Ylen Pressiklubissa vieraillut Koski näki koko kohun vasemmiston masinoimana lokakampanjana, häneen kohdistuneena, järjestelmällisesti suunniteltuna henkilökohtaisena hyökkäyksenä.
– Kun viha kohdistuu yhteen henkilöön, kyse on sotakielellä ilmaistuna, näin karrikoiden, vastustajan eliminoinnista. Suomalaisessa kontekstissa se on ihan saavutus, jos on kyseessä vasemmiston vihollinen, Koski sanoi.
Kosken mukaan hänen ympärillään pyörinyt kohu on "suurin ad hominem -ripuli, mitä Suomen kansa on koskaan miesmuistiin kohdannut". Tällä Koski tarkoitti henkilöön käyvää hyökkäystä, jossa huomio keskitetään keskusteltavan aiheen sijasta yksittäiseen henkilöön.
– Samaa tapahtui aktiivimallin kanssa. Tarkoitus on traumatisoida Suomen päättäjät, ettei esimerkiksi sosiaaliturvaa uudistettaisi.
Kosken mukaan yksittäisiä poliitikkoja yritetään tällä tavalla hiljentää, estää puhumasta vaikeista asioista.
Pressiklubissa käsiteltiin erityisesti Kuplat-jakson kohtaa, jossa Koski kertoi, että "meillä jokaisella on kuule rajoitteita" nauraen, kun työtön Anna-Maija Tikkanen kertoi omista rajoitteistaan. Joidenkin kommenttien mukaan Kosken rajoite on empatiakyvyttömyys.
Koski vastasi, että hän vain yritti hakea ratkaisuja. Hänen mukaansa politiikassa järjen käyttö tunteiden sijaan on hyvin tärkeää.
– Mä kyllä koin, että puhuin ihmiselle hänen mahdollisuuksiensa kautta. Se on mun mielestä ihan hyveellistä politiikkaa. Se on ehkä tässä yhteiskunnassa laajemminkin vika, että lähestytään rajoitteiden kautta, eikä mietitä sitä, mikä kaikki olisi jonkun kohdalla mahdollista, Koski sanoi.
Moni työstä opintoihinsa lisärahaa keräävä opiskelija koettaa vältellä törmäystä opintotuen tulorajoihin. Jos tilipussi pullistuu "liikaa", opiskelija joutuu pulittamaan opintotukeaan takaisin – joko vapaaehtoisin palautuksin tai perintänä korkojen kera.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla monen on pakko pestautua töihin. Pelkällä opintotuella on vaikea tulla toimeen ja maksaa korkeita vuokria.
Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) ilmoitti helmikuussa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan kannattavansa opintotuen tulorajojen poistamista tai nostamista.
Terho perusteli näkemystään sillä, ettei opiskelijoita saisi rangaista työnteosta. Mielipidekirjoituksessa Terho hehkutti, että näin opiskelijoita kannustetaan ahkeruuteen.
– Ajatus tulorajojen poistosta on minulle henkilökohtaisesti mieluinen. Opintoraha on laskenut, joten on perusteltua pohtia tulorajojen nostamista tai poistamista. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus elättää itseään ennemmin työllä kuin opintolainalla.
Tulorajojen poisto kutistui "tuluskukkaroksi"
Yle kysyi nyt ministeriltä, miten mieluisan ajatuksen eteenpäin vieminen etenee. Onko huoli opiskelijoiden työnteon tulorajoista sulanut talven lumien lailla? Ministeri Terho vastaa, että aiheesta on tekeillä selvitys.
– Nyt on tehty valmistelevaa työtä. Virallisesti selvitys alkaa kesäkuussa.
Ylen tietojen mukaan ministeriö olisi valmis selvityksen tekemiseen. Työ saattaa kuitenkin lykkääntyä eteenpäin kesäkuulta, koska sen pohjana käytettävä laaja tutkimus valmistunee vasta syksyllä.
Ministeriö on tehnyt johtopäätöksen, että selvityksen dataa ehdittäisiin käyttää apuna vasta ensi vaalikaudella – ei siis tämän hallituksen työkaluna opiskelijoiden työntekoa kahlitsevien tulorajojen poistamiseksi.
Myös ministeri Terho sanoo, ettei tämä hallitus ehdi tulorajaremonttia tehdä.
– Selvitys tulee vasta tulevien hallitusten käyttöön. Tämä vaalikausi on jo niin pitkällä, ettemme ehdi tehdä näitä uudistuksia. Mutta luulen, että niille löytyy melko laaja kannatus tulevissakin eduskunnissa.
Lääkärin puhelinsoitto vuodenvaihteessa pysäytti hattulalaisen Anne Kallio-Lehtimäen (59). Ikänsä uutterasti työtä tehnyt yrittäjä sai kuulla, että häneltä noin kuukautta aiemmin poistettu kohdun kasvain olikin pahanlaatuinen. Lisäksi se oli ärhäkkää laatua. Edessä olivat raskaat sytostaattihoidot.
Ensimmäisen sytostaattihoidon alkaessa helmikuussa Kallio-Lehtimäellä oli puolipitkät ja paksut hiukset.
Ei tuntunut kivalta, kun hiustenpesun jälkeen tukkaa oli valtava läjä suihkun lattiakaivon ritilikössä. Anne Kallio-Lehtimäki
Hiusten lähteminen on sytostaattihoitojen ensimmäisiä oireita. Omien hiusten irtoaminen teki sairauden lopullisesti todeksi. Se oli kova paikka.
Harmitti. Vähän kiukuttikin.
– Ei tuntunut kivalta, kun hiustenpesun jälkeen tukkaa oli valtava läjä suihkun lattiakaivon ritilikössä. Tai niitä oli tyynyllä iso kasa yön jälkeen.
Heti kun tukkaa alkoi irrota, hän päätti ottaa ohjat käsiinsä.
– Ajattelin, että leikkautan kaikki kerralla pois ennen kuin kaikki hiukset löytyvät aamulla irronneina myttyinä tyynyltä.
Kallio-Lehtimäki soitti hiuspäähineitä tekevän Bravehairin Satu Rautalahdelle ja tutulle kampaajalle, Hiusstudio Muodon yrittäjälle Minna Haantaus-Pekarilalle. Tämä lupasi leikata hiukset heti samana iltana.
– Minna letitti tukkani monelle pienelle letille ja napsaisi ne poikki. Yhtäkkiä olin sänkitukkainen, kertoo Anne Kallio-Lehtimäki.
Kaikki tehdään käsityönä hiusnauhoja myöten
Minna Haantaus-Pekarila punoi käsin Kallio-Lehtimäen hiuksista noin 17 senttiä pitkiä hiusnauhoja, jotka kiinnitetään tarran avulla päähineeseen.
Myssyjen tekijä löytyi läheltä. Erilaisia hattuja valmistava Millineeri on Laura Peltosen yritys, joka sijaitsee Anne Kallio-Lehtimäen oman alusasuihin erikoistuneen liikkeen tuntumassa Hämeenlinnassa, kauppapaikka Tavastilassa.
– Laura mietti kuumeisesti millainen päähineen pitäisi olla ja ahaa-elämys tuli kuulemma eräänä yönä.
Johanna Talasterä / Yle
Nyt Kallio-Lehtimäen kaapissa on useita erilaisia päähineitä. Luonnonmateriaalista tehdyissä myssyissä on tarra valmiina hiusnauhan kiinnittämistä varten. Osa on juhlavia silkistä tehtyjä turbaaneja, osa arkikäyttöön paremmin sopivia kevyitä trikoo- tai silkkipipoja.
– Tärkeintä on helppokäyttöisyys. Hoitojen keskellä on päiviä, jolloin ei jaksa edes asetella huivia. Myssy pitää saada nopeasti vetäisemällä päähän niin, että se silti näyttää hyvältä, sanoo Kallio-Lehtimäki.
Päähineen peseminen on helpompaa kuin peruukin. Hiusnauhan voi irrottaa ja hatun heittää pesukoneeseen. Se on taas seuraavana päivänä valmis päähän vedettäväksi.
"Omat hiukset tuntuvat omalta"
Hattulassa asuvalla Satu Rautalahdella oli heti Bravehair-yritystoiminnan aloittamisen jälkeen haaveena hiuspäähineiden tekeminen asiakkaiden omista hiuksista. Bravehairin päähineissä on tähän asti tavallisesti käytetty synteettisiä hiuksia.
Eräs pitkähiuksinen, syöpään sairastunut hämeenlinnalaisrouva kysyi Satu Rautalahdelle saisiko pipoon omia hiuksia. Rautalahti lupasi kokeilla. Näin syntyi Bravehairin Myhair, jossa päähine valmistetaan asiakkaan hiuksista.
Isoin asia on henkinen puoli. Se tunne, minkä omien hiusten takaisin saaminen antaa. Satu Rautalahti
Hiukset ovat pieni asia, jos sitä vertaa itse sairauteen. Silti se on monelle tosi iso asia. Rautalahden mukaan hiusten menetys konkretisoi sairauden.
– Synteettiseen materiaaliin verrattuna omat hiukset tuntuvat sormin pidellessä omalta. Isoin asia on henkinen puoli. Se tunne, minkä omien hiusten takaisin saaminen antaa, pohtii Rautalahti.
Hiusten täytyy olla letitettynä vähintään 17 senttiä pitkät. Kampaajalla on käytävä hyvissä ajoin ennen kuin sytostaattihoidot vievät hiukset päästä. Useimmiten tukka leikataan, kun hoitosuunnitelma on tehty, jos siihen kuuluu hiustenlähtöä aiheuttavia liitännäishoitoja.
– On parasta leikata tukka heti. Silloin saadaan talteen paljon hiuksia päähineiden valmistusta varten.
Mikäli asiakkaan omat hiukset eivät ole olleet tarpeeksi pitkät, voi pyytää esimerkiksi ystävätärtä luovuttamaan hiuksiaan.
Tukka ei päätynyt roskakoriin
Anne Kallio-Lehtimäki on iloinen siitä, että hänen paksut hiuksensa eivät päätyneet roskakoriin. Hän oli luopunut niiden värjäämisestä hiukan aiemmin ja kasvattanut esille oman sävynsä.
Nyt puuvillaiseen turbaaniin kiinnitetty pitkä, harmaasävyinen otsatukka on tehty omista suortuvista.
Johanna Talasterä / Yle
– Tämä on käsilleni tuttu karhea hiuslaatu. Sama, jota olen vuosikymmeniä harjannut ja kihartanut.
Kallio-Lehtimäen mukaan hiukset saavat hänet tuntemaan omaksi itsekseen. Ne tuovat itsevarmuutta, joka auttaa selviytymään sairauden melskeissä.
– Minulle merkitsee valtavasti se, että sain näin osittain pitää omat hiukseni.
Sairaus pakotti vähentämään töitä
Anne Kallio-Lehtimäki on pyörittänyt alusasuliike Siroa Hämeenlinnassa yli 25 vuotta. Hän oli pohtinut töiden vähentämistä, mutta sairastuminen aikaisti suunnitelmia.
Kaikki alkoi tammikuussa 2017, kun Kallio-Lehtimäen kohdusta löytyi gynekologilla suurikokoinen myoma. Kyseessä on tavallisesti kohdun hyvänlaatuinen lihaskasvain.
Kallio-Lehtimäki lähetettiin Kanta-Hämeen Keskussairaalaan naistentautien poliklinikalle tutkimuksiin. Sairaalassa suositeltiin myoman poistoa leikkauksella, mutta sen jälkeen asiasta ei kuulunut moneen kuukauteen mitään.
Sairaus pysäytti minut kirjaimellisesti pitkälleni sohvalle. Anne Kallio-Lehtimäki
Kallio-Lehtimäki meni loppukesällä yksityiselle lääkärille, joka huomasi myoman kasvaneen nopeasti entistä suuremmaksi. Lähete sairaalaan uusittiin kiireellisenä. Hyvänlaatuiseksi otaksuttu myoma poistettiin leikkauksella marraskuussa.
Kaiken piti olla kunnossa. Yrittäjä sinnitteli kuukauden sairaslomalla, vaikka polte takaisin töihin oli jo kova.
– Myoma oli poistettu ja tunsin oloni hyväksi. Olin täysin valmis palaamaan töihin.
Kallio-Lehtimäki teki etätöitä kotona. Hän maksoi yrityksen laskuja ja teki tilauksia sekä työvuorolistoja. Juuri ennen uutta vuotta tuli se puhelu, joka keikautti kaiken päälaelleen. Kasvain oli pahanlaatuinen.
Hiuspäähine toimii peruukin vaihtoehtona
Bravehairin tarina sai alkunsa Rautalahden sairastuttua rintasyöpään vuonna 2014. Hän huomasi peruukin epämukavaksi.
Yhdessä äitinsä kanssa hän kehitteli ensimmäisen hiuspäähineen. Se oli puuvillapipo, jonka reunoilta pilkisti siihen kiinni ommeltuja hiuksia.
Kaari ideasta tuotteeksi oli pitkä. Bravehair ei tuo vielä Rautalahdelle koko elantoa, mutta myynti on kasvussa.
Tavoitteena on nyt muun muassa sairaanhoitopiirien kautta levittää asiakkaille tietoa hiuspäähineistä peruukin vaihtoehtona. Rautalahden tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat.
– Näen, että tuotteelle on kysyntää myös ulkomailla.
Syksyllä voi olla jo omia hiuksia
Mitä pidemmälle Anne Kallio-Lehtimäen sytostaattihoito Kanta-Hämeen keskussairaalassa eteni, sitä rankemmaksi se muuttui.
– Nukkumispäiviä on todella paljon nyt. Sairaus pysäytti minut kirjaimellisesti pitkälleni sohvalle.
Uskon, että minulla on jo syksyllä omia hiuksia. Anne Kallio-Lehtimäki
Syöpä pysäytti myös miettimään elämää. Jo 16-vuotiaasta asti työtä paiskinut Kallio-Lehtimäki on päättänyt vähentää työntekoa. Hän suunnittelee yrityksensä luovuttamista tyttärelleen, joka on lupautunut jatkamaan sitä.
Anne Kallio-Lehtimäki luottaa suomalaiseen lääketieteeseen ja uskoo hoitojen tehoavan. Sytostaattihoidot loppuvat kesäkuun lopussa.
– Uskon, että minulla on jo syksyllä omia hiuksia. Voi olla, että jään lyhyttukkaiseksi. Tämä on niin helppohoitoinen.
BUENOS AIRES Paidaton mies kävelee varmoin ottein kohti puistonpenkkiä perässään toistakymmentä häntäänsä heiluttavaa koiraa. Vapaana juoksevat koirat kilpailevat huomiosta toiveissaan ylimääräinen taputus tai rapsutus.
Jo ensisilmäyksellä on selvää, että koiria ammatikseen ulkoiluttava Alberto Cáceres on lauman ehdoton johtaja.
Cáceres on rakentanut luottamusta useimpiin hoidokkeihinsa jo vuosien ajan. Toiset ovat tuttuja jopa vuosikymmenen takaa. Suurin osa koirista pysyykin Cáceresin rinnalla ilman kahlitsemista. Tähän hän myös pyrkii, vaikka kaupungin järjestyssäännöt kieltävät koirien pitämisen vapaana julkisilla paikoilla.
Alberto Cáceres hakee aamuisin koirat puistoon pakettiautollaan.Erkka Mikkonen / Yle
– Kun koira luottaa sinuun, niin sen voi päästää vapaaksi. Koko puistoon tulon ideahan on se, että koira voi nauttia siitä vapaana, Cáceres huomauttaa.
Yli kolmekymmentä hoitokoiraa kerrallaan
Eläinrakas Alberto Cáceres on yksi Buenos Airesin ensimmäisistä ammattimaisista koirankävelyttäjistä. Hän on elättänyt itseään koiria ulkoiluttamalla aina 17-vuotiaasta saakka eli jo 37 vuoden ajan.
Monille koirien ulkoiluttaminen on opiskelun ohessa tehtävä sivutyö tai muuten tilapäinen keino ansaita rahaa. Cáceresin perheessä koirat ovat kuitenkin koko elämäntyö, sillä myös avovaimo Alicia Villalba Días on ulkoiluttanut miehensä rinnalla koiria jo yli 20 vuoden ajan.
Pariskunnan työpäivä alkaa aamuyöllä, kun Cáceres noutaa pakettiautollaan koiria kodeistaan. Useimmiten Cáceresille on uskottu asuntoihin vara-avain, jotta hänen ei tarvitse herättää isäntäväkeä. Samaan aikaan avovaimo Villalba Días hakee koiria kävellen lähikortteleista.
Koirien nimet hyvin muistissa
Parin pakettiautokeikallisen jälkeen kaikki koirat on koottu Palermon kaupunginosassa sijaitsevaan suureen puistoon. Hoidokkikoirien lukumäärä vaihtelee päivästä ja vuodenajasta riippuen yli kolmeenkymmeneen yksilöön saakka, mutta pariskunnalla ei näytä olevan vaikeuksia korien nimien kanssa.
Kun koira luottaa sinuun, niin sen voi päästää vapaaksi Alberto Cáceres, koirankävelyttäjä
– Eiväthän oppilaatkaan vastaa opettajalleen, jos hän kutsuu heitä väärällä nimellä. Koirien kanssa asia on samoin, Cáceres vertaa.
Puistossa pariskunta antaa koirille vettä ja katsoo niiden perään aina iltapäivän alkuun saakka. Sitten koiria aletaan taas kuskata takaisin koteihinsa.
Omistajat eivät raaski jättää koiriaan yksin kotiin
Buenos Airesin asukkaat ovat tunnettuja eläinrakkaudestaan. Monen mielestä on säälimätöntä jättää koiria yksin päiväksi kotiin. Siksi ammattiulkoiluttajille on suurta kysyntää.
Ciron omistaja Agustin Ruggero on tyytyväinen koiranulkoiluttajan palveluihin.Yle / Erkka Mikkonen
Yksi pariskunnan hoitokoirista on 5-vuotias amerikanpitbullterrieri Ciro. Omistaja Agustin Ruggero valittelee ajanpuutetta työn ja opiskelujen takia ja antaa siksi koiransa aamupäivisin puistoon Cáceresin ja Villalba Díasin vahdittavaksi.
– Minusta on erittäin tärkeää, että Ciro pääsee aamuisin ulkoilemaan ja tapaamaan muita koiria, etenkin kun kyse on näin suuresta koirasta, Ruggero lisää.
Parhaista koirankävelyttäjistä kilpailua
Ruggeron mukaan ulkoiluttajien täytyy pitää huolta siitä, etteivät koirat tappele keskenään. Kun kotiin palatessaan koira on hyvällä tuulella, myös omistaja voi olla rauhallisin mielin, eikä palvelusta maksettava hinta tunnu kohtuuttomalta.
Hintahaitari ulkoiluttamisessa vaihtelee paljon riippuen niin palvelun tarjoajasta kuin koiran asuinalueestakin. Edullisimmillaan koirien kävelyttämistä kuukauden ajan tarjotaan vain noin 50 eurolla. Suosituimpien koirankävelyttäjien palveluista taas kilpaillaan ja taksat saattavat olla jopa moninkertaisia.
Määräyksistä huolimatta ulkoiluttamisessa ei ole tolkkua
Alberto Cáceresin lähes neljä vuosikymmentä kestäneen uran aikana ammattikoiranulkoiluttajista on tullut arkipäivää Buenos Airesissa. Pienen piirin kuriositeetista on kasvanut keskiluokan käyttämä suosittu palvelu, joka tarjoaa töitä tuhansille.
Unkarinvizsla Uma on mukana pakettiauton etupenkillä, kun Alberto Cáceres hakee lisää koiria kyytiin.Yle /Erkka Mikkonen
Ammattikävelyttäjien määrän kasvaessa myös heihin kohdistunut arvostelu on lisääntynyt. Joillekin koiralaumojen kanssa puistoissa vaeltavat ulkoiluttajat aiheuttavat ärtymystä tai pelkoa. Siksi Buenos Airesin kaupunki on pyrkinyt sääntelemään ammattia 2000-luvun alusta lähtien.
"Koirat ovat kuin lapsia"
Koirienkävelyttäjien täytyy nykyään esimerkiksi suorittaa pakollinen kurssi ja rekisteröityä toimeensa tehdäkseen virallisesti töitä. Yhden ulkoiluttajan on myös kielletty kävelyttää kerrallaan yli kahdeksaa koiraa. Käytännössä määräyksiä ei kuitenkaan vahdita, ja siksi vain harva todellisuudessa noudattaa niitä.
Tärkeintä on rakkaus ja kärsivällisyys Alberto Cáceres, koirankävelyttäjä
Mediassa on ollut myös esillä tapauksia, joissa koirienulkoiluttajat ovat jättäneet heitteelle hoidossaan olleita koiria. Alicia Villalba Días korostaakin ammatissa aitoa kiintymystä koiriin.
– Tärkeintä on rakkaus ja kärsivällisyys, sillä koirat ovat kuin lapsia. Koirat vaistoavat ulkoiluttajansa mielialan: Jos kävelyttäjä pysyy rauhallisena, niin myös koira käyttäytyy hyvin, Villalba Días sanoo.
Buenos Aires on lemmikkikoirien suurkaupunki
Joka toisessa buenosairesilaisessa kodissa on lemmikkieläin. Ylivoimaisesti suosituin lemmikki on koira, joita on noin 430 000 vajaan kolmen miljoonan asukaan suurkaupungissa.
Alberto Cáceres selittää kaupunkilaisten kiintymystä koiriin niiden terapeuttisella vaikutuksella.
– Moni hankkii koiran eroamisen jälkeen, koska tämä motivoi taas lähtemään ulos ja tapaamaan uusia ihmisiä. Toisille koira on lapsen korvike, Cáceres pohtii syitä korien suosioon.
Korien hoitamisen työläys voi tulla kuitenkin yllätyksenä, etenkin jos kyse on suuresta koirasta. Silloin kuvaan astuvat Buenos Airesin ammattimaiset koirienulkoiluttajat.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kommentoinut erityisavustajansa potkuja.
Yle uutisoi aiemmin lauantaina, että Jari Leppä antoi erityisavustajalleen potkut. Hänen entinen erityisavustajansa Satu-Marja Tenhiälä on syyttänyt häntä sovinismista. Hänen mukaansa ministeri ei pidä koulutetuista naisista, ja haluaa nostaa arkielämän sovinismin keskusteluun. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Ministeri Jari Leppä sanoo tiedotteessa olleensa aina tasa-arvon puolestapuhuja.
Hän sanoo, että ei hyväksy asiatonta käytöstä keneltäkään johtamassaan ministeriössä. Ministerin mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ihonväristä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
– Jo kotona minulle opetettiin, että kaikkia ihmisiä kohtaan on oltava tasa-arvoinen ja kohtelias.
Hänen mukaansa erityisavustajan ja esimerkiksi ministeriön asiantuntijoiden ja eduskunnan yhteistyön pitää olla saumatonta. Ministeri sanoo, että ei ollut tyytyväinen näihin vaatimuksiin Tenhiälän osalta.
Ministeri sanoo tiedotteessa, että on pyrkinyt tukemaan nuorten naisten menestymistä politiikan saralla ja aikoo tehdä näin myös tulevaisuudessa.
Kulkukissat aiheuttavat päänvaivaa ympäri Suomea. Esimerkiksi Sulkavalla on tartuttu toimeen ja aloitettu villiintyneiden kissojen loukutukset. Tarkoituksena on saada kissat talteen ja estää niiden lisääntyminen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu määrittelee kissan villiintyneeksi, jos se on hyvin aggressiivinen ihmistä kohtaan, hyökkäilee päälle, puolustaa itseään raivoisasti, eikä anna koskea.
Sulkavalla kissanomistajia on kehotettu merkitsemään omat lemmikkikissansa esimerkiksi kaulapannoin tai merkkivärillä pään alueelle. Jos loukkuun jää merkitty kissa, niin se päästetään vapaaksi.
– Jos kissalla ei ole merkkiä, niin se viedään löytöeläintaloon. Siellä se on kaksi viikkoa, ja heti laitetaan nettiin kuva, löytöeläinhoitaja Timo Sistonen sanoo.
Kesyille kissoille etsitään uudet kodit, ja ennen luovutusta ne leikataan, rokotetaan ja sirutetaan. Jos kissa todetaan villiintyneeksi, niin se lopetetaan.
Sistonen kertoo Sulkavalla olevan tällä hetkellä kymmenkunta kissaloukkua. Loukutukset kestävät parin viikon ajan.
Sulkavalla ei ole aiemmin tehty näin laajamittaista kissojen loukutusta. Järvensivu kertoo, että Suomessa loukutetaan paljon villiintyneitä kissoja, mutta taajama-alueella kissojen loukuttaminen ei ole kovin yleistä.
– Suomessa on paljon sellaisia kissapopulaatioita, joita pitää harventaa. Yleensä ne kaikista villeimmät yksilöt ovat niitä, jotka jäävät loukkuun viimeisimmäksi. Niiden kiinnisaaminen voi olla vähän haasteellista, Järvensivu tietää.
Ongelmana kissojen nopea lisääntyminen
Sulkavalla on tehty useita ilmoituksia taajama-alueella liikkuvista villiintyneistä kissoista. Valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu kertoo, että ilmoituksia tehneet ovat kertoneet heidän pihapiirissään liikkuvan paljon vieraita kissoja. Järvensivu arvioi, että alueella on villiintyneitä kissoja maksimissaan kymmenen.
Ongelmia aiheutuu Järvensivun mukaan lähinnä siitä, että kissa on niin nopea lisääntymään. Lisäksi kissat käyvät ihmisten pihoissa tarpeillaan. Kun kissat eivät saa ihmiskontaktia, ne villiintyvät.
Järvensivun mielestä kissojen vapaana ulkoilu taajamassa ei ole niiden turvallisuuden kannalta järkevää.
– Täällä tuntuu olevan aika vapaamielistä tämä kissojen ulkoilu taajama-alueella, en ole vastaavaan paikkaan törmännyt muualla Etelä-Savossa, Järvensivu sanoo.
Eläinsuojelulaissa on mainittu, että eläimen pitopaikan on oltava sille turvallinen. Myös järjestyslaissa on määritelty paikat, kuten esimerkiksi yleiset uimarannat, kuntopolut ja lasten leikkipaikat, joihin kissa ei saisi päästä vapaana ilman omistajaansa.
Löytöeläinhoitaja Timo Sistonen on laittanut kymmenkunta loukkua Sulkavan taajamaan.Esa Huuhko / Yle
Löytöeläinhoitaja Timo Sistosen mielestä Sulkavalla elää tiukassa maatilakulttuuri, jossa kissat ovat navetta- ja ulkokissoja. Hänestä tarvittaisiin asennekasvatuksen muutosta. Yhdessä valvontaeläinlääkärien kanssa tehtävän loukutusprojektin pyrkimyksenä on vaikuttaa asenteisiin.
– Pyrimme siihen, että kissasta tulisi ihmisille arvokkaampi eläin, ettei sitä aina laitettaisi yöksi ulos, Sistonen selventää.
Mikrosiru suositeltava tunnistuskeino
Valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivun mielestä olisi parasta, jos kissoilla olisi mikrosirut. Sirujen kautta saataisiin heti tieto kissanomistajasta. Kissojen mikrosiruttaminen ei ole kuitenkaan vielä kovinkaan yleistä.
– Toivoisin, että seuraavan kymmenen vuoden sisällä siitä tehtäisiin pakollista ihan lainsäädännönkin kautta. Parhaillaan Suomessa on meneillään Miljoona mikrosirua -kampanja. Savonlinnassa on mahdollista mikrosiruttaa kissansa 10. kesäkuuta 2,5 euron hintaan.
Järvensivun mukaan mikrosiruttaminen on hyvin nopea toimenpide.
– Kissan kaulan vasemmalle puolen nahan alle laitetaan terävällä neulalla pieni, riisinjyvän kokoinen mikrosiru. Kissa ei yleensä reagoi sirun laittamiseen juuri ollenkaan, hän sanoo.
Mikrosirutetut kissat tunnistetaan mikrosirun lukulaitteella, joka kertoo sirussa olevan numerokoodin. On tärkeää, että siru rekisteröidään johonkin rekisteriin. Järvensivun mukaan esimerkiksi Kissaliitto rekisteröi sirut maksutta.
13:36 Korjattu virheellinen vastaus kohdasta, jossa kysytään tuulilasin vaarallisesta kiinnityksestä. Pahoittelemme virhettä. Lisäksi lisätty tarkennus siitä, että autoa saa erikseen luvalla siirtää ajokiellon saamisen jälkeen, vaikka renkaiden kulutuspinta on liian pieni.
Texasissa Yhdysvalloissa kymmenen ihmisen tappamisesta syytetty lukiolainen vaikuttaa ihannoineen Columbinen kouluampujia, kertoo Washington Post.
Lehden haastattelema kriminologian professori Adam Lankford Alabaman yliopistosta sanoo, että vaikka monet myöhemmät kouluampujat ovat myöntäneet pitäneensä Columbinen ampujia esikuvinaan, Texasin epäilty ampuja erottuu joukosta.
Hän kopioi tekoonsa poikkeuksellisen paljon elementtejä Columbinen ampujilta: hänen vaatteensa ja aseensa olivat samanlaisia kuin näillä ja hän käytti heidän laillaan ampuma-aseiden lisäksi räjähteitä.
– Se on eräänlaista julkisuuden henkilöiden palvontaa, Lankford kuvailee.
Vaikuttaa kaivanneen julkisuutta
Columbinen kouluampumisessa vuonna 1999 kuoli 15 ihmistä mukaan lukien molemmat ampujat, jotka tekivät itsemurhan. Se oli Yhdysvaltojen siihenastisen historian pahin kouluampuminen, ja tekijät saivat valtavasti julkisuutta.
Sittemmin on ymmärretty, että mediahuomion antaminen kouluampujille on vaarallista, koska se innoittaa muita nuoria seuraamaan julkkisampujien jalanjäljissä.
Vaikka Texasin epäilty ampuja jäi henkiin ja häntä on päästy kuulemaan, viranomaiset eivät ole toistaiseksi saaneet varmuutta teon motiivista. Hän näyttää kuitenkin kaivanneen julkisuutta: hän sanoi kuulusteluissa, että säästi opiskelijat joista piti, jotta joku kertoisi hänen tarinansa jälkikäteen.
Toisin kuin amerikkalaisviestimet aluksi ampumisen jälkeen kertoivat, kuolonuhreista kahdeksan oli opiskelijoita ja kaksi opettajia. Yksi kuolleista opiskelijoista oli pakistanilainen vaihto-oppilas.
Hämeenlinnan poliisivankilasta löytyi kuolleena siellä kiinniotettuna ollut mies. Hämeen poliisilaitos kertoo tiedotteessa, että mies löytyi menehtyneenä pidätettyjen säilytystilasta perjantaina aamulla.
Tapauksen tutkinta on siirretty poliisihallituksen ohjeen mukaisesti Länsi-Uudenmaan poliisille.
Syyttäjä arvioi myöhemmin ovatko poliisit ja vartijat menetelleet asiassa ohjeiden mukaisesti, tiedotteessa kerrotaan.
Viisivuotias Haris Kabilan osallistui helsinkiläisen Mäkelänrinteen uimahallin uimakouluun. Toinen alkeisryhmän vetäjistä oli uimaopettaja Marianne Salmi.Jussi Koivunoro / Yle
Arkuudesta pääsee eroon totuttelemalla
Alle viisivuotiaat voivat arastella vettä, mutta ei hätää.
– Ihan pienille vesi on pelottava elementti. Sama juttu on uimataidottomilla aikuisilla, jotka tiedostavat jo paremmin, mitä voi tapahtua, jos ei osaa uida, mutta kaiken oppii, Salmi rauhoittaa.
Lasta voi totuttaa veteen pikkuhiljaa kastelemalla osan kerrallaan: ensin leuan, sitten korvat ja posket. Lopuksi voi kastaa kasvot nopeasti. Aina totutteluun ei tarvita edes allasta. Suihkussa tai kylvyssä kannattaa pitää huolta, että vettä valuu myös lapsen kasvoille.
2
Mäkelänrinteen uimahallin alkeisryhmässä harjoiteltiin myös uimapotkuja.Jussi Koivunoro / Yle
Aloita aikaisin ja opeta myös itse
Salmi kehottaa aloittamaan uimisen niin aikaisin kuin hyvältä tuntuu, jo vuoden parin ikäisenä vauvana. Mitä varhaisemmin vedestä tulee tuttu, sitä helpompi on oppia sukeltamaan ja lopulta uimaan.
Harjoitus tekee mestarin. Jos lapsi on uimakoulussa, olisi hyvä harjoitella myös omalla ajalla.
– Jos lapsella on arkuutta esimerkiksi sukeltamisessa, vanhempien kannattaa olla lapsen kanssa mahdollisimman paljon vedessä ja harjoitella vaikka puhaltelemalla veteen suun kautta, vähän kuin sammuttaisi kynttilää, Salmi vinkkaa.
3
Alkeisryhmän oppilaat olivat 4–6-vuotiaita.Jussi Koivunoro / Yle
Jokainen lapsi on yksilö, muista maltti
Marianne Salmella on 10 vuoden kokemus uimaopettajan työstä. Hän on törmännyt vanhempiin, joilla on pelkoja esimerkiksi lapsen oppimistahdin kanssa. Kiire on syytä unohtaa.
– Kaikki ovat yksilöitä. Ei ole syytä mennä paniikkiin, jos oma lapsi joutuu käymään alkeisuimakoulun kolme kertaa. Joku oppii sukeltamaan ensimmäisellä kerralla. Kaikki oppivat jossain vaiheessa, mutta jokainen omaan tahtiinsa. Eli huolet voi sen suhteen unohtaa.
4
Uimakoulun apuvälineinä käytettiin lötköpötköjä, pillejä ja lautoja.Jussi Koivunoro / Yle
Älä unohda leikkiä
Uimaopettajan mielestä kaikki apuvälineet – lötköpötköt, kellukkeet ja laudat – ovat hyviä lisiä opettelussa. Tärkeintä on kuitenkin unohtaa ryppyotsaisuus. Uimakoulutkin painottavat yhä enemmän leikillisyyttä ja pelillisyyttä.
– Lapsi oppii takuuvarmasti uimaan, kun vedestä tehdään hauska elementti, kun veden alla on kaikkea jännittävää ja sinne mennään seikkailemaan. Mielikuvitusta peliin, Salmi kehottaa.
Virallisen, pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoinen on ihminen, joka veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä ja siitä 50 metriä selällään.
5
Uimaopettaja Daniela Afordakos näyttää, miten pillillä saa puhallettua kuplia.Jussi Koivunoro / Yle
Nuoret ovat parempia uimareita kuin vanhat
Vielä 1970-luvulla moni oppi uimaan luonnonvesissä. Sitten alettiin rakentaa urakalla uimahalleja ja sisällytettiin uinti peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kun uinnista tuli ympärivuotinen harrastus, taito kasvoi.
– Meidän 1970-lukulaisten ja sitä vanhempien uimataito on jonkin verran heikompi kuin nykyisten sukupolvien, jotka osaavat uida meitä paremmin, sanoo Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
Heinosen arvion mukaan keskimäärin 70 prosenttia suomalaisista osaa uida.
– Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä heikompi on uimataito, Heinonen sanoo.
Taidoissa on myös alueellisia eroja: joidenkin kuntien peruskouluissa järjestetään uimaopetusta muita vähemmän, toisissa kunnissa tarvittaisiin allastilaa ja uimahalleja lisää.
"Kaaos, lastentarha, kiusaamista". Näin soten ytimessä vääntävän eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osapuolet kuvailevat työilmapiiriä tänä keväänä.
Valiokunnan hallituspuolueet olivat samana aamuna jyränneet lisää aikaa sote-lakien käsittelylle ja päättäneet olla antamatta lausuntoa julkisen talouden kehyksestä. Lue lisää tästä.
Perjantaina valiokuntien puheenjohtajista koostuva puhemiesneuvosto yritti luoda työrauhaa.
Puhemies Paula Risikko (kok.) ilmaisi kokouksen jälkeen neuvoston tahtotilan: sote pidetään aikataulussa, kunhan lainsäädännön laadusta ei tingitä.
– Yhteinen tahto on, että asiat saadaan eteenpäin ja saadaan pidettyä aikataulu.
Mitä ihmettä valiokunnissa tapahtuu?
Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta on tullut sotesodan pienoismalli, jossa syytökset kimpoilevat opposition ja hallituspuolueiden välillä.
Hallituksen riveistä on maaliskuusta asti väitetty opposition viivyttävän hanketta tahallaan: kutsumalla valiokuntaan yli sata asiantuntijaa ja antamalla asiantuntijoiden puhua tarpeettoman pitkästi.
Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen, napit vastakkain eivät ole vain oppositio ja hallituspuolueet vaan myös jotkut hallituksen edustajat. Etenkin keskusta ja kokoomus kinaavat sotesta keskenään.
Viivytteleekö oppositio tahallaan?
Valinnanvapauslaki tuli eduskuntaan maaliskuussa, ja käsittelyaikataulun kiire tiedettiin: kyse on jo toisesta yrityksestä, sillä laki karahti perustuslakiin viime kesänä.
Hallituspuolelta pidetään outona, että valiokunnan tuoreelta puheenjohtajalta Krista Kiurulta (sd.) kului siitä huolimatta yli kuukausi pelkästään lisäkokousten ajankohdasta päättämiseen.
Myös asiantuntijoiden kuulemisen kerrotaan kangerrelleen. Kokouspäiviä on lyöty lukkoon viime tingassa, minkä takia kuulemiseen ehti esimerkiksi tällä viikolla valmistautua vain muutama asiantuntija.
– On esitys, ja sille kannatus, mutta puheenjohtaja jatkaa keskustelua niin pitkään, että opposition edustajat ehtivät lähteä huoneesta, eikä kokous ole enää päätösvaltainen, kuvailee valiokunnan varajäsen Simon Elo (sin.).
Kiuru kiistää jyrkästi viivyttelevänsä
– En millään tavalla. Käymme asioita läpi huolellisesti ja perusteellisesti, mutta niin että edetään sujuvasti, Kiuru sanoo.
Miksi sitten maaliskuussa eduskuntaan tullut uusi valinnanvapauslaki myöhästyi? Sen olisi pitänyt olla valmis toukokuun loppuun mennessä.
– Me kaikki tunnemme olot, miksi vv (valinnanvapaus) alun perin viivästyi. Uusi laki tuli eduskuntaan myöhään, maaliskuussa. Näin isossa uudistuksessa kaksi kuukautta on todella niukka aika, Krista Kiuru puolustautuu.
Joidenkin hallituspuolueiden edustajien mielestä ei ole sattumaa, että SDP valitsi puhemieheksi siirtyneen Tuula Haataisen seuraajaksi juuri Kiurun, joka hallitsee poliittisen pelin.
.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Helsingissä perjantaina 4. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kiurun maratonpuhe, valiokunta täynnä keskustalaisia
Tällä viikolla valiokunnasta kantautui taas kummia. Tiistaina sote-valiokuntaan marssi keskustan varsinaisten jäsenten lisäksi kolme keskustan varaedustajaa. Valiokunnassa istui siis puolentusinaa keskustan edustajaa.
Tarkoituksena oli taata hallituspuolueiden enemmistö tämän viikon kuohunta-aiheesta, kehysbudjetin lausunnosta äänestettäessä.
Opposition edustajat tyrmistyivät äänestysehdotuksesta, ja alkoi kova hälinä: osa piti puheenvuoron.
Hallituslähteiden mukaan Kiuru viivytti lopulta kokousta niin pitkällä ja monipolvisella monologilla, että täysistunnosta tuuttaava kello ehti soida kello 13:55. Kokous keskeytyi, eikä asiasta ehditty päättää.
Kiurun mukaan väitteet maratonpuheesta ovat niin perusteettomia, ettei hän kommentoi niitä.
Keskiviikkona valiokunta äänesti hallituspuolueiden enemmistöllä, ettei kehyksestä anneta lausuntoa. Hetkeä myöhemmin oppositio piti valtiosalissa aiheesta viiden edustajan voimin näyttävän tiedotustilaisuuden.
Miksi hallituspuolueet eivät itse puutu meininkiin?
Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan aikatauluongelmia on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muita valiokuntia enemmän. Eikö valiokuntia saada kuriin, Antti Kaikkonen?
– Valiokunta päättää lähtökohtaisesti itse työskentelystään. Hallituspuolueiden ryhmänjohtajina olemme kuitenkin vedonneet, että valiokunnat hoitaisivat tehtävänsä viivyttelemättä, Kaikkonen vastaa.
Hallituksella, tässä tapauksessa vaikkapa keskustalla olisi kuitenkin vähemmän aikatauluhuolia, jos sillä olisi valiokunnassa muiden hallitusryhmien sataprosenttinen tuki. Nehän voisivat enemmistöllään äänestää kaikki esityksensä läpi.
Näin ei kuitenkaan ole. Opposition lisäksi myös hallituskumppani kokoomuksen edustaja on kävellyt ulos kokouksesta ennen kuin päätöksiä on tehty, Ylelle kerrotaan.
Hallituspuolueet olisivat esimerkiksi voineet vähentää paheksumaansa asiantuntijoiden määrää, jos kaikki hallituspuolueet olisivat niin halunneet.
Sote-laki sukkana läpi
Puhemies Risikon mukaan sote-lakien tulisi olla niin laadukkaita, että ne menevät perustuslakivaliokunnasta "sukkana läpi".
Tämän enempää ei puhemiesneuvosto voisikaan itsenäisesti työskenteleviä valiokuntia määrätä, saati asettaa niille aikatauluja.
– Mutta me voimme ilmaista tahtotilamme, ja sen me ilmaisimme, Risikko sanoi.
Sote-sota kuohuu, mutta puhemies Risikko ennakoi tulehtuneen tunnelman laantuvan.
– Ne joiden kanssa minä olen keskustellut, sanovat että kyllä asiat hoidetaan. Niin se on aina tässä talossa tehty: ensin on ehkä vähän kiristynyt tunnelma, mutta käsikynkkää täältä aina lähdetään.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi potkut luonnonvara-asioista vastanneelle erityisavustajalleen maaliskuussa. Satu-Marja Tenhiälä oli ehtinyt työskennellä ministerin erityisavustajana seitsemän kuukauden ajan. Iltalehti kirjoitti aiemmin, että potkujen taustalla on ministerin sovinismi. Tenhiälä vahvistaa Ylelle asian, mutta ei halua kommentoida yhteistyön päättymistä enää mitenkään.
Tenhiälä haluaa, että asiasta keskustellaan yleisellä tasolla niin, että arkipäivän sovinismi työpaikoilla tulee esille. Tenhiälä korostaa, että jatkaa työtään MTK:n asiantuntijana eikä halua puuttua ministerin toimiin enää mitenkään.
– Olen nyt nostanut kissan pöydälle, ja toivon, että tästä keskustellaan yleisellä tasolla, Tenhiälä sanoo.
– Saamani palautteen mukaan, tietynlainen (sovinistinen) naisten kohtelu on aika yleistä, hän jatkaa.
Tenhiälä kertoo saaneensa paljon hyvää palautetta siitä, että potkujen taustat nousevat esille. Tenhiälän mukaan palautetta on tullut muun muassa valtionhallinnossa työskenteleviltä ja yksityisellä sektorilla työskenteleviltä naisilta.
Iltalehti kirjoittaa, että Tenhiälä osasi odottaa potkuja, sillä yhteistyö ei sujunut ministerin kanssa. Ministeri voi valita avustajansa ja voi myös antaa potkut, jos yhteistyö ei suju ministerin toivomalla tavalla. Tenhiälä kertoo, että hän ei ole saanut potkuja huonosti tehdyn työn takia, vaan taustalla on sovinismia. Hänen mukaansa ministeri Lepälle koulutettu nainen on ongelma.
Pääministerin poliittinen avustaja puolustelee Leppää
Pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki ja keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen puolustavat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) Twitterissä.
Kumpikin sanoo, ettei Leppä ole sovinisti, vaan kohtelias mies. Kososen mukaan Leppä on aina tukenut ja tsempannut häntä ja nostaa toiminnallaan sekä naisia että miehiä.
Nevamäen mielestä Lepällä ei ole myöskään vaikeuksia puhua koulutetun naisen kanssa, vaan päinvastoin hän on erittäin yhteistyökykyinen ihminen.
Kuuban pääkaupungin Havannan lentokentän lähelle perjantaina syöksynyt kone oli Boeing 737 -mallinen.
Kone oli liisattu meksikolaiselta Global Air -yhtiöltä ja se oli rakennettu vuonna 1979. Se oli surmahetkellä lähes 40 vuotta vanha.
Meksikon liikenneministeriön mukaan koneen kunto oli tarkastettu viimeksi marraskuussa, eikä ongelmia ollut havaittu.
Paikallisen Cubana de Aviacion -yhtiön liikennöimä kone oli juuri noussut lentoon Havannan Jose Martin kansainväliseltä lentokentältä ennen sen syöksyä maahan perjantaina. Koneen oli tarkoitus lentää Holguinin kaupunkiin Kuuban itäosassa.
Onnettomuuden jälkeen Cubana de Aviacion -lentoyhtiö on joutunut poistamaan käytöstä muitakin vanhoja koneita turvallisuussyistä.
Koneen runko tuhoutui käytännössä täysin maahansyöksyssä ja sitä seuranneessa tulipalossa.
– Näin koneen nousevan. Sitten se yhtäkkiä kääntyi ja putosi, kertoi läheisessä kaupassa työskentelevä Jose Luis uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Onnettomuuspaikan lähellä asuva Orestes Bentancour kertoi amerikkalaiselle televisiokanava CNN:lle, että koneesta lähti "valtava ääni", kun se nousi lentokentältä.
Boeng ilmaissut osanottonsa
Koneen rakentanut Boeing ilmaisi lausunnossaan osanottonsa ja tarjosi apuaan onnettomuustutkinnassa lain sallimissa rajoissa. Avunannon mahdollisuuksia voivat rajoittaa Yhdysvaltojen Kuubaan kohdistumat talouspakotteet.
Boeng 737-matkustajakone syöksyi maahan Havannan lentokentän lähellä perjantai-iltana Suomen aikaa. Koneessa oli surmahetkellä kuusihenkinen meksikolainen miehistö ja 104 matkustajaa.
Viranomaisten mukaan turmapaikalta onnistuttiin pelastamaan kolme naista. He olivat kriittisessä tilassa. Matkustajista liki kaikki olivat kuubalaisia. Lisäksi kuolonuhrien joukossa on ainakin kaksi Argentiinan kansalaista. Viisi miehistön jäsentä oli meksikolaisia.
Kuubassa vietetään suruaikaa kahden päivän ajan surman takia.
Rikosilmoituksen Luc Bessonista Ranskan poliisille teki 27-vuotias naisnäyttelijä, kertoo ranskalainen verkkolehti Europe 1.
Näyttelijätär syyttää elokuvaohjaaja Luc Bessonia huumaamisesta ja raiskaamisesta.
Europe 1 -verkkolehden mukaan elokuvaohjaaja Besson huumasi näyttelijän laittamalla tämän teehen huumaavaa ainetta ja hän raiskasi tiedottoman näyttelijän Le Bristol -hotellissa Pariisissa.
Näyttelijän mukaan elokuvaohjaaja Besson oli poistunut hotellihuoneesta ennen häntä ja jättänyt hänelle tukun rahaa.
Näyttelijä on ilmoittanut tunteneensa ohjaajan vuosia.
Elokuvaohjaaja Luc Besson on asianajajansa välityksellä myöntänyt tunteneensa näyttelijättären vuosien ajan mutta hän on kieltänyt näyttelijän syytökset.
– Luc Besson kieltää nämä mielikuvitukselliset syytökset, kertoi elokuvaohjaajan asianajaja Thierry Marembert uutistoimisto AFP:lle.
Luc Besson on ollut naimisissa neljä kertaa. Hän on nykyisin naimisissa elokuvatuottaja Virginie Sillan kanssa, jonka kanssa ohjaaja avioitui vuonna 2004.
Luc Besson tunnetaan muun muassa elokuvista "Suuri sininen" ja "Nikita".
Bingosta on tullut häiden suosittu seuraleikki, joten Britannian morsiusparikin ansaitsee omansa. Meghanin ja Harryn hääbingoon on listattu asioita, joita heidän häissään todennäköisesti tapahtuu.
Hääbingoa voi pelata yksin tai joukolla. Ole tarkkana ja yritä havaita ruudukossa mainittuja tapahtumia tai henkilöitä. Kun saat bongauksia täyteen viisi ruutua pysty- tai vaakasuoraan, huuda BINGO! Päätehtävä on kuitenkin kerätä mahdollisimman monta havaintoa.
Yle Uutisgrafiikka
Lähetystä odotellessa voit lukea lisää Meghan Marklesta ja prinssi Harrystä:
Iltapäivällä häävieraat järjestetään lounas Windsorin linnassa. Illalla hääpari järjestää juhlat 200 vieraalle Frogmore Housessa.
Britit odottavat Meghan Marklen tuovan uusia tuulia hoviin, pohtivat Ylen hääselostajat. Kaisa Haatanen arvioi, että yleisössä on aiempaa enemmän nuoria, "ei ole totuttua rojalistimummojen riviä".
Prinssi Harry ja herttuatar Meghan lähtee Ascot Landau-vaunulla ajelulle läpi Windsorin.Gareth Fuller / AFP
Kahden kolmasosan mielestä monarkia on hyväksi maalle. Kaikkein eniten kuninkaallisia arvostavat vanhemmat ihmiset, kun taas nuorten keskuudessa kannatus on laimeampaa.
Yli puolet briteistä uskoo, että monarkia on voimissaan vielä sadan vuoden päästäkin. Luvut eivät ole juuri muuttuneet viime vuosien aikana.
Prinssi Harry ja hänen vaimonsa Meghan kirkon edessä.Neil Hall / EPA
Suosituimmat kuninkaalliset ovat kuningatar sekä tänään vihitty prinssi Harry. Prinssi Charlesin suosio on paljon matalampi.
Ylen hääasiantuntija, kirjailija Kaisa Haatanen tietää kertoa, että osa hääkimpun kukkasista oli itsensä prinssi Harryn Kensingtonin puutarhasta keräämiä.
Englantilaiset kommentaattorit ovat kiitelleet häiden monimuotoisuutta ja värikkyyttä, Haatanen toteaa. Myös Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon johtajan, piispa Michael Curryn värikäs puhe on kerännyt kehuja.
Hääkulkue palasi Windsorin linnaan, joka muuten rakennettiin alunperin vuosina 1070-1086. Linna on osan vuodesta kuningattaren virka-asuntona ja hallitsija viettää siellä myös vapaat viikonloppunsa.
Pyhän Yrjön kappeli puolestaan rakennettiin vuonna 1475. Siellä on järjestetty lukuisia kuninkaallisia kastajaisia, vihkimisiä ja hautajaisia. Prinssi Harrykin kastettiin kappelissa kolmen kuukauden ikäisenä vuonna 1984. Harryn isän prinssi Charlesin ja Camilla Parker-Bowlesin siviililiitto siunattiin kappelissa vuonna 2005.
Dominic Lipinski / AFP
Ylen hääasiantuntija, kirjailija Kaisa Haatanen toteaa, että häiden tunnelma on aiempaa rennompi.
Haatanen arvelee, että hääpari saa kuningattarelta useampia linnoja lahjaksi. Ainakin linnan Sussexista.
– Tirskahtelua ja vapautuneen onnelista tunnelmaa oli hauska nähdä.
Hääpari lähtee Ascot Landau-vaunulla ajelulle läpi Windsorin. Sää suosii häitä, aurinko paistaa ja lämpötila on noin 20 astetta.
Hääpari eli Sussexin herttuapari poistuu kirkosta. Morsiuslapset kannattelevat pitkää laahusta. Kirkon rappusilla hääpari suuteli.
Britannian kuninkaallisissa häissä ei aina suudelmia nähdä, toteaa Ylen hääselostaja Marjukka Havumäki.
Prinssi Harry ja Meghan Markle ovat vannoneet vihkivalansa. Canterburyn arkkipiispa Justin Welby julisti heidät vaimoksi ja aviomieheksi.
Harry sujautti bestmanina toimivan prinssi Williamin ojentaman sormuksen morsiamen sormeen avioliiton merkiksi. Meghan antoi sormuksen prinssi Harrylle.
Prinssi Harry ja Meghan Markle pujottavat vihkisormukset toisilleen.Jonathan Brady / AFP
Tämän jälkeen hääpari poistui allekirjoittamaan häätodistukset.
Ennen valoja kirkossa soi gosbelkuoron esittämänä Ben E. Kingin ikivihreä "Stand by me".
Aiemman musiikkiesityksen jälkeen kirkossa puhui Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon johtaja, piispa Michael Curry. Hääpari kuunteli puhetta käsi kädestä toisiaan pitäen.
Prinssi Charles luovutti morsiamen pojalleen.Jonathan Brady / AFPMeghan Markel astumassa kirkkoon.Neil Hall / EPA
Prinssi Harry ja Meghan Markle sanoivat toisilleen juuri tahdon kuninkaallisissa häissä Pyhän Yrjön kappelissa Windsorin linnassa.
Prinssi Harryn ja Meghanin vihkii Englannin kirkon tärkein johtaja, Canterburyn arkkipiispa Justin Welby ja koko toimitusta johtaa Windsorin kirkkoherra David Conner.
Hääpari on valinnut tilaisuudessa esitettävän musiikin. Kirkossa kuullaan muun muassa gospelkuoroa ja Pyhän Yrjön kappelin kuoroa.
Prinssi Harry asteli kirkon käytävää seuranaan veljensä prinssi William.Dominic Lipinski / AFP
Marklella ei ole kaasoa, koska ei halunnut nostaa ketään lähiystävistään toisten yläpuolelle. Lähimmät ystävät ovat läsnä häissä.
Meghan Marklen spekuloitu hääpuku nähtiin, kun morsian asteli ulos autosta ja kirkkoon. Prinssi Charles saattoi Marklen alttarille. Alkuosuuden Markle käveli yksin. Vaalean hääpuvun laahus on erittäin pitkä. Puvun on suunnitellut Clare Waight Keller.
.
Morsian Meghan Markle ja hänen äitinsä Doria Ragland saapuvat.Oli Scarff / AFP
Kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat viimeisten joukossa Pyhän Yrjön kappeliin Windsorin linnassa.
Morsian saapui vihkipaikalle Rolls-Roycella. Marklella on valkoinen morsiuspuku ja pitkä pitsihuntu sekä kuningatar Maryn tiara vuodelta 1932. Kadun varrelle kerääntynyt yleisö hurrasi morsiamen saapuessa, liput liehuivat.
Prinssi Harry tuli hääpaikalle veljensä ja bestmaninsa prinssi Williamin kanssa. Molemmat ovat pukeutuneet Blues & Royals -rykmentin univormuihin.
Prinssi Harry ja bestman prinssi William saapumassa kirkkoon.Ian West / AFP
Myös prinssi Charles ja tämän puoliso Cornwallin herttuatar Camilla Parker-Bowles ovat paikalla. Myös Marklen äiti on saapunut kirkkoon. Hän istui silminnähden liikuttuneena odottamassa vihkimisen alkamista.
Kuninkaallisten häät ovat valtava mediatapahtuma.
Prinssi Williamin ja Kate Middletonin häitä seurasi televisiosta yli kaksi miljardia ihmistä seitsemän vuotta sitten.
Prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan häitä katsoi 750 miljoonaa ihmistä ympäri maailman vuonna 1981.
Yle näyttää prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät suorana ykköskanavalla ja Areenassa kello 13.50 alkaen.
Suoran lähetyksen selostaa tuttuun tapaan toimittaja Marjukka Havumäki. Kommentaattorina on kirjailija Kaisa Haatanen, joka on perehtynyt Ison-Britannian kuningashuoneen elämään. Lähetys alkaa kello 13.50.
Häävieraat ovat saapuneet Pyhän Yrjön kappeliin. Kappelissa hääseremoniaa seuraa noin 600 vierasta.
Toby Melville / EPA
Vieraiden pukukoodista: Naisilla on oltava polvimittainen hame ja hattu, miehillä taas puku, kravatti, liivi ja hattu.
Britannian hovi on muuten tiedottanut häistä poikkeuksellisen niukasti. Vieraslistaa ei esimerkiksi ole julkaistu. Esimerkiksi prinssi Williamin häiden vieraslista julkistettiin etukäteen.
Vieraiden joukossa ovat muun muassa herttuatar Catherinen vanhemmat sekä sisko Philippa "Pippa" Middleton miehensä kanssa. Myös prinssi Harryn täti Yorkin herttuatar Sarah Ferguson saapui häihin vieraaksi. Hän on sulhasen edesmenneen äidin, prinsessa Dianan hyvä ystävä.
Koska prinssi Harry on vallanperimysjärjestyksessä vasta kuudentena, ei näissä häissä nähdä valtionpäämiehiä.
TV-tähti Oprah Winfrey saapui hyvissä ajoin kirkkoon. Myös näyttelijä George Clooney ja hänen vaimonsa ihmisoikeusjuristi Amal Clooney saapuivat paikalle.
George ja Amal Clooney.Lauren Hurley / EPA
Muista julkkiksista näyttelijä Idris Elba sekä näyttelijätär Priyanka Chopra sekä Victoria ja David Beckham ovat saapuneet häihin. Myös laulaja Elton John ja tennistähti Serena Williams ovat paikalla.
Brittinäyttelijä Idris Elba, hänen morsiamensa Sabrina Dhowre, tv-kasvo Oprah Winfrey ja prinssi Harryn ystävä, laulaja James Blunt saapumassa juhlapaikalle.Chris Radburn / AFP
Myös hääseremonian kulku julkaistiin poikkeuksellisen myöhään. Ylenkin TV-lähetyksen tekijät saivat sen vasta tänä aamuna.
Amerikkalaisen Marklen odotetaan tuovan hoviin uusia tuulia. Markle on taustaltaan näyttelijä, joka on eronnut aikaisemmasta liitostaan.
Windsorin linna.James Gourley / AOP
Mielenkiintoinen yksityiskohta hovin historiasta on se, että edellinen Britannian kuninkaallinen, joka avioitui eronneen amerikkalaisnaisen kanssa, joutui luopumaan kruunustaan.
Näin tapahtui vuonna 1936, kun Edward VIII meni naimisiin näyttelijätär Wallis Simpsonin kanssa.
Aamupäivän pieni hääuutinen on se, että prinssi Harrysta ja Meghan Marklesta tulee avioitumisen yhteydessä Sussexin herttuapari.
Prinsessaa Meghanista ei voi tulla, koska hänessä ei ole kuninkaallista verta.
Iltapäivällä vihittävä pariskunta ilmoitti kihlauksestaan marraskuussa. Harry ja Meghan ovat seurustelleet vajaat kaksi vuotta.
Prinssi Harry ja amerikkalaisnäyttelijä Meghan Markle vihitään tänään.FACUNDO ARRIZABALAGA / EPA
Windsorissa on aurinkoinen sää, lämpöä on 14 astetta ja hääturisteja valuu koko ajan lisää.
Ensimmäiset kutsutut vieraat ovat asettautuneet, paikoilleen, nimittäin nurmikolle.
Aamukymmenestä lähtien Pyhän Yrjön Kappelin edustalle on kokoontunut kutsuttuja yleisön edustajia. Niin sanottuja kultaisia kutsuja on jaettu 2 640 yleisön edustajalle.
He pääsevät seuraamaan nurmikentältä, kun hääpari saapuu kappeliin ja poistuu sieltä. Kultaisen kutsun saaneista 1 200 on varsinaisia yleisön edustajia, 1 140 on hovin henkilöstöä, 200 kutsuttua on hääparin suosikkijärjestöistä ja lisäksi kutsun on saanut 100 paikallista koululaista.
Brittinainen oli heittäytynyt häähumuun runsaan rekvisiitan kera Windsorissa lauantaiaamuna.AOP
Kutsuttuja on neuvottu tuomaan mukanaan omat piknikeväänsä, mikä on aiheuttanut joissakin närkästystä.
Britannian prinssi Harry ja amerikkalainen entinen näyttelijä Meghan Markle vihitään iltapäivällä Windsorin linnassa, Pyhän Yrjön kappelissa. Harry on kruununperimysjärjestyksessä kuudentena.
Windsorin pikkukaupunki on täyttynyt hääturisteista. Paikalle odotetaan ainakin 100 000 hääfania. Heitä on saapunut kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. Kaikkein innokkaimmat leiriytyivät Windsoriin jo päiviä sitten.
Helsinkiläinen Outi Honka saapui ennen kello yhtätoista Windsoriin tarkoituksenaan seurata prinssihäitä.
Hongan mukaan tungos on kova, mutta ihmiset ovat hyvällä tuulella. Jo junamatkalla Lontoosta sai jonottaa.
– Häähumua. Tykkään historiasta ja tämä on mukava teemamatka.
Ihmiset ovat juhlavalla mielellä. Monet ovat pukeutuneet teeman mukaisesti. On Englannin lippuja ja pahvikruunuja.
Honka aikoo suunnata mahdollisimman lähelle hääkulkueen reittiä.
– Ei hääparin bongaaminen ole välttämätöntä. Se olisi iso bonus, mutta ei pääasia.
Honka pohtii, että Meghan Marklen myötä brittiläinen monarkia uudistuu.
– Hyvä, ettei kaikkia vanhoja periaatteita tarvitse jatkaa. Olen tyytyväinen, että Suomi on tasavalta mutta pohjoismaisia ja englantilaisia kuninkaallisia voi vähän fanittaa.
Maakuntavaalit on tarkoitus pitää jo lokakuussa, vaikka eduskunta ei ole vielä saanut maakunta- ja sote-lakeja valmiiksi.
Liian lyhyt aika lakien voimaantulon ja vaalipäivän välillä on monesta syystä ongelmallinen, mutta erityisen hankala tilanne on niille ehdokkaille, jotka aikovat osallistua vaaleihin eduskuntapuolueiden ulkopuolelta.
Järvenpää Plus -kansanliikkeen puheenjohtaja Katja Repo on huolissaan siitä, että sitoutumattomien mahdollisuus osallistua maakuntavaaleihin on tehty hyvin vaikeaksi.
– Ei tämä ainakaan edistä yhteiskunnan moniäänisyyttä. Käytännössä vain puolueet tulevat pärjäämään, jolloin meillä muilla ei ole kauheasti vaihtoehtoja, Repo sanoo.
Aika loppuu kesken
Keskeisiä ongelmia on kaksi. Tällä kertaa aikaa on normaalia vähemmän sekä valitsijayhdistyksen perustamiseen että vaalityöhön tarvittavan rahoituksen keräämiseen.
Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvan on kerättävä ensin ehdokkuuteen oikeuttava määrä kannattajakortteja. Oikeusministeriö on ehdottanut maakuntavaaleihin osallistumiseen oikeuttavaksi rajaksi viittäkymmentä kannattajaa, mutta vaadittava lukumäärä varmistuu vasta, kun lakipykälät ovat valmiita.
Mikään ei periaatteessa estä nimien keräämistä jo nyt, mutta oikeusministeriö suosittelee valitsijayhdistyksiä ryhtymään nimien keräystyöhön vasta, kun vaaleja koskevat lait ovat astuneet voimaan.
Toinen ongelma koskee rahoituksen keräämistä. Se haittaa valitsijayhdistysten ehdokkaiden lisäksi monia eduskunnan ulkopuolisia pienpuolueita.
Ennen vaaleja ehdokkailla on tavallisesti mahdollisuus kampanjoida ja kerätä rahaa puoli vuotta ennen vaaleja. Maakuntavaalien kampanja-aika tulee jäämään nykyisellä aikataululla vain neljään kuukauteen, Järvenpää Plus -liikkeen Repo sanoo.
– Kampanja-aika voi alkaa vasta, kun lait tulevat voimaan. Käytännössä se tarkoittaisi heinä-elokuuta, jolloin rahoituksen keräämiseen ei ole mitään mahdollisuuksia.
Suurten puolueiden vaalityön rahoitus ei ole samalla tavalla riippuvainen kampanja-ajasta. Niillä on tavallisesti voimassaolevat rahankeräysluvat, jolloin rahoitusta on mahdollista kerätä myös vaalikauden ulkopuolella.
"Tilanne pienpuolueiden ja eduskuntapuolueiden välillä on vääristynyt"
Liberaalipuolue sai viime kuntavaaleissa ensimmäiset valtuutetut kunnanvaltuustoihin, ja se aikoo osallistua myös maakuntavaaleihin.
Puolueella ei ole voimassaolevaa rahankeräyslupaa, joten myös sen pitää odottaa lakien voimaanastumista ennen kuin rahoituksen kerääminen voidaan aloittaa.
Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen sanoo, että tilanne pienpuolueiden ja eduskuntapuolueiden välillä on vääristynyt.
– Meillä on huolena, että näin pikaisella aikataululla järjestettävissä maakuntavaaleissa demokraattiset periaatteet eivät toteudu. Tämä pätee sekä ehdokasasetteluun että siihen, että äänestäjillä ei ole riittävästi aikaa perehtyä näihin asioihin.
Liberaalipuolue on tehnyt maakuntavaalien aikatauluun liittyvistä ongelmista kantelun oikeuskanslerille. Samasta aiheesta oikeuskanslerinvirastoon on saapunut yhteensä kaksi kantelua, jotka pyritään oikeuskanslerinviraston mukaan ratkaisemaan toukokuun aikana.
– Erityisesti tästä kärsivät sitoutumattomat valitsijayhdistykset. Hallituspuolueilla on myös tietenkin parempaa tietoa lain läpimenosta ja sisällöstä. Eihän se ole millään tavalla oikein, että muutaman kuukauden varoitusajalla voidaan tempaista vaalit, Tiainen sanoo.
Suurilla puolueilla vaalityö on jo täydessä vauhdissa. Keskustan puoluetoimistolta kerrotaan, että ehdokkaita on jo yli tuhat, kun täysi lista tarkoittaisi vajaata 1 800 ehdokasta. SDP:n listoilla ehdokkaita arvioidaan olevan noin 800.
Vaalipäällikkö toivoo vakavaa keskustelua kansalaisten oikeuksista
Oikeusministeriön vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen ymmärtää sitoutumattomien ja pienpuolueiden näkökantoja.
– Tämä poikkeuksellisen tiukka aikataulu, mikä maakuntavaaleissa ilmeisesti on tulossa, niin eihän se ongelmaton ole. Ymmärrän näitä huolia kyllä. Ne liittyvät yleisesti ottaen vaalien osallistumisoikeuksien käytännön toteutumiseen.
Hallitus linjasi viime kesänä, että lakikokonaisuus on tarkoitus saada eduskunnasta läpi toukokuun loppuun mennessä. Aikataulu ei kuitenkaan pidä. Viimeisin tieto valiokunnista on, että sote-lakien käsittely uhkaa venyä heinäkuulle.
Jääskeläisen mukaan teknisiä mahdollisuuksia vaalien nopeampaakin järjestämiseen on, mutta tiukka aikataulu herättää kysymyksen kansalaisten oikeuksien toteutumisesta.
Valitsijayhdistykset tarvitsevat aikaa tarvittavan kannatuksen keräämiseen, puolueiden sisäinen ehdokasasettelu ei tapahdu hetkessä ja äänestäjille pitää tiedottaa, mistä vaaleissa ylipäätään on kyse.
– Toivon, että vakavaa keskustelua käydään siitä, toteutuvatko kansalaisten vaali- ja osallistumisoikeudet, jotka on perustuslaissa säädetty. Toteutuvatko ne käytännössä tällaisella tiukalla aikataululla?
Hallituksen edellisen esityksen mukaan maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää jo presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa. Sote-lakien törmääminen perustuslakiin sotki kuitenkin aikataulut.
Aikataulujen venyminen on saanut myös hallituspuolueiden edustajat pohtimaan maakuntavaalien siirtoa.
Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen on ehdottanut maakuntavaalien siirtoa kevääseen 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhteyteen. Myös kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on toivonut maakuntavaalien lykkäämistä.
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja.
Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun sai Hirokazu Koe-edan ohjaama japanilainen draama Manbiki Kazoku eli Shoplifters. Elokuva oli yksi festivaalin ennakkosuosikeista.
Ohjaaja Hirokazu Kore-Eda.Alberto Pizzoli / AFP
Elokuvajuhlien kakkospalkinto eli Grand Prix -palkinto annettiin Spike Leen ohjaamalle BlacKkKlansmanille. Elokuvassa näyttelee suomalainen Hollywood-uraa luonut näyttelijä Jasper Pääkkönen.
Elokuvajuhlien tuomariston erikoispalkinnon sai Nadine Labakin libanonilainen elokuva Capharnaüm. Elokuva kertoo Beirutin slummissa elävän katupojan selviytymistarinan. Se oli myös yksi juhlien ennakkosuosikeista.
Parhaan ohjaajan palkinto annettiin puolalaiselle Pawel Pawlikowskille elokuvasta Zimna Wojna eli Cold War.
Elokuvajuhlien palkintoraatia johti tänä vuonna näyttelijätär Cate Blanchett. Sen muut jäsenet olivat ohjaajat Ava DuVernay, Denis Villeneuve, Andrei Zvjagintsev ja Robert Guédiguian, näyttelijät Kristen Stewart, Léa Seydoux ja Chang Chen sekä muusikko Khadja Nin.
Tänä vuonna kilpasarjan raadissa oli ensimmäistä kertaa naisenemmistö.
Kotkassa Hovinsaaren voimalaitoksella myöhään lauantai-iltana vuorossa olleiden työntekijöiden seuraan liittyi yllättäen metsäkauris. Kauris oli päässyt portaat alas prosessitilaan, jossa se hortoili putkien seassa.
Voimalaitoksen työntekijät soittivat hätiin pelastuslaitoksen. Päivystävä palomestari Jaakko Hämeenniemi kertoo, että kauriin kiinni ottamiseen käytettiin eläinjarruksi kutsuttua työkalua, jossa on varren päässä silmukka. Lopuksi yksi pelastajista kantoi eläimen ulos.
Kun kauris ulkona laskettiin vapaaksi, se juoksi saman tien pois.
Sama vai eri kauris?
Tiistaina Kotkassa seikkaili metsäkauris Kymenlaakson keskussairaalassa. Hämeenniemi ei ollut tuolloin paikalla eikä osaa sanoa, onko kyseessä sama eläin. Voimalaitoksella vieraillut kauris oli sarvipäinen uros ja vaikutti Hämeenniemestä aikuiselta.
Kymen Sanomien mukaan sairaalassa vieraillut kauris rikkoi ikkunoita ja loukkaantui.
Hämeenniemi on ihmeissään siitä, mikä sai kauriin tai kauriit hakeutumaan sisätiloihin, joissa oli tapahtumahetkellä ihmisiä. Voimalaitokselle tunkeutunut kauris ei hänen mukaansa vaikuttanut kesyltä, eikä hän usko, että sama eläin hakeutuisi pian uudelleen ihmisten rakennuksiin.
– En usko, että kiinni ottaminen oli niin hyvä kokemus, että se haluaa kokea samaa uudestaan, hän toteaa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vanhin poika Donald Jr tapasi elokuussa 2016 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian kruununprinssien edustajan, joka tarjosi edustamiensa tahojen apua Trumpin vaalikampanjassa. Asiasta uutisoi New York TImes lauantaina.
Myös israelilaisen konsulttiyrityksen perustaja Joel Zamel osallistui kokoukseen. Häneen liitetyn yrityksen kerrotaan valmistelleen salaista, miljoonien dollareiden verkkokampanjaa, jonka tarkoitus oli manipuloida äänestäjiä Trumpin hyväksi. Tarkoitukseen olisi artikkelin mukaan käytetty tuhansia sosiaalisen median tilejä.
Kruununprinssien edustajana toimineen libanonilais-amerikkalaisen liikemiehen George Naderin kerrotaan sanoneen Trump nuoremmalle, että kruununprinssit edustamissaan maissa ovat halukkaita auttamaan Donald Trumpia voittamaan presidentinvaalit.
Yhdysvallat on vuodesta 1974 lähtien kieltänyt ulkomaiset avustukset poliittisiin kampanjoihin. Maan kampanjarahoitukseen liittyvä lainsäädäntö myös kieltää ulkomaiden kansalaiset tekemästä yhteistyötä kampanjoiden kanssa. Myös mainosten ostaminen jonkin ehdokkaan puolesta tai ehdokasta vastaan on maassa kielletty ulkomaalaisilta tahoilta.
Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien edustajat eivät ole vastanneet uutistoimisto Reutersin kommentointipyyntöihin aiheesta.
Wall Street Journal -lehti kertoi viime kuussa, että Venäjän mahdollista sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin tutkiva erikoissyyttäjä Robert Mueller on tavannut Zamelin ja Muellerin johtama ryhmä selvittää Zamelin yrityksen yhteyttä George Naderiin.
Zamelin asianajajan uutistoimistolle antaman lausunnon mukaan hänen asiakkaansa "ei tarjonnut mitään Trumpin kampanjalle, ei vastaanottanut mitään Trumpin kampanjalta, ei pyytänyt mitään, eikä häntä pyydetty tekemään mitään."