Prinssi Charles saattaa Meghan Marklen alttarille, kertoo Kensingtonin palatsi. Markle ja prinssi Harry avioituvat huomenna lauantaina.
Alun perin Marklen isän Thomas Marklen piti saattaa tyttärensä, mutta hän ei tule häihin terveyssyistä. Tehtävän ottaa nyt hoitaakseen Harryn isä.
– Walesin prinssi on tyytyväinen voidessaan toivottaa Ms. Marklen kuninkaalliseen perheeseen tällä tavoin, Kensingtonin palatsi sanoi lausunnossaan.
Thomas Marklen estymisen jälkeen on arvailtu, kuka morsiamen saattaisi. Isä-Marklen kerrotaan viihdesivusto TMZ.comin mukaan ehdottaneen, että tyttären saattaisi lauantaina alttarille tämän äiti Doria Ragland.
Jotkut tosin veikkailivat, että valinta olisi osunut prinssi Harryn veljeen prinssi Williamiin, joka toimii Harryn bestmanina. Osa uskoi, että morsian olisi kävellyt alttarille yksin.
Britannian hovi tiedotti myös, että kuningatar Elisabethin puoliso, 96-vuotias prinssi Philip aikoo osallistua häihin. Philip vetäytyi julkisista tehtävistä viime elokuussa.
Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo Suomessa vieraileva tutkiva toimittaja Deborah Cohen.
– Lääkeyhtiöt kontrolloivat, mitä tietoa ne antavat, mitä tutkimusta ne tekevät eikä tutkimusta aina tehdä objektiivisella tavalla. Terveydenhuollossa on monia toimijoita, joita kaikkia on tutkittava, Cohen sanoo.
Freelancerina työskentelevä Deborah Cohen on yksi arvostetun lääketieteen julkaisun British Medical Journalin päätoimittajista. Ennen freelanceriksi siirtymistään hän toimi julkaisun tutkivan journalismin päätoimittajana. Parhaillaan Cohen valmistelee juttua BBC:n Panorama-ohjelmaan. Cohen on palkittu muun muassa British Journalism Awards -palkinnolla.
Tamiflu-selvitykset paransivat läpinäkyvyyttä
Cohen kertoo törmänneensä terveydenhuollon kyseenalaisiin lupauksiin oman lähipiirinsäkin kautta. Toissavuonna hän kiinnostui lapsettomuusklinikoiden hoidoista, sillä moni hänen ystävistään käytti niihin valtavasti rahaa. Cohenia alkoi kiinnostaa, onko yksityisten klinikoiden markkinoimista kalliista lisätutkimuksista ja -hoidoista vauvasta haaveileville todellisuudessa hyötyä. Hän selvitti BBC:n työryhmän kanssa kattavasti, löytyykö niiden hyödyistä kunnollista näyttöä.
– Ihmiset ovat epätoivoisia, haluavat kokeilla mitä tahansa ja käyttävät rahaa saadakseen vauvan. Mutta näyttöä ei ollut, Deborah Cohen sanoo.
Laajaa kansainvälistä huomiota palkitun tutkivan toimittajan työ herätti vuonna 2009, kun hän teki Cochrane-tutkijaverkoston kanssa perusteellisen selvitystyön Tamiflu-lääkkeen taustoista. Lääkeyhtiö Roche ei alunperin antanut julkisuuteen oleellisia Tamiflun lääkekokeiden tuloksia. Lintuinfluenssan vuoksi useiden valtioiden hamstraaman lääkkeen teho influessaan osoittautui vaatimattomaksi. Työryhmän selvitykset vaikuttivat lääkkeiden valvontaan.
Peitetarina osoitti puutteet
Cohenin työhön kuuluu paljon lukemista, ihmisten kanssa keskustelemista ja yhteistyötä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jännittävintä on hänen mielestään tavata ensimmäistä kertaa ihminen, joka toimii tietojen lähteenä tai ilmiantajana. Näitä ihmisiä on myös suojeltava tarkasti. Hän on käyttänyt apunaan myös valeidentiteettiä ja tekaistuja tarinoita.
– Joskus on käytettävä peitetarinaa, että voi näyttää asioita todeksi, Deborah Cohen sanoo.
Cohen ja hänen toimittajakollegansa testasivat, saisivatko he markkinoille tekaistun tekonivelen. Keksityn yrityksen markkinoimassa valetuotteessa oli räikeitä puutteita. Samaan aikaan potilailta eri maissa poistettiin huonolaatuisia tekoniveliä. British Medical Journalin ja Daily Telegraphin yhteistyössä tekemä laaja selvitys antoi pelottavan kuvan sääntelyn heikkoudesta.
Deborah CohenJouni Immonen / Yle
Työn vastapainoksi futista
Deborah Cohen sanoo, ettei hänen työnsä aina ole mukavaa. Häneen on kohdistunut hakkerointia, häntä on ahdisteltu ja häntä vastaan hyökätään sosiaalisessa mediassa. Cohen sanoo tietävänsä, että jotkut yritykset ovat koonneet häntä koskevan tiedoston. Terveydenhuollon ja lääketutkimuksen taustalla on monenlaisia intressejä.
– Se on todellakin samea maailma, Cohen toteaa.
Cohen ei halua tehdä pelkästään töitä, vaan siitä on välillä päästävä irti.
– Ehdottomasti! Kun on tekemässä juttua, se voi saada vallan. Työ on välillä vähän pakkomielteistäkin.
Hän seuraa tiiviisti jalkapalloa ja on vankka Liverpool-fani. Lontoossa asuva liverpoolilainen Cohen viihtyy myös kavereiden kanssa pubeissa, bändien keikoilla ja opettelee golfin pelaamista.
Deborah Cohen vierailee Helsingissä Too Much Medicine -symposiumin järjestelytoimikunnan ja Helsingin yliopiston kutsumana.
Jutussa käytetty taustamateriaali: Jani Kaaro: Miksi lääketiede tarvitsee tutkivaa journalismia? Katsaus BMJ:n tutkivan toimittajan Deborah Cohenin työhön (Too Much Medicine -symposiumin työryhmä, 2018)
Yhdysvalloissa on kuluvan vuoden aikana ollut jo 22 kouluammuskelua. Käytännössä siis kerran viikossa jossain yhdysvaltalaiskoulussa on ammuttu.
Missä tahansa muualla tämä olisi kansallinen katastrofi, kriisiryhmiä olisi perustettu ja lakimuutoksia tehty tilanteen korjaamiseksi.
Yhdysvalloissa lisätään kyllä kouluihin turvatoimia, mutta todellisiin isompiin muutoksiin, kuten laajempaan aselakien kiristämiseen, ei järkyttävä kouluampumistodellisuuskaan näytä johtavan.
Tähän mennessä kuluvan vuoden pahin kouluampuminen tapahtui Parklandin lukiossa Floridassa. Ystävänpäivänä tehdyssä joukkoammuskelussa kuoli yhteensä 17 ihmistä.
Palasin juuri Parklandista. Lukiolaiset kulkevat kouluunsa poliisivartion ohi. Lisäksi koulun portilla on muutama vapaaehtoinen barettipäinen turvamies. Kuolleiden kuvat ja kaipausta ilmaisevia julisteita roikkuu koulun metalliaidassa.
Verilöylyn jälkeen Parklandin koulun nuoret nousivat vaatimaan turvallisia kouluja ja aselakien kiristämistä. He saivat maaliskuussa aikaan yhden nyky-Yhdysvaltain isoimmista mielenosoituksista, March for Our Lives -tapahtuman.
Raportoin tuosta marssista, ja sieltä jäi mieleen erityisesti yksi juliste. Siinä oli kuva leluyllätyksen sisältävästä Kinder-yllätysmunasta ja puoliautomaattikivääristä sekä teksti ”Me kiellämme Kinderit, mutta emme näitä aseita”.
Yhdysvalloissa nämä yllätyssuklaamunat kiellettiin lähes viideksikymmeneksi vuodeksi yllätyksen aiheuttaman tukehtumisvaaran vuoksi. Hiljattain munien myynti sallittiin taas, kun valmistaja teetti Yhdysvaltoihin isomman yllätyksen sisältävän version.
Parklandin nuoret ovat vaatineet puoliautomaattikivääreiden kieltoa. Monissa Yhdysvaltain joukkoampumisissa hyökkääjällä on ollut sotilastyyppinen AR-15-puoliautomaattikivääri. Sellaisen voi Yhdysvalloissa monessa osavaltiossa ostaa nuorempana kuin baarista kaljaa, sillä Yhdysvalloissa anniskeluikäraja on 21 vuotta.
Parklandin ammuskelun jälkeen Florida nosti aseen hankkimisen ikärajaa 21 vuoteen.
Tulituksesta pelastuneet Parklandin nuoret haluavat saada Yhdysvaltain-laajuiseen muutoksen aselakien kiristämiseksi, ja marraskuun kongressivaaleissa päättäjiksi sellaisia ihmisiä, jotka kiristyksiä tekevät.
Helppoa se ei ole, sillä moni yhdysvaltalaispoliitikko saa tukea vaikutusvaltaiselta Kansalliselta Kivääriyhditykseltä, NRA:lta. Eikä NRA ole lainkaan taipunut, päinvastoin. Se on lähtenyt vastahyökkäykseen aselakien kiristämistä vastaan. Heidän uusi johtonsa on syyttänyt aselakien kiristyksiä vaativia aktivisteja, ei suinkaan kansalaistottelemattomuudesta, vaan suoraan ”kansalaisterrorismista”
Kesälomiin on muutamia viikkoja aikaa, tätä tahtia vielä siis ainakin parissa koulussa ammutaan.
Teppo Näyhä rakastaa harrastustaan niin paljon, ettei halua tehdä siitä työtä. Ei sitten millään, vaikka omin käsin tehdyille auton osille olisi ostajia maailmalla.
Kajaanilaismiehen kädenjälki saa tuunaajien mielen kehräämään. Miehen muokkaamista kolmesta Lexuksesta kaikki on esitelty näyttävästi Suomen suurimmissa alan lehdissä: koko rypäs GTI:ssä ja kaksi viimeisintä Tuning.fi:ssä.
Vaikka Näyhä on tuning-piireissä tunnettu tekijä, kotimaakunnassaan Kainuussa hänet tiedetään lähinnä taitavana kirvesmiehenä, joka suunnittelee ja näppää paikoilleen unelmien kylpyhuoneita ja saunoja.
Lexus Mahogany on Teppo Näyhän silmäterä. Auto on saanut nykyisen muotonsa kahden vuoden työn tuloksena.Niko Mannonen / Yle
Kun puhutaan autojen laittamisesta, mikään raha ei ole niin arvokas, että Näyhä suostuisi vaihtamaan siihen käsillä tekemisen ilonsa. Mies nauttii lasikuidun ja muiden elementtien muovaamisesta.
Mahonkiosia on kysytty New Yorkista asti. Instagramin innoittamalle ja itse kootulle etupuskurille taas olisi ollut ottajia kymmenestä eri osoitteesta. Kauimmaiset yhteydenotot ovat tulleet Dubaista, Abu Dhabista sekä Havaijilta.
Ostotarjouksiin Näyhä vastasi yksiselitteisesti: kiitos, mutta ei kiitos.
– Kerroin vain, että teen itselle näyttely- ja harrasteautoa. En tee myyntiin osia. Se on vähän yllättänyt, että harrastajat ympäri maailmaa ovat vailla samoja osia, joita pysyy itse tekemään.
Nyt auto on muotokieleltään Näyhää miellyttävä. Auton ulkopuolella olevat puuosat riisutaan, kun mies ajaa ajuton näyttelypaikalle.Niko Mannonen / Yle
Jos Näyhä jotain myy, silloin kaupan on kokonaisuus. Ensimmäiset kaksi autoa vaihtoivat omistajaa heti, kun tuunaaja oli tyytyväinen niiden ulkomuotoon.
Pian niin käy myös Näyhän silmäterälle, herrasmiespuusepän työautolle Lexus GS300 Mahoganylle, jonka kyydissä kotiin Kajaaniin ovat matkanneet kaikki miehen tavoittelemat palkinnot, kuten Pohjoismaiden suurimpien näyttelyiden, Ruotsin Bilsport Performance Custom Motor Show'n ja Norjan Oslo Motor Show'n palkinnot. Norjassa hän pokkasi kirkkaimman palkinnon sisustasta ja Ruotsissa auton sisusta sai kolmannen sijan. Molemmissa näyttelyissä Mahogany oli tuomariston suosikki.
Puuteema jatkuu konepellin alla. Mies on maalannut konetilan valkeaksi.Niko Mannonen / Yle
Paljon tunteita ja hyviä muistoja liittyy myös Hifi & Tuning Show'n näyttelyvieraiden äänien perusteella saatuun People's choice-pokaaliin.
Vielä hetken auto kuitenkin seisoo Näyhän autotallissa ja on kesän aikana esillä kahdeksassa näyttelyssä. Näyhä ei aio lähteä niistäkään tyhjin käsin. Hän haluaa ottaa yhteisestä ajasta kaiken irti, ennen kuin Mahoganyllä kruisailee uusi omistaja.
Sapelimahonki vs. yksinkertaiset työkalut
Pienet yksityiskohdat, puiset ja valaistut lasitelineet sekä takapenkin keskiosaan istutettu sikarihumidori, ponnahtavat esille tumman nahan keskeltä. VIP-tunnelmaa henkivät myös takaikkunoihin ripustetut mustat verhot, joiden takaa voisi kuvitella kurkkaavan vaikkapa filmitähden.
Näyhän suurin taidonnäyte löytyy silti auton takakontista.
Takakontti on yksi auton helmistä. Sieltä on suora näkymä myös sikarihumidoriin, jossa kuubalaiset odottavat täydellisessä kosteudessa.Niko Mannonen / Yle
Kahdessa vuodessa on tultu kauas päivästä, jolloin Näyhä katseli Oulussa mahonkiveneitä valmistavan käsityöläisen kädenjälkeä. Ystävä oli vinkannut puuosaajasta, jonka pajalla olisi mahdollista vierailla.
– Sieltä sain innostuksen. Veneen mahonkikansihan on aivan mahtava!
– Sen jälkeen lähdin etsimään mahonkipuuta, josta se ryhdytään toteuttamaan.
Muisto hetkestä venepajalla saa Näyhän innostumaan tänäkin päivänä, kun hän avaa takakontin ja esittelee mahonkikansien alta löytyvää satiinille aseteltua puusepän välineistöä.
Toden totta, mahonkirimojen väliin epoxilla tehdyt vaaleat raidat tuovat mieleen purjeveneen kannen.
Sopivaa puuta ei löytynyt Kainuusta. Melkein sadan kilon painoinen lankku tuotiin Kainuuseen etelästä Lahden seutuvilta.
– Se on afrikkalaista sapelimahonkia, joka on tosi kova puu. Sitä voisi verrata tammeen. Aika arvokastahan se on, mutta maksaahan jalopuu.
Luksusta löytyy myös etupenkiltä. Yhtä yksittäistä puuosaa on työstetty vähintään kaksi viikoa.Niko Mannonen / Yle
Näyhä esittelee paksua lankunpätkää sekä ohutta puuviilua, joka taipuu kostuttaessa hapankorpun lailla. Lankku oli odotettua hankalampi vastus, eikä sen työstämistä voi verrata millään tavalla esimerkiksi tuunauksessa yleiseen lasikuituun.
– Lasikuituosia on helpompi leikata, liittää uudelleen ja oikaista pakkelilla. Puun pinta taas hiotaan suoraksi ja sitä työstetään. Ainoa, mikä sitä peittää on kirkas lakka. Sieltä ei käytännössä piiloudu mitään.
Näyhä laskee työstäneensä autoa toistatuhatta tuntia autotallissa musiikki pauhaten. 18 vuoden aikana vaimokin on saanut tottua siihen, ettei miestä näy kotona.
– Hän antaa minun tehdä tätä rauhassa ja toteuttaa itseäni. Kyllä hän on varmaan alkuaikoina naureskellutkin hommalle, mutta nyt kun olemme kiertäneet yhdessä ulkomailla, hän on huomannut, että teen tätä tosissani.
Nämä palkinnot ovat kertyneet kahdessa vuodessa. Ne kaikki on voitettu Lexus Mahoganylla.Niko Mannonen / Yle
Mies hymyilee katsellessaan ympärilleen itse tekemässä autotallissaan.
Tallin nurkista ei löydy kalliita ja isoja työstövehkeitä, vaan perusnikkarille tuttuja talttoja, sahoja ja hiomatyökaluja.
– Välineet, joilla työskentelin, olivat aika alkeellisia. Voi sanoa, että ihan käsityökaluja: akkuporakone, käsihiomavälineet, kuviosaha, sirkkeli ja nauhahiomakone, hän luettelee.
Katsoipa autoa mistä suunnasta tahansa, silmä löytää tarkasti mietittyjä yksityiskohtia. Tyyliin sopivat istuinsäätimet eivät ole vain koristeena, ne toimivat.Niko Mannonen / Yle
Puuosat oli lakattava 10–12 kertaa ja lakkauksien välissä tehtiin välihionta. Jokaista osaa, niin istuimensäätönuppia kuin öljykorkkiakin, on työstetty yhteensä kaksi viikkoa.
Koko ajan kaiken innon alla kyti epäilys: kiinnostaako autoissa suhteellisen harvinainen puuelementti ketään muuta kuin häntä itseään? Aitoa puuta käytetään lähinnä vain Rolls-Roycen kaltaisissa luksusmerkkien autoissa.
– On se kuitenkin kiinnostanut, Näyhä toteaa.
Teppo ja Lexus tunnetaan tuning-piireissä
Lexus Mahoganyn lukeminen Suomen hienoimpien styling-luokan tuning-autojen joukkoon ei ole pelkästään henkseleiden paukuttelua. Sen vahvistaa Finnish Hot Rod Associationin tuning-asiantuntija Sami "Pomppis" Fagerström.
Mies vastaa puhelimeen työpaikallaan rengasliikkeessä.
– Tiedätkö tapauksen Teppo Näyhä ja Lexus Mahogany? kysyn, eikä tarkempia taustoituksia tarvita.
– Kyllähän minä Tepon tunnen, Fagerström sanoo empimättä.
Moottori ja muu tekniikka on jätetty vakioksi. Teppo Näyhän auto on styling-luokan auto.Niko Mannonen / Yle
Fagerströmin mukaan Näyhän lähtökohta on erilainen kuin monilla muilla tuning-harrastajilla. Lexus ei ole itsestäänselvä vaihtoehto, sillä siihen ei ole tarjolla osia jokaisen autoliikkeen marmoritiskillä tai nettikaupoissa.
Tuning-asiantuntija piti jo Näyhän aiempaa Lexusta upeana, mutta Mahogany on viety uudelle tasolle. Puu on tuunauksessa harvinainen elementti Suomessa ja maailmalla.
– Viimeistelyn taso on omaa luokkaansa. Auto on mielenkiintoinen ja yksityiskohdat viimeisen päälle ajateltuja. Kaikki on tehty alkuperäistä ajatellen.
Näyhä autoineen halutaan mukaan mahdollisimman moniin näyttelyihin.
– Jos Teposta ei ole kuulunut, soitamme hänelle, ja kysymme, että onhan hän tulossa näyttelyyn, Fagerström sanoo.
Kaksi vuotta, 21 näyttelyä ja 25 palkintoa
Jos Näyhän luksus-Lexus nähdään tienpäällä, suuntana on todennäköisesti näyttely. Vuosimallin 2005 autolla on ajettu yhteensä 190 000 kilometriä, joista 12 000 on kertynyt Näyhän tekemistä näyttelyreissuista.
Muuten autolla ei ajeta.
– Trailerilla siirtäminen on niin kallista, ettei sellainen meininki olisi mahdollista.
Yksi töisevimmistä muokkauksista oli etupuskurin valmistaminen. Vuoden 2013 Lexuksen puskuri on istutettu vanhempaan keulaanNiko Mannonen / Yle
Ajomatkan ajaksi auton ulkopuoli riisutaan puusomisteista.
Juuri autonäyttely olikin syypäänä siihen, että Näyhän pikkupoikana alkanut rakkaus moottorin murinaan roihahti uudelleen. 2000-luvun alkupuolella kierretyt autonäyttelyt jättivät kipinän: mitä, jos jonakin päivänä hän itsekin rakentaisi ja esittelisi tuunaamaansa autoa muiden rinnalla?
Oma juttu löytyi tekniikan, moottoreiden ja jumputtavien bassojen sijaan stylingistä, eli auton muokkaamisesta VIP-tyyliseksi alkuperäistä mallia kunnioittaen.
– Rakentelu lähti vuonna 2006 ensimmäisestä Lexuksestani. Vuonna 2010 vaihdoin uudempaan saman merkin autoon, jonka takakonttiin tein puiset laatikot samppanjapullolle ja -laseille. Tämä nykyinen Mahogany onkin jo pidemmälle viety.
Auton suunnittelussa on ollut mukana Näyhän ystäviä ja säännölliset huoltotoimenpiteet suorittaa hänen veljensä.
Niko Mannonen / Yle
Kun Näyhä näyttää kuvaa harmaasta, teipin peittämästä ja keulattomasta autosta, sitä ei uskoisi samaksi Lexukseksi, joka seisoo autotallissa nyt.
– Alkuperäisen puskurin yläosasta on otettu lasikuitukopio, johon on liitetty 8 vuotta uudemman Lexuksen alaosan kopio. Maskin laidat on leikattu uudemmasta mallista, Näyhä kertoo.
– Eli käytännössä vuoden 2013 mallin puskuri on istutettu vanhempaan keulaan, hän selventää.
Lasikuitupuskurin leikkeleminen kesti monta viikkoa. Välillä tuntui, ettei hommasta tule yhtään mitään. Kun yksi kohta onnistui, toinen repsotti. Se turhautti – oli purettava ja tehtävä alusta.
Takakontin somisteiden muotoilu tuo mieleen veneen keulan. Työkalut kertovat myös Teppo Näyhän ammatista ja intohimosta.Niko Mannonen / Yle
Näyttelyosastolla ja palkintokorokkeella seisominen ovat kuitanneet kaiken nähdyn vaivan ja hikikarpalot.
Näyhä myöntää, että viime vuoden Hifi- ja Tuning Show'n palkintolavalla seisoessa silmäkulmassa kimmelsi kyynel, kun hän vastaanotti parhaista yleisöäänistä saadun palkinnon yhden äänen erolla hopealle jääneeseen.
– Se veti nöyräksi.
Tällä hetkellä Näyhä iloitsee tuoreesta pestistään tulevassa X-Treme car show'ssa, joka kuuluu Suomen suurimpiin autonäyttelyihin. Esillä on myös ulkomailta tuotua kalustoa.
– Olen monta kertaa miettinyt näyttelystä pois ajaessa, että voin sanoa eläväni unelmaani. Mitä olen lähtenyt tavoittelemaan, niin sen olen saanut.
Tekeekö lasikuitu comebackin?
Tyyli muuttuu ja toistuu tuningissa samaan malliin kuten muissakin muotivirtauksissa.
Finnish Hot Rod Associationin tuning-asiantuntijan Sami "Pomppis" Fagerströmin mukaan tuning-harrastus on kehittynyt vuosien varrella ja harrastajien määrä on suunnilleen sama kuin sen huippuvuosina 2000-luvun alussa.
Autonäyttelyissä pääsee kurkistamaan Mahoganyn konepellin alle.Niko Mannonen / Yle
Tuningin suuntauksia ovat VIP-tyyliä hakevan stylingin lisäksi muun muassa kilpa-autotyyli eli race ja auton madaltamiseen keskittyvä stance.
– Nyt pinnalla on OEM-tyyli, eli tehdään alkuperäistä jäljittelevää. Esimerkiksi Audiin saatetaan hakea sporttista RS-lookkia.
Alkuvuosien lasikuituviritykset tekevät Fagerströmin mukaan uutta tuloaan. Överit lintulaudat eli spoilerit ja maata viistävät helmat sekä muodokkaat etupuskurit eivät ole vielä valtavirtaa Suomen tuning-tapahtumissa, vaikka muualla Euroopassa niitä nähdään jo paljon.
– Kaikki tulee myöhemmin tänne Suomen perähikijälle, mutta tuloillaan ilmiö todellakin on.
Näyhä tulevasta projektistaan: Tällä kertaa ei puuta
Teppo Näyhä hymähtää, kun häneltä kysyy, että aikooko hän asentaa seuraavaan autoonsa näyttävän takaspoilerin.
Mies vakuuttaa, ettei se ole suunnitelmissa.
– Ei se ole yhtään tapaistani, mies nauraa.
Näyhä on salamyhkäinen tulevan autonsa suunnitelmista. Hän paljastaa, että merkki on Lexus, malli on uudempi kuin Mahoganyn, hintakatto kulkee 30 000 eurossa ja auton laittamiseen on varattu korkeintaan kymppitonni.
Siksi Lexus Mahogany etsii nyt uutta omistajaa.
– Suunnitelmat ovat niin pahasti kesken, etten lähde vielä paljastamaan muuta. Voin kertoa, ettei se ole ainakaan puuteemainen auto.
Teppo Näyhän ja Mahoganyn tunnistaa näyttelyssä koreasta esittelypaikasta. Kiehiset ja valopylväät ovat Näyhän omaa suunnittelua.Noora Komulainen / Crypted Photography
Ruotsin Bilsport Performance Custom Motor Show'hun ja Oslon Motor Show'hun osallistuminen ja niissä pärjääminen sekä juryn myöntämät sisustan ykköspalkinnot täyttivät Näyhän viisi vuotta kyteneet haaveet. Nyt samat tavoitteet asetetaan uudelle autolle.
Kuluvana viikonloppuna Näyhän näyttelymatka on lyhyempi kuin tavallisesti. Näyhä osallistuu kotikaupungissaan entisen kerhonsa Backwoods Customsin vuosittaiseen tapahtumaan, Backwoods Cruisingiin.
Hän pakkaa Mahoganynsä takapenkille monta jätesäkillistä kultaisella spray-maalilla värjättyjä kiehisiä, valaistut puutolpat ja kelopuulla kehystetyt esittelytaulunsa.
Se, paljastaako mies näyttelyvieraille tulevat suunnitelmansa, jää nähtäväksi.
Kevään neljästä kahdeksan laudaturin ylioppilaista kaikista parhaiten yo-kirjoituksissa menestyi mustasaarelainen Elsa Österåker, 18. Vasa gymnasiumin oppilas kirjoitti laudaturien lisäksi vielä kaksi eximiaa.
– Olihan se lopulta yllätys, että tulos oli näin hyvä, naurahtaa Österåker.
Österåker kirjoitti laudaturin pitkästä matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, maantiedosta, terveystiedosta, äidinkielestä ja englannin kielestä. Eximian arvoisesti hän suoritti suomen kielen ja saksan kielen kokeet.
– Suomen kieli ei ole minulle helppoa, koska kuulen sitä niin vähän, kertoo ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuva Österåker.
Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen kertoo, että Österåker on koko lukioajan ollut tunnollinen oppilas, jonka opiskelua on leimannut aito ja vilpitön halu omaksua uutta tietoa ja oppia uusia taitoja.
Tiedonjanoa ja uteliaisuutta
Elsa Österåker myöntää, että sellainen hän varmasti on - hänellä on paljon tiedonjanoa ja uteliaisuuttakin.
Siihen viittaavat myös huippuoppilaan tulevaisuuden suunnitelmat. Hän on pyrkinyt Helsingin yliopistoon lukemaan biologiaa ruotsinkieliselle linjalle.
– En vielä osaa tarkasti sanoa, mitä haluaisin ammatikseni tehdä, mutta tutkijan työ kiinnostaa, kertoo Österåker.
Liikuntaa ja erityisesti luonnossa liikkumista harrastavalla abiturientilla on takana työntäyteinen kevät. Aikaa muiden kuin koulukirjojen lukemiselle ei ole jäänyt, vaikka Österåker mielellään lukisi muitakin kuin oppikirjoja.
– Nyt kesällä on onneksi aikaa lukea!
Varsinaista lomaa Österåker ei kuitenkaan vietä. Hän on jo pestautunut kesätöihin Mustasaaren hautausmaalle ja sanoo, että ruohon leikkaaminen ja haravoiminen on aivan mainiota vastapainoa kevään opiskelu-urakalle.
Kevään ylioppilaista koko Suomessa vain neljä kirjoitti kahdeksan laudaturia ja Österåker sai heistä ainoana lisäksi kaksi eximiaa. Katso täältä kaikki kevään ylioppilaat.
Jo toinen huipputulos samaan perheeseen Helsingissä
Suomessa tehtiin vain kaksi pisteiltään vielä parempaa tutkintoa. Parhaiten menestyi helsinkiläisen Ressun lukion kokelas Karlos Koponen, joka kirjoitti yhden aineen enemmän kuin Österåker ja sai kuusi laudaturia ja viisi eximiaa.
Lääkäriksi tähtäävälle nuorelle miehelle Ressu on ollut hyvä kokemus.
– Ei siellä nyt niin paljoa kilpailla, kuin mitä maineesta voisi päätellä. Ihan hyvä ilmapiiri siellä on. Saa olla oma itsensä, huippukirjoittaja toteaa.
Koskinen ei ole omien sanojensa mukaan mikään suunnitelmallinen opiskelija vaan lukeutuu mielestään heihin, jotka pänttäävät koetta edeltävänä iltana. Näin kävi myös ylioppilaskirjoituksissa.
– Minä valmistauduin todella epäjohdonmukaisesti kirjoituksiin. Minua vähän hävettää se, Koskinen tunnustaa.
Lappeenrantalaisneito haaveilee matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opinnoista Helsingin yliopistossa. Hänen haaveammattinsa on opettaja.
Kahdeksan laudaturin ylioppilas Ida Koskinen LappeenrannastaYle/Elli Sormunen
Eduskunnan puhemies Paula Risikko ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat päättäneet kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän purkamisesta.
Jatkossa kaikille kansanedustajille maksetaan edustajantoimen jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytännössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla.
Päätös sopeutumiseläkejärjestelmän purkamisesta koskee niitä entisiä kansanedustajia, jotka tällä hetkellä saavat sopeutumiseläkettä, ja niitä ennen vuotta 2011 valittuja kansanedustajia, jotka nykylain mukaan ovat siihen oikeutettuja.
Perussuomalaiset eivät hyväksyneet nykyiseen sopeutumisrahaan suunniteltuja parannuksia. Sopeutumisrahan saamiseksi edellytetään vain vuoden kansanedustajana toimimista nykyisen kolmen vuoden sijasta ja rahaa korotetaan 1790 eurosta 2050 euroon.
Perussuomalaiset karsastivat myös sitä, että kansanedustajien sopeutumisraha ei ole verrattavissa työttömyysturvaan eivätkä esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimallisäännökset koske sopeutumisrahaa.
Sopeutumisrahan lisäksi kansanedustajat voivat hakea kansliatoimikunnalta harkinnanvaraista eläkettä, mitä perussuomalaiset eivät myöskään hyväksyneet.
Sopeutumisrahaa maksetaan 1–3 vuotta sen perusteella, kuinka kauan edustajatoimi on kestänyt.
Sopeutumisrahajärjestelmää on tarkoitus korjata niin, että ensimmäisen ja toisen kauden edustajien sopeutumisraha tarkistetaan lähemmäs ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja oikeus sopeutumisrahaan syntyy, kun on ollut vuoden kansanedustajana. Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen ja myös pääomatulot.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien on tarkoitus tehdä sopeutumiseläkejärjestelmän uudistamisesta yhteinen lakialoite.
Vanha sopeutumiseläke on aiheuttanut runsaasti arvostelua liiasta avokätisyydestä. Esimerkiksi ex-kansanedustajien osake- ja pääomatulot eivät ole vaikuttaneet korvauksen suuruuteen.
Ruotsalaiselokuva Gräns on voittanut Un Certain Regard -sarjan pääpalkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. Kyseessä on festivaalin virallisen ohjelmiston kakkossarja.
Elokuvan toista pääosaa esittävä suomalainen Eero Milonoff kommentoi voittoa tuoreeltaan Yle Uutisille Suomesta.
– Hieno homma! Ei voi muuta sanoa, näyttelijä iloitsee.
Milonoff kuuli palkinnosta perjantai-iltana kesken tv-sarjan kuvausten.
– Sain ensin jonkun viestin. Olen parhaillaan töissä enkä hiffannut mistä oli kysymys. Viestejä alkoikin tulla tosi paljon ja sitten kuvaaja näytti minulle Ylen juttua palkinnosta.
Kaksi vuotta sitten Un Certain Regard -sarjan pääpalkinnon voitti Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies. Siinä Milonoff näytteli nyrkkeilyvalmentaja Elis Askia.
Milonoff ei lähde arvailemaan, mitä uusi palkinto merkitsee hänen uralleen.
– En ole ajatellut tällaisia yhtään. Olen vain tosi onnellinen, todella, todella onnellinen, että elokuva on saanut näin hyvän lähdön.
Milonoff kuvaa parhaillaan Suomessa tv-sarjaa. Tätä haastattelua antaessaan hän vastaili jatkuvalla syötöllä myös kuvausryhmän onnitteluihin.
Erilaisuudesta kertova kauhudraama
Tanskalaisohjaaja Ali Abbasin ohjaama Gräns on kauhuelokuvan elementtejä sisältävä draama. Se kertoo rikolliset haistavasta tullivirkailija Tinasta (Eva Melander) ja salaperäisestä Voresta (Milonoff), jotka eivät ole kuin muut ihmiset.
– Elokuva käsittelee sitä, miltä tuntuu elää vähemmistössä ja minkälaisia reaktioita se voi aiheuttaa ihmisessä. Jos ei ole samanlainen kuin muut, niin joutuu helposti ulkopuolelle yhteisöstä. Näitä teemoja elokuva käsittelee mielestäni hienosti, Milonoff kertoi Ylelle maanantaina Cannesissa.
Gräns perustuu ruotsalaiskirjailija John Ajvide Lindqvistin samannimiseen novelliin.
Un Certain Regard -sarjan palkinnot jakoi jury, jonka puheenjohtajana toimi puertoricolainen Hollywood-tähti Benicio del Toro.
Sarjan parhaana näyttelijänä palkittiin Girl-elokuvan Victor Polsterja parhaana ohjaajana Donbass-elokuvan ohjannut ukrainalainen Sergei Loznitsa.
Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinto Kultainen palmu ja muut kilpasarjan palkinnot jaetaan lauantaina.
Opiskelijat olivat kuulleet Santa Fen lukiossa useita laukauksia perjantaina aamupäivällä, paikallista aikaa, tapahtuneessa kouluampumisessa, kertoo uutistoimisto AFP.
Nikki-niminen silminnäkijä kertoi, että Texasin osavaltion suurimmasta kaupungista Houstonista noin 60 kilometrin päässä sijaitsevasta koulusta oli paettu ampumisen jälkeen paniikin vallassa.
Richard Alleniksi esittäytynyt, paikalle rientänyt opiskelijan isä, kertoi nähneensä useita uhreja kannettavan ambulanssiin.
– Poikani sanoi, että joku meni taideaineiden luokkaan ja alkoi ampua oppilaita, Allen kertoo.
Opiskelija Paige Curry kertoi paikallisille tiedotusvälineille, että ampumista seurasi palohälytys, jonka jälkeen opettajat yrittivät kerätä oppilaita läheiselle huoltoasemalle.
– Näin tytön, jota oli ammuttu polvitaipeeseen ja ampumahaava oli sidottu siteellä. Palomiehet ottivat ontuvan tytön huostaansa, kertoi toinen Tyleriksi esittäytynyt opiskelija CBS-kanavalle.
Paikallisen KHOU-kanavan mukaan osa lapsista oli evakuoitu läheiseen automyymälään, josta vanhemmat kävivät noutamassa lapsiaan.
– Aluksi kukaan ei tajunnut, että kyseessä oli ammuskelu. Ensin kaikki luulivat, että meneillään oli vain tavallinen pelastusharjoitus. Seuraavaksi kuulimme kolme laukausta ja lisää räjähdyksiä.
– Opettajat huusivat meille: ”Juoskaa, juoskaa! Minä ja ystäväni suojauduimme lattialle ja sain soitettua äidilleni", kertoo koulussa ollut tyttö uutistoimisto Reutersin mukaan.
Reutersin haastattelema koulussa ollut poika puolestaan kertoi kuullensa ensimmäisen kolmen laukauksen jälkeen myöhemmin neljä muuta laukausta. Poika oli ystävineen hypännyt aidan yli ja paennut läheiseen autopesulaan.
Korj. 18.5. klo 20.05 Houston ei Texasin pääkaupunki vaan suurin kaupunki ja otsikossa kuvaamataitoluokka taideaideiden luokaksi.
Saudi-Arabiassa on pidätetty ainakin kuusi naisten autonajo-oikeutta edistänyttä aktivistia, vain viikkoja ennen kuin naisten ajokieltoa ollaan kumoamassa. Pidätyksistä kertovat muun muuassa uutistoimisto AP:lle lähteet, jotka ovat aktivistien läheisiä. Pidätyksistä kertoo myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Uutistoimisto Reutersin lähteen mukaan aktivistit pidätettiin, jotteivät nämä voisi sanoa heidän kampanjointinsa onnistuneen, kun naisten ajokielto kesäkuun 24.päivänä kumotaan.
Saudi-Arabian viranomaiset eivät ole kommentoineet tietoja pidätyksistä.
Saudi-Arabiassa on kampanjoitu aktiivisesti naisten autoilun sallimiseksi. Saudi-Arabia on ollut maailman ainoa maa, jossa naisilla ei ole ollut autonajo-oikeutta, vaan he ovat joutuneet turvautumaan miesten apuun.
Ylellä nähtävä Kotimaa Kosovo-Suomi -dokumentti seuraa kosovolaispakolaisten perhettä varhaisista kotifilmeistä nykypäivään Suomessa. Vuonna 1992 Suomeen saapuneen Hetemajn perheen lapsista Perparim ja Mehmet Hetemaj ovat menestyneitä jalkapalloilijoita ja Fatbardhe Hetemaj on vaikuttanut esimerkiksi kunnallispolitiikassa.
Dokumentti on herättänyt menneisyyden monella tavalla eloon.
– Uskoin äidin ja isän kertomiin satutarinoihin Suomesta. Minulle oli shokki, että Oulussa uusi kotipaikka olikin kolkko, vaikka ihmiset olivat ihania, sanoo poliitikkona tunnettu Fatbardhe Hetemaj.
– Minulle palautui taas mieleen kaikki kokemukset ja eletty elämä. Se teki nyt vielä vahvemman olon, tuostakin on selvitty, Fatlume Hetemaj sanoo.
Elokuvassa kuusihenkinen perhe elää tavallisia arjen iloja ja suruja, mutta Kosovon koti ja sodan tapahtumat seuraavat aina.
– Sota tuli tv:stä olohuoneessa. Sitä me kaikki kavahdettiin. Saattoi olla muuten vaikka joku hyvä ja hauska juttu meneillään, mutta pitikin sitten hiljentyä uutisiin, Fatbardhe Hetemaj sanoo.
– Meidän vanhempamme olivat täällä fyysisesti, mutta eivät niinkään henkisesti. He olivat Kosovon asioissa päässään. Onnellisuus jollain tavalla puuttui, sanoo Fatlume Hetemaj.
Vastaanotosta Suomessa perheellä on hyviä muistoja. Erityisesti urheilemisesta tuli tärkeä osa perheen elämää suomalaisten parissa.
– Urheilusta tuli pakopaikka. Viikonloppuisin mentiin turnauksiin, silloin saatiin toki ihania hetkiä synkkien lisäksi, Fatbardhe Hetemaj sanoo.
Hetemajn perheenjäsenet ovat seisoneet aina toistensa tukena.Olli Laine / Yle Kuvapalvelu
Vanhemmilta eväät menestykseen
Perheenjäsenet avaavat dokumentissa henkilökohtaisia tuntojaan ensimmäistä kertaa. Hetemajn perhe on menestynyt Suomessa hyvin ja jokainen on päässyt luomaan omannäköistään elämää. Fatbardhe Hetemajn mukaan he lapset saavat kiittää vanhempiaan kaikesta.
– Vanhemmat ovat olleet ensiarvoisen tärkekeitä. He ovat yhdistäneet vaatimustason ja tuen. Me ollaan kaikki tuettu toinen toisiamme.
Perheenjäsenet avaavat henkilökohtaisia tunteitaan ja elämäntilanteitaan elokuvassa avoimesti. Dokumentin ohjaajaan Olli Laineeseen teki vaikutuksen perheen suhtautuminen vaikeisiin asioihin.
– Tutustuin kuusihenkiseen perheeseen, jonka isä oli jo menehtynyt. He ovat hyvin erilaisia yksilöitä, mutta heitä yhdistävät rehellisyys ja asioiden kohtaaminen suoraan ja huumorilla. He eivät kuitenkaan pakene mitään huumoriin.
Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi nähdään Yle TV1:ssä 28.5.
Tansanian hallitus suunnittelee yli 2,5 miljoonan puun kaatamista Selousin luonnonsuojelualueella, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi.
Tansanian suurin suojelualue Selous kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen ja alueella elää muun muassa uhanalaisia pensassarvikuonoja, virtahepoja ja norsuja.
Puita on määrä hakata noin 1500 neliökilometrin suuruiselta alueelta. Hakkuut aiotaan toteuttaa alueilla, jotka jäisivät suunnitteilla olevan Stieglerin solan vesivoimahankkeen myötä veden alle.
Tansanian hallitus on edistänyt vesivoimahanketta, vaikka sen ympäristövaikutuksista ei ole kattavaa selvitystä. WWF Suomen ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen toteaa järjestön tiedotteessa, että puiden hakkuu aiheuttaa toteutuessaan valtavaa tuhoa Selousin eläimille.
– Nykyinen suunnitelma vaarantaa alueen uskomattoman ekologisen merkityksen ja myös yli 200 000 alajuoksulla asuvan ihmisen toimeentulon, toteaa Tarvainen.
Texasissa, Galvestonin lähellä olevassa Santa Fen lukiossa on tapahtunut ampumavälikohtaus.
Silminnäkijät kertovat, että haulikolla aseistautunut ampuja käveli kouluun heti koulupäivän alkaessa ja alkoi ampua.
Poliisin mukaan epäilty on saatu kiinni ja tilanne on hallinnassa. Pidätetty on 17-vuotias, miespuolinen ja opiskelija.
Poliisi on ottanut kuulusteluja varten kiinni myös toisen henkilön, joka mahdollisesti liittyy tapaukseen, kertoo Harrisin piirikunnan sheriffi Ed Gonzalez.
Ampumisessa kuoli kymmenen ihmistä. Heidän joukossaan on niin koululaisia kuin aikuisiakin, kertoo Texasin kuvernööri Greg Abbott. Kymmenen haavoittunutta ihmistä on viety hoidettaviksi sairaaloihin. Heidän tilastaan ei ole toistaiseksi tietoa.
Kuvernöörin mukaan alueelta oli löydetty myös räjähteitä. Niitä oli sijoitettu koulurakennukseen ja ajoneuvoon.
Ampuja oli ottanut aseensa; haulikon ja .38-kaliiperisen revolverin isältään, Abbott kertoi.
Kouluampumisia on jatkuvasti USA:ssa
Galveston sijaitsee noin 50 kilometriä osavaltion suurimmasta kaupungista Houstonista kaakkoon.
– Seisoimme ulkona, eikä mennyt kuin noin viisi minuuttia, kun aloimme kuulla laukauksia. Opettajat käskivät pysyä paikoillaan, mutta me kaikki vain läksimme juoksemaan, 14-vuotias koululainen kertoo CNN:lle.
CNN:n seurannan mukaan perjantainen ammuskelu on tänä vuonna 22. kerta, kun joku kuolee tai loukkaantuu kouluampumisessa Yhdysvalloissa. Se tarkoittaa, että ampumisia on kouluissa enemmän kuin kerran viikossa.
Presidentti Donald Trump ja varapresidentti Mike Pence ovat ottaneet kantaa tapahtuneeseen.
– Me olemme kanssanne. Olette meidän rukouksissamme ja tiedämme, että olette Amerikan kansan rukouksissa, Pence lohdutti koulun opiskelijoita.
Trump sanoo tapauksen olevan "surullinen ja sydäntäsärkevä".
– Hallintoni on sitoutunut tekemään kaikkensa suojellakseen opiskelijoita, varmistaakseen koulujen turvallisuuden ja estääkseen aseiden hallussapidon kaikilta, jotka muodostavat uhan muille ihmisille, Trump sanoi.
Vuoden 2012 jälkeen ilmakehään on päässyt 13 000 tonnia CFC-11-kaasua vuodessa, kertoi Nature-lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimustulos ihmetyttää myös suomalaista asiantuntijaa.
– Yllättävää tässä on se, että kyseessä on juuri CFC-11-kaasu eli se perusfreoni. Se on vertailuaine, johon peilataan muiden otsonituholaisaineiden tuhokykyä. Sen ja muiden freoniksi kutsuttujen CFC-aineiden rajoittamisesta alkoi otsonikerroksen tuhoutumisen ratkaisu, sanoo ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
CFC-kaasua alettiin rajoittaa maailmanlaajuisesti 1987 solmitulla sopimuksella, ns. Montrealin pöytäkirjalla. Reinikainen on ollut muun muassa Suomen neuvottelijana Montrealin pöytäkirjan sopimuksessa ja viranomaisena sen täytääntöönpanossa.
Reinikaisen mukaan erikoista tuoreessa raportissa on se, että kyseisten aineiden tuotanto on lopetettu käytännössä kokonaan jo 2006.
– Sen takia on kovin yllättävää, että yhtäkkiä näiden aineiden ilmakehän pitoisuuksien väheneminen onkin puoliintunut. Se kertoo joko siitä, että päästöjä on tullut jostain lisää tai ilmakehän dynamiikka on muuttunut.
Syy on löydyttävä
Reinikainen selittää, että CFC-11 eli trikloorifluorimetaani on pitkäikäinen aine ilmakehässä. Ilmakehä rupeaa toipumaan silloin, kun päästöjä on vähemmän kuin mitä niitä luonnollisesti tuhoutuu ilmakehässä. Toipuminen on kuitenkin hidasta ja kestää vuosia, vuosikymmeniäkin.
– Olimme kuvitelleet, että tämä ongelma on lopullisesti ratkaistu tämän aineen osalta.
Reinikainen korostaa, että kyseessä on todellakin melko suuri uutinen. Päästöjen tällä määrällä otsonikerroksen toipuminen hidastuu ja jopa vaarantuu, mikäli mysteeriä ei ratkaista ja päästöjä saada kuriin.
– Tämä päästötaso ei kaada otsonikerroksen toipumista mutta saattaa hidastaa sitä. Asia on sen verran merkittävä, että syy on löydyttävä, etteivät päästöt ainakaan laajene.
Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut toimivat kasvihuoneen lasikaton tavoin. Osa auringon lämpösateilystä jää tämän niin sanotun lasikaton alle.YLE uutisgrafiikka
Vanhat synnit eivät ole syynä
Tapio Reinikaisen ensimmäinen arvio oli, että mystinen päästölisäys olisi tullut ilmakehään lähinnä käytöstä poistetuista laitteista ja vanhoista vaahtomuoveista. Kaatopaikalle huolimattomasti heitettyinä kaasut pikku hiljaa päätyvät taivaan tuuliin.
Tutkimus kuitenkin osoitti, että näin ei ole.
– Jos nämä tulisivat juuri näistä vanhoista synneistä, joita ei ole kerätty talteen ja asianmukaisesti hävitetty, silloin kaasujen jakautuminen ilmakehässä eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon välille olisi aika yhtenevä.
– Mutta jos kysymys on tuotannosta tai yksittäisistä pistemäisistä päästölähteistä, niin ne ovat aina pohjoisella pallonpuoliskolla. Nyt pitoisuuserot pallonpuoliskojen välillä ovat kasvaneet. Tämä kertoo siitä, että kyse on luultavasti tuotannosta pohjoisella teollistuneella osalla maailmaa, Reinikainen arvelee.
Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan päästöt ovat peräisin Itä-Aasiasta: Kiinan, Mongolian tai Korean niemimaan suunnalta.
Havainnot tehtiin Havaijilla, Mauna Loan havainnointiasemalla, jossa itse asiassa tarkkailtiin aivan toista kaasua. Siinä yhteydessä havaittiin yllättäen, että ilmakehässä on myös CFC-11-kaasua, kovan luokan otsonituholaista.
Tutkijat ovat nyt ryhtyneet salapoliisityöhön.
– Vielä tässä vaiheessa ei ole tietoa, mikä maa tai mitkä laitokset kaasua tuottaisivat. Nyt selvitetään, mistä se päästölähde löytyy.
Sormella ei voi osoitella
Reinikainen arvioi, että nyt todettu tonnien päästömäärä voi olla periaatteessa peräisin jopa yhdestä ainoasta suuresta laitoksesta.
– Periaatteessa jättimäinen laitos voisi tuottaa tuon määrän, mutta voi olla, että kyseessä on joukko laitoksia.
Asiantuntija kuitenkin korostaa, että kyse on nimen omaan tuotannosta. Aineita ei pitäisi edes olla enää varastoissakaan, sillä kaiken tuotannon piti olla lopussa jo yli kymmenen vuotta sitten. Tuotanto on laitonta kaikkialla maailmassa.
Tapio Reinikainen ei esimerkiksi usko siihen, että Kiinan valtio tuottaisi tuholaiskaasua tahallaan. Kiina on ollut viime aikoina aktiivinen Montrealin pöytäkirjan toteuttajana.
– Kiina on ollut hyvin eteenpäinsuuntautuva, edistyksellinen ja myönteinen uudelle kehitykselle. Kiinalla on lisäksi itsellään teollista kapasiteettia tuottaa näille vaihtoehtoja. Paluu johonkin todella antiikkiseen CFC-11:een tuntuisi todella oudolta.
Kyse on lopulta kuitenkin myös siitä, onko kyseisellä maalla oma teollisuutensa kontrollissa, olipa kyseessä mistä maasta tahansa tulevat päästöt tahansa.
– Onko siellä joku teollisuusyritys löytänyt markkinasegmentin, joka voisi ostaa tälläisiä kaasuja? Sekin tuntuu vähän oudolta, koska näitä kaasuja käytävien laitteidenkin tuotanto on pitkälle lopetettu. Tuntuu erikoiselta, Reinikainen pohtii.
– Tässä vaiheessa tämä on kyllä arvoitus.
Nasan Aura- ja Suomi-satelliittien mittauksista muodostettu kuva eteläisen napa-alueen otsonikerroksen paksuudesta. Sinisellä alueella otsonikerros on ohuimmillaan ja punaisilla paksuimmillaan. Keskimäärin otsonikerroksen ohuin alue oli syys-lokakuussa 2013 21 miljoonaa neliökilometriä ja 1990-luvun puolessa välissä 22,5 miljoonaa neliökilometriä.Nasa
Aikaisempikin mysteeri
Reinikainen kuitenkin sanoo, että myös aiemmin on ollut vastaava erikoinen tapaus. Kyse oli hiilitetrakloridista, joka on myös kova otsonituholainen. Raportoidut päästöt olivat pienempiä kuin ilmakehän pitoisuuksien perusteella arvioidut päästöt.
– Ero ei ollut valtava, mutta sitä selvitettiin ja lopulta selvisi, että oli useampia eri syitä, jotka pystyttiin paikantamaan. Uskon, että tässäkin tapauksessa pystytään selvittämään syy, olipa se sitten tahaton tai tahallinen.
Kaiken lisäksi katseet pitäisi kääntää vanhoihin vaahtomuoveihin sekä käytettyihin kylmäaineisiin. Montrealin pöytäkirjaan nimittäin ei kuulu aineiden talteenoton ja hävittämisen valvominen. Näistä tulevia päästöjä tulee vuosittain arviolta 1,5 gigatonnia.
– Se on mittakaavaltaan melko suuri asia, sellainen, jolla saadaan kasvihuonepäästöjä alaspäin. Meillä Suomessa ja EU:ssa sitä tehdään, mutta isossa osassa maailmaa se on retuperällä, Reinikainen muistuttaa.
BERLIINI/MOSKOVA. Elävätkö Saksan ja Venäjän suhteet uutta renessanssia nyt, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ajautunut ongelmiin eri Euroopan maiden kanssa? Uutistoimisto Reutersin toimittajan kysymys valtionjohtajille kiteytti asetelman, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat perjantaina Sotšissa.
Saksa ja Venäjä vaikuttivat tapaamisessa olevan yhtäkkiä yhdessä ja samassa nurkassa – Saksan perinteistä liittolaista Yhdysvaltoja vastaan.
Sekä Saksa että Venäjä tukevat Iranin ydinsopimuksessa pysymistä sen jälkeen, kun Yhdysvallat siitä viime viikolla vetäytyi.
Saksa ja Venäjä haluavat molemmat rakentaa toisen Nord Stream -kaasuputken tuomaan venäläiskaasua Saksaan ja muualle Eurooppaan Itämeren kautta. Yhdysvallat ja osa Euroopan maista ovat putkea vastaan. Sen pelätään lisäävän Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa ja heikentävän Ukrainaa, jos venäläiskaasun kauttakuljetukset sen läpi vähenevät tai loppuvat.
Yhdysvaltain mukaan putken toteutuminen saattaa johtaa jopa sanktioihin. Tämä voisi tarkoittaa pakotteiden laajentamisesta myös alihankkijoihin, jotka osallistuvat putken rakentamiseen.
Yhdysvallat pitää hanketta turvallisuusriskinä, mutta sillä on lisäksi intressejä myydä omaa liuskekaasuaan Eurooppaan.
Venäjällä ja Saksalla on selviä erimielisyyksiä Syyriassa ja Ukrainassa, mutta myös yhteisessä kaasuhankkeessa. Saksa on alkanut vaatia Ukrainan kautta kulkevien kaasukuljetusten jatkamista, vaikka Nord Stream 2 toteutuisi.
Saksa vaatii nyt Venäjältä jonkinlaisen vakuutukset siitä, että kauttakuljetukset jatkuvat. Putin toisti tapaamisen jälkeen, että kaasuputki on Venäjälle puhtaasti taloudellinen kysymys.
Putinin mukaan kaasun tuonti Ukrainan kautta jatkuu, jos siitä on taloudellisesta hyötyä. Lausuntoa voi tuskin pitää minkäänlaisena vakuutuksena.
Myös Saksa on sanonut kaasuputken olevan talouskysymys, ei poliittinen hanke. Vaatimus Ukrainan etujen huomioimisesta kuitenkin osoittaa, että talousputki on myös poliittinen putki. Saksa ei voi täysin kääntää selkäänsä Ukrainan huolille.
Mitä sitten Merkel sanoi Saksan suhteesta Venäjään? Merkel sanoi, että on "Saksan strateginen intressi" pitää hyvät välit Venäjään.
Eurooppa saattaakin tarvita Venäjää tulevaisuudessa entistä enemmän – halusi se tai ei.
Trumpin aiheuttama perinteisen länsirintaman murtuminen on ajanut Euroopan tilanteeseen, jossa sen pitää etsiä uusia liittolaisia asiakysymys kerrallaan. Ensi viikolla Saksan, Britannian ja Ranskan edustajat etsivät ratkaisua Iranin-ydinsopimukseen yhteisessä komiteassa Kiinan ja Venäjän kanssa, The Washington Post kertoo.
Sen sijaan ex-agentti Sergei Skripalin tapauksessa länsi kokosi yhteisrintaman, ja karkotti koordinoidusti venäläisdiplomaatteja Atlantin molemmin puolin. Myös Ukrainan sodassa Euroopan unioni seisoo Venäjän-vastaisine pakotteineen yhdessä Venäjää vastaan.
Tulevaisuus näyttää pirstaleiselta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin tämänviikkoinen twiitti kiteytti, että Eurooppa on nyt entistä enemmän omillaan.
– Kun katsoo Donald Trumpin viimeisimpiä päätöksiä, joku voisi ajatella: Kuka tarvitsee vihollisia, kun on tällaisia ystäviä. Mutta suoraan sanottua, EU:n pitäisi olla kiitollinen. Hänen ansiostaan pääsimme eroon kaikista illuusioista. Jos tarvitsee auttavaa kättä, se löytyy omasta käsivarresta.
Jussi Halla-ahon pyöräilykypärässä lukee I love my brain, suomeksi: rakastan aivojani.
Puolueen puheenjohtaja kertoo pyöräilleensä tapaamiseen vanhan puoluetoimiston kautta, jos toimittaja ja valokuvaaja olisivat vahingossa väärässä osoitteessa.
Perussuomalaiset on muuttanut Helsingin Erottajalta kulman taakse Iso Roobertinkadulle. Vanhan ja uuden puoluetoimiston loukku on yksi Halla-ahon päänvaiva, mutta palataan siihen myöhemmin.
Halla-aho puhuu lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuuston väelle Helsingissä. Maahanmuuttopolitiikan tiukennus on yksi teema, kun puolue lähtee kampanjoimaan maakunta- ja eduskuntavaaleihin.
Perussuomalaiset ei helpottaisi Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ETAn ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pääsyä Suomeen. Eikä Halla-aho edes usko, että EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät pelastaisivat valtion verotulot tai kansalaisten eläkkeet, päinvastoin.
– Saatavuusharkintaa pitäisi tiukentaa nykyisestä huomattavasti.
Suomessakin väki voisi harmaantua ja vähetä Japanin malliin
Jussi Halla-ahon puolesta Suomi voisi kulkea Japanin tietä: väki vähenee ja ikääntyy.
– Suomessa voi aivan hyvin olla tulevaisuudessa paljon pienempikin väestö.
Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä. Jussi Halla-aho
– Japani halutaan pitää japanilaisena, ongelmia ei yritetä ratkaista maahanmuutolla, vaikka siihen olisi Aasiassa oikein hyvät edellytykset. Siellä on hyväksytty, että tulevaisuuden Japanissa on paljon vähemmän ihmisiä kuin tänä päivänä.
Halla-aho paikkaisi Japanin mallin mukaan väestön ikääntymistä teknologisella kehityksellä, robotisaatiolla ja toimintoja tehostamalla.
Japani on yksi maailman talousmahdeista. Maassa syntyvyys on alhainen ja väestön odotetaan vähenevän tulevaisuudessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja myöntää, että alhaisesta syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä kertyy ongelmia vuosikymmeniksi huoltosuhteeseen, siis työtä tekevien määrään suhteessa muihin.
Halla-ahon mielestä maahanmuutto ei kuitenkaan paranna huoltosuhdetta Suomessa. Hän ei siis luota, että riittävä määrä maahanmuuttajia saisi töitä ja saavuttaisi suomalaisen tulotason, vaan jäisi työttömiksi ja joutuisi turvautumaan enemmän tulonsiirtoihin kuin maksaisi veroja.
– Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä.
"Täytyy kiristää vyötä, jos verotulot vähenevät"
Tässä kohtaa pitää kysyä, mikä on Halla-ahon keino ratkaista huoltosuhde, jos väestö ikääntyy eikä lapsia, uusia työntekijöitä synny. Siis miten pidetään huolta, että työtä ja työssä kävijöitä riittää yhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseksi? Mistä kertyvät verotulot valtiolle ja kunnille, miten turvataan eläkkeiden nykytaso?
– Sitten täytyy kiristää vyötä, jos julkinen raha ja verotulot vähenevät.
Halla-aho ei vastaa kysymykseen, merkitsisikö vyön kiristäminen esimerkiksi sosiaaliturvan leikkausta, kun seuraavan kerran huonommat ajat koettelevat maan ja valtion taloudessa.
– Uskon, että ihmiset ovat kyllä valmiita kipeisiinkin päätöksiin rahojen ollessa loppu, jos he samalla kokevat, että järjestelmä on oikeudenmukainen.
Halla-ahon mukaan ihmisten oikeudentajua loukkaa, jos, silloin kun ollaan köyhiä ja kipeitä, kylvetään rahaa lapiokaupalla jonnekin muualle. Tällä vertauksella Halla-aho soimaa Suomen maahanmuutto- ja eurooppapolitiikkaa.
Vastaukseen Halla-aho kytkee kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteet Suomelle. Energiaa tarvitsevan vientiteollisuuden edellytyksistä täytyy pitää huolta. Perussuomalaiset kokee EU-maiden sopimien ilmastotoimien taakan Suomelle epäoikeudenmukaiseksi.
Halla-ahon talouspoliittinen yleisperiaate on, että velkaantuminen ei voi jatkua. Pitää elää suu säkkiä myöten.
Jussi Halla-aho haluaisi nykyistä tiukemmat rajat EU:n ulkopuolisten työtekijöiden saatavuusharkinnalle.Nella Nuora / Yle
Ruotsi Halla-aholle varoittava esimerkki
Halla-ahon mielestä EU:n ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinta ei estä osaajien tuloa Suomeen, koska osaajat on jo vapautettu harkinnasta.
Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Jussi Halla-aho
– Suurin osa niistä, jotka tulevat saatavuusharkintakanavaa pitkin, on laitossiivoojia ja vastaavia.
Halla-aholle EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinnan purkanut Ruotsi on varoittava esimerkki.
– Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Eli maahanmuuttajia tulee sellaisille aloille, joilla on nimenomaan maahanmuuttajista koostuvaa vähän koulutettua, kielitaidotonta työvoimaa jo yllin kyllin tarjolla.
Viime eduskuntavaalien jälkeen Eurooppaa kohtasi pakolaiskriisin. Myös Suomi tiukensi omia säädöksiään turvapaikanhaussa.
Halla-aho puhuu edelleen vielä tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarpeesta.
Halla-aho vertaa SDP:n eläkelupausta nigerialaishuijaukseen
Halla-aho ei ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Hänet valittiin EU-parlamenttiin 2014.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin puolueen puheenjohtaja aikoo ehdolle.
Halla-aho tavoittelee perussuomalaisille paikkaa hallitusneuvotteluihin, mutta ei halua arvioida puolueita, joiden kanssa perussuomalaiset neuvottelupöytään pääsisi tai haluaisi.
– En pidä elämän ja kuoleman kysymyksenä, olisinko itse ministerinä siinä tapauksessa, että perussuomalaiset osallistuisivat hallitukseen. Tietenkin oletusarvoisestihan näin on.
Yleensä puolueen puheenjohtaja on ministerinä hallituksessa. Mutta perussuomalaisten hallitusennuste ei ole hyvä.
Viime kesänä keskusta ja kokoomus näyttivät Halla-ahon johtamille perussuomalaisille ovea ulos hallituksesta. Puolueesta irtautuneet nykyiset siniset jäivät hallitukseen. Vuosi sitten MTV:n haastattelussa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi "todella vaikea ajatus".
Oppositiossa SDP ja perussuomalaiset ovat kuitenkin tehneet joitakin välikysymyksiä hallitukselle yhdessä muiden oppositioryhmien kanssa.
Halla-aho suhtautuu epäilevästi muiden puoleiden vaalienaluspuheisiin. Kun puhutaan valtion taloudesta, Halla-ahon esimerkki on SDP.
– Vaalien jälkeen demarit eivät tule yhtään korottamaan eläkkeitä eivätkä mitään muitakaan etuisuuksia. Tämä vertautuu lähinnä nigerialaishuijaukseen. Kaikki tietävät, että tuo ei pidä paikkansa, mutta kun se on kuitenkin niin houkutteleva ja miellyttävä tarjous, niin otetaan se.
– Kaikki puolueet mielellään jakavat rahaa, varsinkin ennen vaaleja. Kaikki tietävät, että ne valehtelevat.
Perussuomalaisten seuraava puoluekokous on eduskunta- ja eurovaalien jälkeen ensi vuonna. Halla-aho ei halua vielä ennakoida, onko hän itse halukas jatkamaan perussuomalaisten johdossa. Vaalitulokset vaikuttavat ratkaisuun.
Maakunnat valtion talutusnuoraan
Perussuomalaiset vastustaa nykymuotoista hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, siis maakuntahallinnon ja terveydenhoidon valinnanvapauden kytkentää. Halla-aho muistuttaa, että siinä mallissa, jota perussuomalaiset oli neuvottelemassa, valinnanvapautta ei tarkoitettu voimaan heti sote-muutoksen alkuvaiheessa.
Eduskunnan sote-kiireisiin Halla-aho antaisi lisää aikaa.
– Niin paljon kuin vaatii.
Sitä paitsi, Halla-ahon mielestä suurin osa maasta pärjäisi nykyisellä terveydenhoitomallilla. Toki toimintoja pitäisi tehostaa.
Halla-aho aikoo ehdolle maakuntavaaleihin, jos vaalit syksyllä järjestetään. Hän patistaa ehdokkaiksi myös puolueen kansanedustajia.
Tosin nykymallin maakuntavaltuusto tarvitsisi Halla-ahon mielestä verotusoikeuden ja aidosti valtaa maakunnan asioiden päättämiseen. Nyt niin tehtävät kuin rahatkin tulevat valtiolta.
– Maakunnat ovat todellisuudessa taloudellisesti valtion talutusnuorassa ja maakunnille siirretään leijonanosa kuntien tehtävistä. Tässä siirretään paikallista itsehallintoa valtiolle, vaikka pitäisi tapahtua päinvastoin, arvioi Halla-aho.
– Ymmärrän sen, että maakuntavaaleihin osallistuminen ei välttämättä hirmuisesti houkuttele poliitikkoja, jos maakuntien itsehallinto rajoittuu siihen, mitä leikkaamalla saavutetaan vaaditut kustannussäästöt.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uuden puoluetoimiston edustalla. Puolue neuvottelee parhaillaan sinisten hallitseman Perussuomalaisten tukisäätiön kanssa keskinäisten välien ratkaisemisesta.Nella Nuora / Yle
Puoluetoimisto muutti - suhde tukisäätiöön ratkeamassa?
Vanhan puoluetoimiston tilat omistaa nykyisten sinisten hallitsema Perussuomalaisten tukisäätiö. Puoluetoimisto maksoi vuokraa tukisäätiölle vanhasta puoluetoimistosta. Tukisäätiö maksoi puolestaan puolueelle takaisin lainaa, jolla vanhan puoluetoimiston huoneisto oli ostettu.
Kun siniset lähtivät puolueesta viime kesänä, mutkistui perussuomalaisten ja sen tukisäätiön suhde. Nyt käydään neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. Molemmille osapuolille kysymys on aatteen lisäksi rahasta.
Halla-aho haarukoi paria tulevaisuuden mahdollisuutta: paluu vanhaan puoluetoimistoon remontin valmistuttua tai vuokrasuhteen purku yhteisymmärryksessä. Halla-ahon mukaan tukisäätiö ei nyt tue perussuomalaisten toimintaa.
– Yksi mahdollisuus on, että säätiö muuttaa itse oman hallituksensa koostumusta tai puretaan yhteys säätiön ja puolueen välillä. Sitten tulee ratkaistavaksi myös se, mitä tehdään säätiön omistamalle ja puolueen lainoittamalle puoluetoimistolle.
Tukisäätiön hallituksen jäsen Paula Juka kertoo, että nyt neuvotellaan määräaikaisen vuokrasopimuksen lisäksi kaikesta puolueen ja tukisäätiön suhteessa. Juka on nykyisin Sinisen tulevaisuuden Muhoksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.
– Ei kukaan halua katastrofia. Nyt neuvotellaan ratkaisua, joka selvittäisi perussuomalaisten ja tukisäätiön välit.
Yksityiskohdista, kuten koituuko puolueelle tai tukisäätiölle puoluetoimistojärjestelystä tappioita, kumpikaan osapuoli ei hiisku. Lisää tietoa luvataan ehkä ensi viikolla.
Haluaisitko olla sukunimeltäsi Aarresaari, Käärmesuo, Joutenjoki tai Rahamäki? Kuvaako jokin niistä sisäistä sinua paremmin kuin perinnöksi tai puolisolta saatu nykyinen nimesi?
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva etu- ja sukunimilaki mahdollistaa vanhan sukunimen vaihtamisen uudissukunimeen eli nimeen, joka ei ole kenenkään muun käytössä.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut luettelon, josta voi poimia uuden nimen, jos ajatus houkuttelee, mutta omia vaihtoehtoja ei tule mieleen.
Luettelossa on noin 5 000 suomenkielistä ja 700 ruotsinkielistä nimeä, joiden Kotus arvioi täyttävän lain ehdot. Äidinkieli ei rajoita valintaa, vaan suomenkielinen Korhonen voi ryhtyä vaikkapa Aspnabbaksi tai Hagalundiksi ja ruotsinkielinen Johansson voi vastedes olla esimerkiksi Hetteensuo tai Yrttipuro.
Lain sanaa uudissukunimestä
Uudissukunimeksi voidaan hyväksyä nimi, joka ei ole omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa. Nimen pitää vastata muodoltaan ja sisällöltään kotimaista sukunimikäytäntöä.
Nimi ei saa olla vakiintunut tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle tai taiteilijalle. Myöskään säätiöiden ja järjestöjen nimiä tai toiminimiä ja tavaramerkkejä ei kelpuuteta sukunimiksi.
Kuuluisankin suvun nimen voi kuitenkin saada omakseen, jos se on ollut esivanhemman nimi enintään viisi sukupolvea sitten.
(Korjattu: suomenkielisiä nimiä on noin 5 000, ei 700.)
Kaikki Chilen roomalaiskatolisen kirkon 34 piispaa ovat tarjoutuneet eroamaan. He ovat esittäneet asiansa paavi Franciscukselle lähettämässään kirjeessä. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Poikkeuksellisen tapahtuman taustalla on Chilen kirkon sisällä tapahtunut pedofiliaskandaali ja sen peittely-yritykset.
Piispat pyytävät anteeksiantoa "tekemistään vakavista virheistä ja laiminlyönneistä" kirkolta ja hyväksikäyttäjien uhreilta.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, aikooko paavi hyväksyä eroanomukset.
Tausta 70- ja 80-luvuilla
Skandaali juontaa juurensa pappi Fernando Karadimaan, joka on todettu syylliseksi nuorten poikien hyväksikäyttöön 1970- ja 80-luvuilla.
Hän ei ole saanut koskaan rikossyytettä, sillä rikokset ehtivät vanheta ennen niiden tuloa julki. Tapausta tutkinut syyttäjä on kuitenkin todennut uhrien kertomukset luotettaviksi.
Kirkko tuomitsi vuonna 2011 Karadiman harjoittamaan "katumusta ja rukousta" koko loppuelämänsä ajan.
Skandaali sai suuret mittasuhteet, kun paavi Franciscus nimitti tammikuussa 2015 Osornon seurakunnan piispaksi entisen sotilaspiispan Juan Barrosin. Hän on Karadiman oppilas. Barrosia on syytetty yrityksistä estää Karadimaan kohdistunut tutkinta.
Barros on aiemminkin tarjoutunut eroamaan, mutta ehdotus on torjuttu, koska häntä on pidetty syyttömänä. Myös paavi Franciscus sanoi tämän vuoden tammikuussa, että syytökset Barrosia vastaan ovat "solvauksia".
Paavi lähetti kuitenkin Vatikaanin tarkastajan tutkimaan tapahtumia. Kun paavi sai tarkastajan raportin, Franciscus pyysi uhreilta anteeksi sanojaan. Paavi kertoi, ettei ollut tietoinen asioiden oikeasta laidasta. Hän sanoi tiedon "aiheuttavan hänelle suurta tuskaa".
Uhrit: piispojen erottava
Chilen piispat ovat kolmen päivän ajan käyneet neuvotteluja paavin kanssa Vatikaanissa. Neuvottelujen aikana paavi on antanut heille 10-sivuisen dokumentin, jossa syytetään Chilen kirkkoa välinpitämättömyydesta seksiskandaalin selvittämisessä.
Chilen T13-televisiokanava on saanut haltuunsa dokumentin. Siihen on liitetty osia Vatikaanin tarkastajan raportista.
Dokumentissa paavi toteaa häpeävänsä, että pedofilian tutkimista on yritetty estää.
Piispat sanovat jättävänsä tulevaisuutensa paavin harkittavaksi. Jos heitä ei eroteta, jatkavat he työtään seurakuntien paimenina.
Karadiman uhrit ovat kommentoineet asiaa. Juan Carlos Cruz uskoo, että tapahtumat Vatikaanissa "muuttavat kaiken".
Jose Andres Murillo toivoo, että paavi hyväksyy eronpyynnöt.
– He eivät osanneet suojella heikoimpia, altistivat heidät hyväksikäytölle ja sitten yrittivät estää oikeuden, Murillo kirjoitti Twitterissä.
Elokuun puolivälissä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykset alkoivat olla ohi useimmilla rintamilla. Rukajärven suunnalla kuitenkin taisteltiin vielä ja sotilaita menetettiin molemmin puolin.
Sonkajärveläinen luutnantti Seppo Hänninen oli yksi niistä sotilaista, jotka kaatuivat katkeran lähellä aseiden vaikenemista. 22-vuotias Hänninen oli yksikkönsä, 10. jalkaväkirykmentin 9. komppanian kanssa taistelemassa Rukajärven suunnalla Ontrosenvaaralla.
Vihollisen asemiin oli matkaa 75 metriä. Suomalaisen tykistön keskityksestä nousi valtava tumma savu. Kovan tulituksen keskellä tapahtumia seurasi luutnantin lähetti Maunu Kankaanpää. Hän näki, miten Hänninen lyyhistyi maahan kaatuneena.
Toiselta lähetiltä kranaatinsirpale katkaisi käden. Kankaanpää vei lähettitoverinsa pienen mättään suojaan, tyrehdytti verenvuodon vyöllä ja katkoi kuivia männynoksia lastaksi. Kun sotilaat saivat perääntymiskäskyn, hän alkoi hinata toveriaan taaksepäin.
Kyllä siinä moni silmäkulma kostuu, mutta niin se kostuu minultakin. Tenho Tikkanen
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen kertoo, miten lähetit olivat vielä vähällä jäädä vangiksi, kun venäläiset huomasivat muiden suomalaisten häipyneen. He kuitenkin pelastuivat.
– On ihme, että sieltä tuli pois yksikään hengissä, niin kova oli taistelu, Tikkanen sanoo.
Kaikkia ei kuitenkaan saatu pelastettua taistelukentältä elävänä – eikä edes kuolleena. Luutnantti Seppo Hännisen ruumista ei saatu pois kentältä, koska vihollisen asemat olivat liian lähellä.
Yli 70 vuotta myöhemmin taistelupaikkaa tutkineet vapaaehtoiset löysivät jotain.
"Kunnianosoitus veteraaneja kohtaan"
Pitkään sotavainajien etsintään osallistunut Pavel Kozlovskij oli jo vuonna 2012 löytänyt alueelta suomalaisen sotilaan aineistoa. Neljä vuotta sen jälkeen hän tutki aluetta yhdessä Rukajärven historiayhdistyksen hallituksen jäsenen Jari Kärkkäisen, tämän tulkkina toimineen Inna-vaimon sekä Mika ja Reijo Pulkkisen kanssa.
Etsijät löysivät tuntolevyn, jonka numero täsmäsi Seppo Hänniseen. Tarkka kaatumispaikka oli varmistunut. Myöhemmin tehty DNA-tunnistus varmisti, että jäänteet todella olivat Hännisen.
Lauantaina sankarivainaja viimein haudataan hänen kotikunnassaan Sonkajärvellä. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen sanoo, että Hännisen saattaminen Sukevan sankarihautaan synnyinkunnassaan Sonkajärvellä on erittäin tärkeää.
– Se antaa lisätietoa monille veteraanityötä ja sotahistorian keräystyötä tekeville. Se on tärkeää myös niille, joiden isät ja vanhemmat ovat olleet siellä sotimassa. Toisaalta se on myös kunnianosoitus niitä veteraaneja kohtaan, jotka siellä monia vuosia joutuivat olemaan.
Tenho Tikkasen isä toimi Hännisen komppaniassa puolijoukkueen johtajana.Toni Pitkänen / Yle
Seppo Hännisen siunaaminen ja hautaaminen tapahtuu Sukevan kirkossa sotilaallisin menoin ja kunnialaukausten kera. Puolustusvoimien seppeleen laskee Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Tuomo Repo ja kirkkoupseerina toimii majuri Mika Saastamoinen Kainuun prikaatin Pohjois-Savon aluetoimistosta.
Muistotilaisuus pidetään Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa.
Rukajärven jälkeen aseet vähitellen vaikenivat
Hännisen hautajaisiin on voinnin mukaan tulossa myös muutamia iäkkäitä veteraaneja, jotka haluavat vielä jättää viimeisen tervehdyksen komppanianpäällikölleen. Yksi heistä on Tenho Tikkasen 102-vuotias isä Tauno, joka toimi Hännisen komppaniassa puolijoukkueen johtajana.
– Isäni pitää Seppo Hännistä parhaana komppanianpäällikkönään. Isällä oli sodan aikana useita komppanianpäälliköitä, jopa yksi marskin ritari, Niilo Korhonen. Yksi oli myöhemmin presidenttiehdokkaana, Ahti Salonen, mutta kyllä isän mielestä Hänninen oli ylivoimaisesti paras, Tenho Tikkanen sanoo.
– Näiden asioiden tutkiminen on ollut minulle kunnia-asia, varsinkin kun isäni on ollut taistelussa mukana.
Hautajaisiin on tulossa myös Hännisen lähetti Maunu Kankaanpää, joka todisti komppanianpäällikön kuolemaa. Tilaisuudessa varusmieskuoro esittää Kalervo Hämäläisen 1980-luvulla sanoittaman ja säveltämän, tunteisiin vetoavan Veteraanin iltahuuto -laulun.
– Kyllä siinä moni silmäkulma kostuu, mutta niin se kostuu minultakin, Tenho Tikkanen sanoo.
Taisteluissa Hännisen komppaniasta kaatui 25 sotilasta, haavoittuneita oli 59. Samaan paikkaan, mihin Hännisen ruumis jäi, katosi kentälle myös sotamies Uuno Oinonen Pielisjärveltä. Hänen ruumistaan ei vielä ole löydetty.
Kaikkiaan suomalaiset menettivät elokuun taisteluissa kaatuneina Ontrosenvaaran–Tahkokosken taisteluissa 2.–16.8.1944 yli 200 sotilasta. Taistelujen aikana suomalaisjoukot pakottivat vihollisen perääntymään.
Ylioppilaskokelaiden ja heidän läheistensä odotus palkitaan vihdoin, kun tämän kevään ylioppilastulokset kerrotaan tänään perjantaina. Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut tutkintojen tulokset kouluille tänä aamuna kello 8.
Yle julkaisee uusien ylioppilaiden nimet Ylioppilaskoneessa.
Tiedot päivittyvät sitä mukaa, kun uusia nimiä saadaan kouluilta. Suurin osa nimistä julkaistaan perjantain aikana.
Kevään ylioppilaskirjoituksiin oli ilmoittautunut 40 894 ihmistä. Se on lähes 700 enemmän kuin vuoden 2017 keväällä.
– Tänä keväänä ylioppilaskirjoituksiin osallistuneita eli ihmisiä, jotka saivat kokeista pisteitä, oli kaikkiaan 39 982. Luvussa on mukana nyt lakin saavien lisäksi kokeita uusivia ja tutkintonsa hajauttavia kirjoittajia, kertoo aktuaari Alex Hellsten Ylioppilastutkintolautakunnasta.
Torstai-iltapäivän tiedon mukaan ylioppilaaksi pääsee tänä keväänä 26 780 kokelasta. Luku todennäköisesti kasvaa vielä ennen lakkiaispäivää. Tänä vuonna lakkiaisia juhlitaan lauantaina 2. kesäkuuta.
Uusista ylioppilasta 312 on sellaisia, jotka saavat lakin nyt vaikka eivät ole osallistuneet tämän kevään kirjoituksiin. Alex Hellstenin mukaan nämä tulevat ylioppilaat ovat osallistuneet kirjoituksiin aikaisemmin, mutta ovat saaneet lukio-opintonsa valmiiksi vasta tämän vuoden puolella.
Ylioppilastutkintolautakunta ei julkaise tänä keväänä nimiä omilla nettisivuillaan tietoturvasyistä. Se on kuitenkin luvannut toimittaa kouluilta puuttumaan jäävät tiedot Ylelle 25. toukokuuta. Tämän jälkeen nämäkin nimet lisätään Ylioppilaskoneeseen.
Osa nyt ylioppilaaksi pääsevistä on kieltänyt nimensä julkaisun. Heidän nimensä puuttuvat myös Ylioppilaskoneesta.
Kuubalaisen lentoyhtiön Boeing 737 -matkustajakone on syöksynyt maahan Havannan lentokentän lähelle. Kuuban valtiolliset tiedotusvälineet ovat kertoneet, että yli 100 ihmistä on saanut surmansa onnettomuudessa.
Koneessa oli turmahetkellä 104 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä, on lentoyhtiö kertonut.
Kuubalainen pelastustöissä ollut upseeri kertoi tiedotusvälineille, että koneen jäänteistä oli saatu ulos elossa kolme ihmistä. He olivat vakavasti loukkaantuneita ja vietiin hoidettaviksi sairaalaan.
Cubana de Aviacion -yhtiön kone oli nousemassa Jose Martin kentältä, kun se jostain syystä putosi. Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel on kertonut, että tutkimus turman syistä on aloitettu.
Kone oli tiettävästi matkalla Kuuban itärannikolle Holguinin kaupunkiin.
Kuuban valtiolliset tiedotusvälineet kertovat, että koneen iskeytyessä maahan siitä purkautui tulipallo. Palomiehet sammuttivat tulipalon maahan syöksyneessä koneessa.
Yle Uutisgrafiikka
Turman syystä ei ole tietoa.
Päivitetty klo 1:29 Lennolla olleen miehistön määrään tarkennus.
