Tiistai-aamun ulkoministerien yhteiskuvahetki oli paljon puhuva. Ulkoministerit seisoivat omassa ryhmässään, samalla kun arktisten alueiden alkuperäiskansojen johtajat olivat valmiina odottamaan. Tässä kuvassa tiivistyi viime päivien linja.

Arktinen puhuri oli alkanut maanantaina, kun Yhdysvallat nousi dominoimaan normaalisti yhteistyöhön ja konsensukseen pohjaavaa arktista yhteistyötä.

Maanantaina Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo piti maansa arktista näkemystä terävöittävän puheen, joka oli tarkoitettu varoitukseksi Venäjälle sekä arktiseksi maaksi hamuavalle Kiinalle. Puhetta pidettiin vähintään erikoisena lausuntona, joka ei jättänyt paljon neuvotteluvaraa.

Samalla Pompeon puhe antoi kuvan siitä, miten presidentti Donald Trumpin hallinto näkee arktisen alueen: aarreaittana, josta suurvallat käyvät kilpailua. Pompeo luonnehti arktista aluetta "mahdollisuuksien ja yltäkylläisyyden maaksi" ja luetteli alueen hyödyntämättömiä maakaasu- ja öljyvaroja sekä muita luonnonresursseja.

Tämä on hyvin linjassa Trumpin Amerikka ensin -politiikan linjan kanssa. Näin arktinen neuvostokin näyttäytyy yhtenä suurvaltakilvoittelun näyttämönä yhteistyöjärjestön sijaan.

Pompeon puhe oli järisyttävä arktiselle neuvostolle jo siksikin, että hänen esiin nostamansa sotilaalliset kysymykset eivät kuulu neuvoston toimialaan.

Puheen jälkeen Rovaniemen julistuksen syntymisessä ei ollut enää kyse siitä, onko mukana Yhdysvaltojen inhoama, ilmastonmuutoksen vastaista työtä kuvaava termi. Julistus jäi tällä kertaa kokonaan pöydälle. Syntyi yksisivuinen yhteinen ministerilausunto sekä puheenjohtajamaan lausuntopaperi.

Ylen tiedon mukaan Yhdysvallat olisi halunnut ilmastonmuutoksen kohdalla käyttää sanamuotoa "enemmistö meistä". Tätä eivät muut maat hyväksyneet, vaan päättivät jättää julistuksen allekirjoittamatta, etteivät vesittäisi ilmastonmuutokseen liittyviä lauseita.

Voisi helposti ajatella, että puhetta johtaneelle Timo Soinille (sin.) kokous oli pettymys, vaikka hän sen painokkaasti ja useaan otteeseen kiisti.

Tämä oli kuitenkin hänen viimeinen suuri esiintymisensä Suomen ulkoministerinä.

Soini antoi ymmärtää, että kahden lausunnon tulos oli parempi kuin ei mitään. Suomen puheenjohtajan lausunnossa oli mainittu kuitenkin ilmastonmuutos, jota Soini pitää arktisena kohtalonkysymyksenä.

Eri asia sitten on, olisiko kukaan onnistunut paremmin nykyisessä kansainvälisessä ilmapiirissä.

Puheissa kokouksen osanottajat kyllä jaksoivat kiitellä Suomen puheenjohtajuutta. Esimerkiksi alkuperäiskansojen edustajat pitivät lopulta tärkeänä Suomen lausunnon sisältöä, jossa heidän oikeutensa ja tilanteensa kerrotaan yksityiskohtaisesti.

Meriympäristön suojelua ainakin puheenjohtajaohjelmassaan painottavalla Islannilla on edessään palapelimainen puheenjohtajakausi. Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson myönsi, että helppoa ei tule olemaan.

Kun liikutaan arktisilla alueilla, kulkijan eteneminen voi pysähtyä niin sanottuun white out -hetkeen, jossa eteensä ei näe mitään muuta kuin valkoista ja suunnistaminen on hankalaa. Seuraavat kaksi vuotta näyttävät, miten Arktinen neuvosto jatkaa tämän oman valkoisen hetkensä jälkeen.

Lue lisää:

Huippukokous Rovaniemellä päättyi dramaattisesti: Yhteistä loppujulistusta ei tule – katso tiedotustilaisuus tästä

Sovinnollinen yhteistyö Arktisessa neuvostossa koki kolauksen – Tutkija: "Voimapolitiikka on tullut myös arktiselle alueelle"

Mihin ilmastonmuutoksen torjunta jäi? Grönlannissa asunut tutkija Lotta Manninen ja Ylen toimittaja Saana Uosukainen vastaavat yleisön kysymyksiin Arktisen neuvoston kokouksesta

Viime marraskuussa ollutta Ilmavoimien päättöharjoitusta koskevat rikosepäilyt siirtyivät syyttäjälle syyteharkintaan.

Epäiltyinä rikoksina ovat toiseen sotilaaseen kohdistunut pahoinpitely ja palvelusrikos.

Epäilyjen mukaan varusmiehiltä oli riisuttu vaatteita ja kenkiä ja heitä oli pidetty pitkään lumihangessa. Joitakin varusmiehiä oli myös pidetty lyhyitä aikoja avannossa. Osa varusmiehistä sai lieviä vammoja ja joutui käymään lääkärissä.

Epäiltyinä sekä varusmiehiä että ammattisotilaita

Kyse oli Jämsän Hallissa pidetystä Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksesta, jossa Ilmasotakoulun varusmiehet ottivat kiinni ja kuulustelivat Porin prikaatin varusmiehiä. Joukon kouluttajina toimineet ammattisotilaat valvoivat toimintaa.

Esitutkinnan mukaan epäiltyjä on 21, joista 18 on varusmiehiä ja kolme ammattisotilaita. He ovat Porin prikaatista ja Ilmasotakoulusta.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä koettiin kummia maanantaina, kun puiston pihamaalla havaittiin Suomen oloissa hyvin harvinainen etelänlepakko. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Luonto -lehti.

Lehden mukaan etelänlepakkoa on havaittu Suomessa vain kolme kertaa aiemmin: Hangossa vuonna 2008, Paraisilla 2012 ja Raaseporissa huhtikuussa 2019. Lepakkolajin lähimmät vakiintuneet esiintymisalueet ovat hieman etelämmässä, Liettuassa ja Ruotsissa.

Suomessa tavataan yleisesti viittä lepakkolajia: pohjanlepakkoa, vesisiippaa, viiksisiippaa, isoviiksisiippaa, korvayökköä ja pikkulepakkoa. Muut lajit ovat harvalukuisempia tai satunnaisia vierailijoita, Suomen lepakkotieteellinen yhdistys kertoo nettisivuillaan.

Lepakko nähtiin puutarhassa keskellä päivää

Havainnon etelänlepakosta teki maanantaina puutarhuri Timo Janhonen, työskennellessään Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä.

Janhonen onnistui taltioimaan harvinaisen hetken kännykkäkameralle. Samalla syntyi todistusaineisto etelänlepakon käynnistä Suomessa luonto- ja eläinharrastajien ihmeteltäväksi.

Hauskaa tilanteessa on se, että Janhonen ei lepakkokuvausta suorittaessaan vielä tiennyt, mikä laji siipiään museon pihalla levitteli. Se selvisi vasta myöhemmin. Lepakon havaitseminen keskellä päivää tuntui ylipäänsä sen verran erikoiselta, että rec-nappi painui pohjaan.

– Vaimo, joka on biologian tutkija ja Suomen luonnon toimittaja Riikka Kaartinen, ihmetteli kotiin päästyäni, että siinä voisi olla jotain erikoista, kun on niin iso otus, Janhonen kertaa tapahtumia.

Luonto-lehden käyttämien lepakkoasiantuntijoiden mukaan kyseinen yksilö on suurella todennäköisyydellä etelänlepakko.

"Se kävi useamman kerran juomassa vettä lammen pinnalta"

Lepakon tunnistaminen on ylipäänsä hyvin hankalaa. Eläin on nähtävä melko läheltä. Video helpottaa luonnollisesti tunnistamista, koska sitä voi kelata edestakaisin niin moneen kertaan kuin tahtoo.

Janhonen muistelee, että lepakko lensi useita kierroksia lammen ympärillä janoisen oloisena, ehkä viiden tai kymmenen minuutin ajan – vain muutaman metrin päässä hänestä. Hän arvioi lepakon kooksi kaksi levitettyä kämmentä, eli noin 40 senttimetriä.

– Se kävi useamman kerran juomassa vettä lammen pinnalta. Kyllähän se yllätti ja ihmetytti, että tuossa lentää lepakko keskellä päivää.

Viime vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli saa kovaa kritiikkiä työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöiltä, käy ilmi aktiivimallin vaikutuksia selvittäneestä väliraportista.

TE-toimistojen asiantuntijoille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä enemmistö eli 62 prosenttia vastaajista kannatti aktiivimallin lakkauttamista.

Vastauksissa oli kuitenkin eroa asiantuntijoiden ja esimiesten välillä, sillä esimiehistä reilusti alle puolet oli lakkauttamisen kannalla, raportissa todetaan.

Kyselyn perusteella aktiivimallia ei pidetä kovin tarkoituksenmukaisena tapana edistää työllisyyttä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan aktiivimallin tarkoituksenmukaisuutta työllistämisen edistämisen keinona asteikolla 0-10. Vastausten keskiarvoksi tuli 3,5.

Vastaajien mielestä aktiivimalli turhauttaa työtöntä

Vastaajista vain joka kymmenes arvioi aktiivimallin helpottavan työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamista. Vaivaiset neljä prosenttia vastaajista uskoi, että aktiivimalli auttaa työnantajia löytämään tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa.

Sen sijaan valtaosa eli 84 prosenttia vastaajista katsoi, että aktiivimalli turhauttaa työtöntä, koska sopivaa työtä, koulutusta tai palvelua ei ole tarjolla. Lisäksi 56 prosenttia oli sitä mieltä, ettei aktiivimallin ehtojen täyttäminen kohenna työttömän mahdollisuuksia työllistymiseen.

Helmi-maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 755 asiantuntijaa ja esimiestä alueellisista TE-toimistoista.

Aktiivimallin vaikutuksia arvioivat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Turun yliopisto. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen loppuraportti ilmestyy lokakuussa.

Koko väliraportti on luettavissa täältä.

Vuonna 1995 synnytyksessä vauva kärsi hapenpuutteesta. Hän sai aivovaurion. Tapaus on maksanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirille jo 2,7 miljoonaa euroa 22 vuoden aikana.

Tapaus on äärimmäisen surullinen ja harvinainen, mutta ei valitettavasti ihan ainutlaatuinen. Yhdestä potilasvahingosta voi tulla usean miljoonan kustannukset. Näissä luvuissa ovat mukana paitsi jo maksetut korvaukset myös varautuminen tuleviin korvauksiin.

Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 11 vahingossa korvaus- ja varautumissumma ylittää miljoonan euron rajan korvattavaa kohden. Kuusi näistä vahingoista koskee synnytyksiä.

Esimerkiksi vuonna 1993 kaksossynnytyksessä toinen vauvoista menehtyi ja toiselle tuli hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Vuonna 1992 puolestaan imukuppisynnytystä seurasi hapenpuute ja aivovaurio.

Summissa varaudutaan myös tuleviin kuluihin

Yle selvitti, miten kalliiksi potilasvahingot tulevat suomalaisille sairaanhoitopiireille. Kalliita vahinkoja tulee juuri synnytyksissä ja neurokirurgiassa.

Esimerkiksi vuonna 2000 neurokirurgiassa tuli infektiovahinko sunttileikkauksessa. Suntti on läppälaite, jonka ylipaineventtiili säätelee aivo- ja selkäydinnestekiertoa. Tämä yksi tapaus on maksanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirille viime vuoden loppuun mennessä yhteensä peräti 4,9 miljoonaa euroa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan talousjohtaja Arja Pesonen sanoo, että Varsinais-Suomessa kalleimmat potilasvahingot ovat tulleet skolioosileikkauksesta, aivoinfarktista ja synnytyksestä. Viimeisin yli miljoonan euron vahinko tuli vuonna 2012.

Suurin vahinko on ollut 2,9 miljoonaa euroa.

– Huomattava on, että kyse ei ole maksetusta laskusta vaan vahinkokohtaisesta varauksesta. Vahinkokohtaisella varauksella varaudutaan korvaamaan tarvittava apu, palvelu, korvaus ynnä muut sellaiset vahingoittuneelle hänen koko elämänsä ajan. Kustannuksia maksetaan vuosittain toteutuneiden kustannusten mukaisesti, Pesonen sanoo.

Vuosittain maksettavat kustannukset rahoitetaan Pesosen mukaan kunnilta kerättävällä erityisvelvoitemaksulla.

Yli 40 miljoonaa euroa vuodessa

Suomessa Potilasvakuutuskeskus hoitaa keskitetysti potilasvahinkojen korvaamisen. Viime vuonna ilmoitettiin 8 522 potilasvahinkoa. Jokainen hoitopaikka luetaan eri tapaukseksi, joten tapauksia on enemmän kuin vahinkoilmoituksen tekijöitä.

Viime vuonna Potilasvakuutuskeskus maksoi sairaaloiden puolesta korvauksia yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Eniten vahingonkorvauksia maksettiin ansionmenetyksestä.

Viime vuonna myönteinen korvausratkaisu annettiin 2 420 tapauksessa.

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen sanoo, että vahinkoa kärsineelle maksetaan korvausta muun muassa potilasvahingosta aiheutuvista ylimääräisistä hoitokuluista, kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestä.

– Korvausten määrä vaihtelee hyvin paljon vahinkotapauksen vakavuuden mukaan. Lievimmissä tapauksissa korvausta maksetaan muutaman sadan euron verran ja vakavimmissa vahinkotapauksissa vahinkoa kärsineille maksettavat korvaussummat voivat nousta kymmeniin ja jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Korvausta ei makseta mielipahasta

Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa, viime vuonna yli 92 prosenttia, luokitellaan hoitovahingoiksi. Näissä tapauksissa korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon.

Korvausta ei makseta mielipahasta tai aineellisista vahingoista vaan, jos potilaalle on aiheutunut hoidon seurauksena henkilövahinko eli esimerkiksi vamma tai sairaus.

Kalleimmat laskut koskevat juuri lapsia ja nuoria.

– Mikäli vahingosta aiheutuu nuorelle vahinkoa kärsineelle vakava, pysyvä vamma eikä hän pääse kouluttautumaan tai työllistymään potilasvahingon vuoksi, ovat korvausmäärät suurimpia, Muukkonen sanoo.

Yli 7 000 haki korvausta

Viime vuonna vahinkoilmoituksen teki yli 7 000 henkilöä. Vahinko voi olla tapahtunut jo aiemmin, koska korvausta voi hakea kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sai tiedon vahingosta.

Viime vuonna 30 prosenttia korvauksenhakijoista sai vähintään yhden hoitopaikan osalta myönteisen ratkaisun.

Näin korvaukset jakaantuvat:

Lonkkamurtumaa ei korvattu

Läheskään kaikkea ei siis korvata. Esimerkiksi seuraavaa potilasvahinkoa ei korvattu:

Potilas oli ollut osastohoidossa 10 vuorokautta. Fysioterapeutti oli arvioinut, että potilas voi liikkua osastolla itsenäisesti rollaattorin avulla. Potilas kaatui suihkussa ja hänelle aiheutui lonkkamurtuma.

Perusteluiden mukaan kaatuminen tapahtui peseytymisen yhteydessä eikä se siten liittynyt tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen.

– Potilaan tila oli asianmukaisesti arvioitu sen laatuiseksi, että hän saattoi liikkua osastolla itsenäisesti. Kysymys ei siten ollut myöskään valvonnan laiminlyönnistä eikä aiheutunutta vahinkoa korvattu potilasvakuutuksesta, Potilasvakuutuskeskus perustelee.

Sen sijaan tällainen rannemurtuma korvattiin:

Potilas putosi hevosen selästä fysioterapeutin ohjaaman ratsastusterapian yhteydessä. Potilaan ranne murtui. Vahinko korvattiin potilasvakuutuksesta, koska ratsastusterapia luokiteltiin hoitotoimenpiteeksi.

Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli tavallisesti se, ettei haitallinen seuraus olisi ollut toisin toimien vältettävissä tai että infektio oli sellainen, että potilaan arvioitiin joutuvan sietämään se lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon liittyvänä riskinä.

Näin korvaukset jakautuvat

Viime vuonna eniten korvattavia potilasvahinkoja sattui yksityisellä sektorilla, jossa korvattiin 607 tapausta. Edellisenä vuonna korvattavia tapauksia oli yksityisellä vähemmän eli 531.

Seuraavaksi eniten potilasvahinkoja korvattiin tässä järjestyksessä: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:issa, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vahinkojen määrä ei noudata ihan väestöpohjaa, koska Tampereella on enemmän asukkaita kuin Turussa tai Oulussa.

Vuodet vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi vuonna 2014 HUS maksoi korvauksia 880 000 euroa, kun taas seuraavana vuonna korvaukset ja varautuminen maksoivat 4,6 miljoonaa.

Potilasvakuutuskeskus perii sairaaloilta korvaukset. Sairaaloilla kuluu siten potilasvahinkoihin kymmeniä miljoonia. Vuosina 2014–2018 sairaanhoitopiirit maksoivat yli 72 miljoonaa euroa potilasvahingoista. Viime kädessä summan maksavat suomalaiset veronmaksajat.

Sairaalabakteerista ja riskeistä kaivataan tietoa

Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi 2010-luvulla ensin yhä enemmän, mutta nyt määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen arvioi, että potilasvahinkojen määrä on laskenut, kun potilaat on otettu mukaan kehittämään potilasturvallisuutta.

Koistisen mukaan aina sattuu vahinkoja, mutta niitä pitäisi pyrkiä ehkäisemään. Vieläkään potilaat eivät saa Koistisen mukaan tarpeeksi informaatiota riskeistä ennen leikkausta.

Esimerkiksi olisi oleellista tietää, jos sairaalassa on ollut sairaalabakteeria.

– Jos henkilö menee esimerkiksi polvileikkaukseen, polvi voi tulla kuntoon, mutta hänelle tuleekin sairaalabakteeri ja komplikaatioiden vuoksi esimerkiksi munuainen joudutaan poistamaan.

Jos hoidossa sattuu virhe, potilaat eivät välttämättä saa tarpeeksi tietoa, miten tästä voi valittaa. Sairaaloissa on potilasasiamiehiä, mutta heillä pitäisi olla Koistisen mukaan ylempi korkeakoulututkinto, koska asiat ovat monimutkaisia. Yksittäisen potilaan voi olla vaikea haastaa erikoislääkäreiden näkökulmia ja sairaalan juristeja.

Osaa potilaista ilmoituksen tekeminen pelottaa.

– Potilaat pelkäävät, että jos he tekevät potilasvahinkoilmoituksen, heidän hoitonsa vaarantuu tulevaisuudessa.

Korjaus kello 8.48 Potilasvakuutuskeskuksen nimi oli muuttunut kesken jutun Potilasvahinkokeskukseksi.

Keskustelu on auki 7.5. kello 22.00 asti.

Sympaattinen saimaannorppa loikoilemassa rantakivellä on näky, joka on saanut tähän mennessä jo yli kuusi miljoonaa ihmistä seuraamaan ympäristöjärjestö WWF:n Norppaliveä.

Valtavaan suosioon yltänyt Norppalive syntyi keväällä 2016 alunperin osana Itä-Suomen yliopiston tutkimusta, jossa Saimaan rannalle asetetun kameran avulla haluttiin tunnistaa mahdollisimman monta norppayksilöä.

WWF:n idean myötä livekuvaa ryhdyttiin välittämään kaikkien nähtäville verkkoon. Ensimmäisenä rantakivelle saapui köllöttelemään Pullervo, josta onkin tullut Norppaliven jokakeväinen kestotähti.

Pullervosta ennustetaan myös neljännen tuotantokauden päätähteä. Saimaannorpan suojelijana tunnetuksi tulleen luontokuvaaja Juha Taskisen mukaan parikymppinen Pullervo on rauhallinen ja kotiseuturakas yksilö. Viime keväänä Pullervon kanssa kivillä lötköttelivät myös Päivö ja Ginny.

Norppakanta vahvistuu mutta tarvitsee ihmisen apua

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä – kannan suuruudeksi arvioidaan tällä hetkellä noin 400 yksilöä. Viime talvi oli lumesta rakennettuun pesään synnyttävälle saimaannorpalle hyvä, kuutteja syntyi yli 80.

Saimaannorppien määrä on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana yli kolminkertaistunut. Onnistuneesta kannankasvusta huolimatta norppaa uhkaavat edelleen sekä verkkokalastus että ilmastonmuutos.

Lumettomina talvina norpille rakennetaan apukinoksia pesinnän turvaamiseksi. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa on kehitelty kelluvia tekopesiä tulevaisuutta varten.

Puolassa 51-vuotias nainen on pidätetty, koska hän oli maalannut sateenkaarilipun värit Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen sädekehiin. Asiasta kertovat muun muassa brittilehti The Guardian sekä Itä-Euroopan uutisiin keskittyvä Kafkadesk-sivusto.

Julisteita ja lehtisiä sateenkaarisädekehäisestä Neitsyt Mariasta alkoi näkyä Płockin kaupungissa Keski-Puolassa viime kuun lopulla, kertoo Kafkadesk.

Epäilty oli ulkomailla, mutta hänet pidätettiin, kun hän saapui takaisin Puolaan. Naista syytetään nyt uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta.

Nainen oli maalannut sateenkaarisädekehän valokuvaan Częstochowan madonna eli Musta madonna -maalauksesta, joka on puolalaisille katolilaisille erityisen tärkeä. Sateenkaarilippu on puolestaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan liikkeen symboli.

Sisäministeri Joachim Brudziński syyttää Twitterissä naista Częstochowan Neitsyt Marian häpäisemisestä. Hän on kutsunut naisen tekemiä julisteita "kulttuuriseksi barbarismiksi".

Poliisi teki pidätyksen jälkeen kotietsinnän naisen asuntoon ja löysi sieltä kymmeniä samanlaisia kuvia.

Uskonnollisten tunteiden loukkaaminen on Puolassa rikos. Siitä voidaan tuomita jopa kahden vuoden vankeuteen.

Noin 87 prosenttia puolalaisista on katolilaisia ja yli puolet heistä on uskonnollisesti aktiivisia.

Amnesty: Nainen on ihmisoikeusaktivisti

Poliisi ei ole julkistanut pidätetyn naisen nimeä, mutta ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Internationalin mukaan hän on ihmisoikeusaktivisti. Amnesty katsoo, että hänet pidätettiin rauhanomaisen aktivismin takia.

Nainen pidätettiin, kun hän palasi Amnestyn matkalta Belgiasta ja Hollannista. Hän oli matkan aikana ilmaissut huolensa oikeusturvasta Puolassa, Amnesty sanoo.

Amnestyn mukaan poliisi takavarikoi kotietsinnässä naisen kannettavan tietokoneen, matkapuhelimen ja muistikortteja.

Muun muassa Euroopan neuvosto on ollut huolissaan ihmisoikeuksien rapautumisesta Puolassa.

Hallitseva Laki- ja oikeuspuolue on hyökännyt muun muassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vastaan, kertoo muun muassa The Economist -lehti.

EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila pitää kasvavaa työvoimapulaa erittäin huolestuttavana ilmiönä.

– Kyllä minä olen tästä hyvin huolissani. Laajemminkin kuin vain se, että joku yritys ei saa tällä hetkellä työvoimaa. Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että yritykset eivät Suomessa pysty enää kasvattamaan toimintaansa.

Enemmän kuin joka neljäs yritys kokee rekrytoinnin niin vaikeaksi, että se rajoittaa heidän toimintaansa, selviää EK:n tuoreesta suhdannebarometrista.

Yli puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin niiden kasvua, selviää kevään PK-yritysbarometrista.

Myös yhä useampi ammatti kärsii työvoimapulasta. Eri puolilla maata painottuvat hieman eri ammatit, mutta joka puolelle kaivataan työntekijöitä varsinkin terveys- ja sosiaalialalle. Suurta pulaa on muun muassa osaavista puheterapeuteista, lääkäreistä ja lastentarhanopettajista.

Ammattibarometrista näet, millä alueilla on pulaa mistäkin ammateista.

Työvoimapulan juurisyy on Urrilan mukaan se, että väestö vanhenee ja työikäinen väestö kutistuu.

Eri alueilla pulaa eri tekijöistä

Penna Urrilan mukaan eri puolilla maata on hieman erilaisia ongelmia. Hän muistuttaa, että kyseessä ei ole pelkästään syrjäseutujen ongelma, vaan työvoimapulaa on myös kasvukeskuksissa.

– Itä-Suomessa työllisyysaste on matala ja työttömyysaste on korkea. Kuitenkin kun yrityksiltä kysytään, saavatko ne sieltä osaajia, niin eivät ne sielläkään saa. Lounais-Suomessa talous on lähtenyt kasvamaan ja siellä tarvitaan paljon työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada.

Urrila huomauttaa, että on olemassa hyviä syitä siihen, miksi työn perässä ei haluta lähteä toiselle paikkakunnalle. Tällainen voi olla esimerkiksi puolison työpaikka.

Suomessa välimatkat ovat pitkiä eikä työtä välttämättä haluta ottaa vastaan kaukana omasta asuinpaikasta.

Mistä ratkaisuja työvoimapulaan?

Urrilan mielestä mitään yhtä helppoa ratkaisua työvoimapulaan ei ole olemassa.

Nopeita toimenpiteitä voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi liikkuvuusavustukset ja verotuksen työmatkavähennykset.

– Ylipäänsä työn verotus on sellainen, jolla voidaan vaikuttaa houkuttavuuteen koko Suomen tasolla.

Pidemmän päälle työvoimapulan ratkaisemiseen tarvitaan Urrilan mukaan rakenteellisia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.

Työllisyysaste pitäisi hänen mukaansa saada mahdollisimman ylös.

– Paitsi työttömiä meillä on paljon myös työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka eivät siis ole tilastollisesti työttömiä.

Urrilan mukaan myös kannustinloukkuihin pitäisi puuttua verotusta ja sosiaaliturvaa uudistamalla, jotta palkasta jäisi enemmän käteen kun huomioidaan sekä verot että sosiaalietuuksien menetys työllistymisen myötä.

– Jos loukkuja saadaan lievennettyä, työnteko tulee suhteessa kannattavammaksi työttömyyskorvaukseen nähden ja on taloudellisesti mielekkäämpää ottaa vastaan työtä hieman kauempaa kotia, Urrila selittää.

Ihmisiä pitäisi myös pystyä uudelleen kouluttamaan, jos vanha ammatti lähtee alta pois.

– Uudelleenkoulutus on tärkeää, mutta tarvitsemme sen rinnalle myös muita keinoja joilla työvoimapulaa voidaan lieventää.

Kysyimme lukijoilta, olisivatko he valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle? Mitä uhrauksia he olisivat valmiita tekemään työn takia? Ja mikä saisi heidät kouluttautumaan uuteen ammattiin? Lue vastaukset jutun lopusta.

Keskustelu on päättynyt.

A-studiossa pohdittiin tänään tiistaina klo 21, mistä työlle löytyisi tekijöitä. Vieraina kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.). Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Lue lisää:

Työvoimapula on iskenyt yhä useampaan ammattiin – katso taulukosta ne työt, joihin tekijöitä kaivataan kipeimmin

Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää

Viime vuonna syntyi 260 000 uutta työpaikkaa – Katso listasta, mihin ammattiryhmiin syntyi lisää työpaikkoja ja mistä niitä katosi

Suomessa on huutava työvoimapula, mutta työnantajilla on ennakkoluuloja maahanmuuttajista – tämä leipomoyrittäjä palkkaa heitä mielellään

Työntekijäpula johtuu monista syistä – Listan ykkösammatissa erikoinen ongelma: tulijoita ja ottajia olisi, mutta puheterapeuttien koulutus jumittaa

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä

Poliisi sulki liikenteen Tuusulanväylällä molempiin suuntiin Ilolan liittymän ja Ruskeasannan liittymän väliltä kello yhden jälkeen tiistaina. Tieliikennekeskus ilmoitti tilanteen olevan ohi hieman kahden jälkeen iltapäivällä.

Poliisi kertoi, että tien reunassa kallion kielekkeellä oli itsetuhoinen henkilö, jonka poliisi koetti saada turvallisesti alas. Tämän vuoksi ajoneuvoliikenne jouduttiin sulkemaan.

Poliisi ohjasi paikalla liikennettä kiertotielle Ilolan liittymästä. Liikenne Tuusulanväylällä ehti ruuhkautua hieman.

Uutistoimisto TASS:n mukaan neljä ihmistä on pidätetty öljyn saastumistapauksen vuoksi ja kahta etsitään. Saastuminen johtui tutkijoiden mukaan siitä, että epäillyt yrittivät peitellä öljyvarkautta.

Haitta-aineita sisältänyt öljy johti Druzhba-öljyputken molempien haarojen sulkemiseen huhtikuun lopulla.

Öljyn laatu on nyt parempaa, mutta vaihtelee edelleen rajusti. Venäjän energiaministerin Alexander Novakin mukaan Druzhba-putki saadaan auki toukokuun puolivälissä.

Öljyä toimitettiin tiistaina muun muassa Laukaanjoensuun eli Ust-Lugan satamaan. Sitä virtaa myös Valko-Venäjälle, mutta siitä eteenpäin putki on edelleen suljettu.

Öljynjalostamot havaitsivat pari viikkoa sitten, että venäläisessä tuontiöljyssä on erittäin paljon haitta-ainetta, orgaanista klooria. Ainetta käytetään tuotannon tehostamiseen, mutta se on erotettava öljystä ennen kuljetusta, sillä kloori voi tärvellä öljynjalostamojen laitteistoja.

Druzhba-öljyputken eteläinen haara johtaa Slovakiaan, Tšekkiin ja Unkariin ja pohjoinen haara Puolaan ja Saksaan. Druzhba-putkien kautta voidaan kuljettaa yli miljoona barrelia öljyä päivässä.

Katkos aiheuttaa satojen miljoonien eurojen tappiot niin Venäjälle kuin välityskauppaa käyvälle Valko-Venäjällekin.

Nähtäväksi jää, millaisia korvausvaatimuksia öljyn tilaajamaat esittävät putkea hallinnoivalle Transneft-yhtiölle siitä saastuneesta öljystä, jota ne ehtivät saada.

Lue myös:

Venäjältä Eurooppaan tuotavan öljyn laatu romahti – voi pilata jalostamon

Manuaalivaihteiset autot jäävät pikku hiljaa vähemmistöön Suomen teillä, mutta ajo-opetuksessa niillä on yhtä vahva asema kuin ennenkin.

Jos ajokokeen suorittaa automaattivaihteisella autolla, siitä kirjataan ajokorttiin erityisehto. Tällöin kuljettajalla ei ole lupaa ajaa manuaalivaihteista autoa. Erityisehdon rikkomisesta voi saada sakot.

Erityisehto ei ole ollut tähän asti iso asia Suomessa, jossa valtaosa autoista on ollut käsivaihteisia. Nykyään valtaosa Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista on kuitenkin automaattivaihteisia, ja samaan aikaan yhä useampi nuori opettelee ajamaan perheen omalla autolla opetusluvan turvin.

– Onhan se erityisehto vähän semmoinen muinaisjäänne, kun ottaa huomioon, kuinka paljon automaatit ovat yleistyneet, sanoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Hänen oma perheensä on esimerkki tapauksesta, jossa lakipykälä aiheuttaa päänvaivaa. Vesalainen opettaa opetusluvalla tytärtään ajamaan. Perheen ykkösauto on automaattivaihteinen, mutta ajo-opetusta varten kakkosautoksi hankittiin manuaalivaihteinen menopeli. Ilman ajo-opetusta kakkosautokin olisi ollut automaattivaihteinen.

– Aloitettiin automaatilla, siirryttiin jossakin vaiheessa manuaaliin ja nyt ajetaan sekaisin.

Uusi ilmiö autokouluissa: osa käy pelkkien manuaalivaihteiden vuoksi

Lain mukaan ei ole väliä, opetteleeko ajamaan automaatti- vai manuaalivaihteisella. Ratkaisevaa on ajokoe, joka määrää ajo-oikeuden. Tämän vuoksi myös autokouluissa suurin osa autoista on manuaalivaihteisia.

– Nyt tapahtuu aika paljon niin, että opetuslupalaiset ajavat kotona automaatilla, mutta autokoulussa manuaalilla, kertoo toimitusjohtaja Sami Torvinen Kuopion Ajokouluttajista.

Opetusluvan suosio on kasvanut nopeasti uuden ajokorttilain vuoksi. Lakimuutos teki opetusluvalla opettamisesta aiempaa helpompaa ja halvempaa. Opettajalta ei vaadita teoriakokeessa käyntiä, eikä ylimääräisellä jarrupolkimella varustettua opetusautoa tarvitse enää katsastaa erikseen.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan viime vuoden tammi–syyskuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista enää 31 prosenttia oli vaihteistoltaan käsivalintaisia. Vuonna 2014 niitä oli vielä 52 prosenttia. Sen sijaan pakettiautoista manuaaleja oli vielä 67 prosenttia.

Autoliiton Vesalainen olisi jo valmis luopumaan erityisehdosta, jonka mukaan automaattivaihteisella autolla suoritettu ajokoe ei anna lupaa ajaa manuaalivaihteista.

– Jokainen ymmärtää, että manuaalivaihteisella ajaminen on ajaminen on erilaista kuin automaatilla. Jos haluaa manuaalilla ajaa, sitä varmasti harjoiteltaisiin itsenäisesti niin, että homma alkaisi sujua.

Hän tosin tietää, ettei sellaista muutosta ole näillä näkymin tapahtumassa. Kuljettajatutkinnon suorittamista määrittelee EU:n lainsäädäntö, eikä sen muuttamisesta voi päättää yksin Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että EU:ssa on ollut epävirallista puhetta aikeista uudistaa ajokorttidirektiiviä, jolloin automaattiehtoakin tarkastellaan. Tarkempaa aikataulua ei kuitenkaan vielä ole.

Pitääkö sinusta ajokortillisen osata ajaa myös manuaalivaihteisella? Osallistu keskusteluun alla. Keskustelu on auki kello 20 asti tiistaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Eduskunta äänesti täysistuntosalin istumajärjestyksestä pitkän riidan päätteeksi. Perussuomalaiset vastustivat loppuun asti siirtoa salin oikeaan laitaan.

Eduskunnan enemmistö päätti kuitenkin äänin 128–37 muuttaa istumajärjestystä.

Muutoksessa RKP siirtyy toiveensa mukaisesti keskemmäs salia.

Eduskunnan puhemiesneuvosto oli ennen täysistuntoa päättänyt pitäytyä alkuperäisessä esityksessään eli perussuomalaisten paikan vaihtamisessa.

Eduskunta käsitteli istumajärjestystä tiistaina kello 14 alkaneessa täysistunnossa.

Yle näytti istunnon suorana ja seurasimme tässä jutussa istumajärjestyksestä käytyä keskustelua.

Perussuomalaiset: Muutos puolueen ivaamista

Perussuomalaisten Mika Niikko esitti täysistunnon alussa, että päätös istumajärjestyksestä jätettäisiin hallituksen muodostamisen jälkeiselle ajalle.

– Suureksi pettymykseksi on aloitettu näytelmä, jossa eduskunnan toiseksi suurinta puoluetta ivataan tuolileikin kautta.

Niikon mielestä istumajärjestyksen muuttaminen ei tee kunniaa eduskunnan satavuotiselle perinteelle. Hän sanoi, että ei ole kunniakasta aloittaa vaalikausi syrjimällä yhtä parlamentaarista puoluetta.

– Vai aiotteko koplata puhemiehen paikan pois perussuomalaisilta, kysyi Niikko.

– Te ette saa meitä vaimennettua siirtämällä äärimmäiseksi oikealle, sanoi puolestaan perussuomalaisten Juha Mäenpää.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio teki esityksen, että istumajärjestys säilytetään ennallaan.

Hän katsoi, että erityisen kattavia perusteluita ei muiden puolueiden toimesta istumajärjestyksen muuttamiseksi ole esitetty.

Perussuomalaisten Mika Raatikainen ja Arja Juvonen kannattivat Tavion esitystä.

Juvosen mielestä istumajärjestyksen muutos ei ole demokratiaa, koska perussuomalaisilta ei ole kysytty asiasta. Juvonen sanoi, että salin oikeasta laidasta on vaikea päästä kyselytunnilla televisiokameraan.

– Jokainen haluaa osansa mediassa, se on meidän työtämme ja tehtävämme. Tämä istumajärjestys on hyvä ja toivon, että se säilyy sellaisena.

Leena Meri (ps.) vetosi muihin edustajiin, jotta he äänestäisivät perussuomalaisten vastaesityksen puolesta.

Vasemmistosta tukea muutokselle

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman sanoi, että on selvää, että jonkun puolueen pitää istua salissa äärimmäisenä oikealla ja jonkin äärimmäisenä vasemmalla.

– Jos paikka kokoomuksen oikealla puolella Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden Neuvostossa puolueelle käy, niin miksi se ei kävisi täällä.

Lindtman korosti, että istumajärjestys Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden Neuvostossa ei määritä minkään puolueen paikkaa poliittisella kartalla.

Hän sanoi, että eduskuntaryhmät ovat todenneet tämän laajasti ja myös puhemiesneuvosto on samalla kannalla.

Lindtman sanoi pitävänsä äärimmäisen tärkeänä, että istumajärjestyksestä päätetään ennen hallituksen muodostamista.

Pia Viitanen (sd.) kannatti puhemiesneuvoston esitystä.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korosti, että historiallisesti paikat on aina päätetty kauden alussa.

– Nyt on keksitty perusteeksi se, että televisionäkyvyys olisi heikompaa. Salitasossa on kameroita, joista jokaista paikkaa pystytään kuvaamaan yhtä hyvin.

Sopua yritettiin löytää

Ben Zyskowicz (kok.) korosti, että puhemies siirsi asian käsittelyä siksi, että siinä yritettiin saada aikaan yksimielinen ratkaisu. Sitä ei kuitenkaan syntynyt.

– Palaverissa todettiin, että tällä muutoksella ei pyritä määrittämään puolueen sijaintia poliittisella kartalla. On luontevaa, että perussuomalaisten sijainti Suomen eduskunnassa on sama kuin Pohjoismaiden Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Wille Rydman (kok.) toivoi, että jos salissa ei päästä yksimielisyyteen, kunnioitettaisiin traditiota.

– On ikävä ennakkotapaus, jos eduskunta avaa tämän pelin. Samanlainen näytelmä tullaan näkemään neljän vuoden ja kahdeksan vuoden päästä. Nyt se Pandoran lipas on avattu. Tämä on kovin valitettavaa.

Rydmanin mielestä esitetty uusi istumajärjestys ei muistuta Pohjoismaiden Neuvoston eikä Euroopan parlamentin järjestystä.

RKP:n Thomas Blomqvist sanoi, että paikat salin oikeassa reunassa eivät ole huonoja paikkoja

– Kaikki paikat tässä salissa ovat yhtä arvokkaita. Mutta se on väärä paikka meidän puolueelle puoluekartalla.

Perussuomalaiset: Sopu olisi löytynyt

Laura Huhtasaari (ps.) korosti, että eduskunnassa on jo oma sadan vuoden traditio. Hän epäili, että istumajärjestyksen muutoksen takana ei ole RKP:n tahto.

– Ei lähdetä tuolileikkiin, hän vetosi ja kehui Rydmanin puheenvuoroa.

Mika Niikko sanoi, että SDP haluaa istumajärjestyksen muutoksella luoda mielikuvan perussuomalaisten oikeistolaisuudesta.

Hän sanoi, että alunperin oli kolme vaihtoehtoa, jotka sopivat perussuomalaisille ja kokoomukselle kävi vaihtoehto siirtymisestä oikealle.

Niikko epäili että todennäköisesti siirtyminen ei sittenkään käynyt kokoomukselle tai kokoomus sopi asiasta sosiaalidemokraattien kanssa hallitusneuvotteluja pohjustavissa tapaamisissa.

– Kyllä tässä jonkinlainen koplaus löytyy ennemmin tai myöhemmin. Olisi löydetty konsensusta hakemalla yhteistyö tässä istumapaikka-asiassa.

– Ei meille ole mikään ongelma istua missä päin salia tahansa. Kyse on siitä, että kunnioitammeko me edustajat toisiamme.

– Koittakaa nyt hyvänen aika päättää, miksi istumajärjestystä muutetaan, vaati Riikka Purra (ps.).

Keskusta: Kyseessä perussuomalaisten vaalitemppu

Anna Kontula (vas.) sanoi, että istumajärjestys kuvaa eduskunnan sosiaalista järjestystä. Kontulan mukaan sekaannusta aiheuttaa pitkälti se, että järjestelmän alkuperäinen merkitys ei ole enää kirkkaana mielessä.

– Perussuomalaiset ovat omasta aloitteestaan muuttaneet politiikkansa linjaa ja se vaikuttaa kokonaisuuteen. Myös muiden puolueiden tulee asemoida itsensä suhteessa perussuomalaisiin.

Kontula sanoi, että jos salissa olisi sama istumajärjestys kuin sata vuotta sitten, aika monet penkit olisivat tyhjinä ja monille uusille puolueille ei olisi paikkoja.

Jouni Ovaska (kesk.) ihmetteli, miksi perussuomalaiset naureskelevat kiistalle istumajärjestyksestä salin ulkopuolella ja sanovat sen satavan heidän omaan laariinsa.

– Tämä on vaalitemppu. Miksi te muuten olette valmiita hyväksymään Euroopan parlamentissa istumajärjestyksen, jossa istutte kokoomuksen oikealla puolella?

Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi, että keskustelu on perussuomalaisten itsesuggestiota.

Hän korosti olevansa samaa mieltä Arja Juvosen kanssa siitä, että eduskunnan työ olisi ollut hyvä aloittaa esimerkiksi keskustelemalla vanhusten palveluista tai omaisten hoidosta.

– Perinteiden ja tradition vuoksi istumajärjestys valitaan ensimmäisenä. Perussuomalaiset valitsivat, että teema eivät ole nämä, vaan istumajärjestys.

Liki kaksi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen varapuhemies Paula Risikko (kok.) päätti pitää istunnossa kymmenen minuutin tauon, jotta kaikki ehtisivät äänestämään.

Tauon jälkeen perussuomalaisten ehdotus vanhassa istumajärjestyksessä pysymisestä kaatui äänin 128–37. Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen äänesti tyhjää. Äänestyksestä oli poissa 33 edustajaa.

Ryhmäjohtajat: Salin medianäkyvyyttä parannettava

Istumajärjestyksestä äänestettiin täysistunnossa koska eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puhemiesneuvosto eivät päässeet sopuun asiasta. Puhemiesneuvosto teki lopulta äänestysesityksen tiistaina erimielisesti.

Ryhmäjohtajat koolle kutsunut suurimman SDP:n ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi toimittajille ennen täysistuntoa, että puolueiden kannoissa ei ollut tapahtunut muutosta.

– Ryhmien kannat ovat suurinpiirtein ennallaan. Eduskuntaryhmät esittävät, että kaikille ryhmille taataan mahdollisuus tasapuoliseen medianäkyvyyteen istumapaikasta riippumatta istuntosalissa, Lindtman kertoi.

Lindtmanin mukaan salissa on "kuvausteknisesti" erilaisia paikkoja, joten ryhmäjohtajat pyysivät yksimielisesti puhemiesneuvostoa katsomaan asian kuntoon. Nyt suuren salin oikealle laidalle, lehdistölehterin alle jää katvealue.

Muutoksesta riideltiin monta päivää

Eduskuntaryhmät sopivat perussuomalaisten istumapaikkojen siirtämisestä toukokuun alussa. Perussuomalaiset vastusti muutosta siitä lähtien kiivaasti.

Kun eduskunnan istumajärjestyksestä aikoinaan päätettiin, RKP sijoitettiin oikeaan reunaan siksi, että puolueen kansanedustajat kuulisivat lehterillä istuneita tulkkeja. Tulkkaustekniikan kehittymisen takia tätä tarvetta ei enää ole.

Eduskunnan piti vahvistaa uusi istumajärjestys viime perjantaina, mutta puhemiesneuvosto päätti lykätä asian käsittelyä.

Ylen tietojen mukaan kokoomus olisi empinyt perjantaina puhemiehenneuvoston kokouksessa aiempaa päätöstään. Osa kokoomuksen ryhmän kansanedustajista olikin alkanut kyseenalaistaa muutosta.

Lopulta kokoomuksen edustaja oli kuitenkin äänestänyt perussuomalaisten ja RKP:n siirron puolesta.

Puhemies Antti Rinteeltä (sd.) jäi perjantain täysistunnon lopuksi mikrofoni päälle, ja häneltä lipsahti päivittely "aika outoa tuo kokoomuksen toiminta taas". Kommentti viittasi kokoomuksen toimintaan puhemiesneuvostossa.

Lue lisää:

Eduskunta otti aikalisän istumajärjestyksestä päättämiseen – Risikko: Naurettava asia

Perussuomalaiset siirretään istumaan eduskunnan oikeaan laitaan vasten tahtoaan – Halla-aho: "Protestointia ja kiusantekoa"

Tänään on hyvä päivä: Eetu Lampinen makoilee levollisena eikä tahdottomia liikkeitä ole. Suulla käy pieni hymy.

– Eetu on musiikkimies, tykkää kuunnella musiikkia. Monesti, jos Eetulla on vähän levoton olo, laitan lauluja soimaan, ja hän pysähtyy kuuntelemaan niitä, kertoo 3-vuotiaan äiti Jenni Vikman.

Omaishoitajana oleva äiti kuitenkin näkee jo, että poika on siirtymässä vaiheeseen, jossa kontaktin saaminen on vaikeaa.

Lampisella on harvinainen NACC1-geenimutaatiosta johtuva neurologinen sairaus. Siihen liittyy syvä kehitysvamma, vaikea epilepsia, itkuisuus, autonomisen hermoston säätelyhäiriö ja kaihi silmissä.

Sairauden takia Eetu ei pysty puhumaan eikä juurikaan liikkumaan. Hänellä on rajua oksentelua, ja autonomisen hermoston säätelyhäiriön takia hän voi valvoa pahimmillaan melkein kolme vuorokautta yhteen menoon.

Sairaus etenee noin kahden viikon sykleissä. Kun pojan mieliala vaihtuu iloisesta vakavammaksi ja kulmat menevät kurttuun, alkaa siirtyminen valvomisvaiheeseen.

– Silloin kun on hankala vaihe, en pysty edes vessassa käymään niin, että Eetu jäisi siksi aikaa yksikseen. Hän liikkuu kouristuksenomaisesti, mutta oksentaminen on melkein se pahin. Eetu ei osaa kääntyä kyljelleen, ja siksi tukehtumisen riski on suuri, jos hän oksentaa, Jenni Vikman sanoo.

Tukehtumisvaaran takia hoitaja valvoo pojan unta öisin, ja silloin muu perhe saa nukkua.

Geenimutaatio löydettiin vasta vuonna 2017

Seitsemän lapsipotilasta ja heidän oireensa kuvattiin vasta vuonna 2017 tieteellisessä artikkelissa The American Journal of Human Genetics -lehdessä. Löydös on siis tuore.

Näiden seitsemän lisäksi yhdeksällä on epävirallisten tietojen mukaan NACC1-geenimutaation aiheuttama sairaus eli kaiken kaikkiaan kuudellatoista lapsella maailmassa on sama sairaus. Lähimmät Eetun kohtalotoverit löytyvät Norjasta ja Irlannista.

– Nämä kaikki potilaat ovat kehittyneistä maista, mutta todennäköisestihän potilaita on myös kehitysmaissa. Todellinen geenimutaatiota kantavien määrä on varmasti suurempi kuin tämä kuusitoista, arvioi Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian erikoislääkäri Jonna Komulainen-Ebrahim.

Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka tutkii harvinaisia lasten perinnöllisiä aivosairauksia.

NACC1-geenimutaatio ei ole periytynyt vanhemmilta, vaan mutaatio tapahtuu todennäköisesti jo heti munasolun hedelmöittymisen aikaan. Oireet ovat vakavia:

– Nämä potilaat ovat kaikissa arjen toimissa täysin toisten avun varassa. Yleisesti voi sanoa, että vaikeissa, varhain alkavissa neurologisissa sairauksissa elämänkaari on normaalia lyhyempi, mutta juuri tähän geenimutaatioon ei voi antaa tarkkaa ennustetta, koska julkaistuja tapauksia on vähän, Komulainen-Ebrahim sanoo.

Tällä hetkellä vanhimmat tiedossa olevat NACC1-geenimutaatiodiagnoosin saaneet ovat teini-ikäisiä.

Perhe luuli saaneensa terveen pojan

Jussi Lampisen ja Jenni Vikmanin perheessä oli jo ennestään kolme poikaa, kun Eetu syntyi. Pian pojan syntymän jälkeen vanhemmat ja neuvola havahtuivat siihen, ettei kaikki ollut kunnossa.

– Raskaus- ja vauva-aika menivät ihan normaalisti, mutta sitten alettiin kiinnittää huomiota siihen, ettei Eetuun saatu katsekontaktia. Ensin ajatus oli, että se johtuu karsastuksesta, mutta sitten myös muun kontaktin saaminen poikaan alkoi olla hankalaa, Vikman sanoo.

Eetu ei myöskään alkanut tarttua tavaroihin ja päänympärys lakkasi kasvamasta. Poika lähetettiin neuvolasta jatkotutkimuksiin. Diagnoosia jouduttiin kuitenkin odottamaan pitkään, sillä geenimutaatio löydettiin vasta vuonna 2017.

– Oikeastaan oli onni, ettei heti tiennyt, mistä on kyse, vaan sai sopeutua aina yhteen asiaan kerrallaan, äiti muistelee.

Kun diagnoosi tuli, tietoa oli saatavilla vielä hyvin vähän. Perhe sai lääkäriltä pari englanninkielistä artikkelia.

– Kyllähän siinä aika hukassa alkuun oltiin. Onneksi meillä on Facebook-ryhmässä perheitä, joilla on saman diagnoosin saanut lapsi. Heidän kanssaan on käyty keskusteluja, saatu hoitoneuvoja ja vertaistukea. Onhan se tärkeää tietää, ettei ole yksin asian kanssa.

Lähimmät kohtalotoverit löytyvät Norjasta ja Irlannista. Heitä on myös muun muassa Ranskassa, Italiassa, Autraliassa ja Yhdysvalloissa. Eetun oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin muillakin sairastuneilla.

NACC1:tä voi epäillä, jos lapsella on tietyt ydinoireet:

– Jos lapsella on kaihi ja siihen yhdistyy vaikea aivosairaus ja selvä kehityspoikkeavuus, pienipäisyys, lohduton itkuisuus, autonomisen hermoston oireet, silloin voisi epäillä, että kyse voi olla tästä geenimutaatiosta, sanoo lastenneurologian erikoislääkäri Jonna Komulainen-Ebrahim.

Eetun tulevaisuus on iso kysymysmerkki

Jenni Vikman nostaa Eetun usein lattialle syliinsä leikkimään. Mukana liikkuu iso määrä letkuja, muun muassa ohutsuoleen menevä ravintoletku. Tänään poika ei tahdo jaksaa keskittyä leikkiin; pää painuu rintaan.

– Nosta Eetu pää ylös, äiti sanoo hellästi. Hetken poika jaksaa kannatella päätään kunnes se taas painuu rintaan.

Parhaat päivät ovat äidin mielestä ihania ja antavat voimaa arkeen:

– Eetu osaa olla kyllä sellainen hymypoika ja sydäntenmurskaaja. Hyvänä päivänä poikaan saa enemmän kontaktia. Kun näkee, että Eetulla on levollinen ja rauhallinen olo, niin silloin on asiat mallillaan.

Jenni Vikman toivoo tutkimuksesta apua.

– Amerikan puolella on kovasti tutkimuksia käynnissä. Esimerkiksi yhden NACC1-lapsen isovanhemmat tutkivat tätä sairautta. Kyllä minä kovasti toivon, että sieltä löytyisi apua, jotain hoidollisesti ratkaisevaa.

Koska mitään ennusteita ei voida antaa, perhe elää pienen hetken kerrallaan.

– Toivon mukaan saadaan paljon vuosia Eetun kanssa, äidin ääni sortuu.

Nakkilalainen naiskolmikko on karistanut ilmaisen liikuntaneuvonnan avulla jo kymmeniä kiloja. Osa heistä on aloittanut urakkansa vasta kolme kuukautta sitten.

Anika Ahokannas pääsi elämänmuutoksessaan vauhtiin kevättalvella. Vyötärölle oli kertynyt vuosien aikana ylimääräisiä senttejä reippaasti, lähinnä tunnesyömisen takia.

– Vuodet ovat olleet aika haasteellisia ja olen syönyt lohdutukseksi. Kun päässä on kaaosta, on syöminenkin sellaista. Hyvä, että siihen on nyt löytynyt kuri ja järjestys.

Palvelutarjonnassa suuria eroja

Naisten tsempparina on toiminut hyvinvointi- ja terveysvalmentaja, liikuntaneuvoja Mari Jalava. Hän on tavannut alkuvuoden aikana jo neljäkymmentä uutta asiakasta.

– Kolmetoista uutta olisi vielä jonossa, joten päivät venyvät pitkiksi, mutta aion löytää kaikille ajan ennen kesää.

Jalavan työnantaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä tarjoaa maksutonta liikuntaneuvontaa kaikille, jotka tarvitsevat apua liikkeelle lähtemiseen.

Työ on osa Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n liikunnan palveluketjua rakentavaa LiPaKe-hanketta.

Hankkeen vastuuhenkilö Tino-Taneli Tanttu arvelee, että liikuntaneuvontaa annetaan Suomessa nyt jo noin sadassa kunnassa. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti.

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa liikuntaneuvonta on monen kunnan alueella osa perusterveydenhuoltoa. Sitä kautta asiakkaita yritetään ohjata tuetusti kunnan liikuntapalvelujen pariin. Muualla Suomessa liikuntaneuvontaa annetaan yleisemmin kunnan liikuntatoimessa. Siellä palvelu voi jäädä lyhyeksi – jopa kertaluonteiseksi.

– Erot ovat todella suuria. Toivon, että toimintamalleja yhtenäistettäisiin valtakunnallisesti, Tanttu toteaa.

Kaksi vuotta ja kaksikymmentä kiloa

Esimerkiksi Maria Lehmuskallio-Loula on saanut maksutonta ohjausta jo kahden vuoden ajan.

– Saa nähdä, koska minut potkitaan porukasta ulos. Olen kokenut neuvonnasta saamani avun erittäin tärkeäksi ja olisin vaikka valmis maksamaan siitä jotain, jotta saisin jatkaa.

Apu näkyy jo ulkoisestikin. Lehmuskallio-Loula on tiputtanut neuvonnan aikana kiloja reilusti yli 20 ja senttejä on lähtenyt vyötäröltä 16.

Toki töitäkin on pitänyt tehdä. Tähän mennessä kilot ovat tippuneet hänen mukaansa pääasiassa ruokavalion avulla, mutta jonkin verran liikuntaakin on pitänyt lisätä.

Tino-Taneli Tanttu kertoo, että juuri ravitsemustottumuksilla on painonpudotuksen kannalta liikuntaa suurempi vaikutus. Liikunnan merkitys näkyy kuitenkin vahvasti terveydessä.

– Se muun muassa laskee verenpainetta ja verensokeria sekä antaa suojaa kymmeniin eri sairauksiin, monet syöpäsairaudet mukaanlukien. Ravitsemus, liikunta ja riittävä lepo ovatkin erottamattomat palaset hyvinvoinnin ja terveyden osalta, Tanttu korostaa.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin hyvinvointi- ja terveysvalmentaja Mari Jalava keskittyy asiakkaidensa kanssa. Väki pitää saada liikkeelle, mutta siinä samalla ravitsemuspuoli pistetään kuntoon. Monellehan painonpudotus on kannustava tekijä elämänmuutokseen.

– Ateriarytmi on kaiken a ja o. Moni ihmettelee, että ei laihdu, vaikka ei syö mitään. On huomattava, että säästöliekillä eläminen ei ole hyvä asia. Kunnon ruokaa pitää syödä. Herkut ja makeat juomat voi puolestaan jättää vähemmälle, Jalava ohjeistaa.

Ei laihdutusta vaan terveellistä elämää

Ehdoton ei silti tarvitse olla. Anika Ahokannas kokee voivansa vihdoin syödä kunnon kotiruokaa hyvällä omallatunnolla. Jälkiruuaksi voi syödä vaikka palan munkkia, jos siltä tuntuu.

Normaalilla syömisellä ja liikuntaa lisäämällä painoa on pudonnut kevään aikana jo viisi kiloa.

– Mikä hienointa, kymmenen senttiä katosi vyötäröltä kolmessa kuukaudessa, Ahokannas iloitsee.

Kesän grillimakkarat Ahokannas aikoo kuitenkin jättää väliin, sillä terveelliset elämäntavat ovat saaneet hänen olonsa paranemaan niin merkittävästi, että entiseen ei ole lipsumista.

– Nivelreuma kannustaa minua tässä päätöksessä. Säryt ovat lähteneet kolmessa kuukaudessa, enkä halua niitä enää takaisin.

En halua olla laihdutuskuurilla. Haluan opetella elämään terveellisesti. Maria Lehmuskallio-Loula

Maria Lehmuskallio-Loula tietää, kuinka pieleen voi mennä, jos rajoittaa syömistään liikaa.

– Tiukkoja dieettejä jaksaa jonkin aikaa, mutta itse ainakin retkahdan jossain vaiheessa ja sitten kiloja tulee entistä enemmän takaisin. En halua olla laihdutuskuurilla. Haluan opetella elämään terveellisesti.

Samaa ohjetta olisi syytä noudattaa monen muunkin. Varsinkin Satakunnassa riittää kiloja karistettavaksi. Maakunnan aikuisväestö on THL:n mukaan maan lihavinta.

Liikuntaneuvojan työ hyödyttää asiakkaiden lisäksi koko yhteiskuntaa.

– Liikkumattomuuden arvioidaan maksavan pelkästään Satakunnassa tuoreimpien laskelmien mukaan huimat 235 miljoonaa euroa joka vuosi, Tino-Taneli Tanttu kertoo.

Suomessa vastaava summa on Liikun mukaan jopa 3,2 – 7,5 miljardia euroa.

Selityksiä riittää

Jotta muutos onnistuisi, on ihmisten otettava itseään niskasta kiinni. Se vaatii välillä hieman patistelua.

Mari Jalava on huomannut, että selityksiä riittää.

– Naiset selittävät, kuinka kilot ovat jääneet raskaudesta ja miehet turvautuvat sitku- ja mutku-selityksiin. Ei ole verkkareita tai sitten löytyy joku muu syy.

Jalava tapaa neuvottaviaan alkuvaiheessa noin kerran kuukaudessa. Osa löytää motivaation muutokseen välittömästi, hankalimmat saavat Jalavan mukaan ahaa-elämyksen viimeistään kolmannella käynnillä. Tämän jälkeen käyntikerrat harvenevat.

Osa ohjattavista vaatii kuitenkin tiuhempia tapaamisia, jotta ote ei pääse lipsumaan. Elämäntapamuutoksen tekeminen ei käy sormia napsauttamalla.

Kolmikon nuorin, 22-vuotias Heidi Haraholma myöntää, että takapakkeja on tullut. Hän aloitti valmennuksen vuosi sitten ja on tehnyt töitä oman hyvinvointinsa eteen vaihtelevalla menestyksellä. Pääasia kuitenkin on, että suunta on oikea.

– Olen oppinut hyväksymään valmennuksen aikana, että olen tällainen ja asialle on tehtävä jotain, jos haluan tuloksia. Uskon, että saan niitä aikaan varmemmin lähtemällä liikkeelle rauhassa.

Liiallinen patistaminen tuntuukin hänestä ahdistavalta.

– Mitä enemmän on paineita suoriutua, sitä enemmän se kuormittaa. Ensin pitäisikin selvittää ihmisen taustat, jotta tiedetään, miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty. Sitten voidaan tehdä suunnitelma, miten tavoitteisiin päästään – ja missä ajassa.

Motivaatio pitää löytyä itseltä

Naiset kiittelevät ohjaajaansa siitä, että hän jaksaa kuunnella ja kannustaa ilman syyllistävää äänensävyä. Mari Jalavan tavoitteena ei olekaan piiskata kiloja kenenkään vyötäröltä.

– En minä ketään laihduta. Laihtuminen tulee päälliskauppana siitä, että on terveet elämäntavat. Niihin minä kannustan lempeästi.

Motivaation pitää löytyä asiakkaalta itseltään. Sitä ei voi ostaa kaupasta. Mari Jalava

Tukea on siis tarjolla. Sitä pitää vain osata pyytää.

– Motivaation pitää löytyä asiakkaalta itseltään. Sitä ei voi ostaa kaupasta. Kun sitä löytyy, pääsemme yhdessä vauhtiin.

Olisiko sinulla tarvetta elämäntaparemontille? Oletko jo onnistunut siinä? Kerro muillekin, miten siinä onnistuit tai mitkä ovat kompastuskiviä muutoksen tiellä. Voit osallistua keskusteluun jutun kommenttiosiossa. Kommentointi päättyy kello 22.

Panssariprikaatin varusmies loukkaantui vakavasti tänään aamupäivällä sotaharjoituksessa Niinisalossa.

Onnettomuus sattui maavoimien mekanisoidussa Arrow 19-sotaharjoituksessa Panssariprikaatin Panssarivaunukomppanian harjoituksen yhteydessä.

Maavoimien mukaan Leopard-panssarivaunun äkkijarrutuksen seurauksena vaunun lataajana toimineen varusmiehen pää sai iskun vaunun tykin peräytymissuojuksesta. Varusmies kuljettettiin sairaalaan Tampereelle.

Hänellä on vakavia pään alueen vammoja, mutta ei välitöntä hengenvaaraa. Varusmiehen omaisiin on oltu yhteydessä. Muille tilanteessa mukana olleille tarjotaan iltapäivän aikana kriisiapua.

Harjoitus jatkuu Niinisalossa normaalisti.

Ruotsissa työskennellyt lääkäri on saanut kymmenen vuoden vankeustuomion kymmeniin lapsipotilaisiinsa kohdistuneista seksuaalirikoksista. Tukholman käräjäoikeuden mukaan lääkäri syyllistyi neljään törkeään raiskaukseen ja 46 törkeään hyväksikäyttöön.

29-vuotias lääkäri vangittiin vuosi sitten tammikuussa epäiltynä viidestä hyväksikäytöstä. Tutkinnan edetessä epäiltyjen rikosten määrä kuitenkin kasvoi rajusti ja lopulta rikosten uhreja löydettiin 70. Uhreista 52 on lapsia ja 18 aikuisia. Rikosten uhreiksi joutuneet lapset ovat 2–12-vuotiaita.

Lääkäri työskenteli useissa terveyskeskuksissa eri puolilla Ruotsia. Lisäksi hän työskenteli lääkäripalveluja kännykän välityksellä tarjoavan yrityksen palveluksessa. Osan rikoksistaan hän teki itse ja osan mobiilisovelluksen avulla pyytämällä vanhempia riisumaan ja koskettelemaan lapsiaan kännykkäkameran edessä. Lääkäri vakuutti vanhemmille, että tämä kuuluu tutkimuksiin.

Kiinni jäätyään lääkäri väitti kyseisten tutkimusten olevan normaali käytäntö Espanjassa, jossa hän on saanut koulutuksensa.

Vankeustuomion lisäksi käräjäoikeus tuomitsi miehen korvauksiin ja karkotettavaksi Ruotsista.

Lue myös:

SVT: Läkare döms för flera fall av sexuella övergrepp mot barn

Dagens Nyheter: Läkare döms till tio års fängelse för sexuella övergrepp mot över 50 barn

Maailmanlopun ennustajat saavat mietittävää taas kymmenen vuoden kuluttua, kun kookas Apophis-asteroidi lähestyy Maata. Tieteilijät puolestaan näkevät ohilennossa suuria mahdollisuuksia.

13. huhtikuuta vuonna 2029 Australiassa voi paljain silmin kummastella valoa, joka etenee vauhdilla öisen taivaan poikki. Australiasta valo siirtyy Intian valtameren yli Afrikan ylle ja sieltä Atlantin poikki Yhdysvaltain länsirannikolle, jossa aamu jo valkenee. Yhdysvaltain yltä se katoaa illalla.

Suomalaisten kannalta on onnetonta, että asteroidi liikkuu pääosin eteläisellä tähtitaivaalla. Se ei sen vuoksi näy meillä asti.

Koko nimeltään 99942 Apophis on läpimitaltaan 340 metriä – niin suuri, että Maahan osuessaaan se tekisi hirvittävää jälkeä. Asteroidin on kuitenkin laskettu ohittavan kotiplaneettamme 31 000 kilometrin päästä. Etäisyys ei ole kuitenkaan aivan tavaton, sillä yhtä kaukana liikkuu Maata kiertäviä satelliitteja.

Apophis on enemmän kuin miesmuistiin suurin asteroidi, joka käy näin lähellä Maata. Asteroiditutkija Mikael Granvikin luoman mallin mukaan näin suuri kappale ohittaa Maan vain kerran 500 vuodessa.

Uhkaako Apophis Maata?

Apophis luokitellaan "Maata mahdollisesti uhkaavaksi asteroidiksi", jollaisia tunnetaan noin 2 000. Muiden asteroidien lailla sekin kiertää Aurinkoa ja palaa tasaisin väliajoin Maan lähelle. Se löydettiin vuonna 2004, mutta tuolloin tähtitietelijät eivät teknisten ja säähän liittyvien syiden takia ehtineet tarkkailla sitä kuin kahden päivän ajan.

Useimmat Maan maisemiin sattuvat asteroidit ovat kooltaan 5-10 metriä. Siksikin kymmenen vuoden kuluttua tapahtuvaan ohitukseen suhtaudutaan suurella mielenkiinnolla.

Todella suuria, kilometrin suuruisia tai vielä suurempia asteroideja täällä käy hyvin harvoin. 66 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan ainakin 11 kilometrin suuruinen asteroidi iskeytyi Jucatanin niemimaalle Maksikoon. Seurauksena oli muun muassa dinosaurusten sukupuutto.

Kaikeksi onneksi tämän kokoluokan avaruuskivet tunnetaan käytännössä kaikki.

Enemmän yllätyksiä tuottavat 40-50 metrin kokoluokkaa olevat asteroidit. Sellainen iskeytyi esimerkiksi Tunguskaan Siperiaan vuonna 1908. Se aiheutti suurta tuhoa ympäristölle. Granvikin mukaan tämän kokoluokan asteroideja tunnetaan noin 20 000, mutta niitä lienee ainakin 800 000.

Apophisin törmääminen Maahan aiheuttaisi Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan laskelmien mukaan räjähdyksen, joka vastaisi 15-25 maailman voimakkainta vetypommia Tsar-Bombaa.

Toivatko asteroidit elämän Maahan?

Tutkijoilla on suuri joukko Apophista koskevia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia.

Kantaako se mukanaan esimerkiksi suuria määriä vettä? Aivan tuore tutkimustieto kertoo, että suuri osa Maan vedestä saattaa olla asteroidien tänne tuomaa. Tähän asti on tiedetty, että hiilipitoisissa asteroideissa on vettä, mutta yllätys oli, että myös kuiviksi luulluissa kiviasteroideissa voi olla paljon vettä.

Jos asteroidit toivat tänne pääosan vedestä, niillä saattoi olla tärkeä rooli elämän synnyssä.

Granvik muistuttaa kuitenkin, että enin vesi saattaa olla peräisin Maan vaipasta, ei välttämättä asteroideista. Toisaalta sekin tiedetään, että asteroidien vesi on isotooppisuhteeltaan samanlaista kuin Maassa esiintyvä, hän lisää.

Tutkimukset ovat osoittaneet senkin, että asteroidit kuljettavat mukanaan elämän rakennuspalikoita, orgaanisia yhdisteitä. Saatamme siis olla paljosta velkaa asteroideille.

Tiedemiehet kysyvät myös, miten Maan painovoima vaikuttaa Apophisiin ja sen rataan. Selvää on, että rata muuttuu, mutta aiheuttaako lähiohitus asteroidilla esimerkiksi maanvyöryjä?

Komeetta vai asteroidi – kumpi on vaarallisempi?

Asteroidien lisäksi Aurinkokunnassamme liikkuu komeettoja. Osa niistäkin on jonkinasteinen uhka maapallolle. Mikael Granvikin mukaan törmäysnopeus on ratkaisevaa.

Komeetat ovat nopeita ja arvaamattomia ja niitä on vaikea havaita ennen pyrstön kehittymistä. Toisaalta komeettatörmäys on paljon epätodennäköisempi.

Granvik muistelee, että vuosisadan alussa syntyi paljon hälyä ja isoja otsikoita, kun Maan ohi kiiti komeetta, jonka syanidia sisältänyt pyrstö pyyhki kotiplaneettaamme.

Kuinka torjua asteroidien tai komeettojen törmäyksiä?

Ihmiskunta on jo jonkin aikaa ehtinyt pohtia keinoja, joilla torjua komeettojen, mutta erityisesti asteroidien muodostamaa uhkaa. Komeetta saatettaisiin yrittää räjäyttää, mutta asteroidin kohdalla keinoja on useita.

Yksi niistä on törmääjän ohjaaminen asteroidin kylkeen. Kevytkin tömäytys antaisi asteroidille uuden suunnan, jos se tehdään tarpeeksi ajoissa. Toinen vaihtoehto olisi räjäytys, mutta siinäkin ajatuksena olisi asteroidin suunnan muuttaminen.

Tai "gravitaatiotraktori". Tällä nimellä tunnetaan ajatus massiivisesta avaruusaluksesta, joka ohjattaisiin asteroidin eteen. Se painovoimallaan ohjaisi asteroidia uuteen suuntaan.

Gravitaatiotraktorin vastakohta on asteroidin taakse sijoittuva avaruusalus, joka kääntää kohdettaan uuteen suuntaan ionisiuhkun avulla.

Voisiko suomalainen satelliitti lähteä tutkimaan Apophista?

Avaruudenvalloituksen suurista toimijoista yhdysvaltalaisella Nasalla tai eurooppalaisella Esalle ei ilmeisesti ole aikomusta lähteä tutkimaan Apophista. Tämä saattaisi jättää tilaa pienemmille toimijoille – esimerkiksi Suomelle, uskoo Granvik.

Granvik perustelee kantaansa sillä, että Apophis tulee niin lähelle Maata, että sinne voitaisiin lähettää pieniä cubesat-satelliitteja, joista Suomella on jo kokemusta.

Tällainen projekti voisi tulla niin halvaksi, että jopa yliopistojen kaltaisilla toimijoilla voisi olla varaa siihen, Granvik uskoo.

Kuulostaisi hurjalta, että Suomen kaltainen pieni maa ryhtyisi asteroiditutkijaksi. Asiaa täytyy kysyä useita satelliittiprojekteja Suomessa vetäneeltä Aalto-yliopiston professorilta Jaan Praksilta.

– Apophiksen suhteen ei ainakaan vielä ole suunnitelmia, mutta ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti. Suomessa on kyllä osaamista, mutta rahoitus on haaste, Praks sanoo.

Suomesta ollaan jo mukana muutamassa asteroiditutkimushankkeessa.

– Apophisin tekee kiinnostavaksi se, että se on lähellä. Katseet on meillä jo suunnattu asteroideihin ja teknologiaakin on kehitetty. Jos konsortio ja rahoittajia löytyy olemme ehdottomasti kiinnostuneita suurista kansallisista projekteista.

– Tehdään tästä Suomelle oma missio, sanoo Praks.

Nasan sivulta löytyy kaksi videota Apophisin lentoradasta.

Herättikö artikkeli jatkokysymyksiä? Laita niitä jutun kommenttiosioon niin lähetämme osan niistä tutkijan vastattavaksi.

Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi tiistaina alkuillasta, että hän toivoo keskustalta ilmoitusta, onko sillä valmius lähteä neuvotteluihin.

Rinne ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, mitkä puolueet olisivat hänelle mieluisimpia. Hän ei myöskään sanonut, olisiko keskusta hänelle mieluisampi vaihtoehto kuin kokoomus. Rinne totesi tekevänsä päätöksen hallituspohjasta illan ja yön aikana.

Keskusta ilmoitti tiistai-iltana, että puolue kertoo keskiviikkona aamupäivällä, onko se valmis hallitusneuvotteluihin vai ei.

• Rinne kertoo keskiviikkona kello 11.30, mitkä puolueet lähtevät hallitusneuvotteluihin.
• Hän on luvannut paljastaa pari minuuttia ennen infon alkua neuvotteluihin lähteville puoluejohtajille, että he pääsevät mukaan hallitusneuvotteluihin.
• Hallituspohjasta on määrä kertoa tiedotusvälineille kello 11.40 alkavassa tiedotustilaisuudessa.

Kautta Suomen tunnettu tiskijukka, dj Markku Vesala eli dj Edward on kuollut. Vesala menehtyi Lappeenrannassa maanantain ja tiistain välisenä yönä sairauden uuvuttamana.

Tiedon vahvistaa Vesalan pitkäaikainen ystävä Jari Lyytikäinen.

Vuonna 1955 Haminassa syntynyt Vesala aloitti tiskijukkauransa dj Makena vuonna 1971. Edward hänestä tuli vuonna 1977, jolloin uuteen taiteilijanimeen innoitti jazzmuusikko Edward Vesala.

Markku Vesala voitti tiskijukkien Suomen mestaruuden 10 kertaa peräkkäin. Ensimmäisen kerran vuonna 1977.

– Tiskijukat ovat yleisön viihdyttäjiä ja ammattihulluja, kertoi dj Edward vuonna 1979 Ylen haastattelussa.

Dj Edvard ei tyytynyt vain levyjen pyörittämiseen, vaan hänen esiintymisensä oli aina myös spektaakkelimainen show. Vesala itse halusi, että tiskijukkien pitää kiinnittää huomiota esiintymisen visuaalisuuteen ja siihen, miten he esiintyvät tanssivalle yleisölle.

– Minä olen esiintyvä tiskijukka, ja mulla on omat kuviot, kertoi Vesala.

Markku Vesala kiersi 1970- ja 1980-luvuilla soittamassa discoissa, mutta lisäksi hän kiersi lukuisten suomalaisbändien kanssa. Dj:nä hän oli muun muassa Sleepy Sleepersin, Hurriganesin, Eppu Normaalin ja Yön keikoilla.

Esikuva ja uranuurtaja

Jari Lyytikäinen seurasi dj Edwardin uraa pitkän aikaa Lappeenrannassa, jossa dj Edward viime vuosikymmenet asui.

– Hänellä oli valtava tietomäärä dj-alalta. Eetu yritti aina auttaa muita artisteja uralle ja saamaan levytyssopimuksia kertoo Lyytikäinen.

Lappeenrannassa pitkään asunut dj Macce eli Matti Korttinen oli dj Edwardin kanssa tekemisissä 1990-luvulta alkaen. Miehiä yhdisti yhteinen ammatti ja loppuun saakka jatkunut ystävyys.

Korttisen mielestä dj Edward oli suomalaisen dj-kulttuurin uranuurtaja. Hän oli hakenut esikuvansa yhdysvaltalaisesta radio-DJ Wolfman Jackista ja erityisesti elokuvasta American Graffiti (suom Svengijengi '62), jossa Wolfman Jack on mukana.

– Hän oli omaa luokkaansa showmaster-tyylissä, jossa dj puhuu ja on äänessä. Dj Edward on ollut monien suomalaisten tiskijukkien oppi-isä.

Matti Korttinen kertoo, että Markku Vesala oli kaikkea muuta kuin tavallinen hittejä soittava tiskijukka. Edwardin keikoilla pystyi tapahtumaan ihan mitä tahansa.

– Edwardin keikka oli kuin hallitsematon kaaos, jonka hän yhtä-äkkiä loi kokonaisuudeksi ja vei sitä vielä eteen päin.

Markku Vesala eli dj Edward lopetti dj-työt reilut kymmenen vuotta sitten, kun sairastelu alkoi viedä voimia. Sen jälkeen hän eläkkeellä oli tuttu näky Lappeenrannassa muun muassa moposkootterinsa kanssa.

– Vaikka Eetu kovasti sairasteli, niin ei hän koskaan sairauksiaan valitellut, kertoo Jari Lyytikäinen.