16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kokenut puolessa vuodessa enemmän kuin moni elämässään. Maailman valtaeliitti on kuunnellut häntä Puolan Katowicen ilmastokokouksessa ja Davosin talousfoorumissa Sveitsissä.

Time-lehti valitsi Thunbergin maailman 25 vaikutusvaltaisimman nuoren joukkoon. Miljoonat lukijat ovat katsoneet hänen kasvojaan valtamedioissa ympäri maailmaa. Gretan kuvaa kannetaan nuorten ilmastomielenosoituksissa.

Mutta maailmanlaajuiseksi ilmastokultiksi nousu ei ole muuttanut mitään, koska mikään ei ole hänen mielestään muuttunut.

– En usko muutokseen niin kauan kuin jatkamme kuten nyt. Jotain täytyy tapahtua, Thunberg sanoo Ylelle.

"Ihailen hiljaisia tulisieluja"

On helmikuinen perjantai. Greta Thunberg seisoo lumikasan päällä Mynttorget-aukiolla parlamenttitalon vieressä Tukholman keskustassa. Ihailijat haluavat yhteiskuvia hänen kanssaan ja toimittajat jonottavat vuoroaan haastatteluun.

Täälläkin, kuten Katowicessa ja Davosissa, kaikki haluavat palan hänestä.

Thunberg ei osaa sanoa, ketä tapaamaansa tai muuten tunnettua poliitikkoa tai vallankäyttäjää hän ihailee.

– Ihailen erityisesti heitä, jotka työskentelevät hiljaa, taistelevat eivätkä saa huomiota. Tulisieluja, hän sanoo.

"Ympäristöpuolue on epäonnistunut, mutta ei myönnä sitä"

Ruotsissa ilmastopolitiikka on ollut näkyvästi esillä jo ennen Greta-ilmiötä.

Uusi sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus aikoo muun muassa jatkaa lentämisen verottamista ja investoida rautatieliikenteeseen.

Hallituksen lupaamaa vihreää verouudistusta pidetään Ympäristöpuolueen saavutuksena.

Thunbergille se ei riitä. Hänen mielestään mikään puolue ei tee edes likimain sitä mitä Pariisin ilmastosopimus edellyttäisi. Ei edes Ympäristöpuolue Vihreät.

– Odotan, että Ympäristöpuolue alkaa puhua suoraan siitä, kuinka paljon päästöjen pitää vähentyä. He ovat epäonnistuneet, eivätkä halua myöntää sitä. Rehennellään sillä, että Ruotsi on maailman paras ja meillä on niin hieno ilmastopolitiikka. Ei ole, Thunberg tokaisee.

Hän saa äänestää seuraavissa vaaleissa, mutta sanoo jo nyt, ettei ääni mene millekään nykyiselle puolueelle.

– Ehkä silloin on vaihtoehtoja.

Ruotsin Ympäristöpuolueen kannatus on keikkunut äänikynnyksen rajoilla ja osa puolueen näkyvistä nimistä on loikannut uuteen Käännekohta-puolueeseen.

Tunnetuin loikkaajista on Carl Schlyter, joka haluaa muun muassa tiukentaa yritysten ilmastoverotusta.

Tärkeitä valintoja edessä, Ruotsilla ja Thunbergilla

Greta Thunbergin ilmastoaktivismiin eivät sovi kompromissit. Hän uskoo, että olisi samanlainen kuin muutkin, jos hänellä ei olisi Aspergerin syndroomaa. Sen ansiosta hän ei pehmennä sanomaansa, vaan sanoo mitä ajattelee.

– En pidä siitä, että ihmiset sanovat yhtä ja tekevät toista. He sanovat, että ilmasto on tärkeää, mutta sitten ei tehdä mitään. Se mitä sanoo, pitää myös tehdä.

Yläasteen viimeistä luokkaa käyvä Thunberg aikoo jatkaa perjantain koululakkoa, kunnes Ruotsi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pitää rajoittaa alle kahden celsiusasteen ja pyrkiä kohti 1,5 astetta.

Odotuksesta voi tulla pitkä, koska Ruotsin ja muiden EU-maiden on arveltu jäävän vuosien 2030 ja 2050 tavoitteista.

Thunbergin pitäisi tehdä tärkeä oman elämän ratkaisu lähiaikoina: meneekö hän syksyllä lukioon vai pitääkö sapattivuoden ja keskittyy täyspäiväisesti ilmastoasioihin.

Lue lisää:

Myös Suomessa protestoidaan Greta Thunbergin innoittamana – "Voi olla yksittäisistä nuorista kiinni, kuinka suureksi ilmiö kasvaa"

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Imatralla poliisi on pyytänyt metsästysseuroilta apua villikoirien jäljittämiseksi. Metsästysseuroilla on myös poliisin lupa lopettaa villikoiria, kunhan se tapahtuu turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja asutuksesta.

Yhtään villikoiraa ei ole vielä lopetettu, sillä ne ovat ehtineet paeta poliisia ja metsästysseuralaisia. Ruokolahden ja Imatran riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Kurki tietää, että villikoiralauman liikkeitä on mahdotonta ennustaa.

Metsästäjälle villikoiran saati useamman ampuminen on myös todella haastava tehtävä.

– Ainoa tapa saada villikoirat kiinni on houkutella ne ravinnolla ja sen jälkeen ampua tai loukuttaa. Ravintohoukuttimen pitäisi olla sellainen, että sen haju leviää voimakkaana laajalle, Kurki sanoo.

Loukuttamista ei saa tehdä asutusalueella. Tällä hetkellä Imatralla suunnitellaan lokutusta, mutta vielä ei ole päätetty, mihin ja milloin loukkuja asennetaan.

– Tänne rajan pintaan joka tapauksessa ja turvallisen matkan päähän ihmisistä ja asutuksesta, Kurki sanoo.

Lauma voi olla arvaamaton koiranulkoiluttajalle

Komisario Timo Kuokkanen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, ettei poliisi pysty olemaan valmiudessa villikoirien varalta.

– Meillä on niin paljon muitakin tehtäviä, että katsoimme viisaimmaksi tehdä avunpyynnön metsästysseuroille, Kuokkanen kertoo.

Imatralta tulee edelleen poliisille päivittäin ainakin yksi ilmoitus villikoiralaumoista. Kuokkanen rohkaisee ihmisiä ilmoittamaan jatkossakin villikoirista poliisille.

Villikoirien ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoa ihmisille tai kotieläimille, mutta poliisi pitää niitä uhkana esimerkiksi tartuntatautien vuoksi.

– Eiväthän tällaiset villikoirat kuulu ympäristöömme, Kuokkanen sanoo.

– Lauma saattaa olla arvaamaton varsinkin koiranulkoiluttajalle, Kurki lisää.

Villikoirahavaintoja on tehty Imatralla jo pitkään. Havainnoissa oli syystalvella taukoa, mutta helmikuun alussa villikoiria alkoi jälleen näkyä Imatralla.

– Villikoirat ovat jälleen kasvattaneet reviiriään Venäjältä Suomen puolelle, Kurki arvioi.

Kaakkois-Suomen poliisi on varautunut toimittamaan lopetetut villikoirat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkittavaksi Ouluun.

Suurperheen poika kiertää laulamassa maksaakseen lukionsa

Opiskelijat järjestävät tänään Helsingissä mielenilmauksen maksuttoman toisen asteen opiskelun puolesta. Lukion toista luokkaa käyvä Cevor Tikerpuu kertoo keräävänsä laulukeikoilla rahaa maksaakseen lukiokirjojaan silloin, kun viisilapsisen perheen vanhemmilla ei ole siihen varaa. Hän tuskailee etenkin pitkän matematiikan kirjojen kanssa. Yksi kirja maksaa 30 euroa, ja kursseja on 13. Kokosimme juttuun esimerkkejä lukiokirjojen hinnoista.

Mokien tunnustaminen muille auttaa pärjäämään

Kukapa meistä haluaisi vapaaehtoisesti tunnustaa mokanneensa töissä tai henkilökohtaisessa elämässä? Tosiasia kuitenkin on, että jokainen epäonnistuu joskus. Virheiden salaaminen ja uusien mokien pelko voi olla raskas taakka ja vaikeuttaa elämässä menestymistä. Tiedon visualisoinnista tohtoriksi väitellyt Miikka J. Lehtonen on kehittänyt menetelmän, jolla mokat muuttuvat voimauttaviksi kokemuksiksi. Hän ei myöskään epäröi tunnustaa omia virheitään.

Voimankäytölle ei tukea Venezuelassa

Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa kokoontunut Liman ryhmä vastustaa sotilaallisia toimia Venezuelan kriisin ratkaisemiseksi. Kanadasta sekä Latinalaisen Amerikan maista koostuva ryhmä toteaa yhteisessä kannanotossaan, että Venezuelan siirtymisen demokratiaan on tapahduttava rauhanomaisesti perustuslakia ja kansainvälisiä lakeja kunnioittaen. Ainoa sotilaallista voimaa väläytellyt on Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence.

Kardinaalille tuomio kuoropoikien hyväksikäytöstä

Katolisen kirkon kardinaali George Pell on todettu syylliseksi lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin Australiassa. Pell on korkeimmassa asemassa oleva katolisen kirkon jäsen, joka on tuomittu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 77-vuotias Pell todettiin syylliseksi kahden kuoropojan seksuaaliseen hyväksikäyttöön kirkon sakastissa Melbournessa 1990-luvulla. Pell on kiistänyt kaikki syytteet ja aikoo valittaa tuomiosta.

Suomalaisyritys työllistää 650 kenialaisnaista

Suomalainen Mifuko teettää käsityönä koreja, kasseja, koristeita ja leluja Keniassa. Kenialaisnaiset punovat vanhalla tekniikalla tuotteita ja ansaitsevat arvokasta lisätuloa maataloustyön ohessa. Suomalaista designia piti alussa vähän avata toisenlaiseen kauneuskulttuuriin tottuneille naisille: yrityksen perustaneet suomalaissuunnittelijat toivat Keniaan suomalaisia sisutuslehtiä todistaakseen, että pelkistetty tyyli ilman koristeluja on juuri se, mitä suomalaisasiakkaat haluavat.

Etelässä lämmintä jopa kuusi astetta

Sää jatkuu tiistaina lauhana, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila voi nousta jopa kuuteen lämpöasteeseen. Itä-Suomessa ylin lämpötila on noin yhdessä asteessa, Lapissa nollassa. Pohjois-Lapissa on pikkupakkasia ja Lapin itäosissa voidaan saada lumikuuroja. Yöllisten sateiden takia Etelä- ja Keski-Suomessa teiden pinnat voivat aamulla olla liukkaita.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Pienen kokoushuoneen pöydällä makaa tavallinen valkoinen kopiopaperi ja sen vieressä musta kynä. Aalto-yliopiston vieraileva apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen haroo hiuksiaan ja tarttuu kynään. Hän irrottaa korkin, laskee kynän kärjen paperille ja vetää ensimmäiset, varmat vedot.

Paperille piirtyy suurta säkkiä selässään raahaava ihminen, jonka kainaloista putoilee hikipisaroita.

– Meillä oli käynnissä projekti, jossa oli osaavia ihmisiä. Jostain syystä minulla ei kuitenkaan ollut luottamusta kahteen muuhun projektipäällikköön, Lehtonen kertoo piirtäessään.

Omien mokien tunnustaminen vaatii uskallusta

Seuraavaksi paperin vasempaan yläkulmaan ilmestyy Lehtonen itse. Korkealla jalustalla seisten hän heiluttaa ruoskaa muiden ihmisten pään päällä. On hankalan tunnustuksen aika.

– Aloin käskyttää ihmisiä luottamatta siihen, että saamme työt hoidettua, Lehtonen tunnustaa.

Hän alkoi johtaa työryhmää itsevaltiaan tavoin ja haali liikaa työtä itselleen. Työasiat pyörivät hänen päässään öisinkin.

– Minulta lähti mopo ihan käsistä. Koin, että muut vaan hautaavat strutsin lailla pään hiekkaan.

Omaan virheen myöntäminen ei ole helppoa. Paperilla kuvatun projektin päättyessä asiaa ei käyty läpi, vaikka olisi kannattanut. Jälkeenpäin Miikka J. Lehtonen on mokastaan puhuessaan myös oppinut siitä.

– Ainakin opin, minkälainen työkaveri en halua olla! Opin myös tarttumaan ongelmiin aikaisemmassa vaiheessa.

Epäonnistumisten piirtäminen auttaa käsittelemään häpeää

Omien virheiden tunnustaminen auttaa välttämään samaa virhettä tulevaisuudessa. Niistä puhuminen vähentää myös salailun tarvetta ja häpeän tunteita. Toisten epäonnistumisten kuuleminen lisää ymmärrystä siitä, ettei kukaan ole täydellinen eivätkä mokat ole maailmanloppu.

Epäonnistumisten ansioluettelon on kehittänyt Stanfordin yliopiston professori Tina Seelig (Seelig selittää failure CV:n idean Soundcloudissa). Hän teettää harjoituksen kirjoituksena.

Tiedon visualisoinnista tohtoriksi väitellyt Miikka J. Lehtonen kehitti ideaa eteenpäin, ja hänen harjoituksissaan mokat piirretään paperille. Kun piirros on valmis, se esitellään ryhmälle ja kerrotaan mitä siinä tapahtui.

– Jokainen saa oman tilan kertoa piirroksestaan, kukaan ei saa puhua päälle. Se on osa moka-cv:n ideaa.

Omien heikkouksien jakaminen toisille voi olla kova paikka, sillä epäonnistumiset hävettävät meitä. Häpeä kuitenkin helpottaa, kun asiasta puhuu.

– Usein kuulen harjoituksen tehneiltä opiskelijoilta, että he samaistuvat toistensa kokemuksiin. Harjoitus auttaa tukeutumaan toisiin rakentavalla tavalla.

Kuvalla on suuri voima

Omien epäonnistumisten tekeminen piirroksen avulla näkyväksi voi olla hyvin vapauttavaa.

– Asioiden piirtäminen on niiden ulkoistamista. Ne saa siirrettyä omasta päästä paperille ja sitten voi siirtyä jatkaa elämää eteenpäin.

Jo se, mitä valitsee piirtävänsä, on ajatusten ja tunteiden järjestämistä. Lisäksi kuvista syntyy usein jatkokysymyksiä, jolloin niiden piirtäjä pääsee pohtimaan syvemmin mitä tapahtui ja mitä tunteita hänelle siitä heräsi.

Samalla hän alkaa ymmärtää, miten muut ihmiset samaan tilanteeseen suhtautuvat. Se mikä on voinut itselle olla musertavan häpeällinen epäonnistumisen kokemus, voi ulkopuolisen silmin näyttää aivan tavalliselta elämään kuuluvana kompurointina.

Virheiden tunnustaminen voi parantaa ilmapiiriä esimerkiksi työpaikalla.

– Työyhteisössä oman haavoittuvuuden esiintuominen rakentaa yhteishenkeä, Lehtonen sanoo.

Virheiden salailu vie energiaa

Kasvojen säilyttämisen tarve on inhimillistä. Me pelkäämme, että virheen myötäessämme meidät leimataan kokonaisuudessaan huonoiksi ja epäonnistuneiksi työntekijöiksi.

Psykologisesti ymmärrettävä oman itsen suojaaminen vie kuitenkin paljon energiaa. Mokaamisen pelko estää yrittämästä uutta ja virheiden peittely ja salaaminen voi pahimmillaan vahingoittaa koko työprojektia. Pelko ja salailu syövät työntekijän hyvinvointia.

Me elämme kulttuurissa, jossa virheistä on perinteisesti rangaistu. Esimerkiksi koulujärjestelmämme on varsinkin aiemmin perustunut siihen, että koenumero laskee jokaisesta virheestä. Luovuudelle tai toisinajattelulle ei ole juuri ollut tilaa. Niitä nykyajan työelämä kuitenkin tarvitsee.

Miikka J. Lehtonen kannustaakin kaikkia, jotka haluavat kehittyä paremmiksi työntekijöiksi, miettimään omia mokiaan. Ne voi piirtää paperille myös yksin, jos sopivaa ryhmää ei ole mahdollista muodostaa. Jo omien heikkouksien myöntäminen itselle voi vapauttaa energiaa uuden oppimiseen ja parantaa työitsetuntoa. On voimauttavaa huomata, ettei maailma kaadu virheisiin.

Voit keskustella aiheesta jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 26.2. kello 22.00

Katolisen kirkon kardinaali George Pell on todettu syylliseksi lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin Australiassa, kertoivat oikeuden viranomaiset tiistaina.

Pell on korkeimmassa asemassa oleva katolisen kirkon jäsen, joka on tuomittu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

77-vuotias Pell todettiin syylliseksi kahden kuoropojan seksuaaliseen hyväksikäyttöön kirkon sakastissa Melbournessa 1990-luvulla. Ratkaisu annettiin jo joulukuussa, mutta siitä tuli julkinen vasta nyt.

Pell on toiminut Vatikaanin talouspäällikkönä, mutta on jäänyt vapaalle virastaan. Hän on kiistänyt kaikki syytteet ja aikoo asianajajansa mukaan valittaa tuomiosta.

Pell määrätään mahdollisesti keskiviikkona tutkintavankeuteen. Syyttäjät päättivät tiistaina, että Pelliin kohdistuviin toisiin syytteisiin liittyvässä oikeudenkäynnissä ei edetä.

Katolinen kirkko ilmoitti joulukuussa, että Pell ei enää kuulu paavi Franciscuksen läheisimpien neuvonantajien ryhmään.

Katolista kirkkoa on viime aikoina ravistellut laajamittainen hyväksikäyttöskandaali, ja paavi Franciscus on yrittänyt vakuuttaa, että kirkko on ryhtynyt toimiin hyväksikäytön kitkemiseksi. Pari päivää sitten Vatikaanissa järjestettiin piispojen kokous, jossa paavi tuomitsi kovin sanoin lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lupasi, että jokaiseen esille tulevaan tapaukseen suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti.

Yli sata piispaa keskusteli neljän päivän ajan Vatikaanissa muun muassa siitä, miten syylliset papit saataisiin vastuuseen teoistaan.

Aiheesta lisää:

Vatikaanin huippukokous päättyi – Katolinen kirkko jäi ilman selvää toimintasuunnitelmaa lasten hyväksikäytön estämiseksi

Paavi Franciscus: Lapsia hyväksi käyttävät papit ovat "saatanan työkaluja"

Oulussa tapahtuneesta kouluvierailusta on noussut sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen kiivas keskustelu, jossa on levitetty väärää tietoa ja puhuttu rehtorista hänen mielestään uhkaavalta tuntuneeseen sävyyn.

Somekeskusteluissa nostettiin viikonloppuna esiin, että Oulun Haukiputaalla sijaitsevalla Kellon 1.–9. -luokkalaisten yhteinäisperuskoululla olisi vieraillut turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia. Tunteita kuumentaneissa somekeskusteluissa esitettiin muun muassa, että aikuiset miehet olisivat vierailleet viime viikolla koulun tiloissa ala-asteikäisten pikkulasten luona.

Oulussa päätettiin tammikuussa, ettei turvapaikanhakijaryhmiä päästetä toistaiseksi kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynneille. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Oulussa oli tullut esiin epäilyjä alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, joiden epäillyistä osa on tullut maahan turvapaikanhakijoina.

Rehtori Timo Soinin mukaan Kellon koululla vierailleet henkilöt eivät kuitenkaan olleet turvapaikanhakijoita.

– Meillä vieraili viime viikolla kaksi naista ja yksi mies, jotka olivat monikulttuurisen taustan omaavia Suomen kansalaisia. He ovat asuneet Suomessa koko elämänsä ja olivat puhumassa yläasteikäisille oppilaille muun muassa syrjinnästä ja rasismista, Soini kertoo.

Rehtori sanoo, että koululla käyneistä 20–30-vuotiaista naisista ja miehestä ainakin kaksi on syntynyt Suomessa. Taustaltaan he ovat urheilijoita ja muusikoita.

Vierailu oli Timo Soinin mukaan osa koulun lainmukaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvaa globaalikasvatusta. Kuluvalla lukuvuodella yhtenäisperuskoululla on vieraillut myös esimerkiksi chileläisiä naisopiskelijoita ja brittitaustainen isoisä tapaamassa oppilaita.

"Tämä tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi"

Kellon kouluvierailusta keskusteltiin viikonloppuna varsin aktiivisesti esimerkiksi Oulun Puskaradio-ryhmässä Facebookissa.

Oulun Kellon koulun rehtori Timo Soini kertoo, että häneen henkilökohtaisesti kohdistui nettikeskusteluissa useita uhkaavalta tuntuneita kommentteja.

– Minut luokiteltiin idiootiksi, ja minulle toivottiin kylmää kyytiä. Keskusteluissa sanottiin myös, että minun pitäisi alistaa lapseni esimerkiksi väkivallalle. Mietin, pitäisikö minun tehdä tästä tutkintapyyntö poliisille, Soini sanoo.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että on seurannut Kellon koulua koskevaa somekeskustelua murheellisena.

– Tämä tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi. Me opetamme lapsia esimerkiksi kriittiseen median käyttöön, ja samantyylistä oppia pitäisi ilmeisesti saada myös aikuisille. Netissä on nyt kerrottu tarinaa, joka ei perustu faktoihin, Penttilä sanoo Kellon kouluvierailuun viitaten.

Mika Penttilän mukaan kaupungin päätös kieltää toistaiseksi turvapaikanhakijoiden vierailut päiväkoteihin ja kouluihin on edelleen voimassa, ja jos asia muuttuu, siitä tiedotetaan.

Oulun linjaus on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen kommentoi Ylelle aiemmin, että tutustumiskäyntien lopettaminen vaikuttaa harkitsemattomalta päätökseltä.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on saapunut Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin, missä hänen on määrä tavata Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskiviikkona.

Kim saapui Hanoihin panssaroidulla junalla Kiinasta. Hän asteli hymyillen junasta punaiselle matolle ja vilkutti asemalle kerääntyneille ihmisille lippumeren keskellä.

Trump ja Kim illastavat keskiviikkona ja jatkavat keskusteluja seuraavana päivänä, kertoo Valkoinen talo. Ennen illallista valtiojohtajat tervehtivät toisiaan kahden kesken.

Illallisella Trumpilla on seurana ulkoministeri Mike Pompeo sekä kansliapäällikkö Mick Mulvaney. Kimin odotetaan tuovan seurakseen kaksi alaistaan.

Tapaamisessa on tarkoitus keskustella Korean niemimaan ydinaseriisunnasta. Yhdysvallat haluaa Pohjois-Korealta näyttöä ydinaseriisunnasta, kun taas Pohjois-Korea on vaatinut Yhdysvaltoja purkamaan ensin talouspakotteitaan.

Kun Ruotsista lähti ensimmäisiä siirtolaisia Amerikkaan, laivaan nousivat luultavasti seikkailunhaluiset ja ulospäin suuntautuneet ekstrovertit. Introvertit taas mitä ilmeisemmin jäivät Ruotsiin, sillä he näkivät uudessa maailmassa riskejä.

Näin kirjailija Thomas Erikson kuvailee persoonallisuustyyppien eroja hittikirjassaan Idiootit ympärilläni.

Samassa kirjassa Erikson kertoo tarinan introvertista myyntialan naisesta. Monet ihmettelivät, miten niin pehmeä nainen voi pärjätä rankassa myyntityössä.

Myyjä onnistui saamaan kovapäisen ja suorastaan pelottavan konsernipäällikön asiakkaakseen. Naisen tarvitsi vain kuunnella päällikön autojuttuja kiinnostuneena.

Hiljainen myyjä teki siis hyvät kaupat. Vitsi mikä yllätys!

Työelämä korostaa sosiaalisten taitojen tärkeyttä.

Jo muutaman vuoden ajan työelämän kuuma puheenaihe on ollut introverttien yllättävät vahvuudet.

”Introvertit voivatkin olla työpaikkojen aliarvostettu älymystö”, kertoi Helsingin Sanomat.

”Sulkeutunut voi olla maailman paras johtaja”, otsikoi Kauppalehti.

”Näin introvertti pärjää työelämässä”, ohjeisti Mtv3.

Kuin koko työelämä olisi huudahtanut: Herranjestas! Se hissukka tyyppi, joka takanurkassa naputtaa näppäimistöä vastamelukuulokkeet päässä, sehän on timantti!

Intoilun kulminaatiopiste nähtiin viime syksynä, kun kirjailija Susan Cain nousi Nordic Business Forumin lavalle. Cain on tunnettu introverttien puolestapuhuja.

Hän kritisoi sitä, miksi yhteiskunta on luotu ekstroverttien tarpeiden mukaan. Työpaikoilta löytyvät avokonttorit, koulupäivistä päättömästi ryhmätöitä ja palaverihuoneesta ne tyypit, joiden annetaan puhua minuuttikaupalla asian vierestä.

Ja totta se on, maailma näyttää olevan ekstroverttien.

Työelämä korostaa sosiaalisten taitojen tärkeyttä. Bisnesmaailma ihannoi sujuvasanaisia esiintyjiä. Hölöttäviä konsultteja riittää joka sormelle, joten hiljaa ajattelevat kaiken maailman dosentit on helppo sivuuttaa.

Maailmassa on ollut kova kiire keskittyä siihen, miten asioita sanotaan. Siksi on unohtunut, mitä sanotaan.

Valtaosa ihmisistä on kahden persoonallisuustyypin välimaastossa.

Käsitys introverteista on kuitenkin edelleen varsin yksioikoinen.

Kaltaiseni introvertin sisällä kihisi kiukusta, kun luin Business Insiderin julkaiseman listan kymmenestä introvertille sopivasta ammatista. Kaikissa listatuissa ammateissa ollaan hiljaa, eikä tarvitse kohdata ketään kasvotusten.

Onhan meillä muutakin tarjottavaa kuin hiljaisuutemme.

Ensinnäkin: introverttius, epäsosiaalisuus ja ujous eivät ole synonyymeja keskenään. Olen kuullut useammin kuin kerran, että en voi olla introvertti, kun olen niin iloinen ja sosiaalinen.

Tiukkaan jaotteluun ripustautuminen ei toimi tässäkään asiassa.

Introverttien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta erilaiset arviot osoittavat, että 30–50 prosenttia ihmisistä on jossain määrin enemmän sisäänpäin suuntautuneita. Valtaosa ihmisistä on kahden persoonallisuustyypin välimaastossa. Voin olla yhdessä seurassa puhelias, toisessa hiljainen. Silti tarvitsen aina sosiaalisten kohtaamisten jälkeen aikaa latautua omassa rauhassa.

Ja introvertti todella voi pärjätä ja menestyä siinä missä ekstroverttikin. Tämä oli tärkeä oivallus aikanaan, kun opiskelin toimittajaksi.

Pahimmillaan kyseenalaistin koko uravalintani, sillä kuvittelin, että kaikki toimittajat ovat nasevia ekstrovertteja. Että minun paikkani olisi ehkä jossain näkymättömämmässä ammatissa eikä kertomassa maailman menosta muille.

Introverttiuden suomat edut ovat paljastuneet vähitellen.

Kyky kuunnella ihmisiä onkin valtava vahvuus.

Myöhemmin olen kuullut tarinoita siitä, miten eräät legendaarisimmista toimittajista ovat saattaneet tehdä pitkiäkin juttukeikkoja puhua pukahtamatta.

Tarvitaan sekä syvällisiä pohdiskelijoita että sanavalmiita toimijoita.

Hiljaisten vallankumous. Sellainen on nyt kuulemma käynnissä.

Mutta ei introvertti tarvitse vallankumousta. Introvertti tarvitsee työrauhaa ja ymmärrystä. Introvertti haluaa, että maailma on myös hänen eikä vain ekstroverttien.

Sitä paitsi, Eriksonin kirjan viimeinen luku paljastaa olennaisen asian. Ryhmät, joissa on pelkästään joko ekstrovertteja tai introvertteja, eivät toimi. Tarvitaan sekä syvällisiä pohdiskelijoita että sanavalmiita toimijoita.

Lopuksi siis kiitos ekstroverteille. Kiitos, kun rohkeasti avaat suusi kokouksissa. Kiitos kun pidät illanistujaisissa keskustelua yllä.

Meille molemmille on tilausta tässä maailmassa.

Laura Hallamaa

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.

Lue lisää:

Introvertti pomo osaa antaa tilaa ja tekee päätökset harkiten – Sosiaalisia taitoja korostetaan liikaa työnhaussa, sanoo rekrytointiasiantuntija

Introvertit puurtajat kunniaan – Hiljaiset tekijät ovat usein työelämän vaikuttajia

Lukion toista luokkaa käyvät Cevor Tikerpuu ja Iiris Mankki ovat vihaisia. Molempien perheillä tekee rahasta tiukkaa, joten eduskunnan sivistysvaliokunnan torppaus maksutonta toisen asteen koulutusta vaativalle kansalaisaloitteelle saa tunteet pintaan.

– Ensin valitetaan, että politiikka ja vaikuttaminen eivät kiinnosta nuoria. Sitten keräämme 53 000 allekirjoitusta ja lopputulos on, että aloite hylätään jonkun pilkkuvirheen vuoksi, sanoo Cevor Tikerpuu.

Pilkkuvirheellä Tikerpuu viittaa siihen, että kansalaisaloitteessa vaadittava selvitys oli osoitettu eduskunnan tehtäväksi, vaikka se kuuluisi hallitukselle.

Olen ostanut kirjoja keikkarahoilla silloin, kun vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa niitä. Cevor Tikerpuu

Myös opiskelijajärjestöt ovat huomauttaneet, että #maksuton2aste-kansalaisaloite on ollut monille nuorille ensimmäinen konkreettinen vaikuttamisen muoto. Iiris Mankki on samaa mieltä.

– Meni tavallaan usko demokratiaan. Tässä luodaan tuplastandardeja, Iiris Mankki toteaa.

Pitkä matematiikka vaatii rahaa

Takana ovat vanhojen tanssit, joihin osa lukiolaisista kuluttaa jopa yli tuhat euroa rahaa. Kotkan lyseon lukiota käyvillä Mankilla ja Tikerpuulla oli noin 200 euron budjetti. Mankki laskee, että lukiokirjoihin menee jokaisen kurssin alussa lähes yhtä paljon – noin 170 euroa. Niiden lisäksi voi tulla ylimääräisiä kuluja.

– Me lähdemme venäjän ryhmän kanssa käymään Pietarissa. Siihen menee 400-500 euroa. Äitini on yksinhuoltaja, ja minulla on kaksi sisarusta. Välilllä on vaikea löytää rahaa, Mankki sanoo.

Myös Tikerpuu tulee suuresta perheestä. Hänellä on neljä sisarusta. Kotona on keskusteltu paljon lukion kustannuksista, sillä rahasta on välillä pulaa.

Käytettyjä kirjoja on ollut vaikea saada, koska opetussuunnitelma ja sen mukana kirjat vaihtuivat vuonna 2016. Tikerpuu on ostanut välillä kirjoja laulukeikoista saamistaan palkkioista.

– Olen ostanut kirjoja keikkarahoilla silloin, kun vanhemmilla ei sillä hetkellä ole ollut varaa maksaa niitä.

Viimeksi keikkapalkkio meni matematiikankirjoihin pari viikkoa sitten, kun Tikerpuu lauloi eräissä ristiäisissä. Hän sanoo, että yhden keikan palkkio riittää yleensä kahteen kirjaan.

– Pitkässä matematiikassa on 13 kurssia, ja jokainen kirja maksaa 30 euroa. Varmaan kaikki pitkän matematiikan opiskelijat samaistuvat siihen, että hintaa tulee.

Käytetty kirja puolet halvempi

Opetushallituksen selvityksen mukaan lukion kokonaiskustannukset voivat nousta 2 500 euroon. Jo ensimmäisen vuoden aikana kirjoihin voi upota yli tuhat euroa riippuen valituista kursseista ja kirjojen iästä. Lukiolainen suorittaa ensimmäisenä vuonna keskimäärin 30 kurssia.

Kirjat voivat vaihdella lukiokohtaisesti. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan kirjat ovat kustantajasta riippuen hieman erihintaisia, mutta lukiokirjojen kokonaiskustannuksessa ei ole suuria eroja maksajalle.

Keräsimme alla olevaan taulukkoon lukion ensimmäisen vuosikurssin kirjojen hintoja. Uusien kirjojen hinnat ovat Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta, käytettyjen kirjojen sekä digitaalisten kirjojen hinnat puolestaan Jameran verkkokaupasta.

Lukio voi vaihtua ammattikouluun

Taulukon kirjaluettelo perustuu Kouvolan Yhteislyseon ensimmäisen vuosikurssin kirjoihin vuosina 2018-2019.

Esimerkiksi pitkää matematiikkaa opiskeleva, kaikki kirjansa uutena ostava oppilas joutuu maksamaan niistä lukuvuoden aikana noin tuhat euroa. Jos kyseinen oppilas ostaa kaikki kirjansa käytettyinä, summa on noin 600 euroa. Valinnaiset aineet, kuten B3-kieli, kasvattavat summaa edelleen useilla kympeillä.

Kirjan digitaalinen versio voi olla yli puolet fyysistä kirjaa halvempi, mutta sen käyttöoikeus vanhenee määräajan sisällä. Määräaika on useimmiten joko kuusi tai 48 kuukautta.

Cevor Tikerpuu kertoo tietävänsä pari nuorta, jotka ovat vaihtaneet lukion ammattikouluun tai menneet suoraan ammattikouluun. Lukio olisi tullut liian kalliiksi. Kirjat eivät ole ainoa kuluerä, vaan rahaa menee myös muihin tarvikkeisiin.

–Tietokone pitää olla. Äidinkielen opetus tapahtuu meillä kokonaan sähköisesti. Opettajat ovat ankaria, jos sähköisiä kirjoja ei ole. Kurssikokeitakaan ei voi suorittaa ilman konetta, Tikerpuu sanoo.

Opiskelijajärjestöt järjestävät mielenilmauksen maksuttoman toisen asteen opiskelun puolesta tänään Helsingissä. Mielenilmaus alkaa Kansalaistorilta kello 12 ja siirtyy siitä eduskuntatalon portaille.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottajan tytär työskentelee Euroopan parlamentissa harjoittelijana ranskalaiselle euroedustajalle. Asiasta kertoi ensimmäisenä Radio Free Europe, joka saa rahoituksensa Yhdysvaltain kongressilta.

Ranskalaismeppi Aymeric Chauprade kuuluu parlamentin ulkoasiainvaliokuntaan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokuntaan.

Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin tyttärellä Elizaveta Peskovalla ei ole pääsyä salaisiin asiakirjoihin, ranskalaismeppi vakuuttaa.

The Telegraphin mukaan europarlamentti on hyväksynyt Peskovan avustajaksi ja tällä olisi rekisteröitynä avustajana pääsy myös salaisiin asiakirjoihin.

Parlamentin tiedottajan Marjory van den Broeken mukaan edes Chaupradella ei ole pääsyä EU:n salaisiin asiakirjoihin.

Peskova opiskelee oikeustieteitä Ranskassa.

Chauprade on ollut Ranskan äärioikeistojohtajan Marine Le Penin neuvonantaja. Chauprade nousi parlamenttiin 2014 nationalistisen Kansallisen rintaman riveistä, mutta on sittemmin jättänyt puolueen ja pitää itseään sitoutumattomana. Hän on tukenut Venäjää Krimin valtauksessa ja katsonut Krimin kuuluvan Venäjälle.

Peskova on toiminut harjoittelijana marraskuusta alkaen ja jatkaa huhtikuun loppuun asti. Palkkaa hän saa 1 000 euroa kuussa.

Kreml ei ole kommentoinut Peskovin tyttären harjoittelua.

Brasilian opetusministeriö on joutunut perumaan kouluille antamansa ohjeistuksen, jossa muun muassa koulujen opettajia kehotettiin lukemaan ääneen oppilaille presidentti Jair Bolsonaron presidentinkampanjan iskulausetta "Brasilia kaiken yläpuolella, Jumala jokaisen yläpuolella".

Samalla opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa kehotettiin kuvaamaan koululaisia laulamassa kansallishymniä Brasilian lipun edessä. Kunkin koulun olisi pitänyt tämän jälkeen lähettää videotaltioinnit opetusministeriölle.

Ministeriön sähköpostitse kouluille lähettämä ohjeistus otettiin tyrmistyneenä vastaan rehtoreiden, opettajien ja koulutusasiantuntijoiden keskuudessa. Eikä vähiten siksi, että Brasilian kouluissa painiskellaan valtavien ongelmien, kuten opettajapulan kanssa. Lisäksi lukutaidottomuus on yleistä ja koulurakennukset ovat kehnossa kunnossa ympäri maata.

Asiantuntijat myös muistuttavat, ettei alaikäisiä saa kuvata ilman vanhempien suostumusta.

– Tämä on epätodellista. Koulut ovat ylikuormittuneita muutenkin, meillä on tuhansia ongelmia. Nytkö meidän pitäisi keskittyä tällaiseen? Tämä on valtion propagandaa, latasi yläkoulun apulaisrehtori Rosana Lima Rio de Janeirosta The Guardianille.

– Koulurakennukset murenevat käsiin. Meiltä puuttuu opettajia, valitteli Belford Roxo -kaupungin yläkoulun rehtori Pedro Mara.

Opetusministeri Ricardo Vélez Rodríguez veti ohjeistuksensa takaisin yleisen tyrmistyksen jälkeen.

– Ymmärrän virheeni, myönsi ministeri.

Opetusministeriön uusista ohjeistuksista on poistettu presidentin kampanjasloganin ääneen lausuminen oppilaille. Lisäksi ministeriö kehottaa kaikkia kouluja kysymään oppilaiden vanhemmilta luvan lasten kuvaamiseen, mikäli koulut päättävät osallistua ministeriön tempaukseen.

Aiheesta lisää:

Outrage after Brazil ministry asks schools to read aloud Bolsonaro slogan

Tekstiili- ja vaatetusalalla toimivan pörssiyhtiö Marimekon vertailukelpoinen liiketulos kasvoi viime vuonna 42 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 vertailukelpoinen tulos oli 12,2 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi 9 prosenttia 111,9 miljoonan euroon.

Myynti kasvoi kaikilla markkina-alueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa, jossa liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Kasvua kertyi pääosin vähittäis- ja tukkumyynnistä Suomessa sekä tukkumyynnistä Aasian-Tyynenmeren alueella.

Suomessa vähittäismyynti nousi 10 prosenttia, ja kasvu oli alan yleistä kehitystä vahvempaa. Suomen-tukkumyynnin 25 prosentin kasvu tuli valtaosin kertaluonteisista kampanjatoimituksista.

Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko hehkuttaa yhtiön tulosta tiedotteessa.

– Vuosi 2018 oli Marimekolle vahva. Pitkäjänteinen työmme kansainvälisen menestyksen rakentamiseksi jatkuu, Alahuhta-Kasko sanoo.

Hänen mukaansa vuoden 2018 alussa lanseeratut yhteistyömallistot japanilaisen vaatebrändin Uniqlon ja kosmetiikkabrändi Cliniquen kanssa toivat yhtiölle erittäin paljon kansainvälistä näkyvyyttä.

Marimekko panosti viime vuonna myös myymäläverkostoonsa. Tukholmassa, Tokiossa ja Sydneyssä toimivat Marimekko-lippulaivamyymälät uudistuivat vuoden aikana.

Lisäksi loppuvuonna yhtiö panosti aiempaa enemmän markkinointiin ja bränditunnettuuden kasvattamiseen Kiinassa.

Turkulainen 20-vuotias Otto Lähdesmäki on sitä ikäluokkaa, jota vanhuus ei juuri huoleta.

Hän on kuitenkin miettinyt, että ehkä jossain vaiheessa pitäisi ryhtyä ajattelemaan sitäkin.

– On se mieleen tullut, mutta en ole kyllä vielä alkanut varautua. Ehkä joskus siinä kolmenkympin paikkeilla, kun on opiskelemasta päässyt ja vakituinen työpaikka. Sitten voisi alkaa säästellä vanhuutta varten, Lähdesmäki pohtii.

Näin juuri kannattaa toimia, sanoo Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Tuomo Katajamäki. Alle kolmekymppisille vanhuus tuntuu usein kaukaiselta asialta ja vanhuuden varalle säästäminen sitäkin enemmän.

Kolmenkympin paikkeilla ajatusmaailma monesti muuttuu, ja niin pitäisikin.

Säästäminen olisi tärkeää aloittaa tarpeeksi ajoissa, ja miettiä, että jossain vaiheessa minustakin tulee iäkäs. Tuomo Katajamäki

– Olen herätellyt kolmekymppisiä ajattelemaan asiaa. Säästäminen olisi tärkeää aloittaa tarpeeksi ajoissa, ja miettiä, että jossain vaiheessa minustakin tulee iäkäs, Katajamäki sanoo.

Näin on ajatellut myös Ringa Prauda-Rydgren, 30. Vielä hän elää sellaista aikaa, että säästäminen on vaikeaa, mutta ajatus on ollut mielessä.

Varasuunnitelmia pitää tehdä myös sen varalle, jos tulevaisuudessa ei vaikka olekaan eläkejärjestelmää.

– Totta kai on tullut ajateltua, miten talouden järjestää, jotta olisi jotain mistä pitää kiinni, kun on vanha.

Puolet on säästänyt vanhuutta varten

Noin puolet yli 50-vuotiaista on säästänyt vanhuuden varalle. Tämä selviää Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-hankkeen tekemästä kyselytutkimuksesta.

Samanlaista lukemaa on saatu muistakin tutkimuksista, kertoo hankekoordinaattori Katja Helo.

Merkittävää on kuitenkin se, että noin puolet ihmisistä ei säästä. Vanheneminen.fi-hankkeen kyselytutkimuksen avoimissa vastauksissa kävi myös ilmi, että monet säästäisivät, jos nyt jälkikäteen saisivat päättää.

– Ajoissa varautuminen on todella tärkeää. Eläkkeelle jäädessä saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon tulot alenevat. Välttämättä ei tulla myöskään ajatelleeksi, että eläkkeestä maksetaan kohtalaisesti veroa, Helo kertoo.

Yllättävät menot voivat horjuttaa taloutta merkittävästi. Äkillinen putkiremontti voi aiheuttaa sen, että pienituloinen eläkeläinen on pulassa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee myös toimintakyvyn heikkenemistä, sairautta ja palveluiden tarvetta, jotka usein maksavat.

Kyselytutkimuksen vastausten perusteella vain viidennes oli tehnyt tulo- ja menoarvion eläkevuosia varten. Katja Helon mielestä sellainen kannattaisi tehdä. Samaan suuntaan ohjaa Osakesäästäjien Tuomo Katajamäki.

Jokainen voi miettiä, millaista tulotasoa eläkkeellä itselleen toivoisi. Kohtalaisen helposti voi laskea myös sen, mitä tulee suunnilleen eläkettä saamaan. Tarkkoja laskelmia ei tarvitse tehdä.

– Kyse on päätöksestä. Olisi tärkeää, että eläkkeelle jäätyä ei tarvitsisi tinkiä peruselämään kuuluvista asioista, joihin kuuluvat esimerkiksi terveys, ruoka, koti ja niin edelleen, Katajamäki sanoo.

Tammikuussa suomalaiset saivat työeläkettä keskimäärin 1 582 euroa kuussa.

Säästä silloin kun voit

42-vuotias turkulainen Mikko Leino on tehnyt juuri niin kuin asiantuntijat kehottavat.

Hän on säästänyt rahastoihin aktiivisesti jo parikymmentä vuotta. Näin hän varautuu eläkepäiviin – ja samalla myös kaikkeen, mitä sitä ennen elämä tuo tullessaan.

– Nykypäivänä rahastosäästäminen on helppoa. Totta kai vanhuuden talousasiat mietityttävät ja siihen pitää varautua. Haluan, että myös eläkepäivillä pystyy reissaamaan ja liikkumaan, Leino sanoo.

Kun on vanhuuden aika, on tarkoitus käyttää rahoja itseensä. Tuomo Katajamäki

Mutta entä sitten, jos ei ole mitä säästää?

Osakesäästäjien Tuomo Katajamäki myöntää, että säästäminen ei ole jokaiselle kaikissa elämäntilanteissa mahdollista. Aina kuitenkin tulee se aika, jolloin pystyy säästämään.

– Tärkeintä on huomioida oma kulutaso suhteessa tuloihin silloin, kun se on mahdollista.

Kun olet vanha ja rahaa on: käytä sitä

Positiivista on se, että kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan näyttää kasvaneen. Osakesäästäjien Tuomo Katajamäki kertoo, että Osakesäästäjien jäsenkuntaan on liittynyt yhä enemmän nuorempia ihmisiä. Sijoittamista ovat pitkään harrastaneet lähes yksinomaan miehet, mutta viime vuosina myös naiset ovat innostuneet sijoittamaan.

Siksi Katajamäki ei olekaan järin huolissaan nuoremmasta sukupolvesta.

Katse kohdistuu enemmän niihin nykyisiin vanhuksiin, joilla ehkä saattaa ollakin säästöjä, mutta joita edelleen vain säästetään pahan päivän varalle tai perillisille, eikä uskalleta käyttää.

– Suomalainen yhteiskunta on niin turvallinen, että kaikkien kannattaa säästää itseään varten ja myös kuluttaa rahansa. Suurin osa perillisistä pärjää omillaan. Kun on vanhuuden aika, on tarkoitus käyttää rahoja itseensä, Katajamäki sanoo.

Aiheesta voi keskustella jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 26.2. kello 18.

Lue lisää:

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

"Itse maksettu eläke" on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion laajasta petos- ja identiteettivarkausvyyhdistä. Syytettyinä oli kymmeniä henkilöitä ja asianomaisina yli 80 henkilöä ja pikavippiyhtiö.

Petoksista tekee poikkeuksellisen se, että tuomitut kirjautuivat pikavippiyhtiöön omilla verkkopankkitunnuksillaan ja tämän jälkeen kirjasivat lainan hakijaksi eri yksityishenkilöiden tiedot.

– Kyse on ollut tämän lainayhtiön ohjelmistovirheestä. Palveluntarjoajan asetuksiin on jäänyt ilmeisesti sellainen aukko, että tämä täysin poikkeuksellinen tilanne on ollut mahdollinen. Tällaista ei ole ennen tapahtunut, eikä toivottavasti enää tapahdukaan, kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen toteaa.

Virtasen mukaan kyseisen pikavippiyhtiön lainapalvelu oli kuukausia suljettuna sen jälkeen, kun petokset ja ohjelmistovika kävivät ilmi.

Petosvyyhdin keskiössä ovat vuonna 1985 syntynyt mies ja vuonna 1993 syntynyt nainen. Mies otti muiden henkilöiden nimissä 40 500 eurolla pikavippilainoja. Nainen nosti lainoja 45 500 eurolla.

Yle kertoi miehen pikavippipetoksista viime viikolla, mutta tuoreiden tietojen mukaan mies on ollut osa laajempaa petosrinkiä.

– Vyyhti on laaja ja jos kyseessä ei olisi rikos, voisin luonnehtia, että tässä on opetettu toisille omaa tietotaitoa, kihlakunnansyyttäjä Virtanen sanoo.

Mies ja nainen ovat syyttäjän mukaan opettaneet petoksen tavat edelleen ja tehtailleet rikoksia useiden eri henkilöiden kanssa.

Teot tapahtuivat Tampereella tammikuussa 2016.

Tuomitut hakivat kerrallaan 2 000 euron suuruisia lainoja ja tekivät hakemuksia kahden viikon aikana useita kymmeniä.

Tuomitut myös avasivat luottotilin asianomistajien henkilötiedoilla ja siirsivät lainasummat sitten omille tileilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Antti Virtasen mukaan asianomistajien henkilötiedot on saatu internetin dark webistä, eli niin sanotun anonyymin, pimeän verkon kautta.

– Hyvin todennäköisesti tiedot on saatu alun perin oppilaitoksiin tai järjestöihin tehdyistä tietomurroista.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan pikavippilainojen nostamiseen vieraan ihmisen tiedoilla on tarvittu henkilön täydellinen nimi, asuinpaikka ja syntymäaika sekä sosiaaliturvatunnus.

Viisi kuukautta ehdotonta

Mies tuomittiin perjantaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa yhdestä törkeästä petoksesta ja kolmesta petoksesta ehdottomaan viiden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Nainen sai vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen rahanpesusta, kahdesta petoksesta ja yhdestä törkeästä petoksesta. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia eli niistä voidaan vielä valittaa.

Rangaistusta alentavina tekijöinä on otettu huomioon aiemmat tuomiot vuodelta 2016, eli samalta vuodelta, jolloin nyt rangaistavat teot on tehty.

– Henkilöllä pitäisi olla oikeus saada kaikki tekonsa käsiteltyä yhdessä ja samassa oikeudenkäynnissä Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteiden mukaan. Jos valtiovalta ei kykene järjestämään niin, että määrättäisiin teoista yhteinen rangaistus, myöhempi rangaistus voi madaltua. Aikaisempi tuomio otetaan siis kohtuullistavana huomioon, Virtanen kertoo alentavista tekijöistä.

Molempien kohdalla kymmenet syytteet identiteettivarkauksista hylättiin, sillä teot ehtivät vanhentua ennen oikeudenkäyntiä.

Identiteettivarkaus vanhenee kahdessa vuodessa.

– Lakia säädettäessä on määrätty teon maksimirangaistus ja vanhenemissäädäntö sen mukaan. Yleensä kyse on yksittäistapauksesta, jossa on käytetty esimerkiksi tuttavan henkilötietoja ja tällaisia tapauksia voidaan tutkia ja syyttää kahden vuoden sisällä. Tässä ikävä kyllä kesti niin kauan, että teot ehtivät vanhentua.

Vyyhti alkoi paljastua, kun yksityishenkilöille alkoi tulla karhukirjeitä ja asiaa alettiin selvittää.

– Kun useat henkilöt olivat yhteydessä lainayhtiöön, alkoi selvitä, että jostakin todella poikkeuksellisesta on nyt kysymys, Virtanen toteaa.

Lue lisää:

Epäilty otti pikavippejä yli 40 000 eurolla tuntemattomien nimiin: Syytetään 21 identiteettivarkaudesta

Maria Ylipää on toisessa pääosassa maaliskuun alussa ensi-iltaan tulevassa Baby Jane -elokuvassa. Se perustuu Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin ja elokuvan on ohjannut Katja Gauriloff. Helmikuun lopussa alkaa myös Aallonmurtaja-televisiosarjan toinen kausi.

– Minä en ole koskaan aikaisemmin päässyt tekemään pääroolia pitkässä tv-sarjassa. Tämä on ihan mahtava rooli. Siinä on niin kova ristiriita. Olen Tuula Aaltonen Kotkasta. Perheenäiti, mutta toimeentulo on tullut rikollisuudesta. On ihana tehdä tuollaista roolia, joka pomottaa miehiä.

Lisää merkityksellisiä naisrooleja

Toinen vahva rooli on Baby Janen Piki. Elokuva on tummansävyinen kahden naisen rakkaustarina. Ylipään mukan nämä kaksi, Tuula Aaltonen ja Piki, ovat hänen koko tähänastisen tv- ja elokuvauransa tärkeimmät roolit. Ja vahvojen naisroolien lisääntyminen fiktiomaailmassa on muutenkin nähtävissä.

– Nyt pikkuhiljaa niitä onneksi tulee lisää. Suomessahan tehdään nyt paljon rikossarjoja, ja ainakin kolmessa niistä on naispääosa. Kaikissa niissä on kiinnostava asetelma: niissä on myös teemoina vanhemmus ja äiteys ja ristipaine työssä.

Ylipään mukaan jotain positiivista naisrooleissa on tapahtumassa.

– Olen toiveikas, että yhä enemmän tulee monipuolisia, vakavasti otettavia ja moniulotteisia naisrooleja. Se on nyt näkyvissä. Mitä enemmän me saamme tuottaviin ja päättäviin paikkoihin naisia, sitä enemmän me saamme monipuolista naiskuvaa.

Teatteri pelasti perfektionistin

Maria Ylipää kertoi Puoli seitsemän -ohjelman haastattalussa olleensa nuorena suorittaja ja perfektionisti. Taustalla olivat lapsuuden ja nuoruuden viulunsoitto- ja balettiharrastukset.

– Ne ovat lajeja jotka vaativat kovaa kurinalaisuutta. Siellä on monesti vahvat auktoriteetit opettajina, ja minä olen aina ollut hirveän ahkera ja kiltti. Ja sitten myös intohimo on kohdannut ne kiinnostuksen kohteet. Se on tietysti myös positiivinen voimavara. Olen päämäärätietoinen, intohimoinen ja pitkäjänteinen. Enhän minä olisi tässä pisteessä ilman niitä ominaisuuksia.

Ylipää pääsi samaan aikaan Sibelius Akatemiaan ja Teatterikorkeakouluun. Nyt hän pitää pelastuksena sitä, että valitsi niistä kahdesta Teatterikorkeakoulun.

– Yht'äkkiä minulla ei ollutkaan nuotteja tai koreografiaa minkä kanssa teen, vaan se vaati toisella lailla uskallusta olla läsnä ja heittäytyä, ja keskittyä ilmaisuun. Nyt kun ajattelen taaksepäin, niin se on ollut hyvä polku minulle.

Katso Maria Ylipään koko haastattelu Yle Areenasta

Politiikan penkkiurheilijaa jo hirvittää, kun katsoo kuinka vinhaan vauhtiin maakunta- ja sote-uudistus on tällä viikolla kiihdytetty.

Eduskunnan valiokunnat ovat piiskanneet itsensä hurjaan laukkaan, hallitus sorvaa vastauksiaan ennätystahtia, poliitikot sinkoutuvat ulkoradoille ja asiantuntijat pyörittävät päätään epäuskoisina.

Toimittajat kertovat kansakunnalle uusimmista käänteistä posket punaisina. Joka toinen sana uutisvirrassa tuntuu olevan "sote".

Jotta sote-väännön uusimmissa kiemuroissa pysyisi vaivatta mukana, tässä muutama olennainen käänne ja käsite.

Lakipaketti, jolla on perinteitä

Soten vaellus suomalaisessa politiikassa alkoi jo vuonna 2006. Silloin se oli Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen jälkeen jokainen hallitus on soutanut ja huovannut hankkeen kimpussa.

Juha Sipilän (kesk.) nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuna sote-uudistus on noussut aivan uusille kierroksille. Ja nyt loppu häämöttää. Kukaan vain ei tiedä millainen.

Laki on nyt sote-valiokunnassa. Käsittelyn takaraja on tällä haavaa 5. maaliskuuta, jonka jälkeen lain pitäisi edetä eduskunnan täysistuntoon. Aikataulut voivat vielä venyä.

Tämän jutun lopussa on vielä muistin virkistämiseksi hieman seikkaperäisempi sote-historiikki.

Tätä tavoitellaan

• Suomalaiset ikääntyvät, jolloin työikäisiä ihmisiä on yhä vähemmän ja vastaavasti hoidettavia enemmän. Verotulot putoavat samalla, kun hoitomenot kasvavat. Puhutaan kestävyysvajeesta. Jotain tarvitsisi tehdä.
• Soten on toivottu hillitsevän sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvua kaikkiaan 3 miljardia euroa.
• Tasa-arvo ei aina toteudu kaikilla alueilla. Kaikkien pitäisi päästä hyvien hoitojen ulottuville yhdenvertaisesti.
• Kilpailusta haetaan vikkelyyttä ja virtaviivaisuutta. Se on tarkoitus toteuttaa valinnanvapauslailla. Palveluseteli kouraan ja jokainen voi myös itse valita, mistä hoitonsa hakee.
• Pienille kunnille sote-palvelujen tuottaminen voi käydä raskaaksi, jolloin tarvitaan niin sanotusti leveämmät hartiat.
• Leveämpien hartioiden hankkimista kutsutaan maakuntauudistukseksi. Valtion ja kuntien väliin tulee 18 maakunnan ja 15 sote-alueen uusi hallinto.

Muutama avainsana tämän päivän keskusteluun

• Hallitusohjelma. Sipilän hallituksen toiminnallinen ohjenuora. Tärkeimpänä hankkeena on sote- ja maakuntauudistuksen vieminen maaliin.
• Hallituksen esitys. Yli tuhatsivuisen esityksen koko nimi on: Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
• Maakuntauudistus. Keskustan lempilapsi, josta oli tulla hallituskriisi – kokoomukselle olisi riittänyt pienempikin määrä maakuntia. Nyt niitä esitetään olevan 18.
• Maku 1. Varsinainen uudistuksen päälakipaketti. Sisältää muun muassa maakuntien ja sote-palvelujen järjestämisen.
• Maku 2. Sisältää suuren määrän muun muassa maataloushallintoon, vesiensuojeluun ja kasvupalveluihin liittyviä lakeja. Joidenkin arvioiden mukaan voidaan jopa jättää aluksi paketin ulkopuolelle.
• Maakuntavaalit. Niillä valitaan maakuntien poliittinen johto ja edustus. Vaalin ajankohdasta ei ole vielä tietoa, kauden pituutta on kaavailtu jopa vuoden 2025 toukokuuhun.
• Valinnanvapaus. Kokoomuksen lempilapsi, joka ei ota oikein syntyäkseen – sen tiellä on vielä hankaluuksia mahdollisesta notifikaatiosta EU:lle lähtien. Siniset kipuilevat juuri valinnanvapauslain kanssa. Kokoomuksen mukaan laki on soten ydintä, eikä sitä voida irrottaa paketista.
• Rahoitus. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että maakuntien rahoitus on turvattava, jotta ihmisten palvelut ja perusoikeudet eivät vaarannu. Ihan vielä ei ole selvinnyt, miten temppu tehdään.
• Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Eduskunnan se valiokunta, joka on varsinaisesti viilannut hallituksen lakiesitystä.
• Perustuslakivaliokunta. Eduskunnan se valiokunta, joka on tarkastanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan viilaamien esitysten perustuslainmukaisuutta. Pyyhkeitä on tullut joka kerta.
• Notifikaatio. Jotta valinnanvapauslaki olisi linjassa EU:n kanssa, pitäisi lakiin sisältyvistä valtiontuista kertoa myös EU:lle ja varmistua EU:n kannasta. On ollut jatkuvan pähkäilyn aihe: pitääkö tehdä ollenkaan, pitääkö tehdä ennen vai jälkeen lainsäädännön vai kelpaisiko joku simppelimpi ilmoitus: oikeusvarmuusmenettely?

Missä mennään juuri nyt

Nyt ollaan siis suuren finaalin loppukaarteessa ja jäljellä on monivuotisen maratonin loppusuora. Ongelma on siinä, että suora ei ole mikään loputon kiitorata vaan pahainen tumppi, vain viikon mittainen.

Siinä ajassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi justeerata koko lakipumaska kohdilleen siten, että se on korjattu niiltä osin kuin perustuslakivaliokunta sitä moitti. Tähän työhön kaivataan vastauksia hallitukselta ja ministeriöiltä – joita ne ovat jo tiistain aikana antaneetkin.

Loppusuoralla on nähty myös kramppeja. Eilen maanantaina sote-valiokunnassa sinisten Vesa-Matti Saarakkala, Pentti Oinonen ja Martti Mölsä ilmoittivat olevansa kovin epäileväisiä koko paketin syntyyn.

Justeerattu lakiesitys pitäisi sitten saattaa vielä eduskunnan suureen saliin.

Melkoinen savotta, kun printattuna pelkästään päälakiesitys on 1 002 sivua pitkä.

Pituus, laajuus ja vaativuus eivät ole toisaalta yllätys, sillä sote-saaga on harvinaisen pitkä.

Lopuksi: pitkä historia lyhyesti

• Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti Paras-hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 2006. Tarkoistus oli patistaa kuntia yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluissa.
• 2011 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus keskeyttää Paras-hankkeen. Sote-raportteja tehtaillaan urakalla. Syntyi soten järjestämislakiesitys, joka lensi romukoppaan.
• Alexander Stubbin (kok.) hallitus yrittää torjua kestävyysvajetta. Syntyy viiden sote-alueen esitys, jonka perustuslakivaliokunta torppaa 2015.
• Juha Sipilän hallitusohjelman fokuksessa on sote. Sovitaan 15 sote-alueesta ja 18 maakunnasta. Kokoomus myöntyi keskustan hamuamaan maakuntien määrän ja sai puolestaan läpi hankkeen valinnanvapauslaista.
• Hallitus antoi sote-esityksen eduskunnalle tasan kaksi vuotta sitten. Maakunnat piti perustaa heinäkuussa 2017, sote-palveluiden piti siirtyä maakunnille vuoden 2019 alussa.
• Alkaa sote-esitysten Raatteen tie: perustuslakivaliokunta tyssää lakihankkeet kolmesti. Niissä on paljon korjattavaa. Viime perjantaina annetussa lausunnossa oli parikymmentä korjattavaa kohtaa.

Lue lisää:

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun –
löytyykö hallituksesta avaajia?

Yhä jatkuva sote-saaga – tässä lyhyesti soten käänteet viime hallituskausilta

Analyysi: Perustuslakivaliokunta nosti tuttuja ongelmia sote-pöytään – Riittääkö aika kunnollisten ratkaisujen löytämiseen?

EU-professorit tylyinä: Ei valinnanvapautta ilman komission ennakkoarviota

Sote-johtaja Nerg: Valinnanvapauslakien EU-kelpoisuus voidaan ehkä hoitaa kevyemmällä tavalla

Kuka sanoi, mitä sanoi? Oliko yksimielinen perustuslakivaliokunta sittenkään yhtä mieltä valinnanvapauden EU-notifikaatiosta

Sinisten Saarakkala ja Oinonen lipesivät hallituksen sote-rintamasta – Sampo Terho: Vielä ei ole äänestetty mistään

Siniset seisoo sote-uudistuksen takana – Simon Elo: "Sinisten kuuppa kestää"

Yli 60 ihmisen pelätään hautautuneen maanvyörymän alle Sulawesin saarella Indonesian pohjoisosassa.

Katastrofi tapahtui laittomalla kultakaivoksella saaren pohjoisosissa eilisiltana paikallista aikaa, kertoo uutistoimisto Reuters.

BBC:n mukaan pienet kultakaivokset ovat Indonesiassa lailla kiellettyjä, mutta kaivoksia löytyy maaseudulla. Sääntelyn puute ja huonot rakenteet aiheuttavat sen, että kaivosonnettomuuksia tapahtuu vähän väliä.

Indonesian katastrofiviraston mukaan 15 ihmistä on onnistuttu pelastamaan, yhden vahvistetaan kuolleen. Kolmellatoista pelastetulla on eri asteisia vammoja.

Pelastustöissä on mukana armeija sekä Indonesian Punaisen Ristin pelastushenkilöstöä.

Viranomaisten mukaan kaivos ja sen viereinen kylä ovat alueella, jonne pääsee vain kävellen. Pelastuspaikalle on siis voida viedä kaivinkoneita tai ambulansseja.

Vuonna 2016 kuoli 11 kaivostyöntekijää mutavyöryssä laittomalla kultakaivoksella.

Syksyllä 30 vuotta täyttänyt kannuslainen Sonja Karppi on tällä hetkellä eläkeläinen. Töissä tapahtunut väkivalta johti lopulta siihen, että hän on työkyvytön ja toistaiseksi tapaturmaeläkkeellä.

Mutta palataan ajassa kaksi vuotta taaksepäin. Vielä silloin Sonja Karppi oli unelmatyössään hoitajana vaikeasti kehitysvammaisten yksikössä. Jostain syystä hän oli haaveillut juuri tästä työstä niin kauan kuin muistaa.

Hän tiesi työn riskit, sillä väkivallasta oli puhuttu jo opiskeluaikana, ja siihen hänet oli koulutettu. Siitä huolimatta yksi maaliskuun päivä muutti hänen elämänsä.

– Olin töissä kehitysvammaisten yksikössä ja asukas siellä hermostui, väänsi mun oikeasta ranteesta. Sieltä meni rikki useampi nivelside ja ranteeseen tuli pullistuma, Karppi kertoo.

Karpin oikea käsi korjattiin leikkauksella kolme kuukautta tapaturman jälkeen. Leikkaus onnistui hyvin, mutta muutaman kuukauden jälkeen Karpin käteen tuli hermokipua.

– Minulla todettiin hermoston kipuoireyhtymä CRPS, joka on etenevä hermostosairaus. Arki on mennyt täysin uusiksi. En ole työkuntoinen, enkä ole tapaturman jälkeen käynyt töissä. Tällä hetkellä kipuoireyhtymä on vallannut puolet mun kehosta.

Kokkolassa Mesilän ryhmäkodin palveluesimies Niina Kivinen tietää tarkkaan väkivaltatilanteisiin johtaneet syyt, sillä nykyään hänen yksikössään ne käydään tarkasti läpi. Valtaosa väkivaltatilanteista johtuu siitä, että kehitysvammainen ei ymmärrä, mitä tapahtuu. Yllätys voi laukaista väkivaltaisen käytöksen.

Myös Sonja Karpin tapauksessa kävi näin: kehitysvammainen asukas hermostui, kun hänen lempiohjelmansa ei tullutkaan tutulta kanavalta vaan se oli siirretty toiselle kanavalle.

Väkivalta on arkea, mutta siihen ei saa koskaan turtua

Hoitajat joutuvat kohtaamaan työssään väkivaltaa yhä useammin. Tuoreessa työterveyslaitoksen kyselyssä yli puolet sote-henkilöstöstä raportoi väkivallasta tai sen uhkasta.

Samanlaisia tuloksia on saatu marraskuussa 2018 tarkastetussa Arja Rytkösen väitöstutkimuksessa, jossa haastateltiin lähes neljääsataa ammattiliitto Superiin kuuluvaa hoitajaa.

Rytkösen tutkimusessa yli puolet vastaajista oli kokenut asiakkailta tulevaa kritisointia tai haukkumista lähes päivittäin tai joka viikko. Lisäksi enemmän kuin kaksi hoitajaa viidestä oli kokenut asiakkaiden väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua lähes päivittäin tai joka viikko.

Vammaishoitajien kohtaamaa väkivaltaa on selvitetty melko vähän, mutta ammattiliitto Superin viiden vuoden takaisessa selvityksessä 72 prosenttia vammaishoitajista kertoi kokeneensa väkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

Superin asiantuntija Saija Vähäkuopus kertoo, että kentältä tulevan tiedon mukaan väkivalta kehitysvammaisten yksiköissä vain lisääntyy.

– Vammaispuolella ongelmana on se, että henkilökuntaa on liian vähän, hoitajamitoituksia on monessa paikassa kiristetty. Sijaisia käytetään paljon, eikä kaikilla ole sopivaa koulutusta. Myös tukityöstä, kuten siivouksesta ja ruuanlaitosta, on monissa paikoissa säästetty, jolloin hoitajat joutuvat ottamaan siitä vastuuta, Vähäkuopus summaa ongelmia.

Myös Keski-Pohjanmaalla terveysyhtymä Soiten kehitysvammaisten asumisyksiköissä henkilöstö raportoi entistä enemmän väkivallasta. Yleisimmin se on läpsimistä, tönimistä, tarttumista ja lyömistä.

Ilmoitusten määrä oli viime vuonna seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Toisaalta siihen on henkilökuntaa myös rohkaistu.

– Väkivalta ja sen uhka on olemassa jatkuvasti. Vallalla on ollut tietynlainen toimintakulttuuri, että väkivallasta ilmoittamista ei ole nähty tarpeelliseksi. Nyt on tarkoituksella kannustettu siihen, että työntekijät tekisivät ilmoituksia, jotta tulisi näkyväksi, mitä siellä yksiköiden arjessa tapahtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä, kertoo palvelualuejohtaja Sari Valkama.

– Ikinä väkivaltaa ei saa hyväksyä, eikä siihen saa turtua. On tärkeää, että väkivaltatilanteet puhutaan pois mielestä ja että niistä opitaan, sanoo Mesilän ryhmäkodin palveluesimies Niina Kivinen.

Yksi yksikkö sai väkivallan vähenemään kolmanneksella – Mitä tehtiin?

Mesilän ryhmäkoti on 15-paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö. Siellä väkivalta- ja uhkatilanteita tapahtui runsaasti. Ongelmakohtia etsittiin ja niihin tartuttiin.

Tuloksena oli se, että kun viime vuoden tammikuussa hoitajat tekivät väkivallasta 28 ilmoitusta, tämän vuoden tammikuussa niitä oli kahdeksan.

Yksikössä tehtiin monenlaisia muutoksia.

– Koska asukkaiden keskinäiset kemiat eivät aina kohtaa, teimme tilajärjestelyjä asukkaille. Sillä on saatu paljon positiivista aikaan. Meillä on myös tehostettu väkivaltatilanteiden läpikäyntiä. Niihin pureudutaan henkilöstöpalavereissa. Meillä on lisätty työnohjausta yksikössä ja lisäksi case-työnohjauksissa etsitään ratkaisuja problemaattisimpiin tilanteisiin, kertoo palveluesimies Niina Kivinen.

Myös henkilökunnan ja asukkaiden kommunikaatiota on parannettu ja yllätyksellisiä tilanteita on yritetty karsia ennakolta pois.

– Väkivaltatilanteet syntyvät useimmiten silloin, kun kommunikaatio ei toimi. Nyt asukkaalle esimerkiksi voidaan kuvittaa tarina siitä, mitä päivän aikana tapahtuu. Jos asukas on lähdössä vaikkapa hammaslääkäriin, häntä valmistetaan siihen hyvissä ajoin. Lisäksi mukaan voi lähteä tarvittaessa kaksi hoitajaa.

Myös se tosiasia on hyväksyttävä, että kaikkeen ei voi varautua.

– Aina tulee eteen yllättäviä asioita – kun se voi olla vaikka ukonilma. Mutta sitten kun se yllättävä tilanne tulee, olisi hyvä, että niihin on ennakkoon mietitty ratkaisuja. Yllättävässä tilanteessa tärkeää on rauhallisuus ja tilanteen haltuunotto kaikessa rauhassa, Kivinen sanoo.

"Yhtään en ole vihainen tai katkera hänelle, joka tämän teki"

Sonja Karpin arki on keinojen keksimistä siihen, miten lapsiperheen arki saadaan pyörimään ja miten hän itse jaksaisi kipujensa kanssa.

Hänellä on hermosäyrkyä paitsi oikeassa kädessä myös saman puolen jalassa. Jalan kolme varvasta on tunnottomat ja leposyke poikkeuksellisen korkea. Kauppakassien nostaminen ei onnistu, ja siivoukseen tai pihan haravointiin Karppi tarvitsee apua.

Hänen on pitänyt opetella siihen, että väkisin ei saa tehdä mitään, koska hinta on kivulias.

– Minun on pitänyt opetella sanomaan ei, en pysty. Se on ollut vaikeaa. Jo muutaman kilometrin kävely aiheuttaa sen, että hermosäryt tulevat tosi voimakkaina, se taas vaikuttaa yöuneen ja kun nukkuminen on vaikeaa, seuraavana päivänä olen taas kipeämpi.

Lääkärit ovat sanoneet Sonja Karpille suoraan, että hän ei voi todennäköisesti enää koskaan palata hoitotyöhön.

Hänelle ei ole jäänyt tapahtuneesta pelkoja ja sanojensa mukaan haluaisi kiljuen takaisin vammaishoitajaksi.

– Yhtään en ole vihainen tai katkera hänelle, joka tämän teki. Ymmärrän täysin, mitkä syyt tähän johtivat, mutta sen kanssa on pitänyt tehdä töitä, etten pysty enää siihen työhön, johon olin aina halunnut, Karppi sanoo.

Mutta unelma hänellä on:

– Kyllä minä töihin haluan takaisin. Mitä se sitten on, se on vielä auki, mutta töihin, ei kotia. Siihen on vielä pitkä matka, mutta se on tavoite.

Sonja Karpin viesti päättäjille on se, että vammaistyössä hoitajia pitää olla riittävästi.

– Jatkuva kiire ja hoputtaminen lisää työn riskejä, Karppi sanoo painokkaasti.

Suomessa myytävissä puukiukaissa on valtavia eroja pienhiukkaspäästöissä. Terveydelle haitallisia, syöpää aiheuttavia pah-yhdisteitä vapautuu saunaa lämmittäessä hyvin vaihtelevasti.

KIUAS-hankkeen tutkimuksissa selvisi, että ero kahden kiukaan pienhiukkaspäästöjen välillä voi olla jopa yli satakertainen.

– Kiukaat ovat todellakin yksilöllisiä. Jokainen toimii omien periaatteidensa mukaisesti. Kiukaissa puun kaasuuntumisen sääntely on avainasia, kertoo tuloksista yllättynyt Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari.

Tarkkoja valmistaja- tai mallikohtaisia tutkimustuloksia ei hankkeen tässä vaiheessa julkaista. Yksi syy tähän on se, ettei kiukaiden pienhiukkaspäästöjen mittausmenetelmästä ole päästy yhteisymmärrykseen valmistajien ja muiden tahojen kesken.

Puukiuas on eniten päästöjä aiheuttava tulisija

Päästötutkimukset tehtiin Kuopiossa merikonttiin rakennetussa tutkimussaunassa. Tutkija toivoo, että hankkeeseen luotu mittauskonsepti olisi tulevaisuudessa se yhteinen tapa, jolla kiukaiden pienhiukkaspäästöjä mitataan.

– Verrattuna kaikkiin tulisijoihin puukiukaat tuottavat eniten päästöjä. Kaikkein saastuttavimmat kiukaat ovat jääneet markkinoilta pois, muttan nykyisiä kiukaita on mahdollista kehittää vielä reilusti nykyistä vähäpäästöisemmiksi, Tissari toteaa.

Kuluttajan kannalta tilanne on ongelmallinen. Kiukaan ostajalla on tällä hetkellä niukasti tietoa tulisijan päästöistä. Kiukaan CE-merkinnästä voi päätellä vain sen tehon, hyötysuhteen ja häkäpäästöt. Terveydelle haitallisista pienhiukkasista se ei kerro mitään.

KIUAS-hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää kiukaille ympäristömerkintä, joka helpottaisi kuluttajan vähäpäästöisen kiukaan valintaa.

Isojen kiuasvalmistajien mielestä ongelma pienhiukkaspäästöjen osalta piilee juuri siinä, ettei yhteistä ja sovittua mittaustapaa ole. Sekä Harviassa että Narvissa toivotaan EU:n yhteistä mittaustapaa, jo vienninkin vuoksi.

– Ympäristömerkinnän pienenä riskinä näemme sen, että jos Suomella on omansa, Ruotsilla omansa, Saksalla omansa ja niin edelleen, se on vaikeasti hallittavissa oleva tilanne, pohtii Harvian tuotekehitysjohtaja Timo Harvia.

Vaikka kiukaiden pienhiukkaspäästöjä ei tällä hetkellä säännellä EU:n tasolla tai kansallisesti millään tavalla, kokevat valmistajat silti painetta saada ne kuriin.

– Kun uusia tuotteita kehitetään, yhä enenevissä määrin niissä otetaan päästöt huomioon. Pyrimme tekemään tuotteita, jotka täyttävät tulevaisuudenkin vaatimukset, sanoo Narvin tuotekehityspäällikkö Manu Nummela.

"Kiuasvalmistajien kanssa on jo neuvoteltu"

Ympäristöministeriön laatimassa uudessa ilmansuojeluohjelman luonnoksessa (lausuntopalvelu.fi-sivusto) on ehdotuksia kiukaiden päästöjen suitsimiseksi. Ministeriön mukaan yhteistyö valmistajien kanssa on avainasemassa.

– Kiuasvalmistajien kanssa on jo neuvoteltu, miten tätä asiaa voitaisiin edistää niin, että kaikki ovat voittajia. Että kuluttajat voisivat valita hyviä kiukaita ja niitä olisi myös tarjolla. Tietotasoakin pitää nostaa joka puolella, että voimme toimia ympäristön ja terveyden kannalta hyvin, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen.

Yksi KIUAS-hankkeen tavoitteista on tiedon lisääminen, sillä puun pienpolton päästöihin vaikuttaa oleellisesti myös se, miten puuta polttaa. Kiustatukimuksen perusteella hiukkaspäästöihin vaikuttaa suuresti myös polttotapa.

Tästä HSY:n videosta (Youtube) voit opiskella vinkkejä, kuinka lämmittää kiuasta vähäpäästöisemmin.

Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.

Sote-asioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) on toiveikas sen suhteen, että sote ehdittäisiin saada valmiiksi ennen hallituskauden loppua. Saarikko totesi A-studion haastattelussa, että virkamiehet aloittivat hallituksen vastausten työstämisen jo heti perjantaina, kun perustuslakivaliokunnan lausunto sotelakien perustuslainmukaisuudesta tuli.

Osan ratkaisuehdotuksista sote-valiokunta sai jo tänään. Keskiviikkoaamuna valiokunta saa eteensä ratkaisuehdotukset liittyen valinnanvapauteen, tietosuojaan ja palvelujen tuottajamalliin, lupaa Saarikko.

Myös EU:n hyväksynnästä tulossa esitys

Yksi perustuslakivaliokunnan esittämistä ponsista oli toistamiseen EU:n hyväksynnän eli EU-notifikaation hakeminen valinnanvapauslaille. Tähän mennessä hallitus on ollut sitä mieltä, ettei uusi sote edellyttäisi EU:lta kannan kysymistä.

Saarikon mukaan keskiviikkoaamuna sote-valiokunnalle annettava esitys tulee sisältämään tiedon siitä, miten hallitus tulee ilmoituksen EU:lle tekemään. Hän ei kuitenkaan halunnut vielä tarkentaa, millainen ilmoitus on suunnitteilla.

– EU-notifikaatio on yleiskäsite, jonka alle mahtuu erityyppisiä toimintatapoja. Koska on juridisesti aika monimutkaisesta asiasta kysymys, on oikein ja reilua, et se esitellään huomenna sote-valiokunnalle. Tämä notifioinnin polku tullaan kuitenkin osoittamaan.

Ei uskoa kevytsoteen

Saarikon mielestä on mahdollista, että sotelait saataisiin valmiiksi tällä vaalikaudella. Tänään ilmeni, että eduskunnan istuntokautta saatetaan jopa pidentää asian vuoksi.

Jos sote karahtaa karille, ei Saarikko näe mahdollisena niin sanottua kevytsotea, jossa ensi vaalikaudella jatkettaisiin siitä, mihin nyt jäätiin.

– Minun käsitykseni mukaan se on joko tämä esitys tai sitten tarvitaan uusi hallitus, uudet esitykset ja taas sote siirtyy, Saarikko sanoo.

Lue lisää:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun –
löytyykö hallituksesta avaajia?

Eduskunta varautuu istuntokauden jatkamiseen – Saarikko: Myös sote-valiokunta tarvitsee lisää aikaa – "Se on ihan selvä"