Minut irtisanottiin Postista syyskuussa 2014, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun olin saanut osa-aikaisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen

Yhtäkkiä olin siis puoliksi eläkeläinen ja puoliksi työnhakija. Oli opittava elämään uudella tavalla.

Minulta kului kokonainen vuosi Postista irrottautumiseen ja surutyöhön. Vasta syksyllä 2015 aloin jotenkin palautua. Alkoi tuntua siltä, että kyllä minullakin on jotain virkaa.

Lue Virvan aiemmista vaiheista tästä ja tästä.

Postin jälkeen olen ollut työtön työnhakija, osa-aikaeläkeläinen, sairauslomalainen ja minulla on ollut yksi työpaikkakin: olin nelisen kuukautta pakolaisohjaajana.

Työ löytyi Suomen Punaisen Ristin Otanmäen vastaanottokeskuksesta. Tarjosivat minulle hommaa, kun olin kertonut irtisanomisestani televisiossa, Ylen A-studiossa.

Työ oli mieluisaa. Sain olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja tunsin, että minusta oli apua. Tiesin, miksi aamulla pitää herätä.

Toisaalta työ oli myös henkisesti raskasta. Vielä kotonakin mietin sitä, mitä ihmisille oli tapahtunut. En saanut nukuttua, aamuyöstä heräsin hiestä märkänä.

Näin painajaisia vanhempansa menettäneistä lapsista. Aamulla ahdisti lähteä töihin. Pelkäsin, että teen jotain väärin. Vuosia vaivannut selkäni myös oireili ja särki entistä pahemmin, työ vastaanottokeskuksessa kun oli enimmäkseen jalkojen päällä seisomista.

Huhtikuussa 2016 sanoin itseni irti vajaan neljän kuukauden työrupeaman jälkeen. Monet kysyivät, miksi jäin pois töistä. Epäilivät, että syy oli vastanottokeskuksen asukkaissa ja heidän käytöksessään. Ei ollut. Kyse oli minun päästäni. Asukkaat olivat ihania, iloisia ja nauravia ihmisiä.

Olin jälleen työtön työnhakija.

Selkäkipu paheni. Syksyllä 2016 olin Kainuun keskussairaalassa leikkausarviossa. Jo Postin aikana olin monasti selän takia sairauslomalla. Selkäni on oireillut jo liki kuusi vuotta. Se oli myös tärkein peruste osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelleni.

Sain kutsun sairaalaan lokakuussa ja selkä leikattiin 2016 joulukuussa. Siihen asti olin ollut työtön työnhakija ja osaeläkeläinen - nyt olin sairauslomalainen.

Viime vuoden maaliskuussa sairauslomaani jatkettiin, samoin elokuussa. Loppuvuodesta sairauspäivärahan enimmäismäärä tuli täyteen. Vaikka sairaslomani jatkui, minusta tuli taas työtön työnhakija, osa-aikainen sellainen.

Vaikka en siis ollut työkykyinen ja olin sairauslomalla, minulle maksettiin ansiosidonnaista työttömyyspäiväraha. On tämä kummallinen ja monimutkainen systeemi.

Tuntuu, että Postin jälkeiset vuodet ovat olleet jatkuvaa paperisotaa. Vuosien kuluessa olen hakemuksia täyttäessäni soittanut lukemattomia kertoja lääkäreille, Posti ja logistiikka-alan unioni PAU:lle, työeläkeyhtiöön, TE-keskukseen ja Kelalle.

On toistuvasti pitänyt kysyä, mitä minun pitää tuohon ja tuohon kohtaan kirjoittaa. Aina on ystävällisesti neuvottu. On silti vihoviimeistä täyttää noita papereita.

Enkä ole vain täyttänyt hakemuksia. Olen myös avannut aikamoisen määrän kirjekuoria, joissa on elämääni koskevia päätöksiä. Niitä tavatessa on tuntunut, että tarvitsen suomentajan.

Välillä kaikki liput ja laput ovat todella ahdistaneet. Onneksi mieheni Matti ymmärtää niiden päälle.

Monesti olen miettinyt, miten ne ihmiset pärjäävät, joilla ei ole apunaan ketään muuta. Ehkä he eivät pärjääkään.

Kuinka monta kertaa olenkaan toivonut, että tulisi lopullinen päätös tälle työtön-sairas-osaeläkeläinen pyöritykselle ja pääsisin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Pääsisi tästä papereiden pyörittämisestäkin.

Välillä elättelen toiveita, josko vielä jotain pystyisin tekemään. Heti perään kuitenkin tulee epäilys. Vähitellen olen suostunut siihen, että tässä oli minun työurani, paluuta ei enää ole.

Alkuvuodesta laitoin työkyvyttömyyseläke-paperit vetämään, kun lääkäri oli kirjoittanut B-lausunnon.

Juhannusviikolla sain työeläkeyhtiöstä kirjeen. Pyörittelin sitä peloissani käsissäni enkä avannut. Mietin, viitsiikö juhannusta pilata, jos päätös onkin pettymys.

Kääntelin ja vääntelin paperia kädessäni. Kun sitten avasin kirjeen, se oli täyttä hepreaa ja panin sen takaisin kuoreen.

Kun mieheni Matti tuli illalla kotiin, annoin koko kirjekuoren hänelle ja yhdessä sitten tavasimme, mitä paperissa oli.

Aluksi paperissa puhuttiin määräaikaisesta kuntoutustuesta. Muutamaa riviä myöhemmin luki: “kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, minkä vuoksi käytämme termiä eläke”.

Sain siis määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen joulukuun 2017 alusta tämän vuoden elokuun loppuun.

Se oli valtava helpotus, tosin määräaikainen sellainen.

Elokuun lopussa olin taas lääkärissä ja jälleen minulle kirjoitettiin uusi B-lausunto. Myös sairauslomani jatkuu vuoden loppuun.

Jos hakemukseeni tulee myönteinen päätös, olen työkyvyttömyyseläkkeellä joulukuun loppuun.

Taas olen soittanut PAU:lle, TE-keskukseen ja Kelaan. Työeläkeyhtiössä ja Kelassa meni monta päivää ennenkuin sain jonkun kiinni.

Kunnes päätös tulee, saan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa osa-aikaisen työkyvyttömyyseläkkeeni lisäksi. Jos eläkkeeni jatkuu, työttömyyspäiväraha peritään takaisin.

En tiedä, kauanko työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely nyt kestää. Viimeksi siihen meni kolmisen kuukautta.

Epävarmuus jatkuu. Ja jos jatkon nyt saankin, onko sama rumba taas edessä joulukuun lopussa?

Kaikesta epävarmuudesta ja vähistä rahoista huolimatta elämä tuntuu hyvältä. Kesä ja mökillä oleminen on ihanaa, ja se, että lapsenlapset tulevat sinne meidän kanssamme.

Elämä on täynnä pieniä ilon aiheita. Voi miten hyvä mieli jäi siitäkin kesäaamusta kun viisivuotiaan pojan poikani Voiton kanssa pelastimme pikkulinnun. Se oli jäänyt ladon ylisille jumiin. Lintu lensi ikkunasta ikkunaan, kopsautti nokkansa lasiin ja tuupertui maahan.

Otin linnun käteeni. Me annoimme Voiton kanssa sille vettä, kaadoin oikeasti sitä sen suuhun. Vähän aikaa lintu siinä kökötti, katsoi minua suoraan silmiin ja sitten se pyrähti lentoon. Ei ne tämän isompia ole - ne ilot.

Tekemisestä ei ole puutetta, varsinkaan mökillä. Halon koneella halkoja, pengon kukkapenkkejä, nypin kuivat pois ja kastelen...

Sitäpaitsi aina voi oppia uusia asioita. Kesällä, 61-vuotiaana, ajoin ensimmäistä kertaa oikeaa traktoria. Olin siitä monta päivää tohkeissani: kerroin asiasta kaikille, jotka jaksoivat kuunnella.

Voin myös olla tekemättä mitään, sen nämä vuodet ovat opettaneet, voin ihan vaan olla.

Kaikkein tympein ja hankalin olo minulla on silloin, kun selkäkipu säteilee jalkoihin ja niitä särkee. Hyvä kun silloin pääsee sängystä ylös. Kun koiran kanssa käydään niinä päivinä lenkillä, se on yhtä tuskaa. Sellaisina päivinä ajattelee, että eikö tämä helpota ikinä, mitä tämä tällainen elämä on.

Toisaalta ajattelen silti, että pysyisipä kunto edes tällaisena. Nyt kuitenkin pärjää. Minua pelottaa, että tulen sellaiseksi, etten pysty enää kävelemään. Sitä pelkäsin silloinkin, kun selkäleikkaus tehtiin pari vuotta sitten.

Joka aamu pidän käsiä kyynärpäitä myöten ristissä toivoen, että jalat eivät menisi alta.

Elämäni on ollut vaikka minkä näköistä ja kokoista ja tulee varmaan olemaankin. Silti äitini ja mummoni elämänohje pätee edelleenkin: “Ilo pintaan, vaikka syän märkänis”.

Lue myös muiden postilaisten kuulumisia:

Edes kahdet potkut ja 300 työhakemusta eivät lannista Eero Leinoa: Ei ole tärkeää, mitä tienaan, vaan että saan tehdä töitä

Postista potkut saanut Kata Ahonen: Raskaat velat ja nivelrikko eivät lopeta työntekoa ja yrittäjyyttäni – "Ikinä en anna periksi"

Postista potkittu Irmeli Valve ei tahdo eläkkeelle, vaikka on jo 64: "Jo koululaisena tein neljää työtä päällekkäin, ei kesäöinä tarvinnut nukkua"

Kaivosyhtiö AA Sakatti Mining on perjantaista lähtien tehnyt rinnetykeillä lunta päästäkseen jatkamaan malminetsintää Sodankylässä.

Tarkoituksena on varjella Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta, jossa kairausmiehet kulkevat.

– Olemme ympäristöviranomaisten kanssa sopineet, että käytämme tällaista menetelmää saadaksemme maaston tarpeeksi ajoissa hyvään kuntoon, toimitusjohtaja Juha Jokela sanoo.

Jokelan mukaan pohjatöitä tehdään moottorikelkkoja varten. Varsinaiset kairauskoneet eivät kuormita maastoa siinä määrin kuin kelkat.

Mikäli pakkassää jatkuu, saa AA Sakatti Mining tarvittavan lumimäärän kasaan parissa viikossa. Näin yhtiö pääsee jatkamaan tutkimuksia ennen riittävän lumimäärän satamista.

AA Sakatti Mining lumetti reittejä jo viime talvena.

Espanja ilmoittaa äänestävänsä Britannian EU-erosta tehtyä sopimusluonnosta vastaan, jos Gibraltaria koskevaa tekstiä ei muuteta. Pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti asiasta talouskonferenssissa Madridissa.

Jo maanantaina Espanja vaati itselleen veto-oikeutta koskien Gibratarin tulevaa asemaa. Ulkoministeri Josep Borrell varoitti, ettei sopimusluonnoksesta selviä, miten Gibraltatia käsitellään.

Espanjan kanta on, että tulevaisuudessa EU:n neuvottelut Gibraltarin kanssa on pidettävänä erillisinä neuvotteluista Lontoon kanssa. Ennen tämän varmistumista Espanja ei voi tukea sopimusta, Borrell sanoi.

Espanja vaatii selkeää lupausta siitä, että tulevaisuudessa Gibraltaria koskevia talous- tai turvallisuussopimuksia ei tehdä ilman sen suostumusta. Espanja haluaa neuvotella Gibraltarin tulevaisuudesta suoraan Britannian kanssa.

Brysselissä valmistellaan poliittista julistusta Britannian EU-erosta. Espanja vaatii, että Gibraltarin kysymys mainitaan julistuksessa.

Espanja ei yksin pysty brexit-luonnosta kaatamaan. Eurooppa-neuvostossa vähintään 20 maan, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia asukasluvusta on hyväksyttävä luonnos.

Britannialle kuuluvassa Gibraltarissa Espanjan etelärannikolla asuu noin 33 000 ihmistä. Gibraltarin on määrä erota EU:sta samalla kuin Britannia, vaikka 96 prosenttia asukkaista äänesti brexitiä vastaan.

Lisää aiheesta:

Miten brexit etenee nyt? Britannian Theresa Maylla on vielä edessään hikinen urakka

Gibraltarin pääministeri hermostui EU:n Brexit-ehdotuksesta

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tytär ja neuvonantaja Ivanka Trump on käyttänyt yksityistä sähköpostiaan työasioiden hoitamiseen, kertoo Washington Post.

Lehden mukaan sähköposteja lähetettiin Valkoisen talon avustajille, hallituksen virkamiehille ja Ivankan omille avustajille.

Henkilökohtaisen sähköpostitilin käyttö rikkoo Yhdysvalloissa lakia, jonka mukaan kaikki Valkoisen talon virallinen viestintä on arkistoitava.

Tapaus muistuttaa demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin sähköpostijupakkaa. Vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan Donald Trump arvosteli rajusti vastaehdokastaan Clintonia tämän käytettyä yksityistä sähköpostipalvelinta työasioiden hoitoon ulkoministeriaikana.

Trumpin edustaja: Kyse lähes aina perheasioista

Uutistoimisto AP:n mukaan Valkoinen talo ei maanantaina vastannut Trumpin sähköpostin käyttöön liittyviin kysymyksiin. Ivanka Trumpin lakimies Abbe Lowell ei lausunnossaan kiistänyt uutista.

– Vallanvaihdon yhteydessä neiti Trump käytti toisinaan yksityistä osoitettaan. Lähes aina kyse oli perheasioihin liittyvien kuljetusten ja aikataulujen järjestämisestä, sanoi lakimiestä edustava Peter Mirijanian.

Ero Clintonin sähköpostiskandaaliin on siinä, ettei Ivanka Trump järjestellyt itselleen yksityistä sähköpostipalvelinta kotiinsa tai toimistolleen, Mirijanian vertasi.

Mirijanianin mukaan viesteissä ei välitetty salassa pidettävää tietoa. Viestejä ei myöskään ole poistettu ja kaikki viestit on sittemmin taltioitu lakien mukaisesti.

Ivanka Trump ja Clinton ovat molemmet kertoneet, etteivät he tienneet tai he eivät olleet ymmärtäneet hallinnon sähköpostisääntöjä oikein.

Trump oli kampanja-aikanaan sitä mieltä, että Clintonin kuuluisi olla vankilassa sähköpostijupakan vuoksi.

Tieto Ivanka Trumpin sähköpostin käytöstä tuli Valkoisen talon tietoon kansalaisjärjestö American Oversightin tietopyynnön ansiosta.

Järjestö ei pidä uskottavana, että Ivanka Trump ei olisi tiennyt sähköpostisääntöjä, koska hänen isänsä oli käyttänyt sitä keskeisenä kampanjateemana.

Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta. Tämä selvisi lääketieteen kandidaatti Ville Vasankarin Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöksessä.

Tutkimuksessa selvitettiin kiihtyvyysmittarilla mitatun paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin. Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli näistä huomattavasti suurempi riskitekijä, mutta myös paikallaanolon yhteys näkyi selvästi.

– Kävi ilmi, että runsas paikallaanolo on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta, kertoo Vasankari.

Jo lukuisat vähintään kymmenen minuutin paikallaanolojaksot näyttävät olevan riski. Tällaisia pätkiä olisi Vasankarin mukaan hyvä välttää.

– Vaikuttaa siltä, että kannattaisi istua mahdollisimman vähän kerrallaan, vaikka olisikin vapaa-ajalla aktiivinen, suosittelee Vasankari.

Hän pitää tulosta osin yllättävänä, vaikka sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä tiedetään jo paljon.

– Aiheesta on ollut aiemmin ristiriitaista tietoa. Tulos on siinä mielessä mielenkiintoinen, pohtii Vasankari.

Tutkimus vahvistaa aiempia samansuuntaisia tietoja paikallaanolon yhteydestä terveyteen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin vähennys istumisessa päivittäin ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa.

Keinot istumisen vähentämiseksi unohtuvat helposti

Monikaan työpaikkaliikkumista kannustava idea ei ole jäänyt työntekijöille rutiiniksi, myöntää Itä-Suomen aluehallintovirastossa työhyvinvoinnista vastaava suunnittelija Pia Hakkarainen.

Aluehallintoviraston työntekijät istuvat pitkiä jaksoja toimistossa ja tähän ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota muutama vuosi sitten. Tuolloin otettiin käyttöön esimerkiksi työskentelyasennon vaihtamisen mahdollistavat sähköpöydät.

Hakkarainen listaa lisäksi vähälle käytölle jääneet jumppakepit, ruokatuntiliikunnan ja kävelykokoukset.

Yksi istumatyönongelmia ehkäisevä keino osoittautui suosituksi. Tietokoneelle asennettava jumppaohjelma on Hakkaraisen arvion mukaan jokaisen koneella yhä ja moni sitä myös käyttää.

– Siihen voi itse määritellä, että miten usein ohjelma muistuttaa jumpasta. Kaksi ohjelmoitua täsmäliikettä eivät vie pitkää aikaa, mutta katkaisevat istumisen ja paikallaanolon, kuvailee Hakkarainen.

Moni keino on jäänyt työyhteisössä lopulta vähälle käytölle. Syynä tähän on esimerkiksi osittain liikkuva työ.

Runsaan paikallaanolon yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskeihin tuoreessa väitöksessään tutkineelle Ville Vasankarille tämä ei ole yllätys.

– Kyllä ne helposti unohtuvat kaiken kiireen keskellä, toteaa Vasankari.

Hän kuitenkin muistuttaa, että hankalaoireisten ja huonoennusteisten sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on Suomessa melko suurta. Siksi esimerkiksi työskentelyasentoihin kannattaisi oikeasti kiinnittää huomiota.

Jokaisen kannattaa miettiä istumisensa määrää

Tutkimuksen tulos koskettaa paljon istuvia aikuisia. Erityisesti Vasankari kehottaa keski-ikäisiä ja sitä vanhempia kiinnittämään huomiota istumisen määrään, mutta sama koskee nuorempia paljon paikallaan olevia.

Paikallaanoloksi luetaan sekä istuminen että makaaminen. Vasankarin mukaan vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat paljon paikallaan sekä töissä että kotona.

Mitä nopeammin pystyy keskeyttämään paikallaanolojakson, sitä parempi. Ville Vasankari

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi liikunnalla on suuri merkitys, mutta se ei näytä riittävän.

– Mitä vähemmän pitkittyneitä paikallaanolojaksoja tulee, sitä parempi. Täytyy kuitenkin muistaa, että erityisen tärkeää on huolehtia myös perinteisistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä kuten veren kohonneesta LDL-kolesterolista, verenpainetaudista ja diabeteksesta. Olennaista on myös tupakoinnin lopettaminen, korostaa Vasankari.

Vasankari pitää nostettavaa sähköpöytää hyvänä vaihtoehtona, sillä seisominen näyttäisi olevan sydämelle terveellisempää. Sitä, miksi näin on, ei tarkkaan vielä tiedetä.

Päivään kannattaa mahdollisesti lisätä lyhyitäkin seisomisjaksoja, käyttää portaita sekä kävellä työpäivän aikana jonkinlaisia matkoja.

– Näihin pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla, muistuttaa Vasankari.

Vasankarin väitöstutkimus perustui noin 1 400 18–85-vuotiaan suomalaisen otokseen Terveys 2011 -tutkimuksesta. Kiihtyvyysmittaria käytettiin tutkittavien paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden tottumusten selvittämiseen.

Aineistosta tunnistettiin sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat potilaat ja lopuille tutkittaville annettiin 10-vuotinen sydän- ja verisuonitautiriski riskilaskurin avulla.

Talousviisaiden mukaan ajat ovat pian huononemassa. Tämä puhe ei yllätä.

Liki kolme tuhatta vuotta sitten kirjoittaneen kreikkalaisen Hesioduksen mukaan myyttistä kulta-aikaa seuraavat huonommat ajat ja lopulta viimeisimpänä rautainen aika. Silloin rehellisten sijasta palkitaan pahantekijät. Vaiva ja huoli vallitsevat. Silloin riidellään, valehdellaan ja petetään kuin Trumpin lehdistötilaisuudessa.

Hesioduksen rautainen aika on siis meidän aikamme.

Se on aika, jolloin ajatellaan vain pieniä ajatuksia eikä osata puhua kuin taloudesta.

Se on aika, jolloin näperrellään irtisanomislakien kaltaisten farssien parissa. Se on näköalattomuuden aika.

Kun SAK astuu huoneeseen, se ilmoittaa ettei muita vaihtoehtoja ole. Kun työnantajat astuvat huoneeseen, he ilmoittavat ettei muita vaihtoehtoja ole. Kun pääministeri Juha Sipilä astuu huoneeseen, hän ilmoittaa että tämä on ainoa vaihtoehto. Että taloudesta on puhuttava koska se luo hyvinvointia. Vaikka talous luo vain rahaa. Ja vaikka hyvinvointia ei osteta pelkillä euroilla.

Tällä rautaisella ajalla kaikki ovat kaikesta eri mieltä paitsi siitä, että horjumme katastrofin partaalla, josta kaikki ovat yhtä mieltä. Jos emme tee töitä minuutin pidempään, joudumme kaikki kerjuulle. Jos tehdään kuten Sipilä vaatii, korpit nokkivat köyhiltä silmät ja molempia tulee lisää, köyhiä ja korppeja. Jos taas ei tehdä kuten hallitus vaatii, mannerlaatat järkkyvät ja taivaalle ilmaantuu pyrstötähtiä. Niin tai näin, tuho tulee joka tapauksessa.

Ilma on sakeana uhkista, eikä ilmassa muuta enää olekaan, ei kevättä eikä toivoa.

Ilma on sakeana uhkista, eikä ilmassa muuta enää olekaan, ei kevättä eikä toivoa. Ilmastonmuutos kuulemma tuhoaa meidät. Geenimuunneltu ruoka karkaa käsistä ja steriloi koko maanpiirin. Tekoäly tulee ja orjuuttaa. Miljardi afrikkalaista ryntää tänne huomenna ja ensi viikolla tulee lisää.

Sanotaan, ettei parempaa ole enää odotettavissa. Rautaisella ajalla kaikki unelmat ovat kuolleet.

Reilut viisikymmentä vuotta sitten presidentti John F. Kennedy julisti unelmaksi mennä Kuuhun ei siksi, että se on helppoa vaan siksi, että se on vaikeaa. Mennä Kuuhun siksi, että se on tavoite, joka tuo esiin ihmisen parhaat kyvyt.

Kuulennot olivat teollistuneen maailman yhteinen unelma. Toki oli niitä, ja on edelleen, joiden mielestä mitään ei voi tehdä ennen kuin viimeinen sotaveteraani on saatettu hautaan. Tai että kaikki rahat olisivat aina ja joka hetki paremmassa käytössä toisaalla.

Mutta ei talous eikä elämä ole nollasummapeliä. Pienet unelmat eivät ole poissa suurista unelmista.

Suuria unelmia ei enää ole. Nyt toivotaan vain torjuntavoittoja. Että ilmastonmuutos pysäytetään. Että siirtolaisvirta pysäytetään. Nyt unelmoidaan jopa ajan pysäyttämisestä. Amerikan punaniskat haluavat jäädyttää sen 50-luvulle. Samaa toivotaan uuninpankoilla, joiden taittovirheisistä tirkistysrei’istä katsoen Suomi on kansainvaellusten kärkikohde.

Itse kuulun niihin, joille polkupyörän ja nyhtökauran pyhä pastoraali ei riitä. Kaipaan jotakin suurempaa.

Ilmastonmuutoksen kaltaiseen myrskyyn on toki syytä valmistautua, mutta mitä myrskyn jälkeen? Mitä sitten, kun ilmastonmuutos on selätetty? Itse kuulun niihin, joille polkupyörän ja nyhtökauran pyhä pastoraali ei riitä. Kaipaan jotakin suurempaa.

Mikä olisi unelma, jonka tavoittelu saisi taas esille sen, mikä meissä on parasta?

Minulla itselläni on ollut unelma järjen, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden Euroopasta. Mutta katsokaa Eurooppaa. Jokainen maa on linnoittautumassa siilipuolustukseen. Ja jokaista askelta vartioi rautaisen aikamme talouden rautainen kuristusote.

Syytän likinäköisiä johtajiamme, joilla ei ole rohkeutta eikä visioita. Yksi huopaa samalla kuin toinen soutaa sen mukaan, kuka somessa kovimmin huutaa. Ja siellä raikaavat mielen alhaisimmat tunnot aina juutalaisvihaa myöten.

On helppo yhtyä sanontaan, että moisten kääpiöiden politiikkaan heittämät pitkät varjot paljastavat sivilisaation auringon olevan laskemassa.

Mutta kun aurinko laskee Euroopan reunalla, se samalla tekee nousuaan Kiinan muurilla. Ja minusta vaikuttaa, että kiinalaisilla on unelma. En vain ole varma, olemmeko me suomalaiset ja eurooppalaiset enää osa tuota unelmaa.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Loviisan keskustassa sijaitsevan Harjurinteen koulun uuden osan ruokalan sisäkatto on romahtanut alas. Rakennus oli romahdushetkellä tyhjä, eikä kukaan loukkaantunut. Koko koulurakennus on nyt poistettu käytöstä toistaiseksi.

Vain neljä vuotta sitten valmistuneen koulun katto romahti maanantain ja tiistain välisenä yönä. Romahtanut katto sijaitsi ruokasalin käytävän yläpuolella ja rakenteita tuli alas noin 60 neliömetrin verran.

Sisäkaton rakenteet olivat vetäneet mukaansa kattolevyt, eristeet, elektroniikkaa ja putkia. Pieni määrä rikkoutuneen lämmitysputken vettä on vuotanut lattialle, kerrotaan kaupungin tiedotteessa.

Loviisan kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnusen mukaan yöllä oli tullut automaattinen hälytys lämmitysvesiputken vuodosta, josta tehdyn päivystäjän ilmoituksen perusteella sisäkaton romahdus havaittiin.

– Lämpöverkkoon tullut paineen tiputus paljasti tilanteen. Syytä katon romahdukseen ei vielä tiedetä, asiaa tutkitaan ja koko koulu käydään läpi, Kinnunen kertoo.

Koulurakennuksen uuden osan tehnyt rakennusyhtiö Skanska on vielä toistaiseksi ymmällään tapahtuneesta.

Skanskan Lahden alueen talonrakennusyksikön johtajan Jarkko Koskipalon mukaan paikalle on matkalla Skanskan rakenneasiantuntijoita arvioimaan sisäkaton rakenteita ja tapahtunutta. Koskipalo arvioi, että heidän raporttinsa jälkeen tilanteeseen saadaan lisävalaistusta.

Koulussa aiemmin sisäilmaongelmia

Kaupunki ja pelastusviranomaiset tutkivat parhaillaan romahtamisen syytä. Koulun uudisosan rakentaneen rakennusyhtiö Skanskan edustajat on myös kutsuttu paikalle.

Harjurinteen koulun uusi osa valmistui neljä vuotta sitten, mutta oppilaat ovat olleet väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Ainoastaan koulun ruokala ja liikuntasali ovat olleet noin 170 oppilaan käytössä.

Oppilaat ja opiskelijat kuljetetaan nyt linja-autolla Edupolin tiloihin lounaalle ainakin kuluvan viikon ajan. Opettajat ohjaavat oppilaita järjestelyissä.

Oppilaita, opiskelijoita ja huoltajia informoidaan tilanteesta Wilman kautta. Loviisan kaupunki tiedottaa asiassa lisää heti kun lisätietoa on saatavilla.

Jo kolmas koulu, jossa sisäkatto romahti

Vuonna 2014 valmistunut uusi koulurakennus on siis rakennusyhtiö Skanskan rakentama. 12 miljoonaa euroa maksanut uudisrakennus on ollut alakoululaisten ja eskarilaisten käytössä ennen väistötiloihin siirtymistä.

Loviisan kaupunki neuvottelee Skanskan kanssa vastuukysymyksistä sisäilmaongelmiin liittyen. Keskusteluja käydään ulkopuolisen asianajajan välityksellä.

Aiemmin tänä syksynä sisäkatto romahti alakoulussa Helsingin Oulunkylässä. Myös Kirkkonummen Veikkolassa koulun sisäkatto oli lähellä romahtaa.

Lue lisää:

Nivelsärkyjä, kielen kutinaa ja iho-oireita: Jopa uusia kouluja tyhjennetään sisäilmaongelmien takia – Kuka kantaa vastuun?

Loviisa selvittää rakentajan vastuun Harjurinteen koulun sisäilmaongelmista

Urakoitsija Ylelle Oulunkylän ala-asteen katon romahtamisesta: "Olen julkisuudessa esiintyvien arvailujen varassa"

Näinkö karkea virhe romahdutti ala-asteen luokkahuoneen sisäkaton? Ruuvien sijasta käytettiin nauloja

Koulun sisäkatto on romahtamaisillaan nyt Kirkkonummella

Teini-iässä nuori harjoittelee elämisen taitoja, joihin kuuluu oman huoneen siisteydestä huolehtiminen. Eikä puhtaus ole nuoren tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla.

Teini-ikäisen makuuhuoneen lattia voi pullottaa epämääräisiä kasoja, joista löytyy puhtaita ja likaisia, jopa hikisiä vaatteita toisiinsa kietoutuneina. Erilaisia elukoita ja bakteereja keräävistä ruokalautasista voi nähdä viikon ruokalistan. Oveen kiinnitetyssä lapussa lukee: "Stop! Tänne ei ole asiaa".

Vanhempi turvautuu usein tuttuihin keinoihin. Jos teini ei liikauta eväänsäkään huoneensa siivoamiseksi, kokeillaan huutamisen ohella kiristystä ja uhkailua. Harvoin nekään toimivat. Lopputuloksena on, että huoneessa on kaksi murrosikäistä, jotka huutavat kilpaa toisilleen.

Hahmo- ja psykoterapeutti Liisa Halonen toteaa, että riitatilanteessa vanhempi huutaa nuorelle, koska on itse asiassa vihainen itselleen. Vanhemman olisi pitänyt opettaa siivoaminen jo lapsena. Mutta voiko teini-ikäinen enää oppia siivoamisen taidon?

Hahmo- ja psykoterapeutti Liisa Halonen vastaa vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.

Miksi nuorten huoneet ovat usein sotkussa?

Siivoaminen ei ole nuoren mielessä ensimmäisenä, muistuttaa Halonen. Kehitysvaiheen tärkeämpiin asioihin kuuluvat eriytyminen vanhemmista ja seksuaalinen kehittyminen. Jos vanhempi ei ole opettanut lasta huolehtimaan huoneestaan jo lapsena, niin teini-ikäisenä se on Halosen mukaan hankalaa enää oppia.

Halosen mukaan oman huoneen puhtaus tai siivottomuus liittyvät itsemäärämisoikeuteen. Nuori kokee, että hänellä on omaan huoneeseen päättämisoikeus – jopa sotkuun.

"Meidän vanhempien olisi hyvä nähdä, että joskus sotku voi olla ilmaus nuoren omasta tahdosta, jolle hän ei tunne muuten olevan tilaa", toteaa Halonen. Tämän vuoksi vanhemman tulisi miettiä, että miten vanhempana voi tukea nuoren omaa tilaa ja tahtoa, jotta hänen ei tarvitse käyttää huoneen siivoamista tai siivoamatta jättämistä ainoana kanavana.

Onko koti aikuisenakin läävä, jos teini ei osaa pitää huolta edes omasta huoneestaan?

Vanhemman ei kannata ajatella näin automaattisesti, toteaa Halonen. Muutosta voi tapahtua jo pahimpien murrosvaiheiden jälkeen, jolloin eriytymisen vaihe on ohi. Halonen sanoo huolestuneille vanhemmille, että eriytymisen jälkeen nuori alkaakin usein välittämään omasta huoneestaan ja sen siisteydestä.

Jos teini ei ole oppinut siivoamaan lapsena, Halonen suosittelee vanhempia kokeilemaan siivoamista nuoren kanssa yhdessä. "Hyvällä onnella nuori saattaa jatkossa siivota jälkensä itse", kertoo Halonen.

Miksi huutaminen ei tepsi nuoreen?

Halosen mukaan se lisää nuoressa vastarintaa. Samalla hän muistuttaa, että “tässäkin suhteessa lapset ovat erilaisia – toiset saattavat siivota pelosta”. Silloin vanhemman kannattaa miettiä, onko vanhemman tärkein intressi huoneen siisteys. Halonen haluaisi vanhempien antavan tilaa muille asioille.

Pitääkö siivoamisesta palkita rahalla?

Osa vanhemmista saattaa hinnoitella kodin tehtävät ja palkita nuorta siivoamisesta. Halonen toivoo, että lapset ymmärtäisivät siivoamisen kuuluvan osaksi elämää.

Vanhempien kannattaa keskustella nuoren kanssa siitä, miten perheessä jaetaan siivoukseen liittyvät tehtävät. Halonen suosittelee selvittämään nuorelta, että mitä hän haluaisi tehdä ja mitkä siivoustehtävät olisivat hänelle mieluisia.

Onko tärkeää, että nuoren huone on siisti?

“Onhan se hienoa, jos näin on”, toteaa Halonen. Hän toivoo, ettei siitä tulisi vanhemmalle päähänpinttymä. “Itse olen tehnyt niin, että olen antanut nuoren olla omissa sotkuissaan ja sulkenut oven”, kertoo Halonen.

Hän muistuttaa, että vanhempien ei pitäisi arvostaa nuorta tekojen ja suorittamisen kautta. Vanhempi voisi pikemminkin pohtia, että minkälainen ihminen nuori on.

Halonen pitää tärkeänä sitä, että lapsi tulee nähdyksi ihmisenä ja vahvistaa nuoressa jo olevia vahvuuksia.

Tänä syksynä ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän saa valmiiksi reilut 2 700 kokelasta. Heidän nimensä selviävät tänään tiistaina.

Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut tutkintojen tulokset kouluille tänä aamuna kello 8. Julkaisemme uusien ylioppilaiden nimet Ylioppilaskoneessa. Listat lakin saajista saadaan kouluilta. Ylioppilastutkintolautakunta ei julkaise tutkinnon suorittaneiden nimiä omilla sivuillaan tietoturvasyistä.

Ylioppilaskoneen tiedot päivittyvät sitä mukaa, kun koulut lähettävät nimiä Ylelle. Suurin osa julkaistaan tiistaina.

Uusia nimiä listoille saattaa tulla vielä lähempänä lakkiaispäivää, sillä osa kokelaista saa tutkintonsa valmiiksi vasta tiistain jälkeen. Kouluille lähetettyihin listoihin voi tulla myös muita korjauksia.

Osa uusista ylioppilaista puuttuu Ylioppilaskoneesta siksi, että he ovat kieltäneet nimensä julkaisun.

Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautui 37 631 kokelasta. Vuonna 2017 ilmoittautuneita oli 600 vähemmän.

Suurin osa syksyllä kirjoittavista on kokeita uusivia ja tutkintoaan hajauttavia kirjoittajia. Kevät on edelleen selvästi suositumpi ylioppilasjuhlien ajankohta – esimerkiksi viime keväänä ylioppilaaksi pääsi 26 780 kokelasta.

Syksyllä ylioppilastutkintonsa valmiiksi saavien määrä on jo pitkään ollut 3 500 tuntumassa. Tänä syksynä tutkinnon saa valmiiksi 3 507 kokelasta. Heistä noin 800:lta puuttuu vielä suorituksia lukion oppimäärästä.

Tänä syksynä valmistuvien lisäksi lakiaisia voi juhlia 133 aiemmin ylioppilastutkinnon suorittanutta, jotka ovat saaneet lukionsa päätökseen kevään lakkiaispäivän jälkeen.

Tänä syksynä ylioppilaskirjoituksissa käytettiin viimeistä kertaa kynää ja paperia, sillä matematiikan kokeet kirjoitettiin vielä paperille. Ensi keväästä lähtien ylioppilastutkinto on kokonaan digitaalinen.

Syksyn ylioppilasjuhlia vietetään kouluilla yleisesti itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä 5. joulukuuta.

Lue myös:

Ylioppilaskokeiden pisterajat, syksy 2018

Kiinassa viljeltyyn maaperään sitoutuu vuosi vuodelta enemmän hiilidioksidia. Kiinan maatalousmaan hiilinielun kasvun arvioidaan olevan noin neljä promillea vuodessa.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan Kiinan maatalousmaan pintakerroksen hiilinielu on 1980-luvulta lähtien kasvanut 4,8 promillea vuodessa.

Suomen Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen Kiinan maaperän hiilivaraston muutoksesta, eri viljelymenetelmien vaikutuksista sekä potentiaalista maaperän hiilivaraston lisäämiseen.

Tutkijoiden mukaan syitä hiilinielun kasvuun on useita. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansiosta satotasot ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että biomassaa syntyy enemmän ja maaperään jää aiempaa enemmän esimerkiksi olkea, kertoo Luken erikoistutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja Fulu Tao.

Kiinassa myös maanmuokkausta on vähennetty, maaperää pidetään aiempaa enemmän kasvipeitteisenä ja palkokasvien viljely on lisääntynyt.

Viljelytapojen muutoksen taustalla on siis ollut halu kasvattaa satotasoa, ei tarve kasvattaa hiilinielua. Tutkimus osoittaakin, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Sama pätee viljelymaille, joilla paine kasvattaa satotasoa on suuri, sanoo Fulu Tao.

Hiilinielu voi kasvaa maailmanlaajuisesti

Maatalousmaiden hiilinielua on mahdollista kasvattaa maailmanlaajuisesti ottamalla käyttöön "ilmastoviisaita" viljelytapoja, tutkijat toteavat.

Myös Kiinassa maaperän hiilen sidontaa on mahdollista tehostaa kuuteen promilleen vuodessa. Tuolloin Kiinan maaperään sitoutuisi 25 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Tällä ei siltikään voisi juuri kompensoida maan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat 2 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Tutkijat painottavat, että Kiinan on väistämättä kyettävä vähentämään päästöjään.

Kiina kuuluu maailman suurimpiin talouksiin, jonka maa-alasta 130–170 miljoonaa hehtaaria on maatalouskäytössä viljelymaana.

Maailmanlaajuisesti viljelymaan hiilinielulla voisi kuitenkin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos ilmastoviisaat viljelymenetelmät otettaisiin käyttöön kaikkialla, maaperän hiilinielu kasvaisi niin paljon, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttyisivät, tutkijat sanovat.

Luken tutkimus on julkaistu Soil & Tillage Research -tiedelehdessä.

Suomalaiset ovat edelleen maailman kahvinjuojien lyömätön tilastoykkönen. Keskimääräinen suomalainen juo viisi kuppia kahvia päivässä. Kilon kahvipaketteina se on kymmenen vuodessa.

Mikä meistä on tällaisia kahvisieppoja tehnyt? Geenit – ainakin osittain, vastaa tuore kansainvälinen tutkimus.

Kahvin sisältämä alkaloidi, kofeiini, on karvasta. Ihmisen perimästä riippuu, miten voimakkaana hän karvauden maistaa.

Tutkimus yllätti osoittamalla, että kahvin karvaus ei karkota niitä, jotka aistivat sen selvimmin. Heistä päinvastoin näyttää tulevan kahvin suurkuluttajia.

Suurkuluttaja Britanniassa, tavallinen Suomessa

Geenivarianttien ja maistamisen välinen perusselvitys tehtiin Australiassa koejoukolla, jossa oli runsaat 1 700 kaksosta ja heidän sisarustaan.

Sitten tuloksia sovellettiin yli 400 000 britin geeneihin satunnaistamismenetelmällä, joka testaa syy-seuraus-oletusten pätevyyttä. Nuo ihmiset olivat kertoneet biopankin kyselylomakkeessa muun muassa, kuinka paljon teetä, kahvia ja alkoholia he joivat.

Aineistojen analyysissä osoittautui, että ne, joille karvaus maistuu geenivariantin takia vahvana, ovat keskimääräistä useammin kahvin suurkuluttajia. Tällainen geenivariantti lisää suurkuluttajuuden todennäköisyyttä 20 prosenttia, tutkijat totesivat.

Suomalaisen tavanomaisella viidellä kahvikupillisella päivässä olisi päässyt tutkimuksen suurkuluttajakategoriaan. Raja, jossa karvauden aistiminen ja kahvinjuonti ovat tutkimuksen mukaan keskimääräisiä, on neljä kupillista.

Miksi karvas kelpaa?

Karvauden maistaminen on ihmiselle kehittynyt puolustusmekanismi. Se on varoitus: karvaalta maistuva asia voi olla myrkyllinen, joten se kannattaa sylkäistä heti suusta.

Miksi varoitusmerkki näyttää kahvinjuonnissa kääntyneen väärinpäin? Oppimisen vuoksi, vastaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori Marilyn Cornelis yhdysvaltalaisesta Northwestern-yliopistosta.

Karvaus on opittu yhdistämään hyviin asioihin, kuten kahvin piristävään vaikutukseen, Cornelis selittää.

Teen karvaus on erilaista

Niillä, joiden lempikupponen kuumaa on kahvin sijasta teetä, on omat geenivarianttinsa. Heistä osa on erityisen herkkiä maistamaan kiniinin, kiinanpuiden kuoren alkaloidin, jolla ennen hoidettiin malariaa ja nykyisin maustetaan tonic-vettä.

Tutkitut joivat teetä keskimäärin viisi kupillista päivässä. Kiniinin makua erityisesti korostava geenivariantti lisäsi kupillisten määrää neljällä prosentilla heistä, Nature Scientific Reports -julkaisussa ilmestynyt tutkimus kertoo.

Suurempi ero löytyi alttiudesta propyylitiourasiilin eli PROP:n maistamiselle. PROP on synteettisesti tuotettu maku, joka on sukua greipin tai parsakaalin kitkeryydelle.

Ne, jotka aistivat PROP:n parhaiten, ovat teen suurkuluttajia yhdeksän prosenttia todennäköisemmin kuin ihmiset keskimäärin.

Teen suosijat karttavat punaviiniä

Kahvin ystävät eivät useinkaan juo teetä suosiolla, ja teenjuojista monet puolestaan eivät kelpuuta kahvia. Se ei ole vain arkihavainto, vaan myös tutkimus todisti sen.

Syy sen sijaan jäi epäselväksi. Voi olla, että kahvittelijoilla on niin kiire saada kofeiiniannoksensa, ettei tee tule kyseeseen, Cornelis arvelee.

Teekin voi toisaalta olla varsin kofeiinipitoista, etenkin vihreä tai valkoinen. Kupillinen ei välttämättä jää juuri jälkeen kahvikupillisen sisältämästä kofeiinimäärästä

Kahvin kaihtamisen syistä antaa vinkkiä se, että PROP:lle herkät juovat keskimääräistä vähemmän myös alkoholia, etenkin punaviiniä.

– Makuaistin tutkimuksia on tehty kauan, emmekä silti tiedä aistin koko mekaniikkaa. Haluamme ymmärtää sitä biologisesta näkökulmasta, Cornelis sanoo.

Vaikuttavia tekijöitä on varmasti muitakin

Kahvinjuontiin vaikuttanevat monet muutkin tekijät kuin geneettinen taipumus. Kulttuuri on epäilemättä voimakas vaikuttaja, ja syitä voinee etsiä myös taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä.

Toissa vuonna ilmestyneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa kuitenkin todettiin, että rajaviivaa ei vetänyt koulutustausta, tulotaso eikä terveys ainakaan sellaisena kuin vastaajat siitä itse kertoivat.

Eroja sen sijaan syntyi, kun tarkasteltiin kansanryhmää, tupakointia ja alkoholinkulutusta.

Silloin kovimmaksi kahvinjuojaksi haarukoitui nuoruusikänsä ohittanut valkoinen ja tupakoiva mies, joka juo keskimääräistä enemmän myös alkoholia. Sukupuolten ero tosin oli pieni.

Tee johtaa, kahvi kirii

Vaikka Suomen kulutuslukuihin on matkaa, kahvi on Yhdysvalloissakin ykkösjuoma. Kulutus on noussut pikku hiljaa 1990-luvun puolivälin aallonpohjasta. Etenkin erikoiskahvit ovat voitolla kisassa virvoitusjuomia vastaan.

Maailmassa selvä ykkönen on tee. Keskiluokan elämäntyylivalinnaksi nousseen kahvin suosio on kuitenkin voimakkaassa kasvussa myös väekkäissä teenjuojamaissa Kiinassa ja Intiassa. Kaupaksi käyvät etenkin erikoiskahvit.

Samoin on Yhdysvalloissa, ennen muuta nuorten joukossa. Jo puolet Yhdysvalloissa myydyistä kahvikupillisista on muuta kuin peruskahvia.

Neljän viime vuoden aikana kahvin kulutus on kasvanut Yhdysvalloissa pari prosenttia. Kiinassa kulutus on kolminkertaistunut.

Ei ihme, että länsimaiset kahvilaketjut ovat innostuneet Kiinasta. Starbucks ilmoitti vastikään, että se avaa Kiinaan viiden ensi vuoden aikana kaksi tuhatta uutta kahvilaa nykyisten kolmen tuhannen kahvilansa lisäksi.

Suhteutetaan kuitenkin: Jos kahvin kulutus jaettaisiin tasan lähes 1,4-miljardisen väestön kesken, kukin kiinalainen joisi vuodessa kolme kahvikupillista. Siitä on matkaa keskimääräisen kiinalaisen satoihin vuosittaisiin teekupillisiin.

Elintarviketurvallisuusviranomaiset antoivat varoitujksen saastuneesta roomansalaatista eli romaine-salaatista tiistaina Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Yhteensä 50 ihmistä on sairastunut kolibakteerista 11 Yhdysvaltain osavaltiossa ja kahdessa Kanadan provinssissa. Heistä parikymmentä on joutunut turvautumaan sairaalahoitoon.

Viranomaiset kehottavat kauppoja ja ravintoloita luopumaan roomansalaatin käytöstä kunnes bakteerin leviämisen lähde on paikallistettu.

– Saastunutta salaattia on todennäköisesti yhä myynnissä, sanoo johtaja Scott Gottlieb elintarvikevirasto FDA:sta.

Ihmisiä kehotetaan heittämään kotikaapeissa olevat roomansalaatit roskiin. Sairastumisten pelätään lisääntyvän, sillä alkamassa on sukuja juhlapöytiin keräävä kiitospäivän viikonloppu.

Kolibakteeri on erilainen kuin aiemmin tänä vuonna roomansalaateissa levinnyt bakteeri. Silloin bakteerin todennäköinen alkuperä jäljitettiin saastuneeseen kasteluveteen Arizonassa. Nyt saastuneet salaatit ovat peräisin pääosin Kaliforniasta.

Poppia, rockia, klassista. Livenä!

Kun suomalainen harrastaa kulttuuria lähtemällä ihmisten ilmoille, yleisintä on mennä elokuviin – mutta eniten suosiotaan ovat kasvattaneet konsertit.

Elävää musiikkia kävi viime vuonna kuuntelemassa miltei 60 prosenttia suomalaisista. Luku oli 15 vuotta sitten 40 prosenttia.

– Nousu on tapahtunut 2010-luvun aikana, kun konserttitarjontaa on tullut enemmän. Eletään nousukautta, joten rahaa luultavasti riittää niihin elämyksiin, joihin suomalaiset haluavat mennä, yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksesta sanoo.

Suomalaisten musiikkimaun monipuolistuminen näkyy esimerkiksi tekno- ja hip hop -konserttien suosiossa, joka on vähintään kuusinkertaistunut puolessatoista vuosikymmenessä.

Haaramo pohtii, että elämyksellisyyden hakemisesta kertoo myös suosituimman kulttuuritilaisuuden, elokuvanäytösten, suosio, sillä lippujen hinnat ovat yleisesti nousseet.

Aktiiviset entistä aktiivisempia

Taidenäyttelyissä käyneiden määrä jonkin verran laskenut, Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta selviää. Tuo on totuus koko väestön tasolla, vaikka esimerkiksi Museokortti onkin kasvattanut museoiden kävijämääriä.

– Museossa käyminen keskittyy. Ne jotka käyvät, käyvät paljon. Aktiivisesti taidenäyttelyissä käyneiden määrä on kaksinkertaistunut, yliaktuaari Juha Haaramo sanoo.

Onko oma luovuus vaihtunut kuluttamiseen?

Itse tehtävistä kulttuuriharrastuksista kirjoittamisen väheneminen näkyy esimerkiksi päiväkirjan kohdalla: sitä pitää enää joka kymmenes. Vielä 2000-luvun alussa päiväkirjaa kirjoitti kymmenen vuotta täyttäneistä suomalaisista joka neljäs.

Mihin suomalaiset sitten purkavat luovuuttaan? Puhelimella kuvattuun itseilmaisuunko?

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vain alle 15-vuotiaat ilmoittavat valokuvauksen ja videokuvauksen yleistyneen nimenomaan kulttuuriharrastuksena.

Minne unohtui puuhasteleva kulttuuri?

Korkeaan kulttuuriin keskittyneissä kyselyissä puuhasteleva kulttuuri unohtuu, tutkijatohtori Riie Heikkilä Tampereen yliopistosta sanoo.

Hän muistuttaa, että harva suomalainen on todellisuudessa toimimaton kulttuurin suhteen, vaikka tilasto siltä vaikuttaisi. Kokkaaminen, kirpputorit, lautapelit, saunominen. Kaikki ne ovat arjen kulttuuria, joka eivät juuri tässä tutkimuksessa näy.

– Jopa yli puolet kansasta näyttäytyy kulttuurin harrastamiseltaan täysin passiivisina, kun katsotaan eri Euroopan maissa tehtyjä kansallisia otoksia. Aktiiviset museokorttilaiset käyvät sitten heidänkin edestä.

Heikkilä muistuttaa, että kulttuurielämykset lisäävät onnellisuutta, ja siksi noita kokemuksia pitäisi saada myös vähävaraisten ulottuville esimerkiksi tarjoamalla halvempia lippuja erityisryhmille.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

Lue lisää:

Poikkeuksellinen ilmiö Suomessa: Museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista muovisankoa

Ohjattu liikunta on nuorille mieluista vapaa-ajanviettoa

Näin vedät kulttuuriöverit ilman pennin hyrrää

Näin Yle kertoi suomalaisten kulttuuriosallistumisesta vuonna 2011

Espanjan ulkoministeri Josep Borrell pyysi maanantaina EU:ta perääntymään brexit-sopimusluonnoksen allekirjoittamisesta, elleivät Espanja ja Britannia pääse sopuun Gibraltarin asemasta. Borrellin mukaan Gibraltarin asema sopimusluonnoksessa on epäselvä.

Kun Britannian pääministeri Theresa May esitteli brexitiä käsittelevän paketin EU:ssa viime vuonna, Gibraltar oli jätetty siitä ulos.

Nyt selvyyttä halutaan artiklaan numero 184. Siinä määritellään, että tulevaisuudessa EU ja Britannia neuvottelevat keskenään niiden välisistä asioista.

Espanja tahtoo erillissopimuksen

Espanja vaatii kuitenkin takeita siitä, että Espanjalla on edelleen sanansa sanottavana Gibraltaria koskevissa asioissa eikä sitä jätetä neuvottelujen ulkopuolelle.

Siksi pääministeri Pedro Sánchez haluaa neuvotella Britannian kanssa erillisen sopimuksen.

– Me emme voi hyväksyä, että tulevaisuudessa Britannia ja EU neuvottelevat Gibraltaria koskevista asioista. Neuvotteluvastuun tulee olla Espanjalla ja Britannialla, Sánchez sanoi tiistaina Madridissa järjestetyssä talousfoorumissa.

Kiistaa merirajoista ja kalastusriutoista

Espanja menetti Gibraltarin Britannialle vuonna 1713 Utrechtin rauhassa. Siitä asti Gibraltar on hiertänyt Espanjan ja Britannian välejä. Espanja on useasti vaatinut aluetta itselleen.

Vastikään keskustaoikeistolaisen Partido Popularin puheenjohtaja Pablo Casado vaati Gibraltaria Espanjalle osana aluevaalikampanjaansa.

Myös merialueiden rajat ja erityisesti kalastusriutat ovat olleet jatkuvasti kiistakapulana Espanjan ja Gibraltarin välillä. Espanja on muun muassa ajoittain hankaloittanut rajan ylittämistä Gibraltarin puolelle kiistojen vuoksi.

Espanja on myös ehdottanut alueen hallinnon jakamista Britannian kanssa, mutta Britannia ei ole tähän suostunut.

Gibraltarilaiset ovat brexitiä vastaan

Gibraltarilaiset ovat äänestäneet historian saatossa sekä kuulumisesta Britanniaan kuin alueen hallinnon jakamisesta Britannian ja Espanjan kesken. Alueen yli 30 000 asukasta ovat aina olleet enemmän kallellaan Britanniaan ja halunneet säilyä Lontoon alaisuudessa.

Sen sijaan brexitille he sanoivat jämäkästi ei. Noin 96 prosenttia gibraltarilaisista äänesti brexitiä vastaan.

Sekä Espanja että Gibraltar hyötyvät toisistaan. Gibraltar tarvitsee Espanjan puolelta tulevia työntekijöitä ja ympäröivä Andalusia on riippuvainen paitsi työpaikoista, myös niitä luovasta turismista. Lisäksi Espanjan puolelta käydään Gibraltarilta hakemassa erityisesti verovapaita tuotteita.

Suomessa on jo viitisentoista turbokiertoliittymää. Turbokiertoliittymään ajettaessa on tärkeä valita oikea ajokaista ennen liittymää. Autoilijan pitäisi pysyä koko liittymän matkan valitulla ajokaistalla, opastaa liikenneopetuksen lehtori Harri Saartenkorpi Hämeen ammatti-instituutista.

– Periaate on, että valitse kiertoliittymään tullessasi ajokaista sen mukaan, mihin olet menossa ja pysyt sillä kaistalla, niin se vie sinut haluamaasi suuntaan.

Pääsuunnasta ajaville turbokiertoliittymissä on kaksi ajokaistaa. Ulompaa, oikeanpuoleista kaistaa ajavat kääntyvät ensimmäisestä liittymästä oikealle.

Myös sisemmältä, vasemmanpuoleiselta kaistalta voi kääntyä jo ensimmäisestä liittymästä oikealle, mutta tältä kaistalta voi poistua myös myöhemmistä liittymistä. Kun kiertoliittymässä ajetaan oikein, liittymästä poistuvan auton ei tarvitse väistää muita liittymässä olevia autoja.

Oikea ajokaista selviää tien yllä olevista opasteista. Saartenkorpi on huomannut, että turboliittymissä näkee monenlaisia liikennesuoritteita.

– Omalla paikkakunnalla osataan ajaa suhteellisen hyvin. Kun lähdetään vieraalle paikkakunnalle, niin ongelmia saattaa tulla. Näistä liittymistä on monta kehitysversiota, ne ovat erimuotoista ja erinäköisiä, toteaa Saartenkorpi – ja myöntää, että kiertoliittymissä "turistit" erottuvat paikallisista.

Kolmion takaa kiertoliittymään

Kiertoliittymään saapuvilla on aina väistämisvelvollisuutta osoittava kolmio ja pakollista kiertosuuntaa osoittava liikennemerkki.

Käytännössä liikenneympyrä ja kiertoliittymä ovat yksi ja sama asia. Tiehallinto lanseerasi kiertoliittymän käsitteen 1990-luvun alussa. Tieliikennelaki ei kuitenkaan tunne sellaista käsitettä. Se tuntee vain liikenneympyrästä varoittavan liikennemerkin ja merkkiyhdistelmän, jossa on kolmio ja pakollista kiertosuuntaa osoittava liikennemerkki. Sillä määritellään tilanne kiertoliittymäksi.

Nykyisin turbokiertoliittymiä on jo ainakin Kokkolassa, Kuopiossa, Nokialla, Raisiossa, Vaajakoskella, Espoon Suomenojalla, Pietarsaaressa, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa.

Turbokiertoliittymä on kehitetty Hollannissa. Niitä on rakennettu Hollannin lisäksi muun muassa Saksaan ja viime aikoina myös Suomeen, kerrotaan Tiehallinnon raportissa.

Turbokiertoliittymiä on rakennettu vilkasliikenteisiin paikkoihin, sillä tärkeimmistä ajosuunnista liikenne voidaan ohjata liittymän läpi kahdella kaistalla. Parhaiten ne sopivat liittymiin, joissa on vilkkaasti liikennöity pääsuunta ja vähäliikenteisempi sivusuunta. Liittymätyyppi on todettu liikenteen kannalta sujuvammaksi kuin se, että risteyksessä olisi liikennevalot.

Hämeenlinnassa erityisiä ongelmia

Valtatie 10:llä Hämeenlinnan Katumalla rakenteilla oleva turboliittymä on aiheuttanut autoilijoille hankaluuksia, sillä liittymäalue on vielä työmaa-aluetta.

Liittymästä puuttuu vielä yksi pätkä rinnakkaista ajokaistaa. Sen vuoksi Katuman asuntoalueelle pyrkivät joutuvat vaihtamaan ajokaistaa, vaikka turbokiertoliittymässä niin ei pitäisi tehdä.

– Kun Katuman kaikki ajokaistajärjestelyt ovat kunnossa, se on varsin selkeä paikka ajaa. Kun turbokiertoliittymässä ajamisen oivaltaa ja opettelee, se on hauskaa ja helppoa, sanoo Harri Saartenkorpi.

Osallistu keskusteluun ja kerro, millaisia kokemuksia sinulla on kiertoliittymistä?

Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla olevaan tilastotietopalveluun on tehty hakkerihyökkäys. Palvelu on tällä hetkellä suljettu hyökkäyksen takia.

Toimiala Online -nimisessä palvelussa julkistetaan kuukausittain muun muassa TEMin työllisyyskatsaukset ja työnvälitystiedot.

Tietopalvelun ylläpidosta vastaavan KEHA-keskuksen strategiajohtaja Jouko Nieminen sanoo, että pari kolme viikkoa sitten havaittiin, että palvelu ei enää toimi. Palveluun oli murtauduttu ulkopuolelta.

– Me emme päässet sisältöön enää käsiksi. Sen jälkeen otimme palvelun pois verkosta välittömästi. Meidän tietoturva petti tällä kertaa, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan mitään suurempaa vahinkoa ei päässyt tapahtumaan eikä mitään dataa menetetty.

Nieminen ei osaa sanoa, kuka tai mikä taho oli hyökkäyksen takana. Hyökkäyksestä on tehty poliisille tutkintapyyntö ja poliisi tutkii asiaa.

TEM julkaisi eilen työllisyyskatsauksen, joka pystyttiin Niemisen mukaan julkaisemaan palvelun sulkemisesta huolimatta lähes normaalisti.

Toimiala Online -palvelussa tehdään tilastohakuja kuukausittain joitakin tuhansia. Niemisen mukaan palvelu pyritään saamaan toimimaan ennen seuraavan työllisyyskatsauksen julkistamista kuukauden päästä.

Palvelussa on muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton, Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön tuottamaa tietoa. Palvelu toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelimella.

Hakkerihyökkäyksestä uutisoi ensimmäisenä Talouselämä.

Puola on antanut periksi korkeimman oikeuden uudistusta koskevassa kiistassaan EU:n kanssa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue on antanut lakiesityksen, jonka mukaan ennenaikaisesti eläkkeelle määrätyt korkeimman oikeuden tuomarit voivat palata töihin.

Puolan parlamentti toteaa nettisivuillaan, että lakiesityksellä toimeenpannaan EU-tuomioistuimen lokakuinen päätös.

Päätöksessään tuomioistuin määräsi Puolan jäädyttämään lain, jolla alennettiin korkeimman oikeuden tuomarien eläkeikää. Samalla Puola määrättiin antamaan jo eläkkeelle pakotetuille tuomareille heidän virkansa takaisin.

Heinäkuussa voimaan tullut laki olisi pakottanut eläkkeelle yli kolmasosan korkeimman oikeuden tuomareista, myös korkeimman oikeuden puheenjohtajan Malgorzata Gersdorfin.

Tuomarikiista on ollut keskeinen EU:n ja Puolan kiistelyssä, joka koskee demokratian vaatimuksia. EU:n mukaan Puolan heinäkuinen laki rikkoi oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta.

Eteläkorealainen Kim Jong-yang on valittu kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin toimeenpanevan komitean presidentiksi.

Kim voitti äänestyksessä venäläisen vastaehdokkaansa, venäläisen kenraalimajuri Aleksandr Prokoptšukin.

Kim on toiminut Interpolin väliaikaisena johtajana. Hänen edeltäjänsä, kiinalainen Meng Hongwei katosi matkustettuaan syyskuussa Kiinaan. Katoamisen syy selvisi hieman myöhemmin, kun Kiinan viranomaiset kertoivat, että häntä epäillään korruptiosta.

Interpol äänestää uudesta johtajasta – Edellinen katosi Kiinaan, venäläisestä kenraalimajurista povataan seuraajaa

Valinta tehtiin Interpolin jäsenmaiden kokouksessa Dubaissa.

Venäjän sisäministeriössä työskentelevän kenraalin ehdokkuus herätti huolta varsinkin kansalaisjärjestöissä. Ne pelkäsivät, että Venäjä voisi hyödyntää maanmiestään ja käyttää Interpolia toisianajattelijoiden vainoamiseen. Poliittisista syistä annetut etsintäkuulutukset on nimenomaan kielletty järjestön säännöissä.

Prokoptšuk toimii joka tapauksessa järjestön varapääjohtajana.

Kim Jong-yang toimii pääjohtajana vuoteen 2020 saakka, eli hän tekee loppuun edeltäjänsä kesken jääneen kauden.

Yhdysvallat tukee eteläkorealaista ehdokasta Interpolin johtoon

Täsmennetty johtajan titteli 1. kappaleessa klo 10.42

Kaupassa on tänä syksynä kieltäydytty myymästä rotanmyrkkyä monelle luomutuottajalle. Uusi laki vaatii kaikilta maataloustuottajilta kasvinsuojelututkinnon, jotta he voivat ostaa vahvoja jyrsijämyrkkyjä.

Useimmat luomutuottajat ovat jättäneet kyseisen tutkinnon suorittamatta, koska he eivät käytä tiloillaan rikkaruohomyrkkyjä tai muita torjunta-aineita – rotanmyrkkyä lukuunottamatta.

– Luomutuottajilla ei ole tarvetta kasvinsuojelukoulutukselle. Byrokraattisen työn ja valvonnan lisääntyminen koetaan aika kurjana. Se herättää vastarintaa tuottajissa, sanoo luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkava.

Ylä-Sulkava pyörittää Kärkölässä Raksyrjän tilaa, joka on ollut luomutila jo edellisen isännän aikana. Isä Arto Ylä-Sulkava siirtyi luomutuotantoon 1990-luvulla. Tilalla kasvatetaan lihasonneja ja tuotetaan luomuviljaa sekä valkuaiskasveja.

Helmikuussa voimaan tullut uusi EU-lainsäädäntö kieltää rottien tuhoamiseen tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen myynnin kuluttajille. Uuteen lakiin liittynyt kuuden kuukauden siirtymäaika päättyi elokuussa.

Lain vastustuksessa on kyse lähinnä siitä, että moni luomutuottaja ei halua opiskella tietoa jyrsijämyrkkyjen lisäksi myös niistä torjunta-aineista, joita he eivät tiloillaan käytä. Kasvinsuojelukoulutuksen tentteineen voi suorittaa päivässä ja se maksaa alle 100 euroa. Tutkinto on voimassa viisi vuotta.

Maa oli mustanaan rottia

Rottien torjunta on aina hoidettu Raksyrjän tilalla myrkytyksillä, joita on jouduttu tekemään erityisesti syksyllä, kun viljaa käsitellään enemmän. Hetkittäin rottaongelma on kasvanut todella suureksi, kuten vanhaa viljankuivaamoa purettaessa.

– Karskia kaivinkonekuskia kuulemma vähän iletti, kun hän löi kauhan maahan ja maa oli mustanaan rottia joka ilmansuuntaan, muistelee Aapo Ylä-Sulkava.

Rottien loukuttaminen maatiloilla olisi Ylä-Sulkavan mielestä liian työläs vaihtoehto. Rotille tarkoitettu jyrsijämyrkky on ainoa tehokas ase siimahäntiä vastaan. Hän tähdentää suorittavansa myrkytykset asianmukaisesti ohjeita noudattaen.

– Aine säilytetään tilalla tiukasti suljetuissa astioissa. Myrkkyä laitetaan rotille tarjolle sellaisiin säiliöihin, ettei aine leviä eläinten tai rehujen sekaan.

Rotanmyrkyn ostokielto tuli monelle puun takaa

Aapo Ylä-Sulkavalla on yhä varastossa rotanmyrkkyä, mutta sen loppuessa hän ei saa enää ostaa uutta. Tilanne on sama monella muulla luomutilalla.

– Tämä tuli luomuväelle vähän puun takaa. Moni tuottaja on ehtinyt kauppaan asti ja siellä huomannut, että ei enää saakaan ostaa vuosikausia käyttämäänsä torjunta-ainetta, sanoo edunvalvontajohtaja Susann Rännäri Luomuliitosta.

Useat turhautuneet luomuviljelijät ovat olleet yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin. Ylitarkastaja Sanna Koiviston mukaan vahvimpien jyrsijämyrkkyjen siirtäminen tutkintovaateen piiriin tuntuu olevan vaikea asia nimenomaan luomutuottajille.

– Tällä hetkellä luomutiloilla vaihtoehtoina ovat kasvinsuojelututkinnon suorittaminen tai rottien torjuntapalvelun ostaminen alan yritykseltä, toteaa ylitarkastaja Sanna Koivisto.

Koivisto tähdentää, että vahvojen rotanmyrkkyjen sisällyttäminen kasvinsuojelututkinnon piiriin otettiin uuteen lakiin nimenomaan maa- ja metsätalousministeriön sekä MTK:n ehdotuksesta. Tarkoitus on ollut helpottaa maataloustuottajien mahdollisuuksia jatkaa rottien torjumista tiloilla.

Kemikaalilain mukaan ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä saavat käyttää tuholaistorjunnantutkinnon suorittanut henkilö tai kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö, joka torjuu rottia omalla tilallaan.

– Olemme kuitenkin Tukesissa linjanneet, että kasvinsuojelututkinnon suorittanut voi ostaa jyrsijämyrkkyjä, koska myyjillä ei ole keinoa tarkistaa, onko henkilöllä maatila, toteaa Koivisto.

Luomuviljelijöille pohditaan räätälöityä tutkintoa

Luomuliitto pyrkii helpottamaan jäsentensä tilannetta neuvottelemalla virkamiesten kanssa siitä, että luomuviljelijän ei tarvitsisi tenttiä kaikkia kasvinsuojeluaineita.

– Yksi ratkaisu olisi, että nykyisen tutkinnon rinnalle kehitettäisiin erityinen jyrsijäntorjuntamyrkkyjen käyttötutkinto, sanoo Luomuliiton Susann Rännäri.

Rotat aiheuttavat monenlaista harmia etenkin kotieläintiloilla, missä kuivikkeet ja eläinten rehut vetävät jyrsijöitä puoleensa.

– Rotat aiheuttavat ongelmia erityisesti tiloilla, joilla tuotetaan ruokaa ihmisille. Rottien ulosteet tai kuolleet jyrsijät ovat hygienihaitta viljavarastoissa, sanoo luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkava.

Karskia kaivinkonekuskia kuulemma vähän iletti, kun löi kauhan maahan ja maa oli mustanaan rottia joka ilmansuuntaan. Aapo Ylä-Sulkava

Susann Rännäri vahvistaa, että maatiloilla on pakko myrkyttää rottia tehokkaasti, muuten jyrsijäpopulaatiot kasvavat kestämättömän suuriksi. Pahimmillaan ne jopa tuhovat rakenteita.

Rännärin mukaan on silti oikein, että myrkkyjä ei ole enää tarjolla kaupan hyllyllä täysin vapaasti.

– Luomuliitossa ymmärretään, että rottien tuhoamiseen käytettävät vahvat aineet ovat todella myrkyllisiä. On hyvä, että niiden ostamiseen ja sitä kautta käyttöön liittyy jatkossa tutkinnon suorittaminen, toteaa Rännäri.

Myös Tukesista painotetaan, kuinka tärkeää vuosikymmeniä vapaassa käytössä olleiden rotanmyrkkyjen myynnin valvominen on.

– Ihmisillä ei ole selkeää käsitystä siitä, kuinka vaarallisia vahvat rotanmyrkyt ovat ympäristölle, toteaa ylitarkastaja Sanna Koivisto.

Tuottaja myöntää myrkyn sotivan luomun ideologiaa vastaan

Vahvat jyrsijämyrkyt siirtyvät jyrsijöitä tai niiden raatoja syöviin eläimiin. Sanna Koiviston mukaan joissain maissa on havaittu kettujen määrän vähentyneen alueilla, joilla näitä aineita on käytetty. Myös jotkut haukkalajit ovat tulleet harvalukuisemmiksi.

– Hiukan ihmettelen, kuinka tälläisten myrkkyjen käyttäminen ylipäätään sopii luomuviljelyn ideologiaan, pohtii Koivisto.

Luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkavan myöntää, että ympäristölle haitallisten myrkkyjen käyttäminen luomutiloilla sopii huonosti luomuaatteeseen.

– Mutta asiassa joudutaan tekemään kompromisseja, kuten elämässä muutenkin. Tasapainotellaan ideologian ja arkirealismin välimaastossa, Ylä-Sulkava pohtii.

Nuorehko mies kuoli tänään hissionnettomuudessa Helsingissä Kalliossa, kertoo Suomen Hissiyhdistys. Sen mukaan mies kiilautui hissin korin takaseinää vasten ja puristui kuoliaaksi.

Suomen Hissiyhdistyksen mukaan korinoveton hissi oli otettu käyttöön vuonna 1994, ja siinä kuljetettiin roska-astiaa. Korinovettomassa hississä ei ole ovia, vaan niin sanottu liikkuva seinä. Ovet ovat ainoastaan kerrostasanteilla.

Hissi oli säännöllisesti huollettu ja äskettäin tarkastettu, eikä siinä ollut teknistä vikaa. Hissin korissa oli juuri tällaisesta tapaturman vaarasta varoittava tarra.

Yhdistyksen mukaan tällaisia hissejä on Suomessa tuhansia. Korinovi tuli pakolliseksi uusissa hisseissä vasta vuoden 1999 kesällä.

Hissiyhdistys pitää vanhojen hissien pahimpana turvallisuuspuutteena käyttäjien kannalta juuri hissin korin ovien puuttumista, koska se mahdollistaa kiilautumisvaaran lisäksi esimerkiksi repun hihnojen tarttumisesta johtuvan onnettomuuden.

Yhdistyksen mukaan mikään määräys ei Suomessa edellytä lisäämään korin ovea vanhaan käytössä olevaan hissiin.