Pakkasta on 16 astetta, mutta se ei haittaa. Sekään ei ole haitannut, vaikka välillä tuulee ja tuiskuttaa.

Kajaanilaisen Sirkka-Liisa Tampion, 75, päättäväiset askeleet narskuvat lumisella kävelytiellä.

Tampion yllä olevan huomioliivin selässä lukee teksti " Turvallista vanhuutta". Hän on kävellyt kolmen viikon aikana 138 kilometriä kiinnittääkseen ihmisten huomion vanhustenhoitoon.

– Tuuletan samalla omaa päätäni, koska minua riepoo niin moni asia, Tampio perustelee kävelytempausta.

Kävellessään Tampio tupisee ja jupisee välillä jopa ääneen. Hän on huomannut olevansa kävelylenkin jälkeen aina paremmalla tuulella.

Vanhusten hoito on mennyt kappaletavaraksi ja se hinnoitellaan sen mukaan. Sirkka-Liisa Tampio

Tampion tavoitteena on kävellä ainakin yhtä monta kilometriä kuin Kajaanista on Ouluun. Välimatkaa on parisataa kilometriä. Matkaa hän taittaa pala kerrallaan, kymmenkunta kilometriä päivässä.

Tähän mennessä Tampion on voinut nähdä kävelemässä Kajaanin ympäristössä sekä Vaalassa. Näkyvä tempaus on saanut myös julkisuutta (Koti-Kajaani).

– Olisin kävellyt suoraan Ouluun, mutta matkan varrella ei ole yöpaikkoja. Alun perin tietenkin vielä hönkäisin, että kävelen Helsinkiin ja riekun siellä vähän aikaa, mutta sinne ei mennä ihan kävelyteitä pitkin, Tampio naurahtaa.

Tarvitaan lisää käsipareja, lisää ihmisiä

Vanhustenhoito on puhuttanut viime aikoina paljon koko maassa. Lukuisista hoivakodeista on paljastunut vakavia ongelmia: sängystä putoilevia vanhuksia makuutetaan lattialla, pesulle pääsyä joutuu odottamaan pitkään ja vanhusten ravitsemus on retuperällä.

Ongelmien taustalta on selvinnyt, että monissa hoivakodeissa on liian vähän hoitohenkilökuntaa töissä. Hoitajille on myös sälytetty sellaisia tehtäviä, jotka eivät heille kuuluisi.

– Vanhusten hoito on mennyt kappaletavaraksi ja se hinnoitellaan sen mukaan niin yksityisellä kuin julkisella puolella, sairaanhoitajana työuransa tehnyt Sirkka-Liisa Tampio tuhahtaa.

Mitä Tampion mielestä pitäisi tehdä? Vastaus on sama kuin monella muulla: tarvitaan lisää käsipareja, enemmän ihmisiä tekemään hoitotyötä.

– Ei mitään pätkätöitä tai niitä on oltava riittävästi, jotta töissä olisi enemmän väkeä. Silloin kukaan ei ajautuisi tilanteeseen, jossa ei voi tehdä työtään kunnolla, koska on juostava tukka putkella, Tampio sanoo.

Tampio sanoo tuntevansa monia hoitajia, jotka tekevät työnsä hyvin. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Vanhus ei välttämättä halua vieraita käymään tai hoitajia luokseen, vaikka tarvitsisi apua.

– Kun vanhus melkein vilkuttaa ovelta ja sanoo, että täällä on kaikki hyvin, hoitajasta voi tuntua siltä, että on lupa lähteä. Mutta, onko oikeasti? Tarvitaan ammattiylpeyttä, ja asioiden eteen on tehtävä jotain, Tampio sanoo.

Yritän varoa ja olla aiheuttamatta ongelmia itselleni tai muille. Sirkka-Liisa Tampio

Tampio asuu senioritalossa, mutta tulevaisuudessa myös hänellä voi olla edessään muutto vanhusten hoivakotiin. Se ei tunnu tällä hetkellä kuitenkaan pahalta.

– Niin kauan kuin pystyn, haluan asua kotona. Niin haluavat tehdä myös monet muut vanhukset. Heidän pitäisi kuitenkin suostua ottamaan apua ja apuvälineitä vastaan, Tampio sanoo.

Siperia on karaissut kävelijän

Lumi pöllyää, kun rekka-auto ajaa Mainuantietä kohti etelää. Sirkka-Liisa Tampio jatkaa kävelemistä turvallisesti pitkin kävelytietä. Hän tietää, ettei yhden ihmisen tempauksella ole suuressa kuvassa isoa vaikutusta. Siitä huolimatta hän haluaa tehdä jotain, vaikka kävellä plakaatti selässä pitkin teitä.

– Jos se saisi jonkun ajatuksen ja ihmisenkin liikkeelle, Tampio kertoo ja jatkaa, että on hän on kävellyt aiemminkin, se ei ole mitään uutta.

Viime vuosina Tampio on patikoinut omaksi ilokseen pitkiäkin matkoja esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa. Työelämässä ollessaan Tampio asui viisi ja puoli vuotta Venäjällä, jolloin tutuiksi tulivat myös Siperian tundrat.

– Siperia opetti, siellä oli tuulista ja paljon kinoksia. Aamulla ei päässyt ulos ennen kuin joku tuli luomaan oven auki, Tampio naurahtaa.

Tampio kävelee yleensä yksin, vaikka seuraan ja jutulle saisi tulla kuka tahansa. Viikonvaihteessa Tampio käveli kilometrejä kasaan yhdessä ystävänsä kanssa. Palaute kävelytempauksesta on ollut pääsääntöisesti positiivista, vaikka aluksi ihmiset suhtautuivat tien varrella kulkevaan kävelijään hieman ihmetellen.

– Se hämmensi hieman, koska en halua aiheuttaa ihmisille huolta. Ohi ajavat autoilijat eivät ole sanoneet mitään, mutta minä seisonkin yleensä hangessa ja katson metsään päin. Yritän varoa ja olla aiheuttamatta ongelmia itselleni tai muille, Tampio kertoo.

Poika kutsui käymään kahvilla, kun olen kävelemässä Vaalaan. Sirkka-Liisa Tampio

Lähipiiri on jo tottunut puheliaan ja vitsailevan naisen tempauksiin. Omat pojatkin ovat kannustaneet äitiään kävelemään.

– Nuorempi poika ajaa paljon liikenteessä isolla autolla. Hän sanoi, että olethan vastuullinen jalankulkija ja pidät itsestäsi sekä muista huolen. Toinen poika kutsui käymään kahvilla, kun olen kävelemässä Vaalaan, Tampio hymyilee.

Tampio epäilee ja toivoo, ettei hän malta jättää kävelyä sikseen, vaikka tavoitellut kilometrimäärät pian täyttyisivät.

– Tämä on myös itselleni startti, että pidän kunnostasi huolta, Tampio sanoo.

WASHINGTON Presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen luonnehti itseään aiemmin niin uskolliseksi Trumpille, että voisi ottaa vaikka luodin hänen puolestaan. Entisestä luottomiehestä on kuitenkin tullut presidentin pahin vihollinen, sillä Cohen todistaa tällä viikolla kongressissa useissa kuulemisissa Trumpia vastaan.

Cohen voi kuulemisissaan jopa viedä Trumpin virkakautensa pahimpaan myrskynsilmään ja vieläpä kesken Pohjois-Korea-huippukokouksen.

Cohenin kongressikuulemisen sarja alkoi eilen suljettujen ovien takana senaatin tiedustelukomiteassa. Kolmesta kuulemisesta ainoa julkinen on tänään edustajainhuoneen valvontakomiteassa.

Yhdysvaltalaismedian tietojen mukaan Cohen aikoisi esittää presidentti Trumpin toiminnasta varsin kiusallisia väitteitä muun muassa rasismista, omaisuuden arvon vääristelystä ja pettämisestä.

Näistä väitteistä ei mikään luonnollisesti Trumpia mairittele. Mutta Cohenin kuulemisen presidentille vaikein ja todellisten hankaluuksien paikka on, jos Cohen pystyy todistamaan Trumpin syyllistyneen johonkin rikolliseen.

Wall Street Journal -lehden lähteen mukaan Cohen aikoisi juuri näin tehdä. Lehden tietojen mukaan Cohenilla olisi vieläpä todisteet, että presidentti Trump olisi syyllistynyt rikolliseen toimintaan virassa ollessaan.

Wall Street Journalin tietojen mukaan Cohenin väite rikollisesta toiminnasta liittyy rahoihin, joita maksettiin pornotähti Stormy Danielsille alle kaksi viikkoa ennen vaaleja, jotta hän pitäisi suunsa kiinni väitetystä seksisuhteestaan Trumpiin.

Trump on aiemmin kiistänyt tietävänsä mitään hyssyttelyrahoista, mutta Cohenin mukaan hän maksoi naiselle Trumpin ohjauksessa, ja hänelle myös korvattiin maksettu 130 000 dollarin summa. Wall Street Journalin lähteen mukaan Cohenilla olisi allekirjoitettu shekki todisteena väitteelleen, ja osa näistä korvausshekeistä olisi allekirjoitettu Trumpin virassaolon aikana.

Pornotähdelle maksettujen rahojen lisäksi kuulemisessa kysyttäneen myös, miksi Cohen valehteli kongressille Trumpin yhtiön yrityksestä saada Moskovaan Trump Tower. Toisin kuin Cohen kongressille vuonna 2017 lausunnossaan väitti, ponnistelut miljoonapilvenpiirtäjän saamiseksi Moskovaan eivät päättyneet tammikuussa 2016, vaan jatkuivat kuukausia pidempään tuona vaalivuonna.

Cohenin uskottavuutta heikentää kuitenkin juuri se, että hän valehteli kongressille tuolloin ja sai siitä oikeudessa tuomionkin. Cohen tuomittiin joulukuussa kolmen vuoden vankeuteen paitsi kongressille valehtelusta myös vaalikampanjarahoituslakien rikkomisesta pornotähdelle maksettujen rahojen vuoksi sekä veropetoksesta.

Valkoisesta talosta onkin jo etukäteen yritetty mitätöidä Cohenin tämänpäiväisen kuulemisen painoarvo. Tiedottaja Sarah Huckabee Sandersin mukaan on naurettavaa, jos joku uskoo tuomittua valehtelijaa.

Cohen itse sanoi julkisen kuulemisensa aattona, että haluaa antaa Yhdysvaltain kansan päättää, kuka puhuu totta.

Jos Cohen tarjoaa väitteidensä tueksi uskottavaa todistusaineistoa, kongressi joutuu varsin kiperään paikkaan: pohtimaan miten toimitaan, jos Valkoisessa talossa asuu mahdollisesti lainvastaiseen toimintaan turvautunut presidentti.

Vakava lasketteluonnettomuus herätti keskustelun kypärän käytöstä vilkkaimpaan hiihtoloma-aikaan. Nuoren laskettelijan alastulo hyppyristä epäonnistui kohtalokkain seurauksin viime viikonloppuna Hankasalmen Häkärinteillä (Keskisuomalainen). Vakavasti loukkaantunut nuori mies kiidätettiin helikopterilla sairaalaan. Hän ei käyttänyt laskiessaan kypärää.

Valtaosalla suomalaisissa laskettelurinteissä laskevilla on käytössään kypärä. Mutta edelleen löytyy parannettavaa.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n tutkimuksen mukaan kaudella 2017–18 kypärää käytti 92 prosenttia. Rinteessä sattuu monenlaisia onnettomuuksia, kolmanneksi eniten niitä sattuu pään alueelle niin lautailijoilla kuin laskettelijoilla.

Kaikissa onnettomuuksissa mukana olleista miehistä 91,29 prosentilla ja naisista 92,23 prosentilla oli kypärä päässään.

Kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta se on hyvin suositeltavaa.

– Pakko ei välttämättä ole tehokkain keino lisätä kypärän käyttöä. Lisäksi kypäräpakon valvominen olisi käytännössä melkoisen hankalaa, kun toimivaltuudet eivät riitä, Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors sanoo.

Hiihtokeskukset ja Suomen hiihtokeskusyhdistys ry ovat tehneet vuosikausia valistustyötä kypärän käyttämisen suhteen. Häkärinteiden toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen kertoo, että 25 vuotta sitten vuokraamossa oli vain muutama kypärä, kun nykyisin niitä on vuokrattavana lähes 200.

Häkärinteillä harvemmin sattuu lauantain kaltaisia vakavia onnettomuuksia. Pienempiä venäytyksiä ja nyrjähdyksiä sattuu toisinaan. Laskettelukeskuksessa on panostettu turvallisuuteen, mutta Kirjavainen myös peräänkuuluttaa laskijoiden omaa vastuuta.

– Vastaamme siitä, että suorituspaikat ovat turvallisessa ja hyvässä kunnossa. Ne huolletaan joka päivä. Muuten laskija on omalla vastuullaan rinteessä.

Häkärinteiden hyppyrit ja kummut on rakennettu Hiihtokeskusyhdistyksen konsultin kanssa, jotta ne olisivat helppoja suorituspaikkoja, sillä laskettelukeskuksen asiakaskunta on enimmäkseen vasta-alkajia ja harjoittelijoita.

– Jokaisen on myös tiedostettava oma taitotasonsa ja mentävä sen mukaan, Kirjavainen sanoo.

MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin lähtee Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeen eduskunta- ja eurovaaliehdokkaaksi.

Viime vuosina tiuhaan puoluetta vaihtanut konkaripoliitikko Väyrynen kertoi asiasta Janitskin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina eduskunnassa.

Janitskin sai syksyllä vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion muun muassa MV:ssä julkaistujen rasististen ja loukkaavien kirjoitusten takia.

Tuomio tuli yhteensä 16 rikoksesta, muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisista kansanryhmää vastaan ja tekijänoikeusrikoksista.

Oikeuden mukaan Janitskinin toiminnan tavoitteena on ollut muun muassa ihmisten maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisuudessa. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Paavo Väyrynen, Janitskin on saanut ankaran tuomion. Miksi pitkän linjan poliitikkona haluatte tehdä yhteistyötä hänen kanssaan?

– Ilja Janitskin haki ehdokkuutta riveissämme ja pohdimme asiaa. Hän on saanut tuomion siitä, että on MV-lehden päätoimittajana ollut vastuussa tietyistä teoista, jotka on käräjäoikeudessa todettu rikoksiksi. Hän on tuomionsa kärsinyt ja siltä osin asia on selvä, Väyrynen vastaa.

– Hän on mainettaan parempi mies, kaltoin kohdeltu monella tavalla. Meillä on samansuuntaisia poliittisia näkemyksiä. Hän allekirjoittaa kaikki viisi tavoitetta, joiden puolesta tähtiliike taistelee.

Eikö haittaa, että puolueenne riveissä on poikkeuksellisen tuomion saanut henkilö?

– Nimenomaan poikkeuksellisen tuomion saanut henkilö. Jos kyse olisi murhamiehestä tai varkaasta, niin tilanne olisi aivan erilainen. Oikeustapaus on hyvin erikoinen. En näe että se olisi esteenä ehdokkuudelle.

Onko käräjäoikeus teidän mielestänne väärässä?

– En ota siihen kantaa. Tuomio on annettu ja se on kärsitty, siltä osin asia on selvä. Hovioikeus vasta päättää, mikä on lopullinen tuomio.

Jos tuomiosta tulee lainvoimainen, haittaako se?

– Ei haittaa, tuomio on kärsitty jo.

Teillä on vuosikymmenien ura Suomen politiikassa. Mitä vastaatte niille, jotka ihmettelevät miksi lähdette vieläkin uudenlaisilla virityksillä politiikkaan?

– Minusta ne jotka ihmettelevät, saisivat vaivautua perehtymään asioihin, siihen mitä Janitskin on todella tehnyt ja mistä hän on tuomion saanut. Ei hän ole itse missään lausunut mitään rasistista tai muutoin tuomittavaa, mutta lehdessä, jonka päätoimittaja hän on ollut, on ollut näitä tuomittavia tekoja.

Käjäjäoikeuden päätöksen mukaan MV-lehti on valjastettu asiattoman ja useiden henkilöiden kunniaa loukkaavan keskustelun julkaisupaikaksi ja Janitskin on ollut vastuussa sen ja toisen omistamansa julkaisun, Uber Uutisten toiminnassa tehdyistä rikoksista.

Eikö teitä häiritse, että olette yhteydessä tällaiseen asiaan?

– Ei varsinkaan kun valtamedia tekee sitä samaa. Meillähän esiintyy jatkuvasti henkilöön käyviä rankkoja syytöksiä, ei julkaista vastineita. Valtamedia itse toimii journalismin periaatteita vastaan.

Rapistumaan päässyt pohjoissatakuntalaisen Pomarkun kunnan keskustan vanha, yli satavuotias holvisilta purettiin vuoden 2017 syksyllä. Silta todettiin tuolloin vaaralliseksi liikenteelle.

Kyse ei ollut ihan tavanomaisesta purkutyömaasta, vaan kaikki sillan kivet otettiin talteen ja niistä tehtiin tarkat muistiinpanot. Sillassa arvioitiin olevan noin tuhat kiveä.

Nyt valmistaudutaan kivipalapeliin toisinpäin. Uudesta sillasta tulee betonirakenteinen ja se päällystetään vanhoillla kivillä. Kivet siirretään kunnan varikolta kevään aikana työstettäväksi Loimaan Kivi Oy:n veistämölle.

Uudesta sillasta tulee samannäköinen kuin vanhasta

Kyse on varsin harvinaisesta siltaurakasta. Siltainsinööri Jari NIkki Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo, että koko maassa on aiemmin entistetty vain pari siltaa samaan tapaan Uudellamaalla.

– Meidän alueella ei tällaista ole ennen tehty, eikä varmaan vähän aikaan tehdäkään.

Uudesta sillasta tulee aivan samannäköinen kuin puretusta sillasta, joka oli rakennettu vuonna 1913.

– Holvit pyritään saamaan kaareviksi. Nythän ne olivat vähän lässähtäneet vuosikymmenten aikana.

Hintalappu jäi miljoona euroa arvioitua pienemmäksi

Sillan urakoi Kreate Oy. Urakkahinta on hieman alle kaksi miljoonaa euroa, kun aiemmin arvioitiin, että hintalappu voi nousta yli kolmen miljoonan euron. Siltatyön maksaa valtio.

Näillä näkymin siltaa aletaan rakentaa toukokuussa. Tämänhetkisen aikataulun mukaan silta olisi käytössä ensi vuoden elo-syyskuussa.

Uuden sillan valmistumiseen asti Pomarkussa on käytössä edelleen väliaikainen silta.

Vatsatautia aiheuttava norovirus jyllää nyt eri puolella Suomea. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n erikoistutkijan Haider Al-Hellon mukaan tammi-helmikuun aikana on tilastoitu noin 900 norovirustapausta. Tiedot perustuvat THL:n tartuntatautirekisteriin.

Tartuntoja on nyt enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta vähemmän kuin huippuvuonna 2017, jolloin tartuntoja oli tammi-helmikuun aikana lähes 1300.

– Tilastoidut tautitapaukset ovat pieni osa todellisuudesta, vain jäävuoren huippu. Näin siksi, että suurin osa sairastaa taudin kotona. Meidän tilastoissa näkyvät vain todetut tapaukset, sanoo Al-Hello.

Norovirusepidemia iskee tyypillisesti tammi-toukokuussa. Erikoistutkija uskoo, että virustartuntojen määrässä ollaan saavuttamassa huippu ja lähiviikkoina tartuntojen määrä lähtee pikkuhiljaa laskuun.

Tällä hetkellä tartuntoja on ympäri Suomea, mutta eniten tapauksia on isoissa kaupungeissa.

Noroviruksen oireina on äkilliset kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, josta seuraa oksentelu. Suurella osalla tautia sairastavista esiintyy myös ripulia ja kuumetta.

THL:n tartuntatautitilaston perusteella eniten tautiin ovat tammi-helmikuun aikana sairastuneet yli 70-vuotiaat. Norovirus on THL:n mukaan merkittävä vatsataudin aiheuttaja myös lapsilla. Tilastoihin merkityistä tapauksista kuusi prosenttia on tähän mennessä ollut alle 4-vuotiailla.

Aikuisille ja vanhuksille norovirusrokote olisi tärkeä, koska etenkin vanhukset voivat kuolla saatuaan noroviruksen. Professori Timo Vesikari, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Norovirus, kuten monet muutkin virustaudit, jylläävät tavallisesti talvella tai keväällä. Al-Hellon mukaan on olemassa monta teoriaa siihen, miksi virukset tarttuvat helpommin juuri talvella.

– Talvella kun on kylmä, ihmiset kokoontuvat pieniin tiloihin, jolloin he ovat tiiviissä ympäristössä ja tartuntoja on hyvin helposti saatavilla. Keväämmällä, kun ilma lämpenee ja ihmiset liikkuvat enemmän ulkona, tartuntoja ei ole niin helposti saatavilla, hän sanoo.

Norovirus kestää käsidesin

Al-Hellon mukaan moni uskoo virheellisesti, että käsidesin runsas käyttö pelastaisi norovirukselta. Hän korostaa, että paras tapa suojautua taudilta on pestä kädet kunnolla saippualla ja vedellä, ja riittävän pitkään.

– Käsidesi voi olla lisänä sen jälkeen, kun on ensin pessyt kädet saippualla vähintään 40 sekunnin ajan. Käsidesi ei toimi niin sanottuihin vaipattomiin viruksiin, kuten noro- ja enterovirus.

Noroviruksen reitti suuhun on käsien kautta, ulosteilla saastuneen ruoan kautta, tai ulosteella saastuneen veden kautta, selvittää Al-Hello. Jos huolehditaan, että näissä ei ole norovirusta, niin silloin tartuntoja ei tapahdu.

– Eli tehostettu käsien pesu vessakäynnin jälkeen, ennen ruoan laittoa, ennen syömistä, ja miksi ei syömisen jälkeenkin.

Norovirus voi jäädä esimerkiksi kodinpintoihin kuukaudeksi, jos paikkoja ei pestä klooripitoisella puhdistusaineella.

– Oven kahvat, hanat, vessanpöntöt on pestävä huolellisesti puhdistusaineella, koska vain puhdistus estää viruksen tarttumisen.

Rokotetta kehitetään Tampereella, mutta edistysaskeleet vähäisiä

Norovirusinfektioon ei ole olemassa mitään lääkettä ja yleensä sairaus menee ohi kotona potiessa. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa on kehitetty norovirukseen rokotetta 2010-luvun alusta lähtien.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan, professori Timo Vesikarin mukaan rokotteelle on olemassa hyvä pohja, mutta kliinisiin tutkimuksiin asti ei ole vielä päästy.

Haastetta aiheuttaa myös se, että rokotteen kehittämisessä ei ole pystytty käyttämään elävää virusta vaan rokotetyö perustuu noroviruksen kaltaisiin viruspartikkeleihin, joita tuotetaan esimerkiksi hyönteis- tai kasvisolussa.

Vesikari uskoo, että kliinisiä tutkimuksiin voitaisiin päästä vuonna 2020, jos kaikki menee "putkeen". Ongelmana on ollut rahoituksen saaminen.

– Vastoinkäymisiä on ollut. Meidän ajatuksena on yhdistää noro- ja rotavirusrokote. Kyseiset virukset ovat pikkulasten kaksi yleisintä ripulia aiheuttavaa virusta. Aikuisille ja vanhuksille norovirusrokote olisi tärkeä, koska etenkin vanhukset voivat kuolla saatuaan noroviruksen, sanoo Vesikari.

Rotavirusrokote otettiin käyttöön vuonna 2009.

Vesikarin mukaan esimerkiksi japanilaisen lääkeyhtiö Takedan tekemässä tutkimuksessa on lupaavia tuloksia norovirusrokotteesta, joka on edennyt kliinisiin tutkimuksiin asti. Kokeisiin osallistuneet vapaaehtoiset rokotettiin ensin ja sen jälkeen heille syötettiin norovirusta. Suoja syntyi, mutta vain vaikeimmille tautimuodoille.

– Noroviruksia on niin montaa tyyppiä, että sellaista rokotetta, joka suojaisi niiltä kaikilta, on mahdoton tehdä, sanoo Vesikari.

Voit keskustella aiheesta jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 26.2. kello 22.00.

Koska ollaan Tampereella, keskustelu lipsuu nopeasti jääkiekkoon.

Kuvattavaksi asettautuva Antto Hautamäki tunnustautuu Tappara-faniksi. Konflikti onkin valmis, sillä Hautamäestä valokuvaa nappaava Jani Aarnio kannattaa Ilvestä.

Alkaa asianmukainen piruilu.

– Jaa et sää sitte tiiä jääkiekosta yhtään mitään, Aarnio vinoilee.

– Tiedänpä, Hautamäki kivahtaa.

Pian hymyilyttää. Kuvaaja heittikin vitsiä.

– Taidatkin olla Ilveksen kannattajia, Hautamäki sanoo.

Tämän kaltaisiin tilanteisiin asperger-henkilöt usein törmäävät. Muiden tunnetiloja on vaikea lukea ja sanomiset otetaan kirjaimellisesti. Silloin piilomerkityksiä vilisevät keskustelut tuottavat luonnollisesti hankaluuksia.

Nykyisin Hautamäki kestää hyvin "saunottamista" kuten kuvaajan vitsailua ja toimittajan kysymyksiin vastailua. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Lapsena puhe ei luistanut ollenkaan.

– Pikkupoikana osasin kaikki vokaalit, mutta vain yhden konsonantin.

Hautamäellä todettiin lapsena kielellinen kehityshäiriö eli dysfasia. Aspergerin oireyhtymä diagnosoitiin myöhemmin.

"Siinä oli omat ongelmakohtansa kun piti totuttautua – miten sitä sanotaan – tavalliseen yhteiskuntaan". Antto Hautamäki

Ongelmiensa vuoksi Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa eli Tampereen Liisanpuiston koulussa.

Se oli siunaus, Hautamäki toteaa nyt aikamiehenä.

– Ala-asteella ei olisi ollut minulla mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulun täysryhmässä. Siitä ei olisi tullut yhtään mitään, se on fakta.

Ala-asteen jälkeen Hautamäen elämä mullistui. Liisanpuiston erityiskoulun kymmenen oppilaan pienryhmä vaihtui Sampolan yläasteen suureen luokkaan.

– Sanotaan, että siinä oli omat ongelmakohtansa kun piti totuttautua – miten sitä sanotaan – tavalliseen yhteiskuntaan.

Nykyisin valtaosa erityistä tukea saavista opiskelee osa-aikaisesti tai kokonaan yleisopetusluokassa. Monet opettajat kritisoivat muutosta, mistä Yle kertoi viime viikolla. Tässä jutussa entinen erityisoppilas kertoo oman mielipiteensä.

Hyppy syvään päähän – erityislapsi siirretään normaalikouluun

Hyppy "tavisten" joukkoon oli raju, sillä Hautamäelle ei oltu opetettu suuren koulun ja luokkahuoneen pelisääntöjä. Sosiaaliset tilanteet tuottivat ongelmia ja Hautamäkeä kiusattiin koulussa.

– Piti opetella talon tavoille, Hautamäki kuvailee.

Erityisoppilas pitäisikin totuttaa yleisopetusluokkaan pienin askelin, Hautamäki sanoo.

– Kyllä minussakin taisi jotain vikaa olla. Mutta olisi ollut hyvä jos saada joku alkubriiffaus siitä, miten toimitaan tällaisessa ympäristössä, miten toimitaan ryhmässä. Jos olisi ollut vaikka tutustumiskäyntejä ennen kuin heitetään syvään päähän.

Erityisoppilaiden tulee saada opetukseensa erityistä tukea, opiskeli hän erityisoppilaille tarkoitetussa koulussa tai ei. Hautamäelläkin oli yläasteella muun muassa puhevian vuoksi suuri tuen tarve.

Kotona vanhemmat tukivat lastaan opiskelussa. Sen sijaan koulussa tukea sai nihkeästi, Hautamäki muistelee. Ero Sampolan yläasteen ja Liisanpuiston erityiskoulun välillä oli suuri.

– Erityistukea ei juuri ollut. Äidinkielen opettaja taisi vähän tukea antaa, Hautamäki muistelee yläasteaikojaan.

Elettiin 90-luvun alkua. Sekin saattoi vaikuttaa tuen määrään, Hautamäki arvelee.

– Se oli sitä lama-aikaa. Muistan, että meillä jätettiin tunteja pitämättä säästösyistä. Mutta en seurannut politiikkaa, eikä minulla ole tarkkoja muistikuvia.

Hautamäen aloittaessa yläastettaan alkoi yleistyä puhe inkluusiosta eli kaikkien oikeudesta saada opetusta yleiskouluissa.

Inkluusion tavoitteena on välttää erityisoppilaiden leimaamista ja taata kaikille tasa-arvoinen opetus. Hautamäki suhtautuu ajattelutapaan kriittisesti.

– Tuo on ylivarovaisuutta, jota en suosittele asenteeksi. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat olevan lapselle parasta, että saa olla tavisten kanssa samassa ryhmässä. Mutta huonosti toteutettuna inkluusiosta voi tulla vain harmia.

Huonosti toteutettuna inkluusion seuraus ei ole tasa-arvo vaan "näennäistasa-arvo", Hautamäki sanoo. Sillä Hautamäki tarkoittaa ihmisten kohtelua samalta viivalta niin, että vahvuudet ja tuen tarpeet jätetään huomioimatta.

– Jos joku ei voi tehdä asiaa X, niin sitten kukaan ei voi tehdä sitä. Maailma ei toimi sillä tavalla. Jokaista tulisi kohdella yksilönä, sillä lailla tasa-arvo toteutuu paremmin.

Hautamäki vertaa asiaa suunnistuksen iltarasteihin, joilla hän käy nykyään säännöllisesti.

– Siellä on erimittaisia lenkkejä, joista voi valita kuntonsa mukaan. Leimaantuuko ne automaattisesti, jotka tekee kevyemmän lenkin?

Lue myös:

Erityisluokkien vähentäminen toi kouluihin kaaoksen: Lapselle se voi olla heitteillejättö ja opettajalle hyppy syvään päähän

Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt"

Ihminen hyppäsi Savisillalta Kalajokeen Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla tiistai-iltana.

Hyppääjä selvisi kuitenkin ilman suurempia vammoja. Joessa oli jääkansi, eikä henkilö vajonnut veteen.

Pelastuslaitos hälytettiin paikalle puoli seitsemältä illalla, mutta ensimmäisenä paikalle ehti poliisi, joka auttoi ihmisen pois joen jäältä.

Ensihoitajat tarkistivat hyppääjän kunnon.

Henna-Mari Luolamo piti vauvaansa sylissä vain siksi, että niin kuuluu tehdä – Uusi tutkimus: hormonihoito auttaa osaa masentuneista äideistä

Henna-Mari Luolamo, 38, ei muista esikoisensa Eliaksen ristiäisistä juuri mitään. Oma lapsi ei tuntunut miltään. Ahdistus puristi rintaa eikä uni tullut silloinkaan, kun muut lupasivat huolehtia vauvasta. Kaikki oli toisin kuin hän oli etukäteen suunnitellut.

Sote-valiokunta taas koolla – hallitukselta odotetaan vastinetta valinnanvapauteen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa tänään keskiviikkona sote-käsittelyä. Valiokunnan kokous alkaa kello 8.15. Keskiviikkona valiokunta odottaa hallituksen vastinetta sote-uudistuksen kokonaisuuden vaikeimmasta osasta eli valinnanvapaudesta ja tiettävästi myös tuottajalaista. Sote-rutistus on huipentumassa viime hetkillä; tästä pääset kartalle siitä, mistä tässä kaikessa oikein on kyse.

Sote-asioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan valiokunta saa keskiviikkona eteensä ratkaisuehdotukset liittyen muun muassa valinnanvapauteen. Hän uskoo vielä, että sotelait saataisiin valmiiksi tällä vaalikaudella.

Hanoissa, Vietnamissa alkaa huippukokous – Yle seuraa paikan päällä

Vietnam polkaisi Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean johtajien tapaamisen pystyyn alle kahdessa viikossa. Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo Hanoista, miten paikalliset toivovat tapaamisen kohentavan maan mainetta.

Mitä Trumpin ja Kimin kokouksesta kannattaa seurata?

Mutta mitä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kokoukselta odotetaan ja mitä asioita kannattaa seurata, siitä antavat arvionsa tutkijat Mika Aaltola ja Elina Sinkkonen.

Istuva presidentti voitti Nigerian vaalit – Länsi-Afrikan jätti opettelee demokratiaa ja pieni Senegal näyttää mallia

Kahdessa Länsi-Afrikan demokratiassa, Nigeriassa ja Senegalissa, äänestettiin viime viikonloppuna presidentinvaaleissa. Vaalituloksilla on merkittävä vaikutus koko läntisen Afrikan kehitykseen.Väestömäärältään lähes 200-miljoonaisen Nigerian äänestäjät tekivät valinnan käytännössä kahden pääehdokkaan, liikemies Atiku Abubakarin ja istuvan presidentin Muhammadu Buharin välillä. Vaalit voitti Buhari, joka sai alustavien vaalitulosten mukaan 56 prosenttia äänistä.

Etelässä melko aurinkoista ja muutenkin lauhaa

Föhntuulen myötä sää selkenee maan etelä- ja keskiosassa ja ilma on lauhaa.

Lapin säähän vaikuttaa säärintama ja etenkin Pohjois-Lapissa sataa lunta. Lämpötila on päivällä +2...+7 ja Lapissa -3...+3 astetta. Ylen meteorologi Anssi Vähämäen mukaan lännenpuoleinen tuuli on kohtalaista tai navakkaa.

Yhdysvaltojen sosiaali- ja terveysministeriö on saanut tuhansia ilmoituksia maahan ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä. Liittovaltion tiedot julkistettiin tiistaina. Asiasta kertoo muun muassa CNN.

Floridan demokraattiedustaja Ted Deutchin julkituomien asiakirjojen mukaan ministeriö sai vuosina 2014-2018 yli 4 500 valitusta alaikäisiin kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä maahantulijoiden kiinniottokeskuksissa.

Lisäksi oikeusministeriö on saanut samana aikana noin 1 300 vastaavaa valitusta.

Deutch toi dokumentit julki edustajainhuoneen kuulemisessa, jossa käsiteltiin Trumpin nollatoleranssipolitiikkaa. Politiikan seurauksena tuhansia lapsia erotettiin vanhemmistaan Yhdysvaltojen etelärajalla.

Esimerkiksi kesän aikana yli 2 700 lasta erotettiin vanhemmistaan rajalla ja sijoitettiin keskuksiin.

Osa tuhansista lapsista ylittää myös rajan yksin, jolloin he myös joutuvat odottamaan keskuksissa. Keskukset ovat yksityisiä yrityksiä, joilla on sopimus Yhdysvaltain hallinnon kanssa.

Odotusajat ovat koko ajan pidentyneet. Kolme kuukautta Trumpin presidenttikauden alun jälkeen noin 2 500 lasta ja nuorta oli sijoitettuina keskuksiin, kun helmikuun ensimmäisellä viikolla tänä vuonna heitä oli jo yli 11 000.

Lue myös:

Washington Post: USA keskeyttää syytteiden noston lasten kanssa rajan ylittäviä siirtolaisia vastaan

Tuomari: USA:n hallinnon etsittävä käsiinsä lapsistaan erotetut siirtolaisvanhemmat – jo neljä viidestä ehditty karkottaa maasta

Siirtolaisperheiden yhdistäminen USA:ssa sujunut hitaasti – alle 5-vuotiaiden lasten tilanne huolettaa eniten

Perheiden hajottaminen rajalla loppuu, mutta Yhdysvaltain siirtolaispolitiikassa riittää ratkaisemattomia kysymyksiä

Itkevä lapsi tienposkessa, kanaverkkoa ja telttaleiri – kuvat vanhemmistaan erotetuista lapsista näyttävät kylmän todellisuuden Yhdysvaltojen rajalla

Viime kesäkuun Singaporen huippukokouksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui lämpimästi Pohjois-Korean diktaattorista Kim Jong-unista. "Rakastuimme" ja "hän kirjoitti minulle ihastuttavia kirjeitä", Trump totesi tavattuaan Kimin.

Trump antoi heti kokouksen päätyttyä myös ylistäviä lausuntoja siitä, että hänen ansiostaan Pohjois-Korea olisi todella luopumassa ydinaseistaan.

Käytäntö kesäkuun jälkeen on osoittanut toista. Kimin hallinnon ydinasearsenaalin alasajo ei ole alkanut.

Nyt Trump ja Kim tapaavat Vietnamissa, Hanoissa. Singaporen perusteella maailma tietää, mitä voi odottaa ja mitä kannattaa pelätä. Toisaalta toiveet ovat perin matalalla.

Mutta mitä huippukokouksessa todella voi tapahtua? Ylen haastattelemat asiantuntijat kehottavat kiinnittämään huomiota näihin neljään asiaan.

1. Kahdenkeskisyys on yhä mörkö

Ennen Singaporen kokousta maailma pelkäsi sitä, että arvaamattomat valtiojohtajat tapaavat kahden kesken. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, miten kahdenkeskisyys on monissa arvioissa nähty.

– On ajateltu, että se on vahingollista, koska Trump tapaamisella palkitsee Kimin siitä, että Pohjois-Korea on hankkinut ydinaseen, Aaltola sanoo.

Kahdenkeskisyyden pelkoa lisäsi Singaporen kohdalla se, että Trump sivuutti diplomatian perinteet ja istui neuvottelupöytään hyvin lyhyen valmistelun jälkeen.

Erityisen suurella varauksella Trumpin sooloiluun suhtautuivat Yhdysvaltain liittolaiset.

Singaporen lopputulos oli vallankin Etelä-Korealle suuri pettymys, sillä Trump lupasi lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Etelä-Korea kauhistui, sillä tässä eleellä Trump tuli merkittävästi Pohjois-Koreaa vastaan, eikä saanut vastineeksi mitään.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen muistuttaa, että Etelä-Korea on sopinut Yhdysvaltain kanssa amerikkalaisjoukkojen uudesta kustannusten jaosta. Etelä-Korea maksaa vastaisuudessa enemmän Yhdysvaltain tarjoamasta turvallisuudesta.

– Etelä-Korea todella odottaa, ettei tapaamisessa tule ilmi mitään yllättävää sen turvallisuuden suhteen, Sinkkonen sanoo.

Vaikka Hanoin tapaamista on pohjustettu niin Washingtonissa kuin Pjongjangissakin uutterammin kuin Singaporen tapaamista, arvaamattomuus on edelleen avainsana.

2. Trumpin sisäpoliittiset paineet

Koska Trumpin omissa puheissa Singaporen kokous oli menestys, on odotettavissa, että sama ajatus ohjaa häntä myös Hanoin suhteen.

Sisäpoliittisesti ahtaalla oleva Trump saattaa tahtoa edes jotain tulosta aloittamassaan prosessissa Pohjois-Korean kanssa. Ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Trump tahtoo korostaa mainettaan diilin tekijänä.

– Alkuperäinen tavoite oli ydinaseriisunta. Siinä ei ole edistytty, siksi rimaa on nyt laskettu, Aaltola sanoo.

Aaltola arvioi, että Trumpin tavoite on pitää yllä myönteistä puhetta ja ilmapiiriä. Nyt riittää voitoksi se, etteivät suhteet heikkene.

Hassu sivujuonne Trumpin haikailemasta positiivisesta pöhinästä on hänen haaveensa Nobelin rauhanpalkinnosta. Japanin kautta julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan Trump olisi pannut Japanin pääministeri Shinzo Aben esittämään hänelle rauhan-Nobelia.

3. Kiina on vahva taustavaikuttaja

Ennen Hanoin kokousta Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on vieraillut useaan otteeseen tukijansa Kiinan pakeilla. Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen arvelee, että Kiina on lyönyt tapaamisissa lukkoon reunaehdot.

Mitä Kiina ja Pohjois-Korea ovat tarkkaan ottaen sopineet, sitä ei kukaan osaa tarkkaan arvioida. Sinkkosen mukaan Kiinan Pohjois-Korean politiikka on kaksijakoinen. Kiina pyrkii kohti vakaata alueellista turvallisuutta ja ydinaseetonta Korean niemimaata.

– Jos nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, alueellinen turvallisuus voittaa.

Kiinan ja Pohjois-Korean suhteet ovat taas lämmenneet. Öljy ja ruoka virtaavat taas Kiinasta naapuriin. Niiden hinta pysyy Pohjois-Korean eliitille hyvänä, joten Kim Jong-unin asema säilyy vahvana.

Oma lukunsa on, että Kiinalla ja Yhdysvalloilla on meneillään vilkkaat viikot kauppasuhteissaan.

– Pohjois-Korean takia ei varmaankaan haluta suututtaa toisiaan, uskoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

4. Asiakirja Korean sodan lopettamisesta

Yhdysvallat on vaatinut täydellistä, todennettavaa ja peruuttamatonta ydinaseriisuntaa. Siihen on vielä matkaa. Siksi olisi varsinainen ihme, jos ydinaseriisunta lähtisi oikeasti Hanoissa liikkeelle, ja Yhdysvallat vastaavasti alkaisi purkaa Pohjois-Korean vastaisia pakotteitaan.

Etukäteispohdinnoissa on arvioitu, että Hanoin kokouksen anniksi tulee jonkinlainen julistus vuosien 1950-53 välillä käydyn Korean sodan päättymisestä.

Julistuksen idea olisi nimenomaan luottamuksen lisääminen Korean niemimaalla. Näin saataisiin aikaiseksi ainakin hyväntuulista puhetta.

Sodan päättävän julistuksen ongelma on siinä, että se vaatisi useiden maiden sotilaallisen läsnäolon ajattelemista alueella uudelleen. Yhdysvaltain liittolaiset Japani ja Etelä-Korea tuntevat luonnollisesti pelkoa siitä, että Trump toimisi Hanoissa Singaporen tavoin arvaamattomasti.

Lue lisää aiheesta: "Toivottavasti jäämme historiaan paikkana, jossa saavutettiin tuloksia" – Vietnam yrittää nostaa profiiliaan poliittisena välittäjänä

Yhdysvaltain armeijan verkkosodankäyntiin erikoistunut yksikkö Cyber Command katkaisi viime vuonna kongressin välivaalien aikaan venäläisen verkkovaikuttamiseen keskittyneen Internet Research Agencyn internetyhteydet, kirjoittaa Washington Post -lehti.

Venäläisyhtiö tunnetaan laajemmin "Pietarin trollitehtaana".

Yhdysvaltain oikeusministeriö syyttää yhtiötä sekaantumisesta vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Yhdysvaltain viranomaisten mukaan yhtiö toimi Kremlin laskuun levittäessään sosiaalisessa mediassa väärää tietoa ja propagandaa.

Cyber Commandin verkko-operaation tarkoitus oli estää yhtiön yritykset sekaantua Yhdysvaltain vaaleihin viime marraskuussa, Washington Postille puhuneet viranomaislähteet kertovat.

Pietarissa päämajaansa pitävän Internet Research Agencyn verkkoja häirittiin vaalipäivänä 6. marraskuuta ja ainakin sitä seuraavana päivänä.

– He käytännössä kytkivät IRA:n verkosta, yksi lehden lähteistä sanoi.

Lehden mukaan tarkoitus oli estää "trollitehdasta" levittämästä väärää tietoa vaalitulosten kyseenalaistamiseksi.

USA:n armeijan verkkoyksikkö näytti voimaansa

Operaatio on lehden mukaan voimannäyttö Cyber Commandilta. Presidentti Donald Trump ja kongressi antoivat sille uusia toimintavaltuuksia viime vuonna.

Operaatio oli osa ensimmäistä Venäjää vastaan suunnattua hyökkäyksellistä kyberkampanjaa, jonka tarkoitus oli estää Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain vaaleihin.

Aiemmin The New York Times -lehti kertoi, että Venäjän sotilastiedustelulle työskenteleville verkkotrolleille ja hakkereille oli lähetetty Yhdysvaltain välivaalien lähestyessä suoria viestejä verkossa.

Viesteissä näille kerrottiin, että heidän oikeat nimensä ja nettitunnuksensa ovat tiedossa ja että heidän ei pitäisi sekaantua toisten kansakuntien asioihin.

Pentagon on pitänyt operaatiota menestyksenä, mutta Washington Postin haastattelemat asiantuntijat olivat erimielisiä siitä, kuinka tehokas keino Internet Research Agencyn verkkoyhteyksien hetkellinen tukkiminen on.

Verkkovaikuttamisen tavat kehittyvät koko ajan.

– Sellainen operaatio olisi pikemminkin ärsyttävä neulanpisto kuin tehokas pelote pitkällä aikavälillä, strategian tutkimuksen professori Thomas Rid Johns Hopkinsin yliopistosta arvioi lehdelle.

Internet Research Agencyn taustalla uskotaan olevan "Putinin kokiksi" kutsuttu liikemies Jevgeni Prigožin. Prigožin itse kiistää kytkeytyvänsä mitenkään yhtiöön.

Prigožinille annettu kutsumanimi tulee siitä, että yksi hänen yhtiöistään vastaa Kremlin ruokapalveluista. Liikemies on myös kytketty salaperäiseen palkkasotilasyhtiöön, TšVK Wagneriin. Tämänkin yhteyden hän on kiistänyt.

Aihepiiristä aiemmin:

Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri 18.2.2015

Ulkolinja: Venäjän trollitehtaassa – toimittajat valeuutisten jäljillä 3.11.2018

Aiheesta muualla:

The Washington Post: U.S. Cyber Command operation disrupted Internet access of Russian troll factory on day of 2018 midterms 26.2.2019

The New York Times: U.S. Begins First Cyberoperation Against Russia Aimed at Protecting Elections 23.10.2018

Nuori lääkäri Minna Joki-Erkkilä oli valmistunut hoitamaan työssään sairauksia ja häiriöitä, mutta vastaanotolle alkoi tulla myös kaltoinkohtelun uhreja. Aikuisten aiheuttaman väkivallan, seksuaalirikosten ja jopa raiskausten jäljet näkyivät lasten ja nuorten gynekologille karusti.

Joki-Erkkilä ahdistui ja päätti ryhtyä tekemään ongelmalle jotakin. Hän keskittyi työssään lapsiin kohdistuviin rikosepäilyihin 2010-luvun alussa.

– Halusin puolustaa näitä kaikkein heikompiosaisia lapsia ja nuoria. Että edistyttäisiin koko maassa siinä, miten väkivaltaa kohdanneita lapsia tutkitaan ja epäilyksiä selvitetään. Monta vuotta työ tuntui vastavirtaan kulkemiselta, sanoo tamperelainen Minna Joki-Erkkilä.

Hän sai hiljattain Suomen lastenlääkäryhdistyksen tunnustuksen aktiivisesta ja ansiokkaasta työstä kaikkein pienimpien ja heikoimpien hyväksi.

"Osa tapauksista menee ihon alle"

Minna Joki-Erkkilä arvioi, että seksuaalisen hyväksikäytön uhreista noin 80 prosenttia on tyttöjä. Muun lapsiin kohdistuneen väkivallan uhreissa poikia ja tyttöjä on tasapuolisesti, poikia ehkä hiukan enemmän.

– Epäilty voi olla kuka vaan, useimmiten kuitenkin on joku, jonka uhriksi joutunut lapsi tuntee. Ihan pienimpien pahoinpitelyepäilyssä epäiltynä on useimmiten jompikumpi vanhemmista.

Mies huomaa heti kun menen kotiin, että nyt on ollut tosi rankkaa töissä. Minna Joki-Erkkilä

Minna Joki-Erkkilä on Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten oikeuspsykiatrian työryhmän esimies. Ryhmälle väkivaltaepäilyjen tutkiminen on työtä, ja hyvin tehty työ varmistaa kaikkien osapuolten oikeusturvan.

– Teen työtä tietäen, että lapsi on tässä saattanut joutua väkivallan uhriksi. Hän on joutunut kokemaan paljon pahaa.

Joki-Erkkilä tietää, että hän pystyy auttamaan lasta parhaiten, kun hän tekee työnsä ammattimaisesti.

– Silti osa tapauksista menee niin ihon alle. Mieskin huomaa heti kun menen kotiin, että nyt on ollut töissä tosi rankkaa.

Parinkymmenen työvuoden aikana Minna Joki-Erkkilän tutkittavaksi tulleista väkivallan uhreista nuorin on ollut kolmen kuukauden ikäinen vauva.

"Lapsi on aina pomo"

Kun väkivallan kohteena on lapsi, tilanne on kaikille vaikea, ja tutkimukset etenevät sen mukaan.

– Aloitan tapaamisen yleensä sanomalla: "Hei, mun nimi on Minna ja olen tänään sun lääkärisi". Ja kysyn lapselta, haluaisiko hän tulla ensin itse vai haluaisiko hän, että äiti tulee ensin haastateltavaksi tutkimushuoneeseen.

Aikuisen vuorolla lasta ei jätetä yksin, vaan leikkikaverina tai seuranpitäjänä aulassa on esimerkiksi hoitaja tai saattaja. Minna Joki-Erkkilä sanoo, että ylipäänsä mitään ei tehdä lapselle väkisin.

– Lapsi on ehdottomasti tilanteen pomo. Hän saa käyttää sen ajan, mikä häneltä menee sopeutua tutkimukseen. Suurin osa lapsista lähtee tästä huoneesta lopulta ulos ihan iloisena.

Lääkäri tekee somaattiset eli kehon tutkimukset, ja Minna Joki-Erkkilä on ottanut siihen käyttöön myös poliisitutkinnasta tutun sinivalon. Sen avulla ihovammoja kuten mustelmia ja vanhojakin arpia pystyy näkemään entistä tarkemmin.

Tutkinnan aikana tehdään myös oikeuspsykologisia haastatteluja. Työryhmä pitää yhteyttä sekä sosiaalityöntekijöhin että poliisiin, ja tarvittaessa lääkäri menee oikeuden istuntoon kuultavaksi todistajana tai asiantuntijana.

Joskus epäily väkivallasta osoittautuu turhaksi, joskus taas tutkimuksella ei saada tapaukseen lisää näyttöä. Joskus lääkäri huomaa, että vammojen syy onkin tapaturma tai jokin sairaus.

Joki-Erkkilä hälytetään töihin toisinaan myös virka-ajan jälkeen. Useimmiten työ on lähitienoilla, mutta silloin tällöin häntä tarvitaan muuallakin Suomessa.

Kokeneen lääkärin ja tutkijan asiantuntemusta käyttävät myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Enemmän tukea uhreille ja perheille

Viime aikoina Oulussa on paljastunut useita alaikäisten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Tapaukset ovat olleet isosti esillä mediassa, ja päättäjät ovat havahtuneet.

– Tämä on meidän työn arkea. Joskus jossain päin Suomea paljastuu suurempi tapausvyyhti. Sitten katsotaan esitutkinnassa selvinneitä asioita, ja yleensä myös media on kiinnostunut niistä, Minna Joki-Erkkilä sanoo ottamatta kantaa erityisesti Oulun tapahtumiin.

Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kannattelu rikosprosessien aikana jää nyt ihan liian vähälle. Minna Joki-Erkkilä

Minna Joki-Erkkilä toivoo, että julkisuudesta ja kuohunnasta seuraa myös jotain hyvää.

– Se toivottavasti vie asioita eteenpäin. Esimerkiksi lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kannattelu rikosprosessien aikana jää nyt ihan liian vähälle. Pienten lasten osalta pitäisi kannatella vanhempia, jotta perheen arki säilyisi niin normaalina kuin voi. Se olisi lapselle parasta.

Lääkäri toivoo, että jokainen uhriksi joutunut saisi terveystarkastuksen, sillä nyt sitä ei aina tehdä. Joki-Erkkilän mukaan kaikilta pitäisi katsoa paitsi mahdolliset vammat myös sukupuolitaudit ja psyykkinen terveys. Uhriksi joutuneen uusi uhriutuminen pitäisi saada estettyä.

Toivelistalla on myös koulutusta. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien pitää osata ja uskaltaa tehdä lastensuojeluilmoitus sekä ilmoittaa poliisille, jos epäilee kaltoinkohtelua.

Joissakin ammateissa ilmoittaminen on suorastaan virkavelvollisuus. Minna Joki-Erkkilä muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus sen tekemiseen.

Vaalit ovat tulossa. Äänestäjälle on tarjolla nuoria naisia ja vanhoja äijiä, maakunnan väkeä ja kaupunkilaisia. On niitä, joiden mielestä kyseessä ovat ilmastovaalit ja toisia joiden mielestä kyseessä ovat maahanmuuttovaalit. Lähes kaikkien mielestä edessä on “arvovalintoja”.

Paitsi että anteeksi. Kyse on vaaleista, joissa valitaan eduskunnan kokoonpano. Ja eduskunnan tehtävät ovat konkreettisia. Ne ovat myös sellaisia, että on aivan sama, hoitaako ne mies vai nainen, nuori vai vanha, maalainen vai kaupunkilainen.

En halua tietää, mitä mieltä he ovat “fillarikommunisteista”, “cityvihreistä”, “rasisteista” tai muista ryhmistä, joihin kukaan ei itse tunnusta kuuluvansa.

Politiikassa on oikeastaan vain kolme kysymystä. Ensimmäinen on raha: se mistä valtio saa rahaa, ja miten raha jaetaan. Toinen on laki, siis se, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Ja kolmas on valta, se kuka minkäkin asian päättää.

Haluaisin tietää, mitä poliitikot sanovat näistä kolmesta. Sen sijaan en halua tietää, ovatko he jakkujen vai villapaitojen käyttäjiä, “pehmeitä” vai “jämäköitä”. En halua tietää, mitä mieltä he ovat “fillarikommunisteista”, “cityvihreistä”, “rasisteista” tai muista ryhmistä, joihin kukaan ei itse tunnusta kuuluvansa. Varsinkaan en halua kuulla, kuka heistä on “arjen asiantuntija”, “sydämeltään suomalainen” tai “arvoiltaan punainen”.

Mielikuvilla kun ei ole mitään merkitystä harjoitetun politiikan kannalta.

Usein kuulee huudon: politiikka takaisin politiikkaan. Mutta mitä oikeastaan tarkoittaisi, että ihmiset äänestäisivät harjoitetusta politiikasta? Että äänestettäisiin poliittisista kysymyksistä ilman, että puututtaisiin siihen, kuka on kuvitteellinen vastustaja, tai ilman pyrkimystä olla miellyttävä äänestäjien silmissä.

Yksikään toimittaja ei silloin esittäisi kysymystä, miten Sanna Marin pärjää Antti Rinteen saappaissa, tai miten Touko Aallon persoona vaikuttaa vihreitä koskeviin mielikuviin. Mielikuvilla kun ei ole mitään merkitystä harjoitetun politiikan kannalta.

Jotta ehdokkaisiin liittyvistä mielikuvista päästäisiin eroon, voisi olisi hyvä, että emme tietäisi heidän ikäänsä, sukupuolesta tai ulkonäöstä puhumattakaan. Oikeastaan meidän ei tarvitsisi tietää myöskään heidän nimiään.

Li Andersson, Elina Lepomäki ja Laura Huhtasaari ovat kaikki nuoria naisia, ja eri mieltä aivan kaikesta. Se jo yksinään osoittaa, mitä merkitystä iällä ja sukupuolella on päätöksentekoprosessille. Ei yhtään mitään. Miksi siis tiedämme näiden henkilöiden nimet kun meidän tulisi tietää heidän ajamansa asiat?

En halua enää tietää, miltä poliitikot näyttävät, tai miten he nokittelevat vastustajiaan väittelyssä.

Politiikka palaa politiikkaan silloin kun jokainen puolue on julkaissut vaaliohjelman, jossa kerrotaan mihin pannaan rahaa ja miten paljon, mistä rahat otetaan ja mitkä lait säädetään tai muutetaan.

Jokainen puolue laatikoon ohjelman, jossa sanotaan, mikä on tärkein tavoite, mikä toiseksi tärkein ja niin edelleen. Tavoitteeksi ei kelpaa “koko Suomen pitäminen asuttuna” tai se, että “pidetään kaikista huolta”. Tavoite voi olla vain konkreettinen laki, joka muutetaan tai laaditaan, tai rahan siirtäminen uuteen kohteeseen. Samalla tulee toki ilmoittaa, mikä vanha asia jätetään rahoittamatta tai mistä uutta rahaa valtion kassaan virtaa.

Laatikaa ehdokkaat budjetti, ilman sitä ei voi osallistua vaaleihin, jos on rehellinen poliitikko. Voitte vielä täydentää vaalivalmistelunne ilmoittamalla haluamanne hallituspohjan.

Nämä tavoiteohjelmat ja budjetit sitten kiinnitetään äänestyspaikan seinään nastoilla kiinni, harmaalle paperiarkille tulostettuna, ilman vastustajien tai “arvojen” esittelyä. Ja ai niin, unohdin, puolueilla ei saa olla nimiä tai tunnuksia. Ohjelmat esittää puolue numero yksi, puolue numero kaksi ja niin edelleen.

Tämä riittää. Kun saan nähdä poliitikkojen ohjelman, osaan tehdä äänestyspäätöksen. En halua enää tietää, miltä poliitikot näyttävät, tai miten he nokittelevat vastustajiaan väittelyssä.

Politiikka palaa politiikkaan ja vaaleista katoaa viihteen hurmos. Politiikka on jälleen kovaa työtä näkymättömissä, mitä sen on aina väitettykin olevan.

Politiikan palatessa politiikkaan luonnollinen seuraus on äänestysprosentin romahdusmainen putoaminen. Se on hyvä asia, sillä suurin osa äänestäjistä ei äänestä harjoitetusta politiikasta, vaan aivan muista asioista.

Janne Saarikivi

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

Aiheesta voi keskustella klo 16.00 asti.

– Sen näkee jo nyt mopoilijoiden ja mopoautojen kuljettajien käyttäytymisestä liikenteessä. Heiltä puuttuu tietty liikenteessä vaadittava kypsyys. 18-vuotiaat ovat jo nyt yliedustettuina kaikissa kolaritilastoissa. Epäilen, että ikäraja tippuu vielä alemmas.

Näin toteaa liikennevalvontaan erikoistunut Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Ilkka Kantola, jolle tulee tänä keväänä täyteen 40 vuotta poliisina.

Vuosikymmenten kokemuksella Kantola sanoo, ettei ketään pitäisi päästää kevytauton rattiin ilman pakollisia ajotunteja. Kypsymättömyys näkyy Kantolan mukaan esimerkiksi silloin, kun ajetaan mopoilla porukalla jonossa.

– Jos toisella kulkee pari kilometriä kovempaa, tehdään ihan järjettömiä ohituksia ja ajetaan rinnakkain, vaikka joku tulisi vastaan. Lisäksi saatetaan ajaa ihan väärissä paikoissa kuten puistoissa ja kevyenliikenteenväylillä. Kun poliisi yrittää ottaa kiinni, ajetaan ihmisten pihojen läpi pakoon ja otetaan aikamoisia riskejä.

Liikenneopettajatkin huolissaan

Yle kertoi viikonloppuna asiantuntijoiden huolista kevytautoihin liittyen. Ongelmana nähtiin se, että 15-vuotias pääsee auton rattiin pelkästään suorittamalla mopoautokorttiin vaadittavan tutkinnon. Käytännössä kuljettajaopetusta on neljä teoriatuntia, ja tutkintovaatimuksena on hyväksytyt suoritukset teoria- ja ajokokeesta. Pakollisia ajotunteja ei ole lainkaan.

Esimerkiksi liikenneopettaja Niina Ukkonen sanoi Ylelle, että 15-vuotias saa kuvaannollisesti ladatun aseen käteensä ilman kokemusta ja pakollista ajo-opetusta.

Niin sanotut kevytautot pääsevät Suomen maanteille marraskuussa. Kyse on tavallisen henkilöauton näköisestä ajoneuvosta, jonka suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa ja maksimipaino 1 500 kiloa.

Reputtajien määrä kasvoi tuntien karsimisen jälkeen

Viime vuonna voimaan tullut ajokorttiuudistus vähensi pakollisia ajotunteja henkilöautokortin osalta. Tämä on näkynyt myös ajo- ja teoriakokeissa reputtaneiden ajokokelaiden määrissä.

Komisario Ilkka Kantolan mielestä mopo- tai kevytauton kuljettajalta pitäisi vaatia jopa enemmän ajotunteja kuin 18-vuotiaalta henkilöauton kuljettajalta. Kantola on tarkkaillut nuorten kuljettajien liikennekäyttäytymistä myös osa-aikaisen liikenneopettajan roolissa 80- ja 90-luvuilla.

– Asenne oli jo silloin vähän sellainen, että "puhu vain, kyllä me osaamme nämä asiat". Joka sukupolven kanssa on sama juttu eli ollaan sellaisia maailmanvalloittajia.

Turvallisempi, mutta kenen kannalta?

Kevytautoja on perusteltu muun muassa niiden turvallisuudella. Ilkka Kantola muistuttaa, että kyse on näkökulmasta.

– Ovathan ne mopoautoon verrattuna kuljettajan kannalta turvallisempia, jos joku törmää heihin tai jos auto ajautuu pöpelikköön. Mutta jos näillä kevytautoilla osutaan toiseen, niin siinä on mopoautoon verrattuna lähes seitsenkertainen osumaenergia. Kuolonuhreja tulee väistämättä, jos suojatiellä törmätään.

Komisario Kantola ennustaa myös, että kevytautojen kanssa tulee käymään kuten mopojenkin kohdalla eli niitä tullaan virittämään suurempien nopeuksien saavuttamiseksi.

Kantola kertoo, että ruotsalaisilta kollegoilta tulleiden viestien mukaan sikäläisistä nuorten suosimista A-traktoreista valtaosasta olisi nopeusrajoittimet poistettu. Vilunkia esiintyy myös raskaassa liikenteessä.

– Aikanaan kehuttiin, miten digitaalisia ajopiirtureita ei pysty huijaamaan. Viime viikon raskaan liikenteen tehovalvonnassa tosin huomasi, että tästä huolimatta kaikenlaista yrittäjää riittää. Vaikea uskoa, että tämä olisi sellainen viisasten kivi, jota kukaan ei pystyisi kiertämään.

Aiheesta voi keskustella kello 22.00 asti.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hätätilajulistus on törmännyt edustajainhuoneen vastustukseen. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone tyrmäsi hätätilan äänestyksessä selvin luvuin 245-182.

Ratkaisu oli odotettu, sillä monet demokraatit pitävät hätätilan julistamista perustuslain vastaisena. Demokraatit ovat kutsuneet ratkaisua vallankaappaukseksi, koska Trump yrittää kiertää kongressin valtion rahojen käytössä. Kolmetoista republikaaniedustajaa liittyi demokraattien joukkoon vastustamaan hätätilaa.

Trump ilmoitti aiemmin tässä kuussa julistavansa hätätilan Meksikon vastaiselle rajalle voidakseen vapauttaa liittovaltion varoja rajamuurin rakentamiseen. Päätös on herättänyt voimakasta vastustusta ja johtanut myös oikeustoimiin.

Myös republikaanien hallitseman senaatin on määrä äänestää Trumpin päätöksestä. Senaatin ratkaisu voi kääntyä kumpaan suuntaan tahansa. Ainakin kaksi republikaanisenaattoria on ilmoittanut vastustavansa hätätilaa.

Trump on uhannut käyttää veto-oikeuttaan, jos myös senaatti äänestää hänen hätätilajulistustaan vastaan. Kyseessä olisi Trumpin presidenttikauden ensimmäinen veto-oikeuden käyttö. Presidentin veto kumoutuu, jos kaksi kolmasosaa kongressista vastustaa sitä.

Hätätilajulistusta testataan oikeudessa

Trump on pyrkinyt vakuuttelemaan republikaanisenaattoreita pyytämällä heitä olemaan "vahvoja ja fiksuja" ja välttämään avoimien rajojen muodostamaa "demokraattien ansaa".

Osa senaattoreista on raja-asiassa Trumpin kannalla, mutta pitää hätätilan julistusta vääränä väylänä edetä asiassa. He pelkäävät, että tulevaisuudessa demokraattipresidentit käyttävät samaa keinoa omien päämääriensä edistämiseen. Monet osavaltiot ovat jo haastaneet Trumpin hallinnon oikeuteen hätätilajulistuksen vuoksi.

Maanantaina 58 entistä kansallisen turvallisuuden virkamiestä julkaisi lausunnon, jonka mukaan hätätilalle ei ole todellista pohjaa.

Rajamuuri oli yksi Trumpin keskeisistä vaalilupauksista presidentinvaalikampanjassa, tosin tuolloin hän vannoi Meksikon pulittavan muurin kustannukset. Meksiko ei moiseen ryhtynyt, joten nyt presidentti pyrkii hakemaan rahoitusta muin keinoin.

Kongressi olisi ollut valmis antamaan rajaturvallisuuteen alle 1,4 miljardia dollaria, mikä ei ollut lähelläkään Trumpin haikailemaa summaa, yli viittä miljardia dollaria.

Trump on toistuvasti vakuuttanut muurin olevan tehokas ratkaisu, vaikka idean arvostelijat osoittelevat hänelle tilastoja, joiden mukaan esimerkiksi heroiini kulkee etelärajan kautta Yhdysvaltoihin pääosin laillisten rajanylityspaikkojen kautta.

Korjattu toiseksi viimeisen kappaleen summa viidestä miljoonasta viideksi miljardiksi dollariksi.

Pakistan sanoo tehneensä ilmaiskuja Intian hallitsemalle alueelle kiistellyllä Kashmirin alueella.

Pakistanin mukaan iskut olivat vastaus Intian eilen tiistaina tekemälle ilmaiskulle Pakistanin alueelle. Pakistanin mukaan sen koneiden tekemät hyökkäykset suunnattiin kohteisiin, joissa ei ole vaaraa, että sivulliset joutuisivat kohteiksi.

Pakistanin asevoimat sanoo myös pudottaneensa kaksi intialaista hävittäjää ja vanginneensa yhden lentäjän. Pakistanin mukaan intialaiskoneet olivat ylittäneet Kashmirissa maiden välisen hallintorajan.

Intian mukaan sen ilmavoimat olivat karkottaneet hyökkäystä tehneet kolme pakistanilaiskonetta.

Intian viranomaiset ovat myöntäneet, että yksi sen kone on pudonnut maahan Kashmirin alueella. Maahansyöksyn syytä ei ole kuitenkaan kerrottu.

Eilen Intian Mirage-hävittäjät tekivät ilmaiskun Pakistanin vuoristoalueelle. Iskun kohteena kerrotaan olleen islamistisen Jaish-e-Mohammed-terroristijärjestön koulutusleiri. Järjestöä syytetään helmikuun alkupuolella tehdystä itsemurhaiskusta, jossa kuoli kymmeniä Intian sotilaita.

Intian ilmavoimat pommitti Pakistania

Intian ilmahyökkäyksen jälkeen Pakistanin tykistö on tulittanut kohteita Intian hallitsemassa osassa Kashmiria. Intian armeija on vastannut tuleen.

Pakistanin ulkoministeriö on ilmoittanut, ettei sillä ole halua laajentaa konfliktia, mutta se haluaa painottaa maan oikeuksia ja kykyä puolustaa itseään.

Taliban ottaa kantaa, lentokenttiä suljettu

Pakistanissa ja Afganistanissa toimiva ääri-islamilainen Taliban-liike sanoo, että nyt leimahtanut konflikti vaikuttaa käynnissä oleviin Afganistanin rauhanneuvotteluihin. Taliban on käynyt neuvotteluja Afganistanin hallituksen ja Yhdysvaltojen kanssa Qatarissa.

Intiassa Kashmirin suurimman kaupungin Srinagarin lentokenttä on suljettu väliaikaisesti. Myös muita pienempiä lentokenttiä on suljettu.

Lue lisää:

Hindustan Times: Pakistani jets violate Indian air space in Jammu and Kashmir’s Nowshera, one shot down

The Dawn: PAF shoots down two Indian aircraft inside PAkistani airspace; one pilot arrested

Henna-Mari Luolamo, 38, ei muista esikoisensa Eliaksen ristiäisistä juuri mitään. Tuore äiti piti vauvaansa sylissä vain sen vuoksi, että niin kuuluu tehdä. Oma lapsi ei tuntunut miltään. Ahdistus puristi rintaa eikä uni tullut silloinkaan, kun muut lupasivat huolehtia vauvasta.

– En uskaltanut olla lainkaan vauvan kanssa kahdestaan. Se tuntui äärimmäisen pelottavalta, Luolamo kertoo.

Kaikki oli toisin kuin hän oli etukäteen suunnitellut.

Nyt Elias on vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen. Hän on perheen toivottu esikoinen. Odottaessaan lasta Luolamo ajatteli, että vauva-arki alkaisi rullata omalla painollaan. Raskaus oli helppo ja tunnelmat innostuneet. Synnytyksen jälkeen pudotus tuntui sitäkin kovemmalta. Luolamo sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen, jonka rajuutta hän ei olisi millään voinut etukäteen kuvitella.

Masentunut tarvitsee äidillistä tukea

Lapsen saaminen ravistelee lähes jokaista synnyttäjää. Kahdeksan kymmenestä naisesta kokee synnytyksen jälkeen herkistymisen. Tuore äiti voi olla itkuinen ja ärtynyt ja nukkua huonosti. Baby blues kestää tyypillisesti korkeintaan vajaat pari viikkoa.

Joillakin äideillä oireet pitkittyvät ja vaikeutuvat. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii kansainvälisten tutkimusten mukaan 10–15 prosenttia äideistä. Virallisen diagnoosin saa kuitenkin vai pieni osa sairastuneista.

– Moni tapaus jää tunnistamatta ja hoitamatta. Se on huolestuttavaa, sillä masennuksella on suuret vaikutukset koko perheeseen. Masentunut vuorovaikutus voi periytyä sukupolvelta toiselle, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Pirjo Kettunen.

Hänen tuore väitöskirjansa tarkastetaan 8. maaliskuuta Tampereen yliopistossa ja se on yksi harvoista synnytyksen jälkeistä masennusta käsittelevistä suomalaistutkimuksista. Kettunen haastatteli yli 100 masentunutta pohjoiskarjalaista äitiä ja saman verran terveitä verrokkeja. Vain neljännes masentuneista äideistä sai apua psykiatrian tai sosiaalitoimen palveluista.

Selvisi, että synnytysmasennuksesta kärsivät äidit tarvitsevat toipuakseen monenlaista tukea. Moni kaipaa konkreettista apua ja neuvontaa vauvan hoidossa, esimerkiksi vauvan käsittelyssä, imetyksessä tai arkirytmin löytämisessä. Jotkut hyötyvät terapiasta. Kettunen arvioi, että noin kolmannes sairastuneista tarvitsee myös lääkehoitoa.

– Mutta kaikki tarvitsevat empaattista ja ymmärtävää suhtautumista. Hoitajan tai läheisen pitäisi olla kuin äiti äidille, Kettunen kuvailee.

Vauvan hoito oli mekaanista suorittamista

Henna-Mari Luolamon unettomuuden kierre alkoi jo synnytyssairaalassa, ja oireet pahenivat parissa viikossa. Kun puoliso Aki Piiroinen oli palaamassa isyysloman jälkeen töihin, Luolamo tunsi olonsa pakokauhuiseksi: hän ei pärjäisi vauvan kanssa. Kun vauva itki mahavaivojaan, Luolamo meni pois tolaltaan. Ahdistuksen tunteet tulivat yllätyksenä, sillä hänellä ei ollut aiempaa masennustaustaa.

– Joten kuten pystyin toimimaan. Vaihdoin vaipat ja imetin mekaanisesti, mutta en tuntenut rakkautta. Ihmettelin vierestä, kun puoliso ja isovanhemmat lepertelivät vauvalle, Luolamo kertoo.

Kun vointi huononi entisestään, puolisosta, omista vanhemmista ja appivanhemmista tuli arjen pelastajia. Joinakin öinä Luolamo ei nukkunut lainkaan, keho ja mieli kävivät jatkuvasti ylikierroksilla.

– Kerran olin lähdössä jääkiekkotreeneihin, kun Henna-Mari romahti itkemään ja sanoi, ettei voi jäädä yksin. Se pysäytti, Aki Piiroinen kertoo.

Masentunut äiti voi olla huoliteltu

Oireet ovat tyypillisiä synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Unihäiriöt, jaksamattomuus, vihamielisyys ja voimakas ahdistuneisuus nousivat esiin äitien oirekartoituksessa Pirjo Kettusen tutkimuksessa. Monilla äideillä oli pakkoajatuksia ja pelkoja.

– Ei esimerkiksi uskalleta kävellä vauvan kanssa sillan yli tai tulee pakonomainen tarve pestä vauvaa jatkuvasti ja tarkastaa, että hänellä on kaikki hyvin, Kettunen kuvailee.

Oireiden voimakkuus vaihtelee. Synnytyksen jälkeinen masennus voi olla jäytävää alakuloisuutta tai psykoosiksi asti yltyvää toivottomuutta. Joiltakin äideiltä lievä masennus paranee itsekseen, mutta noin kolmanneksella äideistä masennus kestää jopa vuosia, jos sitä ei hoideta.

Synnytysmasennus eroaa jonkin verran tavallisesta masennuksesta. Siihen liittyy useammin ahdistusta.

– Ulkoisesta olemuksesta äidin pahaa oloa ei usein huomaa, Pirjo Kettunen toteaa.

Syyllisyyden tunteet ovat hyvin yleisiä. Äidit ovat huolissaan vuorovaikutuksesta vauvan kanssa, sillä vaikka hoitaminen yleensä onnistuu mekaanisesti, tunnesidettä lapseen ei synny.

Masennuslääkitys vain pahensi oloa

Hanna-Mari Luolamolle ei ollut vaikeaa kertoa tuntemuksistaan. Hän puhui pahasta olostaan läheisille, ystäville ja terveydenhoitajalle neuvolassa. Terveydenhoitaja tarttui tilanteeseen heti ja ohjasi Luolamon psykologin vastaanotolle Pohjois-Karjalan keskussairaalassa toimivaan vauvaperheyksikköön. Hän myös soitteli pitkin matkaa kotiin ja kyseli Luolamon vointia.

– En voi olla muuta kuin todella kiitollinen. Hain apua ja myös sain sitä, Luolamo toteaa.

Nopeasta puuttumisesta huolimatta masennus kiristi otettaan.

Yhden valvotun yön jälkeen Luolamo sai voimakkaan ahdistuskohtauksen. Pakokauhun tunne oli kestämätön.

Luolamolle aloitettiin masennuslääkitys. Se ei kuitenkaan auttanut, vaan ahdistus voimistui itsetuhoisiksi ajatuksiksi. Luolamo tiesi, että joskus masennuslääkkeen aloitusvaiheessa oireet pahenevat hetkellisesti. Tieto ei kuitenkaan helpottanut oloa. Aina kun voimia riitti, Luolamo etsi vimmaisesti tietoa synnytysmasennuksesta.

Hormonihoito auttoi toipumisen alkuun

Psykiatri Pirjo Kettusen mukaan noin kolmannes masentuneista äideistä tarvitsee lääkehoitoa. Masennuslääkkeistä synnytysmasennuksen hoidossa on vain vähän tutkimustietoa, mutta käytäntö on osoittanut, että lääkitys auttaa osaa äideistä selvästi.

Joidenkin äitien masennnuksen syy on vahvasti hormonaalinen. Synnytyksen jälkeen estrogeenitaso romahtaa kaikilla naisilla, mutta joillakin pudotus on hyvin raju ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin vaihdevuosissa.

– Näitä äitejä voi auttaa estrogeenikorvaushoito. Toistaiseksi sitä käytetään synnytysmasennuksen hoidossa Suomessa vain vähän, Pirjo Kettunen sanoo.

Estrogeenihoito auttoi myös Henna-Mari Luolamon toipumisen tielle. Hormonipillereiden syöminen alkoi auttaa uniongelmiin jo parissa viikossa. Pikku hiljaa vointi alkoi kohentua. Tuli kevät, ilo palasi.

– Yhtäkkiä huomasin, että vauva tuntui rakkaalta jossakin hetkessä. Tuntui hyvältä huomata, että minulla on häntä ikävä, kun olimme erossa, Luolamo kertoo.

Puoliso huomasi käänteen parempaan myös siitä, että kiinnostus musiikkia kohtaan palasi laulunopettajana työskentelevän Henna-Mari Luolamon elämään. Masennuksen aikana se oli hävinnyt tyystin.

– Henna alkoi jälleen laulaa kotona, Aki Piiroinen muistelee.

Vaikea raskaus ja synnytys altistavat

Oikean lääkkeen löytyminen oli ratkaisevaa toipumisen kannalta, mutta pelkästään pillereitä popsimalla masennuksesta ei olisi selvinnyt.

– Kävin yhdessä Eliaksen kanssa vauvaperheyksikössä psykologin vastaanotolla siihen asti, kun hän oli puolivuotias. Terapiasta oli paljon apua omaan äitiyteen, Luolamo sanoo.

Neuvolan terveydenhoitajat ovat avainhenkilöitä synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa. Psykiatri Pirjo Kettusen mukaan heillä on tahtoa ja osaamista puuttua asiaan, mutta aikaa äidin voinnin äärelle pysähtymiseen saattaa olla liian vähän. Kettusen tutkimuksen mukaan masentuneet äidit tarvitsevat nykyistä enemmän psykiatrian ja sosiaalitoimen palveluita.

Synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat esimerkiksi vaikea raskaus, kuten hankala raskauspahoinvointi sekä kivulias tai traumaattinen synnytys. Suuri riskitekijä on myös aiemmin sairastettu masennus. Kettusen tutkimuksessa toistuvasta masennuksesta kärsivillä oli usein myös hankaluuksia ihmissuhteissa sekä toimeentulo-ongelmia.

Vihdoin kaikki voimissaan

Läheisten tuen merkitys toipumisessa on suuri.

– En olisi tässä ilman läheisten tukea. On vaikea kuvitella, miten vaikkapa yksinhuoltaja selviää vastaavasta, Luolamo sanoo.

Kun hän itse alkoi voida paremmin, perhettä siihen asti kannatellut puoliso Aki Piiroinen tunsi vuorostaan olonsa kuormittuneeksi.

Nyt rankat ajat ovat takana päin, ja vauva-ajan muistot tuntuvat jo enimmäkseen kaukaisilta. Luolamo palasi syksyllä töihin, ja Elias on päivähoidossa isovanhempien luona. Lapsiperhearki tavallisine iloineen ja suruineen on vihdoin alkanut.

Pohjois-Karjalassa käytiin vuoden alussa lyhyt, mutta vaikuttava kapina.

Kontiolahdella ja Nurmeksessa koululaiset nousivat vastustamaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia eli käytännössä kouluruokailussa tarjottua margariinia. Aiemmin leivän päälle oli voinut valita myös voipohjaisen levitteen.

Molemmissa kunnissa kerättiin voin puolesta nimilistat ja toimitettiin ne päättäjille. Kontiolahdella allekirjoituksia kertyi yli tuhat, mikä on lähes puolet kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaista. Nurmeksessa rintamaan liittyi lasten lisäksi heidän vanhempiaan ja joukko kaupunginvaltuutettuja.

Lopputuloksena voin kannattajat veivät voiton. Nurmeksessa voi-kasviöljyseos ja kevytmaito tekivät jo paluun ruokalaan, Kontiolahdella voipohjaista levitettä tarjotaan taas hiihtolomaviikon jälkeen.

Kapinan vaikutukset heijastuvat myös kuntarajojen yli.

Kontiolahden ja Nurmeksen väliin jäävässä Juuassa hyvinvointilautakunta sanoi ravitsemussuosituksille ei. Kunnan sivistysjohtaja esitti siirtymistä margariiniin ja rasvattomaan maitoon ja piimään, mutta esitys torpattiin äänestyksen jälkeen.

Oppi vaikuttamisesta faktoja tärkeämpää

Kontiolahdella lapsia kannustetaan edelleen valitsemaan leivälleen margariinia. Samalla he kuitenkin saavat kiitosta oma-aloitteisesta vaikuttamisestaan.

Kontiolahden opetuspäällikön Teemu Piiraisen mukaan opetussuunnitelman valossa rasvakeskustelu on koululaisille malliesimerkki siitä, miten kansalaiset voivat vaikuttaa. Hän pitää keskustelun kulkua tärkeämpänä kuin itse keskustelun aihetta.

– Päätöksenteossa on luonnollisesti pohdittava koulujen vastuuta ja ravitsemussuositusten faktoja, mutta oppimisprosessina tämä on mielestäni jo itse asiaa tärkeämpi, Piirainen pohtii.

Kouluruokasuositusten laatijat näkevät asian toisin: vaikuttamisen lisäksi lapset ovat saaneet malliesimerkin siitä, miten tieteellisesti todennettu tieto sivuutetaan päätöksenteossa.

Voipäätös ristiriidassa oppisisältöjen kanssa

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm ovat molemmat tyrmistyneitä, miten kuntapäättäjät voivat sivuuttaa tutkimustietoon perustuvat kouluruokailusuositukset.

– Minun on vaikea ymmärtää sitä hinkua, millä kyseiset kuntapäättäjät haluavat väkisin tuputtaa lapsille vähemmän terveellisiä levitteitä ja maitoa. Ovatko Pohjois-Karjala-projektin opit jo tyystin unohtuneet, Hielm ihmettelee.

Lyytikäisen mukaan hyvinvointilautakuntien ja valtuustojen viesti on lasten ja nuorten näkökulmasta ristiriitainen. Opetuksessa rasvojen terveysvaikutuksista puhutaan paljon, mutta ruokailussa niillä ei enää olekaan niin väliä.

– Biologian, terveystiedon ja kotitalouden oppisisällöissä kerrotaan selvästi pehmeän rasvan välttämättömyydestä kasvulle ja solutason toiminnalle ja vastaavasti tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta sydän- ja aivoterveydelle, Lyytikäinen huomauttaa.

Onko leipärasvalla väliä?

Kouluruokailussa kokonaisuus ratkaisee. Leipärasvan lisäksi kovien rasvojen määrä riippuu siitä, millaista rasvaa käytetään salaatinkastikkeissa, ruoanvalmistuksessa tai leivonnassa.

Mitä merkitystä sitten on leipärasvalla? Tämä kysymys oli yksi argumenteista, jolla voipohjaista levitettä ja kevytmaitoa tuotiin takaisin kouluruokailuun. Voipohjaisen levitteen merkitystä pidettiin kokonaisuuden kannalta sen verran vähäisenä, ettei sen haittoja nähty oleellisena.

Sama perustelua voi kuitenkin käyttää toisin.

– Ravitsemuksen kannalta ei ole juuri väliä, syökö lapsi koulussa leipää tai juoko hän maitoa, jos hän syö terveellisen ruoka-annoksen. Toisin sanoen ei ole mitään tarvetta tehdä leivänsyöntiä ja maidonjuontia helpommaksi tarjoamalla voisekoitteita ja rasvamaitoja, Sebastian Hielm toteaa.

Hänen mielestään kouluruokailun pitäisi olla paikka, missä oikaistaan kotona omaksuttuja haitallisia tottumuksia.

Lapsuuden ruokailutottumuksilla iso merkitys

Joskus voinappikin on liikaa. Arja Lyytikäisen mukaan on todennäköistä, että oppilas, joka valitsee kouluruokailussa voiseoksen ja kevytmaidon, käyttää niitä kotonakin. Tällöin kovia rasvoja kertyy päivän mittaan helposti yli suositusten, ja se on riski.

Turun yliopistossa tehty pitkäkestoinen Strip-tutkimus osoitti, että jo lapsuuden valinnoilla on iso merkitys.

Tutkimuksessa seurattiin ruokavalion vaikutuksia tutkimushenkilöiden sydän- ja verisuoniterveyteen lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kovia rasvoja välttäneillä oli parikymppisenä huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä kuin rasvaisia maitotaloustuotteita käyttäneillä.

– Tämä on tutkimusfakta, jonka toivoisin päättäjien ottavan huomioon, Lyytikäinen sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on liki sata kuntaa, joissa tieto on sivuutettu. Kuntakyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei noudata täysin valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta.

Aiheesta voi keskustella klo 22.00 asti.

Viiden plusasteen lämmössä lorisevat räystäät ovat tällä viikolla kummastuttaneet Rovaniemellä. Helmikuun sää on tavannut menneinä vuosina olla jotain ihan muuta.

Mila Tossavaista lämpöaalto ei ilahduta vaan muistuttaa siitä, mitä hän sanoo eniten pelkäävänsä.

– Että lunta ei jonain vuonna tule ollenkaan. Nyt lumet tulivat vasta joulukuussa, eikä sitä tiedä koska ne sulavat pois kun ilma on jo näin paljon lämmennyt.

Utsjoella syntynyt Sarelle Porsanger miettii poronhoitajien elämää synnyinseudullaan. Nousevat lämpötilat lisäävät loiseläinten riskiä.

– Porot kuolevat loisiin ja tauteihin. Kun ei ole poroja, ei ole myöskään tuloja. Ilmastonmuutos on todella kamala asia, saamelainen Porsanger sanoo.

Arktisilta nuorilta odotetaan ryhtiliikettä

Yläastetta käyvät tytöt eivät ole jääneet tuleen makaamaan vaan ovat parinkymmenen rovaniemeläisnuoren kanssa etsimässä parhaita keinoja kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Niitä haetaan kansainvälisellä kilpailulla, johon voivat osallistua arktisen alueen 13–19-vuotiaat aina Grönlantia ja Alaskaa myöten.

– Tavoite on saada ihmiset käsittämään, mitä ilmastonmuutos on, ja saada nuoret muuttamaan oma-aloitteisesti elämäntapaansa. Jotain muutosta on pakko tehdä, Porsanger sanoo.

Kilpailua järjestävät rovaniemeläisnuoret ovat itse tottuneet kierrätykseen ja kirpputoreihin. Osa kavereista on käännytetty onnistuneesti, osa esimerkiksi pudottaa roskansa edelleen kadulle.

– On negatiivisia, uhmaiässä olevia nuoria mutta on myös positiivisia, avarakatseisia nuoria, Porsanger miettii ja toteaa, että jälkimmäisiä on onneksi paljon.

Apuna ICCAY (International Climate Challenge for the Arctic Youths)- kilpailun järjestämisessä on muiden muassa Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Metsähallitus. Syksyllä ehdotuksista valitaan finalistit ja paras palkitaan 20 000 eurolla Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä marraskuussa Rovaniemellä. Palkintorahoja vasta haetaan EU:sta.

Koululakkoa ei ainakaan vielä

Sanaa napapiirin nuorten ilmastoaktivismista on viety onnistuneesti myös ministereille. Pauli Poikajärvi kertoo kaverinsa huomanneen illansuussa lehti-ilmoituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vierailusta Rovaniemellä. Kun Leppä sitten seuraavana aamuna tapasi äänestäjiä Teboililla, paikalla oli myös Poikajärvi kahden kaverinsa kanssa.

– Ajattelimme ensin, että kerromme kilpailusta kahden kesken ministerille, mutta pääsimme yllättäen esittelemään sen koko porukalle. Meillä oli myös esitteitä mukana ja ne kaikki menivät, Poikajärvi kertoo tyytyväisenä.

Myös elinkeinoministeri ja opetusministeri saivat Rovaniemen vierailullaan yllätysvieraiksi ICCAY-projektin nuoria, kuten 15-vuotiaan Sara Hedemäen. Hän kertoo pitävänsä muiden tavoin esikuvanaan 16-vuotiasta ruotsalaista Greta Thunbergia.

Ette kuitenkaan ole koululakkoon ryhtyneet ?

– Ei olla vielä ryhdytty, Hedemäki nauraa.