Suomessa ei ole ollut lähes 60 vuoteen näin lumetonta tähän aikaan vuodesta, kertoo Ilmatieteen laitos. Digitoitu mittaushistoria alkaa vuodesta 1961, eikä sen aikana ole koskaan ollut näin vähän lunta marraskuun puolivälissä.

Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että tänä aamuna lunta mitattiin vain kolmessa paikassa Lapissa: Kittilän Kenttärovassa 5 senttimetriä, Enontekiön Näkkälässä 4 senttiä ja Pellon kirkonkylässä 2 senttiä.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näillä alueilla olisi kauttaaltaan lunta. Nämä ovat ihan yksittäisiä pisteitä. Kyllä siellä maa paistaa läpi, Borgström sanoo.

Hän toteaa, että ei muista koko uransa ajalta tällaista tilannetta, että pysyvä lumipeite antaa odottaa itseään näin kauan koko Suomessa.

Lapissa lumet myöhässä

Ensilumen olisi pitänyt sataa Pohjois-Lappiin jo syys-lokakuun taitteen paikkeilla. Ensilumi tuli kuitenkin Pohjois- ja Keski-Lappiin noin 2–4 viikkoa myöhässä.

Osaan Keski-Suomesta ensilumi tuli sopivasti loka-marraskuun taitteessa. Paikoitellen lunta oli jopa yli 20 senttimetriä.

– Nyt marraskuun alkupuolella on puhaltanut sen verran lauhat lounaistuulet, että se on sulattanut pois lumen. Pysyvää lumipeitettä ei olla vielä saatu, vaikka tähän aikaan vuodesta pysyvää lunta pitäisi jo olla Keski- ja Pohjois-Lapissa. Sieltä se on selvästi myöhästynyt.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan varhaisin ensilumi on tullut Helsingin Kaisaniemeen 28.10.1941, Jyväskylään 11.10.1992 ja Sodankylään 3.10.1978.

Myöhäisin ensilumi puolestaan satoi Helsingin Kaisaniemeen 2.3.2008, Jyväskylään 28.1.1973 ja Sodankylään 15.12.1938.

.

Borgström kertoo, että ennusteiden mukaan sää on kylmenemässä. Sateita ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näköpiirissä. Viikonloppuna Enontekiöön voi tulla useita senttimetrejä lunta.

Päijänteen ranta Korpilahdella Korpijoen suulla on karannut kauaksi ja entinen järven pohja näyttää nyt hiekkarannalta. Kaislikko kahisee kuivalla maalla.

Korpilahtelainen Anne Hyyppä on asunut Päijänteen rannalla 15 vuotta, eikä muista nähneensä järven pintaa yhtä matalalla koskaan aiemmin. Häntä tilanne jo huolestuttaa.

– Meillä on vesiosuuskunta ja nyt vesiputket ovat ihan siinä veden pinnassa, että sitten kun järvi jäätyy, niin varmaan putketkin jäätyy.

Vesiputkien jäätyminen on mahdollista, vahvistaa toimitusjohtaja Matti Virtanen Suolahden ja Sumiaisten vesiosuuskunnasta. Hän toimii toimitusjohtajana myös Liimattalan viemäriosuuskunnassa.

– Meidän vesiosuuskunnissa ei tällaista ongelmaa ole, mutta jos vesiputkia on vedetty rannoille, niin kyllä ne voivat jäätyä. Ne kannattaa tutkia ja tarvittaessa peittää hiekalla.

Keiteleellä vesi on laskenut viime keväästä 80–90 senttimetriä. Mämmen vesihuolto-osuuskunnassa jännitetään vedessä olevien putkien puolesta. Viimeksi vesien ollessa matalalla siellä eristettiin putkia styrokseilla ja eristematoilla.

Kuuman kesän jälkeen sateeton syksy madalsi järvien pintoja erityisesti Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Vähäsateinen pakkassää pitää vedenkorkeudet laskussa tai nykyisellään koko maassa Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta.

– Riippuu vähän järvestä, mutta suurimmissa järvissä vedenpinnat ovat 30–40 senttimetriä tavanomaista alempana. Esimerkiksi Päijänne on 20 senttimetriä alempana kuin tähän aikaan keskimäärin, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tulvakeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että esimerkiksi Kymi- ja Kokemäenjoen vesistöalueilla, Karvianjoen yläosalla eräiden järvien, Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat edelleen jopa poikkeuksellisen alhaalla.

Yleensä vedenpinnan lasku pysähtyy näihin aikoihin vuodesta ja saattaa loppusyksystä noustakin, mutta nyt lasku näyttää yhä jatkuvan.

– Tämän hetkisen, keskimääräisen ennusteen mukaan talven mittaan vedenpinta vielä laskisi noin 15 senttimetriä. Sen mukaan ollaan jo aika alhaalla. Yhden ennusteen mukaan voidaan jopa hipoa ennätyslukemia, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Etelä-Suomessa vesistöjen tilanne on viime aikaisten sateiden vuoksi parantunut hieman. Lapissa ja Itä-Suomessa vesitilanne on koko ajan ollut muuta maata parempi.

Jutun lopussa on lomake, jolla voit lähettää kuvan sekä kertoa, miltä lähivesistösi tilanne näyttää.

Kalat vaarassa, norpilla ei hätää

Loppukesästä Suomen ympäristökeskukseen tuli paljon yhteydenottoja huolestuneilta kesämökkiläisiltä, koska laiturit olivat jääneet kuivalle maalle.

Mutta laitureita huolestuttavampaa on pienissä järvissä kalojen tilanne. Vesien tulovirtaumat ovat nyt järviin pieniä, joten niihin voi tulla happikatoja.

– Joinakin talvina rehevissä ja matalissa järvissä, joissa muutenkin happimäärä käy vähiin talvisin, saattaa kalakuolemia esiintyä, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola.

– Jyväskylän tienoilta mahdollisia ongelmakohteita voisivat olla Tuomiojärvi, Alvajärvi ja Palokkajärvi, joissa on ainakin aikaisemmin ollut happivajetta, jatkaa kalastusbiologi Saku Salonen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta.

Saimaa on suurena järvenä pysynyt vedenkorkeudeltaan pitkään keskimääräistä ylempänä, mutta viimeisen kuukauden aikana myös sen vedenpinta on laskenut 15 senttimetriä keskimääräistä alemmaksi. Ennusteiden mukaan se tulee laskemaan talven aikana edelleen parikymmentä senttimetriä.

– Mutta Saimaan norpilla ei ole hätää. Norpille pahempi on jäiden puute kuin matalat vedet, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Kaivot kuivumassa, vesivoimatuotanto paikoitellen pientä

Suurin ongelma vesien mataluudessa on pohjavesien tilanne. Tilanne on paikka paikoin erittäin huono riippuen pohjavesien esiintymistä, pienissä esiintymissä voivat vedet olla hyvin vähissä. Silloin on suuri riski kaivojen kuivumiselle, ja joillakin seuduilla kaivot ovat jo kuivuneet. Jo elokuussa kerrottiin, että esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjavedet olivat niin alhaalla, että osa yksityisten omistamista kaivoista kuivui.

Jos sateita ei pian tule, niin tilanne näyttää huolestuttavalle.

– Omia kaivoja kannattaisi nyt vilkaista ja ennakoida tulevaa. 15 vuotta sitten kärsittiin samanlaisesta tilanteesta ja silloin jäi maatiloja ilman vettä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, kun kaivoista oli vesi loppu, kertoo Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ylitarkastaja Pekka Kivijakola kertoo, että esimerkiksi Keski-Suomessa Multialla, Kivijärvellä ja Saarijärvellä pohjavesien pinnat voivat olla 80–90 senttimetriä tavanomaista alempana. Pinta saattaa vielä talven aikana laskea.

Vesiliikenteessä ei pitäisi esimerkiksi Saimaalla ja Kallavedellä tulla ongelmia. Mutta Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että vesivoimatuotanto on paikoitellen pientä, koska joet ovat vähävetisiä.

Ensi keväänä huhtikuun puolen välin tienoilla lumien sulettua odotetaan keskimääräisen ennusteen mukaan veden pintojen palautuvan jälleen normaaleiksi.

Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt löydät täältä.

Yrittäjä Paavo Vallas, 25, paistaa lahnasta valmistettua kalajauhelihaa. Ruoka on Särkifoodin toimitusjohtajan parin vuoden tuotekehittelyn tulos. Idea syntyi yrittäjyyskurssilla Aalto-yliopistossa, kun opiskelijoilta kysyttiin liikeideoita.

– Tuli mieleen Suomen särkikalaongelma. Särkiä on äärimmäisen paljon ja niitä jopa hoitokalastetaan pois ja sitten vaikka kompostoidaan. Tämä tuntui järjettömältä. Ajattelin, että on pakko löytää fiksumpiakin tapoja ja samalla siitä voi tulla liiketoimintaa.

Diplomi-insinööriopiskelijoiden ryhmä paneutui kurssilla särkien hyödyntämiseen. Opiskelijat pohtivat muun muassa entistä automatisoidumpaa kalan perkaamisesta. Edullisempi perkaus mahdollistaisi tuontitonnikalan korvaamisen särjellä esimerkiksi pikaruokapaikoissa.

Opiskelijoiden idea voitti Sitran Ravinnekierto Challenge -kisan vuonna 2016. Palkintorahaa tuli 10 000 euroa. Samalla syntyi Särkifood-yritys ja Vallaksen tie yrittäjäksi alkoi.

– Ideoita oli paljon, mitä särjestä voisi tehdä. Käytiin noin kymmenen liiketoimintasuunnitelmaa läpi. Olin muun muassa kaksi viikkoa yliopiston laboratoriossa keittelemässä lahnojen ja särkien uimarakkoja ja eristämässä niistä gelatiinia. Liiketoiminnan kehittäminen tästä prosessista oli kuitenkin liian haastavaa.

Parin vuoden aikana Vallas testautti ja kehitti reseptejä. Särkikala lahnasta valmistettu kalajauheliha valikoitui tuotteeksi viimeistään, kun kalanjalostamo Uusikaarlepyystä innostui yhteistyöstä.

– Alihankkijoiden käyttö on tässä vaiheessa järkevämpää kuin investoiminen omaan laitokseen ja laitteisiin.

Toimitusjohtajan työsarkana on pitää yhteyttä kalastajiin, markkinoida tuotteita ja huolehtia tilauksista. Hän on toistaiseksi yrityksensä ainoa työntekijä.

Vajaasti hyödynnetty kala kaipaa investointeja

Suomessa on tällä hetkellä muutamia isompia elintarvikeyrityksiä, jotka tekevät esimerkiksi särkisäilykkeitä tai lahnasta kalamassaa muun muassa suurtalouskeittiöiden tarpeisiin.

Yritysten omien hankintakanavien lisäksi järvien rehevöitymistä hillitsevät hoitokalastajat tuottavat lisää raaka-ainetta elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna Lahdessa hoitokalastuksista nousi särkikalaa jalostajille noin 60 000 kiloa.

Särkikalaa on Suomen järvissä kuitenkin yhä runsaasti, mutta investointihaluisia kalanjalostajia kaivataan lisää.

– Tarvitaan yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida massauskoneisiin ja tiloihin, jolloin siitä saadaan kannattavaa kaupallista toimintaa. Pieniä määriä perkaa kuka tahansa, mutta kun puhutaan tuhansista kiloista, niin se vaatii koneellista käsittelyä, Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen sanoo.

Ruokolainen uskoo, että kun tuotantoketjun eri osat saadaan kuntoon, niin uusia toimijoitakin alkaa tulla alalle.

– Osassa Itä- ja Keski-Suomea sekä Kainussa särki on muikun jälkeen toiseksi tärkein kaupallinen kalalaji. En puhu roskakalasta, vaan vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista.

Särkien kalastus parantaa myös vesistön tilaa, sillä jokaisen kalan mukana tulee ravinteita kuten fosforia pois järvestä.

Kalajauheliha ei kilpaile ruokahifistelijöiden makuhermoista

Ympäristöhallintaa opiskellut diplomi-insinööri ja Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas haluaa yhdistää bisneksen ja maailman parantamisen.

– Koen, että yrittäjyys on paras ja konkreettisin tapa vaikuttaa maailmaan. Haluan parantaa ympäristöä ja tuoda työpaikkoja Suomeen.

Turussa asuva toimitusjohtaja haluaa tuotteellaan haastaa jauhelihan ja broilerisuikaleet suomalaisten ruokapöydissä.

– Kalajauhelihasta tehtiin arkiruoka, jota lapsiperheet voisivat käyttää viikottain. Näin päästään suuriin määriin kalojen käytössä ja saavutetaan maksimaalinen ympäristöhyöty. Tämä on myös kotimaiseen kalaan pohjautuva vaihtoehto kalapuikoille.

Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty. Paavo Vallas

Yritys pystyy tällä hetkellä tuottamaan noin 25 000 kiloa tuotetta markkinoille. Vallaksen tulevaisuuden visio on, että yritys hyödyntäisi miljoona kiloa särkikaloja vuodessa.

Pakasteena myytävää kalajauhelihaa markkinoidaan kotimaisen nettikaupan kautta. Vallas on käynyt keskusteluja myös suurten kotimaisten kauppaketjujen kanssa.

– Neuvottelut ovat käynnissä, mutta se on aika pitkä prosessi näiden isojen toimijoiden kanssa. Esimerkiksi hinnasta riittää keskusteltavaa.

Nuori yrittäjä ei halunnut perheyrityksen valmista pakettia

Hollolalaislähtöinen Paavo Vallas aikoo edetä yrityksensä kanssa maltillisesti, eikä suunnittele suuria investointeja, vaan luottaa alihankkijoihin kalankäsittelyssä.

– En usko, että Suomessa on henkilöä tai tahoa, joka haluaisi antaa minulle esimerkiksi kolme miljoonaa euroa, joten näillä on nyt mentävä.

Nuori yrittäjä on saanut henkistä tukea ja kannustusta isältään, joka pyörittää merikonttikuljetuksiin erikoistunutta logistiikkayritystä.

– Särki-ideani oli yllätys isälleni, mutta ei se vaatinut kuin yhden tarkemman keskustelun isän kanssa, niin kyllä hän heti ymmärsi.

Isänsä yritykseen Vallas ei haikaile töihin.

– Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty.

Paavo Vallaksen yrittäjän tarinasta myös Yle Areenassa.

Lue myös:

Roskakala kelpaa nyt koululaisillekin: Katso laskurista, kuinka monta särkeä tarvitaan ruokkimaan sinun koulusi

Kaverukset ryhtyivät syömään järveä tyhjäksi roskakalasta – "Katiskoja viedään niin paljon kuin on tarve"

Näitä kaloja pidettiin ennen herkkuna, mutta nyt ne kelpaavat vain harvalle – testaa, tunnetko järvien "roskakalat"

Laihialla tapahtui sunnuntai-iltana yhteentörmäys, jossa oli osallisena henkilöauto ja neljä hevosta. Henkilöautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat. Kolme hevosta kuoli heti ja neljäs jouduttiin lopettamaan onnettomuuspaikalle.

– Hevoset ovat karanneet aitauksesta vielä tuntemattomasta syystä. Sähköaita oli ehjä ja portti kiinni. Henkilöautossa oli kolme ihmistä, joista kuljettaja sai vakavimmat vammat. Hengenvaaraa heistä kenelläkään ei pitäisi olla, tutkinnanjohtaja rikoskomisario John Forslund Pohjanmaan poliisista sanoo.

Poliisi jatkaa hevosten karkumatkan aiheuttajan selvittämistä. Forslund epäilee, että hevoset ovat hypänneet aitauksen yli.

– Voi olla mahdoton tehtävä selvittää, miksi ja miten hevoset ovat aitauksesta pois päässeet. Joku syy siihen varmasti on ja sitä me nyt selvitämme, Forslund sanoo.

Säikähtänyt hevoslauma on vaikeasti pidäteltävä

Kurikassa ravitallia pitävä Kari Lehtonen sanoo, että säikähtänyttä hevoslaumaa ei tukevakaan aitaus pidättele.

– Jos paniikki iskee hevoslaumaan, se tulee läpi vaikka mistä. Hevonen voi säikähtää vaikka hirveä, eikä sitä sitten paljon sähköaita pidättele. Eivät ne sitä sähköä enää huomaa, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan hevonen on pakoeläin ja pakoreaktion voi aiheuttaa vaikka aitauksen lähelle tullut villieläin.

– Jos hirvi tulee aitauksen lähelle ja hevoset eivät ole tottuneet, hirven haju voi säikäyttää hevoset. Meidänkin hevoset ovat usein hirviä säikkyneet.

Aitauksestaan karkuun päässeen ja tielle päätyneen hevoslauman käytöstä voi olla vaikea ennakoida.

– Hirvi yrittää yleensä päästä pois tieltä, jos se sinne pääsee. Laumassa olevat hevoset taas eivät oikein tiedä mihin ne tieltä menisivät, jos ne sinne päätyvät. Ne eivät ymmärrä mennä ojan yli, koska niillä harvemmin ojien yli ratsastetaan tai ajetaan, Lehtonen sanoo.

Yhdysvalloissa oikeuden tuomari on keskeyttänyt presidentti Donald Trumpin antaman, siirtolaisten turvapaikkahakemuksia Meksikon vastaisella rajalla rajoittavan määräyksen täytäntöönpanon .

Trump antoi marraskuun alussa määräyksen, joka vei Yhdysvaltojen etelärajan luvatta ylittäviltä siirtolaisilta mahdollisuuden hakea turvapaikkaa.

Sanfranciscolainen oikeuden tuomari Jon Tigar päätti jäädyttää määräyksen täytäntöönpanon tilapäisesti sen jälkeen kun hän oli maanantaina kuullut määräystä vastustavien järjestöjen perusteluja.

Määräyksen mukaan Meksikon-vastaisen rajan ylittävät voivat hakea Yhdysvalloista turvapaikkaa vain, jos he saapuvat maahan virallisten rajanylityspaikkojen kautta.

Yhdysvaltalainen American Civil Liberties Union -kansalaisjärjestö nosti välittömästi oikeuskanteen Trumpin määräystä vastaan. Järjestön mukaan määräys oli Yhdysvaltain lakien vastainen.

Trump yritti päätöksellä hillitä Meksikon halki kulkeneen ja Yhdysvaltoihin pyrkivän väliamerikkalaisten siirtolaisten karavaanin etenemistä.

Syksyllä valmistuvista ylioppilaista laudatur-menestyjäksi kruunataan seitsemän laudaturin ja yhden eximian opiskelija, kerrotaan Ylioppilastutkintolautakunnasta. Tulos kirjoitettiin Turussa Kerttulin lukiossa.

Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan syksyllä tutkintonsa valmiiksi saavia opiskelijoita on noin 3 500.

Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaari Alex Hellsten kertoo, että syksyllä valmistuvien määrä on yleensä pienempi, sillä useat opiskelijat tähtäävät valmistumaan keväällä.

– Seitsemän laudaturia on erittäin hyvä siihen nähden, että on syksy, kertoo Hellsten.

Seitsemän laudaturin kirjoittaja oli tänä syksynä ainoa laatuaan, mutta kokonaistuloksessa se riitti vasta kolmanneksi parhaalle sijalle.

Paras kokonaistulos saavutettiin Tikkurilan lukiossa, jossa opiskelija kirjoitti kuusi laudaturia, kaksi eximiaa ja yhden magnan.

Hallituksen ja opposition johtajat kinastelevat harva se päivä eduskunnan suuressa salissa, mutta muuten yhteistapaamiset ovat harvinaisia.

Tänään tiistaina aamupäivällä kaikkien eduskuntapuolueiden johto kuitenkin kokoontuu pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan.

Yhteisen kokoontumisen sai aikaan viime kuun alussa julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n rätinki. Se hätkähdytti niin, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi samana päivänä kutsuvansa pyöreän pöydän äärelle kaikki eduskuntapuolueet.

IPCC:n mukaan ilmaston globaali lämpeneminen pitäisi rajoittaa puoleentoista asteeseen aiemman tavoitteeksi asetetun kahden asteen sijasta.

Kesärannasta ei ole luvassa virallista loppulausuntoa, mutta tarkoituksena on järjestää samasta aiheesta toinen keskustelukierros mahdollisesti joulukuussa.

Nuorilta terveiset

Nyt kun koolla on Suomen päätöksentekijöiden kovin ydin, Yle kysyi puolueiden nuorisojärjestöiltä, minkälainen linjaus emopuolueiden johdon olisi vähintään saatava aikaan tuossa keskustelussa.

Vihreät Nuoret haluaa, että kokouksessa löydetään uusi suunta ruoantuotantoon. Puheenjohtaja Sameli Sivonen vaatii luopumista eläintuotannon tuista.

– Tuet pitävät veronmaksajien rahalla lihan hintaa keinotekoisesti matalampana kuin kasvisvaihtoehtojen.

Tämän lisäksi hän vaatii, että käyttöön otetaan kaikkiin eläintuotteisiin kohdistuva lihavero.

Hakkuiden kasvattamiselle järjestön kaksi tasaveroista puheenjohtajaa sanovat ei.

Puheenjohtaja Iiris Suomela vaatii hiilinielujen kasvattamista, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää puoleentoista asteeseen.

– Suomen nykyinen hallitus toimii juuri päinvastoin: metsähakkuita halutaan kasvattaa niin, että hakkuut tekevät tyhjäksi kaikki muut ilmastotoimet.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii Suomesta hiilineutraalia selvästi nykyisiä suunnitelmia nopeammin.

Hiilineutraali Suomi tuottaisi hiilipäästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mukaan Suomen pitäisi olla vuonna 2035 hiilineutraali. Hallituksen nykyinen tavoite on kymmenen vuotta myöhemmin.

– Tapaamisen ehdoton minimitavoite pitää olla yhteinen linjaus siitä, että Suomesta tulee vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali sekä se, että puolueet sitoutuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suosituksiin, Demarinuorten Näkkäläjärvi sanoo.

Myös Kokoomusnuoret vaatii, että IPCC:n laskelmat otetaan todesta.

– Puoluejohtajien tulee antaa selkeä sitoumus siitä, että Suomi tekee omalta osaltaan kaiken tarvittavan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, vaatii Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos.

Vuornoksen mukaan se tarkoittaa muun muassa hiiliveron käyttöönottoa. Muutenkin Kokoomusnuoret uskovat että ilmastokysymyksiin tätyy tarttua talouden ohjauskeinoin.

– Markkinatalous toimii vain, jos negatiivisista ulkoisvaikutuksista, joita ilmastopäästöt selkeästi ovat, maksetaan oikea hinta.

Keskustanuoret haluaa, että kokouksessa nostetaan pöydälle liikenteen päästöt, metsähakkuut ja turve. Pääministeripuolueen nuoret haluavat bensasta ja dieselistä eroon uusiutuvien polttoaineiden jakeluverkostoa kohentamalla.

Varapuheenjohtaja Janne Kallungin mukaan metsien hakkuita ei täydy rajoittaa, mutta sen sijaan vapaaehtoita suojelua pitäisi lisätä kasvattamalla suojeluohjelman rahoitusta.

Turpeesta on päästävä eroon.

– Turpeen poltto on myös asia, johon tulisi puuttua. Sen käyttö energiaksi tulisi kieltää samassa aikataulussa kivihiilen kanssa

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan haluaa pääministerin keskustelusta konkretiaa, “ei vain julistuksia ja parin puun istuttamista”.

Myös hänen mielestään tavoitetta hiilineutraaliudesta pitää kiristää ja siihen pitäisi päästä “viimeistään 2030-luvun puoliväliin mennessä”.

– Hiilineutraaliutta kohti meneminen tarkoittaa kivihiilestä ja turpeesta luopumista, päästötöntä liikennettä tulevaisuudessa sekä ympäristölle haitallisista tuista luopumista.

Zidan ohjaisi Suomea oikeaan suuntaan yritystukiremontilla.

– Tarvitaan yritystukien rakenteellista uudistamista siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat talouden ekologista rakennemuutosta.

Perussuomalaiset Nuoret on eri linjoilla. Puheenjohtaja Samuli Voutila asettaa työllisyyden ympäristön edelle.

– Suomen ei pidä hyväksyä ympäristölainsäädäntöä, rajoituksia tai muita vastaavia toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi suomalaiseen työllisyyteen.

Ympäristölainsäädännössä pitää keskittyä esimerkiksi öljyriippuvuudesta irtautumiseen kotimaisten energialähteiden avulla “riippumatta siitä, katsotaanko ihmisen toimilla olevan vaikutuksia ilmastoon”.

Voutila epäilee myös Suomen merkitystä ilmastoon.

– Vaikka lopettaisimme päästömme heti, ei se vaikuttaisi käytännössä ollenkaan ilmastonmuutokseen.

Siniset Nuoret haluaa että puheenjohtajien tapaamisessa kiinnitetään huomio autokantaan ja ydinvoimaan.

Liikenteen päästöjä Sinisten Nuorten puheenjohtaja Tiina Ahva vähentäisi autokantaa uudistamalla.

– Ainakin vanhojen autojen romutuspalkkiosta tulee tehdä pysyvä ja autovero tulee poistaa kokonaan.

Energiatuotannon hiilipäästöjä Ahva leikkaisi ydinvoimaa lisäämällä.

– Ydinvoiman lisääminen tulee aloittaa kotimaisesti toteuttaen heti ensi hallituskauden aluksi, ja lisäksi selvittää pienydinvoimaloiden mahdollisuudet kaupunkien energiantuotannossa.

KD Nuoret kiristäisi Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta. Puheenjohtaja Aleksi Sarasmaan mukaan siihen pitäisi päästä viimeistään vuonna 2035.

– Saastuttavimpia energiapolttoaineita tulee alkaa verottaa nykyistä ankarammin. Ydinvoiman osuutta energiantuotannossa on kasvatettava, Sarasmaa listaa.

Tämän lisäksi muun muassa hiilidioksidin talteenottotekniikkaa pitäisi kehittää ja päästöoikeuksia markkinoilla vähentää.

Rkp-nuoret on ensinnäkin tyytyväinen että pääministeri järjestää ilmastoaiheisen keskustelutilaisuuden ja toivoo että niitä myös jatketaan. Puheenjohtaja Christoffer Ingo haluaa, että ilmastopolitiikassa siirryttäisiin “strategioista konkreettisiin tekoihin”.

– Toivomme että puolueet löytäisivät yhteisymmärryksen biopolttoaineiden käytön lisäämisestä, Ingo sanoo.

Hän pitää fossiilisia polttoaineita Suomen suurimpina ilmastohaasteina. Lisäksi Itämeren rehevöitymistä pitäisi estää tukemalla maatalouden uudistuksia ja esimerkiksi lisäämällä kipsin käyttöä pelloilla.

– Vihreää verotusta on kiristettävä tavalla, joka edistää ympäristöystävällistä kulutusta ja jossa saastuttajat maksavat enemmän.

Rakennusteollisuuden rakentamiskehittämisen johtajan Jukka Pekkasen mukaan jokainen sisäkaton romahtaminen on iso ongelma, eikä niin saisi käydä. Viimeksi tiistain vastaisena yönä Loviisassa koulun ruokalan sisäkatto romahti, ja tätä ennen samankaltaisia tapauksia on ollut lyhyen ajan sisään Kirkkonummella ja Helsingissä.

Sitä, miksi katot ovat romahtaneet tai olleet romahtamaisillaan juuri nyt, ei Pekkanen osaa selittää. Hänen mukaansa sisäkattojen romahtamiseen on yleisellä tasolla kolme vaihtoehtoa. Ensiksi syynä voi olla suunnitteluvirhe, eli rakenteet eivät ole riittävän kestäviä, sanoo Pekkanen.

– Toinen ja todennäköisempi syy on työvirhe, eli ei ole noudatettu suunnitelmia. Kolmas syy on, että kattoa kuormitetaan ripustamalla sinne jotakin raskasta, joka vetää sitä alaspäin. Sen pohjalta, mitä olen katsonut uutisointia, niin kaikki näyttäisivät työvirheiltä, Pekkanen pohtii.

Pekkanen korostaa tutustuneensa tapauksiin vain uutisten pohjalta. Hän muistelee, että vastaavanlaisia tapauksia selviteltiin viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

– Sisäkattojen kiinnittämisen pitäisi olla ihan yksinkertainen asia, ja on hämmästyttävää, että tällaisia virheitä saadaan aikaan.

Pekkanen toivoo, että seuraavaksi jokin puolueeton taho selvittäisi, mistä sisäkattojen romahdukset johtuivat. Sen jälkeen pitäisi antaa selkeät ohjeet, kuinka toimia, ja jokaisen rakentajan olisi entistä enemmän kiinnitettävä huomiota laadunvalvontaan.

– Toki jokaisen tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan on varmistettava, ettei näin käy uudestaan.

Professori: "Eriste on tuonut katon alas"

Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Arto Saari arvioi Loviisan kouluruokalan kattoromahdusta Ylelle uutiskuvien perusteella.

Saaren mukaan kattoromahduksen syyksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: katto on romahtanut joko eristeenä käytetyn puhallusvillan painosta tai huonon kiinnityksen takia. Näistä todennäköisempänä syynä hän pitää puhallusvillan painoa.

– Kuvien perusteella näyttää siltä, että eriste on tuonut katon alas.

Saari sanoo, että pelkästään kuvien perusteella ei voi vielä päätellä, että puhallusvillamassa olisi esimerkiksi kastunut ja painanut sen takia alakaton pois sijoiltaan.

Saari sanoo, että Loviisassa olisi nyt syytä selvittää huolella, mikä johti katon romahdukseen.

– Onko suunnittelussa tai toteutuksessa tapahtunut virheitä? On tärkeää myös selvittää, ettei kyse ole systemaattisesta virheestä, Saari sanoo.

OTKES harkitsee tutkinnan aloittamista

Onnettomuustutkintakeskuksessa (OTKES) harkitaan parhaillaan, otetaanko Loviisan kouluruokalan sisäkaton romahtaminen tutkittavaksi. Johtava tutkija Kai Valonen kertoo, että tutkinnan aloittamista pohdittiin jo Helsingin Oulunkylän tapauksen yhteydessä.

Tutkintaa ei aloitettu, koska selvisi, että kyseessä on moneen kertaan aiemmin esiinnostettu ja tutkittu ongelma. Helsingin Oulunkylän koulun tapauksessa kattorakenne oli kiinnitetty ruuvien sijaan nauloilla.

– Se, että koulussa tapahtuu tällaista, lisää mielestäni ongelman suuruutta. Järkyttää oppilaita ja aiheuttaa pelkoa, sanoo Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Valosen mukaan sisäkattojen romahtaminen voidaan estää tulevaisuudessa vain tarkastamalla rakennuksia järjestelmällisesti. Jokaisessa kunnassa kannattaisi hänen mukaansa miettiä, mitkä ovat paikkakunnalla riskirakennuksia ja mitä tarkastuksia niille kannattaisi tehdä.

– Se, että puhutaan rakentamisen valvonnasta, auttaa siihen, että enää ei tällaisia uusia [rakennuksia] tehdä. Nyt ongelma on se, että meillä on olemassaolevia rakennuksia, joissa on vikaa. Niihin ei auta muu kuin tarkastaminen.

Henri Heinosen aamu on alkanut aikaisin. Mies on loikannut sängystään rattiin jo viideksi, ja päivä venyy iltaviiteen tai -kuuteen. Tavallinen arkipäivä siis kuljetusyrittäjälle.

Tämä ei Heinosta haittaa, sillä rekan nuppi on hänelle kuin toinen koti.

Marraskuun keli on harmaa, ja vielä aamukymmeneltäkin lumeton maasto tuntuu imevän kaiken valon itseensä. Heinonen on ehtinyt jo aamutuimaan hakea puukuorman Multialta. Edessä on päivän ensimmäinen kierros Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle.

Biotuotetehdas käynnistettiin elokuussa 2017. Vuotta myöhemmin se valmistaa täydellä teholla havu- ja koivusellua sekä muita biotuotteita kuten mäntyöljyä, bioenergiaa, rikkihappoa ja biopellettejä. Tehdas käyttää vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Se tarkoittaa, että päivässä 240 puulastissa olevaa rekkaa pörhältää tehtaan porteista sisään. Viikossa puukuormassa olevia rekkoja ajaa alueelle 1680. Vuodessa 87 600. Lisäksi tehdasalueelle saapuu päivittäin 70 junavaunullista puutavaraa.

Sellainen määrä liikennettä ja puutavaraa vaatii tarkkoja logistisia suunnitelmia. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen kertoo, että tehdasalueen sisällä ruuhkat vältetään kahdella eri raskaan liikenteen reitillä. Puutavara-autot tulevat ja lähtevät omaa reittiään. Toinen reitti on varattu kemikaali- ja tuotekuljetuksille.

Lisäksi puukuormien kuljettajat käyttävät purkuaikasovellusta, jonka myötä puuvirta saapuu tehtaalle tasaisesti. Sovelluksessa kuljettaja varaa itselleen ajankohdan, jolloin hän saapuu puukuorman kanssa tehdasalueelle. Sovellus näyttää, mitkä saapumisajankohdat on jo varattu.

Tavallisesti Henri Heinonen suunnittelee ajonsa jo edellisenä päivänä. Työpäivänsä aikana hän ajaa puulastissa tehtaan porteista sisään kolmesti. Ajamisen lisäksi työpäivään kuuluu muun muassa kaluston kunnossapitoa, kuormien lastausta sekä purkua.

Vaikka tehdasalueelle pikaisen laskutoimituksen perusteella ajaa puukuormassa oleva rekka keskimäärin joka kuudes minuutti, ei ruuhkaa ole maanantaiaamupäivänä nimeksikään. Kaksi raskaan liikenteen väylää ja purkuaikasovellus näyttävät tepsivän.

Jonotusväylät ammottavat tänään tyhjyyttään, mutta Heinosen mukaan niille on kuitenkin ollut käyttöä. kuorman purkupisteelle otetaan vain tietty määrä autoja.

Liikenteen määrän huomaa parhaiten, kun asettuu hetkeksi Äänekosken keskustan tuntumaan. Iso auto toisensa perään kiemurtelee liikenneympyrän läpi ja suuntaa kohti tehtaan portteja.

Tehtaanjohtaja Poikolainen kertoo, että puutavararekkojen lisäksi teillä painelee päivittäin noin 20–30 rekkaa sellulastissa ja sen päälle vielä kemikaalikuljetukset. Äänekosken keskustan läpi jylisee raskas kulkuneuvo keskimäärin parin minuutin välein, kun huomioon otetaan alueelle ajavat ja sieltä poistuvat rekat.

– Kyllähän se Äänekosken kylää ruuhkauttaa, kun liikenne kulkee sitä kautta. Siinä pyritään varovaisuuteen, tuumaa kuljetusyrittäjä Heinonen.

Lisääntyneen raskaan liikenteen myötä Äänekosken ja lähiseutujen liikenneturvallisuus on herättänyt paljon keskustelua. Toistaiseksi onnettomuuksilta on vältytty. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistuttaa, että toisaalta Äänekoskella on jo totuttu liikenteeseen, sillä pitäjässä on ollut teollisuutta jo parisataa vuotta.

– On rekat ajaneet ennenkin, eikä biotuotetehdas ole häiritsevästi lisännyt liikennettä. Pelko oli pahemmasta. Katuverkkomme on edelleen rauhallinen verratunna esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiehen tai Jyväskylän Rantaraittiin, Tuononen havainnollistaa.

Tehtaalla liikenneturvallisuuteen liittyvä huoli on otettu vakavissaan. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen kertoo, että Metsä Group järjesti syksyllä liikenneturvallisuuskampanjan, johon osallistui seudun kahdeksan alakoulua.

– Edustajamme kävivät kouluissa kertomassa liikenteestä, liikkumisesta ja siitä, miten raskaan liikenteen autoja kohdataan turvallisesti liikenteessä, Poikolainen kertoo.

Kampanjointi ei ole pahitteeksi, sillä syksyllä jalankulkija häviää helposti vesisateeseen ja pimeään. Vasta korkealta rekan nupista käsin voi todella hoksata, mitä kuljettaja näkee ja mitä häneltä jää näkemättä. Pahimmat kuolleet kulmat ovat suoraan edessä ja vänkärin puolella.

– Kaikki tilanteet on ennakoitava, tuumaa Heinonen mallatessaan isoa autoaan kohti tehdasvaakaa.

Vaa'an näytämää lukemaa on maallikkona vaikea käsittää. 75 040 kilogrammaa. Sellaisia massoja Äänekosken keskustan teillä ajelee päivittäin.

Kaupunginjohtaja Tuononen toteaa, että tiet tulevat kärsimään. Jatkossa tieverkkoa joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein.

Kaupungin ja tehtaan välejä Tuononen kuvaa suoriksi ja mutkattomiksi. Viimeisimmäksi yhteyttä on pidetty tehtaalta kaupunkiin kantautuvan puusälän vuoksi.

– Sieltä luvattiin puhdistaa rekkoja. Nyt puusälän määrä keskustassa on vähentynyt, Tuononen kertoo tyytyväisenä.

Tehdasalueen sisäpuolella kuljetusyrittäjä Henri Heinonen suuntaa kohti purkualuetta. Sinne ei ulkopuolisilla ole asiaa turvallisuussyistä. Metsä Groupin kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi osoittelee purkualueen suuntaan ja kertoo samalla, mitä siellä tapahtuu.

Materiaalikone nostelee rivakasti puutavaraa kyydistä pinoihin. Nyt Heinosen auto on pesupaikalla. Tuolla puusta tehdään haketta. Juuri äsken tuosta lähti juna maailmalle.

Pian Heinosen Sisu kaartaa takaisin. Käväisy vaa'alla osoittaa, että rekka painaa 48 tonnia vähemmän kuin vielä varttitunti sitten.

Mies on ajanut rekkaa miltei viisitoista vuotta. Hienonen astui yrittäjän saappaisiin vain vuoden kokemuksella, kun isä sairastui.

Ja niin sitä mentiin, suoraan syvään päähän?

– Niin se taisi olla, Heinonen sanoo ja kääntää rattia rauhallisesti.

Seuraavaksi mies Sisuineen suuntaa kohti Pylkönmäkeä. On jo korkea aika lähteä ajamaan päivän toista kuormaa.

Eduskunnassa käydään tänään vääntöä siitä, millaisin keinoin suomalaisia patistellaan liikkumaan ja miten valtion tulisi tukea huippu-urheilua.

Kello 14 alkavassa lähetekeskustelussa on puitavana valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko. Yle näyttää keskustelun suorana Yle Areenassa.

Liikuntapoliittinen selonteko on Suomen historian ensimmäinen. Siinä muun muassa linjataan liikunnan lisäämistä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkojen rakentamista ja huippu-urheilua 2020-luvulla.

Tavoitteena on lisätä ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Selonteon mukaan liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, joka tulee maksamaan vuositasolla yli kolme miljardia euroa.

Selonteossa esitellään toimia lisätä liikuntaa esimerkiksi perusopetuksessa, työelämässä ja vanhusten palveluissa.

Selonteossa kiinnitetään huomiota siis myös huippu-urheiluun. Sen mukaan valtion rahoitusta huippu-urheilulle tulee lisätä 2020-luvulla ja suunnata erityisesti nuoriin.

Kokosimme selonteosta viisi esimerkkiä siitä, miten hallituksen mielestä liikuntaa voitaisiin lisätä tavallisten suomalaisten arjessa.

Luomalla Yle-tunnukset voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Millä keinoilla sinä lisäisit suomalaisten liikkumista?

1) Koululiikunnan määrää tulisi lisätä

Selonteon mukaan liikunnan määrä peruskoulussa on Suomessa riittämätön ja liikuntatunteja selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa.

Suomessa tulisi selonteon mukaan lisätä 2020-luvulla asteittain liikunnan määrää peruskoulussa.

Vuosikustannus yhden viikkotunnin lisäyksestä olisi noin 2,5 miljoonaa euroa luokka-astetta kohden.

Myös liikkumista välitunneilla halutaan parantaa ja koulupäivän jälkeistä harrastus- ja kerhotoimintaa lisätä.

Kuntien käyttöön on myös kehitteillä harrastuspassi. Sen avulla kunnat voisivat tarjota erityisesti peruskoululaisille harrastusmahdollisuuksia.

2) Varusmiesten kuntoon kohennusta

Selonteossa harmitellaan sitä, että monen asevelvollisen varusmiespalvelus jää kesken fyysisten tai henkisten ongelmien takia.

Selonteossa halutaan vaikuttaa varusmiesten kuntoon jo ennen palvelukseen astumista.

Selonteossa ehdotetaan noin 30 kuntaa kattavan kokeilun aloittamista. Kunnat tarjoaisivat ilmaiseksi ja valtion tuella kolmen kuukauden ohjatun liikunnan ennen palvelukseen astumista.

Jos kokeilu osoittautuisi toimivaksi, se voitaisiin laajentaa kaikkiin kuntiin.

3) Vanhuksille liikuntatuokioita

Selonteon mukaan liikunnan tulee olla osa niin vanhusten koti- kuin laitospalveluita. Erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää huonokuntoisiin vanhuksiin, jotka asuvat kotonaan ilman säännöllisiä palveluita.

Selonteossa ehdotetaan muun muassa muutaman vuoden kestävää kokeilua, jossa osassa kuntia liikuntaneuvoja kiertäisi kotipalveluun kuuluvien vanhusten luona pitämässä liikuntatuokioita.

Hintalappu 20 neuvojan palkkaamisesta olisi noin miljoona euroa vuodessa.

4) Liikuntapaikkojen rakentamiseen lisää tukea

Liikuntapaikkarakentamisen tuen osuutta valtion liikuntapolitiikassa tulisi selonteon mukaan lisätä 2020-luvulla.

Lisätuen tarpeeksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa.

Osana selontekoa tehtiin verkkokysely, jossa liikuntavaikuttajat pitivät liikuntapaikkojen rakentamista valtion tärkeimpänä liikuntapoliittisena tekona.

Kuntien pitää rakentaa, peruskorjata ja pitää yllä monipuolisia liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen tulee sijaita riittävän lähellä asuinalueita ja kouluja.

Liikuntapaikkojen käyttöastetta on nostettava.

Kuntien tulisi myös laatia selvitys kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Siinä pitäisi huomioida myös kävely- ja pyörätieverkosto ja luonnossa liikkuminen.

5) Liikuntaneuvonta osaksi työterveyshuoltoa

Selonteossa huomautetaan, että esimerkiksi liikuntasetelijärjestelmä on tavoittanut pääosin ne, jotka liikkuvat jo muutenkin.

Tutkimustiedon perusteella liikkumattomuutta voidaan vähentää pääosin elämäntapaohjauksella ja liikuntaneuvonnalla. Selonteossa katsotaan, että ne pitää saada kiinteäksi osaksi työterveyhuoltoa.

Konkreettisena toimena selonteossa mainitaan työmatkaliikunta, joka vaatii asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat ja pyörien säilytystilat.

Työnantajien käyttöön tulee kehittää uusia muotoja työntekijöiden liikuntaharrastuksen edistämiseen.

Lisää aiheesta:

Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko julki – valtion osuutta huippu-urheilun tukemisesta halutaan kasvattaa

Tanskalaisen Huuto syvyydestä -draamasarjan pääosan esittäjä Lars Mikkelsen on voittanut parhaan näyttelijäntyön kansainvälisen Emmy-palkinnon, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Tv-alan tärkeimmät kansainväliset palkinnot jaettiin Emmy-gaalassa tiistain vastaisena yönä New Yorkissa.

Mikkelsen, 54, esittää tanskalaisen pappissuvun vaiheita kuvaavassa sarjassa suvun patriarkkaa Johannesta. Päähenkilö on tyrannimainen jyrkkä isä, joka kamppailee perheensä, lähipiirinsä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

– Tämä on täysin surrealistista. Olemme olleet Tanskassa tv-draaman etujoukkoa vuosien ajan. Tämä palkinto vahvistaa, että meihin voi yhä luottaa. Olen niin onnellinen, Mikkelsen sanoi.

Sarjan toinen tuotantokausi pyörii parhaillaan Ylellä. Sarjaa voi seurata Yle Areenassa ja keskiviikkoisin TV1:ssä.

Palkintogaalassa jaettiin kaikkiaan 11 palkintoa. Gaalassa palkittiin myös useita muita eurooppalaisia sarjoja.

Parhaaksi kansainväliseksi sarjaksi valittiin espanjalainen Casa de Papel (suom. Rahapaja), jonka oikeudet Netflix hankki viime vuonna.

Parhaan dokumentin palkinnon nappasi Britannian yleisradioyhtiö BBC Syyrian sotaa käsittelevällä dokumenttielokuvalla Goodbye Aleppo. Dokumentissa neljä nuorta kansalaisjournalistia taltioi Itä-Aleppon taistelun viimeisiä päiviä.

Kansainväliset Emmyt jakaa tuotantoyhtöiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö The International Academy of Television Arts & Sciences.

Oletko kiinnittänyt huomiota työpaikalla olevaan lääkekaappiin? Tuon huomaamattoman laatikon tärkeys paljastuu usein vasta onnettomuuden sattuessa.

Vastoin nimeään siinä ei kuitenkaan suositella säilytettäväksi lääkkeitä. Ei edes arkisia särky- tai yskänlääkkeitä. Lääkekaappi on tarkoitettu lähinnä ensiapua varten.

Tämä selviää aluehallintoviraston ohjeistuksesta. Mikään laki ei tosin kiellä lääkkeiden säilyttämistä työpaikalla.

Joka tapauksessa ohjeistuksen syynä on mahdollinen väärinkäyttö, kertoo Siun Soten työterveyshoitaja Tiina Räsänen.

– Lääkkeet eivät varsinaisesti kuulu ensiavun antamiseen. Ihmisillä voi olla esimerkiksi allergioita eri lääkeaineille.

Työntekijöillä pitäisi siis Räsäsen mukaan huolehtia itse tarvitsemistaan käsikauppa- eli itsehoitolääkkeistä.

Metsässä tarvitaan kyypakkausta ja kiristyssidettä

Lääkekaappien sisältö vaihtelee työpaikkojen mukaan. Lääkekielto koskee vain työpaikkoja, jotka sijaitsevat asutuskeskuksissa. Niiden ulkopuolella olevissa työpaikoissa erityistarvikkeet ja lääkkeet tulevat tarpeeseen.

Esimerkiksi metsurit työskentelevät usein yksin kaukana asutuskeskuksista, ja ovat nopean avun tavoittamattomissa. Jos moottorisahalla leikkaa reiteen, eivät laastarit riitä.

Siksipä metsureille suositellaan mukaan kiristyssidettä, jolla vaarallisesti verta vuotavasta raajasta saadaan verenkierto heikennettyä tai pysäytettyä. Tämä estää potilaan kuolemisen verenhukkaan.

– Ja lääkkeistä esimerkiksi kyypakkaus kannattaa olla metsässä työskennellessä mukana, lisää työterveyshoitaja Satu Sorsa.

Molemmat hoitajat painottavat, että lääkekaappia suunnitellessa kannattaa kääntyä työterveydenhoidon puoleen. Sieltä saa vinkkejä mitä kaappiin tulee laittaa.

– Jos on lähdössä esimerkiksi ulkomaille töihin, kannattaa työterveydenhuollosta tarkistaa mitä rokotuksia ja lääkkeitä matkalle tarvitaan mukaan, Räsänen sanoo.

Lääkekaappi ajan tasalle

Työterveyshoitajien mukaan usein työpaikoilla tulee vastaan tilanteita, joissa ketään ei ole nimetty vastaamaan lääkekaapista. Tästä seuraa usein se, että kaapissa on vanhaa tavaraa.

Laastarien liimapinta haurastuu ajan myötä, ja steriileistä haavataitoksista tulee vähemmän steriilejä, kun aika kuluu. Siksi tarvikkeita pitää päivittää.

Räsänen kertoo myös, että joissain työpaikoissa ongelmana on likaisuus.

– Siellä on käyty esimerkiksi öljyisin ja mustin sormin hakemassa tavaroita. Vaihtelua lääkekaappien sisällössä ja kunnossa kuitenkin on.

Usein kaapin paikka jää myös merkitsemättä opastekilvellä.

Nämä tarvikkeet pitäisi löytyä tavallisen toimiston lääkekaapista:

• Opastekilpi
• Hätäilmoitusohje
• Ensiapuside pieni 4 kpl
• Ensiapuside iso 4 kpl
• Putkiverkkoside (pää/raajakoot) 1 kpl
• Taitos 20x20 cm 2 kpl
• Joustoside 8-10 cm
• Kiinnelaastari
• Kolmioliina 2 kpl
• Sakset
• Haavapyyhkeet
• Laastarit, eri koot
• Kertakäyttöinen kylmäpussi

Lähde: Aluehallintoviraston ensiapuvalmius työpaikoilla -opas sekä Siun Soten työterveyshoitajat Tiina Räsänen ja Satu Sorsa.

Viranomaisten kertovat, että yksi ihminen kuoli ja 44 loukkaantui, kun lähijuna suistui raiteelta.

Turman syynä on maanvyörymä. Katalonia on kärsinyt viime päivinä rankkasateista ja tulvista.

Lähijunan kyydissä oli noin 131 matkustajaa.

Onnettomuus sattui Vacarissesin ja Vacarisses-Torreblancan asemien välisellä raideosuudella. Paikalla on 14 pelastuslaitoksen ja 7 poliisin yksikköä pelastustoimissa

.

20.11. klo 10.38: Päivitetty loukkaantuneiden määrä

Leudot ja lämpöisät talvet houkuttelevat Suomeen eläimiä, joita ei täällä aikaisemmin ole ollut.

Tulokkaiden joukossa ovat sakaalin ohella muun muassa tunneliruohomyyrä, idänmetsähiiri ja kivinäätä. Häviäjien elintila kaventuu. Pohjoiseen kulkeutuu enemmän petoeläimiä, jonka ruokalistalle naali voi joutua. Myös suojavärin vaihtava metsäjänis on pulassa.

Sakaali, ketterä saalistaja

Suomeen kulkeutuu uusia nisäkäslajeja Etelä-Euroopasta joko Ruotsin tai Viron ja Venäjän kautta.

Suomalaisille sakaalit ovat olleet tuttuja lähinnä luontodokumenteista Afrikan savanneilta. Nyt ne pesivät kuitenkin jo Virossa.

Sakaaliin voi törmätä Suomen metsissä lähitulevaisuudessa, toteaa Luken metsäeläintieteen tutkimusprofessori Heikki Henttonen.

– Ensimmäiset sakaalit nähdään jo alle kymmenen vuoden sisään. Ihmettelisin, jos ei.

Sakaalit ovat matkanneet Viroon muun muassa Kreikan, Albanian ja Serbian kautta. Siellä ne ovat majailleet jo viitisen vuotta. Riittävä kasvukausi ja ruoka ovat varmistaneet sakaalille pesintärauhan.

Sakaalit laajentavat nopeasti reviiriään. Suomeen ketterä saalistaja pyrkii Karjalan Kannaksen kautta tai kiertäen Laatokan pohjoispuolelta.

Niille maistuvat matkaevääksi erilaisten matojen ohella niin käärmeet, linnut kuin sammakot.

Sen on kuitenkin syytä suojata selustansa jolkottaessaan Suomen rajojen yli. Metsässämme uutta tulokasta odottavat sudet ja ketut. Ne nappaavat sakaalin mielellään päivälliseksi. Tuskinpa ilveskään jättää kokeilematta, miltä sakaalin liha maistuu.

Ja puusta tuijottaa pesukarhu...

Sakaaliakin harvinaisemmalta ja oudommalta kuulostava pesukarhu on jo Ruotsissa. Eläin on kulkeutunut sinne Saksasta, jonne sitä on tarkoituksellisesti istutettu 1930-luvulta lähtien. Henttonen toivoo, ettei tämä varsinainen riesa pääsisi Suomeen.

– Pesukarhu on amerikkalainen tuontilaji, ja sen vuoksi lajin sopeutumista Suomeen on vaikeaa arvata. Tullessaan se olisi varsinainen riesa, sillä se kiipeilee puihin ja tuhoaa lintujen pesät.

Pesukarhu on todellinen mestarikiipeilijä. Kodikseen se valitsee mielellään puun onkalon. Ravinto löytyy helposti lintujen pesistä, ja yrittäessään napata herkullista aamiaista edes pieni tipahtaminen ei tunnu missään.

Pesukarhun kävely voi näyttää kompelöltä, mutta riittävän uhkan kohdatessa siltä löytyy vauhtia. Pesukarhu voi pinkoa jopa 25 kilometria tunnissa.

Villisika, metsän pahis?

Lämpötilan noustessa lumipeite ohenee ja luminen kausi lyhenee erityisesti Pohjois-Suomessa. Tästä hyötyvät pienpedot, kuten ketut ja supikoirat. Ne leviävät pohjoisemmaksi ja niiden kannat runsastuvat.

Vähäisestä lumipeitteestä hyötyvät myös hirvet, metsäkauris ja villikani.

Leudompi talvi on saanut Suomeen jo villisian. Ne viihtyvät metsissä, joissa on tiheä puusto ja vettä lähettyvillä.

Villisika tonkii kärsällänsä maasta marjoja ja versoja. Herkän hajuaistin avulla se löytää syötäväkseen juurien ja mukuloiden ohella pikkujyrsijöitä.

Ihmisten antama lisäruokinta on saanut ne entisestään runsastumaan. Henttonen ei näe tätä hyvänä.

– Villisika ei ole toivottu laji. Se levittää afrikkalaista sikaruttoa, joka on tuhoisa tauti sikataloudelle.

Keväiden aikaistuminen vaikuttaa joidenkin vesilintujen pesintäaikatauluun. Leudot talvet ja sulat vesistöt voivat jopa mahdollistaa vesilintujen talvehtimisen Suomessa.

Jänis päätyy pedon suuhun

Suojaväritys on haitaksi, jos meillä on lumettomat talvet. Esimerkiksi metsäjänis jää talvella pedon suuhun helpommin, koska vitivalkoinen turkki näkyy helposti lumettomassa maastossa.

Metsäjänis ei voi muuttaa turkkinsa väriä lumen määrän mukaan, vaan se vaihtuu automaattisesti päivän pituuden mukaan. Metsäjänis joutuukin siirtymään pohjoisemmaksi, jolloin lumeen on helpompi piiloutua.

Sen sijaan rusakko ei vaihda turkin väriä, joten siellä on valtava kilpailuetu metsäjänikseen nähden.

Lumettomina talvina ketun ruuaksi joutuvat helpommin myös valkean suojavärin vaihtavat riekko ja kärppä.

Ei lunta, ei poikasia

Lumi ja jää on monelle eläimelle elinehto pesimisen onnistumiseksi.

Lumettomuus vaikeuttaa saimaannorpan, hallin ja itämerennorppan lisääntymistä. Ne tarvitsevat ahtojäitä, jotta voivat synnyttää. Jos niitä ei ole, niin pesintä ei onnistu. Silloin kuutit voivat kuolla.

Myös metsäkanalintujen poikaset ovat herkkiä sääolovaihtelulle. Jos lumenpinta kovettuu leutojen jaksojen ja pakkasjaksojen vaihdellessa, metsäkanalinnut eivät voi enää hyödyntää lumikieppiä suojautuessaan pakkaselta ja pedoilta.

Ahmojenkin on vaikeaa rakentaa pesää, jos lunta ei ole.

Rauhoitetulla napaketulla eli naalilla elinpiiri kapenee entisestään. Niiden pelastamiseksi eivät todennäköisesti riitä tarhaus ja vapautus.

– Norjalaiset ovat kasvattaneet naalia ulkotarhoissa. Heidän isoilla tuntureillaan vapautus luontoon on onnistunutkin. Suomessa ongelmana ovat matalat tunturit, joissa on naalin vihollisia kettuja joka paikassa. Jos meillä ei luonnossa pärjää villinä elänyt naali, niin voi epäillä, pärjääkö tarhassakaan kasvanut napakettu.

Jurtta ei ehkäise sakaaleja

Emme voi lopettaa toimia, jotka lämmittävät maailmaa. Jossain on asuttava. Jurtta ei ole monelle suomalaiselle realistinen vaihtoehto.

Emme voi myöskään kävellä joka paikkaan. Maaseudulla matka töihin voi olla kymmeniä kilometrejä ja matka harrastuksiin useita kilometrejä. Lähdepä sitten päästöttömällä koiravaljakolla tai hevosilla lähikauppaan.

Ilmastonmuutos on haastava asia, ja se tarkoittaa monesta tutusta asiasta luopumista. Harva meistä on kuitenkaan valmis tekemään suuria uhrauksia.

Vaikka ajatus sakaaleista ja pesukarhuista Suomen luonnossa tuntuu nyt oudolta, niin tulevaisuudessa ne ovat osa arkeamme – halusimmepa tai emme. Jos pelkäämme jo nyt karhuja ja susia, niin miten meidän käy, kun petoeläin sakaali tulee.

Syyttäjä vaatii 41-vuotiaalle ilomantsilaiselle miehelle vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistusta taposta vuonna 2005 kadonneen Jari Pesosen tapauksessa. Syytetty kiistää teon ja vaatii vapauttamista tutkintavankeudesta.

Poliisin esitutkinnan perusteella Jari Pesonen surmattiin yöllä henkilöautossa Ilomantsin ja Joensuun välillä elokuun puolivälissä vuonna 2005. Kolmen henkilön epäillään auttaneen ruumiin kuljettamisessa ja piilottamisessa Möhkön alueelle, mutta heidän osaltaan syytteet ovat vanhentuneet.

Tapaus on poikkeuksellinen, sillä Pesosen ruumista ei ole löytynyt poliisin laajoista maastoetsinnöistä huolimatta. Asian käsittely on aloitettu tänään tiistaina Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Tapon lisäksi juttuun liittyy syytteet törkeästä huumausainerikoksesta, ampuma-aserikoksesta ja alkoholirikoksesta.

Syyttäjän mukaan tapausta alettiin tutkia henkirikoksena sen jälkeen, kun yksi henkilö halusi kertoa tapahtuneesta vuosia tapahtuneen jälkeen. Hän ei itse ole syytettynä.

Syytetty 41-vuotias mies on ollut vangittuna tammikuusta lähtien. Esitutkinnan aikana vangittuna oli taposta nyt syytetyn miehen lisäksi kaksi muuta henkilöä, jotka myöhemmin vapautettiin.

Lue myös:

Elävä arkisto: Kadonneet: Jari Pesonen

– Hyvä tietää, että Pertulla on asiat hyvin.

– Ihanaa kuulla Pertusta.

– Ihana kuulla meidän kaikkien yhteisestä eläinystävästä näin hyviä uutisia oikein kuvan kera. Kiitos.

Tampereen isoimmassa kaupunginosassa Hervannassa oli suuri uutinen, kun paikallinen julkimo Perttu-ankka pelastettiin sunnuntaina. Uutista kommentoitiin Facebook-keskustelupalstalla ahkerasti.

Operaatio ei ollut helppo. Mutta kun Perttu on kyseessä, tarina ei ole muutenkaan ihan perinteinen.

Löytyi Pertun päivänä

Perttu-ankka löytyi Tampereen Hervannassa sijaitsevasta Ahvenisjärvestä Pertun päivänä 24. elokuuta. Tuolloin Perttu oli pieni, vasta saman kesän poikasia.

Hanna Al-Saedi on luokanopettaja, joka on kymmenkunta vuotta toiminut Pälkäneellä vapaaehtoisena eläinsuojeluneuvojana. Hänen luonaan on vuosittain noin 200 eläintä.

Al-Saedi sanoo, ettei ankka ole mitenkään voinut päätyä itse järveen, koska on lentokyvytön. Jonkun on täytynyt tuoda se sinne.

– Muulla tavalla pikku ankka ei voi päästä järveen, koska ankat eivät lennä. Sen ikäisen ankan kuuluisi olla ihmisen hoivissa.

Kun ankka alkoi kasvaa, siitä tuli Al-Saedin mukaan Ahvenisjärven kuvatuin lintu, ja julkkis, joka päätyi paikallislehteen ja Facebookiin.

Perttu näyttää vähän sinisorsalta, koska on rodultaan Al-Saedin mukaan ruotsinsiniankka (Swedish blue).

– Se on kuin hybridi-jättikokoinen sinisorsa.

Ankka ei ole villieläin, jota se ei voi elää järvessä, vaikka ihmiset sitä ruokkivatkin.

– Osa ihmisistä on ajatellut, että se voi ihan hyvin olla, kun ihmiset ruokkivat ja huolehtivat. Ankka ei kestä Suomen pakkasia. Vähän kuin olisi lehmä vapaana metsässä ja selviäisi, kun vähän viedään heinää. Ei se vaan mene niin.

Alkoi operaatio Pertun kiinni saaminen.

Onnellinen loppu

Elokuun jälkeen Perttua on yritetty saada kiinni useasti.

– Sitä on yritetty jallitella. Siellä on ollut ihmistä ja haavia ja jopa kumivenettä, josta on airot katkenneet kesken operaation. Sitä on yritetty joka tavalla saada kiinni mutta ei.

Kunnes viime sunnuntaina alkoi taas uusi yritys. Tällä kertaa pelastajilla oli lintujen sumuverkkoja, haaveja ja pahvisia levyjä, joilla lintu ohjattaisiin rannalle.

– Ihmiset ovat olleet tosi kilttejä. Valtava määrä tuli auttamaan sen kiinni otossa. Usein puhutaan että ihmiset eivät huolehdi eläimistä, mutta tämä on toisenlainen tarina, Al-Saedi kiittää.

Hanna Al-Saedi lähti itse kajakilla järvelle, että saisi linnun kiinni. Hän saikin ohjattua linnun maata kohti

– Kävikin niin, että se nousi ihan eri kohdasta maihin ja katosi meiltä pitkäksi aikaa. Lopulta se oli pylly pystyssä piilossa juurakossa ja saimme sen lopulta kiinni.

Nyt löytöeläin on 15 vuorokautta Al-Saedin luona. Ankalla on havuja, heinää ja pieni kylpyallas.

– Pertulla on kotoisat oltavat, vaikka ei ihan Ahvenisjärvi olekaan. Koitetaan, että sillä on kaksi viikkoa kuninkaalliset olot. Naapurikortteerissa on Martti-hanhi, kanadanhanhi, joka ei pysty lentämään. Niistä tuli kaverit heti.

Al-Saedin luota Perttu-ankka lähtee Jyväskylän seudulle.

– Se pääsee ihanaan paikkaan Jyväskylän seudulle, jossa on muitakin rescue-ankkoja. Se on talven navetassa ja pääsee kesällä lampeen. Loppu on hyvä.

Lue lisää:

Löytöeläinten kanssa työskentelevät puhuvat ikävästä ilmiöstä: Omia koiria tuodaan "löydettyinä" löytöeläinkoteihin

Video: Pentunsa menettänyt kissaemo otti orvot kissanpojat huomaansa eläinhoitolassa – kahdesta tragediasta syntyi yksi onnellinen loppu

Etsijäkoira Ada jäljittää vaikka viisiviikkoisen koiranpennun – lue asiantuntijan 7 vinkkiä karanneen lemmikkisi löytämiseen

Orvot liito-oravan poikaset eivät selvinneet varaäidiksi ryhtyneet eläinhoitajan ponnisteluista huolimatta: "Tässä on tunteet kovasti pelissä"

Video: “Ne ovat niin pieniä ja hauraita” – Liito-oravan poikaset Draken ja Hornet veivät eläinhoitajan yöunet

Brittimiljardööri Richard Branson on kertonut yhtiönsä tehneen onnistuneen koelennon Boeing 747 -jumbojetilla, joka on suunniteltu avaruusalusten laukaisuun.

Maanantaina Branson kirjoitti blogissaan lennosta, jossa Launcherone-raketti oli kiinnitetty aiemmin Virgin Atlantic -lentoyhtiön käytössä olleen jumbojetin vasemman siiven alapintaan.

– Jos 747-koneemme osaisi puhua, se todennäköisesti kysyisi: "mitä ihmettä roikkuu siivistäni", Branson kirjoittaa.

Kyseessä on Bransonin mukaan ensimmäinen kerta, kun Boeing 747 -mallinen lentokone kuljettaa avaruusrakettia. Aiemmin Nasa on käyttänyt jumbojettejä muun muassa avaruussukkuloiden siirtelyyn laskeutumispaikoilta takaisin laukaisupaikoille.

Satelliitteja ja avaruuslentoja

Bransonin liiketoiminta keskittyy perinteisten, suurten satelliittien sijasta pieniin nanosatelliitteihin, jotka voivat painaa alle kymmenen kilogrammaa.

Virgin Orbit -yhtiön noin 20 metrin pituisen raketin hyötykuorman kerrotaan olevan 300–500 kilogrammaa ja sinne mahtuu useita nanosatelliitteja. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa nanosatelliittien avulla maailmanlaajuisia internet-yhteyksiä tuottavat yritykset.

Myös Bransonin tapa laukaista raketti poikkeaa perinteisestä: raketti viedään kymmenen kilometrin korkeuteen ja annetaan sille vauhtia perinteisin menetelmin, eli jumbojetin avulla. Raketti tarvitsee näin huomattavasti vähemmän polttoainetta ja siitä voidaan rakentaa paljon pienempi ja edullisempi.

Vuonna 2012 jyväskyläläisessä bisnesseminaarissakin puhujana vierailleen Bransonin tavoite on laukaista ensimmäinen raketti jo vuoden 2019 alkupuolella.

Rahakkaiden liiketoimintaa

Bransonin tavoite on tarjota Virgin Galactic -yhtiönsä avulla avaruuslentoja yksityishenkilöille.

Myös PayPalin perustajana rahansa ansainneen ja Teslan toimitusjohtajana tunnetun Elon Muskin SpaceX-yhtiö on kehittänyt avaruusraketteja. Ne kuljettavat muun muassa satelliitteja avaruuteen ja rahtia kansainväliselle avaruusasemalle.

SpaceX-yhtiön suunnitelmana on rakentaa Mars-planeetalle asutusta.

Juttua korjattu 20.11.2018 klo 5.37: Korjattu tieto, että Elon Musk oli yksi maksuvälityspalvelu PayPalin perustajista, ei Amazonin.

Yhdysvalloissa monimiljardööriperhe Sacklerin jäseniä vastaan ollaan nostamassa useita oikeuskanteita maata ravistelevassa opioidikriisissä, kirjoittaa The Guardian.

Osa Sacklerin perheenjäsenistä omistaa kokonaisuudessaan Connecticutissa sijaitsevan Purdue Pharma -lääkeyhtiön, joka kehitti ja myy vahvaa OxyContin-nimistä kipulääkettä. Lääkkeen on sanottu olevan Yhdysvaltoja ravisuttaneen opioidiepidemian keskiössä. Epidemian vuoksi lähes 200 ihmistä menehtyy Yhdysvalloissa joka päivä.

Arvostelijoiden mukaan lääkärit ovat määränneet OxyContinia heppoisin perustein. Lisäksi Purdue Pharma -lääkeyhtiön on väitetty markkinoineen kipulääkettä lääkäreille ja kuluttajille harhaanjohtavasti. Sacklerin perheen on kerrottu tehneen miljardiomaisuuden opiaattikriisillä.

New Yorkin Long Islandin saarella sijaitseva Suffolkin piirikunta haastoi hiljattain oikeuteen useita monimiljardööriperheen jäseniä. Piirikunta syyttää kanteessaan heitä muun muassa lääkkeen aiheuttamista yliannostuskuolemista.

Piirikunnan oikeuskanne saattaa asianajajien mukaan johtaa siihen, että sadat muut Yhdysvaltain kaupungit, piirikunnat ja osavaltiot vievät myös perheen oikeuteen.

Markkinoitiin turvallisena ihmelääkkeenä

The Guardianin saamien tietojen mukaan tällä hetkellä syyttäjät Connecticutissa ja New Yorkissa harkitsevat nostavansa syytteet petoksesta ja laittomasta liiketoiminnasta Sacklerin perheen johtohenkilöitä kohtaan. Heistä moni on joko työskennellyt tai työskentelee Purdue Pharman hallituksessa.

– Kyse on pohjimmiltaan rikollisesta perheestä, huumeidenmyyjistä hienoissa puvuissaan ja mekoissaan, sanoo Suffolkin piirikuntaa edustava asianajaja Paul Hanly.

Hanly on lisäksi johtava asianajaja laajassa siviilikannejutussa, jossa Ohion osavaltio haastoi vuonna 2017 Purdue Pharman lisäksi lukuisia lääkeyhtiöitä oikeuteen siitä, että ne ovat vähätelleet kipulääkkeiden haittoja.

OxyContinia markkinoitiin alun perin turvallisena ihmelääkkeenä, koska sen vaikuttava ainesosa oksikodoni vapautuu elimistöön hitaasti. Sittemmin on huomattu, että lääke aiheuttaa erittäin voimakasta riippuvuutta ja sitä on helppo väärinkäyttää.

Yhdysvaltain historian pahimman huume-epidemian on katsottu alkaneen, kun lääkärit ryhtyivät myöntämään kipulääkkeiksi vahvoja opioideja. Moni koukkuun jäänyt siirtyi heroiiniin opioidien korkean hinnan ja vaikean saatavuuden vuoksi.

Yhdysvaltain terveydenalan tutkimuslaitos NIH on arvioinut, että lähes 80 prosenttia Yhdysvaltain heroiinikäyttäjistä on aloittanut heroiinin käytön kipulääkkeistä.

Sacklerin perhe tunnetaan erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, koska se on lahjoittanut miljoonia muun muassa akateemisille instituutiolle ja kulttuurilaitoksille.

Aiheesta muualla:

Sackler family members face mass litigation and criminal investigations over opioids crisis

Netistä ostaminen lisääntyy koko ajan, mutta jotkut ovat kummastelleet, kun tilattua pakettia ei saakaan ulos postista. Syynä on, että tullit ovat maksamatta.

– Se on monta kertaa yllätys. Kun asiakas saa tullattavan lähetyksen saapumisilmoituksen postilta, hänen pitää reagoida tullatakseen lähetyksen, tulliylitarkastaja Nadja Painokallio muistutti tiistaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Tullimaksujen hoitamiseen on aikaa 20 päivää. Jos sitä ei tee, posti palauttaa paketin lähettäjälle, Painokallio kertoo.

Hänen mukaansa ihmisille ei ole välttämättä selvää, mitä ulkomaisista verkkokaupoista saa tilata ja mitä ei. Esimerkiksi tupakkaa ei saa tilata lainkaan, eikä lääkkeitä tai ilotulitteita ETA-alueen ulkopuolelta. Myös elintarvikkeisiin liittyy rajoituksia.

Lähtökohta on, että EU:n ulkopuolelta tulevat lähetykset pitää tullata. Yllätys voi olla se, että tullimaksut ja verot saattavat tehdä nettiostoksesta kuviteltua kalliimman. Karkea nyrkkisääntö on, että tullauksessa tilauksen kokonaishintaan lisätään 30 prosenttia.

Painokallio muistuttaa, että hintaraja on melko matala. Jos lähetyksen arvo ilman kuljetuskustannuksia on enintään 22 euroa, siitä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa eikä tullia, mutta yli 22 euron lähetyksestä pitää maksaa arvonlisävero. Jos lähetyksen arvo ylittää 150 euroa, tilaajan tulee maksaa sekä arvonlisävero että tulli.

Painokallion mukaan tulli-ilmoituksen tekemisessä on ehkä hankalinta, jos tavaraa ei löydy tullin valmiilta listalta.

– Jos tavara löytyy sieltä, ei ole suurtakaan ongelmaa. Jos ei löydy, kannattaa selvittää tullinimikettä. Jos sitä ei löydy helposti, kannattaa kysyä tullista, hän neuvoo.

Netistä tilataan Suomeen laaja kirjo tavaraa, kuten vaatteita, autojen ja moottorien osia, kosmetiikkaa ja ravintolisiä, Painokallio luettelee.

Aina ei kannattaisi riemastua vaikka riemastuttaisi. Nyt on voinut käydä niin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin metsänhoitolausumille ilkkumisessa, sanoo suomalainen metsätalousasiantuntija.

Kalifornian metsäpaloalueilla vieraillut Trump kehui viikonloppuna Suomea ja Suomen metsänhoitoa viitaten keskusteluunsa presidentti Sauli Niinistön kanssa. Trump sanoi, että Suomessa putsataan metsiä, jolloin palot eivät pääse helposti raivoaamaan suuriksi. Hän käytti sanoja "raking" ja "cleaning".

Trump vaikutti puhuvan haravoinnista (raking). Tästä ihmiset niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin innostuivat, ja sosiaalinen media purskahti täyteen meemejä, joissa muun muassa kevyttä puutarhaharavaa tyrkytettiin metsänhoitoon. Presidentti Niinistö totesi, ettei ollut puhunut Trumpin kanssa haravoinnista – metsänhoidosta kylläkin.

Mutta, mutta. Voi ollakin, että Trump tarkoitti hieman järeämpää värkkiä: puskutraktorin keulaan kiinnitettävää "haravaa". Niistä on viljalti näyttäviä kuvia vaikkapa Googlen kuvahaussa tässä osoitteessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen on erikoistunut puunkorjuun ja metsänhoidon teknologiaan ja hänen mielestään Trump puhui asiaa.

– Suomen kielellä: hakkuutähteitä korjataan hakkuualueilta talteen tienvarteen ja siinä käytetään puskutraktoreita, joissa edessä on "brush rake", eräänlainen pystysuora ritilä. Sillä työnnetään sitten hakkuutähteet kasoihin. Ne voidaan sitten talvisin polttaa.

– Sillä saavutetaan se, että metsää on helpompi uudistaa, mutta ennen kaikkea sillä vähennetään metsäpalon riskiä ja jos sellainen sattuu, niin sen intensiteettiä, Asikainen sanoo.

Asikaisen mukaan on tietenkin kokonaan eri asia, tiesikö Trump tarkalleen, millaista termiä hän käytti.

– Metsäteknologin näkökulmasta hän käytti oikeaa termiä oikeassa paikassa. Raking-menetelmää todellakin käytetään metsäpalojen estämisessä.

Asikainen kertoo, että vastaavia menetelmiä käytettiin Suomessakin parikymmentä vuotta sitten, mutta nykyään suuret metsätyökoneet pystyvät jo kasaamaan kerättävän hakkuutähteen suoraan suurissa erissä pois metsästä. Meillä ei tarvitse enää haravoida.

Myös termi "cleaning" on täysin oikea ja sillä tarkoitetaan metsän putsaamista ylimääräisestä palavasta rojusta.

– Se ei ole mitään harjan tai haravan heiluttelua, Asikainen sanoo.

Se joka halua syventää tietojaan Trumpin – todennäköisesti – tarkoittamasta metsänhoidosta, voi lukea asiaa käsittelevän tieteellisen artikkelin täältä (englanniksi).

Trumpin metsähoitopuheiden suomenkielisistä merkityksistä kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Lue myös:

Trumpin lausahdus metsän haravoinnista sytytti Twitterin liekkeihin, #RakeNews vetää vitsailijoita puoleensa

Presidentti Niinistö ei puhunut metsien haravoinnista Trumpin kanssa, metsänhoidosta kyllä