Sisä-Suomen poliisin tutkinnanjohtaja Hannu Kallioniemi kertoo, että epäilty rikos on tapahtunut Tampereella tänä vuonna.
Epäilty on huomattavasti uhria vanhempi, keski-ikäinen mies.
Tutkinta on loppusuoralla, eikä poliisi halua kertoa siitä tarkemmin uhrin suojelemiseksi.
Uhri ja epäilty tapasivat poliisin mukaan Seeking arrangement -sivustolla, joka on sokerideittailun kaltainen sivusto.
Sokerideittailussa nuorempi nainen tapailee palkkiota vastaan yleensä vanhempaa miestä.
Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan raiskauksesta epäilty on merkittävässä asemassa oleva liikemies. Hän kiistää MOTille syyllistyneensä raiskaukseen ja sanoo, ettei tiennyt tytön olevan alaikäinen.
Joukossa alaikäisiä
Hannu Kallioniemi sanoo, että tapauksia tulee poliisin tietoon harvoin. Hänen mukaansa on vaikea kuvitella, että kaikki sivustolla olevat naiset ovat täysi-ikäisiä.
– Se on yleistä, että nettisivuilla lähestytetään, laitetaan viestiä ja kuvia. Niitä on vaikka kuinka paljon, Kallioniemi sanoo.
Tällaisia tapauksia poliisi tutkii yleensä hyväksikäyttöinä.
Rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo, että ilmiö ei näy poliisissa niinkään Sugardatingin kautta, vaan muiden netissä tapahtuvien kontaktien kautta.
– Eri chateissä saalistaa melkoisesti ukkoja ja vuosittain niistä seuraa useampia ilmoituksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja jopa raiskauksista. Osa hakeutuu tieten tahtoen tilanteisiin, osa ymmärtämättömyyttään. Suurin osa jää varmaan meille ilmoittamatta, Kinnunen sanoo.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Syyrian lelusalakuljettajana tunnetun Rami Adhamin kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen useista rikoksista. Tuomio tuli rahankeräysrikoksesta, kirjanpitorikoksesta, rekisterimerkintärikoksesta ja useista väärennyksistä.
Oikeuden mukaan Adham keräsi Suomi-Syyria-yhteisölle rahaa ilman lupaa reilut 150 000 euroa ja laittomasti vielä luvan myöntämisenkin jälkeen yli 160 000 euroa.
Oikeus katsoi Adhamin myös käyttäneen rahankeräyksellä saatuja varoja siirtolapuutarhamökkiin. Adham itse kertoi oikeudessa, että puutarhamökkirahat olivat hänen sukulaisensa rahoja, eivätkä keräysvaroja. Hänen mukaansa keräysrahat oli käytetty avustustyöhön Syyriassa. Oikeus ei tätä selitystä uskonut.
– Käräjäoikeus katsoo, että Adham on tältä osin käyttänyt rikoksella hankittua omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä ja peittääkseen tai häivyttääkseen omaisuuden laittoman alkuperän, oikeus toteaa.
Tuomioistuin katsoi, että puutarhamökkiostos täytti rahanpesun tunnusmerkistön, mutta koska se oli olennainen osa rahankeräysrikosta, ei tuomiota annettu syyttäjän vaatimasta rahanpesurikoksesta.
Rahojen siirto Turkkiin ei ollut rahanpesua
Oikeus totesi, että keräysvaroja oli myös siirretty Adhamin Turkkiin avaamalle pankkitilille. Tältä osin ei kuitenkaan oikeuden mukaan tullut näytetyksi, että Adham olisi siirtänyt rahoja hankkiakseen itselleen hyötyä.
– Sinällään epäilemättä rahan siirtämisellä turkkilaiseen pankkiin on saatettu se käytännössä suomalaisten viranomaisten ulottumattomiin, mutta tämän ei voida katsoa täyttävän sellaisenaan rahanpesun tunnusmerkistöä, tuomiossa sanotaan.
Varoja oli myös käytetty Helsingin Mannerheimintiellä sijainneen liikehuoneiston vuokranmaksuun, mutta oikeus katsoi, että tiloja käytettiin yhdistyksen toimintaan. Näin ollen oikeus ei pitänyt vuokranmaksua rikollisena. Muilta osin oikeus katsoi, että rahoja ei käytetty muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen vaikka kuiteissa olikin epäselvyyksiä.
Kertoi, ettei tiennyt luvan tarpeesta
Syytteet pääosin kiistänyt Adham kertoi oikeuskäsittelyn aikana, että päätti perustaa Suomi-Syyria-yhteisön seurattuaan sivusta "live-teurastusta" Syyriassa. Hän kertoi ehtineensä tehdä kuusi matkaa Syyriaan ennen kuin perusti yhdistyksen toiminnan taustaksi.
Adham sanoi, että hän ei kerännyt rahaa tahallaan ilman lupaa, koska ei tiennyt tarvitsevansa sellaista.
– Hän tuli tietoiseksi rahankeräysluvan tarpeesta vasta vuonna 2015. Tällä perusteella voidaan todeta, että Adham ei ole ottanut riittävästi selvää asioista toiminnan alkuvaiheessa, Adhamin kirjallisessa vastauksessa syytteeseen todetaan.
Hän sanoo hakeneensa varainkeruulupaa yhden tilikauden jälkeen. Tässä vaiheessa yhdistys oli hänen mukaansa jo varsin tunnettu.
Aikaisemmat tuomiot kovensivat rangaistusta
Usein lievät vankeustuomiot tuomitaan ehdollisena, mutta Adhamin osalta oikeus katsoi, ettei ehdollinen vankeus ole riittävä rangaistus.
– Nyt syyksiluetut teot ja hänen aiemmat rangaistuksensa osoittavat, että hän toimii jatkuvasti lain kielloista ja käskyistä piittaamattomasti eikä ehdollisilla rangaistuksilla ole mitä ilmeisimmin häneen ojentavaa vaikutusta, joten häneen ei voida soveltaa ehdollista rangaistusta koskevia säännöksiä.
Adham tuomittiin vuosi sitten Helsingin käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeuteen veropetoksesta, dopingrikoksesta, huumausainerikoksesta, kirjanpitorikoksesta, kiristyksen yrityksestä sekä kahdesta pahoinpitelystä. Hän valitti tuomiosta hoviin, mutta perui valituksensa myöhemmin.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tänään julkaiseman arvion mukaan ihmisten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille on tiedettyä haitallisempaa. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat terveydelle haitallisia vierasaineita, joita kertyy erityisesti rasvaiseen kalaan.
EFSA:n uuden riskinarvioinnin mukaan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden siedettävän viikkoaltistumisen määräksi on määritetty kaksi pikogrammaa painokiloa kohti. Määrä laskee seitsemäsosaan nykyisestä siedettävän viikkoaltistumisen määrästä.
Aiemman, Euroopan elintarvikealan tiedekomitean SCF:n suosituksen mukaan ihminen voi altistua dioksiineille ja PCB-yhdisteille 14 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä. Tämä vastaa 60-kiloiselle ihmiselle 120 pikogrammaa vuorokaudessa, THL kertoo.
THL:n mukaan suomalaisten aikuisten keskimääräinen dioksiinien saanti on noin 54 pikogrammaa päivässä. Jos otetaan huomioon dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet, niin saanti yhteensä on keskimäärin 114 pikogrammaa vuorokaudessa. Suomessa näiden haitallisten yhdisteiden merkittävin lähde on kala.
Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta, taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala kertoo, että kalaa voi edelleen syödä kaikessa rauhassa ja turvallisesti uusimmista dioksiinitiedosta ja ympäristömyrkyistä huolimatta, kunhan noudattaa kalansyöntisuosituksia.
Eviran suositusten mukaan kalaa on hyvä ja turvallista syödä kaksi kertaa viikossa, kunhan käyttää eri kalalajeja vaihdellen. Poikkeuksen tekevät riskiryhmiin kuuluvat: lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat. He voivat syödä turvallisesti riskiryhmän kalalajeja vain harvoin. Riskikaloja ovat rasvaiset Itämeren kalat: isot silakat, taimenet ja lohi.
Evira suosittelee riskiryhmiin kuuluville vain 1-2 kertaa kuukaudessa näitä kaloja: isoja yli 17 cm:n silakkaa, Itämerestä pyydettyä lohta ja taimenta.
Näiden lisäksi mökkirannasta pyydetty hauki on riskikala sen sisältämän elohopean takia. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan.
Dioksiinipitoisuudet laskeneet merkittävästi – kalansyönnin hyödyt voittavat haitat
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala kertoo, että kalansyöntisuositukset eivät ole ainakaan hetkeen muuttumassa mihinkään. Viranomaiset pohtivat parhaillaan asiaa ja tuloksia saadaan mahdollisesti keväällä.
Vaakakupissa painavat kalansyönnin hyödyt ja toisaalta haitallisten aineiden riskit. Tämän hetken tutkimustiedon mukaan kalasta saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde.
Vielä ei ole Pahkalan mukaan varmaa, tullaanko kalansyönnin suosituksia ylipäänsä muuttamaan. Tämä johtuu siitä, että Itämeren silakasta mitatut dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina: Suomesta pyydetyn kalan dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla.
Haitallisten aineiden väheneminen koskee lähes kaikkia kalalajeja. Isoissa petokaloissa dioksiinia on enemmän, koska ne elävät pidempään. Mitä iäkkäämpi kala on, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.
Pahkalan mukaan haitallisten aineiden väheneminen johtuu luonnon tilan kohentumisesta ja dioksiini- ja PCB-yhdisteitä koskevista ympäristönormeista. Päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin ja rajoitukset ovat ruvenneet puremaan.
Dioksiini on pysyvä orgaaninen yhdiste, joka kertyy rasvaan. Dioksiinin liiallinen saanti on haitallista etenkin pienille pojille, sillä EFSA:n mukaan dioksiini vaikuttaa siittiöiden määrään spermassa ja voi sitä kautta heikentää lisääntymiskykyä.
Pahkala kertoo, että dioksiinipitoisuutta on tutkittu myös äidinmaidossa ja sen tasot ovat pudonneet merkittävästi.
Uudet tiedot liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkineeseen EU-kalat III -hankkeeseen, jossa olivat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ja SDP:n Pentti Arajärvi tapaavat toisensa Helsingin Tuomiokirkolla.
Heidät on pyydetty paikalle sen takia, että he edustavat hyvätuloisten eläkeikäisten joukkoa Helsingin valtuustossa. Pienituloisia eläkeläisiä Helsingin kaupunginvaltuustossa ei olekaan.
Viidentoista eläkeikäisen valtuutetun keskiarvotulot olivat valtion verotuksessa 114 000 euroa. Se on huomattavasti enemmän kuin tavallisen helsinkiläisen eläkeläiset keskitulot, jotka olivat vajaat 34 000 euroa vuonna 2016.
Hyvätuloiset eläkeläiset ovat siis runsain mitoin valtuustossa edustettuna. Ja heillä on valtaa.
Nytkin Asko-Seljavaara, 79, käyttää tilaisuuden heti hyväkseen ja alkaa tehdä politiikkaa. Hän pyytää Arajärveä, 70, puhumaan järkeä puolueensa jäsenille Lauttasaaren sillasta.
Suunnitelmat poistaa sillalta ajoväyliä ei saa lauttasaarelaiselta Asko-Seljavaaralta kannatusta. Asiasta on tullut hänelle ainakin viisi viestiä tunnissa viime päivinä.
Asko-Seljavaara pyytää Arajärveä, että SDP lähtisi tukemaan "järjen ääntä" asiassa.
Arajärvi sanoo, että hän voi viedä sanaa eteenpäin ryhmän nykyiselle puheenjohtajalle Eveliina Heinäluomalle, 30. Kumpikin arvioivat Eveliina Heinäluoman järkeväksi ihmiseksi.
Yle Uutiset keräsi kaikkien Helsingin kaupunginvaltuutettujen julkiset verotiedot vuodelta 2017. Verokoneesta pääsee katsomaan Helsingin valtuutettujen verotietoja postinumeron mukaan.
Lisäksi valtuutettujen tietoja voi hakea puolueen tai nimen avulla.
Kirjasimme niin julkiset ansiotulot kuin pääomatulotkin. Vertasimme valtuutettujen yhteenlaskettuja tuloja yli 18-vuotiaiden keskivertotuloihin postinumeroalueilla. Tilastoista jätimme pois laitoksissa ja ulkomailla asuvat.
Valtuutettujen postinumerot saimme Helsingin kaupungilta. Osa tarkistettiin valtuutetuilta itseltään. Pari valtuutettua ei halunnut kertoa asuinaluettaan. Heidät laitettiin asumaan siihen kaupunginosaan, jonka he ovat aiemmin julkisuudessa maininneet.
Pienituloisia vain pari
Vertailu todisti, että hyvätuloisten eläkeläisten lisäksi Helsingin kaupungin rahoista päättää myös joukko hyvätuloisia työikäisiä.
Melkein kaikkien valtuutettujen tuloilla voi tehdä ulkomaanmatkoja jopa miettimättä ja ostaa ruokakaupasta mitä mieli tekee.
Suurin tulonsaaja vuonna 2017 oli nykyinen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.). Hänen verotettavat tulonsa vuonna 2017 olivat 254 603 euroa.
Tuosta summasta vain osa on tullut Helsingin kaupungilta, sillä Pakarinen siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen apulaispormestariksi kesken vuotta.
Tämän takia Pakarisen verotettavat tulot olivat vuonna 2017 suuremmat kuin nykyisen pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.), jonka tuloista osa on vuonna 2017 tullut edelleen Luxemburgista eikä näy Suomen verotuksessa. Ennen Helsingin kaupungille siirtymistään Pakarinen oli johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa. Lisäksi hän maksoi itselleen palkkaa käännöstoimisto PianCo Oy:stä.
Pienituloisia on vain muutama 85 valtuutetusta.
Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavia on viisi. Heistäkin vihreiden Atte Harjanne ja SDP:n Ville Jalovaara eivät täytä pienituloisen määritelmää, sillä verotettavien tulojen lisäksi heillä on ollut vuonna 2017 verotuksessa näkymättömät apurahat väitöskirjojen ja tutkimusten tekemiseen.
Feministipuolueen Katju Aro taas kertoo, että 27 000 euron vuositulojen taustalla on "tietoinen downshiftaus" uuden puolueen perustamista varten.
Valtuuston nuorin, kokoomuksen Dani Niskanen, 24, tienasi vain 9 711 euroa vuodessa, mutta hän on vielä opiskelija.
Sami Muttilainen (vas.) taitaa olla ainoa oikea pienituloinen. Hänen tulonsa olivat 21 633 euroa. Sekin on kuitenkin yli kaksituhatta euroa enemmän kuin hänen postinumeroalueen keskivertoihmisellä.
Hän on siis omalla asuinalueellaan hieman keskivertoa parempituloinen, vaikka verotettavat tulot olivatkin vuonna 2017 alle helsinkiläisen mediaanin 26 282 euroa.
Muttilainen näyttää kuitenkin olevan 85 valtuutetun joukossa ainoa, joka elää samassa tulotodellisuudessa keskivertohelsinkiläisen kanssa.
Pääomat kokoomuksella
Silmiinpistävää Helsingin valtuutettujen joukossa on myös, että kymmenen parhaiten tienaavan joukossa on kuusi naista.
Verotietoja Ylelle kommentoinut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen huomauttaa, että naiset toisaalta puuttuvat kovatuloisimpien suomalaisten joukosta yritysjohdosta. Kaikkein kovatuloisimpia miehiä taas ei politiikassa enää näy.
Mutta kaikenlainen hyväosaisuus näkyy valtuustossa myös muutoin. Yli puolella valtuutetuista on ansiotulojen lisäksi pääomatuloja. Tämä on enemmän kuin suomalaisella tai helsinkiläisellä yleensä. Helsinkiläisistä alle puolella on pääomatuloja.
Pääomatulot ovat valtuustossa kasaantuneet kokoomuksen naisille. Kiistaton pääomakuningatar on Terhi Koulumies. Hän sai 214 705 euroa pääomatuloja vuonna 2017.
Kokoomuslaiset pärjäävät tulotiedoissa muutenkin hyvin. Helsingin valtuustossa istuva kokoomuslainen tienaa vuodessa keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin vasemmistoliittolainen.
Eläkeläiset puolustautuvat
Tuomiokirkolla tuulee kovasti ja on todella kylmä. Viima kylmettää hetkessä kankeaksi.
Sirpa Asko-Seljavaara on selvästi vähän tuohtunut. Kaikenlaista sitä kirjoitetaan. Hän haluaa puolustaa omia tulojaan. Hän on toiminut kirurgina yli 30 vuotta. Ja 20 vuotta ylilääkärinä ja professorina.
Sirpa Asko-Seljavaara.
– Olen päivystänyt satoja öitä. Julkisen terveydenhuollon palkat ovat pieniä verrattuna vastuuseen ja verrattuna liike-elämän palkkoihin, Asko-Seljavaara sanoo.
– En vain makaa uimarannalla Portugalissa ja nauti rahoistani. Teen tätä työtä niin kauan kuin ihmiset haluavat. Että saan auttaa ihmisiä.
Arajärvikin puolustautuu.
– Kansa on puhunut. Pulinat pois. Yleisesti ottaen pyrimme ajamaan kuitenkin kaikkien asiaa.
Pentti Arajärvi.
Mutta Arajärvi myöntää, että jos tulotaso on päättäjillä korkealla, se saattaa vääristää ajatuskulmaa.
Asko-Seljavaara ei kuitenkaan usko, että kaikilla on valtuustotyöhön edes mahdollisuutta.
– Meillä on sen verran omaa varallisuutta, että me voidaan tehdä tätä. Jos on oikein köyhä ihminen, niin ei sille tule mieleenkään mennä valtuustoon tai pyrkiä eduskuntaan. Heidän suurin ponnistelunsa on se, että he pysyvät hengissä.
Juttua muokattu 21.11.2018 klo 7:47: Korjattu Pentti Arajärven iäksi 70, ei 80.
Chicagossa kuusi pilvenpiirtäjän hissiin astunutta matkustajaa koki kauhunhetkiä perjantaiaamuna, kun hissi syöksyi yhtäkkiä 95. kerroksesta 11. kerrokseen.
Turma sattui, kun yksi hissiä kannatelleista vaijereista napsahti poikki, kertovat lukuisat yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet.
Hississä matkustaneet ihmiset, joiden joukossa oli raskaana oleva nainen, selvisivät onnettomuudesta säikähdyksellä.
Ihmiset huusivat, rukoilivat ja itkivät
Meksikolainen Jaime Montemayor, 50, oli hississä vaimonsa kanssa, kun hän kauhukseen tajusi, ettei hissi enää laskeutunut, vaan syöksyi alas.
Montemayor kertoo kuulleensa ennen alas syöksymistä erikoista ääntä hissin rakenteista, jonka jälkeen matkustamokoriin ilmaantui pölyä. Ihmiset huusivat, rukoilivat ja itkivät.
– Uskoin, että me tulemme kuolemaan, kertoo Montemayor.
Kun hissi viimein pysähtyi 11. kerroksen kohdalle, hälyttivät järkyttyneet matkustajat apua.
Pelastushenkilöstö joutui rikkoman aukon rakennuksen sementtiseinään, jotta matkustajat saatiin hissistä ulos. He ehtivät olla jumissa hississä kolmisen tuntia.
Turma sattui kuvan etualalla olevassa tummassa pilvenpiirtäjässä, joka tunnetaan nykyisin nimellä 875 North Michigan Avenue.Getty Images
Vaurioitunut hissi ja rakennuksen kaksi muuta hissiä suljettiin onnettomuuden jälkeen tarkempia tutkimuksia varten. Viranomaisten mukaan turmahissi oli läpäissyt tarkastuksen heinäkuussa.
Pilvenpiirtäjän hissit toimittaneen Otis Elevator Companyn tiedottaja Sarah Christy kertoo, että yhtiö lähetti tilanteesta kuultuaan paikalle välittömästi ryhmän avustamaan pelastustehtävissä.
– Ymmärrämme, kuinka järkyttävä tilanne on ollut ja olemme kiitollisia, ettei siinä tapahtunut loukkaantumisia. Mikään ei ole tärkeämpää Otisille kuin turvallisuus, sanoi Christy CBS Chicago –uutiskanavalle.
Turma sattui Chicagon neljänneksi korkeimmalla pilvenpiirtäjällä, joka tunnettiin aiemmin nimellä John Hancock Center.
Yli 320 metriä korkean pilvenpiirtäjän nimi muutettiin aiemmin tänä vuonna 875 North Michigan Avenueksi.
Työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavaa, sanoo työministeri JariLindström.
Tällä hetkellä se ei kuitenkaan aina ole, sanoo nollatuntisopimuksella ihmisten henkilökohtaisena avustajana toimiva Laura Kaselius.
– Poliitikot kannustaa tekemään työtä. Ja kyllähän työtä tekevälle riittää, nimittäin pätkätyötä. Mutta kannattaako tehdä?
Kysyimme tukien varassa eläviltä mikä Suomen perusturvajärjestelmässä mättää. Kokosimme vastauksista seitsemän kipukohtaa.
1. Suomessa riittää pätkätyötä, jota ei kannata tehdä
Tamperelaisen Laura Kaseliuksen tuntipalkka on 10,9 euroa bruttona. Työkeikat tarjotaan joskus lyhyellä varoitusajalla, siirtymäajasta asiakkaalta toiselle ei makseta mitään, ja Kaselius maksaa matkakulut itse.
Jos tarjottu keikka on tunnin mittainen, sitä ei käytännössä kannata ottaa vastaan.
– Voi olla, että matkustan tunnin bussilla, jotta voin tehdä vaativan tehtävän uuden asiakkaan kanssa. Kun palkka on niin pieni, se tuntuu lähinnä hyväntekeväisyydeltä, Kaselius sanoo.
Raportointi tuloista ja menoista karenssin pelossa ahdistaa Laura Kaseliusta. "Haluaisin olla vapaampi ihminen. Sitä ei haluaisi selitellä elämäänsä sen pienen taloudellisen menetyksen vuoksi".Antti Eintola
Joinakin viikkoina Kaselius saa palkan 12 työtunnista, toisina viikkoina töitä ei tarjota yhtään. Sillä ei tule toimeen, joten Kaselius on sovitellun työttömyysetuuden varassa.
Nollatuntisopimuksella tehdyn työn ja työttömyysturvan yhdistelmässä piilee myös riski: Jos Kaselius tienaisi yhdessä kuukaudessa tarpeeksi rahaa, hän voi menettää oikeutensa työttömyysturvaan. Jos seuraavassa kuussa töitä ei tarjota yhtään, tulot putoavat nollaan. Uuden työttömyysturvahakemuksen tekemisessä ja päätöksen odottamisessa voi mennä viikkoja.
– Pelkään muutaman satasen menettämistä kuollakseni. Onhan se huvittavaa. Ehkä ihmiset ei ymmärräkään kuinka suuri raha se on, mutta nytkin minulle jää laskujen jälkeen pari sataa kahdeksi viikoksi.
2. "Uusia työpaikkoja ei synny jos tarvetta paikataan ilmaistyöllä"
Kaselius valmistui kuvittajaksi vuonna 2010.
– Hain lukuisiin alani työpaikkoihin. Olin idealistinen, kunnianhimoinen.
"Oikeista töistä" ei kuitenkaan ole kertynyt kokemusta. Sen sijaan Kaselius on ollut lukuisissa työharjoitteluissa ja työkokeiluissa, joista ei ole maksettu palkkaa, vaan kulukorvausta.
Aluksi hän teki niitä mielellään, etenkin kun työ vastasi koulutusta. Toive työsopimuksesta motivoi.
– Voidaan suullisesti väläytellä ajatusta palkkaamisesta. Se herättää turhia toiveita, mutta mitään ei laiteta paperille.
Ilmaistyöt eivät kuitenkaan ole muuttuneet työsopimuksiksi. Kaseliuksen into on sen sijaan vaihtunut turhautumiseksi.
– Olen 40–vuotias ja ollut niin kauan työkokeilussa ja harjoitteluissa. Silti vieläkin tolkutetaan, että saan jalkaa oven väliin, kun olen harjoittelussa.
Kaselius sen sijaan uskoo, että juuri työkokeilut ja harjoittelut osaltaan pitävät työttömät työttöminä.
– En haluaisi väittää, että työnantajat hakevat ilmaista työvoimaa, mutta tiedän sen. Uusia työpaikkoja ei synny jos tarvetta paikataan ilmaistyöllä. Ihmisillä, jotka kelpaisi oikeaan työhön.
3. Vähemmän CV-kursseja, tilalle autokoulua
Martin-Éric Racinelle tarjottiin muutama vuosi sitten töitä. Kaveri pyöritti Lapissa kelkkasafareita järjestävää matkailuyritystä. Racinen kieli- ja erämaataidoille olisi ollut käyttöä.
Mutta Lapissa ei pärjää ilman ajokorttia, mitä Helsingissä asuvalla Racinella ei ole. Racine kysyi TE-toimistolta, voisiko hän saada tukea autokoulua varten.
TE-toimisto kehotti harkitsemaan jotain muuta työtä.
– Sanoin, että herätys: mulle tarjotaan nyt duunia, jos olisi se ajokortti. Olisiko korkea aika keksiä työttömyyteen ratkaisuja, joille on oikeasti kysyntää?
Martin-Éric Racine on käynyt parikin kertaa opiskelemassa ansioluettelon tekemistä. Oikeasti hän tarvitsisi autokoulun kaltaista kurssia.
Racinen mielestä tapaus on hyvä esimerkki työttömyyden täsmäratkaisusta, jota ei Suomessa tehdä. Työtön kaipaisi tulityökorttia tai ajokorttia, mutta hänelle tarjotaan CV:n tekokurssia.
– Suomi on täsmätutkintojen ja lupakorttien luvattu maa. Monelta puuttuu juuri se lupakortti, jolla voisi hakea toisen alan duunia.
Autokouluja työttömille? Kuulostaa kalliilta. Racine kehottaa kuitenkin vertaamaan kustannuksia. B-luokan ajokortin saa nykyisin tonnilla. Työtön nostaa erilaisia tukia vuodessa 10 000 – 20 000 euron edestä.
– Kumpi käy halvemmaksi yhteiskunnalle? Pitkittyvä työttömyys, vai muutama satanen maksusitoumuksiin, jotta työtön pääsisi nopeasti johonkin duuniin?
4. Lisää kohtuuhintaisia asuntoja – korkeat vuokrat tekevät kannustinloukun
Helsingissä on kallista asua. Korkea vuokra johtaa siihen, että helsinkiläinen työtön ei välttämättä pärjää ilman asumistukea ja toimeentulotukea.
Tämä taas johtaa kannustinloukkuun. Jos työtön tekee töitä, tuet laskevat. Siten työnteko voitaisiin tehdä houkuttelevammaksi yksinkertaisesti rakentamalla lisää huokeita vuokra-asuntoa, Racine sanoo.
– Satunnaisista keikoista saadut rahat menee toisesta päästä eli toimeentulotuesta pois. Köyhä ei pääse köyhyydestä ylös.
Racine ehdottaa ratkaisuksi seuraavaa: Kunnat tulisi velvoittaa osoittamaan työttömille kohtuuhintaiset asunnot. Mikäli kunta ei näin tee, se olisi velvollinen kustantamaan työttömän asumisen vapaamarkkinoiden vuokratason mukaan.
– Se pakottaisi kunnat tekemään ratkaisuja. Halutaanko rahoittaa asuntomarkkinoita vai rakentaa sosiaalista asumista, jonka vuokra pysyy kohtuullisena?
Tinna PehkonenJuha Kivioja / Yle
5. Tukijärjestelmä on liian monimutkainen – "virkailija neuvoi googlaamaan"
– Se joka ensimmäisen kerran joutuu työttömäksi, voi olla aika pihalla siitä, mitä pitää tehdä ja miten, ja mitä on odotettavissa, sanoo helsinkiläinen Tinna Pehkonen.
Pehkonen on raivannut tietään tukiviidakossa jo vuosia, joten koukerot ovat tulleet tutuksi. Opiskelu ei ole ollut vaivatonta.
– Kerran kysyin TE-toimistolta neuvoa erääseen asiaan. Virkailija ei tiennyt vastausta, jolloin kysyin, että olisiko joku joka tietäisi. Työkkärin virkailija neuvoi googlaamaan.
"Tuntui rangaistukselta, kun tein töitä ja jouduin seurauksena odottamaan rahoja". Tinna Pehkonen
Erityisen ikävää on, kun saa virkailijoilta väärää tietoa. Näin on käynyt Pehkoselle parikin kertaa.
Vuosia sitten hän asui kaverin kanssa samassa asunnossa. Pehkonen halusi varmistaa Kelalta, tuleeko molempien toimittaa erilliset vuokrasopimukset Kelalle. Pelkona oli, että Kela tulkitsisi töissä käyvän kämppiksen Pehkosen elättäjäksi, ja leikkaisi Pehkosen asumistukea.
– Virkailija sanoi, että ei tarvitse. Se ei pitänyt paikkansa.
Kämppiksen tulot leikkasivat Pehkosen asumistukea takautuvasti 750 euron edestä. Pehkonen vetosi Kelan virheeseen, mikä Pehkosen ihmetykseksi ei poistanut karhuttavaa summaa, vaan pienensi sen 500 euroon.
Oli virhe kenen tahansa, seurauksista kärsii työtön.
– Tämä on sekava tukiviidakko, työttömän tulot koostuu monesta purosta. On ahdistavaa kun ei tiedä paljonko ensi kuun tulot on.
6. Paperisota uuvuttaa – "olisi ollut helpompaa olla vain kotona"
Etuusjärjestelmän byrokratia syö hermoja ja tekee työnteon vähemmän houkuttelvaksi. Tinna Pehkonen kertoo toisen esimerkin elämästään.
Kerran Pehkonen päätti ottaa osa-aikatyön kaupungin nuorisotalolla. Palkanmaksu kuitenkin viivästyi kuukaudella tietoliikenneongelman takia. Tämä johti siihen, että Kela ei suostunut maksamaan Pehkoselle soviteltua työttömyysturvaa. Tämä johtui siitä, että Pehkosella ei ollut palkkakuittia, jolla osoittaa paljonko hän oli tienannut rahaa.
– Tuntui rangaistukselta, kun tein töitä ja jouduin seurauksena odottamaan rahoja.
Pehkonen tarjosi Kelalle omaa laskelmaansa tienaamistaan euroista, mutta se ei kelvannut. Pehkonen jäi rahattomaksi.
– Piti sitten lainailla muilta rahaa ja kävin hakemassa seurakunnalta ruoka-apua. Alkoi ottaa päähän, että miksi edes menin töihin. Olisi ollut helpompaa olla vain kotona.
Myöhemmin selvisi, että Kela oli taas tehnyt virheen. Kelan säännöt sallivat työttömyysturvan maksamisen ennakkoon, jos tehdyt työtunnit ovat tiedossa.
Tästäkin syystä Pehkonen penää perusturvan yksinkertaistamisen perään. Eri tuet voisi yhdistää yhdeksi perustuloksi, jonka eteen ei tarvitsisi käydä uuvuttavaa paperisotaa, Pehkonen tuumaa.
– Vastikkeeton perustulo madaltaisi kynnystä lähteä kokeilemaan keikkatöitä.
7. Työttömiltä opiskelijoilta niistettiin kulukorvaus – "9 euroa päivässä on iso raha"
Kajaanissa asuva Helena Määttä jäi työttömäksi pakon edessä. Hänellä todettiin niin paha ruoka-allergia, että kokin työt oli pakko jättää.
Nyt Määttä opiskelee Kainuun ammattiopistossa parturi-kampaajaksi ja nostaa työttömyysturvaa. Helppoa toisen ammatin opiskelu ei ole. Määtällä ja hänen avomiehellään on neljä lasta.
– Käteen jää kuussa noin 700 euroa. Sillä ei hirveästi elä.
Yli 25-vuotiaille tarkoitettu omaehtoinen opiskelu työttömyystuen turvin tuli mahdolliseksi vuonna 2010. Määtällä on kiire valmistua, sillä tukea maksetaan vain kaksi vuotta.Elisa Kinnunen
Opiskelun ja ajoittaisen työnteon yhdistäminen on vaikeaa. Helena Määttä kertoo tehneensä kerran "sen virheen", että oli kaksi kuukautta töissä. Jostain syystä palkanmaksu viivästyi. Kela katkaisi Määtän työttömyyspäivärahan, sillä hän ei voinut todistaa tienaamansa rahan määrää.
Lopputuloksena Määttä lopetti työnteon ja keskittyi pelkkään opiskeluun.
– Se oli todella inhottavaa. Oli tuskaista miettiä kumpi on tärkeämpää: Työ vai opiskelu?
Ennen Kela maksoi Määtän kaltaisille opiskelijoille päivässä 9 euron kulukorvauksen, mitä esimerkiksi työharjoittelussa olevat saavat. Vuoden 2017 alussa korvaus poistettiin.
– Yhdeksän euroa on iso raha. Kouluun kulkeminen bussilla ei sekään ole ilmaista.
Elisa Kinnunen
Määtän opinnoilla on kiire, sillä omaehtoisesti opiskeleville maksetaan työttömyyspäivärahaa enintään kahden vuoden ajan. Halu valmistua on kova, mutta Määttä pelkää että aika loppuu kesken. Sitten on otettava lainaa.
– Aluksi mietin paljon sitä, että en edes aloita. Kun mietin miten me pärjätään tällä summalla. Siihenkin pitäisi tulla muutos, että tukea maksettaisiin vaikka kolme vuotta.
Auran seurakunnan kirkkoherrana aloitti vuonna 2004 Torsti Äärelä. Lapista Loimaan seutukunnalle, Varsinais-Suomeen saapunut mies sai nopeasti pienen, 3 000 hengen seurakunnan sekaisin. Mitä tapahtui?
Äärelä – tai nykyiseltä nimeltään Torsten Sandberg – ei suostunut haastatteluun, joten tämä juttu perustuu muihin lähteisiin.
Tutkintapyyntö poliisille
Sunnuntaina käydyt kirkollisvaalit olivat Auran seurakunnassa poikkeukselliset, mutta niin on ollut vuosien mittaan moni muukin asia.
Aurassa käytiin niin sanotut sopuvaalit, sillä ehdokkaiksi saatiin suostuteltua vain minimimäärä seurakuntalaisia. Kaikki kaksitoista ehdokasta valittiin suoraan kirkkovaltuustoon ilman varsinaista vaalia.
– Kirkkoherran vuoksi on ollut vaikea saada luottamusmiehiä mukaan toimintaan, sanoo kirkkovaltuutettu Ari Vilén.
Ari Vilén toimii Auran seurakunnan sekä nykyisessä että vuoden vaihteessa aloittavassa, uudessa kirkkovaltuustossa.Yrjö Hjelt / Yle
Toinen erikoisuus liittyy seurakuntavaaleja edeltävään aikaan. Kaksi kirkkoherran toimintaan suivaantunutta miestä soitteli ehdokkaille ja yritti saada näitä luopumaan ehdokkuudestaan.
– Tällainen painostus ei ole soveliasta, sanoo uusi kirkkovaltuutettu Helinä Mäkelä.
Sekä uuden että vanhan kirkkovaltuuston jäsen Ilkka Soukka teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Hänen mielestään kyseessä oli vaalirikos.
Poliisi kuitenkin päätti toisin. Asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta eikä esitutkintaa näin ollen aloitettu.
– Harmittaa tietysti, että asiaa ei selvitetty kunnolla, Soukka sanoo.
Kiroilua ja uupuneita työntekijöitä
Auran seurakunnassa on pidetty vuosien saatossa useita piispantarkastuksia, joissa on yritetty löytää ratkaisua seurakuntaa riipoviin ongelmiin.
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala sanoo suoraan, mistä kenkä puristaa.
– Auran seurakunnan keskeinen ongelma on epäluottamus kirkkoherraa kohtaan.
Piispantarkastuksissa on todettu ongelmia työilmapiirissä ja johtamisessa. Kirkkoherran tehtävä on pyörittää seurakunnan organisaatiota, mutta Aurassa tämä ei ole onnistunut ongelmitta. Osa työntekijöistä on uupunut, monet ovat vaihtaneet työpaikkaa.
Luottamus seurakunnan toimintaan on mennyt, ja se on rakennettava uudestaan. Kaarlo Kalliala
Piispa Kaarlo Kallialaa harmittaa erityisesti, että asiasta ovat kärsineet myös tavalliset seurakuntalaiset.
– He ovat kärsineet kaikkein eniten näistä kärhämistä. Heidän luottamuksensa seurakunnan toimintaan on mennyt, ja se on rakennettava uudestaan, piispa sanoo.
Vuosien saatossa kirkkoherra Torsti Äärelän elämästä ja toiminnasta on kirjoitettu runsaasti. Välillä hänet erotettiin määräaikaisesti virasta sopimattoman käytöksen takia. Erityisesti kirkkoherran kiroilu on noussut julkisuudessa esiin.
Torsti Äärelä pyrki eduskuntaan perussuomalaisten riveissä vuonna 2011.YLE / Minna Rosvall
Vuonna 2011 Äärelä oli eduskuntavaaliehdokkaana perussuomalaisten riveissä. Tuolloin hän hämmästytti sanomalla, että kirkon tehtävä ei ole huolehtia köyhyyden poistamisesta.
Samana vuonna hän sai moitteet myös tuomiokapitulilta seurakuntavaaleissa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi. Aurassa jouduttiin järjestämään vaalit uudelleen.
Erikoinen persoona
Auran seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenet sanovat, että kirkkoherran käytös on herättänyt välillä ihmetystä. Kirkkoherran on sanottu käyttäytyvän epäasiallisesti ja räyhäävän.
– Hän joskus töksäyttelee. Hänestä näkyy ehkä tavallista enemmän, millä tuulella hän on, sanoo Helinä Mäkelä.
– Hän on persoonallinen henkilö, joka joskus tuntuu minustakin välillä vähän omituiselta, muotoilee Ilkka Soukka.
– Hän on Lapista lähtöisin oleva värikäs persoona, joka ei ehkä niin istu tänne jäyhään Varsinais-Suomeen, kommentoi Ari Vilén.
Kaikki kolme sanovat kuitenkin, että heillä on kirkkoherran kanssa välit kunnossa. Toisin on osalla seurakunnasta. Jotkut ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi kirkkoherran ulkoiseen olemukseen.
– Hänen sukistaan on valitettu ja sanottu, että hiukset ovat epäsiistit ja kampaustyyli liian erikoinen, Soukka sanoo.
Tilanne on kyllä ollut aika vaikea, ja seurakunta on jakaantunut. Ari Vilén
Osa seurakuntalaisista on valinnut puolensa ja äänestänyt jaloillaan.
– Tilanne on kyllä ollut aika vaikea, seurakunta on jakaantunut. Osa on kokenut tämän hyvinkin raskaaksi. He eivät käy enää Aurassa kirkossa, vaan menevät muualle, Ari Vilén sanoo.
Soukka ja Vilén kertovat kuitenkin huomanneensa, että kirkkoherran olemus ja käytös ovat muuttuneet.
– Tuntuu, että hän on ottanut vinkistä vaarin ja hänen toimintatavoissaan on tapahtunut muutos, Vilén sanoo.
– Yllätyin, kun näin hänet viimeksi. Hän oli leikkannut hiuksensa lyhyiksi ja siistimmän näköisiksi, Soukka kehaisee.
Ilkka Soukan mielestä poliisin olisi pitänyt käynnistää kunnon tutkinta Auran seurakuntavaaleista.Yrjö Hjelt / Yle
Kun kirkkoherra Torsti Äärelä vaihtoi syksyllä nimensä Torsten Sandbergiksi, seurakuntalaiset ihmettelivät asiaa. Mikä osuus Äärelän saamalla negatiivisella julkisuudella on ollut nimenvaihtoon? Sen tietää vain hän itse.
Piispa Kaarlo Kalliala on saanut ikävää palautetta kirkkoherran käytöksestä sekä kirkkovaltuuston jäseniltä että tavallisilta seurakuntalaisilta. Piispan mielestä muutoksen pitää lähteä kirkkoherrasta.
– Kirkkoherran pitää toimia niin, että muiden ihmisten ei tarvitse ottaa erikseen huomioon hänen käyttäytymistään, vaan hänen pitää muuttaa omaa käytöstään.
Tuomiokapituli pui taas Auran asiaa
Viime talvena Auran seurakunnassa tehtiin ylimääräinen piispantarkastus. Tuomiokapituli käsittelee Auran seurakunnan vastinetta tarkastukseen tänään keskiviikkona, 21. marraskuuta.
Seurakunnalta haluttiin vastaus, kuinka seurakunnan työilmapiiriä ja johtamista voidaan parantaa ja kuinka luottamus voidaan palauttaa kirkkoherran ja luottamushenkilöiden välille. Lisäksi seurakunnan pitää kertoa, miten pidetään huoli siitä, että seurakuntalaiset kokevat tulevansa kohdelluiksi kunnioittavasti ja asiallisesti.
Auran kirkko on sisältä pieni ja intiimi.Yrjö Hjelt / Yle
Seurakunnan vastineessa asioihin haetaan parannusta muun muassa lisäkoulutuksesta, sovittelumenettelystä, tyky-toiminnasta ja kehityskeskusteluista. Tarkoituksena on myös kartoittaa työilmapiiriä.
Jumalanpalveluksista vastineessa todetaan, että ne pitää hoitaa asianmukaisesti eikä ketään saa loukata tarkoituksella.
Vastineessaan Auran seurakunta siteeraa myös arkkipiispa Tapio Luomaa: "...ota meiltä pois tämä paha olo, ratkaise meidän ongelmamme."
Kirkkoherran pitää toimia niin, ettei muiden tarvitse ottaa erikseen huomioon hänen käyttäytymistään, vaan hänen pitää muuttaa omaa käytöstään. Kaarlo Kalliala
Piispa Kaarlo Kalliala kuvailee Auran seurakunnan tilannetta poikkeukselliseksi. Minkään muun seurakunnan asioita ei ole käsitelty hiippakunnassa yhtä paljon.
Kallialan mielestä yksinkertaisin ratkaisu olisi, jos kirkkoherra vaihtaisi seurakuntaa, mutta se ei onnistu pakolla. Samaan lopputulemaan päätyi viime talvena myös Auran kirkkoneuvosto, joka oli jopa valmis erottamaan kirkkoherran. Tuomiokapituli kuitenkin totesi, että erottamiselle ei ole laillisia perusteita.
– Ilman muuta tilanne muuttuisi olennaisesti, jos kirkkoherra hakeutuisi muualle. On erittäin vaikea rakentaa seurakuntaan uutta kulttuuria samoilla henkilöillä, piispa toteaa.
Kallialan mielestä seurakunnassa hiertäviä ongelmia saattaisi auttaa myös pieni aikalisä.
– Voisi auttaa, jos hän olisi jonkin aikaa pois, esimerkiksi virkavapaalla.
Uusi alku
Auran seurakunnan kirkkovaltuustossa noin kolmasosa haluaisi päästä eroon kirkkoherrasta. Vuoden vaihteessa aloittava uusi kirkkovaltuusto lähtee puhtaalta pöydältä, sillä äänekkäimmät kirkkoherran vastustajat jättäytyivät pois.
Yle tavoitti uuden valtuuston 12 jäsenestä 9. Yksikään heistä ei suoralta kädeltä ole puuttumassa kirkkoherran asemaan.
Helinä Mäkelän mielestä kirkkoherra Torsten Sandberg voi jatkaa toimessaan.Yrjö Hjelt / Yle
– Eivät kaikki aikaisemmatkaan kirkkoherrat ole olleet kaikkein helpoimpia. Katsotaan, miten asia etenee, sanoo Helinä Mäkelä.
– Tuntuu, että tilanne on rauhoittumaan päin, toteaa Ari Vilén.
Häntä lohduttaa tieto, että Auran seurakunta ei ole ensimmäistä kertaa vaikean tilanteen edessä.
– Kun tein viime vuonna seurakunnan satavuotishistoriikkiä, kävi ilmi, että tällaisia skismoja on ollut ennenkin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puolustanut tyttärensä ja neuvonantajansa Ivanka Trumpin henkilökohtaisen sähköpostin käyttöä työasioissa. Trump myönsi tyttärensä käyttäneen henkilökohtaista sähköpostia Valkoisen talon asioiden hoitamiseen, mutta ei nähnyt yhtäläisyyksiä Hillary Clintonin toimintaan ulkoministerinä.
Presidentti Trump painottaa Guardianin videolla, että Ivankan sähköpostit eivät olleet salaisia kuten Hillary Clintonin sähköpostit olivat. Trumpin mukaan Ivanka lähetti posteja aivan alkuvaiheessa. Lisäksi hän painottaa, ettei mitään sähköposteja ole koskaan poistettu ja kyse on valeuutisista.
Henkilökohtaisen sähköpostitilin käyttö rikkoo Yhdysvalloissa lakia, jonka mukaan kaikki Valkoisen talon virallinen viestintä on arkistoitava. Trumpin mukaan Ivanka ei ole koskaan piilottanut mitään sähköpostejaan, vaan ne on tallennettu Valkoisen talon arkistoihin.
Vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan Donald Trump arvosteli rajusti vastaehdokastaan Clintonia tämän käytettyä yksityistäsähköpostipalvelinta työasioiden hoitoon ulkoministeriaikana. Hän myös vaati Clintonille syytteitä asiasta. Clinton poisti palvelimeltaan 33 000 henkilökohtaista sähköpostiviestiä.
Ivanka Trump ja lapset, tytär Arabella Kushner ja poika Joseph Kushner Valkoisen talon edustalla.Shawn Thew / EPA
Washington Post –lehti kertoi tiistaina, että Ivanka Trump on käyttänyt yksityistä sähköpostiaan työasioiden hoitamiseen. Hän oli lähettänyt postia Valkoisen talon avustajille, hallituksen virkamiehille ja omille avustajilleen. Ivanka Trump on kertonut, ettei ollut tuolloin vielä täysin selvillä sähköpostisäännöistä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Ivanka Trump olisi käyttänyt henkilökohtaista tiliään alle sata kertaa vuonna 2017.
Trumpin lakimiehen mukaan kyse on ollut lähinnä perheasioihin liittyvistä järjestelyistä, kuten kuljetuksista ja aikatauluista. Lakimiestä edustavan Peter Mirijanian mukaan viesteissä ei välitetty salassa pidettävää tietoa, eikä viestejä ole poistettu. Lisäksi kaikki viestit on myöhemmin taltioitu lakien mukaisesti.
Viime sotien jälkeen Aerolle (nyk. Finnair) hankittu DC-3 seisoo Suomen ilmailumuseon kulmalla.
Amerikkalaisen matkustajalentokoneen luota näkee suoraan Aviapoliksen juna-asemalle, ja kivenheiton päässä kohoaa upouusi lentokenttähotelli, joka avattiin pari vuotta sitten.
Vantaan Aviapolis kasvaa kovaa vauhtia, ja Ilmailumuseo on jäämässä sen jalkoihin.
Ilmailumuseon koneet on ahdettu kahteen kylmään halliin.Berislav Jurišić / Yle
Epävarma tulevaisuus
VANTAA Ilmailumuseon tulevaisuus näyttää epävarmalta. Museon pitää löytää itselleen uudet tilat, sillä sen vuokrasopimus Finavian tontilla päättyy vajaan neljän vuoden kuluttua, kesällä 2022.
Ilmailumuseo on saanut pyörittää toimintaansa tontilla ilmaiseksi, mutta pian valtionyhtiön suopeus päättyy.
Tonttien hinnat ovat nousseet huimasti Aviapoliksessa, ja Ilmailumuseon käytössä on ollut yksi alueen parhaista paikoista.
Siitä on todennäköisesti kiinnostunut moni rakentaja.
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson rauhoittelee tilannetta ja kertoo, että yhtiö on pyrkinyt löytämään museolle vaihtoehdon, jolla se voisi jatkaa tontilla vielä jonkin aikaa.
Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen elää puolestaan siinä uskossa, että vuokra nousee niin korkeaksi, ettei museolla ei ole siihen varaa.
Lyhytaikainen lisäaika ei muutenkaan palvelisi museota, sillä se on riippuvainen valtion tuista.
Museolla on valtakunnallisen erikoismuseon status, ja siksi se on saanut korotettua valtiontukea. Statuksen saamiseksi museolla täytyy olla vähintään 15 vuoden hallintaoikeus tiloihinsa.
– Tässä on monia riskejä, jotka voivat pahimmillaan kulminoitua siihen, että museon toiminta lakkaa Vantaalla, museonjohtaja Illikainen sanoo.
Museonjohtaja Pia Illikainen toivoo, että Ilmailumuseo voisi muuttaa Finnairin entiseen rahtiterminaaliin - vain rahat puuttuvat.Berislav Jurišić / Yle
Uuden museon rahoitus auki
Convair Metropolitanin nokka on ruskean pölyn peitossa. Se kuuluu Ilmailumuseon kokoelmaan, joka on ahdettu kahteen kylmään halliin. Niistä ensimmäinen valmistui 1980-luvun alussa ja toinen saman vuosikymmenen lopussa.
Näyttelytiloissa on todella kylmä, ja museonjohtaja vastailee kysymyksiin untuvatakissa.
– Tämä ei ole optimaalinen tilanne sen enempää museoesineille kuin kävijöillekään, Illikainen toteaa.
Hän puhuu uudenlaisesta ilmailun elämyskeskuksesta, Uudesta ilmailumuseosta, jota parhaillaan suunnitellaan.
Uutta museota kaavaillaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen, Finnairin entiseen rahtiterminaaliin, mutta rahat puuttuvat.
Suunnitelman hinta on noin viisi miljoonaa euroa, joista kolme on luvattu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Päätöstä museon rahoituksesta ei vielä ole tehty, sillä ministeriö odottaa, onnistuuko Ilmailumuseo keräämään omarahoitusosuutensa kokoon.
Museon pitäisi hankkia suunnitelman kaksi puuttuvaa miljoonaa, mutta sillä ei ole muuta omaisuutta kuin nykyinen museorakennus, joka ei kiinnosta sen enempää Finaviaa kuin Vantaan kaupunkiakaan.
Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd.) mukaan nykyisen museorakennuksen elinkaari on lopussa, ja Ilmailumuseon sille arvioima hinta, kaksi miljoonaa euroa, ylittää huomattavasti kohteen todellisen arvon.
Ilmailumuseo tallentaa suomalaisten ilmailuhistoriaa.Berislav Jurišić / Yle
Mitä museokoneille tapahtuu?
Suomen Ilmailumuseolle on yritetty löytää uusi koti jo pari kertaa aiemmin.
Viljanen toivoo, että Ilmailumuseo jää Vantaalle, mutta Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ei ole yhtä yksiselitteinen.
Hän pitää Ilmailumuseon suunnitelmaa Uudesta ilmailumuseosta myönteisenä, mutta muistuttaa, ettei museotoiminta ole Finavian ydinliiketoimintaa.
– Meille nopeat ja sujuvat vaihdot lentoliikenteessä ovat tärkeitä, ja tässä arvoketjussa museon toiminta ei ole välttämättä niin merkittävää, Hansson sanoo.
Viljanen näkee Uudessa ilmailumuseossa mahdollisuuden.
– Vantaa voisi tulla siihen mukaan joillain toiminnoilla.
Millä? Sitä Viljanen ei vielä kerro, sillä neuvottelut ovat yhä kesken Ilmailumuseon kanssa.
Jotain täytyy joka tapauksessa tehdä.
Sen enempää Ilmailumuseon rakennus kuin kokemus itse museosta eivät edusta enää tätä päivää.
Pahimmassa tapauksessa Ilmailumuseo joutuu ajamaan toimintansa alas, jos se ei onnistu rahoittamaan suunnitelmaansa uudesta ilmailumuseosta tai löydä sille vaihtoehtoista ratkaisua.
Siinä tapauksessa museon kokoelma lentokoneineen pitää lahjoittaa muille museoille, mutta kenen nurkkiin mahtuvat esimerkiksi Convair Metropolitan ja museon lukuisat sotilaskoneet?
Museonjohtaja Illikaisen mukaan myös muissa kotimaisissa ilmailumuseoissa painitaan tilaongelmien kanssa.
Kenen pitäisi pelastaa Ilmailumuseo?
– Vastaan, että kaikkien, koska tallennamme kaikkien suomalaisten ilmailuun liittyvää muistia, Illikainen toteaa.
Suomen ilmailumuseota pyörittävässä säätiössä ovat mukana Vantaan kaupungin ja Finavian lisäksi myös Finnair, Patria, Suomen ilmailuliitto sekä Ilmailumuseoyhdistys.
Ilmailumuseon maamerkki on Douglas DC-3. Se hankittiin Aerolle 1940-luvun lopulla.Berislav Jurišić / Yle
Ruotsin Malmössä ravintola on saanut vaurioita voimakkaan räjähdyksen takia Rosengårdin alueella, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT. Poliisin mukaan kukaan ihminen ei tiettävästi ole saanut vammoja, mutta räjähdys oli suuri, koska se on kuulunut kauas.
Voimakas räjähdys kuului ympäri kaupunkia ja hätäkeskus sai asiasta useita soittoja. Räjähdys aiheutti tuhoja liikkeelle, muun muassa sen julkisivu ja katto ovat romahtaneet sekä kaikki ikkunat ovat rikkoontuneet. Palasia on lentänyt 20 metrin päähän rakennuksesta. Räjähdyksen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat merkittäviä.
Paikalle on kutsuttu pommiryhmä. Räjähdyksen syy on vielä epäselvä.
Poliisi on eristänyt alueen ja tutkii valvontakameroiden taltioimia videoita rikoksentekijöiden selvittämiseksi. Alueella on useita kameroita ja poliisin mukaan on hämmästyttävää, jos niille ei ole taltioitunut mitään.
Sovitteko ettei lapsia hankita? Että taloa ei rakenneta eikä lainaa ei oteta? Ettei kotitöistä tapella?
Nykyään on muodikasta tehdä ja vaatia parisuhdesopimuksia jo muutamien ensimmäisten treffien aikana. Ne syntyvät muun keskustelun lomassa nopeammin kuin kahvi ehtii jäähtyä.
Ensitreffeillä solmitut parisuhdesopimukset perustuvat outoon harhaan, että tulevaisuuden pitäisi olla jokaisella tiedossa. Ihmisen pitäisi muka tulevan puolisonsa kohdatessa tietää, mihin suuntaan oma mieli on kallellaan tulevaisuudessa, ja jatkuuko tykkääminen vai ei. Saahan siitä puheenpartta tietenkin. Kumpikin saa kuvailla ihannemaailmaa, johon on haaveissaan valmistautunut, mutta jolla ei ole muuttuvien olosuhteiden kanssa mitään tekemistä.
Lopettakaa koko puheenaihe. Kaikki etukäteen sopiminen on turhaa, sillä lupaukset eivät pidä kuitenkaan.
Nykyajan neljääkymppiä hätyytteleväaikuinen haluaa hallita kaikkea ja siivota epävarmuuden elämästään. Parisuhteessaan hän joutuu yllättymään, kun se kolme tai kuusi vuotta sitten sovittu asia ei enää pidäkään. Piti mennä naimisiin – muttei näköjään mennäkään. Piti viettää yhdessä aikaa – muttei vietetäkään. Piti asua tässä vain kaksi vuotta ja nyt on seitsemäs menossa. Puhumattakaan siitä vuosia sitten sovitusta asiasta, ettei meille ikinä tule kissaa. Ja siinähän se kiehnää! Ettäs kehtaa!
Laman aikana lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden on vaikeaa hyväksyä elämän ennakoimattomuus.
Työssäni psykoterapeuttina olen miettinyt, että kyse on erityisesti laman aikana lapsuutensa tai nuoruutensa eläneiden traumasta. Laman aikana lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden on vaikeaa hyväksyä elämän ennakoimattomuus. Nimittäin silloista lapsuudenperhettä lama kosketti tavalla, jollaista ei ikinä haluaisi kenenkään enää kohtaavan.
Muistan hyvin sen ajan. Päivästä toiseen ei voinut mitenkään ennustaa, mitä kenellekin tapahtuu. Istuin hiekkalaatikolla pienokaisteni kanssa ja yksi naapuri toisensa jälkeen tuli ja sanoi työpaikastaan: ”enää sinne ei tarvitse mennä”. Päivien sisällä ilmapiiri ja töistä palaajien ilmeet muuttuivat. Ahkerat perheenisät mittailivat katuja pullapitko ja päivälehti kainalossaan. Takana lainat, kahden kodin loukko, ja hurjat, kauhistuttavaa vauhtia romuttuvat unelmat.
Konkurssiaalto vei mennessään monet isät ja äidit. Ja monet lapset jäivät makselemaan laskuja tai pitivät koossa epätoivoisia aikuisia. Tälle joukolle on turha sanoa ”asioilla on taipumus järjestyä”. Sillä monen perheen asiat eivät laman jälkeen järjestyneet koskaan.
Ehkä tästä syystä neljääkymppiä käyvissä on enemmän perfektionisteja kuin missään minun kohtaamassani ikäryhmässä. Enemmän kahden tutkinnon suorittajia. Enemmän kalenteri-ihmisiä – nuoria aikuisia, jotka aikatauluttavat ja suunnittelevat elämänsä viimeistä piirtoa myöten. Enemmän riippuvuuksia alkoholista, työstä, liikunnasta tai netistä. Enemmän haaveita koko maailman ottamisesta haltuun ennen perhettä. Enemmän ilotonta suoriutumista. Jokaisella suunnitelmalla on takanaan toinen varasuunnitelma. Samaa viestiä antavat kansainväliset tutkimukset.
Mikä määrä pyrkimyksiä hallita epävarmuutta, mikä määrä ahdistusta! Ja samalla: mikä määrä materialismia. Jollekin ostaminen tuo turvaa ja toiselle säästäminen. Tähän pakettiin parisuhde tuntuu sopivan vain, jos sen katveesta voi nähdä nurkan taakse tulevaisuuteen. Kaikkeen ”mitä me sitten tehdään ja ei tehdä”. ”Me tehdään kahden aikuisen liitto ilman lapsia” tai ”Me ei koskaan ruveta rakentamaan.” Ja sitten huomataankin että mieli muuttuu.
Tuntuu surulliselta, että kokonaisen sukupolven kantama perintö on tarve pitää käsissään kaikki ohjat. Minimoida kaikki yllätykset. Elää sitten kun -elämää. Mutta hei, toisaalta tämä sukupolvi on muita parempi reflektoimaan, punnitsemaan asioita ja oppimaan. Itsekritiikkiä ja itsetuntoa löytyy, kun ne vain otetaan käyttöön. Siksi vetoan: eläkää mieluummin tätä hetkeä.
Parisuhde on prosessi, ei lupaus.
Rakentakaa rauhassa ihmissuhdetta ja tutustukaa ajan kanssa kunnolla toiseen ihmiseen. Moni ei edes itse tiedä, mitä haluaa – kuinka toinen voisi tietää? Kuinka ihan oikeasti voisi sitoutua lupauksiin ajasta, joka ei vielä ole käsillä? Koettakaa hyväksyä, että mieli saattaa muuttua.
Kristallipallon perään haikailemisen sijaan: rakentakaa sielunkumppanuutta, luottakaa itseenne ja toisiinne. Parisuhde on prosessi, ei lupaus. On prosessi löytää yhteensopivuudet, törmätä erilaisuuksiin ja katsoa, mitäs niille tehdään. Kun tartutte hetkeen, rakennatte vahvempaa tulevaisuutta. Ja on muuten paljon hauskempaa että meillä on kivaa nyt kuin vasta vuosien päästä.
Heli Vaaranen
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen.
28-vuotias Katja Onkamo edustaa suurinta helsinkiläistä ikäluokkaa. Syyskuun lopulla Helsingissä asui 13 538 28-vuotiasta. Naisia heistä on 500 enemmän kuin miehiä.
Onkamo edustaa ikätovereitaan hyvin, sillä hän on korkeakoulutettu, sinkku, lapseton, muuttanut muualta kaupunkiin, asuu vuokralla ja nauttii Helsingin kulttuuritarjonnasta.
Mutta palataanpa Onkamon juurille. Onkamo tiesi jo pikkutyttönä, että synnyinseudulle ei ole jäämistä, jos haluaa korkeakoulututkinnon. Näin Kajaani sai jäädä lapsuusmuistoihin. Onkamo muutti ensin Turkuun opiskelemaan opettajaksi ja valmistui.
Muutaman vuoden jälkeen hän alkoi kuitenkin kaivata jotain muuta. Hän muutti Helsinkiin ja sai töitä uudelta alalta. Nyt Onkamo on asunut Helsingissä yli 3,5 vuotta ja työskentelee asiakasvastaavana koulutusalalla.
– Vapaa-ajalla urheilen paljon ja siitä liikenevä aika menee kavereiden ja sisarusten kanssa, Onkamo kuvailee.
Kaupungin valot lumoavat
– Helsinki on luonnollisesti nuoren aikuisen mielestä kovin vetovoimainen alue, kun vertaa esikaupunkimaiseen elämään, kuvailee järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupunkitutkimukset ja tilastot –yksiköstä.
Vilkas kulttuurielämä, runsaat mahdollisuudet vapaa-ajanviettoon sekä eläväinen ravintolamaailma ovat vetovoimatekijöitä nuorille. Myös Onkamo allekirjoittaa tämän.
– Helsinki on ihan mahtava! Vaikka et haluaisi joka päivä tehdä jotain, niin on tietoisuus, että ohjelmaa on, Onkamo sanoo.
Ensimmäinen työpaikka Helsingistä
Turussa asuessaan Onkamosta alkoi tuntua, että kaupunki on nähty ja työkään ei tuntunut siltä mitä haluaisi tehdä pidempään. Hän pääsi Helsinkiin työpaikkaan, joka avitti hänet uudelle uralle. Nyt Onkamolla on tähtäimessä vielä joskus opiskella uutta alaansa.
Helsinkiä ja helsinkiläisiä työkseen tutkiva Vuori sanoo, että hyvät mahdollisuudet opiskeluun kannustaa muuttamaan Helsinkiin. On yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja toisen asteen koulutusta. Ja vaikka olisi opiskellutkin muualla, niin moni muuttaa Helsinkiin ensimmäisen työpaikkansa perässä.
Yleisesti voi sanoa, että ikäryhmän helsinkiläismiehillä on matalampi koulutus kuin naisilla.
Suomessa syntyneistä naisilla jopa 64 prosentilla ja miehistä 45 prosentilla on korkeakoulututkinto. Vuoren mukaan lopullinen prosenttiluku erityisesti miesten kohdalla saattaa olla hieman korkeampi, sillä osalla 28-vuotiaista on opiskelut vielä kesken armeijan takia.
Kyllä me yksinelämiseen etsitään niitä ratkaisuja, kuten että nyt sitten hakkaat enemmän sitä Tinderiä. Katja Onkamo
Pieni koti kelpaa sinkuille ja nuorillepareille
Helsingin asuntokanta tukee hyvin helsinkiin muuttavien nuorten tarpeita. Kaupungissa on paljon pieniä koteja, yksiöitä ja kaksioita. Tämä on Vuoren mukaan yksi syy siihen, että kaupungissa asuu paljon yksineläviä ja lapsettomia.
Onkamo asuu kaksosveljensä kanssa kimppakämpässä, mutta tietää ystäviensä kautta, että yksineläminen ei aina ole se toivotuin asumismuoto. Onkamon mukaan 28-vuotiaat kyllä tiedostavat, että biologista kelloa ei voi pysäyttää. Yksinäisyydestä ja eroista ihmissuhteissa keskustellaan ystävien kesken. Onkamo etsii yhdessä ystävien kanssa myös ratkaisuja elämäntilanteeseen, jossa yksinelävät etsivät kumppania.
– Että nyt sitten hakkaat enemmän sitä Tinderiä, Onkamo naurahtaa.
Vertaistukea yksineläville löytyy, sillä ikäluokasta lähes joka kolmas asuu yksin. Puolet 28-vuotiaista helsinkiläisistä elää ja asuu avio- tai avoliitossa, ja jonkin verran kimppakämpissä tai opiskelija-asuntoloissa.
Keskustelemme ikäluokkaamme koskevista asioista, kuten eroista ihmissuhteissa tai yksinäisyydestä. Katja Onkamo
Onkamon ikätovereista lähes 80 prosenttia asuu vuokralla. Syynä ovat Helsingin kalliit asunnot.
Myös Katja Onkamo asuu vuokralla. Hän asuu ydinkeskustassa ja sanoo, että tällä hetkellä asunnon ostaminen ei ole mahdollista taloudellisista syistä. Kun asunnon hankinnan kriteerinä on keskustan alueet, vaihtoehdot jäävät vähiin.
– Haluan asua siellä missä ystäväni ja perheenjäseneni, hän toteaa.
Pekka Vuori sanoo, ettei tilanne kauhean poikkeava ole, sillä kaikista helsinkiläisistä hieman vajaa puolet asuu omistusasunnoissa.
Katja Onkamo tekee etäpäivänä töitä kotonaan.Petteri Juuti / Yle
Helsingissä porukka pysyy nuorempana, vaikka ikävuosia tulee. Katja Onkamo
Suuri osa ikäryhmästä on lapsettomia
Ikäluokasta aika harvalla helsinkiläisellä on lapsia. Vuoren mukaan tähän on useita syitä, kuten opiskelijoiden suuri osuus ja se, että korkeakoulutetut saavat lapsensa vanhempina.
28-vuotiaista Helsingissä asuvista naisista lapsen kanssa asuu vain 17 prosenttia ikäryhmästä. Tietoa siitä, kuinka monella ikäryhmän naisella on lapsi, ei löydy, mutta Vuori arvioi, että lapsettomia on lähes 80 prosenttia.
Ero on melkoinen, jos vertaa naapurikuntiin Espooseen ja Vantaaseen. Esimerkiksi Vantaalla 28-vuotiaista naisista lähes 60 prosenttia asuu lapsen tai lasten kanssa. Espoossa taas lähes joka kolmas 28-vuotias nainen asuu lapsen kanssa.
Onkamon mukaan Helsingissä on ihan normaalia asua tai ostaa asunto yksin.
– Minusta tuntuu, että Helsingissä porukka pysyy nuorempana, vaikka vuosia tulee, hän kuvailee kokemuksiaan.
Helsingissä asuvista 28-vuotiaista miehistä vain hieman yli 8 prosenttia asuu lapsen kanssa. Vuoren mukaan naisten ja miesten välinen ero selittyy sillä, että miehet saavat lapsia yleensäkin myöhemmin kuin naiset. Myös erotilanteessa lapsi tai lapset jäävät asumaan useimmiten äidille.
28-vuotias Katja Onkamo kotikulmillaan Kampissa.Petteri Juuti / Yle
Helsingistä hyötyy koko seutu
Vuoren mukaan koko Helsingin seutu hyötyy kaupungin vetovoimasta. 28-vuoden ikäluokan jälkeen Helsingin ikäluokkien koot pienenevät, sillä kolmekymppiset ovat ehkä jo perustaneet perheen ja tarvitsevat suuremman asunnon. Myöskään kaupungin valot eivät enää ole niin tärkeässä asemassa.
Tuolloin moni muuttaa naapurikuntiin, kuten Espooseen tai Vantaalle.
– 30–50 -vuotiaiden kohdalla Helsinki on muuttotappiokunta, Vuori huomauttaa.
Alla oleva kuva kertoo suurimpien suomalaiskaupunkien suurimmat ikäryhmät ja kaupunkilaisten keski-iän. Helsinkiläisten keski-ikä on 40,6 vuotta.
– Kyllä Helsingin vetovoimatekijät nuorille pysyvät samanlaisina. On opiskelupaikkoja, nyt rakennetaan jopa pienempiä asuntoja mitä aiemmin ja toimialatkin pysynevät melko samanlaisina, Vuori arvioi.
Entä mitä ajattelee 28-vuotias Katja Onkamo tulevaisuudestaan?
– Haluaisin jossain vaiheessa ulkomaille töihin ja opiskella uutta alaa, hän sanoo.
Perheen perustaminen tai muutto muualle ei ole hänelle ainakaan nyt ajankohtaista.
Neljä suomalaista pidätettiin hotellista Langkawin saarella. Kiinniotetuista kaksi on naisia ja kaksi miehiä. Yksi heistä on suomalaisen kristillisen järjestön Joosua Mission toiminnanjohtaja Timo Valtonen.
– Valtonen oli puolisoineen lomamatkalla Thaimaassa ja he menivät sieltä Malesiaan. Heillä oli mukanaan kristillistä materiaalia kuten yleensäkin, ja he jakavat sitä tapaamilleen ihmisille, kertoo Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.
Valtonen on ollut Niikon vaalipäällikkö kaksissa vaaleissa. Niikko sanoo itsekin tehneen samanlaisia matkoja nuorempana.
Niikon mukaan Valtosen ja muun seurueen toiminta oli herättänyt huomiota mahdollisesti sen vuoksi, että eilen muslimimaailmassa vietettiin profeetta Muhammedin syntymäpäivää.
Poliisille ilmiannon tehnyt henkilö oli kertonut tapauksesta saman tien paikalliselle lehdistölle, sanoo Niikko.
Pidätyksen yhteydessä poliisi takavarikoi 336 vihkosta, joissa oli Raamatun jakeita. Lisäksi poliisi takavarikoi kyniä ja kaksi matkalaukkua. Pidätetyt ovat nyt tutkintavankeudessa.
Poliisi sai epäillyistä kolme ilmoitusta. Haastatellun poliisin mukaan suomalaiset olivat saapuneet Langkawille sunnuntaina ja heidän oli määrä matkustaa pois torstaina.
Edessä voi olla vankeustuomio
Muslimienemmistöisessä Malesiassa kristittyjen lähetystyö ja materiaalin jakaminen muslimeille on jyrkästi kielletty. Rangaistus voi kovimmillaan olla viisi vuotta vankeutta.
– Virallisella tasolla Malesiassa kyllä pitäisi olla uskonnonvapaus, sanoo kansanedustaja Niikko.
– Vaikea minun on uskoa, että rupeaisivat siellä pitkiä tuomioita lukemaan. Mutta voi olla, että he hakevat varoittavaa esimerkkiä, arvelee Niikko.
Suomalaisten pidätyksistä kertoivat Suomessa aiemmin Turun Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Juttua jatkettu uusilla tiedoilla 21.11. klo 12.58
Äidin ikä suurentaa monia raskauteen liittyviä riskejä, mutta sama näyttäisi koskevan myös isän ikää. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan riskit alkavat näkyä, kun isä on yli 45-vuotias.
Yli 40 miljoonaa synnytystä kattavan analyysin perusteella yli 45-vuotiaiden isien lapset syntyvät ennenaikaisina, pienikokoisina ja kärsivät kouristuksista todennäköisemmin kuin 25–34-vuotiaiden isien lapset. Iäkkäiden isien kumppanit sairastuvat myös todennäköisemmin raskausdiabetekseen, tulokset osoittavat.
Isän ikään liittyvät vaikutukset eivät käytännössä olleet suuren suuria, mutta iäkkäiden isien osuuden oletetaan tulevaisuudessa suurentuvan, kuten on käynyt myös synnyttäjien kohdalla. Tässä aineistossa noin 13 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä ja 18 prosenttia raskausdiabeteksista olisi estynyt, jos kaikki isät olisivat olleet alle 45-vuotiaita, tutkijat arvioivat.
Tulokset eivät paljasta, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, mutta aiempien tutkimusten valossa yksi selitys voi olla iän myötä tapahtuvat epigeneettiset muutokset miehen siemennesteessä. Myös elintavat, sosiaaliset seikat ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa yhteyteen.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä BMJ-lehdessä.
Siilinjärven Rissalassa toimiva Karjalan lennoston hävittäjälentolaivue 31 saa ilmavoimien historian ensimmäisen naispuolisen laivueen komentajan.
Hävittäjälentolaivue 31:n komentajaksi on nimitetty ensi vuoden alusta lähtien everstiluutnantti Inka Niskanen, joka on myös kautta aikojen korkea-arvoisin naisupseeri Suomen puolustusvoimissa. Everstiluutnantti on maa- ja ilmavoimien kuudenneksi korkein arvo.
Niskanen ylennettiin everstiluutnantiksi kesäkuussa. Hän siirtyy Rissalaan Maanpuolustuskorkeakoulusta Helsingistä, jossa hän toimii ilmasotaopin opettajana.
44-vuotias Inka Niskanen seuraa laivueen komentajan tehtävässä everstiluutnantti Tomi Böhmiä, joka siirtyy ilmavoimien esikuntaan osastoesiupseeriksi suunnitteluosastoon. Hävittäjälentolaivue 31:ssä on henkilöstöä tilanteesta riippuen 50–100 ja koneita 20–25. Koko Karjalan lennoston komentaja on eversti Timo Herranen.
Ilmavoimat tai Maanpuolustuskorkeakoulu eivät ole tiedottaneet nimityksestä virallisesti, vaan siitä kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat. Tästä syystä Niskanen ei ole ollut tavoitettavissa kommenttia varten eikä hänestä ole ollut etukäteen kuvaa julkaistavaksi. Tieto nimityksestä on kuitenkin vahvistettu myös Ylelle.
Karjalan lennoston tuoreen historiateoksen mukaan Niskanen tuli lennostoon vuonna 2001 ja pääsi Hornet-koulutukseen seuraavana vuonna. Hän on ensimmäinen ja edelleen ainoa suomalainen Hornet-lentokoulutuksen saanut naislentäjä.
Savon Sanomien mukaan hän kuuluu myös maailmanlaajuisesti ensimmäisten hävittäjälentäjäksi koulutettujen naisten joukkoon.
Ninan kuolemasta on pian kolme vuotta. Maria Westerbackilla on mustan takin ja housujen vastapainona kaulassa kirjava huivi.
– Nina ei olisi halunnut, että kuljemme ympäriinsä mustiin pukeutuneina, Maria Westerback sanoo.
Tämä on usein toistuva ajatus. Mitä sisko olisi halunnut tai mistä hän olisi pitänyt. Mitä hän olisi sanonut tai tehnyt. Ja kuka hän oli.
– Hän oli kiltti. Se on ensimmäinen sana jota ajattelen. Ja hyvin huolehtivainen. Siksi hän oli sosionomi ja työskenteli lasten ja nuorten parissa, hänellä oli ymmärrystä. Hän oli äiti, kumppani ja remontoi vanhaa taloa. Hän oli läsnä arjen keskellä.
Joulukuinen tiistai
Tiistaina 8. joulukuuta 2015 Ninan nielurisat leikattiin. Hän oli 33-vuotias ja perusterve, mutta oli pitkään kärsinyt kroonisista kurkkuvaivoista. Hän toivoi, että leikkaus veisi toistuvat kurkkukivut pois.
Vaasan keskussairaalassa tehdään noin 200 vastaavaa operaatiota vuosittain. Tälläkin kertaa kaikki meni niin kuin pitikin, luultiin.
– Leikkauskertomuksessa ei ole mitään poikkeavaa, ja lääkärien itsensä mukaan ei ole mitään merkkejä, että jotakin olisi mennyt vikaan, Maria Westerback kertoo.
Nina vietiin leikkauksesta päiväkirurgiselle osastolle heräämään ja odottamaan, että pääsee kotiin puolisonsa ja tyttärensä luo Vaasassa.
Nina Westerback oli kiltti, huolehtivainen ja läsnä arjen keskellä, hänen siskonsa kuvailee.Maria Westerbackin kotialbumi.
Ambulanssimatka - kaasu pohjassa
Leikkauksen jälkeen ei saanut nostaa mitään painavaa tai rasittaa itseään, joten Nina tarvitsi apua pienen tyttönsä hoitamiseen.
Joitakin päiviä myöhemmin, 12. joulukuuta Nina oli vanhempiensa luona Närpiössä. Kello lähestyi seitsemää illalla ja isovanhemmat hoitivat lastenlasta, kun yhtäkkiä alkoi verenvuoto.
Kukaan ei heti tajunnut, että se olisi mitään vakavaa. Leikkauksesta oli joitakin päiviä ja nielurisojen poiston jälkeen se ei ole tavatonta.
– Hän ajatteli ensin, että tällaista voi tapahtua, niin sairaalassakin sanottiin, Maria Westerback kertoo.
Ambulanssi soitettiin, kun verenvuoto ei lakannut. Hätäkeskus lähetti ambulanssin koodilla C, mikä on alhaisin kolmesta tehtäväluokasta, joiden perusteella tehtävien kiireellisyyttä määritellään. Ensihoitajat totesivat paikan päällä, että tilanne oli vakavampi. Matkalla kiireellisyys nostettiin A-luokkaan.
– Olen ymmärtänyt että siellä painettiin kaasu pohjassa, Westerback muistelee.
Ratkaisevat minuutit
Nina menetti paljon verta, ambulanssimatkalla litran verran. Hänen oma verenpaineensa oli romahtanut. Joitakin minuutteja ennen kuin ambulanssi oli perillä, verenvuoto lakkasi. Näitä minuutteja Maria Westerback on käynyt läpi monia kertoja.
– Sitä ajattelisi, että hyvä kun verenvuoto loppui, mutta tässä tapauksessa sen olisi ollut parempi jatkua.
Jos verenvuoto olisi jatkunut, olisi nähty mistä se tulee, löydetty vaurio ja pystytty korjaamaan se diatermialla, jossa verenvuoto tyrehdytetään polttamalla.
– Ilmeisesti se on näin, näin minulle on selitetty. Diatermia ei ole mahdollista, jos ei nähdä mistä verenvuoto tulee.
Ninan nielussa ei näkynyt mitään hälyttävää, mutta hänet otettiin varmuuden vuoksi yön yli tarkkailuun. Hemoglobiini, joka oli ennen leikkausta 130, oli 106, mutta se ei vielä ollut riittävän alhainen lisäveren antamiseen.
Koska Nina pystyi syömään ja juomaan, eikä verenvuoto enää alkanut uudelleen, arvioitiin että hän pääsi kirjautumaan ulos jo seuraavana päivänä.
Yhtäkkiä on liian myöhäistä
Nina Westerback oli väsynyt ja lepäsi kotona Vaasassa. Oli maanantaipäivä ja avopuoliso oli ottanut vapaata, että pystyi hoitamaan heidän tytärtään.
Siskokset viestittelivät keskenään, koska Nina vältteli puhumista ettei kurkku rasittuisi.
– Puhuimme siitä, että oli viimeinen päivä lähettää joulukortteja kakkosluokassa, punaisessa kuoressa. Minulla oli vieläpä syntymäpäivä.
Näin he viestittelivät puolin ja toisin. Jo seuraavana päivänä, tiistaina 15. joulukuuta, kaikki oli yhtäkkiä liian myöhäistä.
Kello oli puoli kahdeksan aamulla. Nina yski hieman ja verenvuoto alkoi uudelleen. Vuoto oli tällä kertaa heti hyvin voimakasta. Avopuoliso haki jääpusseja ja soitti 112:teen.
Puhelu tuli hätäkeskukseen kello 7.41 ja kello oli 7.52 kun ambulanssi saapui Ninan kotiin. Nina oli jo menettänyt tajuntansa ja paikalle hälytettiin lisää yksiköitä.
– Nina vuoti valtavasti ja jälkikäteen olen ymmärtänyt tapausta tutkineen kuopiolaisen dosentin kautta, että oli ihme, että hänet saatiin intuboitua paikan päällä.
Elvytyksen ja intuboinnin ansiosta Nina saatiin sairaalaan.
– Joka tapauksessa se oli liian myöhäistä, sen tiedämme nyt. Hän oli todella lähellä kuolemaa jo siellä huoneistossa.
Tiedettiin missä mennään
Vaasan keskussairaalassa oli tiimi heti valmiina leikkaukseen. Vaurio löydettiin nielusta, se oli noin senttimetrin kokoinen, siellä missä nielurisa oli sijainnut. Kirurgi onnistui korjaamaan vaurion ja Nina vietiin teho-osastolle, edelleen tajuttomana.
Kukaan ei tiennyt kuinka kauan Ninan aivot olivat olleet ilman happea. Elvytystilanne huoneistossa oli ollut kaoottinen ja kaikki keskittyivät hänen henkensä pelastamiseen. Tarkkoja muistiinpanoja tilanteen kulusta ei ole.
Puhuttiin ainakin kymmenestä minuutista.
– Meille sanottiin osastolla että pitää odottaa joitakin päiviä, että nähdään mikä tilanne on. Mutta kun tulkitsee papereita, ymmärtää, että jo samana päivänä, tai viimeistään seuraavana, tiedettiin missä mennään.
Tilanne ei ollut yhtä selvä hänen perheelleen.
– Meillä oli toivoa, että kyllä Nina tästä selviää. Hänhän on vahva. Nuori ja vahva ja perusterve.
Maria ja Nina Westerback.Maria Westerbackin kotialbumi.
Omaiset tasapainottelivat noina joulukuun päivinä toivon ja epätoivon välisellä kapealla saarekkeella. Torstaina 17. joulukuuta lääkäri sanoi, että hänen kokemuksensa perusteella tilanne ei parane.
Maria Westerback ymmärsi sisimmässään mitä lääkäri sanoi, mutta viesti ei millään mennyt perille.
– Vielä perjantaina minulla oli hitunen toivoa, jos sittenkin. Ihmeitähän voi tapahtua.
Minuuttien ja tuntien kuluessa perhe ymmärsi, että kaikki toivo oli mennyttä. Lauantaina 19. joulukuuta 2015 Nina todettiin aivokuolleeksi.
– Löysimme itsemme keskustelemassa elintenluovutuksesta. Tiesimme, että Nina kannatti sitä. Siitä voi saada hieman lohtua, että hän pystyi auttamaan viittä, jos ei useampaakin ihmistä.
Vuosia kysymyksiä ja vastauksia
Pian kolme vuotta myöhemmin Maria Westerbackin edessä on pitkä rivi mappeja täynnä papereita. Hänellä on ollut suuri tarve selvittää kaikki mahdollinen Ninan kuolemaan liittyvä.
– Minun on vain pakko selvittää kaikki, että ymmärtäisin miten näin oikein tapahtui. Sittemmin on noussut myös tärkeäksi - koska emme pystyneet pelastamaan Ninaa - että kenellekään muulle ei käy näin. Se on minun ainoa tavoitteeni.
Tuntuu tärkeältä, että sisko ei kuollut turhaan. Aivan kuten suru voi muuttaa muotoaan, myös jokainen palapelin palanen tapahtuneesta on johtanut ajatusten, mielipiteiden ja tunteiden muuttumiseen.
Vuosi kuoleman jälkeen Westerbackin ajatukset sisaren operaatiosta olivat erilaiset kuin kaksi tai nyt kolme vuotta sen jälkeen. Jossain vaiheessa hän halusi kertoa kaikille, että leikkauksiin ei kannata mennä, mutta nyt sekin mielipide on lieventynyt.
– Ajattelen, että minulla on myös vastuu olla pelottelematta ihmisiä. Ninan kohtalon perusteella en voi kieltää kaikkia menemästä leikkaukseen.
Ei hoitovirhettä
Ninan tapauksessa ei sattunut hoitovirhettä, ei ensihoidon eikä keskussairaalan toimesta. Tämä on selvitetty kaikista mahdollisista lähteistä.
Tapaus on käyty läpi huolellisesti keskussairaalassa sekä Valviran ja Potilasvakuutuskeskuksen toimesta. Ulkopuoliset korva-, nenä- ja kurkkuspesialistit ovat myös tutkineet tapauksen ja tehneet saman loppupäätelmän. Kaikissa hoitoketjun vaiheissa on toimittu hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti, eikä hoitohenkilökunta ole missään vaiheessa osannut aavistaa, miten kävisi.
– Paras dokumentti minkä olen saanut on turkulaisen emeritusprofessorin arvio, jossa todetaan että hyvin todennäköisesti yksi verisuoni on vaurioitunut leikkauksessa, mutta sitä ei ole huomattu, koska suoni on vetäytynyt lihakseen. Kaikki on näyttänyt hyvältä, eikä ole ollut syytä epäillä, että jotain on pielessä.
Maria Westerback on tarkka siitä, ettei syytä ketään.
– Se olisi ollut hoitovirhe, jos olisi huomattu että jotain on vialla eikä olisi tehty mitään. Mutta jos ei tiedä, että jotain on tapahtunut, sille ei voi tehdäkään mitään.
Maallikko vieraalla maalla
Westerback on etsinyt ja saanut useita vastauksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Mutta edelleen on useita kysymyksiä, joihin hän toivoo saavansa vastauksen.
On erittäin turhauttavaa, että kun joutuu osalliseksi näin vakavassa tapauksessa, ei ole mitään tietoa tai neuvoja siitä, mistä saa vastauksia.
– Sitä on todella yksin, kun alkaa kaivaa tällaisia asioita ja se vie paljon voimia.
Kaikki tieto on hajallaan ja pitää koostaa pienistä palasista.
– Jos sinut ohjataan katsomaan googlesta niin asiat eivät ole oikealla tolalla. Omaisen ei pitäisi joutua soittelemaan eri instansseille, jotka osaavat vastata johonkin asiaan mutteivat toiseen. Se on toivotonta pallottelua luukulta toiselle.
Nyt hän tietää, että vakavat verenvuodot nielurisaleikkauksen jälkeen ovat tunnettu riski. Noin yksi potilas 30000:sta kuolee niiden seurauksena.
– Leikkaukseen mennessä ei oikeastaan ole kerättynä kaikkia tietoja, jotta voisi muodostaa kokonaiskuvan riskeistä.
Westerback toivookin, että olisi jokin riippumaton toimija, jonka puoleen voisi kääntyä.
– Joku, joka ei ole sidoksissa sairaalaan. Potilasasiamies istuu sairaalassa ja on mukana päivittäisessä toiminnassa. Pitäisi olla riippumaton henkilö, joka opastaa. Joku, joka osaisi sanoa, mitä pitää kyseenalaistaa, mitä pitää osata kysyä, ja mistä saa apua.
Muutoin ihminen saattaa jäädä epäluuloiseksi. Maallikolle sairaala ja koko terveydenhoitokoneisto ovat aivan vieras ulottuvuus.
– Jossain vaiheessa kehittelin salaliittoteorioita: ovatko asiat todella näin? Onko tässä jotain, mitä ei kerrota, tai pitävätkö he vain toistensa puolia?
Maria Westerbackin on vain niin vaikea ymmärtää Ninan kuolema. Tapaukseen olisi saanut enemmän kontaktipintaa, jos hän olisi esimerkiksi joutunut onnettomuuteen, kuolemalle olisi ollut järkevä selitys.
Maria Westerbackille on tärkeää, että Nina ei kuollut turhaan.Moa Mattfolk / Yle
Kohtuuttomuusperiaate
Yhteenvetona kaikkeen Maria Westerbackilla on kaksi sanaa. Kohtuuttomuus. Ja epäonni.
– Kukaan ei olisi voinut aavistaa, että tässä käy näin traagisesti. Hyvin yhtenäinen ja johdonmukainen joukko on tätä mieltä.
Koska hoitovirhettä ei ollut tapahtunut, Ninan omaisilla ei ollut myöskään perusteita hakea korvauksia. Hautajaiskulut katettiin Potilasvakuutuskeskuksen päätöksellä.
– Ne myönnettiin kohtuuttomuusperiaatteen nojalla. Sydänleikkauksen jälkeen näin ei olisi toimittu, koska on todennäköisempää, että jokin menee vikaan. Tämä on ainoa hyvitys minkä saimme.
Pystyykö hän hyväksymään tämän lopputuloksen?
– Joinakin päivinä kyllä ja joinakin päivinä en.
Nina on lähellä
Edelleen käy niin, että Maria Westerback kuulee jotain tai lukee jotain uutta, saa jälleen uuden tiedonmurusen tapahtuneeseen. Aivot lähtevät pyörittämään jälleen tapausta ja harkitsemaan uudelleen kokonaiskuvaa. Se on raskasta. Kuten surukin.
– Joinakin päivinä tuntuu, että hän on lähellä.
Toisenlaisiakin päiviä on.
– Häntä olisi tarvittu täällä. En pääse siitä ajatuksesta yli. Häntä olisi tarvittu tyttärensä luona.
Kaikkien tosiseikkojen, potilaskertomusten ja kliinisen osaamisen keskellä hänen on hyväksyttävä, että logiikka ei aina päde. Sisaren kaipaus ei toimi millään logiikalla.
– Olen ajatellut paljon sitä, miten ihminen voi vain kadota elämästä. Mihin hän menee, missä hän on? Oliko leikkaus vain virhe, vai onko ihmiselle määrätty vain tietty aika maan päällä? Olen joutunut arvioimaan omia ajatuksiani uudelleen ja uudelleen.
Tällä kertaa juuri heidän perheelleen sattui valtava epäonni. Nina Westerback ei olisi välttämättä tarvinnut tätä leikkausta. Sen sijaan juuri hänen leikkauksensa johti katastrofaalisiin komplikaatioihin, kun 30 000 operaatiota onnistuu hyvin.
– Tälle epäonnelle ei ole sopivaa sanaa. Olen edelleen epäuskoinen, hämmentynyt hänen epäonnestaan. Miten se voi olla mahdollista?
Artikkeli perustuu Maria Westerbackin haastatteluun, muiden Ninan läheisten luvalla. Lähdemateriaalina on käytetty lisäksi laajasti tapaukseen liittyviä dokumentteja ja viranomaislausuntoja.
Suomeen rantautunutta sugardatingia eli sokerideittailua kuvaillaan usein eräänlaiseksi seurustelusuhteeksi, josta maksetaan rahalla tai muilla lahjoilla. Useimmiten kyseessä on vanhempi mies, joka maksaa nuorelle naiselle tämän seurasta.
Ylen toimittajat tutkivat ilmiötä esiintymällä 23-vuotiaana sokerityttönä. Toimittajat tekivät valeprofiilin kahdelle sokerideittailuun tarkoitetulle sivustolle sekä laittoivat ilmoituksen nuorten suosimassa sosiaalisen median sovelluksessa Jodelissa. Sugardaddyiksi eli sokeri-isiksi paljastuivat niin pitkän linjan rikollinen kuin presidentin myöntämällä arvonimellä palkittu liikemieskin.
Juttuun haastatellut sokeritytöt kertovat, että seksi kuuluu tapaamisiin keskeisesti. Parhaimmillaan naiset kertovat tienaavansa tapaamisilla 1 200 euroa kuussa.
Ylläolevaa kuvaa klikkaamalla voit katsoa videon, jolla puhuvat sekä sokeritytöt että toimittajien ilmoituksiin vastanneet sokeri-isit.
Sivuilla alaikäisten profiileja
Vaikka sokerideittailuun tarkoitetut sivustot on kielletty alle 18-vuotiailta, niiltä löytyi myös alaikäisten profiileja. Myös kaksi juttua varten haastateltua tyttöä kertoi aloittaneensa sokerideittailun jo 17-vuotiaana.
Seksin ostaminen alaikäiseltä on rikos, josta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Juttuprojektin yhteydessä Sisä-Suomen poliisi vahvisti Ylelle tutkivansa 17-vuotiaan tytön epäiltyä raiskausta, johon liittyy sokerideittailu. Rikosylikomisario Jari Kinnunen ei halunnut paljastaa tapauksen yksityiskohtia uhrin suojelemiseksi.
Suosio kasvaa
Sokerideittailun suosio on Suomessa jyrkässä kasvussa.
Sugardaters-sivuston tanskalaisen ylläpitäjän mukaan suomalaisten käyttäjien määrissä on tänä vuonna nähty ennätyksellinen piikki ja käyttäjiä on jo lähes 18 000. Vielä viime vuoden keväällä sivustolla oli vain 2 500 suomalaista.
Richmeetbeautiful-sivusto puolestaan kertoo Ylelle tavoittelevansa tänä vuonna 10 000 suomalaiskäyttäjän rajaa. Sokerideittailusivustojen ylläpitäjät uskovat vahvasti markkinoiden kasvavan Suomessa yhä. Sivustot ovat maksullisia sokeri-isille, mutta ilmaisia sokeritytöille.
A-studiossa keskustellaan sokerideittailusta ke 21.11 kello 21.05. Keskustelijoina ovat Sexpo-säätiön puheenjohtaja, seksialan yrittäjä Tiia Forsström, Pro-tukipisteen palvelujohtaja Minna Huovinen sekä rikosoikeuden professori, emerita Terttu Utriainen.
Onko sinulla kokemuksia sugardatingista? Ota yhteyttä toimittajaamme johanna.mattinen@yle.fi. Yhteydenotot käsitellään luottamuksella.
Trumpille poikkeukselliset nuhteet korkeimman oikeuden puheenjohtajalta
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts on moittinut julkisesti presidentti Donald Trumpia sen jälkeen, kun tämä oli haukkunut San Franciscon valitustuomioistuinta häpeälliseksi ja nimitellyt liittovaltion tuomaria ”Obaman tuomariksi”. On äärimmäisen poikkeuksellista, että korkeimman oikeuden puheenjohtaja arvostelee julkisesti istuvaa presidenttiä.
Hallitusneuvottelujen takkuaminen tympii pahasti ruotsalaisia
Keskustan puheenjohtaja Annie Lööf ilmoittaa tänään, ovatko hänen viikon ajan käymänsä hallitusneuvottelut johtaneet tulokseen. Etukäteen on arvioitu, ettei Lööfkään onnistu hallituksen kasaamisessa, koska puolueet eivät ole valmiita kompromisseihin. Ylen kirjeenvaihtajan haastattelemien tavallisten ruotsalaisten arviot ovat tylyjä: "Hiekkalaatikkoleikkejä", "toivotonta", "poliitikot eivät ymmärrä, mitä heidät on valittu tekemään".
Annie LööfGetty Images
Puun paksuus vaihtelee luultua enemmän
Havupuun paksuus vaihtelee sääolosuhteista riippujen jopa kaksi millimetriä saman vuorokauden aikana. Sateella puu turpoaa ja kuivassa säässä puolestaan kutistuu. Luonnonvarakeskuksen pantapuuseurannassa ilmiöön saatiin vahvistus kahden perättäisen, sääolosuhteiltaan lähes vastakkaisen kesän ansiosta. Puun paksuudella on käytännössä merkitystä puukaupassa. Millin tai kahden ero voi hinnassa tarkoittaa satoja euroja hehtaaria kohti.
Esa Huuhko / Yle
Tutkija penää selvitystä: Saavatko suomalaiset teinitytöt riittävästi rautaa?
Joka kolmas ruotsalainen teinityttö saa ruoasta liian vähän rautaa, todetaan Ruotsin elintarvikeviraston selvityksessä. Selvityksen mukaan tytöt tarvitsevat rautaa enemmän kuin pojat, mutta usein tytöt syövät vähemmän lihaa, joka on hyvä raudanlähde. Ilmankin lihaa voi saada riittävästi rautaa, mutta siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Iris Erlund toteaa, ettei asiaa ole tutkittu Suomessa. Hän uskoo, että suomalaisnuorilla tilanne voi olla sama kuin länsinaapurissa.
Bernd Jurgens / AOP
Suuressa osassa maata poutaa – Lapissa lumisateita
Sää on torstaina pitkin Suomea pääosin poutainen ja pilvinen. Lämpötila on suurimmassa osassa maata nollan vaiheilla. Lapissa tuuli käy lännestä ja paikoin voi sataa lunta tai jäätävää tihkua. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Sateet helpottavat maastopalojen sammutustöitä Kaliforniassa, mutta uhkaavat toisaalta aiheuttaa mutavyöryjä ja tulvia pahoin kärsineellä alueella.
Paloissa suurelta osin tuhoutuneen Paradisen kaupungin alueella Pohjois-Kaliforniassa ennustetaan satavan tulevana viikonloppuna 102–152 millimetriä. Samaan aikaan tuulet kiihtyvät voimakkaiksi.
Butten piirikunnan sheriffin Kory Honean mukaan mutavyöryjen riski on huomattava. Pelastustyöntekijöiden on vetäydyttävä alueilta, joilla on mutavyöryjen vaara.
Viranomaiset ilmoittivat keskiviikkona saaneensa Etelä-Kalifornian Woolseyksi nimetyn palon täysin hallintaan.
Kalifornian maastopaloissa on kuollut ainakin 83 ihmistä ja 563 on kateissa. Kateissa olevien määrä on laskenut samalla, kun listoja on saatu tarkastettua. Viranomaisten mukaan monet listalla olevat saattavat olla turvassa ja tietämättömiä siitä, että heidät on ilmoitettu kadonneeksi.
Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf ei ole onnistunut muodostamaan maahan hallitusta.
Lööf on ilmoittanut luopuvansa hallitustunnustelijan tehtävästä.
Lööf tapasi aamupäivällä Norlénin ja keskusteli tämän kanssa hallitusvaihtoehdoista.
Tiedotustilaisuudessaan Lööf kertoi tavanneensa kuluneen viikon aikana porvariallianssin edustajia useasti sekä kolme kertaa vasemmistoblokkiin kuuluvien sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen edustajia.
Lööfin mukaan neuvotteluissa oli löydetty lukuisia asioita, joissa puolueilla oli yhteisiä näkemyksiä. Näitä olivat mm. vero-, työmarkkina-, turvallisuus-, terveydenhoito-, puolustus- ja ympäristöasiat.
Puolueet eivät kuitenkaan kyenneet sopimaan hallituskoostumuksesta ja erityisesti siitä, kuka toimisi pääministerinä. Tämä kiista esti hallituksen muodostamisen, koska suurimmat puolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit olisivat kelpuuttaneet vain oman edustajansa.
Lööf piti esillä kolmea hallitusvaihtoehtoa. Porvariallianssi yhdessä sosiaalidemokraattien tai ympäristöpuolueen kanssa, tai keskustapuolueen ja liberaalien muodostama vähemmistöhallitus, joka olisi saanut tukea muilta puolueilta.
Lööf yritti saada aikaan ratkaisun erityisesti asiakysymysten pohjalta ja jättää pääministeripohdinnan sivummalle. Keskiössä oli blokkirajat ylittävä yhteystyö. Pääministerikysymys muodostui kuitenkin suurimmaksi kiistakapulaksi.
Uudet vaalit?
Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén alkaa nyt pohtia, kuinka Ruotsin hallituspula ratkaistaan. Uudet vaalit ovat yksi vaihtoehto.
Norlén kertoo huomenna perjantaina, miten hallitusponnisteluja jatketaan. Norlén sanoo keskustelevansa torstain aikana puhelimitse kaikkien puoluejohtajien kanssa. Hän pitää perjantaina tiedotustilaisuuden kello 11 Suomen aikaa.
Lööf oli jo kolmas hallitusneuvottelija. Ennen häntä kokoomuksen Ulf Kristersson ja sosiaalidemokraattien Stefan Löfven olivat epäonnistuneet tehtävässä.
Ruotsissa pidettiin valit syyskuussa. Vaalien tuloksena porvariallianssi ja vasemmistoblokki päätyivät tasavahvoiksi. Vaa'ankielenä on Ruotsidemokraatit, joiden kanssa muut puolueet eivät halua yhteistyötä.
Lööf ei neuvotellut vasemmistopuolueen ja Ruotsidemokraatien kanssa.