Rajavartiolaitos epäilee, että Euroopasta varastettuja autoja on yritetty kuljettaa Suomen kautta Venäjälle.

Rajavartiolaitos on tutkinut maaliskuussa kahta törkeää kätkemisrikosta, joissa rikollisorganisaation epäillään yrittäneen kuljettaa autoja itärajan rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. Esitutkinnan perusteella kätkemisrikokset eivät liity toisiinsa.

– Tutkinnan näkökulmasta nämä tapaukset eivät liity toisiinsa, mutta ne ovat samanlaisia. Molemmissa on taustalla rikollisorganisaatio, tutkinnanjohtaja Timo Häkkinen Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksiköstä sanoo.

Italiasta varastettu auto Vaalimaalla

Maaliskuun alussa Vaalimaan rajanylityspaikalla jäi kiinni Italiasta varastettu auto. Autossa olivat noin 30-vuotiaat ukrainalaiset mies ja nainen. Molemmat henkilöt otettiin kiinni ja heidät vangittiin myöhemmin. Autoa kuljettanut mies on edelleen vangittuna ja odottaa käräjäoikeuden käsittelyä. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että auto oli varastettu Italiasta helmikuun lopussa.

Esitutkinnassa selvisi, että autoon on tehty lukuisia muutoksia, joilla auton alkuperäinen identiteetti on häivytetty. Autosta on esimerkiksi yritetty muuttaa autoa yksilöivää runkonumeroa.

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö epäilee, että toiminta on ollut erittäin tarkasti johdettua ja ammattimaista. Esitutkinnan perusteella epäillään, että auton kuljettajalle on maksettu työstä usean kuukauden normaalia palkkaa vastaava korvaus.

Esitutkinta on päättynyt ja asia on syyteharkinnassa Salpausselän syyttäjänvirastossa.

Toinen tapaus Nuijamaalla

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö tutkii myös toista törkeää kätkemisrikosta, joka tapahtui maaliskuun lopussa Nuijamaalla.

Nuijamaan rajanylityspaikalle saapui noin 35-vuotias venäläinen mies, jonka epäillään kuljettaneen Itä-Euroopasta muutamaa päivää aikaisemmin varastettua autoa. Auton kuljettaja on vangittu.

Asian esitutkinta on edelleen kesken, joten siitä ei anneta tässä vaiheessa tarkempia tietoja.

Tutkinnanjohtajan Timo Häkkisen mukaan rajanylityspaikoilta tavataan jonkin verran varastettuja ajoneuvoja. Itärajalla jää kuitenkin enemmän kiinni varastettuja ajoneuvoja, joita yritetään viedä Venäjältä Suomeen eikä päinvastoin.

– Ei tämäkään poikkeuksellista ole, mutta harvemmin viedään näin Euroopasta Venäjälle, Häkkinen sanoo.

Ylen pienpuoluetentti esitetään tänään tiistaina televisiossa ja Yle Areenassa. Yle keräsi tietopaketin merkittävimmistä pienpuolueista ja liikkeistä.

Näistä kaikki muut paitsi Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt ovat tentissä edustettuina. Tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi kutsusta ja Liike Nytiä ei kutsuttu tenttiin, koska se ei ole rekisteröitynyt puolueeksi.

Puolueet ja liikkeet on esitelty aakkosjärjestyksessä.

Eläinoikeuspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Santeri Pienimäki.

Milloin perustettu? 2015.

Mitä asioita puolue ajaa? Eläinoikeuspuolue ajaa poliittista vallankumousta demokratian keinoin. Periaatteena on, että kaikilla elollisilla olennoilla on oltava oikeus omaan elämään ja vapauteen. Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypillisen elämään, ei kuitenkaan ihmisoikeuksiin.

Verotus on uudistettava suosimaan kasviksia, eläintuotteille haittavero. Turkistarhaus lakkautettava. Eläintuotannolle luodaan lopettamistuki ja luopuville eläintuottajille lainojen anteeksianto-ohjelma.

Työaikaa pitää lyhentää ja sitä varten on aloitettava erilaisia kokeiluja. Työn ja perheen yhteensovittamista olisi helpotettava ja perustulokokeilua laajennetteva.

Kuinka monta ehdokasta? 17 ehdokasta.

Erikoisuus: Inhimillinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen pitää olla ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa edelläkävijä, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Feministinen puolue

Kuka on puheenjohtaja? Katju Aro.

Milloin perustettu? Vuonna 2016.

Mitä asioita puolue ajaa? Feministinen puolue korostaa kolmea tavoitetta yhteiskunnassa: sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja inhimillistä turvallisuutta.

Puolue linjaa sukupuolten tasa-arvoa ennen kaikkea talouden ja työelämän kysymyksissä. Puolue haluaa työnantajamaksuihin tasa-arvoerän, jolla rahoitetaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Feministit haluavat myös korottaa kotiäitien pieniä eläkkeitä.

Syrjinnällä puolue viittaa rakenteisiin, joiden kautta ihmisiä marginalisoidaan ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisuutensa takia. Inhimillistä turvallisuutta puolestaan uhkaavat ilmastonmuutos ja miesten naisiin kohdistama väkivalta. Puolue haluaa purkaa syrjiviä rakenteita ja turvallisuutta uhkaavia tekijöitä.

Kuinka monta ehdokasta? Feministisellä puolueella on 37 ehdokasta 12 vaalipiirissä.

Erikoisuus: Feministinen puolue on muodostanut Helsingin vaalipiirissä vaaliliiton piraattipuolueen, liberaalien ja eläinoikeuspuolueen kanssa. Puolueella on realistiset mahdollisuudet saada ensimmäinen ehdokas läpi eduskuntavaaleissa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Itsenäisyyspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Henri Aitakari.

Milloin perustettu? 1994.

Mitä asioita puolue ajaa? Itsenäisyyspuolue on perustamisestaan lähtien suhtautunut kriittisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen. Puolue ajaakin Suomen EU- ja euro-eroa, minkä jälkeen Suomen pitäisi solmia ETA-sopimus.

Tämän lisäksi puolue vastustaa ankarasti Suomen Nato-jäsenyyttä ja se näkyy myös puolueen ehdokkaiden vaalikonevastauksissa. Ehdokkaat ovat lähes yksimielisesti eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen asema paranisi Nato-jäsenyyden takia.

Kuinka monta ehdokasta? Itsenäisyyspuolueella on 47 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen menehtyi pitkäaikaisen sairauden takia keväällä 2017, joten puolue on nyt uuden kauden alussa. Puheenjohtaja Henri Aitakari johdattaa puoluetta ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Kansalaispuolue

Kuka on puheenjohtaja: Sami Kilpeläinen.

Milloin perustettu? 2016.

Kuinka monta ehdokasta? 50 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa: EU-maataloustukijärjestelmä pitää kansallistaa ja päätöksenteko alueellistaa. Puolue vastustaa EU:n liittovaltiota ja yhteisiä puolustushankkeita. Rajatarkastukset on palautettava. Suomen maaseutu täytyy pitää asuttuna.

Puolue laittaisi lisää rahaa turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, poliisille etunenässä. Suomalaisen sosiaaliturvan pitää kuulua vain suomalaisille.

Kotihoidontuki on tuplattava. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita sopivin hoitomuoto lapsille ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuutta on lisättävä. Pienimpien eläkkeiden tasoa on korotettava.

Erikoisuus: Paavo Väyrysen perustama puolue, josta Väyrynen lähti. Ohjelma on sama, mutta ilman Väyrystä.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Liberaalipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Tea Törmänen.

Milloin perustettu? 2015.

Kuinka monta ehdokasta? Puolueella on 36 ehdokasta, eniten Uudenmaan vaalipiirissä.

Mitä asioita puolue ajaa? Yksilönvapautta. Kaikilla ihmisillä pitää olla vapaus valita. Se tarkoittaa oikeutta elää omaa elämäänsä, kunhan ei vie samoja oikeuksia muilta.

Työn verotusta on alennettava, koska ihmisten pitää itse saada päättää, miten he käyttävät rahansa. Työehtosopimusten yleissitovuus on poistettava ja työehdoista sovittava paikallisesti.

Valtion on keskityttävä ydintehtäviin. Sen tarkoitus ei ole kerätä "maksimimäärää veroja", vaan antaa ihmisten tavoitella tärkeäksi kokemiaan asioita. Alkon ja Veikkauksen monopolista on luovuttava.

Erikoisuus: Tukitakuu. Mikäli viranomainen ei pysty käsittelemään perusturvaa hakevan tukihakemusta tietyn ajan sisällä, päätös tehdään automaattisesti hakijan eduksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus eutanasiaan.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Liike Nyt

Kuka on puheenjohtaja? Harry Harkimo.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita liike ajaa? Liike Nyt on valinnut kuusi periaatetta, joihin se perustaa toimintansa. Niiden mukaan jokaisesta on pidettävä huolta, markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita. Näiden lisäksi liike painottaa Eurooppa-myönteisyyttä ja yksilön arvostamista.

Vaaleissa puolue ajaa toisen asteen maksutonta koulutusta, kovempia rangaistuksia seksuaalirikollisille ja yrittäjille sosiaaliturvaa. Liike poistaisi työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Kuinka monta ehdokasta? Liike Nyt ilmoittaa nettisivuillaan, että sillä on 109 ehdokasta.

Erikoisuus: Liike Nyt ei ole puolue, vaan poliittinen liike. Tämä on puolestaan tarkoittanut sitä, että jokaisen ehdokkaan on pitänyt kerätä sata allekirjoitusta ehdokkuuttaan varten. Itsenäiset ehdokkaat ovat puolestaan tehneet vaaliliittoja Liike Nyt -nimen alle.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Kommunistinen Työväenpuolue

Puheenjohtaja: Mikko Vartiainen.

Milloin perustettu? 1988.

Kuinka monta ehdokasta? 31.

Mitä asioita puolue ajaa? Jokaisen pitäisi saada 1 200 euron perustulo ja oikeus työhön olisi kirjattava perustuslakiin. Kaikille olisi myös taattava ilmainen koulutus ja vapaa opiskeluoikeus. Pääsykokeet puolestaan pitäisi poistaa ja opintolainat tulisi nollata.

Irti EU:sta, Natosta, kohti työväen valtaa ja sosialismia. Suurteollisuus on kansallistettava, samoin pankit, kaivokset, puhelin- ja teleliikenne, kuten myös sähköntuotanto ja -jakelu.

Erikoisuus: Puolue ilmoittaa, ettei lupaa mitään, vaan vaatii.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä

Suomen Kansa Ensin

Kuka on puheenjohtaja? Marco de Wit.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita puolue ajaa? Suomen kansa ensin ajaa ”ensisijaisesti suomalaisten etuja poliittisissa kysymyksissä". Käytännössä puolue vaatii Suomen eroamista sekä Euroopan unionista että eurojärjestelmästä. Tämän lisäksi puolueen mukaan ”rajat pitää sulkea luvatta tuleville" ja tulleet pitää palautta lähtömaihin. Puolueen ehdokkaat vastustavat lähes yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaativat suoraa demokratiaa kansanäänestyksineen.

Kuinka monta ehdokasta? Suomen kansa ensin -puolueella on 34 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Suomen kansa ensin-puolueenpuheenjohtaja Marco de Wit tuli tunnetuksi mielenosoitusleiristä Helsingin keskustassa, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden tulemista ja jäämistä Suomeen. Leiri hajosi keväällä 2015 useisiin porukoihin, joista Suomen kansa ensin -ryhmä perusti oman puolueensa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa.

Suomen Kommunistinen Puolue

Puheenjohtaja: Juha-Pekka Väisänen.

Milloin perustettu: Ensimmäisen kerran 1918.

Kuinka monta ehdokasta? 88 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa? Kaikille täysi-ikäisille suomalaisille veroton 1 200 euron perusturva. Perusturva rahoitetaan esimerkiksi nostamalla isojen perintöjen ja suurituloisten verotusta.

Kuusituntinen työpäivä. Työn tuottavuus on kasvanut ja työttömyyttä voidaan torjua 30 tunnin työviikolla. Näin ihmisillä jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen, perheen kanssa olemiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Hävittäjähankinnat on peruttava. Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä mihinkään muuhunkaan sotilasliittoon. Suunnitelluilla hävittäjähankinnoilla ei saavuteta Suomen ilmatilan herruutta, puolue sanoo.

Erikoisuus: Rauhankasvatuksen lisääminen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan. Lasten on tärkeää oppia ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja sovitellen.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille pitää lisätä.

Seitsemän tähden liike

Puheenjohtaja: Paavo Väyrynen.

Milloin perustettu? 2018.

Kuinka monta ehdokasta? 177.

Mitä asioita puolue ajaa? Vastustaa hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä. Suomen on pidettävä maahanmuuttopolitiikka omissa käsissään. Maahan tulleiden turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ja kielteisen päätöksen saaneet poistettava maasta nopeasti.

Takuueläkettä ja lapsilisiä on korotettava. Perhevapaita pitää uudistaa niin, että perheille on turvattava vapaus päättä niiden käytöstä. Kotihoidontukea pitää maksaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta ja sen tasoa on nostettava.

Erikoisuus: Puolue hyväksyy jäsenikseen vain entisiä kansanedustajia ja europarlamentaarikoita. Ehdokkaat voivat liittyä kannatusjäseniksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Piraattipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Petrus Pennanen

Milloin perustettu? Vuonna 2008.

Kuinka monta ehdokasta? Piraattipuolueella on yhteensä 87 ehdokasta. Puolueella on ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Mitä asioita puolue ajaa? Piraattipuolue perustaa toimintansa omien sanojensa mukaan yksilönvapaudelle ja se vastustaa ”holhousyhteiskuntaa”. Samalla puolue painottaa sananvapautta ja avointa tietoa yhteiskunnan kehittämisessä.

Vaaliohjelmassa puolue vaatii muun muassa, että sähkön- ja lämmöntuotannossa fossiiliset polttoaineet on korvattava vuoteen 2030 mennessä ydinvoimalla, aurinkovoimalla, tuulivoimalla sekä biopolttoaineilla. Samalla piraattipuolue muuttaisi opiskelun maksuttomaksi paitsi toisella asteella mutta myös korkeakouluissa.

Erikoisuus: Piraattipuolue on vaaliliitossa feministien, eläinoikeuspuolueen ja liberaalien kanssa Helsingin vaalipiiriissä. Vaaliliitolla on mahdollisuudet saada edustaja eduskuntaan.

Puolue kisaakin vaaliliitossa lähinnä feministien kanssa siitä, kumpi mahdollisen kansanedustajan paikan saisi. Vaaliliitosta valitaan henkilö, joka on saanut siinä eniten henkilökohtaisia ääniä. Vaaliliiton vahvimmat ehdokkaat ovat piraattien Petrus Pennanen ja feministien Katju Aro.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Yle järjestää tiistaina 2.4.2019 pienpuoluetentin, jossa mukana ovat Eläinoikeuspuolue, Feministinen puolue, Itsenäisyyspuolue, Kansalaispuolue, Liberaalipuolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen kansa ensin, Suomen Kommunistinen Puolue ja Piraattipuolue. Seitsemän tähden liike ei osallistu tenttiin, vaikka puolue on siihen kutsuttu. Liike Nytiä ei ole kutsuttu, koska se ei ole puolue.

Lähetys alkaa Ylen TV1:llä kello 21.00 ja sitä pääse katsomaan tästä linkistä.

Ohjelma nauhotettiin tänään iltapäivällä.

Jutusta voi keskustella tänään tiistaina klo 22:een saakka.

Lue lisää:

Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Mustaa parin sentin paksuista, melko leveää massaa tunkee ulos suuttimesta Lappeenrannassa Fazerin makeistehtaalla. Massaa puristetaan kapeaksi nauhaksi, ja samalla sen sisään ruiskutetaan salmiakkijauhetta. Minuutin kuluttua massasta on tullut pikimustia Tyrkisk peber -salmiakkimakeisia.

– Niitä valmistuu 15 kiloa minuutissa, kertoo Lappeenrannan makeistehtaan vt. johtaja Petri Pitkänen.

Muutaman kilometrin päässä Kaskein Marjan marja- ja likööritehtaalla tahti on rauhallisempi. Pari-kolme kertaa vuodessa siellä tehdään ja pullotetaan 25-prosenttista salmiakkilikööriä Salmaria. Käytännössä koko tuotanto lähtee Lappeenrannasta Alankomaihin eli Hollantiin.

– Meillä tulee joka viikko 20 uutta myyntipistettä Euroopassa, kertoo Salmarin toimitusjohtaja ja suurin osakas Taavi Suorsa.

Lappeenrannassa tehty Salmari-likööri valtaa markkinoita erityisesti Alankomaissa. Fazer ja Halva vievät tonnikaupalla salmiakkia Suomesta lähivaltioihin. Voisiko salmiakki olla Suomen seuraava suuri vientituote?

Salmiakkiviinaa alankomaalaisille

Kokkolalainen Taavi Suorsa muutti Alankomaihin vuonna 2015. Suurena salmiakin ystävänä hän havaitsi nopeasti, että salmiakki on Alankomaissa oikestaan yhtä suosittua kuin Suomessa: kaupoissa oli myytävänä lukuisia erilaisia salmiakkimakeisia ja salmiakin makuisia alkoholeja.

– Ne alkoholit eivät olleet hyvän makuisia, halusin tehdä paremman, kertoo Suorsa.

Vuonna 2016 alkoi Salmarin tuotanto Lappeenrannassa ja kova työ tuotteen saamiseksi myyntiin alankomaalaisiin baareihin ja ravintoloihin. Marraskuussa 2018 likööriä valmistui 35 000 pullollista, mutta seuraavan pullotusjakson aikana toukokuussa 2019 tuotanto on jo 80 000 pullollista.

– Nyt sitä saa Alankomaissa noin 1 700 eri baarista tai ravintolasta, kertoo Suorsa.

Yhtiö laajentaa markkina-aluettaan pikku hiljaa. Tuotetta saa jo Alankomaiden lisäksi viidestä muusta Euroopan maasta.

Tuotantoa laajentaessaan Taavi Suorsa on törmännyt monta kertaa mielestään erikoiseen ilmiöön. Hän uskoo salmiakin vientiin Suomesta ulkomaille, mutta kukaan muu ei tahdo uskoa. Suorsan mukaan vallalla on edelleen tiukasti käsitys, että ulkomaalaiset eivät voisi oppia syömään salmiakkia tai lakritsia.

– Suomessa helposti tyrmätään omat ideat. Ajatellaan, että ei salmiakkiviennistä mitään tule, kun eihän ketkään muut tykkää salmiakista kuin suomalaiset. Se on harmi, pohtii Suorsa.

Suorsa on yrittänyt houkutella suomalaisia makeistehtaita Alankomaiden markkinoille. Valtiossa asuu reilun Uudenmaan kokoisella alueella liki 17 miljoonaa ihmistä, joiden intohimo on salmiakki. Siksi Suorsa näkisi Alankomaissa erinomaisen vientikohteen myös suomalaiselle salmiakille.

Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys. Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström

Taavi Suorsa kertoo yrittäneensä tehdä yhteistyötä muun muassa Suomen valtion omistaman Business Finlandin kanssa. Sen tehtävä on auttaa ja rahoittaa suomalaisia yrityksiä toimimaan ulkomaisilla markkinoilla. Elintarvikkeiden ja juomien vientiä auttamaan on olemassa erityinen Food from Finland -ohjelma.

– Business Finland sanoi minulle, että ei kannata. Ei salmiakkia kukaan syö. Business Finlandin päätehtävä on kuitenkin auttaa suomalaisia yrityksiä viemään elintarvikkeita maailmalle. Tuolla tavallako sitä lähdetään valloittamaan maailmaan, kysyy Taavi Suorsa.

Vaikeata saada muut tykkäämään

Business Finlandin Food from Finland -ohjelmasta vastaava Esa Wrang kiertää jatkuvasti eri puolilla maapalloa markkinoimassa suomalaisia elintarvikkeita ja juomia.

Aiemmin hän teki pitkän päivätyön vientijohtajana sekä Raisio-konsernin että makeisyhtiö Leafin eli nykyisen Cloetan vientijohtajana, joten erityisesti makeisteollisuus on Wrangilla hyvin hallussa. Hän ei usko, että suomalainen salmiakkimakeinen voisi tulevaisuudessa olla nykyistä menestyvämpi vientituote.

Tämä johtuu Wrangin mukaan siitä, että lakritsilla on maailmalla kapeat markkinat. Useissa maissa lakritsia ei osteta ollenkaan.

– Salmiakki jakaa mielipiteitä vielä hurjemmin. Se on suomalainen erikoisuus, ja sillä on maailmalla äärimmäisen pienet markkinat, kertoo Wrang.

Wrangin mukaan salmiakkituotteita tai salmiakkiin viittaavia tuotteita myydään pääasiassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Pohjois-Saksassa ja Alankomaissa. Lisäksi sitä syödään jonkin verran Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa.

– Salmiakki on vahva makuelämys. Vaatii pitkän perinteen, että se lyö läpi. Maailmanvalloitus ei ole mahdotonta, mutta se, että me opetettaisiin koko maailma syömään salmiakkia, niin meidän lapsemme ja lastenlapsemme ovat siinä vaiheessa jo eläkkeellä, tuumii Wrang.

Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes. Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros

Vaikka salmiakkimakeisten vienti ei saa Wrangia syttymään, niin mahdollisuuksia hän näkee alkoholia sisältäville salmaikkijuomille. Maailmalla on kasvua erityisesti käsityöläistuotteille ja pienten alkoholivalmistajien juomille.

– Jos sillä alueella pystytään tuottamaan uusia tuotteita tai makuja, joissa salmiakki on yksi osa, niin siinä minä näen enemmän mahdollisuuksia. Makeisia kuluttavat paljon lapset, joille väkevät maut voivat olla liian erikoisia. Alkoholi on kuitenkin aikuisten juttu.

Esimerkkinä onnistuneesta tuotekehittelystä Wrang mainitsee muun muassa suomalaisen Jymy-jäätelön, jonka salmiakin makuinen versio on päässyt levittäytymään maailmalle.

Salmiakkista lakritsia

Suomessa on kolme suurta makeisvalmistajaa: Fazer, Halva ja norjalaisen Orcla ASAn omistama Panda. Näistä Panda ei tee kovia salmiakkimakeisia lainkaan, vaan heidän tuotteensa ovat pääasiassa pehmeitä lakritsimakeisia. Niissä on muutama salmiakin makuinen tuote.

Pandalta Suomen viestintäjohtaja Nina Olin kertoo, että he eivät vie salmiakkilakritsia ulkomaille muuten kuin tax free -myyntiin.

– Vuosia sitten oli salmiakki-lakritsiversio myynnissä Pohjoismaissa. Sen myynti jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Nyt salmiakkia sisältäviä suklaa-lakritsimakeisia viedään muun muassa Norjaan, kertoo Olin.

Lahtelainen Haganol on pelkästään salmiakkiin keskittynyt pieni makeistehdas, mutta vientiä ulkomaille ei ole käytännössä ollenkaan.

– Nestemäistä Apteekin salmiakki -mikseriä menee jonkin verran ulkomaille erityisesti hienostoravintoloihin, kertoo Haganolista Kirsti Sariola.

Isot salmiakkiviejät

Salmiakkimakeisia vievät Suomesta ulkomaille suuria määriä Fazer ja Halva.

Näistä Halva tekee makeisia Helsingin Pitäjänmäellä. Yhtiön toimitusjohtaja Jean Karavokyros kertoo, että Halva vie salmiakkia Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Saksaan ja Alankomaihin.

– Siinä ne maat oikeastaan ovat, minne salmiakkia voi viedä, koska siihen rajoittuu salmikin kulutuksen alue.

Halva valmistaa vuodessa 1,2–1,3 miljoonaa kiloa erilaisia salmiakkituotteita ja salmiakin makuisia lakritsoita vuodessa.

– Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes, kertoo Karavokyros.

Alankomaissa on Karavokyrosin mukaan erittäin kova kilpailu hinnalla, ja se on yksi vaikeimpia markkinoita Euroopassa. Toisaalta kuluttajia on paljon ja kysyntää runsaasti erilaisille salmiakki- ja lakritsituotteille.

– Alankomaihin viemme salmiakkisekoituksia ja salmiakkiruutuja. Vientiä sinne on ollut jo noin 20 vuoden ajan. Määrät ovat merkittäviä.

Tavallisista alankomaalaisista marketeista Halvan salmiakkia ei kuitenkaan helpolla löydä, sillä hyllyt notkuvat paikallisten tehtaiden tuotteita.

– Se on totta, ettei sitä niin merkittäviä määriä mene, että sitä olisi joka marketissa. Löytyy tietynkokoisista marketeista ja erikoismyymälöistä, kertoo Karavokyros.

Halvalle tärkeimpiä vientimaita ovatkin Ruotsi, Tanska. Siellä kilpailu hinnalla ei ole niin kova kuin Alankomaissa. Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa salmiakkimarkkinat ovat kasvaneet selvästi 10 viime vuoden aikana.

Tonnikaupalla salmiakkia

Fazer tekee kaikki kovat ja pehmeät makeisensa Lappeenrannan tehtaallaan. Makeisten kysyntä on niin kova, että esimerkiksi suosittua Tyrkisk Peberiä tehdään maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden.

– Sitä valmistui viime vuonna 1,4 miljoonaa kiloa, kertoo Fazerin Lappeenrannan tehtaan vt. tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

Fazerin Lappeenrannan tehtaan tuotannosta neljännes on salmiakki- tai lakritsimakeisia. Niitä valmistuu vuodessa noin 3 miljoonaa kiloa.

Fazerin valmistamien salmiakkimakeisten päävientimaat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti ja Saksa. Lisäksi niitä näkee lentokentillä eri puolilla Eurooppaa. Päätuote Tyrkisk Peberistä reilusti yli puolet menee vientiin.

– Salmiakki on tosi iso tuote meille. Ei pelkästään Suomessa, vaan koko Pohjoismaat, kertoo Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.

Ahlströmin mukaan Fazerin seuraava askel on avata salmiakki- ja lakritsimarkkinat Yhdysvaltoihin. Sinne yhtiö lähtee nyt huhtikuussa viemään tummaa suklaata, jonka joukossa on lakritsia.

Fazer yrittääkin saada uusia kuluttua lakritsin ja salmiakin pariin pikku hiljaa totuttamalla. Salmiakkia sisältävät suklaalevyt tulivat Norjaan ja Ruotsiin myyntiin helmikuussa.

– Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys, sanoo Nathalie Ahlström.

Salmiakkia Fazer kokeilee myös keksiin ja vohveleihin.

– Yhdistämme salmiakkia eri tuotteisiin, ja sillä tavalla saadaan uusia kuluttajia.

Tässä onkin onnistuttu, sillä makeisten kulutus kasvaa koko ajan ja samalla on saatu myös uusia ostajia.

Lisääntyykö vienti?

Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström kertoo, että Fazer miettii hyvin tarkkaan, minne heidän kannattaa vienti aloittaa. Alankomaat ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan Fazerin salmiakkimakeisten vientimaa.

Myös Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros uskoo, että salmiakkimakeisten vientiä voitaisiin vielä kasvattaa.

– Totta kai parannettavaa vielä on. Ehdottomasti Suomella on potentiaalia.

Karavokyroksen havaintojen mukaan sekä Ruotsissa että Tanskassa erityisesti väkevien salmiakkien kysyntä on kasvanut.

Salmiakkilikööri etsii oikeaa hetkeä

Alankomaissa Salmarin toimitusjohtaja Taavi Suorsa raivaa väylää salmiakkijuomansa suosion kasvattamiseen.

Suorsa kertoo, että usein kysytään, miksei hän toimi Suomessa. Syy on loppujen lopuksi yksinkertainen. Maksavia asiakkaita on Euroopassa pienellä alueella reilusti enemmän kuin Suomessa.

– Yksistään Berliinissä on 5 000 baaria. Porukan määrä on täällä ihan käsittämätön.

Tosin kilpailukin on kovaa.

Koska Alankomaat on Suomen ohella merkittävä salmiakkimaa, voisi kuvitella, että suomalainen salmiakkilikööri kilpailee alankomaalaisten salmiakkiliköörien kanssa. Näin ei kuitenkaan ole.

Suorsan mukaan heidän suurin kilpailijansa on yrttilikööri Jägermeister.

Ravintolaillasta pitää Taavi Suorsan ajatuksin pystyä etsimään se hetki, kun ihmisillä tekee mieli ottaa shotti tai se hetki, kun yksi ihminen päättää tarjota väkevän viinan koko seurueelle.

– Me taistellaan siitä hetkestä. Maku on sivuseikka.

2.4.2019 kello 10.54: Korjattu viidennen kuvan tekstissä ollut nimi: koneen äärellä on Petri Pitkänen, ei Jere Lääveri.

Keväästä odotetaan allergisille keskimääräistä vaikeampaa.

Siitepölykausi käynnistyi nyt aiemmin kuin viime vuonna, ja kukinnasta ennustetaan runsasta.

Lepän siitepölyä on jo levinnyt liki koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

– Lepän norkot eivät vielä pölytä täysillä, mutta niitä on paljon. Yhdessä norkossa voi olla neljä–viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta, tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Esimerkiksi maan etelä- ja keskiosissa lepän siitepölyn määrä vaihtelee jo kohtalaisesta runsaaseen. Pohjoisosissa siitepölyä on vähän tai kohtalaisesti.

– Allergiset ovat todennäköisesti jo suurimmassa osassa maata huomanneet oireilua, Vitikainen arvioi.

Apua ilman lääkkeitä

Lääkitys on syytä aloittaa viimeistään nyt, sanoo puolestaan allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalolta.

– Antihistamiinit auttavat, jos tuntuu, että nenää kutittaa ja aivastuttaa. Ne vaikuttavat jo parissa tunnissa, mutta eivät toisaalta ole pitkävaikutteisia, eli niistä ei etukäteen syötynä ole paljoa hyötyä, Csonka sanoo.

Oireita helpottavat nenäsumutteet ja silmätipat tulisi puolestaan ottaa säännölliseen käyttöön jo heti ensimmäisten oireiden alettua ennen kuin oireet ehtivät pahentua.

– Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää hyvissä ajoin ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset, Csonka opastaa.

Hän suosittelee allergiaoireisiin myös nenäkannua.

Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset. Allergologian erikoislääkäri Péter Csonka

Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan siitepölyn aiheuttamaa tuskaa voi helpottaa myös monilla muilla keinoilla.

Koti kannattaa siivota huolellisesti vähintään kerran viikossa. Tuulettaminen ja vaatteiden kuivattaminen ulkona kannattaa jättää siitepölyaikana kokonaan välistä.

Allergiselle paras aika ulkoilla on aamuisin tai iltamyöhään sekä sateella. Siitepölyaikana kannattaa välttää raskasta liikuntaa, minkä lisäksi olisi hyvä huuhdella siitepöly pois hiuksista aina ennen nukkumaanmenoa.

Kolme vuotta siedätystä

Mikäli siitepölyoireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta keskivaikeina tai vaikeina, kannattaa allergisen harkita siedätyshoitoa.

– Hoito aloitetaan usein syksyisin, mutta koivua voidaan alkaa siedättää vielä tammikuussa, heiniä kevättalvellakin.

Siedätyshoito voidaan antaa pistoksina tai kielen alle.

Pistoksia annetaan kuuden viikoin välein kolme vuotta eteenpäin. Kielenalussiedätyshoidossa valmiste puolestaan otetaan kolmen vuoden ajan joka päivä kielen alle.

– Jälkimmäinen hoito voi tehota jo seuraavana kesänä, jolloin oireet ovat helpommat. Pistoshoidossa vaste syntyy yleensä kolmessa vuodessa, Csonka sanoo.

Ristiallergiat yleisiä

Vaikka suurin osa siitepölyallergisista on arkoja erityisesti koivun siitepölylle, ovat ristiallergiat Csonkan mukaan yleisiä.

Tämä tarkoittaa, että sama henkilö on allerginen useammalle kuin yhdelle siitepölylle tai voi saada oireita myös sellaisesta ruoasta (esimerkiksi suun kutinaa tuoreesta omenasta), jossa on siitepölyn valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

– Koivulle allergiset ovat käytännössä aina allergisia myös muiden lehtipuiden siitepölylle. Ihmiset aina heräävät koivukauteen, mutta voivat saada oireita myös lepästä tai koivun kukinnan jälkeen heinistä, Csonka tietää.

Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kerro kokemuksesi tai jaa vinkkisi alapuolella olevassa keskustelussa. Tarvitset Yle Tunnuksen. Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 20:een.

Vuosi 1975 oli käännekohta Britannian historiassa. Britit äänestivät kansanäänestyksessä ylivoimaisesti Euroopan yhteisöön liittymisen puolesta. Samana vuonna julkaistiin elokuva Monty Pythonin hullu maailma (Monty Python and the Holy Grail).

Britannian parlamentin alahuoneen eilinen äänestys brexit-vaihtoehdoista sulki ympyrän näiden kahden merkkipaalun välillä.

Elokuvassa on kohtaus, jossa kuningas Arthur seurueineen törmää metsässä ritareihin, jotka toistavat sanaa "Ni". Sanan "Ni" kuuleminen pelottaa Arthurin seuruetta, joka lupaa lepyttää ritareita tuomalla heille heidän vaatimansa pensaikon.

Pensaikko ei kuitenkaan riitä, vaan ritarit vaativat, että Arthur miehineen läpäisee koetuksen. Heidän on kaadettava metsän isoin puu pelkän sillin avulla.

Nykypäivän ja tosielämän ritarit, jotka sanovat "Ni", ovat Britannian parlamentin alahuoneen jäsenet. Eilen maanantaina he sanoivat "no" neljälle eri ehdotukselle, joilla mitattiin kannatusta brexit-vaihtoehdoille.

Alahuone torjui tulliliiton ja sisämarkkinoiden tavoittelun, uuden kansanäänestyksen sekä ajatuksen siitä, että brexit voitaisiin perua sopimuksettoman eron tullessa tarpeeksi lähelle.

Ehdotus tulliliittoon pyrkimisestä hävisi vain kolmen äänen erolla, mutta hävisi kuitenkin.

Viime viikolla alahuone oli sanonut "no" kahdeksalle eri ehdotukselle brexitin suunnasta. Lisäksi se on ehtinyt tammikuusta alkaen torjua jo kolmesti Britannian hallituksen EU:n kanssa neuvotteleman erosopimuksen.

Tänään pääministeri Theresa Mayn hallitus istuu pohtimaan, pitäisikö alahuonetta jotenkin lepyttää tarjoamalla sille esimerkiksi pehmeämpää brexitiä. Se olisi kuin pensaikko, joka tuskin ratkaisisi itse ongelmaa.

Mayn hallituksen ja kuningas Arthurin seurueen päällimmäinen ero on siinä, että Mayn hallitus ei ole tähän saakka osoittanut mielenkiintoa parlamentin lepyttämiseen myönnytyksillä.

Yhtäläistä tilanteissa on, että samoin kuin ritarit eivät päästä Arthuria metsän läpi, alahuone ei päästä Mayn hallitusta sopimuksineen irti EU:sta. Sen jäsenmaiden johtajat kokoontuvat ensi keskiviikkona jälleen ylimääräiseen huippukokoukseen pohtimaan vaihtoehtoja.

Vaihtoehdot ovat päästää Britannia eroamaan ilman sopimusta kaksi päivää myöhemmin tai myöntää sille uudelleen lisää aikaa.

Lisäaika törmää kuitenkin vaalikalenteriin: jos ero lykkääntyy, Britannian on EU:n mielestä pakko osallistua eurovaaleihin.

Tämä johtuu siitä, että Britannialla on oltava vaaleilla valittu edustus Euroopan parlamentissa jotta parlamentti olisi varmasti toimivaltainen.

Vaalien järjestäminen olisi omituista ja poliittisesti hankalaa etenkin pääministeri Maylle. Mantereen puolellakin ajatus jakaa mielipiteitä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tiettävästi vastustanut jatkoaikaa tällä perusteella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on toisaalta sanonut, että pitkä jatkoaika on pidettävä tarjolla, jos Britannia haluaa muuttaa lähestymistapaansa.

Vaihtoehtoisia lähestymistapoja oli tarjolla eilisessä alahuoneen äänestyksessä, mutta ne torjuttiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että brexitin lykkääminen uudelleen olisi suljettu pois.

Uusi lykkäys houkuttaa monia EU:n puolella, sillä se välttäisi sopimuksettoman eron tuoman taloudellisen iskun ja jättäisi auki monen haikaileman mahdollisuuden, että Britannia vielä muuttaisi suuntaansa. Toisaalta jo edellisessä brexit-hätäkokouksessa käytettiin puheenvuoroja, joiden mukaan absurdi peli kannattaisi jo viheltää poikki.

Parlamentin alahuoneen taipumattomat ritarit toistelevat sanaa "Ni", ja Britannian ero ilman sopimusta käy päivä päivältä lähemmäksi. Pääministeri Mayn tehtävä on kuin kuningas Arthurin koetus: Kaada metsän suurin puu sillillä.

Osa kunnista on pakkoraossa lääkäripulassa. Koska kuntien pitää lain mukaan hoitaa terveyspalvelut, kunnat tarjoavat korkeaa palkkaa, että saisivat terveysasemille lääkäreitä. Ellei tämäkään auta, voidaan turvautua ostopalveluihin tai ulkoistaa palvelut.

Näin sanoo Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock.

– Vuokrafirmojen kautta on maksettu lääkäreille korkeaa palkkaa. Se on hätäratkaisu siihen, jos ei muuten saada lääkäriä, Kock sanoo.

Yle kertoi tiistaina, kuinka 5 000 euron palkkakaan ei enää houkuta nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa, kertoo Lääkäriliitto. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Kuntaliiton asiantuntija pitää määrää oikeana arviona. Kockin mukaan lääkäripula on syynä jonoihin.

– Osassa terveyskeskuksista tilanne on hyvä, osassa vaikea. Kuntalaisten etu olisi, että terveyskeskuksessa olisi kokeneita ja pysyviä lääkäreitä, Kock sanoo.

Syrjäseuduilla asuu keskimääräistä enemmän iäkkäitä potilaita, joten avuksi tarvitaan Kuntaliiton mukaan etäpalveluita ja liikkuvia palveluita.

Nuoret lääkärit toivoivat sitä, että potilastyöhön olisi nykyistä enemmän aikaa.

"Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut"

Palkka on vasta sijalla 11. kun nuoret lääkärit miettivät työpaikan valintaa. Tärkeämpää on ammatillinen kiinnostavuus, urakehitys tai perhesyyt.

Tämä ei tule Kuntaliiton asiantuntijalääkärille yllätyksenä.

– Olen itse ollut 20 vuotta yleislääkärinä terveyskeskuksessa ja ollut ylilääkärinä. Olen ohjannut paljon nuoria, tässä ei ole mitään uutta. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota.

Tuula Kockin mukaan on ongelmallista, että moni terveyskeskus ei huomioi tarpeeksi nuoria lääkäreitä. Yleislääketiedettä ei opi pelkästään kirjoista, vaan se vaatii potilaiden näkemistä.

Myös lääkärikunnan naisistuminen vaikuttaa Kockin mukaan.

– Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut. Puolison työpaikka on ratkaiseva tekijä. Se on syy, miksi syrjäseudulle on vaikea saada pysyvää lääkäriä, jos puolisolle ei löydy töitä. Onni on, jos löytyy lääkäripariskunta.

"Sana kulkee nopeasti"

Nyt joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri, joka ei ole tullut yleensä jäädäkseen. Terveyskeskuksissa ei ole erikoistuvan lääkärin virkoja, kuten sairaaloissa. Kockin mielestä tämän muuttamista pitää pohtia.

– Terveyskeskuslääkärin työ on tänä päivänä hyvin vaativaa ja kestää aikansa, että siihen oppii. Pitäisi olla enemmän opetusterveyskeskuksia ja ainakin toimenkuvan pitäisi olla räätälöity.

Jos kunnassa on lääkäripula, nuori lääkäri ei välttämättä saa tarpeeksi ohjausta, mikä johtaa siihen, ettei hän halua enää töihin terveyskeskukseen. Toisaalta osa terveyskeskuksista ei vain kiinnitä riittävästi huomiota nuorten ohjaukseen.

Isoissa kunnissa on tutorlääkärien virkoja, joiden tehtävä on keskittyä nuorten ohjaukseen.

– Sana kulkee nuorten lääkärien keskuudessa nopeasti, mitkä paikat ovat suosittuja. Jotkin paikoista eivät ole suosittuja, ja se kertoo jostain.

Päivystystä vähän sairaalaan verrattuna

Jos ohjaus on hyvin järjestetty, nuori saattaa kiinnostua yleislääketieteestä ja erikoistua siihen. Ohjauksen järjestäminen ei aina ole kiinni terveysaseman koosta, vaikka isommassa terveyskeskuksessa se on helpompi järjestää.

– Nuorille lääkäreille ensimmäiset kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos ohjaus on hyvin hoidettu, mieli voi kääntyä. Terveyskeskuslääkärin hyvä puoli on, että päivystystä on erittäin vähän verrattuna sairaalaan.

Nuoret lääkärit kaipasivat myös lisää joustoja töihin. Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock sanoo, että vuokrafirmat menestyivät, kun tarjosivat lääkäreille esimerkiksi kolmeksi päiväksi viikossa töitä.

– Joustot ovat tänä päivänä yksi asia, mitä kannattaisi hyödyntää enemmän.

Lue lisää:

5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

Helsingin käräjäoikeus on tänään tiistaina vanginnut noin 30-vuotiaan naisen todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä Helsingin Sörnäisissä viime lauantaina tapahtuneesta puukotuksesta.

Poliisin mukaan naisen epäillään puukottaneen toista naista alavartaloon. Puukotus tapahtui lauantaina iltakuuden maissa Hämeentiellä Sörnäisissä, Kurvin R-kioskin edustalla.

Poliisin mukaan puukotusta edelsi suusanallinen riita. Epäilty ja uhri tunsivat toisensa entuudestaan.

‒ Epäilty pakeni tapahtumapaikalta, mutta poliisi otti hänet kiinni sunnuntaina, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Korhonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo tiedotteessa.

Tapaus tallentui valvontakameraan ja tapahtumalla oli myös silminnäkijöitä.

Lue lisää:

Helsingissä Sörnäisten puukotuksesta epäilty henkilö saatu kiinni

Poliisi: Puukotus Helsingin Sörnäisissä – tekijän etsintä jatkuu

Valtakunnalliset ennustukset tuskin tulevat pitämään paikkansa näissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä.

Helsinki on aivan oma maailmansa. Tässä neljä asiaa, jotka tulevat vaikuttamaan Helsingissä.

1. SDP etsii profiiliaan

SDP:lle ennustetaan valtakunnan tasolla voittoa, mutta puolue tuskin voittanee ainakaan suurissa määrin Helsingissä.

SDP:n ongelma pääkaupungissa on, että he eivät ole profiloituneet selkeästi mihinkään. Esimerkiksi rasismin vastustajina he eivät ole puolueena tulleet selvästi esiin.

SDP:n kannatus onkin tippunut Helsingissä. Kaksi vuotta sitten kuntavaaleissa 2017 he menettivät Helsingissä kolme valtuustopaikkaa. Vasemmistoliitto sitä vastoin lisäsi yhden paikan.

Tätä taustaa vasten voidaan hyvin ajatella, että sama kehitys jatkuisi myös näissä eduskuntavaaleissa.

Helsingin yliopiston lehtori, politiikan tutkija Emilia Palonen on samoilla linjoilla. Hän pitää Helsingin SDP:n ongelmana profiloitumisen puutetta.

– Kuntavaaleissa Tuula Haatainen oli esimerkiksi pormestariehdokkaana näkymätön. SDP:llä ei ole Helsingissä tällä erää positiivista kierrettä, Palonen sanoo.

Lisäksi SDP:n Helsingin piirin yksi ongelma voi olla heidän ehdokaslistansa. Ehdokaslista ei ehkä puhuttele nuorta kaupunkiväestöä. Helsinki on kuitenkin nuori kansainvälinen kaupunki, mutta SDP:n listalla on vain seitsemän alle 40-vuotiasta. Silmiinpistävää myös on, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on listalla vain yksi, vaikka SDP:llä on ollut neljä helsinkiläisedustajaa Arkadianmäellä.

Vertailun vuoksi: Vasemmistoliiton listalla on kolme maahanmuuttajaa, paikkoja eduskunnassa on ollut kaksi.

Eikö demarityö ole kiinnostanut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä?

Lisäksi SDP:ltä puuttuu Helsingissä näissä vaaleissa Nasima Razmyar, valovoimainen apulaispormestari.

Razmyar valittiin viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan, mutta hän luopui paikasta Helsingin hyväksi, ja otti apulaispormestarin paikan vastaan. Häneltä periytyy yli 5000 ääntä.

Ne menevät ehkä SDP:n Pilvi Torstille, joka edustaa Razmyarin tavoin uutta SDP:ta.

Tai sitten jonnekin muualle, jopa toisiin puolueisiin?

Emilia Palonen pitää Razmyarin äänten siirtymistä Torstille tai jopa vihreiden Outi Alanko-Kahiluodolle mahdollisena.

– Torsti on kuitenkin profiloitunut koulutuksen edistäjänä. Nämä ovat Helsingissä koulutusvaalit. Helsingissä asuu paljon apurahatutkijoita ja yliopisto- ja korkeakouluväkeä, jotka ovat kyllästyneitä kaikkiin koulutusleikkauksiin, Palonen sanoo.

Myös SDP:n Eero Heinäluoman 10 000 ääntä siirtyvät näissä vaaleissa jollekin, kun hän ei ole enää ehdolla vaaleissa. Ne saattavat siirtyä hänen tyttärelleen, Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana toimivalle Eveliina Heinäluomalle.

Kuka SDP:tä sitten voisi Helsingissä äänestää?

Tutkija Palonen uskoo, että Helsingissä SDP:tä tulevat äänestämään ne, jotka tykkäävät puolueen tämän hetken profiloimattomasta tilasta.

– Voi olla, että he ketkä eivät voi äänestää vasemmistoliittoa tai vihreitä, äänestävät demareita.

Tukijan mukaan SDP:n valitsema linja voi siis olla hyväksikin. Ääni menisi kuitenkin nykyhallitusta vastaan.

– Määrittelemättömyys ei ehkä haittaa, kunhan se edustaa jotain muuta kuin Sipilän hallitusta, sotea ja koulutusleikkauksia.

2. Perussuomalaiset Halla-ahon vanavedessä

Kuka Helsingissä sitten pärjää?

Ainakin perussuomalaiset. He kärkkyvät Helsingissä sinisiltä ylijäävää Sampo Terhon kansanedustajan paikkaa europarlamentista eduskuntavaaleihin palanneen Jussi Halla-ahon avulla. Halla-aholla on oma vankkumaton kannattajakuntansa, joka lähtee uurnille vain Halla-ahon takia.

Sininen tulevaisuus tuskin saa yhtään ehdokasta läpi Helsingissä.

Siniset ovat tajunneet tämän itsekin.

Nykyinen kansanedustaja, urheiluministeri Sampo Terho, on näissä vaaleissa siirtynyt ehdolle Uudellemaalle sinisten Jussi Niinistön kaveriksi.

Vaikuttaa siltä, että Terho ei ole itsekään uskonut omaan läpimenoon Helsingistä.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että perussuomalaiset saavat Jussi Halla-ahon avulla eduskuntaan myös muita edustajia.

– Perussuomalaiset ei ole Helsingissä olematon puolue, Palonen sanoo.

– Halla-aho on nostettu puolueen profiilissa korkealle. Kun puolue nostaa yhden henkilön kärkeen, sen äänillä voi mennä läpi useita, Palonen sanoo.

On mielenkiintoista katsoa vaalien jälkeen, missä perussuomalaisten kannattajat Helsingissä asuvat.

Puolue selvästi kalastelee ehdokasasettelunsa perusteella kantaväestöön kuuluvia koulutettuja konservatiiveja.

3. Vihreiden asema vankkenee

Toinen Helsingin vaalien pärjääjä mitä todennäköisimmin on vihreät.

Vihreät on Helsingin toinen pääpuolue kokoomuksen jälkeen. Eduskunnassa vihreillä on ollut paikkoja viisi, kokoomuksella kuusi.

Eikä vihreiden asema näytä olevan uhattuna nytkään.

Viime eduskuntavaaleissa 2015 vihreät saivat Helsinkiin yhden lisäpaikan. Kuntavaaleissa vuonna 2017 he saivat kaksi lisäpaikkaa Helsingin valtuustoon.

Suunta mitä todennäköisimmin on nyt sama.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että vihreät tulevat saamaan myös niin sanottuja protestiääniä.

– Sen sijaan, että äänestät perussuomalaisia, äänestät joko vihreitä, vasemmistoliittoa tai SDP:tä, Palonen sanoo.

Vihreiden kannatusta lisää myös se, että helsinkiläisten suurin huolenaihe on tällä hetkellä ilmastonmuutos. Saman turvallisuustutkimuksen mukaan seuraavaksi eniten helsinkiläisiä huolettaa lasten ja nuorten tulevaisuus sekä tuloerojen kasvu.

Nämä kaikki kolme ovat vihreiden lempiteemoja.

Ainoa haitta vihreille saattaa olla, että istuva kansanedustaja Antero Vartia ei ole enää ehdolla.

Hänen noin 7000 ääntä saattaa vuotaa kokoomukselle. Kokoomus onkin viime aikoina tehnyt hirveästi työtä sen eteen, että se olisi ilmastoystävällinen puolue. Välillä esimerkiksi Helsingin valtuustossa kokoomuksen puheenvuorot vaikuttavat kuin suoraan vihreiden puolueohjelmasta otetuilta.

Vihreissä taas on vahvistunut ydinvoimaa kannattava ryhmä. Tämä vetoaa taas kokoomuslaisiin.

Kisa äänistä tulee siis olemaan kova näiden kahden puolueen välillä Helsingin piirissä.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että kokoomus häviää Helsingin piirissä. Tai ei ainakaan saa voittoa.

– Olisin hämmästynyt, jos kokoomus on näiden vaalien jälkeen vielä suurin puolue Helsingistä, Palonen sanoo.

Palosen mukaan kaikki koulutusleikkaukset muun muassa ovat romahduttaneet ihmisten uskon.

– Ihmiset ovat niin kyllästyneitä. Kokoomuksen imago on tämän hallituksen aikana romahtanut, Palonen sanoo.

Palosen mukaan eduskuntavaaleissa ei välttämättä riitä, että Helsingin kuntapolitiikassa kokoomus on pyrkinyt pehmentymään. Moni kokoomusta äänestänyt voi Palosen mukaan näissä vaaleissa äänestää jopa SDP:tä tai Feministipuoluetta.

– Ihmiset eivät ole enää niin puolueuskollisia.

Lisäksi vihreiden vaaleja värittää näissä eduskuntavaaleissa jo ensi kesän puoluejohtajan valinta.

Helsingin piiristä Vihreiden puheenjohtajakisassa ovat mukana ainakin istuva puheenjohtaja Pekka Haavisto, mutta myös haastajat Emma Kari sekä Maria Ohisalo, miksei Outi Alanko-Kahiluotokin.

Jos joku näistä suurista nimistä yllättää äänestäjämäärällään, se saattaa muuttaa vihreiden ensi kesän puheenjohtajakisan lähtöasetelmat kokonaan.

4. Feministinen puolue voi yllättää

Yksi kokonaan uusi puolue kärkkyy läpimenoa Helsingissä. Feministisen puolueen Katju Aro. on vahva ehdokas.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että Feministisellä puolueella olisi mahdollisuus saada yksi ehdokas läpi.

– Vaalikoneet on antaneet Helsingissä usealle Feministisen puolueen ykkösvaihtoehdoksi. Se voi laittaa miettimään, ketä äänestää, Palonen sanoo.

Kuntavaaleissa esimerkiksi Feministinen puolue sai melkein 5000 ääntä ja puolueen puheenjohtaja Katju Aro sai reilut 1500 ääntä. Nyt vaaliliitossa hänellä on pieni mahdollisuus päästä läpi.

Viimeaikainen metoo-liikehdintä voi tukea puolueen sanomaa ja tuoda vielä lisäääniä.

– Uudet puolueet on tietty trendi nyt Euroopassa. Ihmiset haluavat uusia puolueita. Ehkä protesti nykyistä hallitusta kohtaan voisi kanavoitua tätäkin kautta, Palonen sanoo.

Kirjoittaja on elokuusta 2017 asti seurannut Helsingin kaupungin kuntapolitiikkaa Yle Uutisissa. Asunut Helsingissä vakituisesti vuodesta 2007.

Aiheesta voi keskustella klo 18 saakka.

Korjattu 10:05: Feministisen puolueen kokonaisäänimäärä ja Katju Aron äänimäärä. Jutussa luki, että Katju Aro olisi saanut 5000 ääntä. Se oli koko puolueen äänimäärä. Aro sai noin 1560 ääntä.

Juttua päivitetty klo 12.33: Inhimillisen erehdyksen vuoksi keskustelu avattiin vasta klo 12.33, mutta keskustelua jatketaan kello 18.00 saakka.

Lue lisää vaalipiirianalyyseja täältä.

Ylen vaalikoneen voit tehdä täällä.

Ylen uusin puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan(29.3.2019)

Suomessa aloittaa toimintansa kolme kansainvälistä lentoyhtiötä kertoo Finavia tiedotteessaan.

Air Serbia, Tibet Airlines ja Juneyao Airlines aloittavat lennot Helsinki-Vantaalle.

Air Serbia yhdistää Suomen ja Serbian pääkaupungit aloittamalla yhteyden Helsinki-Vantaalta Belgradiin kolmesti viikossa kesäkuusta alkaen.

Kiinalaiset Tibet Airlines ja Juneyao Airlines puolestaan vahvistavat Helsinki-Vantaan yhteyksiä Aasiaan. Tibet Airlines aloittaa huhtikuussa lennot Helsingistä Jinaniin, ja Juneyao avaa kesäkuussa ympärivuotisen yhteyden Shanghaihin.

– Etsimme Suomen lentoasemille jatkuvasti uusia kumppaneita kattavien lentoyhteyksien varmistamiseksi sekä suomalaisille että kansainvälisille matkustajille, kertoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Myös Turkuun avataan uusia reittejä

Lentoyhtiö Wizz Air lentää Turusta Pohjois-Makedonian pääkaupunki Skopjeen kahdesti viikossa heinäkuusta alkaen.

Yhtiön uusia yhteyksiä ovat lisäksi Turku–Lontoo ja Turku–Krakova, jotka laajentavat Turun verkostoa Euroopan suurkaupunkeihin.

Helsingissä on alueita, joissa yleisin perhetyyppi on äiti ja lapsia. Yksinhuoltajan ja lasten muodostama perhe on naapurustossa lähtökohta, ydinperheet ja muut poikkeuksia. Teen tutkimustöitä yhdellä tällaisella alueella Itä-Helsingissä. Lapset saattavat kuvata kaverinsa perhettä huomauttamalla, että ”noiden kodissa asuu isä”. Eräs lapsi kertoi, että puolifaijaksi pääsee, jos on asunut perheessä yli puoli vuotta. Hän jutteli kavereidensa kanssa siitä, miten isäpuoleksi saa ylennyksen. Jonkun mielestä kyse oli ajasta, toisen mielestä asenteesta. Entä onko puolifaijalla ja faijapuolella eroa? Eipä kai, ”meillä sanotaan puolfaija”.

Suomalaisista 40 prosenttia asuu lapsiperheissä. Siihen nähden lapsiperheistä puhutaan esimerkiksi politiikassa todella paljon. Vähemmän puhutaan siitä, että mitään yhtenäistä ”lapsiperhettä” ei ole olemassa. Esimerkkinä perheiden moninaisuudesta pidetään usein uusperheitä. Niitä paljon isompi ryhmä ovat kuitenkin äitien ja lasten muodostamat perheet. Viidennes Suomen perheistä on yksinhuoltajien perheitä. Useimmissa huoltaja on äiti. Isä ja lapsia -perheitä on vain muutama prosentti.

Perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä, jos Suomesta halutaan tehdä tasa-arvoisempi sekä työssä että vapaalla. Mutta miten perheistä tehtäisiin keskenään vähemmän eriarvoisia? Uusi lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen nosti hiljattain Helsingin Sanomissa esiin yksinhuoltajien köyhyyden. Yksinhuoltajia pitäisi tukea palveluilla ja tulonsiirroilla, esimerkiksi niin, että työssäkäynti on käytännössä mahdollista. Tästäkin on helppo olla samaa mieltä: suomalaisen perhekäsityksen ei pitäisi Pekkarisen mukaan olla niin kategorinen ja ydinperhekeskeinen.

Perhetilastot ovat kiinnostavia, sillä niiden kautta avautuu perheiden moninaisuus – mutta ne ovat vain tilastoja. Yksinhuoltaja saattaa olla lapsen ainoa vanhempi – totaaliyhäri – ja lisäksi on yhtä monta muuta järjestelyä kuin perhettäkin.

On myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea.

Yksi tilastojen ja sitä kautta julkisen keskustelun ulkopuolelle tippuva asia ovat isovanhemmat, jotka hoitavat lapsenlapsiaan. Kyllähän me luemme virkeistä eläkeläisistä, jotka hoitavat kiireisten lastensa lapsia, kun ura-aikuiset ovat työmatkoilla, iltaan venyvissä palavereissa, tai virkistämässä parisuhdetta viikonloppumatkalla. Mutta on myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea. Nämä isovanhempien turvaverkot tulevat toisinaan esiin mediassakin, etenkin jos kerrotaan aikuisista, joilla on hankala elämäntilanne. Jutuissa vilahtelee mainintoja siitä, että lapset asuvat isovanhempien luona, jatkuvasti tai väliaikaisesti.

Sosiologi Lotta Junnilaisen väitöstutkimuksessa Lähiökylä – tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta avataan kiinnostavalla tavalla isovanhempien näkymätöntä roolia kaupunkilaislähiöiden lapsiperheissä. Lapset ovat säännöllisesti lähellä asuvien isovanhempien luona yökylässä, syömässä – tai asumassa. Jotkut aikuiset asuvat lastensa kanssa omien vanhempiensa luona. Syy ei ole se, että mummo tarvitsee apua, vaan se, että aikuinen lapsi tarvitsee apua, ja/tai on rahapulassa.

Kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Urbaanit lähiöt kuvataan usein toisille vieraiden ihmisten säilöinä – nukkumalähiöinä, ongelmalähiöinä, paikkoina, joissa ihmiset eivät tunne saati auta toisiaan. Nämä ovat mielikuvia, todellisuus on toista. Kuten Junnilaisen väitöksen nimi Lähiökylä osoittaa, kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Lähiöissä rakentuu – ihan kuten maalaiskylissäkin – myös keksittyjä sukulaisuussuhteita, siis varamummoja, sijaissiskoja ja muita sukulaisuuden kaltaisia ihmissuhteita. Ne konkretisoivat sen, että yksin ei pärjää, eikä pidäkään pärjätä. Itselleen voi rakentaa perheen.

Perhemuotoihin liittyy sama ”normaaliuden” problematiikka kuin vaikka varallisuuteen, etnisyyteen tai elämäntapaan. Monen on helpompi olla, jos ympärillä jaetaan käsitys normaalista, eikä eksotisoida, demonisoida, stereotypisoida tai kauhistella. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa lähiökylien asukkaat kuvaavat, miten omalla seudulla ”saa olla oma ittensä”, tai ”me ollaan kaikki samaa perhettä”. Syntyy solidaarisuutta, joka kumpuaa tunnistetusta samankaltaisuudesta.

Yhteiskunnan tasolla tavoite ei tietenkään ole se, että samankaltaisten tulisi liittoutua ja käpertyä sisäänpäin, vaan se, että muistaisimme, ettei universaalia tavallista ja normaalia ole olemassakaan. Tämä koskee niin arkista puhetta kuin perhepolitiikkaakin. Suomalainen tiivis ydinperhe on yksi vahvimmista keskuudessamme elävistä myyteistä. Todellisuudessa se venyy joka suuntaan, ja siihen pätee samaa kuin moneen muuhunkin: muoto ei kerro mitään laadusta.

Reetta Räty

Kirjoittaja on mediatyöläinen, joka puhuu perheen sijaan suvusta. Siihen kuuluu ainakin 28 ihmistä.

Aiheesta voi keskustella 02.04. klo 16.00 asti.

Tanskasta karkotettua ulkomaalaista miestä epäillään kahdesta raiskauksesta Tampereella. 27-vuotias epäilty vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa maanantaina iltapäivällä.

Tanskalainen lehti Dagbladet Roskilde kertoo, että mies on karkotettu Tanskasta vuonna 2014. Silloin 22-vuotias mies tuomittiin Tanskassa 17-vuotiaan naisen raiskauksesta Roskildessa. Nainen oli nukkunut oppilaitoksessa.

Mies sai vuoden ja kolmen kuukauden tuomion raiskauksesta. Mies oli asunut Tanskassa kolme vuotta.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti. Aamulehden mukaan epäilty on tullut Suomeen ja hakenut turvapaikkaa, mutta tarkka aika ei ole tiedossa.

Tutkinnanjohtaja Hannu Kallioniemi Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo Ylelle, että epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Tampereella joulukuussa ja maaliskuussa.

Molemmissa tapauksissa naiset olivat Kallioniemen mukaan nousseet tuntemattoman miehen kyytiin saadakseen kyydin kotiin.

Kallioniemi ei vahvista epäillyn kansalaisuutta. Poliisin mukaan turvapaikka-asiat ovat salassa pidettävää tietoa.

Myös Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan epäillyn kansalaisuus on salassa pidettävää tietoa.

Yhdysvaltain perustuslaki ei takaa vangille tuskatonta kuolemaa, päätti Yhdysvaltain korkein oikeus maanantaina. Erimielisyyttä aiheuttanut päätös syntyi äänin 5–4.

Tapaus sai alkunsa, kun Missourin osavaltiossa kuolemaantuomittu Russell Bucklew pyysi teloitusta kaasulla lääkeruiskeen sijaan.

Bucklew, 50, perusteli pyyntöään sairaudellaan, joka aiheuttaa veren täyttämiä patteja naamaan, päähän, kaulaan ja kurkkuun. Bucklew argumentoi, että ruiske saattaisi repäistä patit auki, joten hän tukehtuisi omaan vereensä ja kärsisi näin kuollessaan kohtuutonta kipua. Se taas olisi vastoin perustuslakia, joka kieltää julman ja epätavallisen rangaistuksen.

Oikeuden mielestä Bucklew ei esittänyt tarpeeksi todisteita pyyntönsä tueksi. Varmaa ei ole, että kaasu takaisi yhtään kivuttomamman kuoleman. Teloituksesta vastaavan Missourin osavaltion mukaan Bucklew'n toivomaa kaasutapaa ei ole kokeiltu missään.

Oikeuden kaikki konservatiivituomarit vastustivat pyyntöä, liberaalituomarit olisivat sallineet sen.

Konservatiivituomari Neil Gorsuch kirjoitti päätöksestä, että perustuslain "kahdeksas lisäys ei takaa vangille kivutonta kuolemaa – mitä ei tietenkään taata monellekaan ihmiselle, mukaan lukien useimmille kuolemanrangaistukseen johtavien rikosten uhreille."

Ei kiellä murhaa ja raiskausta

Bucklew tuomittiin vuonna 1996 entisen tyttöystävänsä asuinkumppanin murhasta. Bucklew ampui miehen, sieppasi ja raiskasi entisen tyttöystävänsä, ampui kohti tappamansa miehen 6-vuotiasta poikaa ja haavoitti poliisia.

Hän ei ole kieltänyt syyllisyyttään tai yrittänyt välttää kuolemantuomiota.

Tuomari Gorsuch sanoi päätösperusteluissaan, että Bucklew odottaa tuomion täytäntöönpanoa yli kaksi vuosikymmentä tehdyistä rikoksista.

– Kuitenkin sen jälkeen hän on onnistunut saamaan lykkäyksiä kanne toisensa jälkeen.

Liberaalituomari Sonia Sotomayor vastasi eriävässä mielipiteessään, että kysymykset oikeudellisesta taktiikasta ovat epäolennaisia.

Hänen mukaansa yksittäiset tapaukset pitäisi päättää niihin liittyvien olennaisten yksityiskohtien perusteella.

Uuden tuomarin päätös kiinnostaa

Korkein oikeus käsitteli vuonna 2015 Oklahoman osavaltiossa kuolemaan tuomittujen valitusta ruiskeen käytöstä. Tuolloin oikeus linjasi, että vankien olisi pitänyt kyetä esittämään helposti saatavilla oleva vaihtoehto, joka olisi ollut vähemmän kivulias kuin ruiske. Maanantain päätös on linjassa vuoden 2015 ratkaisun kanssa.

Bucklew oli korkeimman oikeuden käsittelyssä myös viime vuonna. Tuolloin oikeus säästi hänet teloitukselta.

Ratkaisevan äänen antoi tuomari Anthony Kennedy, joka jäi eläkkeelle viime heinäkuussa. Hänet korvasi presidentti Donald Trumpin nimityksellä tuomari Brett Kavanaugh, joka äänesti nyt Bucklew'n pyyntöä vastaan.

Missourissa teloitus on mahdollinen sekä kaasulla että ruiskeella, mutta käytännössä osavaltiossa käytetään vain ruisketta.

Kuolemanrangaistuksia seuraavan järjestön mukaan Missourissa on teloitettu yhteensä 88 kuolemaantuomittua vuoden 1976 jälkeen. Viime vuonna ei teloitettu ketään eikä tänä vuonnakaan tähän mennessä.

Helsingin kaupunkipyörät ovat maailman suosituimmat, Helsingin kaupungin teettämä selvitys kertoo.

Selvityksessä Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää verrattiin 50 kaupunkiin eri puolilta maailmaa. Suosion mittarina käytettiin käyttöastetta, eli pyöräkohtaisesti tehtyjen matkojen määrää päivittäin.

Vertailluista 50 kaupungista Helsinki sijoittui ykköseksi kaupunkipyörien käyttöasteen suhteen, kun järjestelmiä vertailtiin matkaa per pyörä per päivä -luvuilla. Myös Helsingin ja Espoon yhteisen kaupunkipyöräpalvelun käyttöluvut olivat huippuluokkaa.

Helsingin jälkeen seuraavina kärkisijoille sijoittuivat Dublin, Valencia, Barcelona, Lyon ja Pariisi.

Kaupunkipyöräpalveluiden vertailu keskenään ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, sillä järjestelmien koot vaihtelevat Tallinnan 80 pyörästä Kiinan Hangzhoun 51 500 pyörään. Myös matkamäärät vaihtelevat Viron 10 000 matkasta Kiinan 87,6 miljoonaan matkaan.

– On mahtavaa, että Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä todella on yksi maailman suosituimmista, ellei suosituin. Helsinkiläiset ovat ottaneet kolme vuotta käytössä olleet keltaiset pyörät omakseen ja tehneet niillä maailman mittakaavassakin vaikuttavan määrän matkoja, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee kaupungin tiedotteessa.

Kaupunkipyöräilyn suosio kasvussa, uusia asemia käyttöön toukokuussa

Kaudella 2018 kaupunkipyörämatkoja kertyi Helsingissä ja Espoossa yhteensä yli 3 miljoonaa. Kausikäyttäjiä oli lähes 50 000.

Järjestelmän laajeneminen pääkaupunkiseudulla ja Länsimetron aukeaminen kasvattivat kaupunkipyörien suosiota vuodesta 2017 vuoteen 2018 tultaessa. Vuonna 2017 matkoja tehtiin pelkästään Helsingissä yli 1,5 miljoonaa.

– Pääkaupunkiseudulla on ilahduttavasti kehitetty polkupyöräilyn mahdollisuuksia ja otettu kaupunkipyörät osaksi sujuvaa joukkoliikennettä, ja se näkyy näissä tuloksissa. Pyöräilyn suosion myötä tarvitaan uusia pyöräteitä ja infrastruktuurin kehittämistä yhä entisestään, toteaa Helsingin kaupunkipyöräverkoston suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Mikko Raninen Swecolta.

HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkisen mukaan kaupunkipyöräilyn suosio on näkynyt myös siinä, ettei pyörää ole aina saanut halutessaan käyttöön, kun käytännössä kaikki pyörät ovat olleet liikkeellä samaan aikaan. Siksi pyöriä tarvitaan enemmän liikenteeseen.

Uusi kaupunkipyörikausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa maanantaina 1.4. Toistaiseksi käytössä on pääosin viime vuoden pysäkkiverkosto, mutta toukokuussa Helsingissä on tarkoitus ottaa käyttöön uusia pyöräasemia pohjoisessa ja idässä.

Uudet pyöräasemat otetaan käyttöön yksitellen sitä mukaa, kun asemat saadaan asennettua. Pyöräasemien käyttöönottoa voi seurata reaaliajassa HSL:n kaupunkipyöräsivuston kautta.

Jos Britannia päätyy eroamaan Euroopan unionista ilman erosopimusta, on se Britannian omalla vastuulla, sanoo EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier.

Barnierin mukaan EU:n kärsivällisyys Britannian suhteen alkaa olla lopussa.

– Itselläni on kyllä vielä hieman kärsivällisyyttä jäljellä, Barnier jatkoi.

Hänen mukaansa brexit ilman sopimusta näyttää nyt todennäköisemmältä kuin sopimuksen saaminen. Sopimus on silti vielä mahdollinen, Barnier sanoi.

Britannian on nykyisen aikataulun mukaan määrä erota unionista 12.4. Kahta päivää aikaisemmin EU pitää huippukokouksen, joka on ratkaiseva, jos eroa halutaan vielä lykätä toiseen kertaan.

Jos Britannian parlamentti ei ole siihen mennessä hyväksynyt erosopimusta tai jos muusta vaihtoehdosta ole sovittu, ero astuu voimaan välittömästi. Barnier muistutti, ettei sopimusesityksessä mukana oleva siirtymäaika silloin toteudu.

Barnierin mukaan EU voi myöntää Britannialle lisää harkinta-aikaa kolmella eri perusteella: Britanniassa järjestetään ylimääräiset parlamenttivaalit tai uusi kansanäänestys EU-erosta, tai maassa on käynnistynyt muu poliittinen prosessi.

Barnier sanoi jälleen tiedotustilaisuudessaan, ettei erosopimuksesta enää neuvotella, mutta sopimukseen liittyvää poliittista julistusta voidaan vielä työstää, kunhan EU:n perusperiaatteista pidetään kiinni.

Tietoja ja huhuja kokouksesta

Britannian hallitus pitää tiistaina pitkän, viisituntisen istunnon, jossa se yrittää löytää tien ulos pattitilanteesta.

BBC:n poliittinen toimittaja John Pienaar arvioi tilannetta siten, että hallitus on "sovittamattomalla tavalla jakautunut". Tämä tarkoittaa sitä, että osa ministereistä kannattaa sopimuksetonta eroa, osa taas pehmeämpää brexitiä.

Financial Times -lehden toimittaja Sebastian Payne kertoo saaneensa tietää, että pääministeri Theresa May pitää parempana sopimuksetonta eroa kuin brexit-prosessin perumista.

– Olen ymmärtänyt, että May aikoo kertoa hallitukselle, että jos vastakkain ovat artikla 50:n [EU-eron] peruminen tai ero ilman sopimusta, hän valitsee eron ilman sopimusta, Payne uutisoi.

Britannian parlamentin jäsenet yrittävät myös kuumeisesti laatia suunnitelman, joka saisi enemmistön tuen.

Useiden puolueiden jäsenistä koostuvat ryhmä on laatimassa lakiesitystä, joka velvoittaisi pääministerin välittömästi anomaan brexitin lykkäystä. Tavoitteena on estää sopimukseton EU-ero. Hallitus saisi esittää, kuinka pitkä lykkäys olisi.

– Jos hallitus ei toimi heti, parlamentilla on velvollisuus yrittää saada sen tapahtumaan, vaikka olemmekin aivan aikarajan äärellä, sanoi työväenpuoluetta edustava Yvette Cooper.

Analyysi: Parlamentti hokee "ei" kuin vanhan sketsin ritarit – samaan aikaan Britannia lipuu kohti sopimuksetonta eroa

Portugalin valtion lentokoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa, kertoo puolustusministeriö. Epäilty ilmatilaloukkaus tapahtui Kirkkonummella sijaitsevan Upinniemen edustalla eilen kello 17.59.

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrsky kertoo STT:lle, että alustavien tietojen mukaan kyseessä oli Portugalin valtion merivalvontakone.

Hyrskyn mukaan epäilty aluerikkomus kesti muutaman minuutin ajan. Hän kertoo, että kone tuli vain hyvin pienen matkan Suomen puolelle.

– Alustavien tietojen mukaan kone lensi Suomen ilmatilarajan suuntaisesti, Hyrsky sanoo.

Rajavartiolaitos selvittää tapausta.

Epäilty ilmatilaloukkaus on ensimmäinen tänä vuonna. Viime vuonna ilmatilaloukkauksia ei tapahtunut lainkaan. Edellinen ilmatilaloukkaus on toissa vuoden lopulta.

– Aika ei poista sen kivun muistoa, kertoo kymmenvuotiaana rintojen litistämisen kohteeksi joutunut nainen Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle.

Nainen esiintyy nimellä Kinaya. Hän on jo aikuinen ja hänellä on omia tyttäriä. Hän muistaa hyvin, miten kauheaa litistäminen oli. Äiti perusteli sitä sillä, että muutoin miehet alkavat lähennellä tytärtä ja haluavat seksiä hänen kanssaan.

– Sinun ei edes anneta huutaa. Jos valitat, sinulle sanotaan, että olet tuottanut häpeää perheellesi, et ole "vahva tyttö".

Kun Kinayan vanhin tytär täytti kymmenen vuotta, Kinayan äiti ehdotti, että tyttärentyttärenkin rintoja pitää litistää. Kinaya kieltäytyi ehdottomasti:

– Ei, ei, ei, minun lapsistani yksikään ei joudu kokemaan sitä, mitä minä jouduin. Elän yhä sen trauman kanssa!

Naisten ympärileikkaus on hyvin terveys- ja opetusviranomaisten tiedossa, mutta afrikkalaistaustaisten tyttöjen rintojen litistäminen on noussut julkiseen tietoisuuteen vasta viime aikoina. Sitä on silti harjoitettu Britanniassakin vuosia.

Seurauksena voi olla vakavia kudosvaurioita

Kyse on nuorten tyttöjen kasvavien rintojen väkivaltaisesta litistämisestä sitomalla tai painelemalla ja hieromalla kuumalla esineellä. Esineenä voidaan käyttää kiviä, lusikoita tai vaikkapa pihtejä.

Operaatio on erittäin kivulias ja sitä voidaan jatkaa jopa vuosia, viikottain tai parin viikon välein. Seurauksena voi olla vakavia terveysongelmia, muun muassa palovammoja, kystia sekä rintakudoksen muutoksia. Toinen tai jopa molemmat rinnat saattavat tuhoutua, ja imettäminen on myöhemmin vaikeaa.

Tekijä on yleensä tytön oma äiti, joka haluaa operaatiolla estää tyttären rintojen kasvua ja vähentää riskiä, että tytär joutuu miesten seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Taustalla voi olla halu mahdollistaa tytön keskittyminen opiskeluun ja työhön, mutta myös halu varjella perhettä avioliiton ulkopuolisen raskauden tuomalta häpeältä.

Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat. Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC sekä Guardian-lehti arvioivat kansalaisjärjestöjen työntekijöiden haastatteluihin perustuen, että Britanniassa jopa tuhat tyttöä on joutunut rintojen litistämisen uhriksi. Mitään tarkempaa määrällistä tutkimusta ei ole tosin tehty.

Litistämistä harjoitetaan eri puolilla Afrikkaa

Naisten ympärileikkausta vastaan kampanjoiva National FGM Centre arvioi, että rintojen litistäminen on peräisin Afrikasta. Sitä harjoitetaan ainakin kymmenessä Afrikan maassa, mahdollisesti useammassakin. Oheinen kartta näyttää maat, joissa tapaa on tutkittu.

Maahanmuuttajataustaisten naisten terveyttä ja hyvinvointia edistävän kansalaisjärjestön Cawogidon johtaja Margaret Nyuydzewira kertoo Guardianin haastattelussa, että hänenkin rintojaan litistettiin lapsena. Hänen mielestään brittiviranomaiset eivät ole ottaneet ilmiötä tosissaan, eikä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ole nostettu syytteitä, koska sitä pidetään "kulttuurisena käytäntönä".

– Britit ovat niin kohteliaita, että kun he huomaavat jotakin tuollaista, he yrittävät kunnioittaa kulttuurisia tapoja. Mutta jos kulttuurinen tapa on vahingoittaa lapsia, pieniä tyttöjä, kotona tai julkisesti, sellainen ihminen pitäisi saattaa vastuuseen, sanoo Margaret Nyuydzewira.

Sekä BBC:n että Guardianin haastattelemat kansanedustajat suhtautuivat ongelmaan vakavasti. He katsoivat muun muassa, että opettajia pitää kouluttaa huomaamaan oppilaillaan merkit rintojen litistämisestä ja raportoimaan huolistaan.

Erityistä lakia ei asiasta ole, mutta rintojen litistäminen voidaan katsoa väkivallaksi lasta kohtaan. Toistaiseksi rikosilmoituksia ei ole tehty Britanniassa.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ihmisoikeusliiton naisiin kohdistuvaan väkivaltaan erikoistuneet asiantuntijat eivät ole kuulleet rintojen litistämisestä Suomessa.

– Olen kuullut tuosta brittikollegoilta, mutta voi olla, että siellä on enemmän maahanmuuttajia esimerkiksi Kamerunista, jossa tapaa esiintyy, pohtii Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Aiheesta kirjoitti aiemmin myös Turun Sanomat.

– Hän oli lempein, hellin ja rakastavaisin tuntemani ihminen. Hän myös käytti minua seksuaalisesti hyväkseen, toteaa keski-ikää lähestyvä mies, tanssikoreografi Wade Robson.

Dokumentin alussa kuultavat sanat pysäyttävät. Luvassa on yksityiskohtaisia kuvauksia vuosikymmenten takaisista tapahtumista Michael Jacksonin Neverland-tilalla ja luksushotelleissa. Robsonin ja James Safechuckin kertomukset ovat järkyttäneet katsojia maailmalla.

Michael Jacksonin asema maailman merkittävimpänä idolina, imago hyväntekijänä ja loputon varallisuus – muun muassa nämä ominaisuudet nostetaan dokumentissa kerrattavan kauhun mahdollistajiksi.

Teot linkittyvät mediassa esillä olleeseen grooming-ilmiöön. Dokumentin mukaan Jackson vetosi lasten hyväntahtoisuuteen ja rakensi heihin luottamuksellisen tunnesiteen, kieroutuneen rakkaussuhteen.

Ristiriitaisia tunteita herättää luksuselämästä sokaistuneiden vanhempien moraalittomuus. Toinen äideistä kysyy dokumentin loppupuolella, mitä hän olisi voinut tehdä toisin.

Katsojalle herää halu vastata: Älä päästä lastasi vieraan aikuisen kanssa samaan sänkyyn yökylään.

Järkytystä kärjistävät viime viikon uutiset epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa. Aihe oli ajankohtainen 30 vuotta sitten. Aihe on ajankohtainen nyt.

Valtava todistusvoima, yksipuolinen näkökulma

Jo 1990-luvun alkupuolella popin kuningasta syytettiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Silloin asia soviteltiin rahalla. Jacksonin puolelta vakuutettiin, ettei järjestely tarkoittanut syyllisyyttä. Päin vastoin Jacksonin tukijat väittivät, että kysymys oli rahastuksesta.

Uusi rikostutkinta alkoi 2000-luvulla. Brittitoimittaja Martin Bashirin dokumentti Living with Michael Jackson johti poptähden pidättämiseen sekä syytteisiin lapsen hyväksikäytöstä ja huumaavan aineen tarjoamisesta lapselle. Oikeus vapautti laulajan kaikista syytteistä kesällä 2005.

Tällä vuosikymmenellä asialla ovat olleet Leaving Neverland -dokumentin päähenkilöt Wade Robson ja James Safechuck, jotka aiemmissa tapauksissa toimivat todistajina Michael Jacksonin syyttömyyden puolesta.

Tähden tukijat ja perikunta ovat olleet tyrmistyneitä siitä, että syytökset esitetään vasta, kun vuonna 2009 kuollut poptähti ei ole puolustamassa itseään.

Maailmalla dokumentti on aiheuttanut monimuotoista kuohuntaa, josta kerromme myöhemmin tässä jutussa.

Leaving Neverland seisoo kohujen keskellä omilla jaloillaan. Robson ja Safechuck kertovat dokumentissa yksityiskohtaisesti kokemastaan hyväksikäytöstä. Todistusvoima on valtava, mutta näkökulma yksipuolinen: ääneen pääsevät vain ne, jotka syyttävät Jacksonia – asia, josta ohjaaja Dan Reedia on kritisoitu laajalti.

Jacksonin syyttömyyden puolesta puhuvat hyväksikäytöstä kertovien tarinoista löydetyt epäjohdonmukaisuudet sekä vuosien varrella tehdyt lukuisat ja pitkät, mutta tuloksettomat tutkimukset poplaulajan mahdollisista rikoksista.

Kaksiosainen dokumentti on nyt Yle Areenassa ja upotettuna myös tähän alle. Juttu jatkuu videoupotusten alapuolella.

Faktoja dokumentin katsomisen tueksi

Michael Jackson on syytön kunnes toisin todistetaan. Vanity Fair kokosi katsojien tueksi syytteiden ja aiheen ympäriltä kiistattomia faktoja:

1. 34-vuotiaana Michael Jackson vietti yli 30 yötä peräkkäin samassa sängyssä 13-vuotiaan pojan Jordie Chandlerin kanssa.
2. Tähän mennessä viisi poikaa, jotka ovat jakaneet sängyn Jacksonin kanssa, ovat syyttäneet poptähteä hyväksikäytöstä: Jordie Chandler, Jason Francia, Gavin Arvizo, Wade Robson ja James Safechuck.
3. Jackson sovitteli Chandlerin syytökset 25 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Jason Francia sai Jacksonilta 2,4 miljoonaa dollaria.
4. Jordie Chandler piirsi kuvan jäljistä, jotka pigmenttihäiriö oli aiheuttanut Michael Jacksonin penikseen. Rikostutkijoiden valokuvissa jäljet vastasivat Chandlerin piirustuksia.
5. Jacksonin makuuhuoneeseen johtanut käytävä oli varustettu kameroilla ja ääntä pitävillä hälytyslaitteilla.
6. Jacksonilla oli mittava kokoelma eroottista materiaalia ja pornoa matkalaukussa, jota hän piti sänkynsä vieressä. Osasta materiaalia löytyi paitsi Jacksonin myös poikien sormenjälkiä.
7. Neverlandin henkilökunnasta kukaan ei koskaan nähnyt naista viettämässä yötä Michael Jacksonin seurassa.
8. Michael Jacksonin seurassa öitä viettäneiden lasten vanhemmat saivat arvokkaita lahjoja ja etuuksia.
9. Jordie Chandlerin ja Wade Robsonin isät tekivät itsemurhan. Kumpikaan ei ollut enää tekemisissä poikansa kanssa.
10. Martin Bashirin vuonna 2002 kuvatussa dokumentissa Jackson sanoo, ettei hän näe mitään väärää sängyn jakamisessa lasten kanssa.

Jacksonin perhe suuttui – julkkikset asettuvat puolesta ja vastaan

Michael Jacksonin perhe on kutsunut Leaving Neverland -dokumenttia “julkiseksi lynkkaukseksi”. He ovat haukkuneet Robsonia ja Safechuckia valehtelijoiksi ja sanoneet, ettei dokumentti tarjoa todisteita syytöksille.

Jacksonin perikunta on haastanut dokumentin osin tuottaneen HBO:n oikeuteen sopimusrikkomuksesta.

Jacksonin vanhin lapsi Paris, 20, on kertonut, ettei ole hänen tehtävänsä puolustaa isäänsä, sillä kaikki on jo sanottu. Hänen serkkunsa Taj Jackson on sen sijaan vetänyt julkista kampanjaa setänsä puolustamiseksi.

Dokumentti on puhuttanut myös tunnettuja viihdealan ihmisiä.

Tv-tähti Oprah Winfrey haastatteli dokumentissa esiintyneitä miehiä erikoisjaksossa, jonka studioyleisö koostui seksuaalisen hyväksikäytön uhreista. Winfrey itsekin on kärsinyt lapsena seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta. Ohjelman jälkeen hän kertoi saaneensa vihapostia.

Laulaja ja näyttelijä Barbra Streisand joutui osaksi Jackson-kohua The Times -lehden haastattelun jälkeen. Hän sanoi uskovansa dokumentissa puhuvia miehiä, mutta lisäsi, ettei mahdollinen hyväksikäyttö tappanut heitä.

– Hänen seksuaaliset tarpeensa olivat hänen seksuaalisia tarpeitaan. Olipa hänen lapsuutensa tai DNA-perimänsä ollut minkälainen tahansa, Streisand sanoi.

Myöhemmin Streisand pyysi anteeksi Jackson-kommenttejaan.

Näyttelijä Rose McGowan on ilmoittanut uskovansa dokumentin syytöksiin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän oli näkyvästi esillä #MeToo-kampanjassa, joka toi esiin Hollywoodin naisnäyttelijöiden seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Olen todella pahoillani, että teidän sankarinne oli paha mies, McGowan sanoi Jacksonista.

Soul-legenda Stevie Wonder puolestaan toivoi, että Jacksonin musiikki voisi olla jatkossakin inspiraation lähteenä kuten se on ollut tähän mennessä monille ihmisille.

Laulaja Diana Ross pyysi ihmisiä lopettamaan Jacksonin kritisoimisen Twitter-tilillään lainaamalla The Supremes -lauluyhtyeensä tunnettua kappaletta Stop in the name of love.

Lue myös:

Tämä kaikki mon tapahtunut sen jälkeen, kun Leaving Neverland sai ensi-iltansa – Michael Jackson -dokumentti on "tosielämän kauhuelokuva"

Puolustavia faneja ja boikotteja

Leaving Neverland -dokumentin julkaisemisen jälkeen Michael Jacksonin fanit ovat puolustaneet idoliaan raivokkaasti.

Esimerkiksi Lontoossa fanit kerääntyivät Channel 4 -tv-kanavan edustalle vastustamaan dokumentin esittämistä. Elokuva näytettiin suunnitellusti, minkä jälkeen kaupungin katukuvaan ilmestyi Jacksonin syyttömyyttä puolustavia mainoksia.

“Faktat eivät valehtele, ihmiset valehtelevat. Syytön”, mainoksissa todettiin.

Myöhemmin mainokset poistettiin, koska hyväksikäytön uhreja auttava järjestö ilmaisi huolensa asiasta.

Dokumentin esittämisen jälkeen Michael Jacksonin musiikki on joutunut myös boikottiin. Muutamat radiokanavat esimerkiksi Kanadassa, Hollannissa ja Uudessa-Seelannissa ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää soita hänen musiikkiaan. Laajamittaisesta radioboikotista ei ole kuitenkaan ollut kyse.

Lue myös:

Michael Jackson paljastusdokumentin jälkeisessä ajassa – kaksi puheenvuoroa ihmisiltä, joille Jackson merkitsee paljon

Michael Jackson on popjumala, jota syytetään lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Kohudokumentin jälkeen artistin kuuntelu tuntuu pahalta

Yhdysvalloissa Rock and Roll Hall of Fame on ilmoittanut, ettei se poista Michael Jacksonia museoon hyväksyttyjen esiintyjien listaltaan. Muusikon muistoesineet saavat myös olla edelleen esillä Clevelandin museossa.

Jackson on hyväkysytty Rock and Roll Hall of Fameen kaksi kertaa: vuonna 1997 Jackson 5:n jäsenenä ja vuonna 2001 sooloartistina.

Indianapolisissa sijaitseva lastenmuseo sen sijaan poisti näytteillä olleet Jacksonin ikoniset käsineet, huopahatun sekä nimikirjoituksella varustetun julisteen.

Animaatiosarja Simpsonit on puolestaan hyllyttänyt jakson, jossa Michael Jackson esiintyy. Tuottaja James L Brooksin mukaan vuonna 1991 tehtyä jaksoa ei enää esitetä. Siinä Jackson esittää psykiatrista potilasta Leon Kompowskya, joka yrittää uskotella Homer Simpsonille olevansa popin kuningas.

– Dokumentti esitti todisteita hirviömäisestä käytöksestä. Vastustan kaikenlaista kirjojen polttamista, mutta tämä on meidän kirjamme ja voimme ottaa siitä yhden luvun pois, Brooks sanoi.

Muotimerkki Louis Vuitton on ilmoittanut vetävänsä Michael Jackson -teemaiset vaatteet pois tulevasta mallistostaan.

"Musiikista saa edelleen tykätä"

Musiikkitoimittaja ja Music Finlandin viestintäpäällikkö Teemu Fiilin on seurannut Michael Jacksonin uraa pikkupojasta lähtien, 1980-luvulta saakka.

Hän pitää tärkeänä jalustalle nostettujen idolien kriittistä uudelleen arviointia.

– Vaikka Michael Jackson oli loputtoman lahjakas ja osaava laulaja, tanssija ja muusikko, niin siitä huolimatta hän oli myös ihminen puutteellisuuksineen ja virheineen, Fiilin sanoo.

Juuri Jacksonin kohdalla jalustan koko on suorastaan hämmentävä. Imagoltaan Jackson oli paitsi maailman tärkein poplaulaja myös hyväntekijä ja suuri humanisti. Ainoastaan tabloidit pyrkivät nostamaan esiin Jacksonin pimeitä puolia. Tukijat rakensivat idolinsa ympärille tähtikulttia Peter Pan -vertauksineen. Kuva Jacksonista ainutkertaisena, outona hyväntekijänä elää monen mielessä edelleen.

– Samaan aikaan tietysti pitää muistaa, että musiikki säilyy sellaisena kuin se on. Siitä saa tykätä, levyjä saa kuunnella, videoita saa katsoa. Musiikki on eri asia kuin ihminen sen takana.

Moni saattaa kaikesta huolimatta dokumentin nähtyään suhtautua Jacksonin hitteihin eri tavalla kuin ennen. Joku ei enää pysty nauttimaan siitä, toisaalta riittää niitäkin, joiden kuuntelukokemusta kohu ei hetkauta.

Erona aiempiin kohuihin nousee median murros. Uutiset ja tässä tapauksessa syytökset leviävät paljon aiempaa tehokkaammin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Perikunta on pyrkinyt estämään dokumentin levittämisen. Myös siellä on selvästi ymmärretty, mikä vaikutus tällaisella dokumentilla tänä päivänä on.

Parikymmentä vuotta sitten oli helpompi lakaista ikävät asiat maton alle, Fiilin toteaa.

– Oltiin vain, että Michael Jackson on edelleen maailman isoin poptähti, tässä uusi levy.

Rikoksen laadulla on väliä

Helppoa loppua dokumentin synnyttämälle julkiselle keskustelulle ei ole näköpiirissä. Fiilin arvioi, että odotettavissa on vuosikausia vellova epämääräinen ja hähmäinen kohu.

– Toiset uskovat uhreja, toiset Jacksonin syyttömyyteen. On faneja, jotka eivät ikinä pysty ottamaan vastaan idolistaan sanottuja negatiivisia asioita. En usko, että tähän saadaan minkäänlaista päätöstä ainakaan vähään aikaan.

Toisaalta Jacksonista esitetyt syytökset ovat laadultaan juuri niitä kaikkein pahimpia.

– Tiettyjä rikoksia ei anneta anteeksi. Se on huomattu esimerkiksi R. Kellyn tapauksessa ja nämä syytökset ovat varmasti tuhoisampia myös Jacksonin perinnölle.

Lue myös: R&B-laulaja R. Kelly saa syytteet kymmenestä seksuaalirikoksesta – syyttäjien mukaan uhreina myös alaikäisiä

Yhtä lailla tuhoisia rikoksia artistin kannalta ovat Fiilinin mukaan henkirikokset.

– Poikkeuksena tässä ovat ehkä räppärit, jos taustalla on vaikkapa jengiväkivaltaa. Sellaista saatetaan katsoa läpi sormien.

Kohinaa Suomessakin – espoolaismuseo pitää kiinni päätöksestään

Dokumentin synnyttämän kuohunnan laineet lyövät Suomeenkin.

Espoon modernin taiteen museossa Emmassa vuoden päänäyttely on elokuussa avautuva Michael Jackson: On the Wall. Dokumentin julkistamisesta lähtien museojohtaja Pilvi Kalhama on saanut vastata kotimaisen ja ulkomaisen median kyselyihin näyttelyn järjestämisestä.

Johtajan kanta on selkeä dokumentin Suomen ensi-illan kynnyksellä: näyttely järjestetään suunnitellusti.

– Näyttely ei nosta Michael Jacksonia kritiikittömästi jalustalle, vaan se analysoi kohdetta ja siihen liittyviä ilmiöitä, Kalhama perustelee.

Päätöksen tueksi on saatu rohkaisevia kokemuksia Saksasta. Eurooppaa kiertävä näyttely avautui viime viikolla Bonnissa.

– Siellä käytävä keskustelu osoittaa, että museokonteksti tarjoaa hyvän alustan näille ajankohtaisille puheenaiheille.

Päätös näyttelyn pitämisestä tai perumisesta Suomessa on yksinomaan Emma-museon käsissä. Museo ei Kalhaman mukaan olisi korvausvelvollinen mahdollisen peruuntumisen seurauksena.

– Toki peruminen aiheuttaisi alaskirjauksia, sillä olemme valmistelleet hanketta jo melkein puolitoista vuotta, Kalhama kertoo.

Michael Jackson: On the Wall -näyttely on National Portrait Galleryn tuottama, ja sen on kuratoinut museon johtaja Nicholas Cullinan. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Michael Jacksonin perikunnan kanssa.

Dokumentin molemmat jaksot ovat jo katsottavissa Yle Areenassa.

_Docventures erikoislähetys jälkikeskusteluineen: Leaving Neverland Yle TV2:ssa ja Areenassa 2.4. klo 20 alkaen. **

Lisää aiheesta:

Riku Rantala: En haluaisi puhua lapsilleni seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta nyt minun on pakko

Michael Jackson paljastusdokumentin jälkeisessä ajassa – kaksi puheenvuoroa ihmisiltä, joille Jackson merkitsee paljon

Aleksi Rantamaa: Leaving Neverland - TLDR+

Docventures: Leaving Neverland -dokumentin lisäsisällöt Docventuresin sivuilla

Yle aikaisti Michael Jackson -kohudokumentin esitystä – Docventures pureutuu Leaving Neverlandin ytimeen erikoislähetyksessään

Docventuresin Riku ja Tunna keskustelevat Yle Puheessa 3.4. klo 14 yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lastensuojelun tutkijan Johanna Hurtigin kanssa dokumentin aiheuttamista ajatuksista ja reaktioista. Keskustelussa pohditaan, kuinka yhteiskuntamme eri osa-alueilla tapahtuvat lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset saataisiin loppumaan.

Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.

Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.

– Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.

Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.

– Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.

Pakollinen työjakso

Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Artturi Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.

– Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.

Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.

– En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.

Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.

Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää

Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.

Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.

– Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin". Eino Solje

Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.

Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.

Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.

Mahdoton tehtävä

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.

– Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.

Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.

Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.

Muistisairasta ei hoida vartissa

Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.

– Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.

Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.

Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.

– Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.

Työkuorma pelottaa

Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.

Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla. Jesper Perälä

Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.

Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.

– Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.

Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri

Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.

Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.

Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.

Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.

Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.

– Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.

Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.

– Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.

Joustot kiinnostaisivat

Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.

Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?

Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.

Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.

– Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.

– Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.

Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.

– Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.

Ei mikään "arvauskeskus"

Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.

– Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.

Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?

– Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.

Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.

– En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.

Lue lisää:

Kainuun lääkäripula on jatkunut tasaisen huonona: “Paras keino saada lääkäreitä, on kouluttaa heitä itse”

Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

Eduskuntavaalit lähestyvät ja eri mediat tulvivat ehdokkaita. Kertovat mainoksissa minkälaisia tyyppejä ovat, mitä osaavat, mitä itse pitävät tärkeänä ja miten eroavat muista. Riitelevät paneeleissa toisten ehdokkaiden kanssa ja mustamaalaavat toisiaan.

Huomaan, että minua kiinnostaisi myös kovasti tietää, millä tavalla ehdokkaat kykenevät tekemään yhteistyötä, ja miten kykenevät oppimaan.

Onko heillä taitoja ratkoa ongelmia sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat joistain asioista täysin eri mieltä, ja joilla on täysin erilaiset arvot?

Osaavatko he muuttaa mielipiteitään, jos oppivat uutta? Osaavatko käyttäytyä?

Kun panokset ovat riittävän kovat, ei ole varaa siihen, että yhteistyö ei toimi.

Ihmiskunnan arvokkaimmat saavutukset ovat yhteistyön ja väärässä olemisen tulosta. Tai tarkemmin, toimivan yhteistyön ja tunnustetun väärässä olemisen. Ennen kuin vuonna 1969 saatiin arviolta 400 000 ihmisen yhteisvoimin raketti kuuhun, oli takataskussa kymmeniä tussahtaneita yrityksiä, joista oli opittu.

Tieteen tekeminenkin on jatkuvaa mokailua, omien ja toisten virheiden tunnistamista, myöntämistä ja tämän perusteella paremmin tekemistä. Tieteen tekeminen on myös voittopuolisesti yhteispuuhaa.

Oppimista ja yhteistyötä tarvitaan nykypäivänä enemmän ja laajemmalti kuin ennen. Tietoa syntyy niin kiivasta vauhtia, että tietosisältöjen pelkän omaksumisen sijaan täytyy tietää, miten pitää tietojaan ajan tasalla.

Ongelmat, joita ihmiset työssään ratkovat, monimutkaistuvat. Ajattelun kuormaa on pakko jakaa, jotta löydetään monitahoisiin ongelmiin hyviä ratkaisuja.

Vuorovaikutuksen ja oppimisen ongelmia tuntuu harvemmin olevan sellaisissa ihmisryhmissä, joiden tehtävänä on ratkaista monimutkaisia ongelmia, joissa ihmishenki on kyseessä. Esimerkkinä vaikkapa traumakirurginen päivystys. Siinä tilanteessa, kun paikalle tulee kiireellistä apua tarvitseva ihminen, ei ole varaa yhteistyön ongelmiin, eikä siihen, että vanhoista virheistä ei opita.

Myös monien maiden puolustusvoimien erikoisjoukoissa satsataan tiimin toiminnan ja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Kun panokset ovat riittävän kovat, ei ole varaa siihen, että yhteistyö ei toimi, virheistä ei opita, tai että pelivälineet eivät ole kunnossa.

Mielestäni kansanedustajien työssä panokset ovat kovat. Tehtävässä pitäisi myös jatkuvasti oppia uutta, ja yhteistyössä ratkaista todella monimutkaisia ongelmia. Miten tämä luonnistuu Arkadianmäellä, ja niillä pelivälineillä, joita edustajalle tarjotaan?

Yhteistyö toisen eri mieltä olevan kanssa voidaan tulkita petturuudeksi.

Kansanedustajan työhön kuuluu jatkuva kilpailu, tietynlainen teatteri, ja ajatustapojen sekä arvojen erojen esilletuominen. Mietin, missä määrin nämä tehtävän piirteet estävä oppimista ja yhteistyötä? Mielipiteiden muuttamisesta saa nopeasti takinkääntäjän leiman. Yhteistyö toisen eri mieltä olevan kanssa voidaan tulkita petturuudeksi.

Tästä huolimatta monet edustajat kykenevät nopeaan oppimiseen sekä yhteistyöhön ja ystävyyteenkin yli puoluerajojen. Olisi hienoa, jos tätä tuotaisiin enemmän esiin.

Varsinkin vaalien lähestyessä eri mediat keskittyvät kuitenkin aina enemmän ehdokkaiden ja puolueiden erojen sekä erimielisyyksien esilletuomiseen. Kärhämistä saa helpommin otsikoita ja mehukkaita juttuja kuin sujuvasta yhteistyöstä ja yhteisymmärryksestä. Negatiivinen vetää herkemmin huomion puoleensa kuin positiivinen. Esimerkiksi tuoreessa suomalaistutkimuksessa havaittiin että negatiiviset someviestit vetivät mediatulvan keskellä huomiota enemmän puoleensa kuin positiiviset.

Mitä jos järjestettäisiin ensi kerralla sellainen vaalipaneeli, jossa ei panna ihmisiä kilpailemaan keskenään, vaan pyydetään vaikkapa keksimään, mistä ovat yhtä mieltä, tai ratkaisemaan jokin ongelma yhdessä? Soveltuvuusarvioissa muihinkin hommiin on yleensä mukana jonkin sortin yhteistyötehtävä.

Tai, mitä jos järjestettäisiin oppimisen näkökulmasta keskustelu, jossa ehdokkaita pyydetään perustelemaan mielipiteensä? Mihin tietoon mielipide perustuu? Miksi tieto on luotettavaa? Miten pysyvät kärryillä, kun tietoa kertyy lisää?

Olisi mielenkiintoista kuulla esimerkkejä siitä, millä tavalla ehdokkaat ovat joskus muuttaneet mielipiteitään.

Ihan toinen kysymys onkin sitten, kiinnostaisiko tällainen ketään?

Katri Saarikivi

Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa. Hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”.

Aiheesta voi keskustella 3.4. klo 16.00 asti.

Vaalimainoksia on poliisin mukaan rikottu Jyväskylässä ja Tampereella.

Jyväskylässä vaalimainoksia on rikottu useissa paikoissa 28.3. – 31.3. Mainokset ovat olleet kaupungin asentamissa telineissä esimerkiksi Kirkkopuistossa, Puistokadun ja Yliopistonkadun risteyksessä, Honkaharjuntiellä ja Suluntiellä.

Tampereella puolestaan vaalimainoksia on rikottu 29.3. – 1.4. esimerkiksi Keskustorilla, Keskussairaalalla, Tullintorilla, Tammelantorilla ja Virontörmänkadulla.

Esimerkiksi Virontörmänkadulla vaalimainokset on sotkettu täysin.

Keski-Suomen osalta poliisi pyytää vihjeitä osoitteisiin vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi ja Tampereen osalta vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi. Viestin otsikkoon vaalimainos.