja. Kolme pappia on valittanut saamistaan kirkkolakiin perustuvista varoituksista hallinto-oikeuksiin.

Lue aiemmat jutut:

Homopareja vihkineen kohupappi Sadinmaan rangaistusta ei peruta

Kohupappi Sadinmaa hakee muutosta tuomiokapitulilta saamaansa vakavaan moitteeseen

Mölsä: Piispojen päätä särkee, kapinapapit jatkavat homoparien vihkimistä

Professori kritisoi voimakkaasti homopareja vihkineen papin rangaistusta: "Uskonasia on puettu oikeudelliseen kaapuun"

Homoparien vihkimisestä vakavan moitteen saanut pappi – "Olen ihan helpottunut siitä"

Homopareja vihkinyt pappi sai tuomiokapitulilta vakavan moitteen

Pajalla tuoksuu keskittynyt tekemisen meininki. Radio soi vaimeana taustalla ja sen päällä hiljainen suhina, kun asiakkaan tilaaman taulunkehyksen reunoja hiotaan vesihiomapaperilla.

Olemme Helsingin Museokadulla Kultaus- ja kehysliike Virtasen tiloissa. Ikkunoista näkyy Töölön rauhallinen kadunpätkä. Välillä ovikello tuo uuden työn kehystettäväksi tai valmiin haettavaksi.

Virtasen 35-vuotisen uran suurimmasta urakasta sisään työtiloihin ei mahdu kuitenkaan kuin pieni osa. Takahuoneen työpöydällä lepää kolme ja puoli metriä korkea ja pari metriä leveä ikonostaasin oven puolikas. Toinen puoli heiluriovesta odottaa vielä työstöä.

– Tämä on pyhä ovi. Siitä mennään alttarille, eivätkä siitä saa mennä kuin vihityt papit.

Uspenskin katedraali täyttää tänä vuonna 150 vuotta

Kirkkosalin ja alttarin erottava ikonostaasi on niin iso, että pitää mennä aivan kirkkosalin takanurkkaan, jos haluaa sen kokonaisena valokuvaan. Aamuaurinko paljastaa, ettei vanha jaksa enää oikein loistaa. Läheltä pölyn, lian, halkeamat ja maalikerrokset erottaa jo selvästi.

Läheltä tosin erottaa myös, kuinka upea ja yksityiskohtainen 11 metriä korkea ja 25 metriä leveä puinen ikoniseinä on.

Kultaajamestari Harri Virtanen tutkii ja suunnittelee valtavaa korjausurakkaa tiiminsä kanssa tarkkaan. Apunaan hänellä on oman firman kultaaja Pekka Kilpeläisen lisäksi konservaattori Kimmo Oksanen, kultaajamestari Hannu Ivonen ja hänen poikansa, kultaaja Juuso Ivonen.

Virtanen itsekin on toisen polven yrittäjä. Hänen isänsä perusti yrityksen vuonna 1970.

– Olen aina sanonut, että olen siinä pohjamassan pölyssä kasvanut. Ensin tulin tienaamaan mopoon bensarahoja ja sitten vähän autoonkin. Vuonna -86 sitten jäin vakituiseksi.

Ikonostaasin korjauksen on määrä valmistua vuonna 2024. Suurin osa siitä pitää korjata paikan päällä telineiltä, koska se on liian suuri siirrettäväksi muualle. Kirkkoa aiotaan myös käyttää korjausurakan aikana normaalisti, jolloin seinän on hyvä olla paikallaan.

Oven kunnostus on kultaaja Pekka Kilpeläisen mestarityönnäyte

Nyt valtavan yli 250 m2 kokoisen ikonostaasin korjaus aiotaan tehdä kunnolla, eikä kuparisella paikkamaalilla, niin kuin joskus aiemmin on tehty. Tämä tarkoittaa valtavaa seitsemän vuoden urakkaa ja aitoa kultaa.

Töölössä Virtasen liikkeessä kultaaja Pekka Kilpeläinen on saanut ovenpuolikkaan keskiosan valmiiksi jo aiemmin. Ovi tulee olemaan hänen oma mestarintyönnäytteensä. Ero vanhaan, vielä kunnostamattomaan oven osaan, on kuin talven käytössä olleella autolla ennen ja jälkeen pesun ja vahauksen.

On pysäyttävää tutkia läheltä heiluriovia, joiden kautta on kuljettu kirkkosalista alttariin kohta sataviisikymmentä vuotta.

Pöydällä makaavassa ovessa näkyvät vuosikymmenten käytön jäljet. Puuornamentteja on halkeillut, siitä on irronnut osia, kultaus on likainen, melkein vihertävä, ja ovea on maalailtu vuosikymmenten aikana pronssimaalilla. Silti tekee mieli ottaa hattu pois päästä. Alkuperäistä upeaa käsityön jälkeä ei edes aika voi piilottaa.

Nyt Kilpeläinen jatkaa oven muiden osien puhdistusta. Hän sutii pienellä pensselillä keskittyneesti liisterin näköistä puhdistusainetta alttarioven koristeisiin. Jokainen kolo, kaarre, nurkka ja sentti puuornamentista putsataan, pyyhitään ja kunnostetaan. Hitaasti vuosikymmenten lian alta kuoriutuu esiin alkuperäisiä kerroksia.

Tarkoituksena on säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa. Lopulta uutta kultausta lisätään sinne, mistä vanha on kulunut pois. Kultaus on kuitenkin vasta viimeinen vaihe valtavasta urakasta. Ennen kultausta, puhdistamisen jälkeen, maalikerroksia pitää rapsutella ja hioa ja uudelleen kullattavat kohdat pohjustaa liituliimalla.

Kilpeläinen näyttää, miten pohjamaalia vaihtelemalla saadaan kultauksesta joko kiiltävää tai mattapintaista. Näiden eroilla korostetaan kullattavan esineen muotoja ja varjoja. Kiiltävien kohtien alle laitetaan polimenttia, eli punaruskeaa savea. Mattaosien alle puolestaan sellakkaa, englanniksi shell lac, joka on peräisin aasialaisen kerria lac -hyönteisen munakoteloista. Käytettävät menetelmät ovat hyvin vanhoja ja niitä käytetään nykyään pääasiassa enää antiikkiesineiden kanssa.

Lehtikulta on niin ohutta, ettei sitä pysty käytännössä edes mittaamaan

Kultaajamestari Virtanen kertoo, että Uspenskin kirkon alkuvuosikymmeninä kirkossa oli kosteusongelmia lämmityksen puutteellisuuden vuoksi ja ikonostaasi kärsi laajoja vaurioita, joita on sittemmin paikkailtu vähän sieltä täältä.

– Puu on myös halkeillut monista kohdin kosteusongelmien ja käytön vuoksi. Herkkien ornamenttien kiinnitykset ovat myös paikoin pettäneet. Nyt hyvin tehty kultaus kestää kuitenkin satoja vuosia, jos sitä hoitaa ja putsaa oikein.

Ikonostaasiin käytettävä kulta valmistetaan pienessä saksalaisessa Schwabachin kaupungissa. Kilpeläinen kertoo kullan kiehtovasta tekoprosessista.

– Ensin tehdas ostaa pankista kultahelmiä, joista sulatetaan pieni vajaan kilon painoinen harkko. Tätä harkkoa valssataan, eli tavallaan kaulitaan, uudestaan ja uudestaan, kunnes se on ohuempaa kuin ihmisen hius.

Valssauksen jälkeen ohuita kultalevyjä taotaan vielä tuntikausia ohuemmaksi tietokoneavusteisella vasaralla.

Lopullinen leikkaus sopivan kokoisiksi arkeiksi tehdään huoneessa, jossa huoneen kosteus on tarkkaan säädelty. Siellä lehtikulta asetellaan kultakirjan väliin. Kirjassa on tyypillisesti kaksikymmentäviisi 8x8 senttimetrin kokoista lehteä. Yhden valmiin kultalehden paksuus on vain 1/6000 millimetriä. Toisin sanoen niitä tarvitaan millin paksuiseen nippuun 6000 päällekkäin.

Yhden tällaisen äärettömän ohuen lehtikultalehden hinta on noin kolme euroa eli yhden neliömetrin kokoisen alueen kultaamiseen tarvittavan kullan hinta on 300-400 euroa. Painoa tällä neliömetrin peittävällä kultamäärällä olisi kuitenkin vain vähän yli 2 grammaa.

– Itse asiassa jos ottaisi lehtikultalehden palasen käteensä ja hieroisi käsiään yhteen, häviäisi kulta näkyvistä, niin ohutta ja haurasta se on. Vähän kuin puhkaisisi saippuakuplan, Kilpeläinen kertoo.

Kirkon sipuleissakin on vain yksi kerros kultaa

Uspenskin katedraalin katolla olevat sipulit on kullattu 2000-luvun alussa erikoistilauksena tehtaalta tilatulla "paksulla" lehtikullalla. Silloin tuhat 8x8 cm kultalehteä painoi “peräti” 22 grammaa nyt käytettävän normaalin 16 gramman sijaan.

Vaihtoehto lehtikullalle on polttokultaus, jolla Uspenskin sipulit alun perin maalattiin. Siinä on kyseessä kullan ja amalgaamin seos, josta poltetaan amalgaami pois. Menetelmän ongelmana on kallis hinta, vaikka lopputulos kestäisikin lehtikultausta pidempään.

Ulkotiloissa käytetään sisäornamenttien 23 karaatin lehtikullan sijaan puhdasta 24 karaatin kultaa. Se kestää paremmin luonnon mekaanisesti kultapintaa hiovia elementtejä, kuten jäätä, lintujen jätöksiä ja Helsingin katupölyä. Sisätiloissa käytettävän 23 karaatin kullan etu puolestaan on helpompi käsiteltävyys.

Kaupan kultamaalissa ei ole kultaa

Yksikään normaali kaupassa myytävä kultamaali ei pääse ammattilaisten mielestä lähellekään aitoa kultaa. Kultamaalissa väri saadaan kuparista, eli jos sattuisi näkemään esimerkiksi kullan värisen auton, on hyvin todennäköistä, että väri olisi itse asiassa pronssi, vaikka maalipurkin kyljessä lukisikin “gold”. Kilpeläinen sanoo, että aidossa kullassa valoheijastukset ovat aivan erilaiset.

– Kyllä kulta on loppujen lopuksi paras materiaali. Se on niin mukautuvaista ja joustavaa.

Kauanko kestää oppia kultaajan työ?

Toisen polven kultaajamestari Harri Virtaselle kysymys on helppo.

– Koko elämän! Vaikka minäkin olen tehnyt 35 vuotta näitä hommia ja Pekka kohta 30 vuotta, niin silti aina tulee uusia asioita eteen, joissa miettii miten hitsissä tämä on tehty. Millaisia sankareita oikein on ollut, että on osattu tehdä. Joka vuosi, viikko ja kuukausi tulee esiin asioita, joita katsoessa miettii, että ei vitsi kyllä sitä on vielä niin lapanen näissä hommissa.

Kilpeläinen nauraa vieressä.

– Tämmöisen ovenhan maalaisi pronssimaalilla parissa päivässä. Nyt tähän menee muutama sata tuntia. Pelkkään oven puolikkaaseen. Mutta sitten jos tätä oikealla tavalla puhdistaa eikä maalata päälle, niin se kestää satoja vuosia.

Opiskelijat istuvat 3-4 hengen ryhmissä ideoimassa Myyrmannin kauppakeskuksen vieressä sijaitsevan graniittilinnan tyhjissä entisissä toimistohuoneissa.

– Esiintymislava, jolle voi nousta kertomaan vitsejä tai soittamaan jotain, katutaidegalleria, tavaroiden vaihtopiste, irakilaisia elokuvia, karaokekoppeja, puutarhatuotteiden esittelyä, kokemus- ja pakohuoneita, endorfiinitiloja, luettelevat yliopisto-opiskelijat.

Vuonna 1988 valmistunut Imatran Voiman pääkonttoriksi suunniteltu rakennus, joka ei koskaan kuitenkaan toiminut IVO:n pääkonttorina, on Eduskuntatalon kokoinen. Colosseum Business Centeriksi nimetyssä toimistotalossa on vuokrattavia neliöitä noin 30 000. Hulppean kiinteistön omistaja, eläkevakuutusyhtiö ELO, on antanut opiskelijoiden käyttöön reiluksi kuukaudeksi noin 2000 neliötä.

– Ajatuksena on kuukauden ajan hakea uusia ideoita ja kokeilla niitä kaikille avoimessa tilaisuudessa toukokuun 5. päivänä, kertoo maantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopistosta.

Talo voisi olla vantaalainen Kaapelitehdas, Suvilahti ja Korjaamo. Petteri Niskanen

Rakennus sijaitsee Länsi-Vantaan suurimman kaupunginosan Myyrmäen keskellä. Tilapioneerit-kurssin vetäjä Ratvio hehkuttaa paikan ainutlaatuisuutta.

– Olemme yhdessä pääkaupunkiseudun kiinnostavimmista aluekeskuksista ja rakennus on Myyrmäen kehityksen polttopisteessä. Tästä on tulossa myyrmäkeläisille ja länsivantaalaisille uusi olohuone, yliopistonlehtori Ratvio.

Erikoinen maantieteen kurssi innostaa sekä insinöörejä että humanisteja

Tilapioneerit-kurssi on maantieteenkurssi, mutta 30 osallistujan joukossa on opiskelijoita yli 10:stä eri oppiaineesta sekä Helsingin yliopistosta että Aalto-yliopistosta. Tilojen käyttötarkoitukset ja kaupungin kehittäminen on yliopistonlehtori Ratvion mukaan niin monitieteinen kokonaisuus, että siihen tarvitaan eri alojen ammattilaisia.

– Ajatuksena on, että kun tuodaan monenlaista osaamista Lähi-idän tutkimuksesta insinööritieteeseen, maantieteeseen ja humanistisiin aineisiin, niin saadaan aikaan sellaisia ajatuksia rakennuksen uusiksi käyttötarkoituksiksi, mitä ei yksi ihminen saisi aikaan, kertoo yliopistonlehtori Ratvio.

Colosseum Business Centerin tiloista on tällä hetkellä vuokrattu toimistokäyttöön neljä viidesosaa. Tyhjillään rakennuksessa on noin 6000 neliötä. Omistajan mukaan 20 prosentin vajaakäyttöaste ei ole erityisen korkea. Mahdolliseen asukaskäyttöön ELO:ssa suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti.

– Saa nähdä mitä fiksut opiskelijat keksivät. Suuri osa kiinteistöstä säilyy varmasti toimistokäytössä, kuten tähän asti, mutta niin sanottu asukkaiden olohuonekäyttö on varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, sanoo projektinjohtaja Antti Pöytsiä eläkevakuutusyhtiö ELO:sta.

Myyrmäki-liikkeen visioissa Colosseum on myös kulttuuritalo

Myös paikallinen asukasyhdistys odottaa opiskelijoiden tempausta innolla. Myyrmäki-liike haluaisi Colosseum Business Centeristä myyrmäkeläisten oleskelutilan. Asukasaktiivi Petteri Niskanen kertoo, että ELO:n kanssa on keskusteltu jo gallerioista, teatterista, elokuvateatterista, kahviloista ja ravintoloista.

– Talo voisi olla vantaalainen Kaapelitehdas, Suvilahti ja Korjaamo, visioi Petteri Niskanen Myyrmäki-liikkeestä.

Opiskelijoiden toukokuun 5. päivän tempaus on toinen asukastapahtuma entisessä pääkonttorissa. Paikalliset toimijat järjestivät viime syksynä Colosseumissa kaikille avoimen tilaisuuden, joka keräsi paikalle Niskasen mukaan yli tuhat ihmistä.

– Useimmat kertoivat olevansa talossa silloin ensimmäistä kertaa. Huomattiin konkreettisesti, että suuri kiinteistö keskellä Myyrmäkeä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia julkisiksi käyttötarkoituksiksi, toteaa Niskanen.

Myyrmäki-liike aikoo myös jatkossa kehittää väliaikaiskäyttöä yhteistyössä omistajan kanssa. Asukasyhdistystä kiinnostavat erityisesti katutasossa olevat tyhjät toimistotilat.

– Meidän rooli on se, että heitetään ideoita ja kehitetään omistajan kanssa väliaikaiskäyttöä sekä pidetään asiaa esillä, Niskanen sanoo.

Verohallinto lähtee kiinteistöstä parin vuoden päästä. Niskanen toivoo, että se vapauttaisi lisää neliöitä nimenomaan asukastoimintaan.

– Aika on otollinen. Myyrmäessä ollaan laatimassa kaavarunkoa ja kaupunki joutuu miettimään, mihin asukastiloja sijoitetaan tulevaisuudessa. Vanhasta kauppakeskuksesta, Iso Myyristä, lähtee 2000 neliötä asukastilaa. Ne voisi siirtää tänne Colosseumiin, pohtii Niskanen.

Kontulan ostoskeskuksen eli ostarin keskusaukiota valaisee keväinen auringonpaiste ja ihmiset valmistautuvat viikonlopun viettoon, kukin omalla tavallaan.

Nyt aukiolla kuitenkin tapahtuu jotakin varsin poikkeuksellista – jotakin sellaista, joka tuntuu herättävän runsaasti huomiota. Neliönmuotoisilla betonilaatoilla pyörähtelee kaksi kirkkaanvärisillä ilmapalloilla leikittelevää tanssijaa vitivalkoisiksi kalkittuine naamoineen, ja yhden miehen projekti Sushi Jugend tuottaa kiintoisasta soitinarsenaalistaan sekä akustisesti kumajavaa että sähköisesti pirskahtelevaa äänimaailmaa.

Tunnelma on varsin leppoisa, joskin muutama liiallisessa laitamyötäisessä oleva porukka mekkaloi välillä kovaäänisesti, kuten humalaisilla on tapana tehdä. Kinaa syntyy kaljasta ja vittu-sana raikaa. Välillä musiikkiesitykseen liittyy sekavasti käyttäytyvä kolmaskin tanssija, joka ei oikein tunnu pysyvän tahdissa ja pyllähtelee vähän väliä pepulleen. Järjestysmiehet ohjaavat pariin kertaan yli-innokasta ex tempore -tanssitaiteilijaa vähän syrjemmälle. Seuraa protestointia marmatuksen ja purnaamisen muodossa.

Suurin osa ihmisistä kuitenkin seuraa esitystä keskittyneesti ja kiinnostuneena, vaikkei musiikki ole sieltä helpoimmasta tai valtavirtaistetuimmasta päästä.

– Aluksi oli vähän sellainen kuumottava olo, että lähtevätköhän kamat. Mutta yleisö oli todella miellyttävää, eikä minulla ole mitään valitettavaa. Kaiken kaikkiaan tämä oli mukava kokemus, Sushi Jugend toteaa.

Speedcorea ja analogielektroa Mister X -baarissa

Kontula Electronic järjestetään nyt kolmatta kertaa. Sen tavoitteena on ollut alusta lähtien enemmän tai vähemmän marginaalisen elektromusiikin ja muunkinlaisen kulttuurin tuominen lähiöön – ja samalla myös järjestää yllättäviäkin kohtaamisia kontulalaisten, muusikoiden ja festivaaliyleisön välillä. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia, joten esimerkiksi noise-musiikkia pääsevät kuuntelemaan (vähän pakostakin) myös kontulalaiskapakoiden kanta-asiakkaat.

Flash- ja speedcorea sekä noisea toisiinsa sekoitteleva Satanoid pohti aluksi, olisiko Mister X -baari sopiva esiintymispaikka juuri hänen musiikkityylilleen, mutta yllättyi, koska täpötäydessä baarissa varsin moni oli menossa mukana.

– Suuri yleisö saa tällä tavalla kuulla erilaisia musiikkigenrejä, oli kyse sitten noisesta, ambientista tai ihan sitten vaan teknosta. Täällä on tarjolla näitä kaikkia musiikkityylejä.

Hypernopean speedcoren tai marginaalisen, rytmillisesti monimutkaisen ja usein ei-tanssittavan flashcoren tekijöitä ei ole Suomessa kovin montaa, ja musiikkityylejä tehdäänkin enemmän esimerkiksi Berliinissä.

– Itse saan tällaisesta musiikista psykedeelisiä fiiliksiä, alitajunta lähtee seikkailemaan ja tuntuu siltä, että mieli irtoaa kehosta. Pidän sekä säröisistä ja toisaalta myös täysin vastakkaisista eli kauniista äänistä, moduuleilla operoiva Satanoid toteaa.

Vaihtoehtoisemman suomalaisen elektromusiikin trendeihin ovat viime aikoina kuuluneet etenkin analogiset laitteet, joilla operoi myös niin ikään Mister X -baarissa esiintynyt Alien Sound Development -kaksikko.

– Analogisten syntetisaattoreiden toiminnallinen satunnaisuus kiehtoo itseäni todella paljon, kuten myös niihin liittyvät rajoitteet. Tällaiset laitteet tarjoavat tietynlaiset raamit, joiden puitteissa taidetta voi sitten tehdä. Tämän takia digitaaliset formaatit eivät ole mukavuusaluettani, koska tuntuu siltä, että inspiraatio voi levitä vähän joka suuntaan, Elina Castren kertoo

– Kasarisyntetisaattorit ovat hienoja ja niitä on sitä paitsi kiva soittaa. Itseänikin viehättää tuo rajoittuneisuus – se mitä kaikkea pelkästään yhdellä soittimella voi tehdä, Tanja Paananen jatkaa.

Alien Sound Development mainitsee esikuvikseen muun muassa Suzanne Cianin ja Éliane Radiquen kaltaiset naispuoliset alan pioneerit.

– Ehkä juuri tuollaiset vanhan liiton naisartistit, jotka ovat olleet teknologiassa hyvin sisällä, Castren tarkentaa.

Syntetisaattoriorkesteri pommisuojassa

Kontula Electronicissa on hyödynnetty paitsi ostoskeskuksen ympäristön kirjavaa baarimaailmaa, myös hieman oudompia esiintymispaikkoja. Uimahallissa on ollut ambient-konsertteja ja musiikkia on kuultu myös kirkossa, kirjastossa sekä metroasemalla.

Tämänvuotinen iso ponnistus lihallistui skeittihallissa, joka on entinen pommisuoja. Siellä esiintyi muusikko Jimi Tenorin ideasta kummunnut Synthestra eli syntetisaattoriorkesteri, joka koostuu kahdestakymmenestä soittimesta. Näistä suuri osa on analogisia ja kaikki monofonisia eli yksiäänisiä.

Voisiko tällaista ponnistusta verrata vaikkapa perinteisistä instrumenteista koostuvaan klassisen musiikin orkesteriin?

– Tässähän tämä kokoonpano on jo verraten iso hallittavaksi, mutta esimerkiksi jossakin sinfoniaorkesterissa on huomattavasti helpompi saavuttaa dynaamisia vivahteita, missä syntetisaattori taas on yllättävän kankea. Toisaalta juuri äänen moninaisuudessa syntetisaattori on hyvinkin taipuisa, Synthestraa johtava ja Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian laitoksen professori Andrew Bentley toteaa.

Bentleyn mukaan Synthestra on monellakin tavalla varsin ainutlaatuinen kokeilu.

– Yleisesti ottaen elektronisen musiikin soittamisesta on maailmalla hyvin paljon kokemusta. Nyt on kuitenkin kyse nimenomaan kahdestakymmenestä syntetisaattorista eikä läppäreistä, joissa on monenlaisia sämpläysmahdollisuuksia. Juuri tämä tekee tästä projektista niin erilaisen.

Synthestran ohjelmisto koostuu neljän eri säveltäjän lähtökohdiltaan hyvin erilaisesta kappaleesta. Yksi teos kantaa nimeä Frankenstein ja sen on säveltänyt Suomessa asuva japanilaistaiteilija Shinji Kanki. Esitystilanteessa säveltäjä Kanki imitoi antaumuksella hullua tiedemiestä.

– Onhan tässä ollut paljon huumoriakin mukana, Andrew Bentley hymyilee.

Rehtiä meininkiä

Toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, järjestetään Suomessa varsin vähän Kontula Electronicin kaltaisia urbaaneja festivaaleja, joissa ohjelmisto on jakautunut usean päivän ajan useaan eri paikkaan, jotka ovat sisätiloja. Tuottaja Tytti Viljasen mukaan tällaisia tapahtumia ei ole aivan yksinkertaista järjestää.

– Kontulan ostari on paikka, jossa ihmiset omistavat omat liiketilansa. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen kanssa on käytävä neuvottelut erikseen. Yleensä sitä lisäksi sattuu kaikenlaista, jota ei ole osattu ennakoida. Kyseeessä on aikamoinen palapeli: tämä on sekä haastavaa että antoisaa.

1960-luvulla rakennettu Kontula edustaa tyypillistä oman aikansa massatuotantoarkkitehtuuria. 90-luvulla lama iski kovalla kädellä juuri Kontulaan, jolloin se sai ongelmalähiön maineen. Kontulassa asuu myös runsaasti maahanmuuttajia, eikä kulttuurien yhteentörmäyksiltäkään ole vältytty. Nykyisin Kontulan yleisilmettä ja mainetta pyritään piristämään esimerkiksi Kontula Electronicin kaltaisten tapahtumien avulla.

– Kantasuomalaisia näkyy terasseilla juomassa olutta jo varhaisessa vaiheessa aamupäivällä ja ostarilla puhutaan monenmoisia kieliä. Itse olen kuitenkin kokenut, että täällä Kontulassa on monella tapaa kontaktia ottava ja rehti meininki, Tytti Viljanen summaa.

Hämeen maakuntalaulun vaimennuttua Lahdessa Juha Sipilä kehui puoluevaltuustolle hallituksen saavutuksia: vaaliohjelman eli "tavoitekakkaran" moneen kohtaan, työllisyydestä talouskasvuun ja velanoton taittumiseen, voi Sipilän mukaan nyt laittaa tehty-rastin.

Sipilän mukaan ensi kevään vaaleihin lähdetään voittamaan, vaikka kannatusmittausten mukaan kansalaiset ovat keskustaan tyytymättömiä.

- Emme suostu siihen, että vaalien lopputulos käsikirjoitetaan meille etukäteen, että voittajia ovat vain joko kokoomus tai SDP. Me aiomme voittaa seuraavat vaalit, Sipilä julisti.

Sipilä viittasi vuoden 2015 vaaleja edeltävään kamppailuun, jossa oltiin vastaavassa tilanteessa: keskusta oli ensin alakynnessä, sitten tasoissa kokoomuksen kanssa, mutta onnistui nousemaan vaaleissa ykköspuolueeksi.

Sipilän vaaliteema: alkiolainen aktivointi jatkuu

Sipilän mukaan keskustan on uudistettava sosiaaliturva ensi vaalikaudella, sillä nykyinen malli ei ole tätä päivää.

Esimerkiksi sosiaalitukien vastikkeellisuus pitää Sipilän mukaan arvioida uudelleen. Samoin se, mitkä tuet ovat vastaisuudessa kaikkien saatavilla ja mitkä syyperusteisia. Myös samassa perheessä asuvien vaikutus yksilön saamaan tukeen pitäisi katsoa uudestaan.

Toinen vaalilupaus on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

- Työmarkkinauudistusten on jatkuttava ja paikallisen sopimisen mentävä aimo loikka eteenpäin, Sipilä kuvaili keinoja.

Keskustan perinneideologin Santeri Alkion nimissä Sipilä puolusti hallituksen aktiivimallia ja sanoi, että erityyppisiä aktivointitoimia tulee jatkaa, niin sosiaaliturvassa kuin työllistämisessä.

- Alkiolaisen itsensäauttamisen kautta ihmisille pitää antaa mahdollisuus kuntoutua ja saada elämänhallinnasta kiinni. Alkiokin olisi kannustanut aktivoimaan työttömiä.

- Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määraikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi.

Sipilä asettuu puoluevaltuustossa samalla ehdolle puheenjohtajavaaliin. Ehdokkaat esittäytyvät sunnuntaina.

Seuraava etappi on kesäkuun puoluekokous Sotkamossa, jossa keskustan johdon sekä puoluesihteerin valinnat tehdään.

LUE MYÖS: Sipilältä odotetaan tänään "Tulos tai ulos" -puhetta

Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo vahvistaa Ylelle, että uusi poliittinen liike, Liike Nyt on perustettu. Harkimo kertoi asiasta lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Kovin paljon konkretiaa ei liikkeen sisällöstä vielä tiedetä.

Sitoutumattoman liikkeen perustajat ovat Harkimon lisäksi SDP:n entinen kansanedustaja, nykyään viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana toimiva Mikael Jungner, yrittäjä Alex Nieminen, toimittaja Tuomas Enbuske, kasvuyritystapahtuma Slushin perustajana tunnettu Helene Auramo, väitöskirjatutkija Karoliina Kähönen ja viestinnän ammattilainen Sarian Antila.

Harkimo toimii liikkeen puheenjohtajana. Liikettä rahoittavat tällä hetkellä sen perustajat.

Harkimon mukaan liikkeellä halutaan tuoda politiikkaan muun muassa näkyvyyttä ja uusia toimintatapoja. Tämä tapahtuu liikkeen nettisivujen mukaan luomalla tekninen alusta avoimelle keskustelulle.

Liike kertoo haluavansa antaa kaikille mahdollisuuden äänestää tärkeistä päätöksistä. He eivät kuitenkaan kerro tarkemmin, miten tämä tapahtuu.

Liike kertoo olevansa avoin kaikille aidosti päätöksenteon muuttamisesta kiinnostuneille, myös puolueiden jäsenille. Liikkeeseen ei kuitenkaan ole pyydetty mukaan yhtään kansanedustajaa, Harkimo kertoo.

Mikael Jungner sanoi Ykkösaamussa, että liike ei tunnusta väriä eikä se halua olla puolue. Liike ei mahdollisesti edes aseta ehdokkaita vaaleihin.

– Jos meistä joskus tulee sellainen, että me halutaan kansanedustajaehdokkaita, niin silloin tietysti harkitsen että lähdenkö mukaan vai en. Olen koko ajan sanonut että mietin sitä asiaa vielä, sanoi Harkimo Ykkösaamussa.

Liikkeen nettisivuilla kerrotaan, että se kannattaa muun muassa reilua markkinataloutta. Liikkeen mukaan myös jokaisesta ihmisestä on pidettävä huolta ja ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Harkimo kiisti, että Liike Nyt olisi oikeistoliberaali.

– Jos olisin oikeistoliberaali, olisin jäänyt kokoomukseen, Harkimo sanoi.

Lue myös:

Harkimo luopuu Jokereista ennen ensi kautta – "Nyt on oikea aika irtautua"

Intian hallitus on hyväksynyt lapsen raiskaamisesta annettavan tuomion koventamisen. Mikäli maan presidentti ja parlamentti hyväksyvät hallituksen määräyksen, Intiassa saa jatkossa kuolemantuomion alle 12-vuotiaan raiskaamisesta. Myös vankeustuomioita pidennettiin.

Lisäksi päätöksessä vaaditaan, että lapsiuhreja koskevat oikeudenkäynnit on saatava päätökseen kahdessa kuukaudessa epäillyn pidätyksestä.

Parlamentilla on puoli vuotta aikaa hyväksyä hallituksen määräys, mutta epäiltyjä vastaan voidaan nostaa syytteitä jo hallituksen päätöksen perusteella.

Aiemmin Intiassa kuolemantuomio on voitu langettaa raaimmista murhista ja terroriteoista. Uutistoimisto AFP:n mukaan tuomioita pannaan kuitenkin täytäntöön harvoin. Viimeksi Intiassa on hirtetty kuolemaantuomittu vuonna 2015.

Viime aikoina useita tyrmistyttäviä tapauksia

Hallitus päätti asiasta Intiaa viime aikoina laajalti järkyttäneiden raiskaustapausten jälkeen. Yhdessä törkeimmistä tapauksista 8-vuotias tyttö raiskattiin ja surmattiin Jammu-Kashmirin osavaltiossa Pohjois-Intiassa.

Eri puolilla maata on järjestetty suuria mielenosoituksia, joissa on vaadittu rangaistusten koventamista. Protesteihin ovat kietoutuneet myös Intian etniset jännitteet, sillä Jammu-Kashmirin tapauksessa uhri oli muslimi ja syytetyt hinduja. Monet protestoijat syyttivät Intiaa hallitsevan hindunationalistisen puolueen olevan syytettyjen puolella.

Intiassa kovennettiin rangaistuksia naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista vuonna 2013, mutta rikosten määrä on silti ollut kasvussa. Tuolloin lakien tiukennukseen johtivat nuoren naisen joukkoraiskaus bussissa Intian pääkaupungissa Delhissä ja sitä seuranneet laajat mielenosoitukset.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Intiassa ilmoitettiin viranomaisille 40 000 raiskausta vuonna 2016, ja 40 prosentissa tapauksista uhri oli lapsi.

Saudi-Arabian viranomaiset ovat sulkeneet naisten kuntosalin, jota on niiden mukaan mainostettu säädyttömällä videolla. Videolla naishenkilö harjoittelee tiettävästi kehoa myötäilevissä treenivaatteissa hiukset auki.

Pääkaupunki Riadissa sijaitsevalta kuntosalilta on evätty toimilupa, ja videon taustat on määrätty tutkittaviksi.

"Emme suvaitse tätä", Saudi-Arabian urheiluviraston johtaja Turki al-Sheikh ilmoitti Twitterissä uutistoimisto AFP:n mukaan.

Uudistuksia ilman "moraalin luhistumista"

Urheiluviranomaisten näkemys on, että videon kohtaukset saattavat "turmella yleistä moraalia". Kuninkaallisen hovin tiedottajan mukaan Saudi-Arabia pyrkii "maltillisuuteen ilman moraalin luhistumista", AFP kertoo.

Vartalon peittävä abaya-kaapu ja hiusten peittäminen ovat pakollisia naisille osissa Saudi-Arabiaa.

Naisten kuntosaleille alettiin myöntää maassa toimilupia viime vuonna. Tyttöjen liikuntaa on lisätty kouluissa ja naisten pääsyä urheilutapahtumiin höllennetty. Kesäkuusta alkaen saudinaiset saavat myös ajaa autoa.

Yhteiskunnallisten uudistusten takana on Saudi-Arabian 32-vuotias kruununprinssi Mohammed bin Salman.

Lisää aiheesta:

Saudi-Arabia voi lieventää naisten pukeutumisvaatimuksia – kaiken peittävä abaya ei olisi enää pakollinen?

Saudi-Arabia jatkaa uudistuksia askel askeleelta – ensi vuonna naiset pääsevät urheilustadioneille

Saudi-Arabiassa asuva suomalainen Laura odottaa innolla pääsyä ratin taa – “Täällä sääntöjen tiukkuuteen vaikuttaa se, kuka olet”

Saudi-Arabiassa palkataan nyt ensimmäisiä naisia kuljettajiksi

– Liksa ei oo mikään leikin asia.

– Työ on tärkee, palkka on törkee.

– Missä näkyy arvostus? Palkassa.

Iskulauseet kaikuivat pitkin Helsingin keskustaa, kun vajaat 2 000 lastentarhanopettajaa ja heidän tukijaansa osoittavat mieltään jo toista kertaa lyhyen ajan sisään parempien palkkojen puolesta. Edellisen kerran parempaa palkkaa lastentarhanopettajille vaadittiin kuukausi sitten.

Ensi viikon perjantaina on aika siirtyä sanoista tekoihin.

Lastentarhanopettajat toimittavat tuolloin yhdessä rintamassa työnantajalleen palkankorotusesityksen. Kaikki Ylen mielenilmauksessa haastattelemat lastentarhanopettajat aikoivat osallistua tähän valtakunnalliseen kampanjaan.

Kampanjan ja lauantaisen mielenilmauksen takana on #Eileikkirahaa-kansanliike. Liikkeen mukaan siihen kuuluu noin 16 000 ihmistä.

Kansanliike: Vähintään 700 euron palkankorotus

Lastentarhanopettajien työ- ja virkaehtosopimusten mukainen minimipalkka on noin 2 300 euroa. Yksityiset maksavat kuukausipalkkaa usein tätäkin vähemmän.

#Eileikkirahaa-kansanliike vaatii kuukausipalkan nostamista vähintään 3 000 euroon. Liikkeen mukaan palkat ovat pysyneet lähes muuttumattomina 30 vuoden ajan samaan aikaan kun lastentarhanopettajien työmäärä ja vastuu ovat lisääntyneet.

Liike sai alkunsa, kun Yle uutisoi maaliskuussa pääkaupunkiseudun kuntien epävirallisesta sopimuksesta olla kilpailematta lastentarhanopettajien palkoilla. Kuntien henkilöstöjohtajat kiistivät väitteen myöhemmin.

Katso lauantain mielenilmaukseen osallistuneiden ajatuksia videolta.

Onko Harkimon ja Jungnerin käynnistämä liike uhka, toivoton yritys vai voisiko siitä olla jotain hyötyä politiikalle?

Vaikka Suomessa periaatteessa kaikki voivat osallistua yhteisistä asioita päättämiseen, niin ei tapahdu. Kaikki eivät äänestä. Ja vaikka äänestäisivät, he eivät koe saavansa ääntään kuuluviin.

- Tämän ei pitäisi uhata ketään vaan sparrata kaikkia, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Toinen haaste on, että junnaavan hidas, muutaman vuoden välein tapahtuvaan äänestämiseen perustuva toiminta näyttää helposti auttamattoman vanhanaikaiselta.

- Kaikki me tiedetään, kuinka maailma on muuttunut 24 / 7 -yhteiskunnaksi.

- Nuorilla on vahvat arvot, heidän tapansa osallistua on nopeampi ja kevyempi. Tähän haetaan ratkaisuja ja yritetään yhteensovittaa politiikan kanssa. Mutta pelkällä platformilla ei synny peruskoulutyyppisiä instituutioita, Rönnholm arvelee.

Antton Rönnholm: Nuoret osallistuvat nopeasti, kevyesti mutta vahvoin arvoin

Rönnholm näkee esimerkiksi suorassa digiosallistumisessa sekä etuja että riskejä. Kehitystä, jota hän haluaisi välttää, voi nähdä esimerkiksi Euroopan populistisissa liikkeissä Italiassa ja Itävallassa.

- Platformit eli alustat näennäisesti ottavat ihmisiä mukaan, mutta perustuvat usein vain yhden henkilön aloitteisiin tai karismaan. Ovatko ihmiset silloin aidosti mukana vai vain ihastumassa johtajansa aloitteisiin?

Helppo osallistuminen voi lisätä vaikutusmahdollisuuksia tai vain pönkittää jo vaikuttavien asemaa.

- Jos netissä voi kertoa jotain Hjallikselle, se helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua, jotka jo osallistuvat.

Suora nettiosallistuminen voi laskea kynnystä osallistua. Mutta ne, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella, eivät todennäköisesti osallistu silti. Siksi digiosallistuminen ei ratkaise asiaa, vaan ensin ihmisille pitää luoda edellytyksiä ymmärtää, esimerkiksi koulutuksen kautta, Rönnholm esittää.

Tytti Tuppurainen: Light-versio

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) pitää Liikettä tervetulleena.

- On tilausta tämäntyyppiselle politiikan tekemiselle, mutta tämä vaikuttaa vähän light-versiolta.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa moni politiikassa toimiva lyttäsi Harkimon ja Jungnerin ideoita.

- Ehkä suomalaisten selkäytimessä on piilevä halu lytätä, mutta enemmän kyse on tämän aloitteen aitouden puutteesta. Tämä vaikuttaa enemmän henkilökohtaiselta näytönpaikalta.

Harkimolle Tuppurainen haluaa lähettää lyhyet terveiset:

- Kärsivällisyyttä, politiikka on pitkä marssi.

Antti Rinne: Jos ihmiset eivät kiinnostu, tässä käy huonosti

- Minusta on hyvä, että ravistellaan sitä, miten puolueet toimii suomalaisessa yhteiskunnassa. Digitalisaatio kohdistuu kaikkiin instituutiohin, myös puolueisiin, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Rinne mainostaa puolueen tulevaisuustyötä, jota on tekemässä useita satoja ihmisiä. Puolueen sosiaaliturvamalli taas lähti liikkeelle muutamien ihmisten aloitteesta. Mutta tämä ei tarkoita, että ongelmia ei olisi.

- Viime presidentivaaleissa nuoret eivät lähteneet kovin aktiivisesti liikkeelle, viime kuntavaalit oli tässä mielessä katastrofi. Jos ihmiset ei itse ole kiinnostuneita heidän asioistaan päättämisestä, kyllä tässä huonosti käy.

Sipilä: Tervetuloa ottamaan meiltä oppia

Harkimo on arvostellut kokoomuksen johtamista itsevaltaiseksi. Mikael Jungnerin mukaan puolueet vaikeuttavat, eivätkä helpota ongelmien ratkaisua. Puolueita vasemmalta oikealle on arvosteltu sitä, että niitä ohjaillaan ulkopuolelta, kuten etujärjestöistä käsin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan samanlaista ongelmaa ei keskustassa ole, sillä puolueen toimintapa on päinvastoin malliesimerkki kansanliikkeestä. Keskustassa tulevaa vaaliohjelmaa on tekemässä vapaaehtoistyönä noin 400 ihmistä, Sipilä kertoo.

- Mitä uudessa kansanliikkessä haikaillaan, me ollaan 112 vuotta keskustassa tehty. Tänne saa tulla katsomaan miten kansanliike toimii, Sipilä hehkutti.

Toisaalta pääministeri Juha Sipilän mukaan Harkimon lähtö kokoomuksesta tarjoaa hyvän tilaisuuden keskustella puolueiden uudistumistarpeesta.

- Se on tietenkin kokoomuksen asia, mutta tässä on hyvä keskustella puolueiden luonteesta, Sipilä arvioi Lahdessa kansalaistapaamisessa.

Ovaska: Ei taida onnistua meillä

Kyselykierros keskustan valtuustokokouksessa kertoo, ettei Harkimon ja Jungnerin Liikkeelle nähdä kovin kummoisia onnistumisen edellytyksiä. Epäilyä herättää se, miten porukka kykenisi toimimaan konkreettista organisaatiota.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ei näe Suomessa mahdollisuuksia vastaavaan "Emmanuel Macron-ilmiöön" kuin Ranskassa. Siellä Macron äänestettiin vuosi sitten presidentiksi oman En Marche -kansanliikkeen ehdokkaana.

- Meillä poliittinen tilanne on hyvin erilainen, Ovaska toppuutteli.

Juttua korjattu klo 20.10. Toisin kuin tekstissä alunperin luki, ei laiteversio vaan light-versio.

Nuoren ihmisen kuolema tulee aina yllätyksenä. Ruotsalainen huippu-dj ja tuottaja Avicii, Tim Bergling, kuoli vain 28-vuotiaana.

Hänet löydettiin kuolleena perjantaina Omanista.

Kuolinsyytä ei vielä tiedetä tai siitä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Sen verran tiedetään, että vuonna 2016 Avicii ilmoitti lopettavansa esiintymisen terveyssyistä. Jo muutama vuosi sitten hän oli sairastunut alkoholin käytöstä johtuvaan haimatulehdukseen. Tuolloin häneltä poistettiin sappirakko ja umpilisäke.

Avicii oli tämän vuosikymmenen EDM- eli elektronisen tanssimusiikin aallon menestyneimpiä tähtiä. Levels, Wake Me Up! ja Hey Brother ovat viime vuosien soitetuimpia kappaleita eri puolilla maailmaa. Bergling yhdisti kappaleissaan muun muassa kantria elektroniseen musiikkiin menestyksekkäästi.

Avicii edusti ruotsalaisen pop-tehtaan jatkumoa tämän päivän ilmaisukeinoin. Hän loi tarttuvia hittejä, jotka tanssittivat ja tanssittavat edelleen, ihmisiä ympäri maailmaa.

Mutta viina vei – erikoista, sillä yleensä elektroninen musiikki liitetään huumeisiin. Tämän päivän nuoret ylipäätään juovat vähemmän, sillä Instagram-kuvissa pitää näyttää hyvältä eikä pöhöttyneeltä. Harvemmin myöskään kuulee ruotsalaisista artisteista, jotka kamppailevat päihdeongelmiensa kanssa.

EDM on nostanut dj:t samalle suosion tasolle pop-tähtien kanssa. He tienaavat tänä päivänä jopa enemmän kuin perinteiset poppistarat. Erona on se, että dj:t esiintyvät omien miksauspöytiensä takana. He eivät ole samalla tavalla esillä kuin pop-tähdet. Heiltä ei myöskään odoteta samanlaista avautumista haastatteluissa kuin laulavilta artisteilta.

Henkilö jää varjoon.

Tämän takia ruotsalaisen dj:n kuolema voi vaikuttaa kummallisen isolta uutiselta. Hän oli kuitenkin nuorten ääni samalla tavalla kuin esimerkiksi Nirvanan Kurt Cobain, joka kuoli vain 27-vuotiaana.

Lopuksi ote Aviciin tunnetuimmasta kappaleesta Wake Me Up!:

So wake me up when it's all over

When I'm wiser and I'm older

All this time I was finding myself, and I

Didn't know I was lost

(vapaasti suomennettuna)

Herätä minut, kun kaikki on ohi

Silloin kun olen vanhempi ja viisaampi

Kaiken tämän aikaa yritin löytää itseni

En tiennyt, kuinka hukassa olinkaan