Antti Rinteellä on vielä yksi mahdollisuus, nyt tai ei koskaan.

Mahdollisuus voittaa eduskuntavaaleissa. Mahdollisuus viedä SDP hallitukseen ja nousta pääministeriksi. Mahdollisuus johtaa Suomen EU-puheenjohtajuutta ensi heinäkuun alusta.

– Tykit on nyt suunnattu ulospäin, sanoo yksi Rinteen arvostelijoista puolueessa.

– Porukkaa on yritetty saada olemaan lojaali vaaleihin asti. Rinteen asema on nyt puolueessa vahvempi kuin koskaan. Jutta Urpilaisen ja Eero Heinäluoman tyypit pitävät mölyt mahassaan.

– Pitkästä aikaa eduskuntaryhmässä on linnarauha. Kaikki odottavat vaalitulosta, sanoo puolueen vahva vaikuttaja.

Rinteen yllätyshyökkäys, ensi yritys puoluejohtoon toi pettymyksen

Vain 160 ääntä.

Antti Rinne jäi valitsematta SDP:n varapuheenjohtajaksi kuusi vuotta sitten puoluekokouksessa Helsingissä.

Ammattiliitto Pron puheenjohtajana Rinne ilmoitti lähdöstään varapuheenjohtajakisaan yllätyksenä, vasta päivä ennen äänestystä. Rinne julisti, että palkansaajapuolue kaipaa myös toimihenkilöiden ääntä puoluejohtoon.

Ei kaivannut. Varapuheenjohtajuus jäi satojen äänien päähän.

Jutta Urpilainen, kokoomus- ja SDP-vetoisen sateenkaarihallituksen valtiovarainministeri, huudettiin yksiäänisesti jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2014 Seinäjoella, kaikki oli toisin. Rinne oli valmistautunut huolellisesti ja kerännyt tukea Urpilaisen syrjäyttämiseen puoluejohdosta. Rinne voitti.

Antti Rinne soittaa, kun tarvitsee sparrauskaveria

Lahden moottoritie humisee kännykkäpuhelun taustalla.

Rinne autoilee kotoaan Mäntsälästä Helsinkiin ja takaisin uudenkarhealla Volkswagen Passatilla. Ajaessa on aikaa soitella.

– Rinteen tärkein johtamistyökalu on puhelin. Mutta ei ainoa, arvioi kokenut puoluetoveri.

Lähes kaikki haastatellut kuvaavat Rinteen yhteydenpitoa poikkeuksellisen monipuoliseksi ja laajaksi: poliitikoista etujärjestöihin ja virkamiehistä yllättäviin yritysjohtajiin.

– Jotkut Rinteen asiantuntija- ja yritysyhteydet pysyvät piilossa puolueväeltäkin, kertoo Rinteen työtapoja tunteva demari.

Pelimiljonääri Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja, on yksi Rinteen keskustelukumppaneista.

Paanasen kanssa Rinne haluaa selvittää, miten yritysten toimintaedellytyksiä voisi helpottaa. Keskusteluissa ovat myös verot ja tulevaisuuden talous.

Anne Brunila, hallitusammattilainen ja ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin työelämäprofessori, on toinen mainittu yhteys.

Brunila itse ei halua listata keskustelukumppaneitaan. Hän sanoo käyvänsä keskusteluja monien kanssa.

Rinteellä ja Brunilalla on yhteistä taustaa. Metsäteollisuus-yhdistyksen toimitusjohtajana Anne Brunila teki työehtosopimuksia Rinteen kanssa. Brunilan mukaan tulokset olivat hyviä, syntyi luottamus ja sana piti.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kumppanit työnantajaleirissä kannattavat sopimista, ei sanelua

STTK-laisen ammattiliitto Pron entisen puheenjohtajan suhteet SAK-laiseen ammattiyhdistysliikkeeseen ovat mutkattomat.

Antti Rinteen vuoden 2014 puheenjohtajakampanja rakennettiin pitkälti ammattiyhdistysdemarien voimin, mutta ei täysin yhtenäisesti. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin tuki Jutta Urpilaista.

Riku Aalto, silloisen Metalliliiton puheenjohtaja sekä Petri Vanhala, Paperiliiton puheenjohtaja, tukivat Rinnettä. Aalto johtaa nyt vaikutusvaltaista Teollisuusliittoa.

Rinne pitää säännöllisesti yhteyttä myös Marko Piiraiseen, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtajaan.

Työnantajaleiristä Rinne pitää yhteyttä etenkin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaan Jyri Häkämieheen sekä EK:n aiempaan puheenjohtajaan, rakennusliike SRV:n suuromistajaan, vuorineuvos Ilpo Kokkilaan.

Vuorineuvos- ja patruunasarjassa Rinne on enemmän yhteyksissä heihin, jotka Rinne kokee yhteisen sopimisen kannattajiksi, ei sanelijoiksi.

Presidentti Niinistön ulkopolitiikka kävisi pääministeri Rinteelle

Punavihreän oppositioarjen rinnalla Rinne pitää erityisesti yhteyttä keskustan Juha Sipilään ja kokoomuksen Petteri Orpoon. Etenkin Orpon kanssa keskusteluyhteys kuulemma toimii, vaikka herrat olisivat erimielisiä.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksityiskohdista oli valtiojohdossa eri näkemyksiä Alexander Stubbin pääministeriaikana, silloin Antti Rinne tuki presidentti Sauli Niinistöä yhdessä ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa.

Rinne istui lyhyen valtiovarainministerikautensa aikana säännöllisesti ulkopolitiikan johtamisen merkittävimmässä kokouksessa, TP-UTVAssa, jonka muodostavat presidentti sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.

Sauli Niinistö ja Antti Rinne tulevat toimeen keskenään.

Kannatuskyselyjen ykköstila pönkittää Rinnettä

SDP:n sisäisiä välienselvittelyjä ei ole viime aikoina tupsahtanut julkisuuteen asti. Ruusujen sota on laantunut.

Riitelyn osapuolille on valjennut, että Rinteestä voi tulla pääministeri. Ja jos ei pääministeri, niin SDP.llä on kuitenkin mahdollisuus seuraavaan hallitukseen.

Ja jos SDP on seuraavassa hallituksessa, jotkut pääsevät ministeriksi.

– Kaikille on luvattu vähintään yksi ministeripaikka, kärjistää yksi haastateltu ironisesti Rinteen tapaa sovitella kiistoja.

Pääministeriys soisi Antti Rinteelle mahdollisuuden nimetä Suomen seuraava EU-komissaari. Sekin on puolueessa huomattu.

Rinnettä auttavat myös puolueessa hyvin käyntiin saatu ohjelmatyö, kohentunut kyselykannatus ja kannatuksen myötä kohentunut puolueväen itsetunto.

Moni kysyy, onko Rinteellä edes luotettua lähipiiriä

Rinne saattaa luottaa ihmisiin nopeastikin.

Hän keskustelee ja sparraa useiden eri ihmisten kanssa. Keskustelukumppanit vaihtelevat aiheen mukaan.

Puheenjohtajan tyyli saa kaksi pääselitystä.

Ensimmäisen selityksen mukaan Rinne haluaa käyttää laajaa verkostoa. Hän ottaa eri näkemykset mukaan päätöksentekoon ja vähentää näin klikkien muodostumista puolueessa.

– Rinteen vahvuus on, ettei voi sormella osoittaa, että joku on juuri hänen porukkaansa. Puheenjohtajan pitää olla kaikkien kanssa, sanoo yksi Rinteen kanssa työskennellyt.

– Rinteen johtajakyvyt näkyvät siinä, miten hän saa porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

Ja se toinen selitys:

Rinne tottui ammattiyhdistysjohtajana johtamaan yksin. Hän hakee tukea ja sparraajia tarpeen mukaan. Tämän selityksen kannattajat tulkitsevat puheenjohtajan varaukselliseksi, jopa epäluuloiseksi.

– Rinne ei kerää tai ei osaa kerätä ympärilleen ihmisiä, arvioi kriitikko.

– Lonely rider, yksinäinen ratsastaja. Tekee itse paljon. Soittelee sinne, tänne ja tonne, kuuluu toinen kiteytys.

Turvaa selusta – pidä puolueen eliitti ajantasalla

Rinteen on pidettävä puolueen eliitti - puheenjohtajisto, valtuuston puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja - ajan tasalla siitä, mitä puheenjohtajana aikoo.

Porukkaa kutsutaan presidiumiksi, puheenjohtajistoksi.

Aiempi puheenjohtaja Jutta Urpilainen laisti keskusteluperiaatteen ainakin kerran - kohtalokkain seurauksin.

Keväällä 2013 hallitus esitteli Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen johdolla mittavan yritysveroalen. Yhteisövero laskettiin 24,5:stä prosentista alle Ruotsin tason 20:een prosenttiin.

Ratkaisu oli erilainen, mitä SDP:n taloustyöryhmässä oli tavoiteltu. Muut puolueessa olivat valmiita yritysveron alennukseen 22 prosenttiin, samalle tasolle Ruotsin kanssa. Tai yritysveron lasku 21:een prosenttiin työmarkkinaratkaisuun yhdistettynä.

SDP:ssä olisi siis haluttu kytkeä päätös yritysveroalesta työmarkkinaratkaisun syntyyn. Niin ei tehty. Työllisyys- ja kasvusopimus syntyi vasta myöhemmin samana syksynä.

Ammattiyhdistysdemareille yritysveroale oli viimeinen pisara. Epäluottamus Urpilaiseen syveni. Juuri silloin Antti Rinne lähti kaatamaan Urpilaista. Toisin kuin varapuheenjohtajakisassa, nyt Rinne valmistautui ja ajoitus onnistui.

Rinteen taakse kerättiin ay-demarien lisäksi nuoria ja opiskelijoita, entisiä lipposlaisia, tuomiojalaisia sekä heinäluomalaisia. Siis kaikki, joilla olisi edes joku syy äänestää Urpilaista vastaan.

Tiukka puheenjohtajakisa huipentui Seinäjoen puoluekokouksessa toukokuussa 2014 Rinteen voittoon.

Äijäfeministin avustajat miehiä, puolueen johtopaikoilla puolet naisia

Äijäfeministiksi itseään kutsuvan ja pekonipastaa kokkaavan Rinteen verkosto on miehinen. Yksi selitys voi olla johtavien poliitikkojen ja työmarkkinajohtajien nykyinen sukupuolijakauma. Siinä joukossa naisten ääni kuuluu vaimeasti.

– Kuka Antti Rinteen ja Antti Lindtmanin lisäksi SDP:ssä sanoo jotakin, kysyy yksi naisten näkymättömyydestä huolestunut haastateltu.

– Vaaleissa demarit nousevat tai kaatuvat naisten äänien myötä.

Puolueen ja eduskuntaryhmän johtopaikoilla mies-nais -jakauma on kuitenkin tasainen. Johtopaikoille valittujen kanssa Rinne pyörittää SDP.n päivittäistä politiikkaa.

SDP:n puheenjohtajistoon kuuluvat Rinteen rinnalla varapuheenjohtajat Sanna Marin, Maarit Feldt-Ranta ja Ville Skinnari. Marinia ja Skinnaria on puolueessa povattu tulevaisuuden puheenjohtajaehdokkaiksi, siis myös mahdollisiksi kilpailijoiksi Rinteelle.

Eduskuntaryhmää johtaa Antti Lindtman, niin ikään mahdollinen tulevaisuuden puheenjohtajaehdokas. Lindtman lasketaan eduskuntaryhmässä edelleen entisen puheenjohtajan Eero Heinäluoman leiriin.

– Isänmurha on tekemättä, puoluetta tunteva kriitikko ironisoi Lindtmanin Heinäluoma-suhdetta.

Lindtmanin isyysvapaan aikana eduskuntaryhmää johtaa Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja Rovaniemeltä.

Rinne ei pidä omaa hovia eduskuntaryhmässä

Takavuosina SDP:ssä on ollut monta kuppikuntajakoa: Paavo Lipposen ja Erkki Tuomiojan kannattajien kiistat, Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen joukot.

Muutkin kuin Antti Rinteen tukijat kertovat, ettei Rinne ole rakentanut omaa leiriään puolueen eduskuntaryhmään. Pari edustajaa kuitenkin mainitaan muita useammin osana Rinteen verkostoa.

Eduskuntaryhmästä läheisin Rinteelle lienee puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero. Hän tulee vahvasta SDP:n Kaakkois-Suomen piiristä.

Rinteen puheenjohtajakaudella Paaterosta tuli kehitysministeri, kun vihreät jättivät hallituksen syksyllä 2014. Paatero saattaa olla Rinteen ministeriehdokkaiden joukossa tulevaisuudessakin.

Paatero lähti myös tavoittelemaan SDP:n presidenttiehdokkuutta, kun Rinteellä oli vaikeuksia löytää puolueelle ehdokasta. Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma kieltäytyivät.

Viime vuoden puheenjohtajakisan haastaja Timo Harakka on saanut näkyvyyttä Rinteen rinnalla. Harakka vastaa veropolitiikan sekä varjobudjetin valmistelusta.

Lahden puoluekokouksen puheenjohtajakisaa kuvattiin kuitenkin rypyksi rakkaudessa Rinteen ja Harakan välillä, koska Harakka haastoi Rinteen.

– Tyypillistä Anttia, Rinteen tukija tokaisee. Se on persoonajuttu. Rinne on salliva, ei vittuunnu, jos haastetaan.

Jotkut kutsuvat Krista Kiurua itsenäiseksi rymistelijäksi tai laitapelaajaksi, runttaajaksi.

Kiuru tuskin on Rinteen lähimpiä. Sen sijaan Krista Kiurua ja Antti Rinnettä yhdistävät yhteiset edut, kuten soten, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen arvostelu. Kiuru johtaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.

Osa haastatelluista arvioi, että Antti Rinteelle ei ole ollut ainakaan erityistä haittaa Kiurun rymistelystä eduskuntaryhmän sisäisissä mittelöissä.

He viittaavat siihen, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sai ryhmässä haukut suosikkipuhujien listaamisesta televisioitua kyselytuntia varten. Juuri samaan aikaan arvuuteltiin, haastaako Lindtman puheenjohtajakisassa Rinteen. Ei haastanut.

– Kiuru hoitaa tarvittaessa likaiset hommat, on äärimmäisin kiteytys.

Toiset taas muistuttavat, että Kiuru hoitaa hyvin asiat ja on siksi tullut valituksi eri tehtäviin. Äänettömäksi yhtiömieheksi hän ei rupea.

Rinnettä avustavat merenneidon Pärsky-kala ja Talousguru

Antti Rinteen päivittäisten asioiden juoksijana ja salkunkantajana työskentelee viestintävastaava Dimitri Qvintus.

Ennen politiikkaa Qvintus tunnettiin ääninäyttelijänä piirros- ja animaatioelokuvista. Hänen ääniroolejaan olivat muun muassa Pienen merenneidon Pärsky-kala ja Ruman ankanpoikasen nimirooli.

Uutena poliittisena avustajana puoluetoimistossa aloitti syyskuun alussa Niilo Toivonen. Hän avusti aiemmin SDP:n europarlamentaarikoita kotimaassa.

Ekonomisti Joonas Rahkola tarjoaa apua pitkäjänteiseen suunnitteluun, erityisesti talouspolitiikassa.

Rahkola oli Rinteen avustaja valtiovarainministeriaikana. Kouluaikoinaan Rahkola voitti lukiolaisten Talousguru-kilpailun vuonna 2003.

Usea haastateltava nimesi myös eduskuntaryhmän pääsihteerin Kari Anttilan tärkeäksi Rinteelle. Anttila on entinen Työväen sivistysliiton pääsihteeri.

Kun Rinne tarvitsee sparrausta puolueen asemointiin politiikassa tai puheenjohtajana toimimiseen, puhelun saattaa saada voittoisan puheenjohtajakampanjan vetäjä Vesa Mauriala tai Matti Hirvola. He ovat työskennelleet niin puolueen kuin ammattiyhdistysliikkeenkin palveluksessa.

Hirvola ideoi Rinteen käyttämän kohutermin synnytystalkoot. Tarkoitus oli saada huomiota perheiden asioihin ja lapsien vähenevään määrään Suomessa.

Rinne puhkuu tyytyväisyyttä, ohjelmia veroista ja sosiaaliturvasta

Jos SDP aikoo saada omia tavoitteitaan läpi hallitusneuvotteluissa, pohjatyö on tehtävä oppositioaikana.

Useat haastatellut kehuvat, että puoluesihteeri Antton Rönnholm on saanut viimeinkin puolueen ohjelmatyön kunnolla käyntiin.

Rinne puhkuu tyytyväisyyttä. Ohjelmia pukkaa: verot, yleisturva, kehityspolitiikka, EU-politiikka ja perhepolitiikka.

Antti Rinteen talousviisaat, joista ei puhuta

SDP:ssä on puheenjohtajan tukena talouspoliittinen työryhmä. Tätä vaihtelevalla kokoonpanolla palaveeraavaa seuruetta on joskus kuvattu jopa tärkeimmäksi vaikuttajaksi puolueessa.

Talouspoliittisessa ryhmässä on jäseniä myös puolueen ydinryhmän ulkopuolelta. Ryhmä kuulee lisäksi puolueen ulkopuolisia asiantuntijoita.

– Ulkopuolisista nimistä ei puhuta, kertoo ryhmän työtapoja tunteva demari.

Selityksen mukaan kaikki päivänpolitiikan ulkopuoliset asiantuntijat eivät halua osallistumistaan esimerkiksi työnantajiensa tietoon.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander on käynyt ryhmän tapaamisissa parikymmentä vuotta, siis jo useamman puheenjohtajan aikana.

Antti Rinne on keskusteluttanut talouspoliittista työryhmää ainakin eläkeläisten toimeentulosta sekä indeksileikkauksista.

Talousryhmän toinen puheenjohtaja on kansanedustaja, entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma.

Rinnettä tunteva kertoo, että Heinäluomalta saa neuvoja - ja osaa Rinne kuunteleekin.

– Ja monta kertaa Antti on tehnyt toisin.

Jutta Urpilaiseen, Rinteen syrjäyttämään puheenjohtajaan, suhde on eri arvioiden perusteella asiallinen, mutta etäinen. Vaikka he molemmat istuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksissa.

Kaikki riippuu ensi keväästä

Jos SDP ei ole hallituksessa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, alkaa Antti Rinteen lähtölaskenta. Puheenjohtaja vaihtuisi joko pikaisesti ylimääräisessä puoluekokouksessa tai viimeistään vuoden 2020 puoluekokouksessa.

Jos vaaleissa kävisi huonosti, silloinkin Rinne voisi luottaa ainakin yhteen demariin verkostossaan: Mäntsälän valtuuston puheenjohtajaan, Heta Ravolainen-Rinteeseen.

Joskus kiireisenä päivänä Antti Rinteen avustaja on saanut Mäntsälästä viestin: huolehdi, että kunnanvaltuutettu Rinne ehtii valtuuston kokoukseen.

Heta Ravolainen-Rinne on Antti Rinteen vaimo.

Juttua täydennetty 17.9. 2018: Lisätty, muiden avustajien tavoin, Dimitri Qvintuksen ammattinimike, viestintävastaava.

Lue myös puheenjohtajasarjan aiemmat osat:

Touko Aallon vuosi vihreiden puheenjohtajana on ollut rimpuilua kohujen kierteessä – "Puolueessa pohditaan, ajaako tällainen vihreät marginaaliin"

Petteri Orpo hallitsee perinteiset verkostot, mutta kapinalliset Harkimo ja Vapaavuori horjuttavat asetelmia

Kuka Sipilän korvaan kuiskaa? Pääministeriä ympäröi poliittisten avustajien muuri, ja lähipiirin mukaan Sipilän “Dream Team” on yhä koossa

Ruokakauppojen kalakilpailu kiristyy, ja se lupailee kuluttajille parempaa kalatarjontaa.

S-ryhmä kertoi keskiviikkona alentavansa kaikkien kotimaisten kalatuotteiden hintaa. Halvemmat hinnat näkyvät myymälöissä saman tien. Eniten hinta laskee suosituimmissa pakatuissa kalatuotteissa, joita ovat esimerkiksi tietyt kirjolohituotteet ja luonnonkalapihvit.

– Näihin pakattuihin tuotteisiin tuli isoimpia, jopa kymmenien prosenttien hinnanlaskuja, S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo.

S-ryhmä lupaa kauppojen valikoimiin myös uusia kalatuotteita. Ketju pyrkii tarjoamaan entistä paremmin myös sesongin mukaista kalaa. Palvelutiskeille ei niinkään tule uutuustuotteita, mutta niidenkin tarjontaan satsataan entistä enemmän.

– Panostetaan siihen, että kala on mahdollisimman tuoretta ja houkuttelevaa, Antti Oksa sanoo.

S-ryhmän uuden satsauksen taustalla on ruokakauppojen keskinäinen kalakilpailu.

– Kalakauppa ei perinteisesti ole ollut S-ryhmän ruokakauppojen isoimpia vahvuuksia, mutta tässä kohdassa haluamme ottaa ison spurtin, S-ryhmän Antti Oksa sanoo.

Kesko panostaa palveluun

Myös K-ryhmän ruokakaupat kilpailevat yhä enemmän kalalla.

– Kalan tärkeydestä K-ryhmälle kertoo se, että olemme tehneet yrityskauppojakin tällä rintamalla, jotta saisimme entistä kattavampaa ja laadukkaampaa valikoimaa, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo.

Ari Akselin mukaan kalatarjontaa on osaltaan vahvistanut esimerkiksi Kalatukku E. Erikssonin ostaminen viime vuonna. Tiistaina kerrottiin myös, että Kesko ostaa Heinon Tukun ja kaupan myötä kalanjalostukseen erikoistunut Kalavapriikki siirtyy Keskolle.

K-ryhmän ruokakaupoissa ykkösasioita ovat Akselin mukaan valikoiman laajuus ja se, että kalan ostajat saavat palvelutiskeillä asiantuntevaa palvelua.

– Moni kuluttaja haluaa apua kalan valinnassa ja siinä, miten erilaisista kaloista saa hyvää, hän sanoo.

Norjan lohi on suosituinta, mutta kotimaista alkuperää olevaa kalaa pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti.

Suomalaisten kalansyönti painottuu tuontikalaan

Antti Oksan mukaan asiakkaat haluavat lautasilleen entistä enemmän kalaa, varsinkin kotimaista ja usein mahdollisimman helpolla tavalla. Oksan mukaan kuluttajissa on eri tyylisiä kalankuluttajia: osa haluaa kalapuikkoja, osa filettä, kun taas jotkut suosivat kokonaista kalaa.

S-ryhmän muutosten perusteena on muun muassa Kantar TNS:n Ruoka 2018 -raportti, jonka mukaan yli puolet suomalaisista kertoi pyrkivänsä lisäämään kalan osuutta ruokavaliossaan.

Keskon Ari Akseli uskoo kalan suosion yhdeksi syyksi sen, että se sopii hyvin tämän hetken megatrendeihin.

– Ihmiset hakevat terveellisempää ruokaa, parempia proteiininlähteitä ja toisaalta kevyempää vaihtoehtoa, hän sanoo.

Suomalaiset syövät eniten lohta ja kirjolohta. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 tuontikalaa lähes kymmenen kiloa henkeä kohti. Kotimaista kalaa suomalaiset puolestaan käyttivät hieman yli neljä kiloa.

Ylen lähteiden mukaan hallitustunnustelija Antti Rinne on päätymässä keskustaan toiseksi suureksi puolueeksi hallitusneuvotteluihin SDP:n kumppaniksi.

Jotta Rinteen ajatus voisi toteutua, se vaatii keskustan kyselystä ja puoluejohdolta myönteistä vastausta Rinteen eiliseen vetoomukseen. Antti Rinne vetosi eilen, että keskusta ilmoittaisi olevansa valmis hallitusneuvotteluihin, jos hallitustunnustelijan kutsu käy.

Muut puolueet hallitusneuvotteluissa olisivat vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Jos näistä puolueista syntyy hallitus, sillä on 117 edustajaa. SDP:llä on 40 kansanedustajaa, keskustalla 31, vihreillä 20, vasemmistoliitolla 16 ja RKP:llä 10.

Tässä vaihtoehdossa oppositioon jäisivät perussuomalaiset 39 kansanedustajaa, kokoomus 38 edustajaa, kristillisdemokraatit 5 edustajaa sekä Liike Nyt 1 edustaja.

Hallitustunnustelija Antti Rinne on harkinnut tunnustelujen aikana myös sellaista vaihtoehtoa, että hän kutsuisi vasemmistoliiton joka tapauksessa hallitusneuvotteluihin, oli SDP:n lisäksi toinen suuri puolue kumpi tahansa, keskusta tai kokoomus.

Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tapaavat tai keskustelevat puhelimitse hallitustunnusteluista kello 10.00. Antti Rinne haluaa tietää, onko keskusta valmis hallitusneuvotteluihin, jos kutsu käy.

SDP:ssä puntaroitiin viime hetkiin asti: Keskusta vai kokoomus?

SDP:ssä on puntaroitu aivan viime hetkiin asti valintaa keskustan ja kokoomuksen välillä. Puolueessa on vieroksuttu kokoomuksen talouslinjauksia ja sitä, ettei kokoomus olisi valmis hallitukseen vasemmistoliiton kanssa.

SDP:ssä on tulkittu kokoomuksessa olevan myös hajanaisuutta ja erilinjaisuutta tulevaisuudessa tarvittavasta talouspolitiikan kireydestä. Mikäli hallitusohjelmassa kokoomuksen kanssa SDP joutuisi suostumaan kireään talouspolitiikkaan, puolueen mahdollisuudet toteuttaa vaalilupauksiaan vähenisivät.

SDP:tä arveluttavat myös kokoomuksen tavoitteet työelämän lainsäädännössä. Kysymys on esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta.

Hallitustunnustelija Antti Rinne on korostanut muutoksen tarvetta ja eriarvoisuuden kaventamista sekä lisärahan tarvetta koulutukseen.

Espoon poliisi tutkii laajaa lasten hyväksikäyttövyyhtiä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Max Bock Espoon poliisista kertoo Ylelle, että kolmekymmentävuotiasta espoolaismiestä epäillään sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Uhreina on noin 40 alaikäistä lasta, jotka asuvat eri puolilla Suomea.

– Sosiaalinen media ei tunne kaupunkien maantieteellisiä rajoja tunne, eli uhrit ovat ihan ympäri Suomea, Bock kertoo.

Juttukokonaisuutta tutkitaan lapsen seksuaalisina hyväksikäyttöinä. Nuorimmat uhrit ovat noin 10-vuotiaita. Poliisin mukaan kaikki asianomistajat ovat tyttöjä.

– Nuorin lapsista on noin 10 vuotta ja vanhimmat ovat lähellä tuota suojaikärajaa.

Bock kertoo, että tässä vaiheessa esitutkintaa vaikuttaisi siltä, ettei mitään fyysistä kanssakäymistä tai kasvokkain tapaamista ei ole tapahtunut. Poliisin mukaan epäilty mies on lähestynyt alaikäisiä lapsia sosiaalisen median palveluissa.

– Instagramia on käytetty tässä ehkä yleisimmin. Epäilty on käynyt uhrien kanssa seksuaalissävytteistä keskustelua, minkä lomassa on vaihdettu kuva ja videomateriaalia, Bock kertoo.

Epäilty vangittuna

Poliisi vangitsi epäillyn maaliskuun alkupuolella. Bock sanoo, että tässä vaiheessa esitutkintaa tekojen epäillään tapahtuneen vuonna 2018 ja alkuvuodesta 2019.

Tapaus tuli poliisin tietoon, kun yksi uhreista kertoi tapahtuneesta eteenpäin.

– Selvitimme rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden ja otimme hänet kiinni, jonka sen jälkeen pääsimme muiden tapausten jäljille, Bock kertoo.

Bock toteaa epäillyn toiminnan olleen systemaattista. Huolestuttavana hän pitää myös sitä, etteivät uhrit puhuneet tapauksista.

– Pidän tässä kokonaisuudessa huolestuttavana sitä, että alaikäisiä uhreja on hyvin paljon, mutta kukaan ei ole kertonut asiasta esimerkiksi vanhemmilleen tai jollekin aikuiselle, joka olisi saattanut asian poliisin tietoon. Tähän asiaan pitää tulevaisuudessa panostaa.

Laajan juttukokonaisuuden esitutkinta on vasta alkuvaiheessa.

Mikkelin Kalevankankaan koululla syödään perjantaina kalaa. Tällä kertaa tarjolla on uunissa paistettua alaskanseitä, pyydetty Beringinmereltä. Kaukainen kala näyttäisi kelpaavan silmämääräisesti hyvin.

– Maistuu ja monet tykkää syödä kalaa. Kuten lautasilta näkyy, aika monella on kalaa lautasella aika paljon, 5A-luokan oppilas Kaneli Kutvonen sanoo ja lusikoi seitä sitruunakastikkeen, keitetyn perunan ja salaatin kera.

– On tämä ihan hyvää. Uppoaa kylllä, vahvistaa Otto Vähätiitto 6A-luokalta.

Molemmat ovat tottuneita kalansyöjiä myös vapaa-ajalla. Perheissä mökkeillään ja kalastetaan sekä valmistetaan itsepyydetyistä kaloista myös aterioita. Kanelin suosikki on paistettu muikku ja Oton herkku on itsepyydetty hauki.

– Sanoisin, että olisihan hyvä hyvä, että olisi järvikalaakin tarjolla, Vähätiitto tuumi.

Mikkelin kouluissa tarjottaisiin järvikalaa, jos se olisi kiinni Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden tuotannonsuunnittelija Marja Jussi-Pekasta kiinni. Mutta ruokalistalla on hauen, ahvenen, särjen tai muikun sijasta ulkomaista seitä ja lohta pääasiassa.

– Hinta ja saatavuus ovat ne ongelmakohdat. Tarvitsemme suuria eriä kerrallaan, jopa 600–700 kiloa. Ja meille kalan pitää tulla käyttövalmiina eli massana, viipaleina, kuutioina ja ruodottomana. Siinä on ne suurimmat haasteet, Marja Jussi-Pekka sanoo

Mikkelissä oppilaalle tarjottavan annoksen raaka-aineet saavat maksaa yhteensä euron.

– Käyttäisimme mielellämme järvikalaa enemmänkin, mutta kalan tulee maksaa mahdollisimman vähän, Jussi-Pekka vahvistaa.

Mikkelin kuuden viikon listalla on tänä keväänä pääosin norjalaista seitiä ja lohta sekä kotimaista kirjolohipyörykkää, hauesta valmistettu järvikalaperunalaatikkoa sekä järvikalaa murekkeina ja pihveinä.

Mikkelin kaupungin keskuskeittiössä Isossa Padassa valmistetaan kuutisen tuhatta lounasta päivässä. Järvikalaa tarvitaan 600-700 kiloa päivässä. Vielä tänä keväänä Mikkelissä kokeillaan uuden tavarantoimittajan kanssa järvikalasta tehtyä massaa.

– Reseptiikka on valmiina. Hauesta on tehty kalapastavuokaa ja perunajärvikalalaatikkoa. Ne ovat olleet oikein tykättyjä oppilaiden ja opettajien keskuudessa, palveluesimies Manne Peltonen sanoo.

Tavoitteena järvikalaa kerran kuukaudessa jo syksyllä

Kalamassakokeilu on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Nostetta särkikalasta -hanketta. Tavoite on luoda toimintamalli, jolla järvikalaa saataisiin pyydettyä ja jalostettua nykyistä tasaisemmin suurkeittiöiden tarpeisiin.

– Tavoite on, että syksyllä jo ainakin kerran kuukaudessa olisi tarjolla järvikalaa Etelä-Savon kouluille, projektipäällikkö Esko Helansuo määrittelee.

Hankkeen lähtökohta on, että särkikalan hyödyntämiseen rakennettua konseptia voitaisiin tulevaisuudessa käyttää eri puolella Suomea.

– On täysin mahdollista, että kotimaista järvikalaa voitaisiin syödä kouluissa kerran viikossa, Helansuo sanoo.

Särkeä, lahnaa ja muikkua olisi riittävästi

Suomen tuhansissa järvissä riittää kalaa, mutta kuinka paljon sitä riittäisi. Jyväskylän yliopiston, Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutin hiljattain julkaiseman tutkimuksen perusteella erityisesti särkeä, lahnaa ja muikkua voitaisiin pyytää moninkertaisia määriä nykyiseen verrattuna ilman, että kalakannat vaarantuisivat.

Jos Mikkelin tarve oli 600 kiloa viikossa, koko Suomen kouluruokailussa kalaa menisi arviolta 60 000 kiloa, sillä Mikkelin asukasluku on prosentin verran Suomen asukasluvusta.

– Tuon laskelman mukainen kulutuksen kasvu oli kolme miljoona kiloa vuodessa. Yksin särkeä voisi pyytää useita miljoonia kiloja nykyistä enemmän, samoin muikkua ja lahnaakin kantojen ilmeisesti kärsimättä, tutkijatohtori Timo Ruokonen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo.

– Eli karkeasti laskien sisävesillä on potentiaalia kalankulutuksen nostamiselle ainakin noiden edellä mainittujen lajien osalta. Jos vielä lisättäisiin silakan käyttöä elintarvikkeeksi, niin kalaa riittänee hyvinkin, Ruokonen arvioi.

Sen sijaan vaikeuksia voisi tulla kuhan, siian ja jopa ahvenen kohdalla. Niiden kalastuksen voimakas lisäys voisi horjuttaa järvien kalakantoja.

Järvikalan pyytäminen loisi työpaikkoja kalastajille ja kalan jalostukseen. Lähiruoaksi luokiteltava järvikala pienentäisi myös ihmisen hiilijalanjälkeä.

– Näkisin että kotimaisen kestävästi kalastetun kalan käytön lisääminen toisi melkeinpä vain positiivisia vaikutuksia esimerkiksi ilmastoasioiden ja terveyden näkökulmasta, jos aterioilla lihaa korvataan pienen hiilijalanjäljen omaavalla terveellisellä lähikalalla. Lähellä kasvaneen järvikalan käyttö olisi järkevää sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmasta, Timo Ruokonen arvioi.

Jyväskylän yliopiston vetämässä tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa erilaisten järvien saalispotentiaali. Särkien osalta parhaita kalavesiä ovat Etelä- ja Keski-Suomen rehevät järvet. Kannattava kalastus vaatii tuhansien kilojen päiväsaaliita.

– Kalastajien kokemuksen perusteella tuhannen hehtaarin järvi tai useampi muutaman sadan hehtaarin järveä tarjoaa riittävän tehokkaan alueen, sillä yllättävän pienessäkin järvessä voi olla paljon kalaa, Timo Ruokonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta jutusta löytyvässä keskusteluosiossa 8.5.2019 klo 22 saakka.

Norjan tuore terveysministeri Sylvi Listhaug palasi ryminällä hallitukseen. Hän sanoo, että ei aio ryhtyä moraalinvartijaksi.

– En aio kertoa, kuinka ihmisten tulisi elää elämäänsä, mutta aion auttaa heitä saamaan tietoa, jonka pohjalta tehdä päätöksiä, Listhaug sanoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:n haastattelussa.

Hänen mukaansa ihmiset tietävät, mikä on terveellistä ja mikä ei. Listhaug kertoo, että ei ole poliittinen tehtävä kertoa kansalaisille, mitä he voivat tehdä ja mitä eivät.

– Ihmisten tulisi saada polttaa, juoda ja syödä punaista lihaa niin paljon kuin haluavat, vanhusasioista ja kansanterveydestä vastaava ministeri sanoi.

Listhaugin mielestä tupakoitsijat on ajettu hylkiön asemaan yhteiskunnassa. Hän kertoo itse polttavansa silloin tällöin juhliessaan.

– Tupakoitsijoista tuntuu, että heidän pitäisi piileksiä, ja se on minusta typerää, Listhaug sanoo.

Hänen mukaansa hallituksen tulisi informoida ihmisiä, jotta he voivat tehdä omat ratkaisunsa. Hallituksen strategia tupakointiin pitäisi Listhaugin mukaan olla sellainen, jonka avulla nuoret ihmiset saadaan pysymään pois tupakan parista ja vanhemmat ihmiset lopettamaan.

Facebook-kohu johti eroon

Populistista edistyspuoluetta Fremskrittspartietia edustava Listhaug palasi perjantaina hallitukseen vuoden poissaolon jälkeen. Hän joutui jättämään paikkansa maahanmuutto- ja oikeusministerinä vuosi sitten Facebook-viesteistä syntyneen kohun vuoksi.

Listhaug kirjoitti, että oppositiossa istuvalle työväenpuolueelle ovat tärkeämpiä terroristien oikeudet kuin kansallinen turvallisuus.

Työväenpuolue ei tukenut lakialoitetta, jonka mukaan väkivaltaista terrorismia tukevilta voisi viedä kansalaisuuden.

Lue myös:

Vuosi sitten eronnut kohuministeri palaa Norjan hallitukseen (3.5.)

Terrorismikommenteillaan hätkäyttänyt norjalaisministeri Listhaug eroaa (20.3.2018)

Bostonilaisorkesteri Händel & Haydn Societyn konsertissa koettiin vavahduttava hetki, kun yleisössä ollut lapsi vaikuttui kuulemastaan.

Tämä kävi kaikille selväksi, kun noin kuusivuotiaaksi arvioitu lapsi huudahti hämmästystään W.A. Mozartin säveltämän Maurerische Trauermusikin eli Vapaamuurareiden hautajaismusiikin jälkeen.

Kuuntele tilanne tästä twiitistä:

Nyt orkesteri vetoaa kuulijoihinsa ja etsii ihastusta herättänyttä lasta. Toimitusjohtaja David Snead kirjoittaa tiedotteessa, ettei hän ole todistanut vastaavaa neljään vuosikymmeneen.

– Se oli hurmaavinta, mitä olen konsertissa kokenut.

Mikäli lapsi löytyy, hänelle on luvassa fanitapaaminen konsertin kapellimestarin Harry Christophersin kanssa. Lisäksi orkesterin tuorein fani saa tallenteen konsertista ja erityisesti vaikutuksen tehneestä hetkestä.

Tapahtuneesta ja toimitusjohtajan kirjeestä on uutisoinut muun muassa Classical Radio Boston.

Uudenmaan prikaatissa on ilmennyt vakava varusmiesjohtajan alaiseensa kohdistama väärinkäytöstapaus, Merivoimat kertoi keskiviikkona.

Alikersantin epäillään haukkuneen ja nimitelleen jääkäriä törkeästi tämän ulkomaalaistaustaan liittyen. Lisäksi alikersantin epäillään kohdelleen samaista jääkäriä myös muutoin nöyryyttävällä tavalla, tehneen tälle haittaa sekä pahoinpidelleen jääkäriä lievästi.

Varusmiesjohtajaa epäillään palvelusrikoksesta, esimiesaseman väärinkäyttämisestä sekä lievästä pahoinpitelystä, tiedotteessa kerrotaan.

Tapauksesta on käynnissä esitutkinta yhteistyössä syyttäjän kanssa, ja sen valmistuttua Uudenmaan prikaatin komentaja tekee tarvittaessa päätöksen asian viemisestä syyttäjän käsittelyyn.

Tiedotteessa sanotaan, että puolustusvoimissa ei hyväksytä minkäänlaista henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa, syrjintää tai kiusaamista.

– Tällaiset tapaukset ovat poikkeuksellisia ja puolustusvoimat suhtautuu kaikkeen epäasialliseen kohteluun erittäin vakavasti.

Uudenmaan prikaati kouluttaa rannikkojääkärijoukkoja meripuolustuksen tarpeisiin. Prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Opetuskieli on prikaatissa ruotsi ja komentokieli suomi.

Vapaaehtoistöitä nykyisin tekevä, espoolainen Tanja Matthews on nähnyt, mitä arki on, kun työpaikka menee alta ja elämä muutenkin koettelee.

Matthewsin oma työpaikka oli alun perin hoitoalalla. Selkäongelmien takia raskas ala sai kuitenkin jäädä ja edessä oli alanvaihto.

Kahden lapsen äiti aloitti merkonomin opinnot. Opintoja ehti kestää vain vuoden, kun miesystävä kuoli yllättäen.

Matthews masentui, ja opinnot jäivät kesken. Tästä alkoi myös pitkäaikaistyöttömyys, Matthews kertoo nyt.

Työttömyys jatkuu edelleen, mutta tällä hetkellä Matthews auttaa muita samassa tilanteessa olevia vapaaehtoisena työntekijänä espoolaisessa Hyvä Arki -yhdistyksessä.

Hän sanoo huomanneensa puolentoista vuoden aikana, että ihmisten hätä on vain kasvanut.

Erityisesti lapsiperheiden.

Lapsiköyhyys on lisääntynyt jo monta vuotta

Espoon keskuksessa sijaitseva Hyvä Arki on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on harjoittaa sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa ihmisten arkielämän laadun parantamiseksi.

Ennen vapaaehtoistoimintaa Matthews itse oli samassa paikassa kuntouttavassa työtoiminnassa.

Hänen havaintonsa siitä, että ihmisten hätä on kasvanut, saa tukea tilastoista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n mukaan valtakunnallisella tasolla lapsiköyhyys on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien.

Lapsiköyhyydellä eli lasten pienituloisuusasteella tarkoitetaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuutta kaikista lapsista. Pienituloisuus puolestaan määritellään niin, että se on 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista.

Tilastokeskuksen uusimmat pienituloisuustiedot ovat vuodelta 2017. Mediaanitulo vuonna 2017 oli 24 583 euroa vuodessa.

Silloin köyhyysraja oli 1 230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Näin ollen kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli vuonna 2017 köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot olivat alle 2 583 euroa kuukaudessa.

Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jäi köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot olivat alle 1 968 euroa kuukaudessa.

Kun puhutaan lapsiköyhyydestä, tarkoitetaan niiden alle 18-vuotiaiden osuutta lapsiväestöstä, jotka asuvat suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elävissä kotitalouksissa.

Mikä on lapsiköyhyyden kasvuprosentti, se riippuu käytetystä tulomittarista.

Kasvua viidessä vuodessa jopa yli viidennes

THL:n tutkimuspäällikön Minna Salmen mukaan lapsiköyhyys on lisääntynyt 22 prosenttia viidessä vuodessa.

– Viimeisimmät valtakunnalliset pienituloisuustilastot vuodelta 2017 kertovat, että Suomessa on 150 000 köyhää lasta. Vuonna 2012 luku oli 123 000. Kasvua on siis yli viidennes, Salmi sanoo.

Hänen mukaansa luvut pohjautuvat tulonjakomittariin, joka puolestaan perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon. Siinä otetaan kotitalouden käytettävissä olevien rahatulojen lisäksi huomioon laskennalliset asuntotulot.

Luvut ovat hieman korkeampia kuin tulomittarilla, jossa otetaan huomioon pelkät rahatulot ja mittari on herkempi lapsiperheiden toimeentulotilanteelle.

– Tämä on mielestäni realistinen tapa mitata lapsiköyhyyttä, koska asuntomenot ovat lapsiperheille niin merkittävä tekijä, Salmi toteaa.

"Harmittaa, kun en voi maksaa lasten harrastuksia"

Tanja Matthewsillä on kaksi teini-ikäistä lasta.

– He haluaisivat harrastaa, käydä elokuvissa kavereiden kanssa ja toivovat perheen yhteisiä lomamatkoja. Kaikesta tällaisesta joudumme tinkimään, jotta rahaa riittäisi perusmenoihin, kuten ruokaan, laskuihin ja vuokraan, Matthews kuvaa arkeaan.

– Tietenkin harmittaa, kun en pysty kustantamaan lasten harrastuksia. Lasten onnellisuus on minulle kaikkein tärkeintä.

Hannu Hätönen on ollut Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Espoossa kaksitoista vuotta. Myös hänen mukaansa tilanne on mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan.

– Koko ajan puhutaan perusturvaongelmasta, mutta kukaan ei tee mitään. Suomessa perusturvaa on heikennetty parikymmentä vuotta riippumatta siitä, ketkä istuvat maan hallituksessa, Hätönen sanoo.

Hyvä Arki jakoi Espoossa viime vuonna yli 450 000 kiloa ruokaa vähävaraisille. Asiakaskäyntejä oli yli 40 000.

Hätösen suorat sanat saavat ainakin osin tukea THL:stä.

– Olisi tärkeää, että 20–30 vuoden aikana reaaliarvoltaan heikentyneet tulonsiirrot saataisiin nostettua takaisin paremmalle tasolle. Niihin pitäisi tehdä tasokorotus, ja indeksijäädytykset pitäisi purkaa, tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo.

Salmen mukaan toinen vähintään yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi asia on, että kaikille nuorille saataisiin varmistettua vähintään ammatillinen koulutus.

– Koulutuksen lisääminen on yksi tärkeimmistä asioista, joilla tämä periytyvän köyhyyden kierre voidaan katkaista. Kunnissa pitäisi satsata oppimisen ympäristöihin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Salmen mukaan pienempiä ryhmiä päiväkodeissa ja kouluissa, lisää opinto-ohjaajia sekä lisää kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreita.

• Lue lisää aiheesta: OECD vaatii Suomea kiinnittämään huomiota heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin: korkeakoulujen pääsykokeet uudistettava ja tukijärjestelmää yksinkertaistettava

Mitä lapsiköyhyydelle voitaisiin tehdä?

Espoossa on pohdittu kuntatasolla, mitä lapsiköyhyyden vähentämiseksi voitaisiin tehdä.

Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi on tulossa näinä aikoina toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi vuosina 2019–2021.

Ohjelma saa osakseen sekä kiitosta että epäilyjä.

– Espoon ohjelma on kunnianhimoinen, ja siinä huomioidaan osallisuuden eri ulottuvuudet, sanoo lapsiasiavaltuutettu, nuorisotutkija Elina Pekkarinen.

Pekkarisen mieltä lämmittää se, että ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös 16-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin lapsiin.

– On kiinnostavaa nähdä, johtaako tämä ohjelma muutoksiin köyhien lapsiperheiden määrässä.

Myös THL:n Minna Salmi kiittelee sitä, että Espoossa on paneuduttu lapsiperheiden köyhyystilanteeseen.

Hän kuitenkin kaipaa toimenpideohjelmasta mainintaa muun muassa siitä, minkä kokoisia ovat päivähoitoryhmät tai koulujen opetusryhmät ja miten paljon lasten perusoppimiseen on käytettävissä rahaa.

– Nämä perusasiat ovat kaikkein suurin kysymys, kun ratkaistaan lapsiköyhyyttä.

Muiden tavoin myös Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kaipaa tekoja.

– Espoon toimenpideohjelma lapsiköyhyyden vähentämiseksi pitää kyllä sisällään konkreettisia toimenpiteitä. Nyt pitää vain valvoa, että asiat myös toteutuvat – että nämä asiat saadaan oikeasti aikaiseksi.

"Huomaan kyllä, että lapset kärsivät"

Tanja Matthewsin perheessä arki sujuu paljolti kotona.

– Lapset tapaavat tietysti ystäviään. Keväällä ja kesällä on hyvä, kun he voivat olla ulkona. Sisätiloissa järjestettävät tapahtumat ovat monesti maksullisia, Matthews sanoo ja jatkaa:

– Huomaan kyllä, että lapset kärsivät siitä, etteivät pysty tekemään samoja asioita mitä ystävät tekevät.

Yleisellä tasolla Matthews sanoo uskovansa, että vähävaraisuus voi lisätä esimerkiksi jo teini-ikäisillä mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta.

Hänen oman havaintonsa mukaan yhä useampi perhe kohtaa tällaisia ongelmia.

– Esimerkiksi ruokapalvelussa jonot ovat tänä aikana kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet, Matthews arvioi.

Lue myös:

"Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa" – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa (25.1.2019)

Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista (12.11.2018)

OECD: Joka seitsemäs teollisuusmaiden lapsista elää köyhyydessä (17.10.2018)

Kouvolan pesäpallostadionilla tartuttiin tiistaiaamuna mailan sijasta luutaan.

Kouvolan kaupungin organisoima Siisti Siti -kampanja on haastanut kaupungin työntekijät, päiväkodit ja koulut siivoustalkoisiin puhtaamman Kouvolan puolesta. Tempauksen tarkoituksena on havahduttaa kaikkia kouvolalaisia siistimpään käytökseen julkisilla paikoilla.

– Jo yhden roskan poimimisella päivässä roskikseen on iso vaikutus, kun sen tekee suuri joukko ihmisiä, kannustaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Pesäpallostadionilla huhki tiistaina noin parinkymmenen hengen joukko, joka koostui kaupungin puhtaanapitotyöntekijöistä, Kouvolan Pallonlyöjien seura-aktiiveista ja yhdestä koululaisporukasta. Siivousryhmän tavoitteena oli puhdistaa pesäpallostadionin katsomo tällä viikolla käytävää miesten Superpesiksen sarja-avausta silmällä pitäen.

– Katsomossa on paljon pölyä ja hiekkaa talven jäljiltä. Sitä riittää eniten siivottavaksi, kertoo Kouvolan kaupungin siivooja Mona Pohjola.

– Kyllä tämä ainakin meidän osaltamme saadaan kuntoon ja penkit puhtaaksi. Laitetaan vain hihat heilumaan, huikkaa Pohjolan kollega Katri Piira vierestä.

Vastaavanlainen siivouspartio kokoontuu Siisti Siti -kampanjan merkeissä tänä keväänä siistimään myös Myllykosken jalkapallostadionin katsomoa.

Tumppi päätyy maahan usein

Kouvolan kaupungin liikuntapaikkamestari Arto Porkan mukaan kaupungin liikunta- ja ulkoilupaikoilta löytyy talven jälkeen eniten tupakantumppeja ja pikaruokapakkauksia.

– Kertakäyttölimsamukeja, hampurilaispapereita, pizzalaatikoita ja oluttölkkejä siivotaan maasta paljon.

Kouvolan kaupungin ympäristöasiantuntija Timo Martikainen arvelee, että kaupungissa roskaava joukko on verrattain pieni muuhun yhteisöön.

– Se joukko on vähemmistöä, joka roskaa. Roskisten lisääminen ei automaattisesti pure kaikkiin. Roskaamisongelman nostaminen esille ja sen vaikutusten kertominen ihmisille on varmasti hyvä keino, Martikainen sanoo.

Roskaamisvalistuksesta on puhuttu jo vuosia. Ympäristöasiantuntija Timo Martikainen toteaa, että roskaavien ihmisten suhtautumisessa roskien heittelyyn olisi korjattavaa.

– Ehkäpä osa pitää roskaamista ainoastaan esteettisenä haittana ja asiaa ei ajatella niin vakavana. Roskaamisen ympäristövaikutuksia ei ajatella. Nyt uutisointi merissä ja luonnossa olevan muovin määrästä toivottavasti havahduttaa ihmisiä, Martikainen pohtii.

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n erityisiasiantuntija Helena Dahlbo alleviivaa myös ympäristövaikutuksista puhumista.

– Tietoisuuden lisääminen roskaamisen ympäristövaikutuksista on varmasti yksi parhaista keinoista saada ympäristöä puhtaammaksi, Dahlbo pohtii.

Suomen ympäristökeskus on tutkinut meriroskan määriä. SYKE:n RoskatPois-tutkimus kertoo, että muoviroskan osuus kaikesta Itämeren rannoilta kerätystä roskasta vaihtelee 30–80 prosentin välillä. Muoviroska on luonnossa erityisen ongelmallista, sillä muovit ovat pitkäikäisiä, hajoavat pienemmiksi hiukkasiksi ja voivat sisältä haitallisia kemikaaleja.

Tupakantumppia on tituleerattu maailman yleisimmäksi roskaksi. WHO:n vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan kaksi kolmasosaa maailmassa poltetuista tupakoista päätyy luontoon.

Tällä hetkellä valtaosa markkinoilla myytävien savukkeiden filttereistä on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, joka ei maadu ja sen hajoaminenkin kestää vuosia.

Puhtaaksi syntymäpäiville

Kouvolan kaupunki tavoittelee 10 000 osallistujaa Siisti Siti -talkoisiin. Viime vuonna niihin osallistui noin 9000 asukasta.

– Tietysti kaupungin henkilöstö tekee tätä ja ihan yksityiset henkilötkin osallistuvat. Tiedän sen, että tämän Siisti Siti -tempauksen tiimoilta on tehty yhdistystenkin siivouskampanjoita, joissa kerätään roskia lähiympäristöstä, sanoo Kouvolan kaupungin puhtauspalvelusuunnittelija Johanna Ikonen.

Siivoustalkoot ovat jo perinne, mutta tänä keväänä harjoja on heilutettu erityisen tomerasti, sillä Kouvolan kaupungin 10-vuotisjuhlia vietetään tällä viikolla. Uusi Kouvolan kaupunki syntyi vuonna 2009, kun vanha Kouvola yhdistyi Anjalankosken, Kuusankosken, Elimäen, Jaalan ja Valkealan kanssa.

Kaupungin puhtaanapidosta kerrotaan, että julkisilla paikoilla roskisten käyttöön on opittu vuosi vuodelta paremmin, mutta silti ympäristöstä kerätään roskia jätesäkeittäin.

– Jos jompaankumpaan suuntaan sanotaan kehitystä tapahtuneen, niin roskamäärä on vähentynyt. Ehkäpä ihmiset ovat ruvenneet käyttäytymään ympäristöystävällisemmin, sanoo Kouvolan kaupungin liikuntapaikkamestari Arto Porkka.

Viime hallituskaudella punavihreä oppositio antoi perusporvarihallitukselle täyslaidallisen köyhien kyykyttämisestä ja rikkaiden suosimisesta. Tulevalla hallituskaudella salin oikea laita saa vuoron iskeä.

Eduskunnassa erikoisen draaman jälkeen uusittu istumajärjestys jakaa työ alla olevan hallituksen ja opposition selkeästi omille puolilleen salia.

Hallituspuolue RKP:n oikealla puolella istuisivat mahdollisesta tulevasta oppositiosta ensin kristillisdemokraatit, sitten kokoomus ja perussuomalaiset. Kun mukaan lasketaan Liike Nytin yksinäinen soturi Harry Harkimo, on oikeisto-oppositiossa 83 kansanedustajaa.

Hallitusneuvotteluista rannalle jääneiden kommentit tänään antoivat jo osviittaa siitä, mitä on luvassa, jos SDP:n Antti Rinne saa vihertävän punamultahallituksen pystyyn: syytökset vastuuttomasta talouspolitiikasta ja yrittäjien aseman heikentämisestä tulevat raikumaan kyselytunneilla.

Lisäksi keskustan lähtö hallitukseen historiallisen vaalitappion jälkeen on tulevalle oppositiolle herkkupala, josta keskustalaiset saavat vielä kuulla yhtä paljon kuin siniset ministerit hillotolpistaan viime kaudella.

Kokoomus orpona oppositiossa

Kokoomuksella on puolueista eniten totuteltavaa uuteen rooliinsa oppositiossa. Puolue on ollut oppositiossa viimeksi vuonna 2007.

Hallitustien nouseminen pystyyn on kova isku kokoomuksen Petteri Orpolle, jonka riemumarssia seuraavaksi pääministeriksi pidettiin puolueessa lähes varmana vuoden 2017 kuntavaalivoiton jälkeen ja usko siihen pysyi kovana vaaleihin saakka.

Pääministeripuolueen sijaan Orpolla näyttääkin olevan nyt johdettavanaan oppositiopuolue, joka sekin on vasta opposition toiseksi suurin.

Kokoomus joutuu käymään kahden rintaman sotaa. Toisella puolella on hallitus ja toisella puolella suurimman oppositiopuolueen muskeleilla pullisteleva perussuomalaiset. Vaarana on, että räiskyvän oppositiopolitiikan taitavat perussuomalaiset dominoivat keskustelua ja kokoomus jää varjoon.

Kokoomuslaiset toistelivat tänään innokkaasti sitä, että Orpolla on täysi tuki puolueen puheenjohtajana, mutta samaan hengenvetoon todettiin, että puolueen on nyt aika uudistua. Se on helpompaa oppositiossa kuin hallituksessa, mutta se on usein myös helpompaa uudella puheenjohtajalla kuin vanhalla.

Orpon mahdollisiksi haastajiksi on veikkailtu sekä oikeusministeriksi viime kaudella noussutta Antti Häkkästä että jo viimeksi puheenjohtajakilpailussa mukana ollutta Elina Lepomäkeä. Molemmat saivat eduskuntavaaleissa hyvän äänisaaliin ja molemmat veisivät kokoomuksen linjaa oikealle.

Kokoomus painii samojen ongelmien kanssa kuin kumppanit Euroopassa. Keskustaoikeistolaiset puolueet ympäri Euroopan ovat joutuneet luomaan nahkansa uudestaan sen jälkeen, kun oikealle laidalle on ilmestynyt uusia kilpailijoita. Muun muassa Ruotsissa ja Espanjassa keskustaoikeistolaisten puolueiden vastauksena on ollut askel oikealle ja konservatiivisempaan suuntaan.

Tämä ei ole ollut vaaleissa menestysresepti, minkä sai viimeksi huomata Espanjan Partido Popular, joka kärsi murskatappion samalla kun populistipuolue Vox nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin.

Oikeisto-oppositio löytää toisensa talouspolitiikassa

Kokoomuslaisten identiteettikriisi pelkistyy kysymykseen yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Hallitusyhteistyö Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi valinnan jälkeen ei maistunut puolueiden erilaisen arvopohjan takia, mutta eduskuntavaalien jälkeen äänenpainot ovat muuttuneet.

Samalla kun kokoomus linjasi julkisuudessa vasemmistoliiton pois mahdollisten hallituskumppaneiden joukossa, pidettiin ovea auki neuvotteluille perussuomalaisten kanssa.

Nyt kokoomus ja perussuomalaiset saavat totutella yhteistyöhön oppositiossa.

Talouspolitiikassa oikean laidan oppositio löytää helposti yhteisen sävelen. Puolueet ovat yhtä mieltä esimerkiksi siitä, että valtiontalouden tasapainottaminen on hoidettava ennemmin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.

Kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista kuitenkin arvellaan taustakeskusteluissa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä kallistuu puheenjohtajaansa enemmän vasemmalle työtä, sosiaalipolitiikkaa ja verotusta koskevissa kysymyksissä.

Mahdollinen oppositioyhteistyö alkoi huonosti, kun kokoomus ja kristillisdemokraatit olivat muiden puolueiden mukana päättämässä perussuomalaisten istumapaikoista eduskunnan suuressa salissa.

Perussuomalaiset siirrettiin vasten tahtoaan äärimmäiseen oikeaan laitaan ja aiemmin laidassa istunut RKP pääsi toivomaansa paikkaan keskelle salia. Perussuomalaiset ovat katkeria saamastaan kohtelusta, johon yhtenä syyllisenä pidetään kokoomusta.

Halla-aho viittasi tänään kokoomuksen toimintaan toteamalla, että se ei ainakaan paranna ilmapiiriä kahden puolueen välillä.

Lue lisää aiheesta:

Analyysi: ”Uusi punamulta” vääntää veroista, työllisyydestä ja hakkuista – sopu hallitusohjelmasta ei synny sormia napsauttamalla

Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta – Yle seurasi politiikan superpäivää aamusta iltaan

Hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) mukaan nyt ollaan synnyttämässä "uutta punamultaa". Hallitusneuvotteluissa ovat mukana SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Tällä kokoonpanolla hallituksessa olisi 117 kansanedustajaa.

Oppositioon ovat jäämässä tällä haavaa kokoomus ja perussuomalaiset suurista puolueista sekä kristillisdemokraatit ja liike nyt.

Vielä on kuitenkin matkaa valmiiseen hallitukseen, eikä tie analyysin perusteella ole suora ja kuopaton.

Kuinka sovitetaan yhteen keskustan maatalous- ja metsäpolitiikka ja vihreiden ympäristötavoitteet? Miten leivotaan samaan kakkuun keskustan havittelemat 18 maakuntaa ja demareiden sotemalli? Pysyykö työttömien aktiivimalli voimassa ja passaako sellainen lainkaan vasemmistoliitolle? Saako RKP vielä palautetuksi Vaasan keskussairaalaan laajan päivystyksen?

Jos jokin menee pieleen eivätkä kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet nielekään "uutta punamultaa" kakomatta, niin mikä neuvoksi?

Alla voit kokeilla hallituksen muodostamista muillakin kokoonpanoilla. Vaikka SDP:n Antti Rinne on nimitetty hallitustunnustelijaksi, tässä jutussa voit muodostaa hallituksen myös ilman SDP:tä, jotta kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat nähtävillä. Tässä jutussa puolueiden näkemyksiä arvioidaan Ylen vaalikoneen vastausten perusteella.

Näin hallitusneuvottelut etenevät

Neuvottelut alkoivat 8. toukokuuta keskiviikkona tilannekuvan läpikäynnillä. Keskiössä olivat talous, sosiaalinen tilanne ja ekologia.

Torstaina 9. toukokuuta vuorossa ovat varsinaiset neuvottelut.

Antti Rinteen tavoitteena on, että hallitus syntyisi toukokuun viimeisellä viikolla. Ajankohta voi siirtyä eteenpäin, jos neuvotteluista tulee kovin takkuiset.

Hallitusohjelman pitäisi olla valmis 24. toukokuuta perjantaina tai jo ennen sitä.

Kun hallitusneuvottelijat ovat päässeet sopuun hallituksen ohjelmasta ja ministeripaikkojen jaosta, pitävät tulevat hallituspuolueet kokouksensa, joissa neuvottelutulos hyväksytään tai hylätään.

Rinteen tarkoitus on käydä neuvottelujen jälkeen erikseen keskustelut tulevien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa. Tarkoitus on sitouttaa hallituspuolueiden kansanedustajat hallituksen ohjelmaan ja välttää epäselvyydet siitä, mistä on oikein sovittu.

Kun presidentille on kerrottu hallitusneuvottelujen tulos, eduskunta äänestää pääministeristä. Pääministeriehdokas tarvitsee yli puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi.

Jos kaikki sujuu aikataulun mukaan, hallitus voitaisiin nimittää kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lue lisää:

Analyysi: ”Uusi punamulta” vääntää veroista, työllisyydestä ja hakkuista – sopu hallitusohjelmasta ei synny sormia napsauttamalla

Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta – Yle seurasi politiikan superpäivää aamusta iltaan

Varsin moni nuorista tai keski-ikäisistä olisi valmis tekemään nykyistä lyhyempää työaikaa. Tämä käy ilmi Smile Henkilöstöpalveluiden teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin 16–25-vuotiaiden nuorten ja 40–65-vuotiaiden eroja ja yhtäläisyyksiä asennoitumisessa työhön ja työn tekemiseen.

Kyselyn mukaan lähes joka toinen on halukas tekemään kuusituntista päivää pienemmällä palkalla. 47 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista, sekä nuorista että keski-ikäisistä, on väitteen kanssa täysin samaa tai samaa mieltä. Vähiten kiinnostusta kuusituntiseen työpäivään oli yli 50-vuotiailla.

Kyselyn tuloksia Smilen järjestämässä julkistustilaisuudessa kommentoinut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen totesi, että nuoret ovat aina arvostaneet enemmän vapaa-aikaa kuin vanhemmat ihmiset.

Nykyisin kuitenkin myös vanhemmat sukupolvet arvostavat vapaa-aikaa enemmän kuin ennen.

Vaikka lähes puolet vastaajista voisi olla valmis lyhentämään työaikaansa, oli raha tai bonuspalkka silti selkeästi suosituin vaihtoehto kun kysyttiin, mikä on mieluisin palkitsemistapa hyvin tehdystä työstä.

Työmoraali tarkoitti nuorille ja keski-ikäisille hyvin erilaisia asioita

Kyselyssä selvitettiin myös ikäryhmiä työelämässä jakavia asioita. Merkittävimpiä eroja oli viestintätavoissa. Nuoret haluavat kommunikoida sosiaalisen median kanavissa, kun keski-ikäiset viestittelevät sähköpostitse.

Nuorista 49 prosenttia pitää somea erittäin mieluisana viestintäkanavana työpaikan sisäisessä kommunikaatiossa, kun keski-ikäisillä sama luku oli 23 prosenttia. Nuoret ovat myös tottuneet saamaan nopeasti vastauksen, jos kysyvät jotakin esimieheltä tai kollegalta.

Työmoraalin nähtiin kahdessa eri ikäryhmässä tarkoittavan hyvin erilaisia asioita. Tuloksia esitellyt ForceForGrowthin tutkija Isa Merikallio totesi nuorten ajattelevan, että korkea työmoraali on sillä, joka on iloinen ja innostunut työssään. Tästä kertovat lisäksi esimerkiksi aloitteellisuus ja vapaa-ajan käyttö työhön.

Keski-ikäisten joukossa nämä asiat taas eivät olleet esillä, vaan he näkevät korkeaan työmoraaliin liittyvän moitteettoman työsuoritteen, vastuunoton, tunnollisuuden ja sen, että ei valita.

Toiveissa vaihtelevuutta ja palautetta

Kyselyn mukaan nuorista 58 prosenttia ja keski-ikäisistä 57 prosenttia kokee työelämän innostavana. Työtehtävien vaihtelevuutta piti tärkeänä 86 prosenttia nuorista ja 88 prosenttia keski-ikäisistä.

Kun kysyttiin toiveita työelämän kehittymiseen, oli niin nuorilla kuin keski-ikäisillä varsin samansuuntaisia ajatuksia. Toiveiden kärjessä oli työnhaku ilman kaavakkeita, toverillisemmat suhteet esimiehiin ja mahdollisuus kokeilla ja tehdä virheitä.

Moni vastaaja kaipasi myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihin. Nykyistä enemmän palautetta kaipasi 63 prosenttia kaikista vastanneista.

Smile selvitti myös viime kesänä nuorten näkemyksiä työelämästä. Tuolloin selvitys paljasti, että nuoret, jotka harrastivat mitä tahansa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa, olivat passiivisesti liikkuviin nuoriin verrattuna huomattavasti positiivisempia, itsevarmempia ja vähemmän stressaantuneita työelämän suhteen.

Aiemmassa kyselyssä moni nuori kertoi olevansa yllättynyt, kuinka lähtökohtaisesti asiallisina pidetyt aikuiset olivat käyttäytyneet työolosuhteissa kateellisesti, vallanhimoisesti sekä turhantärkeästi.

Kaksivaiheisen tutkimuksen toteutti ValueScout – ForceForGrowth Oy helmi–maaliskuussa. Verkkokyselyyn vastasi valtakunnallisesti edustavalla otannalla 500 ihmistä, jotka olivat 16–25-vuotiaita ja 40–65-vuotiaita suomalaisia.

Aiempia uutisia työelämästä

Akavan katsaus: Työttömyyden lasku on pysähtynyt äskettäin – 75 prosentin työllisyystavoitteesta voi tulla entistä vaikeampi saavutettava

Järvenpää tarjoaa kesätyötä kaikille ysiluokkalaisille – Ensimmäisellä työpaikalla voi olla yllättävän kauaskantoinen vaikutus

Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä? Laskurimme kertoo, missä Pohjoismaassa sinulle jäisi palkasta eniten käteen

"Verkkovetelehtiminen" voi heikentää tuottavuutta työpaikoilla – Suomessa somen käyttöön lähinnä kannustetaan

Jono kiemurtelee ulos asti Valtakadulla tiistai-iltana. On vappuaatto ja sisältä kuluu hiphop-kappaleen rytmejä. Ohikulkijoille on selvää, että näihin juhliin on tulijoita.

Hiphop vaihtuu teknoon. Bileiden teemana ovat piirretyissä jo 2000-luvulla seikkailleet Tehotytöt. Iloisen tunnelman katkaisee aggressiivinen huuto jonosta.

– Mitä te venäläiset täällä teette?

Haalaribileet eivät innostaneet

19-vuotias Egor Kashentsev kertoo tarinaa Lappeenrannan rautatieaseman odotushallissa. Hän on kotoisin venäjältä, mutta opiskelee kansainvälistä liiketaloutta Lappeenrannassa Saimia ammattikorkeakoulussa. Kashentsev oli myös yksi bileissä olleista venäläisistä. Hän oli paikalla siksi, että vastasi niiden järjestelystä.

Rautatieasemalta hän jatkaa matkaa kohti Helsinkiä, jossa kilpaillaan nuorten yrittäjien mestaruudesta Uskalla yrittää -finaalissa. Kilpailu on Nuori yrittäjyys -yhdistyksen järjestämä.

Toista vuotta Suomessa asuneen Kashentsevin koulutukseen kuuluu kurssi yrittäjyysopintoja. Siellä hän tapasi joukon muita Suomessa asuvia venäläisiä, jotka suorittivat opintoja samassa koulussa. Se oli myös uuden, ihka oikean, start up -yrityksen alku.

– Olimme kaikki eri kursseilla, mutta venäläisillä on täällä tiivis yhteisö.

Lappeenrannan fyysinen läheisyys Venäjän rajan kanssa näkyy siinä, että kaupungissa opiskelee ja asuu paljon venäläistaustaisia ihmisiä.

Niin myös Saimiassa, jonka kurssilla alkunsa saaneen yrityksen nimeksi tuli Media Heat Agency ja siinä on Kashentsevin lisäksi Alice Nemechina, Ivan Mironov, Valisii Korotkov, Dimitrii Stepin, Maxim Mulikin, Anatoliy Pruts ja Nikita Primenov. Kaikki mukana olijat ovat 19–22-vuotiaita.

Media Heat Agencyn yritysidea syntyi nopeasti. Opiskelijajärjestöjen ja baarien haalaribileet eivät innostaneet, joten nuoret kokivat uusille tuulille tarvetta.

– Olimme todella kyllästyneitä suomalaisiin opiskelijabileisiin. Halusimme tehdä jotain sellaista, jotka täällä ei vielä ollut. Media Heatin perusajatus on viihdyttää ja yhdistää ihmisiä eri kulttuureista. Ja lisäksi tuoda lisää kansainvälisyyttä paikalliseen yhteisöön, Kashentsev kertoo.

Kulttuurien yhteensovittamista

Vapun tapahtumat kertovat, että eri kulttuureihin tutustumiselle on tarvetta. Nuoret itse kertovat välikohtauksen tuntuneen pahalta, mutta he eivät silti halua puhua rasisimista, vaan enemmin nationalismista.

Nuorilla on halua tuoda oman panoksensa Lappeenrantaan. Media Heat haluaa tuottaa tapahtumia, jotka sopivat kaikille ikään ja kansallisuuteen katsomatta. Kaikki sanovat myös haluavansa tutustua paremmin suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen.

– Haluamme myös itse oppia puhumaan paremmin suomea.

Vaikka puhutaan start up -yrityksestä ja nuorista yrittäjistä, löytyy joukosta myös raudanlujia ammattilaisia.

– Meillä on mukana kaksi musiikkituotannon ammattilaista, joilla on kokemusta isojen brändien kanssa työskentelystä, Kashentsev kertoo.

Yhteistyötä on tehty automerkkien, Real Madridin ja Venäjän yhden tunnetuimman rap-artistin Oxxxymironin kanssa.

Ennennäkemättömiä tapahtumia

Lappeenrannassa yritys on järjestänyt kaksi iltatapahtumaa, jotka ovat olleet menestys. Kashentsevin mukaan ensimmäinen meni hyvin, toinen loistavasti. Se näkyi myytyinä lippuina ja pitkinä jonoina, joiden ansioista tapahtumilla tehtiin myös voittoa.

Tavoite on ajan kanssa tuottaa tapahtumia myös Lappeenrannan ulkopuolella. Tärkeää on vain löytää yhteistyökumppanit, jotka ovat valmiita antamaan vapaat kädet juhlien järjestämiselle.

– Haluamme tehdä sellaisia asioita, joita täällä ei vielä ole. Olemme järjestäneet bileitä teemoilla. Esimerkiksi Tehotytöt olivat piirrettyjä, joita näytettyy Cartoon Networksillä silloin kun olin lapsi, Kashentsev sanoo.

Yrityskilpailun finaaliin pääsy on ollut hieno saavutus ja Kashentsev kertoo joukon olevan siitä todella ylpeä. Yrittämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita ja vastuuta, oli sitten nuori tai vanhempi toimija.

– Se on vaikeaa. Koko ajan hermostuttaa ja se ei ole vakaata. Mutta pitää vain jatkaa yrittämistä ja tekemistä kohtaan on oltava intohimoa. Jos on intohimoa, muuta ei tarvita, Kashentsev sanoo painokkaasti.

Keskusrikospoliisi päätti jo huhtikuussa, ettei SDP:n kansanedustajaa Hussein al-Taeeta ole syytä epäillä rikoksesta hänen vanhojen kirjoitustensa takia. Rikosilmoituksen oli tehnyt KRP:lle yksityishenkilö. KRP teki asiasta selvityksen ja päätyi siihen, ettei esitutkintaa aloiteta.

Selvitys on tehty ennen kuin Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) pyysi toukokuussa poliisia selvittämään, onko al-Taeen Facebook-kirjoituksista syytä aloittaa esitutkinta. Kyse oli tuoreen kansanedustajan vuosien takaisista Facebook-kirjoituksista, joissa tämä solvasi muun muassa sunnimuslimeja, homoja, somaleja ja juutalaisia.

VKSV:n pyynnössä ei ole kyse samasta tutkintapyynnöstä, jota KRP käsitteli.

Lue lisää

Kansanedustaja Hussein al-Taee joutunut sairaalaan – SDP:n Lindtman: Ryhmä käsittelee kirjoituksia sairausloman jälkeen

Poliisi selvittää rikostutkinnan aloittamista kansanedustaja Hussein al-Taeen herjaavista somekirjoituksista

Jerusalem yrittää ratkaista koko ajan pahemmaksi muuttuvaa kissaongelmaa. Yli 900 000 asukkaan kaupungin kaduilla elää arviolta 240 000 kissaa. Jokaiselle neliökilometrille kissoja riittää siten lähes 2 000.

Joidenkin arvioiden mukaan Jerusalemin kissatiheys on jopa maailmanennätysluokkaa. Kaupunki yrittää saada tilanteen hallintaansa steriloimalla kulkukissoja, mutta tahti on hyvin hidas.

Päivässä steriloidaan nyt ainakin 15 kissaa. Eläinlääkäripalveluista vastaavan viranomaisen Asaf Brilin mukaan ongelman kuriin laittaminen vaatisi kuitenkin sitä, että puolen vuoden aikana steriloitaisiin 80 prosenttia Jerusalemin kissoista. Tämä merkitsisi 500 kissan steriloimista joka päivä.

Ministeri: Kulkukissat ulkomaille

Jerusalem yrittää estää ruokaa etsiviä kulkukissoja pääsemästä tonkimaan roskapönttöjä sijoittamalla maan pinnalla nyt olevat säiliöt maan alle. Jerusalemin vastavalittu pormestari Moshe Lion ilmoitti jokin aika sitten erityisten kissojen ruokintapaikkojen perustamisesta.

Eläinten oikeuksiin erikoistuneen asianajaja Inbal Keidarin mukaan tähän mennessä tehdyt toimet ovat täysin riittämättömiä. Hänen mielestään ongelman hoitaminen vaatii poliittisia päätöksiä.

Kissojen tekeminen lisääntymiskyvyttömiksi herättää kuitenkin myös vastustusta. Esimerkiksi vuonna 2015 maatalousministeri Uri Ariel kieltäytyi käyttämästä kissojen sterilointiin osoitettuja varoja, koska katsoi sen sotivan ortodoksijuutalaista uskoaan vastaan. Ministerin mielestä kissaongelman olisi voinut ratkaista lähettämällä kissat ulkomaille.

Jos kevätsade ei pelota, lämpötilojen puolesta loppuviikolla voi vetää jo shortsit jalkaan. Keskiviikko jää tämän hetken ennusteen mukaan viikon kylmimmäksi päiväksi, kun maan korkeimmat lämpötilat pysyttelevät 10 asteessa.

Viikonloppuna maan etelä- ja keskiosien lämpötilat voivat kuitenkin nousta jo lähes 20 asteeseen. Maan pohjoisosissa voidaan yltää 15 asteen lukemiin.

Sää alkaa lämmetä jo torstaina, joka on myös viikon ainoa poutapäivä. Perjantaina kaakosta virtaa Suomen lämmintä ilmaa, joka tuo mukanaan myös vesisateet. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kuvailee kevätsään kehitystä loppuviikolla jännittäväksi.

– Ennuste on varsin epävarma ja vaihteleva, eli jännittävä loppuviikko tulossa. Näyttää siltä, että sadetta tulee ja menee, mutta samalla on myös hyvin lämmintä, Kotakorpi sanoo.

Toukokuun alku oli poikkeuksellisen kylmä

Säästä tekee epävakaan se, että Suomen yllä pyörii loppuviikon aikana useampi sadealue. Perjantaina ja sunnuntaina maan yli liikkuvat sadealueet ovat yhtenäisempiä, ja vettä voi erityisesti maan etelä- ja keskiosassa tulla runsaastikin. Lauantaina sateet tulevat yksittäisinä kuuroina.

– Riippuen siitä, missä kohdassa sataa, lämmintä on joko 10, 15 tai jopa 18 astetta. Sateet pyörivät niin paljon, että ei voi selkeästi sanoa, missä on lämpimintä, Kotakorpi toteaa.

Sää ottaa askeleen kohti kesää myös siinä suhteessa, että tavanomaista kylmemmän toukokuun alun jälkeen viikonlopun lämpötilat ovat tavanomaista lämpimämpiä.

Erityisesti Lapissa muutos aiempaan on Kotakorven mukaan suuri. Maan pohjoisosiin satoi vielä keskiviikkona 15 senttiä uutta lunta, mutta viikonloppua vietetään parhaimmillaan 15 asteen lämpötiloissa. Koko maassa on toukokuun alussa eletty jopa poikkeuksellisen kylmiä päiviä.

– Nyt päästään nauttimaan keväisistä lämpötiloista. Luvassa on sellaista monia miellyttävää kevätsäätä. Erityisesti nyt siitepölykauden ollessa käynnissä sateet voivat olla monille tervetulleita, Kotakorpi sanoo.

Presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona, että hän ottaa käyttöön toimeenpanovallan etuoikeuden Muellerin raportin ja siihen liittyvien tutkintamateriaalien suhteen.

Kyse on harvoin käytetystä oikeudesta, "executive privilege", joka mahdollistaa presidentille suojautumisen kongressin tai oikeuslaitoksen syytteitä ja tietopyyntöjä vastaan. Esimerkiksi presidentti Barack Obama käytti oikeutta kahdesti.

Jos kongressi äänestää sen puolesta, että toimeenpanosta vastaavat viranomaiset – esimerkiksi presidentti tai ministeri – ovat halventaneet kongressia kieltäytymällä tietopyynnöstä, asia etenee tuomioistuimeen. Tuomioistuin ratkaisee, onko presidentillä perusteet vedota toimeenpanovallan etuoikeuteen ja kieltäytyä tietojen luovuttamisesta.

Ilmoitus oikeuden käyttöön ottamisesta tuli vain hetkeä ennen edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan kokoontumista. Parhaillaan menossa olevassa kokouksessa äänestetään siitä, onko oikeusministeri William Barr syyllistynyt kongressin halventamiseen kieltäytyessään antamasta koko raporttia sen käyttöön. Kongressi on saanut raportista vain typistetyn version.

Uutiskanava CNN:n mukaan oikeusmininisteriön virkamies sanoo, ettei Trumpin uusin liike Venäjä-tutkinnassa estä erikoistutkija Robert Muellerin kuulemista oikeusvaliokunnassa.

Näyttelijä ja poliittinen aktivisti Pamela Anderson on käynyt tapaamassa vuotosivusto Wikileaksin perustajaa Julian Assangea lontoolaisessa vankilassa.

Baywatch-sarjasta tutuksi tullut tähti kävi Belmarshin vankilassa yhdessä Wikileaksin päätoimittajan Kristinn Hrafnssonin kanssa. Heidän mukaansa tämä oli ensimmäinen sosiaalinen vierailu Assangen luona sen jälkeen, kun tämä karkotettiin Ecuadorin suurlähetystöstä huhtikuussa ja Britannian poliisi pidätti hänet.

Vierailun jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Anderson valitti sitä, että Assange on eristetty kaikista, myös lapsistaan. Tämä ei saa myöskään käyttää tietokonetta, kirjastoa tai muita tietolähteitä.

Andersonin mielestä Assangea ei pitäisi pitää korkean turvaluokituksen vankilassa, koska tämä ei ole syyllistynyt väkivaltaisuuksiin. Andersonin mielestä Assange on syytön.

– Hän on uhrannut paljon, jotta saisimme tietää totuuden, Anderson sanoi.

Yhdysvallat syyttää Assangea osallisuudesta maan hallinnon salaisten tietojen vuotamiseen ja vaatii Britanniaa luovuttamaan hänet oikeudenkäyntiä varten.

Assangea on epäilty myös seksuaalirikoksista Ruotsissa. Syytteet on myöhemmin vedetty takaisin, mutta ruotsalaismedian mukaan esitutkinta voidaan aloittaa uudestaan.

Brittiläinen tuomioistuin tuomitsi kuun alussa Assangen 50 viikoksi vankeuteen takuuehtojen rikkomisesta. Syynä oli se, että australialainen Assange haki turvapaikkaa Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöstä vuonna 2012.

Anderson usein nähty vieras Ecuadorin lähetystössä

Pamela Anderson vieraili useita kertoja Assangen luona myös Ecuadorin suurlähetystössä. Kanadalaisnäyttelijä on kampanjoinut Wikileaksin perustajan luovutusta vastaan sekä tukenut varainkeruukampanjaa tämän puolustusta varten.

– Pamela ja Vivienne aikovat pelastaa Julianin, tviittasi muotisuunnittelija Vivienne Westwood tiistaina.

Kampanjointi on osa Andersonin poliittista aktivismia, jota varten hän on perustanut Pamela Anderson -säätiön. Säätiö kertoo tukevansa järjestöjä ja ihmisiä, jotka ovat eturintamassa edistämässä eläinten, ihmisten ja ympäristön oikeuksia.

Populismin vastustaja suomii eliittiä

1990-luvun Baywatch-sarjan seksisymboli ei välttämättä tuo heti mieleen vasemmistosuuntautunutta ympäristö- ja poliittista aktivistia.

Anderson on kuitenkin ollut eläin- ja ympäristöaktivisti nuoresta asti ja viime aikoina yhä näkyvämmin myös poliittinen aktivisti.

Anderson on sanonut ihailevansa Britannian työväenpuolueen johtajaa Jeremy Corbyniä ja on tutustunut myös Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, kertoo kanadalaislehti National Post.

Anderson pitää inspiraation lähteenään antropologi Philippe Bourgoisia, joka on kehittänyt teorioita rakenteellisesta ja symbolisesta väkivallasta sekä tavoista, joilla ihmiset voivat sokeutua epäoikeudenmukaisuudelle.

Yksi hankkeista, joissa Anderson on mukana, on DiEM25, joka sanoo kokoavansa yhteen demokratian puolustajia Euroopan eri maista. Järjestön jäsenenä on muun muassa Assange.

Järjestö kertoo taistelevansa muukalaisvihaa ja myrkyllistä nationalismia vastaan sekä EU:n korjaamiseksi nykyistä demokraattisemmaksi ennen kuin se hajoaa.

Andersonin mukaan Euroopassa meneillään olevaa poliittista muutosta lietsoo viha ja taloudellinen epätasa-arvo sekä eliitin instituutiot, jotka eivät ole onnistuneet suojelemaan kansaa. Riistetyt ovat kääntyneet populistien puoleen. Esimerkiksi brexitiä hän pitää protestina poliittista luokkaa, ei Eurooppaa vastaan.

Andersonin mukaan EU pitäisi pelastaa huono-osaisten yhteisvoimin.

– Näinä nousevan populismin, talouskurin ja ilmastonmuutoksen synkkinä aikoina Euroopan pitäisi pysyä yhdistyneenä, Anderson tviittasi viime kuussa.

Anderson on tuntenut sympatiaa elinkustannusten nousua vastaan protestoineita Ranskan keltaliivejä kohtaan.

– Halveksin väkivaltaa, mutta mitä on näiden ihmisten väkivalta ja poltetut loistoautot verrattuna ranskalaisen ja maailman eliitin rakenteelliseen väkivaltaan, Anderson tviittasi joulukuussa.

Eurooppaan yhdysvaltalais-kanadalaista tähteä lähentää se, että hän muutti pari vuotta sitten Marseillen lähelle Ranskaan jalkapalloilija-miesystävänsä Adil Ramin luo. Andersonilla on myös suomalaisia sukujuuria ja hän on vieraillut Suomessa.

Ilmastoaktivisti ja vegaani

Anderson tukee myös lukuisia ympäristönsuojeluhankkeita ja on itse vegaani. Hän istuu muun muassa mertensuojelujärjestö Sea Sepherdin hallituksessa.

Hän vastustaa turkistarhausta ja on kirjoittanut aikoinaan Suomenkin presidentille Tarja Haloselle kirjeen sen lopettamiseksi.

Myös Playboy-lehdessä nuorena esiintyneeseen Andersoniin liittyy 51-vuotiaanakin seksisymbolin maine. Andersonin mukaan se voi olla myös hyödyksi: Maine on sekä tehnyt aktivismista seksikkäämpää että auttanut herättämään ihmisten huomion.

– Se on tavallaan salainen ase. Kun joku ei pidä sinua älykkäänä ja sanot kokonaisen lauseen, olet nero, Anderson totesi Calgaryssa huhtikuussa.

Kivi-tuntijat ovat vääntäneet kättä kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834-1872) sukujuurista yli sadan vuoden ajan, aina kansallisbiografiaa myöten.

Kysymys on tiivistynyt siihen, kuka oli Kiven biologinen isoisä.

Kirkonkirjoissa Kiven Eerikki-isän isäksi on merkitty merimies Antti Stenvall, mutta sitkeät huhut ovat vihjanneet, että Eerikin oikea isä olisi ollut paikallinen aatelinen, Carl Henrik Adlercreutz.

Huhut saivat alkunsa Nurmijärven Palojoella heti, kun Eerikki Stenvall syntyi. Paikalliset laskeskelivat tarkkaan, oliko merimies Antti Stenvall ollut maissa vai merillä pojan saadessa alkunsa toukokuussa 1797.

Raalan ja Siuntion kartanoiden isäntä Carl Henrik Adlercreutz oli sopivasti samoihin aikoihin ollut metsästysreissulla Nurmijärvellä. Ei kestänyt kauankaan, kun paikalliset yhdistivät hänet Maria Juhontyttären kasvavaan vatsaan.

Seurasi pika-avioliitto. Antti Stenvall nai Maria Juhontyttären. Epäilyksiä lisäsi se, että Adlercreutzit avustivat nuorta avioparia, joka muutti Helsinkiin.

Osa arveli jopa papin korjailleen kirkonkirjojen päivämääriä säätyyn sopivan isäehdokkaan varmistamiseksi.

Stenvallien perhe asui kymmenen vuotta Helsingissä ja palasi sitten Nurmijärvelle. Eerikki Stenvall osasi ruotsia ja kävi räätälin töissä Adlercreutzien Raalan kartanossa. Hän oli kylän ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö.

Mansardikattoinen talokin oli kyläläisten mielestä liian hieno pitäjänräätäjille. Kuiskittiin Adlercreutzien maksaneen sen.

Vähemmästäkin syntyy juoruja.

Mutta pitävätkö ne paikkansa?

DNA-testi mahdollistaa huhujen selvittämisen

Asiaa ei ole voinut aiemmin selvittää varmasti, mutta DNA-testien kehittyminen on muuttanut tilanteen. Päätimme Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa selvittää asian yhdessä kahden sukututkijan, Jere Markkasen ja Antti Kivivallin, kanssa.

Kivivalli on entiseltä nimeltään Stenvall ja kaukaista sukua Aleksis Kivelle. Aleksis Kivi eli Aleksis Stenvall oli Kivivallin isoisän isoisän isän pikkuserkku.

Hyödynsimme Kivivallia testissä: hän toimi hyvänä vertailuaineistona.

Varsinaisiksi testattaviksi tarvitsimme Aleksis Kiven veljen ja Carl Henrik Adlercreutzin jälkeläiset.

Jälkeläiset lähtivät testiin mukaan

Aleksis Kivellä ei tiettävästi ollut lapsia, joten testiin piti löytää joku Kiven veljen suora jälkeläinen. Mutkien kautta testiin löytyi Tom Stenvall. Kirjailijan veli Emanuel oli Tomin isoisän isoisä.

Stenvall oli valmis lähtemään testiin mukaan, vaikka asia ei hänelle erityisen tärkeä olekaan.

–Kyllä minä oikeastaan odotan, että sieltä Stenvallien sukujuuret löytyvät. Asialla ei sinänsä ole minulle hirvittävän suurta merkitystä. Olemme yksilöitä kaikki.

Carl Henrik Adlercreutzin suora jälkeläinen, Anders Adlercreutz löytyi eduskunnasta. Ajatus siitä, että Aleksis Kiven isoisä olisi ollut Adlercreutz ei ollut hänelle uusi.

–Se on asia, jota olemme pohtineet meidän perheessä ja suvussa. Tarinaa on kerrottu lapsille ja pidetty kohtalaisen todennäköisenä. On monia historiallisia viitteitä, jotka viittaavat siihen, mutta pitääkö se sitten paikkansa, kohta nähdään.

Isälinjan voi testata historian hämäriin saakka

DNA sisältää ihmisen perimän,geenit, jotka lapsi saa biologisilta vanhemmiltaan. DNA-näytteen perusteella voi jäljittää niin henkilön isä- kuin äitilinjankin. Suoraa isälinjaa voi seurata tutkimalla Y-kromosomin DNA:ta.

Y-kromosomi on vain miehillä. Poika saa Y-kromosominsa aina isältään, joka saa sen isältään ja tämä isältään.

Siksi teimme suoraa isälinjaa testaavan Y-DNA 67 -testin. Sen avulla saisi selvitettyä Aleksis Kivenkin isälinjan niin pitkälle historiaan kuin haluaisi.

Tässä tapauksessa kiinnosti vain 1700-luvun loppu ja Aleksis Kiven isoisä.

Jos Antti Kivivallin ja Aleksis Kiven veljen jälkeläisen DNA-perimä olisi riittävän samanlainen, osoittaisi se sen, että Kiven isoisä oli Stenvall, ei Adlercreutz.

Jos taas Anders Adlercreutzin ja Tom Stenvallin testit osuivat riittävän vahvasti toisiinsa, osoittaisi se sen, että vanha huhu pitää paikkansa ja Carl Henrik Adlercreutz oli Aleksis Kiven isoisä.

Suljimme Stenvallin, Adlercreuzin ja Kivivallin näytteet steriiliin putkiloon ja lähetimme ne Yhdysvaltoihin FamilytreeDNA:n laboratorioon.

Sitten vain odottelimme.

Tulos oli yksiselitteinen

Muutaman kuukauden kuluttua tulokset tulivat. Ne olivat harvinaisen yksiselitteiset: Antti Kivivallin ja Tom Stenvallin testit osuivat toisiinsa.

–Tämän perusteella kaikki Stenvallit ovat samaa sukua ja Aleksis Kiven isän isä oli merimies Antti Stenvall, vahvistaa sukututkija Jere Markkanen.

Anders Adlercreutz taas oli täysin eri haploryhmääkin kuin Stenvall ja Kivivalli.

– Adlercreutz ei liity Stenvalleihin mitenkään, sanoo Kivivalli.

Haploryhmä on ihmisen perimän tyyppi, joka on eri alkuperää olevilla väestöryhmillä erilainen.

Stenvalleilla haploryhmä oli Skandinavialle tyypillinen I1. Adlercreutzien haploryhmä taas oli suomalais-ugrilaisille tyypillinen N1, syntynyt jossain päin Etelä-Siperiaa.

Ei siis ole mitään mahdollisuutta, että kukaan Adlercreutz voisi olla Aleksis Kiven isoisä.

Sata vuotta kestänyt arvuuttelu voidaan lopettaa

Testatut saivat tietää DNA-testin tulokset aivan vastikään. Anders Adlercreuz kuulosti puhelimessa hieman pettyneeltä.

– No jopas. Tämä on tarina, joka on elänyt niin pitkään. Sukumme ja Stenvallien tiiviit yhteydet selittyvät sitten muilla asioilla kuin sukulaisuudella. Ilmeisesti esi-isäni arvostivat Stenvalleja ja näkivät Aleksis Kiven lahjakkuuden. Hyvä niin.

Tom Stenvallille tulos ei ollut kovin suuri yllätys.

– Nythän se on todistettu. Paljonhan tästä on puhuttu ja pohdittu esimerkiksi, miten ihmeessä Stenvallin veljekset pääsivät kouluun. Nyt tiedämme, ettei ainakaan sen takia, että perheellä olisi ollut sukulaisuussuhde Adlercreutzeihin.

Arvuuttelu Aleksis Kiven sukujuurista on kestänyt vuosikymmeniä ja siitä on etsitty yhteyksiä myös hänen kirjallisuuteensa.

Jokainen kantaa tietoa esivanhemmistaan geeneissään. Niin teki myös kansalliskirjailijamme Kivi.

Nyt arvuuttelun voi lopettaa ja huhut kumota. Aleksis Kivi oli pesunkestävä Stenvall.

Lue lisää aiheesta:

10 kysymystä Aleksis Kivestä – tiesitkö tämän kansalliskirjailijastamme?

Aleksis Kivi alle 3 minuutissa

DNA-testi osoitti ettei Jere Markkasen isoisä ollutkaan hänelle mitään sukua – sitkeä salapoliisityö vei lahtelaisen tanssiravintolan kautta Ruotsin Taalainmaalle