Levillä kolmen lapsen hengen vaatinut tulipalo sai alkunsa lattialämmityksestä. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut paloa poliisin kanssa. Keskus kertoi perjantaina lisätietoja Kittilän Levillä kolmen ihmisen kuolemaan johtaneesta tulipalosta.

Tutkinnanjohtaja Kai Valosen mukaan kyse oli asennuksessa tehdystä virheestä.

– Lattialämmityskaapeli oli pienessä ilmavälissä lautalattian alla. Se oli asennettu melko jyrkille mutkille ja lisäksi sitä oli kiinnitetty sillä tavalla, että se kaapeli oli painunut vähän lyttyyn. Ja tämä, että se oli painunut lyttyyn mahdollistaa sen, että sen eristykset menevät kasaan ja se taas mahdollistaa lämpenemisen ja se taas tulipalon, niinkuin nyt kävi, Valonen kertoo.

Palaneen vuokramökin olohuone oli korkeaa avointa tilaa, joten savu nousi suoraan yläkertaan. Kaikki palossa kuolleet olivat nukkumassa yläkerran huoneessa.

Vuokramökki sai rakennusluvan vuonna 1998.

Alakerrassa nukkunut nuori heräsi palovaroittimeen ja soitti nopeasti hätäkeskukseen.

Apua paikalla 13 minuutissa

Ensimmäinen pelastusyksikkö tuli paikalle 13 minuutin kuluttua hätäpuhelun alusta, kertoo Onnettomuustutkintakeskus.

Mökissä majoittuneet olivat vuokranneet mökin viikon ajaksi vapaa-ajan matkaa varten, joten tutkinnassa tarkastellaan myös vuokramökkitoiminnan turvallisuusvaatimuksia ja -käytäntöjä.

– Suomessa on paljon vuokramökkejä, joissa vuodepaikkojen määrää on maksimoitu erilaisilla yläkerran tiloilla ja parvilla. Valitettavasti tulipalotilanteissa niistä tulee helposti surmanloukkuja. Ikkunoista voi olla käytännössä mahdotonta tai vaikeaa poistua. Vuokramökkien palo- ja pelastautumisturvallisuutta tulee parantaa. Turvallisuudesta ei voi tinkiä, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo tiedotteessa.

Tutkinnassa tarkastellaan, miten käytännössä sähköasennusten vaatimustenmukaisuudesta varmistutaan ja miten sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään. Mökin sähköjärjestelmässä on ollut häiriöitä vuosien varrella.

Onnettomuustutkinnassa selvitetään tavanomaiseen tapaan myös muun muassa tapaukseen liittyvien viranomaisten toimintaa.

Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu loppusyksystä.

Tulipalossa kuoli kolme kouluikäistä sisarusta, jotka nukkuivat mökin yläkerrassa. Mökin alakerrassa nukkunut vanhin sisarus pelastautui palavasta mökistä ja selvisi hengissä.

Perhe oli kotoisin Kymenlaakson Pyhtäältä.

Tulipalo syttyi vajaa kuukausi sitten, 12. huhtikuuta.

Kesälomamatkailijan ei kannata luottaa hyvään tuuriin ja spontaaneihin ratkaisuihin, mikäli mielii lomamatkallaan tunnetuimpiin matkakohteisiin. Vaikka suomalaiset ovat sitkeitä ilmaisen ämpärin jonottajia, ei kukaan halua viettää lomaansa seisomalla jonossa kesäkuumalla vain nähdäkseen kirkon, kaupungin komeimman näköalan tai monumentin.

Suosituimpiin kohteisiin voi joutua varaamaan pääsylippunsa jo parikin kuukautta etukäteen. Toukokuussa voi olla siis jo todella myöhässä!

Pariisin Eiffel-torni, Rooman Colosseum, Lontoon Big Ben ja Vatikaanivaltion Pietarinkirkko? Kohteet sykähdyttävät ulkokuoreltaankin, mutta sisään ei pääsekään hetken mielijohteesta. Pariisin kävijät tietävät, että Eiffel-tornin alla kiemurteleva jono on jo melkein kuin osa tornia.

Ylen Pariisin-kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilä kertoo vuosien Ranskassa asumisen kokemuksellaan, että varsinkin kesäsesonkina Eiffel-torniin kannattaa mennä jo aikaisin aamulla. Hän suosittelee, että tuntien jonottamisen voi välttää kärkkymällä paikalla jo ennen tornin aukeamista.

– Toisaalta torni on erityisen upea iltavalaistuksessa, eli myöhäinen ilta on toinen hyvä vaihtoehto.

Supersuositulle Louvren taidemuseolle Heikkilältä löytyy vaihtoehtokohde.

– Musée de l’Orangerie Tuileries'n puistossa. Se on hyvä ja vähemmän tunnettu vaihtoehto viereiselle Louvren taidemuseolle. Pyöreissä saleissa on ihana istua ja ihastella esimerkiksi Claude Monet'n suurtyötä eli valtavaa lummelampea.

Pariisi on ajaton kaupunki ja sen klassikot, kuten Louvre ja Versailles'n palatsi vetävät puoleensa suurimmat massat vuodenajasta riippumatta. Notre Damen tulipalon vuoksi kuhina nimenomaan katedraalin ulkopuolella on varmasti vilkasta sisätilojen ollessa suljettuina yleisöltä.

Matkatoimisto Heta Oy:n yrittäjä Kirsi-Marja Salonen kertoo, että Euroopan kaupungeissa turistimassat ovat paikoittain jo liiankin suuria.

– Roomassa ei tietyillä kaduilla pääse edes kulkemaan ja nähtävyyksien ympäristöt ovat tupaten täynnä. Romanttiset kuvat Fontana di Trevin suihkulähteeltä pariskunnan heittäessä olan yli kolikkoa lähteeseen ovat todella kaukana todellisuudesta. Ihmismassojen ohi voi yrittää saada edes jonkinlaisen kuvan napattua.

Teimme koeostoja muutamiin kohteisiin nähdäksemme miten lippuja on saatavilla.

Museokamaa

Monen kuuluisan kirjailijan tai taiteilijan koti toimii nykyään museona. Maailman myydyimmän päiväkirjan, Anne Frankin päiväkirjan, tarinat heräävät eloon hänen entisen kotitalonsa huoneissa. Amsterdamissa sijaitseva rakennus on nykyään suosittu matkailukohde.

Museoon pääsee ennakkoon ostetulla lipulla kello 9–15.30 ennakkoon sovittuna aikana. Tämän jälkeen lipun voi ostaa paikan päältä, mutta ennakkolippujenkin kanssa täytyy varautua jonottamaan.

Osoite: Prinsengracht 263-267, 1016 GV Amsterdam, Alankomaat

Monet, Renoir, Matisse. Voiko Venäjän Pietarissa käydä ilman, että vierailisi Eremitaasissa? Keskiviikkona ja perjantaina museolla on pisimmät aukioloajat. Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina sisäänpääsy on ilmainen, joten silloin voi varautua jonoihin. Myös opiskelijat ja lapset pääsevät sisälle ilmaiseksi.

Paikan etu on sen suuruus, sillä tupa ei heti täyty turistimassasta. Toki kaikkea on mahdotonta nähdä yhdellä vierailulla. Jos kiertäisi kaikki huoneet tulisi askelmittariin noin 24 kilometriä.

Eremitaasin verkkosivuilta lippua ostettaessa kannattaa huomioida, että englanninkielisellä sivulla lippu on aavistuksen kalliimpi kuin venäjänkielisellä sivulla, mutta edullisemmat liput ovat vain Venäjän kansalaisille.

Osoite: Palace Square, 2, Sankt-Peterburg, Venäjä, 190000

Egyptiläistä Nefertiti-kuningatarta esittävä rintakuva löytyy yllättäen Berliinin Neues Museumista eikä Egyptistä. 3 300 vuotta vanhaa rintakuvaa on sanottu maailman kauneimmaksi patsaaksi. Egyptiläiset toki haluaisivat kuningattaren takaisin kotiin, mutta saksalaiset pitävät tiukasti kiinni museonsa vetonaulasta.

Osoite: Bodestraße 1-3, 10178 Berlin, Saksa

Euroopan taideaarteita

Maailman yksi tunnetuimmista taidegallerioista sijaitsee Italian Firenzessä, Uffizin palatsissa. Taidenälkäiset turistit jonottavat Uffizin taidegalleriaannähdäkseen Sandro Botticellin, Leonardo da Vincin ja Michelangelon siveltimenvetoja. Taidegalleriaan voi ostaa lipun, joka oikeuttaa sisäänpääsyn erikoissisäänkäynnin kautta. Erikoislipun ostaneilla on oma sisäänmenoaikansa.

– Pääsiäisenä Uffiziin oli aivan järkyttävät jonot lippuluukulle, mutta ennakkoon netistä lipun ostaneiden jono oli siedettävä, kertoo paikanpäällä käynyt Kirsi-Marja Salonen.

Osoite: Piazzale degli Uffizi, 6, 50122 Firenze, Italia

Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Italian Milanossa on nautittu viimeistä ehtoollista jo vuodesta 1498. Leonardo da Vincin ehtoolliselle kutsu ei tule kuin Manulle illallinen, vaan pahimmillaan pääsylipun joutuu varaamaan jo kolme kuukautta etukäteen ennen vierailua.

Toukokuun alkupuolella tehty koeosto lipuille osoittaa, että kesä-heinäkuussa lippuja on hajapäiville, elokuussa vielä useammalle päivälle.

Osoite: Piazza di Santa Maria delle Grazie, 20123 Milano, Italia

Legopalikoistaan tunnetulla Tanskalla on tarjota myös kovan luokan taidetta. Louisiana Museum for Moderne Kunst on tanskalainen modernin taiteen museo Humlebækissä ja nähtävillä on muun muassa Pablo Picasson ja Andy Warholin taideteoksia.

Kohde on lapsiystävällinen, sillä siellä on lapsille oma siipi. Bonuksena taiteellisille nähtävyyksille myös upea näkymä lahden yli kohti Ruotsia.

Sähköpostikyselyyn lipputilanteesta museolta vastattiin, että vilkkaimmat museopäivät ovat yleensä lauantai ja sunnuntai.

– Arki-illat ja iltapäivät ovat yleensä väljempiä. Lippuostoksen voi jättää paikan päälle, mutta lippukassajonoa välttääkseen voi lipun tilata ennakkoon älypuhelimeen, vastasi museon työntekijä Rikke Næsted.

Osoite: Gl Strandvej 13, 3050 Humlebæk, Tanska

Tarunhohtoinen Alhambran palatsi

Espanja on muutakin kuin kastanjettien kopsetta. Maan tunnetuimpia nähtävyyksiä on tarunhohtoinen Alhambran palatsi. Se on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Koeosto toukokuun alussa kahden aikuisen pääsylipulle yllätti, sillä seuraavat vapaat ajat olivat vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen. Toki kannattaa seurata lippukauppaa myös muilta sivustoilta. Ainakin koesivun lippukauppa hoituu siten, että nettivaraus vaihdetaan varsinaisiin pääsylippuihin paikan päällä Granadassa. Jos haluaa välttää Alhambran lipputoimiston jonot, kannattaa liput lunastaa kaupungin muista lippuautomaateista.

Kirkot keskellä kylää

Vatikaanivaltion Pietarinkirkko ja Sikstuksen kappeli vaativat usein tuntien jonottamisen. Ennakkolipulla luvataan muutama tunti vähemmän jonotusta.

Palaneen Notre Damen sijaan voisi suositella vierailua läheisessä kappelissa. Goottilaistyylinen kappeli Sainte-Chapelleon vähemmän tunnettu, mutta suosittu turistikohde. 1240-luvulla kuninkaalliseksi kappeliksi rakennetun Sainte-Chapellen suurin houkutin ovat sen upeat lasimaalaukset.

Kappelin osalta saa varautua jonottamiseen, mutta ostamalla yhdistelmälipun Sainte-Chapelleen ja läheiseen Conciergerien vankilaan pääset kappeliin jonon ohi.

Espanjan Barcelonan varmasti tunnetuin nähtävyys on basilika Sagrada Familia. Jonottamista karsastavat tyytyvät seuraamaan upeaa kirkkorakennusta ulkoa. Sisätiloihin kannattaneekin mennä vasta 2026, jolloin 130 vuotta seisoneiden rakennustöiden povataan valmistuvan.

Elämyksiä

Harry Potter -fanitus ei ota loppuakseen ja siksi Harry Potter & Warner Bros. - studiokierroksellekin kannattaa ehdottomasti varata liput etukäteen. Esimerkkivarauksena kokeilimme lippuja suosituimmille lomakuukausille ja kaikille toukokuusta elokuuhun oli vielä lippuja saatavilla.

Osoite: 258 Vauxhall Bridge Road, Lontoo

Harry Potter -faneille vinkkinä, että myös Portugalin Portossa pääsee Potterin maailmaan käsiksi.

Maailman kauneimmaksi kirjakaupaksi sanottu Livraria Lello Portossa Portugalissa vetää puoleensa erityisesti Harry Potter -faneja. Sen uskotaan inspiroineen Potter-sarjan kirjoittajaa J.K. Rowlingia, joka asui muutamia vuosia ennen hittikirjojensa ilmestymistä portugalilaisessa satamakaupungissa.

Tylypahkan oppilaiden kurssikirjaostokset hoidettiin Säilä & Imupaperi- kirjakaupassa. Livraria Lellon uskotaan antaneen kipinän kirjassa mainitulle kirjakaupalle.

Kaupan ovet käyvät tiheään, mutta ei suinkaan aina lukutoukkien ansiosta. Potter-fanit käyvät usein vain filmaamassa paikkaa ja siksi vuodesta 2015 asiakkailta on peritty pääsymaksu. Pääsylipun hinnan saa takaisin kirjaostoksesta. Lippu on hankittava ennen liikkeeseen astumista verkon kautta tai läheisestä lippukojusta.

Livraria Lelloon ei kannata lähteä kiireellä, sillä ennen ensimmäisenkään niteen näkemistä joutuu todennäköisesti jonottamaan.

Osoite: R. das Carmelitas 144, 4050-161 Porto, Portugali

Berliinissä vieraillessa ilmaista iloa tarjoaa valtiopäivärakennus, jonka katolla sijaitseva kupoli, Die Kuppel, tarjoaa upeat näkymät muun muassa Brandenburgin portille ja keskuspuistoon, Tiergarteniin. Kupoliin ei ole sisäänpääsymaksua, mutta sinne on hankittava etukäteen kutsu parlamentista.

Madridin päärautatieasema Atochaon kuin astuisi viidakkoon. Rautatieasemaa koristavat lukuisat troopiset puut ja pensaat. Aseman entiset asukkaat, noin hylättyä 300 kilpikonnaa, on tiettävästi viime vuonna siirretty muualle.

Huomioitavia asioita

Vaihtoehdot:

Italian Venetsiassa vierailevat saattavat haaveilla romanttisesta gondoliajelusta. Huomattavasti edullisempi vaihtoehto on paikallisten käyttämä traghetto. Kyyti on pikainen Grand Canalin ylitys, mutta huomattavasti edullisempi noin 80 euron gondoliajeluun verrattuna: turisteilta kaksi euroa, paikallisilta 70 senttiä. Vähän pidemmälle ajelulle, edelleen gondolia edullisemmin, voi mennä esimerkiksi vaporetolla, eli paikallisella vesibussilla.

Pariisi tallentuu vielä paremmin filmille kantakaupungin ainoan pilvenpiirtäjän, Tour Montparnassen huipulta, sillä sieltä Pariisi-kuviin tallentuu myös ikoninen Eiffel. Komeita kuvia rakkauden kaupungista voi napsia myös Le Printemps-tavaratalon kattorerassilta. Viimeisin tieto on, että pääsy kattoterassille olisi maksuton.

Yhdistelmäliput:

Suuremmissa kaupungeissa muutamiin suosituimpiin nähtävyyksiin voi ostaa yhdistelmäliput. Tällaisella lipulla voi välttää jonottamisen lippukassalle ja säästää jopa 40 prosenttia lippujen hinnasta. Esimerkkinä yhdistelmä Madame Tussaudin vahakabinetti ja Coca-Cola London Eye-maailmanpyörä.

Lippukassajonot ohittavan lipun lunastaneen on oltava paikalla sovittuna aikana ja näistä sisäänmenoajoista ollaan yleensä todella tarkkoja.

Patsaat eivät pyydä pääsylippua

Pissaavaa poikaa esittävä patsas Belgian Brysselissä jaksaa kiinnostaa yhä. Manneken Pis-patsasta vähemmän tunnettu on Jeanneke Pis. Idea on sama, mutta patsaassa pissailee tyttö. Vähemmän tunnetun Jeanneken ympärillä on vähemmän turistien kuhinaa.

Osoite: Impasse de la Fidélité 10-12, 1000 Bruxelles, Belgia

Edvard Eriksenin veistämä Pieni merenneito -veistos Tanskan Kööpenhaminassa on todellakin pieni. Varaudu siihen, että et ole merenneidon kanssa yksin.

Svend Wiig Hansenin Man Meets the Sea onkin sitten täysi vastakohta pikkuruiselle merenneidolle. Tanskan Esbjergissä sijaitseva neljän hahmon veistos näkyy 10 kilometrin päähän ja mittaa miestä kohden on yhdeksän metriä.

Uusissa taloissa kylpyhuoneet ovat kasvaneet ja erilaista säilytystilaa on takavuosia enemmän. Asukkaalle tämä voi olla kätevää, mutta samalla tuoda uudenlaisia ongelmia.

Suomen suurimpiin vuokranantajiin kuuluva Sato-konserni on viime vuosina joutunut miettimään, kuinka ratkaista kasvaneiden kylpyhuoneiden mukana tullut ongelma. Useat tavaroiden säilytykseen tarkoitetut kylpyhuonekalusteet valmistetaan joko maalatusta viilu- tai laminaattipintaisesta mdf-levystä tai lastulevystä.

Näille materiaaleille kosteusrasitus aiheuttaa kuitenkin helposti kalusteiden ulkosivujen ja ovilevyjen kupruilua. Sato kertoo, että kupruilun takia joka kolmannessa sen asunnossa kylpyhuonekalusteet piti aiemmin vaihtaa jopa kahden vuoden välein. Moni valmistaja antaa kalusteille kahden vuoden takuun.

Kun tarjolla olleista kalusteista ei löytynyt ratkaisua ongelmaan, Saton tuotekehityksen asiantuntija Jonna Röynä lähti kehittämään kestävämpää kalustemallistoa.

– Itselleni vanhana puuseppänä on tärkeää, että kulutusta vähennettäisiin ja elinkaarellisesti ajateltuja tuotteita olisi enemmän, sanoo Röynä.

Merkittävästi vähemmän kalustejätettä

Kehitystyön tuloksena syntyi massiivilaminaatista valmistettu kylpyhuonekalustemallisto, jonka materiaalilla on 25 vuoden takuu tavallisen kahden vuoden sijaan.

Sato kertoo, että tämän Kide-malliston myötä Satossa syntyy 12 500 tonnia vähemmän kalusteiden vaihdosta syntyvää jätettä vuodessa.

Uusi mallisto on Röynän mukaan myös varsin kustannustehokas, vaikka hankintahinta onkin hieman tavallista kalliimpi. Toisaalta, jos aiemmin jo vuoden jälkeen on jouduttu vaihtamaan 30 prosenttia kylpyhuonekalusteista, eikä vaihtoa enää tarvitse tehdä, tuottavat kestävät kalusteet säästöä aiempaan verrattuna.

– Vuokralaiset ovat valveutuneita ja haluavat tietenkin ehjät kalusteet. He ilmoittavat, jos jokin asunnossa on vialla.

Kestävämpien kalusteiden vuoksi myös kylpyhuoneiden remontoinnista asukkaille seuraava vaiva vähenee.

Kylpyhuoneiden kosteusrasitus kasvanut

Mutta miksi kylpyhuoneisiin ylipäätään on ollut tarjolla kalusteita, jotka eivät kestä kosteutta?

Röynän käsityksen mukaan eri tahot ovat kyllä tietoisia tuotteiden kosteuskestävyyteen liittyvistä ongelmista, mutta kenties muutosta tilanteeseen ei ole vaadittu riittävän painokkaasti.

– Jos vaikka bideesuihkun letku hankaa allaskaappia, levy lähtee nopeasti turpoamaan, Röynä toteaa.

Röynä arvioi myös kylpyhuoneiden kosteusrasituksen kasvaneen viime vuosien aikana. Mitä syitä tähän on?

– Varmaan moniakin tekijöitä. Kylpyhuoneiden koot ovat niin sanottujen invaympyröiden takia kasvaneet ja talouksien kokonaisasuinneliöt pienentyneet. Jos verrataan 20 vuoden takaiseen aikaan, varmaan tänä päivänä liikutaan ja urheillaan enemmän ja suihkussa käydään useammin, Röynä toteaa.

– Myös pyykinpesu ja kuivatus on siirtynyt taloyhtiön pesulasta yhä useammin oman kodin kylpyhuoneeseen. Nykyisenkaltaisia kylpyhuoneiden säilytyskalusteita on alkanut olla vasta reilut kymmenisen vuotta sitten, Röynä miettii.

Käyttäjillä toisinaan väärä käsitys kosteudenkestävyydestä

Onko Saton huomaamia ongelmia sitten havaittu muualla?

Muun muassa IDO-tuotteista tunnetusta Geberit-konsernista kerrotaan, että suora kosketus veden kanssa aiheuttaa kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle toisinaan ongelmia.

– Kylpyhuoneissa kylpyhuonekalusteisiin kohdistuu rasitusta sekä kohonneen ilmankosteuden että roiskeveden takia. Varsinkin kasvava saneerausmarkkina pienine kylpyhuoneineen yhdessä käyttäjien kohonneiden käyttötarpeiden ja vaatimusten kanssa luo haasteita kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle kyseisissä olosuhteissa, kommentoi Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi.

Polvi kertoo, että heillä tuotekehitystä tehdään jatkuvasti hakemalla uusia materiaaleja, pinnoitusvaihtoehtoja sekä muotoja, jotka tekevät kalusteista kestävämpiä käytössä.

– Kylpyhuoneisiin asennettavat kylpyhuonekalusteet ovat pääosin kosteudenkestäviä. Vedenkestäviä kaappeja on markkinoilla tarjolla rajoitetusti, sillä ne ovat huomattavasti arvokkaampia niin materiaali- kuin työstökustannuksiltaan, Polvi toteaa.

Saton tilanne ei ole Polvelle tuttu. Geberitillä tietoon on kuitenkin muutoin tullut tapauksia, jossa kylpyhuonekalusteita on asennettu ohjeiden vastaisesti liian lähelle suihkua tai kylpyammetta ja vesi on päässyt kastelemaan kalusteet toistuvasti. Yhtiö kertoo tutkivansa kaikki tuotteitaan koskevat selvityspyynnöt.

Polven mukaan monet asukkaat usein olettavat, että märkätiloihin asennetut kalusteet kestäisivät suoraa vesisuihkua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Tuotteiden hoito-ohjeissa yleensä kehotetaan kuivaamaan kalusteet roiskeiden jäljiltä tai kehotetaan esimerkiksi asentamaan suihkuseinä suojaamaan muuta kylpyhuonetta ylimääräisiltä roiskeilta, Polvi sanoo.

Lue myös:

Jo muutamat lisälöylyt saunassa kasvattavat sähkölaskua – Neljä asiantuntijan vinkkiä sähkönkulutuksen pienentämiseen

Villasukka ilmanvaihtokanavassa ja teipillä tiivistetyt ikkunat – isännöitsijät törmäävät jatkuvasti mitä kummallisimpiin tee se itse -ratkaisuihin

Miksi vessapaperiteline ja liesi ovat kodissa juuri tietyissä paikoissa? Katso 360-kuvista kylpyhuoneen ja keittiön millintarkat mitat

Hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen (sd.) mukaan puolueiden väliset neuvottelut ovat edenneet odotusten mukaisesti, mutta vaikein vaihe on vielä edessä.

– Jos 10 kilometrin juoksusta on kysymys, ensimmäinen puolitoista tuhatta metriä on nyt viety eteenpäin, sanoi Rinne tyytyväisen näköisenä Säätytalon aulassa.

Hallitusneuvottelujen ympärillä käytävä keskustelu on tänään keskittynyt epäilyihin siitä, että neuvottelupöydissä olisi etujärjestöjen ja liike-elämän lobbareita eli poliittisia vaikuttajia. Vihreiden Elina Moisio ilmoitti perjantai-iltana, että hän jättäytyy pois hallitusneuvotteluista lobbarikohun takia.

– Lobbarikeskustelu on mennyt yli äyräiden, Rinne summasi päivää jo ennen Moision ilmoitusta.

Rinne korostaa, että neuvottelupöydässä olevat ihmiset ovat mukana puolueiden edustajina.

– Jos neuvotteluissa on etujärjestöissä töissä olevia SDP:n edustajia, he istuvat täällä SDP:n mandaatilla. Heidän edessään ovat SDP:n tavoitteet, ei jonkun muun järjestön tavoitteet, Rinne totesi tiukasti.

Vaalit täpärästi voittanut SDP on käynyt hallitusneuvotteluja keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa keskiviikosta lähtien.

Vaikein vaihe alkaa ensi viikolla

Hallitusneuvotteluissa on kahdeksan kärkiteeman ympärille koottua työryhmää eli "ilmiöpöytää", jossa puolueet yrittävät löytää yhteisen sävelen. Työryhmät määrittävät parhaillaan ilmiöiden tämän hetkistä tilannetta, mikä Rinteen mukaan on todennäköisesti saatu valmiiksi maanantaiaamuun mennessä.

Sen jälkeen vuorossa ovat tavoitteiden asettaminen sekä keinojen määrittäminen, jolloin Rinteen mukaan kuvaan astuvat jokaisen puolueen poliittivat näkemykset.

Rinne sanoo, että neuvottelujen vaikein vaihe alkaa ensi viikolla, kun talousrealiteetteja sovitetaan puolueiden ehdottamiin keinoihin, joilla Suomen taloutta vietäisiin eteenpäin.

– Jokainen hallitusneuvotteluissa mukana oleva henkilö tietää, että on olemassa taloudellisia rajoitteita. Niitä lukuja ei ole kuitenkaan haluttu vielä asettaa, jotta luovuus voisi kukkia asioiden ratkaisemiksi, Rinne toteaa.

Uudistusten hintalappuja päästään Rinteen mukaan laskemaan yhteen ensi viikon lopulla, jolloin talousraamit julkistetaan.

Hallitusneuvotteluissa pidetään taukoa viikonlopun ajan; lauantaina ja sunnuntaina ei neuvotella. Hallitusneuvottelut jatkuvat jälleen maanantaina, jolloin mukaan tulevat myös hallitusohjelman yksityiskohtiin paneutuvat pienemmät neuvottelupöydät.

Lobbarit neuvottelupöydissä herättivät ihmetystä

Rinne on koko perjantaipäivän joutunut torjumaan epäilyjä, että eri etujärjestöjen juoksutytöt ja juoksupojat olisivat vahvassa roolissa hallitusneuvotteluissa.

– Puolueet ovat valinneet omat edustajansa neuvotteluryhmiin. Puolueet arvioivat itse, ketä he valitsevat, hän sanoi.

Vihreitä edustava Elina Moisio ilmoitti perjantai-iltana, että hän ei jatka hallitusneuvotteluissa lobbarikohun takia. Moision riippumattomuutta joutui epäilyksen alle, sillä hän on viestintätoimisto Milttonin osakas ja johtava asiantuntija.

Hallitusneuvottelupöytien kokoonpanot julkistettiin eilen, ja joukossa on useita etujärjestöjen edustajia.

Työelämän kehittämistä pohtivassa ryhmässä ovat mukana muun muassa JHL:n johtoon kuuluva, vasemmistoliittoa edustava Teija Asara-Laaksonen ja SAK:n lakimies, SDP:tä edustava Anu-Tuija Lehto. Ryhmän sihteerinä toimiva Jussi-Pekka Rode on Sivistystyönantajien asiantuntija ja RKP:tä edustava Mats Nyman akavalaisen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.

Puolueet ovat tänään edelleen täydentäneet neuvotteluryhmiään.

Antti Rinne teki puheissaan eroa lobbareiden ja puolueiden nimittämien asiantuntijoiden välille.

– Lobbarit tulevat paikalle vain neuvotteluryhmien kutsusta, Rinne linjasi hallitusneuvottelujen pelisääntöjä.

"Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut"

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan vihreät ovat valinneet neuvotteluryhmäänsä erilaisia asiantuntijoita. Mukana on muun muassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

– Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut, Haavisto korostaa.

Lue lisää:

Vihreiden Elina Moisio jättäytyy pois hallitusneuvotteluista lobbarikohun takia – viestintätoimiston osakkuus herätti epäilykset

Antti Rinne tapasi työmarkkinapomoja hallitusneuvottelujen toisena päivänä: Kaikilla osapuolilla hyvä tahtotila – mitään ei ole silti vielä sovittu

Valtioneuvosto: Hallitusneuvotteluihin osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat (10.5.2019)

Juttua on korjattu klo 12.24. Mats Nyman ei ole Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö, vaan Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.

Kalasataman päiväkodin lapsilla ja ala-asteen oppilailla sekä useilla henkilökuntaan kuuluvilla on todettu ruokamyrkytykseen sopivia oireita. Sairastuneilla oireet ovat alkaneet eilen torstaina.

Helsingin kaupunki kertoo, että sairastuneet ovat oksennelleet ja heillä on ollut vatsakipuja sekä joillakin korkeaa kuumetta. Oireet voivat viitata myös noro-vatsatautiin, jonka takia sairastuneilta otetaan tarvittavat näytteet.

Kaupunki on ottanut myös näytteitä pinnoilta ja elintarvikkeista. Tuloksista kerrotaan myöhemmin.

Tilojen tehosiivous on aloitettu ja sitä jatketaan vielä ensi viikolla.

Sairastuneiden tulee olla pois päiväkodista ja koulusta vähintään kaksi vuorokautta oireiden loppumisen jälkeen.

Sairastuneita lapsia ja koululaisia on noin 40.

Samoihin aikoihin, kun blueskitaristi Erja Lyytisestä viisi vuotta sitten tuli äiti, alkoi myös hänen urallaan tapahtua.

Kiinnostus Suomessa ja ulkomailla heräsi nopeasti, tuli levyjä ja sitä mukaa keikkoja ympäri maailman.

Noususuhdanteista muusikon uraa ei voinut jättää lepäämään pitkäksi aikaa. Aika oli poikkeuksellista ja vauvojakin oli syntynyt kerralla kaksi.

Tuore äiti päätyi ottamaan 2,5 kuukautta vanhat kaksospoikansa mukaan tien päälle. Se oli ainoa keino yhdistää työ ja perhe-elämä. Lasten isä, Lyytisen silloinen avopuoliso soitti yhtyeessä kitaraa, joten päätös oli luonteva.

– Siinä meni muutama vuosi todella intensiivisesti ja sama tahti jatkuu, nauraa Another World -albumin huhtikuussa julkaissut Lyytinen.

Aikamoisia sankaritekoja on tullut tehtyä. Erja Lyytinen

Nainen muistaa sen aikaisesta keikkailusta ja vauva-ajoista välähdyksiä sieltä täältä. Moni asia on ehtinyt jo painua unholaan.

Mieleen tulee esimerkiksi huoltoasemalla vietetty ruokatauko pikkuisten kanssa. Tuokio oli aikamoista show'ta, kun kahta vauvaa piti sellaisissa olosuhteissa syöttää.

– Olihan se aika hullua touhua. Sitä miettii jälkikäteen, että aikamoisia sankaritekoja on tullut tehtyä, huokaa Lyytinen hymyillen.

Kommentteja pienten vauvojen kanssa keikkailusta ei tullut. Lähinnä tuoreelta äidiltä kyseltiin, että kuinka hän jaksaa.

– Kaikki, joilla on pieniä lapsia, voi yhtyä siihen, että olipa rundilla tai ei, niin unta on liian vähän, heittää Lyytinen.

Äiti muusikkona joutuu vastaamaan erilaisiin kysymyksiin

Kuopiolaislähtöinen Erja Lyytinen on tullut hengähtämään kotikaupunkiinsa ennen yhdeksännen studioalbuminsa julkaisua tapahtuvaa Kanadan ja Brittien kiertueita. Nyt lapset ovat jo hieman isompia ja se helpottaa.

Hän uskoo, että äitiys kuuluu musiikissa ja kaikessa, mitä hän tekee. Jo vuosia Helsingissä asunut kitaristi kokee lastensa kasvattaneen häntä paljon.

– Onneksi tein heidät. Vaikka tämä minun elämä onkin ihan kreisiä tällä hetkellä, Lyytinen herkistyy.

Huhtikuussa julkaistulta uudelta albumilta löytyy kappale nimeltä Miracle. Se kertoo lasten syntymästä.

– Laulu on herkkä, mutta samaan aikaan voimakas. Kappaleessa on esimerkiksi vibrakammella soitettu itkua emuloivia soundeja, kuvailee Lyytinen uutta musiikkiaan.

Muusikko kertoo huomanneensa, että miesartistit eivät joudu samaan tapaan vastailemaan kysymyksiin perhe-elämän pyörittämisestä ja lastenhoidosta kuin naiset. Tämä ei suoranaisesti Lyytistä ärsytä.

Hän kuitenkin pitää jollain tapaa erikoisena sitä, että nainen ja äiti rokkarina on kansalle vieläkin niin mielenkiintoinen asia.

– Ajat muuttuvat hitaasti, vaikka muutostakin on tapahtunut. Ehkä se äitimyytti on vahva edelleenkin.

Lyytinen kertoo parin vuoden takaisen muiston Intiasta. Keikan jälkeen parikymppinen nuori nainen oli tullut ihmettelemään, että miten hän voi pienten lasten äitinä tehdä musiikkia ja matkustaa ympäri maailmaa.

– Sanoin, että kuule: se on ihan mahdollista. Kaiken pitäisi olla mahdollista, muistelee Lyytinen tuota hetkeä.

Kitaraa soittavien naisten määrä on kasvanut lyhyessä ajassa

Kitaristina Erja Lyytinen on eräänlainen tienraivaaja. Teini-ikäisenä sähkökitaransoiton aloittanut Lyytinen oli ensimmäinen sähkökitaransoittoa Sibelius Akatemiassa pääaineena opiskellut nainen.

Lyytisen innoittamana moni tyttö on tarttunut kitaranvarteen. Näin 42-vuotiaalle naiselle on tultu sanomaan.

Hän on myös ensimmäinen suomalainen, joka on valittu Euroopan parhaaksi kitaristiksi European Blues Awardseissa.

– Se oli ihan järjettömän hieno palkinto. Olen todella ylpeä ja onnellinen siitä tunnustuksesta, kiittelee Lyytinen vajaan kahden vuoden takaista palkintoaan.

1990-luvulla, kun Lyytinen aloitti kitaransoittoa, olivat tytöt sillä saralla harvinaisempia kuin nykyään.

Keikoilla käy paljon isiä, joiden mukana on kitaraa soittavia tyttäriä. Erja Lyytinen

Lyytisen arvion mukaan viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut merkittävä käänne: kitaransoiton suosio on kasvanut merkittävästi nuorten naisten keskuudessa, kun samaan aikaan nuorten miessoittajien määrä on laskenut.

Ainakin kitaroita valmistavan Fenderin tekemän tutkimuksen mukaan tämä pitää paikkaansa. Sen mukaan uusista ja ensimmäistä soitintaan ostavista kitaristeista jo puolet on naisia.

– Tänä päivänä keikoilla käy paljon isiä, joiden mukana on kitaraa soittavia tyttäriä. Se on todella upeeta, iloitsee Lyytinen.

Kaikesta huolimatta nainen ja äiti kitaristina ja rokkarina ihmetyttää yhä.

– Se on jännä juttu.

Omat bluesin lähteet

Blues-musiikkiin Erja Lyytinen mieltyi jo alle parikymppisenä. Erityisesti siinä viehätti musiikkityylin syvällisyys, emotionaalisuus ja verevyys.

Perinteinen blues ammentaa Mississippin puuvillapelloista, pitkästä sorrosta ja orjakaupasta. Se on totuttu näkemään vanhempien tummaihoisten miesten musiikkina. Nuorena naismuusikkona Erja Lyytinen tuo bluesiin oman modernin mausteensa.

– Voin tuoda musiikkin oman elämänkokemukseni ja bluesin lähteet, puntaroi Lyytinen.

Lyytinen puhuu nykymaailmasta, Suomesta ja sen puhtaasta luonnosta, mutta myös tämän päivän sorrosta. Hän muistuttaa, että yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka eivät voi hyvin.

– Laitan tosi paljon fiiliksiä musiikkiin. Jos minulla on joitain aiheita tai tuntemuksia, niin kyllä ne sieltä musiikista löytyy, kertoo Lyytinen.

Lue myös:

Neljä naista istui alas puhumaan musiikkiteollisuuden epätasa-arvosta ja siitä, miksi keikoilla on raskasta olla "hyvä jätkä"

Jyväskylän pohjoispuolella on kevään aikana kaadettu paljon puuta. Metsää on parturoitu tieliikenteen tarpeisiin: Nelostie Jyväskylän Kirristä Laukaan Vehniälle muuttuu uuden väylän myötä moottoritieksi.

Parinkymmenen kilometrin mittaista moottoritieosuutta on valmisteltu vuosikymmeniä ja rakennustyöt kestävät kolme ja puoli vuotta. Liikenteen pitäisi päästä uudelle moottoritielle vuoden 2022 taittuessa vuoteen 2023.

Moottoritien rinnalle rakennetaan rinnakkaistie

Ennen kuin varsinaista moottoritietä päästään rakentamaan, täytyy tehdä toinen tie: se, jota pitkin liikenne kulkee, kun moottoritietä rakennetaan. Rinnakkaistielle vanhan nelostien liikenne siirtyy puolentoista vuoden päästä syksyllä 2020.

Moottoritien valmistuttua rinnakkaistie jää paikallisen liikenteen käyttöön.

Tulevana kesänä rinnakkaistietä rakennetaan Puuppolasta pohjoiseen sekä Tikkakoskelta pohjoiseen ja etelään. Kesän aikana tehdään myös vesijohto-, viemäri- ja kaapelisiirtoja.

Rinnakkaistien linjaus närästää osaa Tikka-Mannilan kylän asukkaista. Kyläläiset olisivat halunneet rinnakkaistien pari sataa metriä suunniteltua pohjoisemmaksi mutta esitys ei toteutunut. Rinnakkaistien alle jää peltomaata ja tielinjaus pilkkoo joidenkin tontteja.

Rakennustöistä aiheutuu haittaa liikenteelle ja asukkaille

Autoilijat huomaavat moottoritietyömaan ensimmäiset vaikutukset liikenteeseen tulevana maanantaina, jolloin Nelostien liikenne ohjataan Puuppolassa kiertotielle. Syynä tähän on Matinmäen risteyssillan rakentamisen valmistelu. Uudelle moottoritielle tulee kaikkiaan kuusi eritasoliittymää.

Kevyen liikenteen tarpeisiin rakennetaan 25 kilometriä uusia väyliä. Suurin osa uusista kevyen liikenteen väylistä tulee rinnakkaistien yhteyteen ja ne valmistuvat ennen moottoritietä.

Rakennustöiden hinnaksi on arvioitu 139 miljoonaa euroa ja se on saanut valtion rahoituksen. Jyväskylän kaupungin rahoitusosuus on noin 770 000 euroa. Urakoitsijana on Destia.

Uusi tie parantaa liikenneturvallisuutta (tiehankkeen kuvaus Väylän sivuilla). Liikennemäärä Nelostiellä Kirrin kohdalla on noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja määrä on kasvussa. Raskaan liikenteen osuus on suuri jo nyt ja se kasvaa muun muassa Metsä Groupin Äänekoskella sijaitsevan biotuotetehtaan tarpeiden vuoksi.

Rakennustöistä aiheutuu väistämättä haittaa sekä liikenteelle että asukkaille. Projektipäällikkö Jarmo Niskanen valtion tieverkosta vastaavasta Väylästä toivoo pitkämielisyyttä.

–Rakennustyöt alkavat nyt näkyä tiellä liikkujille. Toivomme kaikilta liikkujilta kärsivällisyyttä ja malttia työmaan kohdalla.

Lue lisää:

Vuosikymmenten odotus päättyy vuonna 2022: Nelostien ruuhkasumppu pannaan kuntoon 139 miljoonalla

Päättyykö 30 vuoden odotus? LVM haluaa Kirrin ja Tikkakosken välisen nelostien moottoritieksi

Missä vaiheessa kauppasota nyt on?

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota uhkaa siirtyä välirauhasta jatkosota – vaiheeseen. Välirauha syntyi, kun maat palasivat torstaina kauppaneuvottelupöytiin, mutta nyt presidentti Donald Trumpin uudet tullipäätökset uhkaavat käynnistää jatkosodan maiden välille.

Molemmat osapuolet kovensivat panoksia neuvotteluiden loppusuoralla. Neuvottelut jatkuvat, mutta aiempaa nihkeämmässä ilmapiirissä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lähipäivät ja ehkä jopa lähitunnit ratkaisevat, mihin suuntaan kaupparekeä lähdetään vetämään. Maiden kauppaneuvottelijat istuvat siis parhaillaan Washingtonissa jatkamassa aikaisemmin sovittuja neuvotteluita. Uudet tullit ovat kylmä suihku neuvottelijoiden kasvoille.

Pelkona on, että neuvottelut epäonnistuvat, ja koston kierre jatkuu.

Miten talousmahtien kinastelu vaikuttaa Suomeen?

Suomi olisi yksi isoimpia kärsijöitä, koska meille Yhdysvaltain ja Kiinan taloudet loppumarkkinana ovat elintärkeitä.

Suomi on yksi maailman avoimimpia ja kansainvälisestä kaupasta riippuvaisia maita. Kansainvälisen kaupan osuus Suomen BKT:sta on poikkeuksellisen korkea eli 40 prosenttia.

Jos maailmantalous köhii, Suomen talous kärsii ja vienti vähenee. Vaikutukset ovat suoria ja epäsuoria.

Millä toimialoilla kauppasodan kiristyminen näkyisi pahiten?

Perinteisillä vientitoimialoilla. Niitä ovat teknologia–, kemia– ja metsäteollisuus.

Myös erityisesti autoteollisuus kärsisi kauppasodan kiristymisestä.

Metsäteollisuus ja kemian teollisuus kohtaavat kansainvälisen talouden epävarmuuden aina ensimmäisenä. Toisaalta ne myös hyötyvät ensimmäisinä, jos Kiinassa tai Yhdysvalloissa on vahva kulutuskysyntä.

Onko Suomessa työpaikkoja vaarassa?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomesta voisi kadota jopa 3 000 työpaikkaa, jos Donald Trumpin Kiinaa ja Eurooppaa koskevat tulliuhkaukset astuisivat täysimääräisesti voimaan.

Suomi olisi yksi kovimmista kärsijöistä, jos Trump määrää ensi viikolla 25 prosentin tuontitullit Euroopassa valmistetuille autoille. Uudenkaupungin autotehtaan Mersuista valtaosa viedään Saksan kautta Yhdysvaltoihin.

Voiko Suomi varautua kauppasodan yltymiseen?

Suomessa uuden hallituksen ei pidä tuudittautua viennin vetoon. Maailmantaloudessa on nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuuksia, joten julkisen talouden ennusteissa on otettava huomioon kasvaneet riskit.

Suomalaisten yritysten on varauduttava myös siihen, ettei maailmantaloudessa ole paluuta enää normaaliin. Epävarmuus on uusi normaalitila. Tätä voi jatkua ainakin niin kauan, kun Yhdysvaltain presidentti Trump on vallassa ja kauppapolitiikan johdossa.

Suomi voi varautua tilanteen kiristymiseen EU:n kautta. Suurvaltojen välisessä kauppakonfliktissa EU on mittakaavaltaan merkittävä toimija.

Kuinka suurta Kiinan vienti on Yhdysvaltoihin ja päinvastoin?

Viime vuonna Yhdysvaltain kokonaistuonti Kiinasta oli 500 miljardia euroa. Yhdysvaltain kokonaisvienti Kiinaan oli puolestaan 160 miljardia euroa.

Kiina ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat tavaroiden viejät. Maailman tavarakaupasta Kiinan osuus on yksitoista prosenttia ja Yhdysvaltain osuus sama yksitoista prosenttia. Esimerkiksi Saksan osuus on kahdeksan prosenttia.

Yhdysvallat on Kiinalle tärkein vientimaa, sillä sen osuus on 22 prosenttia kaikesta Kiinan tavaraviennistä. Kiinan osuus Yhdysvaltain tavaraviennistä on puolestaan kahdeksan prosenttia.

Joidenkin arvioiden mukaan Kiinan BKT supistuu tullisodan takia 0,6–1,5 prosenttia ja Yhdysvaltain BKT supistuu 0,4–1 prosenttia.

Mitä tuotteita Yhdysvaltain uudet tullikorotukset koskevat?

Viimeisimmät tullit koskevat muun muassa elektroniikkaa, komponentteja, vaatteita, laukkuja ja tiettyjä elintarvikkeita. Mukana on myös useita kulutustuotteita ja esimerkiksi autojen osia.

Kiinan ja Yhdysvaltain välisestä kaupasta arviolta 50 prosenttia alkaa olla ylimääräisten tullien alla.

Kuinka kauppasota näkyy eri markkina–alueilla maailmassa?

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodasta hyötyvät vaikkapa Vietnam ja Malesia, jotka voivat tuottaa kiinalaisille tuotteille korvaavia tuotteita. Eli Aasiasta löytyy maita, jotka hyötyvät, jos Kiinan ulkomaankauppa laskee.

Useat länsimaiset yhtiöt ovat jo aikaisemmin kustannussyistä siirtäneet alihankintaa ja tuotantoa Vietnamiin ja Malesiaan.

Mitä kauppasodan takana piilee?

Pitää muistaa, että kyseessä ei ole vain kaupasta ja tulleista, vaan koko maailman poliittisesta ja taloudellista hegemoniasta. Johtoasemaa pitävä Yhdysvallat yrittää painaa maailman valloitusta tekevän Kiinan takaisin lähtöruutuun.

Yritykset ja maat ovat kuitenkin jo niin tiiviisti verkottuneita tuotanto–, hankinta– ja jakeluverkostoihin, että hiekan heittäminen Kiinan rattaisiin vaikuttaa haitallisesti myös amerikkalaisiin yrityksiin.

Vastaukset perustuvat Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajan, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapoliittisen yksikön johtajan Petri Vuorion haastatteluihin.

Lue myös:

USA:n ja Kiinan tullikiistassa ei ratkaisua – raju tullikorotus astui voimaan

Suomi olisi yksi kovimmista kärsijöistä Trumpin autotullien iskiessä – valtaosa meillä tehdyistä Mersuista päätyy nyt Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltain ja EU:n tukiaiskiista laajentumassa – rangaistustullien listalla pitkä rivi juustoja kuten Valion emmental

Vesikauhuun maanantaina kuollut norjalaisnainen sai tappavan tartunnan koiranpennun purtua häntä sormeen. 24-vuotiaan Birgitte Kallestadin omaiset kertovat norjalaisen VG-lehden mukaan, että nainen hoivasi lomamatkallaan Filippiineillä koiranpentua tietämättä tämän kantavan rabies-tartuntaa.

Perhe sanoo päättäneensä kertoa tapauksen taustoista katkaistakseen siivet huhuilta, joita Norjassa on levinnyt kuolinuutisen jälkeen.

– Birgitte matkusti helmikuussa Filippiineille yhdessä ystäviensä kanssa. Mopoajelulla he huomasivat tienvarressa avuttoman koiranpennun, jonka Birgitte vei kotiin. Hän pesi koiran ja hoivasi sitä. He kaikki leikkivät pennun kanssa puutarhassa ja se puri sormia, kuten koiranpennuilla on tapana tehdä, perhe kuvailee tapahtumia.

Lääkärit eivät ensin tunnistaneet oireita

Terveydenhoitoalalla työskennellyt Birgitte Kallestad puhdisti puremista tulleet pienet haavat, eikä ajatellut koko tapausta sen enempää. Norjaan palattuaan hän sairastui ja kesti kauan ennen kuin lääkärit tekivät vesikauhudiagnoosin. Siinä vaiheessa mitään ei enää ollut tehtävissä.

Maanantaina Länsi-Norjassa sijaitseva Førden keskussairaala kertoi tiedotteessa, että teho-osastolla hoidossa ollut potilas kuoli rauhallisesti lähimpien perheenjäsentensä ympäröimänä. Kyseessä on hyvin harvinainen tapaus, sillä edellinen rabies-tartunta manner-Norjassa todettiin Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan vuonna 1815.

Rabies on viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka tarttuu ihmisiin eläimistä esimerkiksi pureman tai nuolaisun kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo, että oireiden ilmennyttyä tautia ei pysty hoitamaan.

Lue myös:

Vesikauhutartunnan lomamatkalla saanut nainen kuoli – ensimmäinen tapaus Norjassa yli 200 vuoteen

Lääkäri: "Älä silitä äläkä ruoki katukoiraa ulkomailla" – varomattomuus voi altistaa raivotaudille

Ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit ovat maallikoille tuttuja lähinnä tieteiselokuvista.

Viime vuosina ihmisen ohjailemista koneista on kehitelty aputeräsmiehiä myös todellisuudessa. Villien visioiden laitteet ovat uuden teollisen ajan metallinhohtoisia sankareita.

Niiden toivotaan vapauttavan ihmiset jalompiin harrastuksiin ja helpottavan arkea monin tavoin. Äyriäisillä ja hyönteisillä tämä ulkoinen kuori on luonnostaan, nyt sitä sovitellaan myös ihmisten ylle.

Teollisuuden nopeassa murroksessa robocopit ovat nykypäivää jo siinä määrin, että ihmiskehon mekaanisille jatkeille pohditaan standardeja.

Kansainvälinen ASTM-komitea on luomassa alalle säännöstöä, sillä erityyppisiä eksoskeletoneja ollaan ottamassa käyttöön kaikkialla sotateollisuudesta lääketieteeseen.

Teknologiaosaaja Suomi ei ole jäänyt syrjään tässä tuotekehityksessä. Turussa testataan, toisiko ulkoinen tukiranka helpotusta esimerkiksi kiinteistöhuollon raskaimpiin töihin. Lue juttu tästä.

Teräsranka ei kompuroi rappusissa

NIST-tutkimuslaitoksen tutkija Bill Billotte maalailee ASTM-komitean verkkosivuilla teknologian mahdollisuuksia.

– Ajattele elämää ilman rappuja. Voit kävellä, juosta, hyppiä, nostaa ja jopa tanssia kaikkien voimin koko elämäsi. Mitkään työt eivät enää riko selkää.

Tukirangoista on hyötyä paitsi teollisuudessa, myös esimerkiksi vaativissa leikkauksissa, joissa kirurgit operoivat potilaita tuntikausia. Niitä käytetään myös avaruudessa astronauttien aluksilla suorittamissa huoltotehtävissä. Yhdysvalloissa tukirankoja on tutkittu parikymmentä vuotta.

Teräksiset tukiraajat lisäävät liikuntarajoitteisten tai vammaisten toimintakykyä. Singaporessa eksoskeletoneja tutkitaan esimerkiksi sitä, miten sairastuneita voidaan kuntouttaa uuden teknologian avulla.

Kaupalliseen käyttöön vuonna 2020?

Toistaiseksi tavallisen ihmisen on kuitenkin useimmiten käytettävä hissiä tai kuljettava portaita. Eksoskeletonien tulo teollisuuden saati yksityisten kansalaisten käyttöön vaatii sekä kehitystyötä että rahaa.

Jo suunnittelu on kallista, varsinkin kun tähtäimessä on jokaiselle käyttäjälle sopiva, kehotyyppiä vastaava haarniska.

Esimerkiksi Sacros Robotics-yhtiössä kehitellään helposti ylle puettavaa, kevyttä tukirankaa. Mallissa tietokoneohjattu laite myötäilee käyttäjänsä liikkeitä ja refleksejä.

Haarniska syö akkua

Istuvuuden ja käyttömukavuuden lisäksi haasteita on tukirankojen sähkönkulutuksessa. Laitteet kuluttavat akkuja tyhjiin nopeasti. Ensimmäiset Sarcosin mallit vaativat toimiakseen 6800 wattia.

Uudemmissa versioissa 600 wattia sähköä riittää päiväksi 70 kilon taakan kuljetukseen vajaan viiden kilometrin tuntivauhdilla.

Kahdeksannen sukupolven malli ei kehitystiimin mukaan tarvitse enää akkuja eikä softaa.

Tuotteiden kiinnostavuudesta kertoo se, että Sarcosiin ovat sijoittaneet muun muassa Microsoft, metsä- ja maatalouskonevalmistaja John Deere, autojätit Toyota ja BMV ja ilmailualan teollisuusyritys Boeing. Mukana on myös yhdysvaltalainen teollisuuden monialayritys Caterpillar.

Miljardibisnes lähivuosina?

Sijoittajat ja valmistajat uskovat eksoskeletonien läpimurtoon jo lähivuosina.

Kymmenessä vuodessa niiden ennustetaan tuovan valmistajille vajaan kuuden miljardin dollarin tulot. Kun tukirankoja saadaan massatuotantoon, toiminnan uskotaan tulevan kannattavaksi jo seuraavien kolmen vuoden aikana.

Onnettomuustutkintakeskus kertoi perjantaiaamuna, että kolmen alaikäisen pyhtääläisnuoren hengen vaatinut mökkipalo Levillä sai alkunsa väärin asennetusta lattialämmityskaapelista.

Kyseessä oli sähköinen lattialämmitys.

Kysyimme Rakennusliiton puheenjohtajalta Matti Harjuniemeltä ja Sähköliiton varapuheenjohtajalta Hannu Luukkoselta, miten mahdolliset ongelmat lattialämmityksessä voi havaita.

1. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, mistä tietää, onko oma lattialämmitys asennettu väärin?

– Se on aika vaikeaa itse selvittää. Sähköasentajilla, jotka ovat asentaneet kaapelit ja kytkeneet lattialämmitysjärjestelmän, on laitteisto, jolla lattian lämmönkulkua testataan. Laitteella tarkkaillaan virran kulkemista kaapelissa ja kaapelin vastusta.

2. Sähköliiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen, olisiko Levin mökin lattialämmitysjärjestelmän virheasennus voitu havaita tarkistuslaitteella?

– Tälläinen ei välttämättä mittauksissakaan tule esille. Loppupeleissä kaikki on kiinni asentajasta. Kun järjestelmä on asennettu, niin tehdään vielä silmämääräinen tarkastus. Siinä tulisi tarkastaa, että onko lattialämmitys asennettu oikein.

3. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, kuinka lattialämmitysjärjestelmää pitäisi huoltaa?

– Kenenkään ei tule ruveta itse huoltamaan lattialämmitysjärjestelmää. Jos lattialämmityksissä on katkoksia tai lattia jää kylmäksi järjestelmän ollessa päällä niin tulee ottaa yhteyttä sähköasennusliikkeen ammattilaiseen.

4. Kuinka yleisiä lattialämmitysjärjestelmät ovat puutaloissa?

– Kyllä ne varsin yleisiä ovat. Lattialämmitys on hyvä tapa lämmittää taloa. Lattialämmityksiä on kiertovesijärjestelmiä ja sähkökaapelijärjestelmiä.

5. Kuinka harvinaista on, että tulipalo saa alkunsa lattialämmityksestä?

– Mielestäni tämä on tosi harvinainen tapaus. Tulipalot saavat useammin alkunsa viallisista sähkölaitteista.

6. Onko vastaavia tapauksia sattunut aikaisemmin?

– En muista näin rankkaa tapausta. Toki viallisia lattiajärjestelmiä havaitaan. Yleisimmin viallinen lattialämmitys huomataan ensikäyttöönotossa, mutta nekin tapaukset ovat harvinaisia.

Lue lisää: Levin tuhoisa mökkipalo alkoi väärin asennetusta lattialämmityskaapelista – OTKES: "Voi tapahtua valitettavasti uudestaan"

Maria Kylmäluoman hymy ulottuu silmiin asti. Hän myös nauraa usein. Tulee olo, että hänen on hyvä olla – vaikka tietää, että takana on monia tuskaisia vuosia. Ja että se vuoden vaikein päivä on taas edessä.

Hersyvän Marian aviopuoliso Mika Kylmäluoma puolestaan on rauhallinen ja sympaattinen. On helppo uskoa, että hän on ollut se tukipylväs, joka on pitänyt heidät pystyssä, kun Maria on ollut tunne- ja hormonimyrskyissään rikki, raivoissaan ja raunioina.

Maria Kylmäluoma kertoo tarinansa, koska aivan liian usein lapsettomuudesta kerrottaessa tarina päättyy siihen, että lapsi on saatu, tavalla tai toisella.

– Se antaa vähän väärän kuvan, kun kaikille ei sitä lasta tule kuitenkaan. Se luo kuvaa siitä – että on jotenkin onnistuttava – että muuta elämää ei ikään kuin ole. Itseäni olisi helpottanut paljon, kun joku saman kokenut olisi sanonut, että elämä voi olla ihan hyvää ilman lasta.

Hän myös toivoo, että arasta asiasta puhuminen lisäisi ymmärrystä kohdata lapseton.

– Kenenkään lapsiasiathan ei varsinaisesti kuulu kenelläkään muulle, oli sitten vapaaehtoisesti lapseton tai olosuhteiden pakosta. Mutta toivoisin, että siitä puhuttaisiin ja nimenomaan niin, että ihmiset ymmärtäisivät kuinka iso asia se on heille, joita se koskettaa.

Lapsettomuus oli tiedossa

Maria Kylmäluomalle selvisi 16-vuotiaana, että hänellä on PCO eli polykystiset munasarjat ja sen vuoksi lasten saaminen saattaa olla vaikeaa. Gynekologi sanoi tuolloin, että palataan asiaan sitten, kun lasten hankkiminen tulee ajankohtaiseksi.

– Siinä mielessä olen ollut onnekkaampi lapseton kuin ehkä moni muu, että monellehan se tulee täytenä yllätyksenä. Minulla se on ollut tavallaan tiedossa jo nuoresta lähtien.

Kun he Mikan kanssa tapasivat, molemmat olivat 25-vuotiaita. Maria sanoo, että hän halusi heti selvittää, miten mies suhtautuu mahdolliseen lapsettomuuteen. Hän kysyi kolmansilla treffeillä, kuinka tärkeää Mikalle on omien lasten saaminen.

– Ajattelin, että jos se on tärkeää, niin emme ehkä pysty alkaa edes olla yhdessä, koska sitä haavetta en ehkä koskaan pysty täyttää. Jos se on toiselle tosi tärkeä asia, silloin on väärin viedä se – ainakin jos sen tietää. Eri asia on, jos ei tiedä.

Mika Kylmäluoma kertoo, että oli luonnollisesti ajatellut, että jossain elämänvaiheessa voisi lapsia tulla. Kun Maria kertoi, ettei se välttämättä ole mahdollista hänen kanssaan, se ei vaikuttanut millään tavoin hänen halukkuuteensa jatkaa suhteessa.

– Ei se ollut kynnyskysymys, ei sitä tarvinnu epäillä hetkeäkään, hän sanoo.

Kaksi kertaa kaksi viivaa

Maria ja Mika Kylmäluoma menivät naimisiin muutaman vuoden seurustelun jälkeen vuonna 2009. Lasta ei ollut kuulunut, joten he päättivät hakeutua lapsettomuustutkimuksiin avioitumisen jälkeen.

– Aika pian siinä todettiin, että ei kannata edes yrittää mitään kevyempiä vaihtoehtoja. Koeputkihedelmöitys oli kohdallani ainoa järkevä vaihtoehto.

Ensimmäisestä kerrasta tuli kohdunulkoinen raskaus ja se jouduttiin keskeyttämään.

– Olin melkein kaikkeen varautunut, mutta en siihen. Se oli tunnetasolla tosi paha tilanne. Kun monen vuoden yrittämisen jälkeen on vihdoin raskaus saatu alulle ja sitten se keskeytetään.

Keskeytystä seurasivat pahat komplikaatiot ja parin kuukauden sairausloma.

Toinen yrityskin näkyi raskaustestissä kahtena viivana, mutta paljastui tuulimunaraskaudeksi.

– Sen jälkeen olin henkisesti niin raunioina, että halusin tauon hoitoihin. En enää yksinkertaisesti jaksanut sitä.

"Tuntui, ettei mielenterveys kestä"

Maria Kylmäluoma kertoo, että lapsettomuushoitojen aika oli hyvin vaikeaa, sillä hänelle piti antaa isoja annoksia hormoneja.

– Lisäksi kahteen kertaan se kokemus onnen ja toiveen hetkestä täydelliseen luhistumiseen. Se oli niin raskasta.

Mitä enemmän aikaa kului toisen epäonnistuneen koeputkihedelmöityksen jälkeen, sitä vaikeammalta Mariasta tuntui yrittää enää uudelleen.

Kolme vuotta oli aikaa miettiä. Se on aika, mitä alkioita säilytetään.

– Se oli ollut henkisesti niin raskasta, täydellistä vuoristorataa koko ajan. Jotenkin sitten tuntui, ettei se ole sen arvoista. Tuntui, ettei mielenterveys kestä enää.

Mika Kylmäluoma muistelee, että koki itsensä tilanteessa suhteellisen voimattomaksi. Näkee toisen tuskan – mutta ei voi tehdä paljon mitään.

– Ja minun mielestänihän Mika oli liian rauhallinen. Hän ei itkenyt minun kanssani. Koin, että Mikan olisi pitänyt olla paljon epätoivoisempi. En uskonut, että hän oli oikeasti surullinen tilanteesta. Riitelimme silloin ihan hirveästi, koska olin niin poissa tolaltani koko ajan, Maria Kylmäluoma kertoo.

Pitkään Taysissä lapsettomuus- ja hormonipoliklinikalla työskennellyt osaston ylilääkäri Katja Ahinko tuntee parien tuskan.

– Lapsettomuus on erittäin raskas asia ja iso kriisi elämässä, siihen kiteytyy niin moni asia ja odotus. Hoitoprosessi on pariskunnalle aina jollain tasolla vaikea ja rankka.

Ahingon mukaan valtaosa sietää hoidot ihan hyvin. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmiset ja heidän tilanteensa ovat erilaisia. Kokemukseen vaikuttaa myös lopputulos.

– Jos saa sen avulla lapsen, niin ehkä sitä ei pidä niin hankalana, kuin jos se päätyy negatiiviseen tulokseen. Kyllä siihen peilautuu varmasti moni asia. Psyykkisesti se on paljon rankempaa kuin fyysisesti.

Lopullinen päätös

Kun Maria ja Mika Kylmäluoma päättivät, ettei hoitoja jatketa, he keskustelivat myös muut vaihtoehdot läpi. He eivät lähtisi adoptioprosessiin tai hakeutuisi sijaisvanhemmiksi.

Sijaisvanhemmuudessa ajatus siitä, että lapsi saatettaisiinkin ottaa pois, oli Mariasta kestämätön.

– Hukkaanhan se elämä menee jos elää jos-elämää. Halusin pisteen sille kaikelle. Sen takia se adoptioajatuskin lopulta jäi, kun siihenkin olisi voinut mennä vuosia ja taas vuosia, eikä mikään silti olisi ollut varmaa.

Hän sanoo, ettei kestänyt välitilaa, jossa oli elänyt jo niin kauan. Hän halusi elämässä eteenpäin.

– Mika onneksi sanoi silloin, kun pohdittiin hoitojen jatkamista, että minä saan päättää ja hän tukee minua, oli päätös kumpi tahansa. Arvostan sitä todella paljon. Tilanne olisi ollut paljon vaikeampi, jos hän olisi käyttäytynyt kuin minä ja toivonut lasta aivan hysteerisesti.

Haaveiden hautaaminen oli murskaavaa

Kun päätös oli tehty, asia piti käydä läpi itsensä kanssa.

Maria Kylmäluoma sanoo haaveilleensa aina isosta perheestä ja siitä, että yhdessä puuhataan kaikenlaista.

– Haaveeni on ollut lapsesta saakka, että minusta tulee äiti. Sen haaveen hautaamien on ollut todella vaikeaa. Olihan se ihan hirveä paikka.

Maria Kylmäluoma kertoo, että oman tilanteen toivottomuus ja katkeruus kulminoitui jopa vihaksi lapsia, lapsiperheitä ja erityisesti raskaana olevia kohtaan.

– Olen ollut niin katkera ja se on ihan hirveä tunne. Mutta enää en sanoisi itseäni katkeraksi, olen ehkä joskus vain vähän kateellinen. Sille aika on tehnyt hyvää.

Hän tunnustaa olleensa kateellinen jopa niille, jotka ovat menettäneet lapsensa.

– Koska silloin on edes ollut lapsi, on joku jota surra. Minulla ei ollut mitään. Ei ollut kuin ajatus lapsesta.

Maria Kylmäluoma kertoo, että Seinäjoella on hautausmaalla Tyhjän sylin muistokivi, "Lapselle, jota emme koskaan saaneet". Ei hän ole sinne mitään koskaan vienyt, mutta ajatus, että sellainen on, on hänelle tärkeä.

Elämä on nyt hyvää

Maria Kylmäluoma pohtii, että ponnisteli tolpilleen osin ehkä optimistisen luonteensa avulla.

– Ajattelin sen niin, että eihän elämässä muutenkaan saa aina mitä haluaa. Ja kyllähän aika sen terävimmän tuskan vie.

Ajatus äitienpäivästä on silti edelleen aina aika vaikea. Äitienpäivänä näytölle tulvivia Facebook-päivityksiä hän ei pysty katsomaan, sillä niissä konkretisoituu se, mitä hän ei tule koskaan kokemaan.

Kylmäluomia on kannatellut myös hyvä parisuhde.

– Voisihan olla niinkin, että se on niin iso asia toiselle, että jos lasta ei saada, tulee ero. Meillä on kuitenkin toisemme.

Mika Kylmäluoma sanoo harkittuun tyyliinsä, että vaikka lapset olisivat olleet tervetulleita, "hyvin on pärjätty ilmankin".

– Sitä voi arvostaa erilaisia asioita...on aikaa, eikä ole niin sitoutunut välttämättä siihen perhe-elämään. Harrastuksiin voi käyttää hyvällä omallatunnolla enemmän aikaa, tai mihin vaan, hän pohtii.

Marian mielestä elämä on nyt hyvää.

– Se on erilaista, mutta ei se huonoa ole. Emme ole urasuuntautuneita, emmekä edes matkustele, mutta tykkäämme harrastaa kaikenlaista. Meidän ei tarvitse miettiä onko meillä laatuaikaa yhdessä, se on meistä itsestä kiinni.

Hän sanoo, että elämässä on parasta se, että heillä on mukavaa yhdessä. On tulevaisuudensuunnitelmia ja haaveita.

Surullisinta on...

Maria Kylmäluoma kertoo tunteistaan suoraan ja kursailematta. Muisto siitä, miten Mika jahtasi piikkikammoista Mariaa ympäri asuntoa hormonihoitojen aikana, naurattaa nyt.

Kyyneleitä pyyhimme kaksi kertaa haastattelun aikana. Ensimmäisen kerran Marian kertoessa siitä, kuinka palavasti hän halusi äidiksi ja kuinka joutui haaveensa hautaamaan. Toisen kerran, kun hän kertoo, mikä on surullisinta lapsettomuudessa. Silloin tarvittiin nenäliinoja.

En koskaan vedä lasta pulkassa, en koskaan mene vanhempainiltaan, enkä koskaan katsele ylpeänä lastani pesäpallokentän laidalla. En saa opettaa itselleni tärkeitä asioita kenellekään sillä tavalla, miten niitä omille lapsille opetetaan. Maria Kylmäluoma

Maria kertoo, että sukujuhlissa kirpaisee, kun siellä vertaillaan, kuka näyttää keneltäkin. Erityisesti sattuu, ettei hän tule koskaan näkemään sukupolvien jatkumoa omissa lapsissaan.

– Ja ne kaikki kokemukset, mistä jää paitsi. En koskaan vedä lasta pulkassa, en koskaan mene vanhempainiltaan, enkä koskaan katsele ylpeänä lastani pesäpallokentän laidalla. Enkä saa opettaa itselleni tärkeitä asioita kenellekään sillä tavalla, miten niitä omille lapsille opetetaan.

Helsingin käräjäoikeus on tänään tuominnut laajasta pentutehtailusta kolme henkilöä. Kolmen porukasta yksi on toiminut myyjänä, kaksi tuomittua lähinnä salakuljettanut eläimiä Suomeen.

Koiria myynyt pentutehtailija on tuomion mukaan salannut ja antanut koirista harhaanjohtavaa tietoa muun muassa pennun tuonti- ja luovutusedellytyksistä, alkuperästä, kasvuolosuhteista ja terveyteen liittyvistä asioista.

Pennut ovat osoittautuneet vakavasti sairaiksi pian luovutuksen jälkeen ja ne on jouduttu lopettamaan.

Päätehtailija on myynyt Virosta ja Latviasta Suomeen tuotuja pentuja usean sadan euron hintaan. Koirilla ei ole ollut virallisia terveystodistuksia maahantuotaessa. Koiria on pidetty Suomessa likaisissa ja ja terveyttä vaarantavissa sekä ilmanlaadultaan huonoissa olosuhteissa ennen luovutusta.

Tämä pentuja myynyt henkilö tuomittiin yhdeksi vuodeksi vankeuteen, eläintenpitokieltoon aina vuoteen 2029 saakka sekä menettämään rikosten avulla saamiaan rahoja 94 000 euroa, josta yhteisvastuullisesti toisen tuomitun kanssa yli 21 000 euroa. Lisäksi hän ja toinen salakuljettajista tuomittiin menettämään omistamansa sekarotuinen koira valtiolle.

Myös koiria salakuljettaneet määrättiin eläintenpitokieltoon. Lisäksi he saivat päiväsakkoja hieman vajaan 2 000 euron ja hieman yli 500 euron arvosta. Myös salakuljettajat menettävät rikosten avulla saamia tulojaan tuhansia euroja.

Poliisi kertoi pentutehtailusta jo pari vuotta sitten

Poliisi kertoi vuonna 2017 pentutehtailijan asuneen silloin Helsingin Östersundomissa ja hänen epäiltiin myyneen netti-ilmoitusten kautta satoja sekarotuisia pentuja, jotka oli tuotu maahan laittomasti Virosta.

Poliisin mukaan epäiltyjä petoksia, salakuljetuksia ja eläinsuojelurikoksia on tapahtunut vuosina 2014–2016. Näiden jälkeen tapauksia on tullut lisää.

Tuolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto varoitti ulkomailta tuoduista koirista ja oli huolissaan pentutehtailun lisääntymisestä.

Lue lisää:

Koirabisnes on kovaa peliä – pentutehtailua, huijausta ja kalliita lääkärilaskuja, mutta myös iloa omistajille

Koirien rekisteröinti pakolliseksi 2022 – tarkoituksena estää pentutehtailua ja laitonta maahantuontia

Ranskalaissotilaat ovat pelastaneet neljä ulkomaalaista panttivankia Burkina Fasossa.

Pelastusoperaatiossa kuoli kaksi ranskalaissotilasta.

Panttivangeista kaksi on ranskalaisia miehiä. Kolmas pelastettu on yhdysvaltalainen nainen ja neljäs eteläkorealainen nainen, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kansliasta tiedotettiin perjantaina.

Operaatio suoritettiin yön pimeydessä perjantain vastaisena yönä.

Alueella islamistien väkivaltaa

Ranskan armeija kutsuu sieppaajia terroristeiksi.

Ranska aloitti vuonna 2013 Malissa operaation islamistitaistelijoiden ajamiseksi pois Malin pohjoisosista. Ranskalla on siitä asti ollut Sahelin alueella noin 4 500 sotilasta.

Alueella on kärsitty viime vuosina al-Qaidaan ja Isisiin liitettyjen islamistiryhmien väkivallasta.

Operaatiossa kuolleet sotilaat olivat merivoimien erikoisjoukkoja.

Opas löytyi luoteja ruumiissa

Kaksi ranskalaista miestä siepattiin toukokuun ensimmäinen päivä, kun he olivat safarilla Beninissä Pendjarin kansallispuistossa.

Norsuista ja leijoista kuuluisa puisto sijaitsee aivan Beninin pohjoisosassa Burkina Fason rajan tuntumassa.

Miesten safariopas löytyi kuolleena. Häntä oli ammuttu useita kertoja ja retkeilijöiden auto oli poltettu.

Toinen pelastettu mies on korukauppias ja pianonsoitonopettaja, toinen orkesterin kapelimestari.

Ranskan hallitus on varoittanut matkustamasta Beniniin alueille lähellä Burkina Fason rajaa, sillä sieppausten on tiedetty olevan uhka alueella.

Burkina Fasossa yli 100 000 ihmistä on paennut kodeistaan islamistiryhmien väkivallan vuoksi

Suunnitelmat Helsingin keskustan alle kaavaillusta Pisara-radasta saivat alkuviikolla erikoisen käänteen, kun hankkeesta julkaistiin uusi selvitys.

Siinä ratahankkeesta nousi esiin uusia ongelmia. Junaliikenne olisi kaavaillulla mallilla herkkää häiriöille. Siksi uusi selvitys ehdottaa Pisaraan muutoksia: junien pitempi ajoaika, ajantasausasema Vantaalle Lapinkylään ja uusia varikoita.

Toinen ongelma oli, että Pisara voisi joissain tapauksissa vähentää matkustajia lähijunista, eikä kasvattaisi matkustusmääriä juuri ollenkaan.

Uusimman Pisara+ -selvityksen tulokset liikenteen ongelmista näyttäytyvät erikoisina, sillä ratahanke oli jo vuonna 2015 hyvin lähellä toteutua.

Alexander Stubbin (kok.) hallitus kertoi helmikuussa 2015, että Pisararadan kustannusarvio on 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista olisi 80 prosenttia, tosin EU-rahoitus saattaisi pienentää osuutta.

Pisara oli jo etenemässä, kunnes vuoden 2015 syksyllä uusi hallitus perui rataan varatun 330 miljoonan rahoituksen ja siirsi rahat kärkihankkeisiinsa.

Länsimetron hinnannousu kalpenee Pisaran rinnalla

Nyt neljä vuotta myöhemmin hinnaksi on uudessa Pisara+ -selvityksessä arvioitu 1,6–1,8 miljardia euroa, kun liikenteen häiriöiden hallinnasta tulevat kulut on laskettu mukaan. Pelkkä Pisara-tunneli maksaisi tämänhetkisen arvion mukaan 1,3 miljardia euroa.

Länsimetro oli rakentamisensa aikana otsikoissa odotettua suuremmiksi nousseista kustannuksista.

Vuonna 2008 Länsimetron Ruoholahdesta Matinkylään arvioitiin maksavan 714 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 hinnaksi oli tullut 1 186 miljoonaa euroa. Vajaassa kymmenessä vuodessa metrolinjan hinta nousi siis yli 470 miljoonaa euroa.

• Yle kävi marraskuussa 2017 läpi, mitä kaikkea Länsimetro pitää sisällään.

Pisaran hinta-arvio on neljässä vuodessa noussut toteuttamismallista riippuen noin 350–850 miljoonaa euroa. Ilman varikoita ja liikenteen täsmällisyysongelman ratkaisujakin hinta on vuoden 2015 arvioon nähden noussut 350 miljoonaa euroa.

Halvimmillaankin kilometri Pisaraa maksaa lähes tuplasti sen, mitä yhtä pitkä matka Länsimetroa on maksanut. Jos Pisaran hinta nousee edelleen arvioidusta ja yltää 2 miljardiin euroon, tulee kilometrihinta noin kolminkertaiseksi Länsimetroon verrattuna.

Koko ajan ympyrää ajava linja on ongelmallinen

Miksi Pisaran liikenne ei sitten onnistuisi, kuten aiemmin on ajateltu?

Tuoreessa selvityksessä todetaan näin: “Muihin ympyräjärjestelmiin verrattuna Pisaratunnelin ja Kehäradan muodostaman ympyräradan tavoiteltu 70 minuutin kierrosaika olisi erittäin kunnianhimoinen.”

Tämä tarkoittaisi, että suunnitellulla aikataululla junaliikenteessä voisi olla usein häiriöitä ja myöhästymisiä, eikä liikenne palautuisi helposti normaaliksi.

Keskeinen ongelma on, että Pisaran myötä I- ja P-junat ajaisivat koko ajan ympyrää, eikä junilla olisi kääntöpaikkaa, jossa myöhästymiset saisi tasattua ja kuljettajan vaihdettua, kuten nyt Helsingin asemalla. Tämän takia ympyrälinja on häiriöherkkä vaihtoehto.

Ongelmaa voi ratkaista pidentämällä kierrosaikaa, josta taas seuraa matka-aikojen kasvu koko reitin varrella.

Toisena vaihtoehtona on ajantasaus Vantaalla lentoaseman länsipuolella uudella Lapinkylän asemalla. Sen huono puoli on, että tuolloin matkustajat joutuisivat vaihtamaan junaa Lapinkylässä. Kun juna saapuisi asemalle, matkustajat kävelisivät laiturin yli junaan, joka lähtee pian.

Yhteys katkeaa, jos saapuva juna on myöhässä. Tämä hankaloittaisi merkittävästi kulkemista Tikkurilan ja lentoaseman alueiden asemilta Länsi-Vantaalle ja päinvastoin.

Täytenä yllätyksenä tilanne ei tullut, sillä vuodelta 2014 olevassa Pisaran hankearvioinnissa todettiin näin:

"Lähijunaliikenteen suunnitelmaa tulisi tarkentaa ja täsmentää, koska liikennöinnin toteuttamiskelpoisuuteen voi liittyä toiminnallisia ja taloudellisia riskitekijöitä koko hankkeen toteuttamisen kannalta."

Pisara saattaisi vähentää joukkoliikenteen käyttöä

Uusin selvitys kävi läpi myös Pisaran liikenteellisiä vaikutuksia, eli kuinka rata vaikuttaisi muun muassa lähijunien suosioon suhteessa henkilöautoiluun.

Hyötyjä tulisi Espooseen ja Helsinkiin, mutta Vantaa saisi riesakseen haitat, kun alle neljä vuotta sitten avatun kehäradan liikenne huononisi.

Tulokset eivät ole Pisaralle mairittelevia.

Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui malli, jossa kehäradan junat eivät aja Pisara-tunneliin ollenkaan, vaan liikennöivät Helsingistä kuten ennenkin. Pisara-lenkkiä ajaisivat vain Keravan ja Espoon suunnan kaupunkiratojen junat, jolloin junia ajaisi tunnelissa kymmenen minuutin välein.

Tässä vaihtoehdossa radan vaikutus olisi myönteinen, mutta vaikutus ylipäänsä olisi hyvin vähäinen, kun tunneliin siirtyisi vähän junaliikennettä.

Jos I- ja P-junien kierrosaika venytettäisiin 80 minuuttiin häiriöiden vähentämiseksi, myös matka-ajat kasvaisivat. Kun junayhteydet huononisivat, siirtyisi matkustajia oman auton käyttöön ja Pisara jopa vähentäisi julkisen liikenteen käyttöä. Töölö ja Hakaniemi saisivat paremmat julkisen liikenteen yhteydet, mutta Vantaalla kävisi päinvastoin.

Vaihtoehdoissa ei ollut mukana mahdollisuus ajaa Pisaralla junia 70 minuutin kierrosajalla, koska tätä pidetään jatkuvasti häiriöille herkkänä vaihtoehtona.

Tällaiset Pisaran liikennöintivaihtoehdot hyvin karkeasti uuden selvityksen mukaan ovat:

1. "Kansainvälisesti kunnianhimoinen", aiemmin kaavailtu kierrosaika (70 minuuttia). Pisara-lenkkiä ajavat Kehäradan ja Espoon ja Keravan kaupunkiratojen junat. Junien matka-aika pysyy samana kuin nytkin, mutta Pisaraa käyttävät junat voivat myöhästellä usein. Kaukoliikenteelle tulee lisää tilaa Helsingin asemalle ja se voi olla täsmällisempää. Silti hintana on lähes kaikkien HSL:n lähijunien myöhästely entistä useammin.

2. Täsmällisyyden parantaminen Pisara+ -ehdotuksella (esim. ajantasausasema Vantaan Lapinkylään, uusia varikoita). Lähijunien liikenne on täsmällisempää, mutta kehäradan matkustajia siirtyy omiin autoihin Lapinkylässä odottelun ja toisinaan katkeavan vaihtoyhteyden takia. Kaukoliikenteelle tulee lisää tilaa Helsingin asemalle ja se voi olla täsmällisempää, vantaalaisten kustannuksella.

3. Ei laiteta kehäradan junia Pisara-tunneliin ollenkaan. Radan voi mahdollisesti rakentaa 1,3 miljardilla eurolla ja siellä kulkee lähijuna kymmenen minuutin välein Espoon ja Keravan suuntiin. Vantaalaisten kehärata toimii entiseen tapaan, mutta sen junat käyttävät edelleen Helsingin ratapihaa, eikä sinne tule niin paljoa lisää tilaa kuin muissa malleissa. Lisäksi junien risteäminen Pasilan eteläpuolella voi olla teknisesti vaikeaa.

Kuinka ahdasta Helsingin ja Pasilan välillä on nyt?

Helsingin ja Pasilan välillä on ollut viime vuodet käynnissä HELRA-hanke, jossa on muun muassa rakennettu välille uusia vaihdeyhteyksiä ja lisäraide Pasilan aseman länsipuolelle.

Väyläviraston mukaan HELRA-hankkeen valmistuttua Helsingin ja Pasilan välillä kulkevien junien kapasiteettia voidaan kasvattaa 74 junasta lähes 90 junaan tunnissa. Tämä tarkoittaa jopa 200 junan lisäystä vuorokaudessa.

Pisaran hankearvioinnissa vuonna 2014 arvioitiin kasvu tätäkin suuremmaksi: "Pasila–Riihimäki -hankkeen jälkeen Pasilan läntinen lisäraide ja HELRA mahdollistavat junamäärän kasvun nykyisestä 74 junasta 104 junaan tunnissa siten, että liikenne on vielä häiriönsietokykyinen."

Viime vuosina on tehty monia asioita, joilla ruuhkaisuutta Helsingin ratapihalla on vähennetty: esimerkiksi vetureiden siirtelyä huomattavasti vähentäneiden ohjausvaunujen tulo käyttöön ja lähijunien kääntöaikojen lyhentäminen.

Kuinka kauan Helsingin kasvava junaliikenne mahtuu nykyiselle asemalle?

Tätä on vaikea arvioida, sillä junaliikenteen määrän kasvusta on erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi tuoreimmassa Pisara-selvityksessä oletetaan, että uuden Lentoradan kautta junamäärä pääradalta peräti tuplaantuu nykyisestä kymmenestä junasta kahteenkymmeneen ruuhkatunnissa.

Samalla todetaan, että tämä oletus 20 junasta tunnissa "ei perustu kysyntäennusteeseen tai operaattorien arvioimaan liikennöintitarpeeseen".

Vuodelta 2017 olevassa Liikenneviraston Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva -raportissa Helsinkiin kulkevien junien määrästä on erilainen arvio. Tuossa selvityksessä junien kokonaismäärä Helsingissä aamuruuhkatunnissa on nykyisin 78.

Vuoteen 2040 mennessä junamäärä raportin mukaan kasvaa, kun arvioidaan Lahden suunnan junamäärän tuplaantuneen, Riihimäen lähijunien määrän kasvaneen, Tampereelle kulkee kolmas kaukojuna tunnissa, ja Turkuun kaukojuna kahdesti tunnissa. Silti junamäärä Helsingissä ruuhkatunnissa vuonna 2040 on vain 85.

Pisara alkaa olla välttämätön vuonna 2040

Junaliikenteen kehityskuva -selvityksessä arvioidaan, että Pisara tai vastaava maanalainen yhteys Helsingin ratapihan ruuhkien takia on välttämätön vuonna 2040.

Tätä ennen on arvioitu tarpeellisemmaksi toteuttaa kaupunkirata Leppävaarasta Espooseen tai Kauklahteen.

Toinen Pisaran edelle menevä hanke on Pasila-Riihimäki -välin toinen vaihe. Siinä Keravan ja Jokelan välille rakennettavien lisäraiteiden myötä muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus, jossa lähijunat ja kaukojunat voivat kulkea omilla raiteillaan ja liikenteen täsmällisyys paranee.

Muillekaan pääradan korjauksille, kuten junaliikenteen nopeutukselle ja lisäraiteille Riihimäen ja Tampereen välillä, Pisara ei vaikuta olevan edellytys.

Pisara+ -selvityksessä on pohdittu radalle vaihtoehtoa, jossa Helsingin aseman itäreunalle Kaisaniemen puistoon tehdään kaksi lisäraidetta. Puiston kaventaminen herättänee Helsingissä vastustusta, vaikka toisaalta alueella on nytkin osin parkkipaikkoja.

Junien määrä Espoosta pysynee pitkään ennallaan

Helsinki on rakentanut mielikuvaa, että mitään nopeita ratahankkeita ei ilman Pisaraa voisi viedä eteenpäin.

Kuitenkaan Turun toivoma "tunnin juna" eli oikorata Espoosta Saloon ja siihen liittyvä Espoon/Kauklahden kaupunkirata ei näytä lisäävän Helsingin ratapihan junien määrää.

Muuallakin Suomessa junaliikennettä voi lisätä ilman, että se välttämättä tarkoittaa uusia vuoroja Helsingin ratapihalle.

Tämä onnistuu jatkamalla nyt esimerkiksi Tampereelle päättyviä vuoroja edelleen Poriin, Vaasaan tai Ouluun ja päinvastoin, eikä tämä tuo liikenteen lisäystä Helsingin ratapihalle.

Helsinki lobbaa Pisaraa koko maan hankkeena

Helsinki on lobannut Pisaraa railakkaasti ja antaa esimerkiksi esitteessään ymmärtää, että "Pisararata on suurten valtakunnallisten ratahankkeiden kuten Suomiradan, Turun tunnin junan ja Itäradan edellytys."

Helsingin ajama näkökulma on ymmärrettävä, koska muuten on vaikea perustella, miksi valtion pitäisi maksaa jopa 80 prosenttia kolmen lähiliikenteen aseman rakentamisesta Helsingin keskustaan, jossa on muutenkin maan parhaat julkisen liikenteen yhteydet.

Esimerkiksi Tampereen raitiolinjan kustannuksiin valtio osallistuu korkeintaan 30 prosentin osuudella.

Helsingin viljelemää mielikuvaa ei juuri tue Pisaran hankearvion johtopäätelmä vuodelta 2014:

"Pisararadan vaikuttavuus liittyy erityisesti Helsingin seudun joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä koskevaan tavoitteeseen. [...] Kaukoliikenteen hyödyt saadaan kehittämällä Pasila–Riihimäki -rataosaa, toteuttamalla Pasilan läntinen lisäraide sekä parantamalla Helsingin ratapihan toiminnallisuutta, jotka on tässä työssä oletettu toteutettaviksi ennen Pisararataa."

Helsinki toivoo Pisaran etenevän käynnistyneissä hallitusneuvotteluissa. Keskusta oli vuonna 2015 tyytyväinen hankkeen kaatumiseen.

SDP on ollut vankemmin Pisaran kannalla, mutta liikenneverkolla on lukuisia rahaa kaipaavia kohteita eikä ole helppo perustella, miksi Pisara ohittaisi ne. Myös SDP:n vahvalla alueella Vantaalla kehäradan liikenteen heikennys herättänee närää.

Lue myös:

Kaksi kaupunkia unelmoi omasta tunnin junasta lähivuosina – lobbaus täydessä vauhdissa Turussa ja Tampereella

Ministeriö: tunnin juna Turusta Helsinkiin voi toteutua ennen nopeaa yhteyttä Tampereelle – asiantuntija kritisoi rahankäyttöä

Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

Laitteita ja palveluita suunnitellaan usein vain miesten kokemusten pohjalta, sillä uutta tekniikkaa on kehittämässä paljon nuoria miehiä.

Naisille tästä voi aiheutua hankaluuksia. Tämä juttu kertoo esimerkkejä suunnittelun kukkasista.

– Uusia asioita tuotetaan ajattelematta, kuka niitä tulee itse asiassa käyttämään. Ja tämä on yritysten vika, sanoo ruotsalaisen Luulajan teknisen yliopiston professori Maria Udén, joka on perehtynyt sekä sukupuolen että tekniikan tutkimukseen.

1. Puheentunnistus

Puheentunnistusohjelmat, joita Amazon Echon kaltaiset digitaaliset apurit käyttävät, toimivat paremmin mies- kuin naiskäyttäjillä.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi Googlen puheentunnistus ymmärtää miestä 70 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin naista. Tämä johtuu siitä, että valtaosa tuotetta testanneista kehittäjistä on miehiä.

2. Kasvojentunnistus

Naisen kasvot, varsinkin valkoihoista tummemmat, ovat kasvoja tunnistavalle tietokoneohjelmalle selvästi vaikeampi kohde kuin miehen kasvot.

Tämäkin johtuu siitä, että tekoälyä on opetettu aineistolla, jossa on korostetun paljon miehiä, ja vieläpä vaaleahipiäisiä.

3. Työkalut

Työkalujen mittasuhteet soveltuvat usein nimenomaan isokätisille nikkareille.

– Tietenkään kaikki miehet eivät ole suuria ja naiset pieniä. Mutta työkalujen koon vuoksi naisista vain osa pystyy niitä käyttämään, ja tämä johtaa esimerkiksi työtapaturmiin, professori Maria Udén sanoo.

4. Lääketiede

Naisen sydänkohtaus diagnosoidaan herkemmin väärin kuin miehellä, britti feministi Caroline Criado-Perez sanoo kirjassaan Invisible Women: Data Bias in a World Designed for Men.

Criado-Perez kirjoittaa ongelman johtuvan siitä, että lääketieteellinen tietämys nojaa miespotilaista kerättyyn dataan. Hän sanoo, että sukupuolisidonnaisia eroja on sydämen lisäksi myös muissa sisäelimissä kuten keuhkoissa.

5. Työasut

Avaruuspuku tai tavallinen työhaalari – vaatteen koko on helposti suunniteltu naiselle liian suureksi.

Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä piti maaliskuussa koittaa historiallinen hetki: kaksi naispuolista astronauttia yhtäaikaa avaruuskävelyllä. NASA joutui kuitenkin perumaan suunnitelman, koska vain yhdelle naiselle löytyi sopivan kokoinen avaruuspuku.

Niinpä toinen naisista jäi aseman sisälle ja hänet korvasi avaruudessa mies.

6. Työympäristö miesten ehdoilla

Toimistotilojen ovet ovat naisille raskaita avata. Sisälämpötila säädetään helposti miesten ehdoilla, vaikka naisille ja miehille sopiva lämpötila eroaa toisistaan jopa kolme astetta. Lasiportaat voivat olla kiusallisia hametta käyttäville naisille. Näin työtilojen syrjivyyksiälistaa Caroline Criado-Perez kirjassaan.

7. Epämukavat kuljettajankopit

Osa kuorma-autojen ohjaamoista on suunniteltu henkilölle, jonka pituus on vähintään 175 senttimetriä. Kuljettajankopin mittasuhteet syrjivät näin enemmän naisia kuin miehiä.

Ja lyhyelle kuljettajalle koituva hankala ajoasento heikentää liikenneturvallisuutta, professori Maria Udén Luulajasta sanoo.

8. Henkilöautojen turvallisuus

Naisia syytetään toisinaan väärästä ajoasennosta, liian edessä istumisesta. Luulajan yliopiston tutkijoiden mukaan selitys on yksinkertainen: polkimille on liian pitkä matka.

Volvo Carsin turvallisuusasiantuntija Lotta Jakobsson sanookin, että autojen turvallisuutta pitäisi kehittää heikompien ehdoilla, ja muistuttaa, että naisten kehot ovat tutkitusti miehiä hauraampia.

Tutkijat pitävät turvallisuusriskinä myös sitä, että kolaritestinukke esittää "tyypillistä miestä" mittoineen ja painoineen: 177 senttimetriä ja 76 kiloa. Professori Maria Udénin mielestä nukkejen tulisi edustaa autossa istuvia laajasti.

Autojen varustelukin kaipaa tasavertaisuutta ja naisten huomioimista: raskaana oleva naismatkustaja olisi tutkijoiden mukaan paremmassa turvassa nykymallista poikkeavan turvavyön kanssa.

Lue lisää:

Jutun pitkä alkuperäisversio 9 exempel på teknik och design som skapas av män för män – och varför det är problematiskt (Svenska Yle)

This is how AI bias really happens—and why it’s so hard to fix (MIT Technology Review)

Facial recognition errors are bad for business: Most of us aren't white men (CNET)

Linda Liukkaan kolumni: Tulevaisuus on teinityttöjen

Teknologiayritys pyytää anteeksi rekrytointimainostaan: Nuoret naiset pitivät syrjivänä

Naisia rohkaistaan, kannustetaan ja houkutellaan koodaamaan – "Vielä voi vaikuttaa tulevaisuuteen"

Älykaiuttimet valloittavat maailmaa, mutta Suomessa ei puheohjauksella saa taksia, leffalippuja tai paljon muutakaan

Vulnerability of Female Drivers Involved in Motor Vehicle Crashes (PubMed)

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista on ottanut entistä vakavamman käänteen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi tuhansille kiinalaistuotteille 25 prosentin tuontitullit. Maiden neuvottelijat yrittävät vielä perjantaina ratkaista kauppakiistaa, joka näyttää jo täydeltä kauppasodalta.

Perinteisen viisauden mukaan kauppasodissa ei ole voittajia. Pieniä erävoittoja on kuitenkin saatu, mutta tappioista voi tulla tuntuvia.

Voittaja: Donald Trump

Presidentti Donald Trump voi esiintyä omille kannattajilleen kovana neuvottelijana, joka toteuttaa uhkauksensa. Trump lupasi vaalikampanjassaan neuvotella kauppasopimuksia uusiksi ja väitti Kiinan hyötyvän epäreilusti Yhdysvaltain kustannuksella.

Tulleilla uhkailu on myös tuottanut tulosta. Esimerkiksi Meksikolta ja Kanadalta Trump sai myönnytyksiä, kun hän uhkasi maita kovilla tulleilla vapaakauppaneuvotteluissa viime vuonna.

Laajentuvat kauppasodat voivat silti tuoda ongelmia Trumpille. Asiantuntija-arvoiden mukaan tullisota voi rokottaa Yhdysvaltain talouskasvua 0,4–1,0 prosenttia.

Eurooppa ja Kiina ovat suunnanneet vastatulleja erityisesti aloille, jotka työllistävät ihmisiä Trumpin vahvoilla kannatusalueilla.

Häviäjä: Yhdysvaltalainen kuluttaja

Tuontitullit nostavat kiinalaisten tuotteiden ja raaka-aineiden hintoja. Valmistajat ja kauppiaat siirtävät yleensä kustannusten nousun tuotteiden hintaan, ja näin kuluttaja joutuu maksamaan aiempaa enemmän.

Esimerkiksi tiskikoneiden hinnat ovat nousseet Yhdysvalloissa 12 prosenttia sen jälkeen, kun Trumpin hallinto asetti niille entistä korkeampia tuontitulleja viime vuonna, televisiokanava CBS kertoo. Uudet tullit uhkaavat nostaa kuluttajahintoja tuntuvasti.

Toisaalta tullit myös suojelevat joitain kotimaisia yrityksiä ja tuovat suoria tuloja valtiolle. The Economist-lehden siteeraaman tutkimuksen mukaan Trumpin hallinnon tullit ovat tähän mennessä hidastaneet Yhdysvaltain reipasta talouskasvua vain 0,04 prosenttia.

Häviäjä: Xi Jinping

Kiinan presidentti Xi Jinping on hankalassa paikassa, arvioi yhdysvaltalaislehti New York Times. Yhdysvallat on Kiinan tärkein kauppakumppani, ja kauppasota uhkaa hidastaa Kiinan talouskasvua 0,6–1,5 prosenttia.

Kauppasodan rauhoittaminen vaatisi kuitenkin Kiinalta nöyryyttäviksi koettuja myönnytyksiä. Vahvana johtajana esiintyvä Xi näyttäisi heikolta.

Yhdysvallat on vaatinut Kiinaa esimerkiksi avaamaan talouttaan yhdysvaltalaisyrityksille ja muuttamaan lakejaan, jotta ne suojelisivat paremmin ulkomaalaisten yritysten aineetonta omaisuutta, kuten patentteja ja tekijänoikeuksia.

Kiina onkin ilmoittanut, että se vastaa Yhdysvaltain tulleihin sopiviksi katsomillaan vastatoimilla. Jos neuvottelut kaatuvat, kauppasota luultavasti yltyy.

Voittajia: Osa Euroopan vientiyrityksistä

Kun kiinalaiset tuotteet ja raaka-aineet kallistuvat, yhdysvaltalaiset yritykset etsivät korvaavia materiaaleja muualta. Jos Kiina asettaa vastatulleja, sama pätee kiinalaisyrityksiin.

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD arvioi, että korvaavia tuotteita etsitään etenkin Euroopasta. EU:n vienti voi kasvaa noin prosentin, jos myös Kiina toteuttaa uhkauksensa uusista 25 prosentin tulleista.

Toisaalta UNCTAD muistuttaa, että hyödyt kalpenevat verrattuna riskeihin. Jos Yhdysvaltain ja Kiinan taloudet kärsivät kauppasodan takia, se iskee pahasti myös EU:n vientiin.

Häviäjä: Maailmantalous

Maailman talouskasvu on osoittanut hiipumisen merkkejä viime aikoina. Kauppasodat ja uudet tullit lisäävät epävarmuutta ja uhkaavat heikentää kasvua entistään.

Maailman pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla, kun Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvottelut menivät yhä pahempaan solmuun. Yhteensä maailman pörssit menettivät arvostaan lähes 1 900 miljardia euroa, taloussivusto Bloomberg kertoo.

Kauppasodilla on tapana laajentua, ja presidentti Trump käy niitä monilla rintamilla. Hän on esimerkiksi nostanut EU:sta tuotavan teräksen ja alumiinin tuontitulleja, ja EU on vastannut asettamalla tulleja bourbon-viskille ja muille kulutustuotteille.

Yhdysvaltain ja EU: n kauppakiista on edelleen ratkaisematta. Yhdysvallat uhkaa Eurooppaa 25 prosentin autotulleilla, ja EU on luvannut vastata samalla mitalla.

Lue myös:

USA:n ja Kiinan tullikiistassa ei ratkaisua – raju tullikorotus astui voimaan

USA ja Kiina aloittamassa tullikiistansa purkua – Jos neuvottelu epäonnistuu "riski talousmarkkinoiden romahduksesta kasvaa selvästi"

Uudet suunnitelmat kiistanalaisen Jäämeren radan rakentamiseksi ovat saaneet runsaasti arvostelua. Saamelaiskäräjät on tyrmännyt rautatien.

Lisäksi moni saamelainen on arvostellut ratahanketta vetävää liikemies Peter Vesterbackaa voimakkain sanakääntein sosiaalisessa mediassa.

– Siellä kiitettiin, kun annoin kasvot saamelaiskulttuurin tuholle. Ilmeisesti tuhosin aamupäivän aikana yhden kolttasaamelaisten kylän ja saamelaisten lasten tulevaisuudessa poronhoitajina, Vesterbacka kiteyttää saamaansa kritiikkiä.

– Minulla ei ole kuulemma oikeutta mihinkään mielipiteeseen, koska edustan valloittajia ja kaikkien suomalaisten pitäisi hävetä, miten Lapissa saamelaisia on sorrettu sadan vuoden aikana, liikemies jatkaa.

Moni saamelainen vastustaa Jäämeren rataa, koska se halkoisi porojen perinteisiä laidunmaita.

Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin. Peter Vesterbacka

Ei peräännytä: "Palaute oli hyvin mustavalkoista"

Liikemies kertoi odottaneensa saamelaisilta kielteistä palautetta, mutta jotakin yllättävääkin oli

– Oli hieman yllätys, että palaute oli hyvin mustavalkoista. Ehkä sellainen ylenpalttinen negatiivisuuskin vähän yllätti.

Vesterbackan mukaan tunnepitoinen palauteryöppy kertoo siitä, että hankkeesta on keskusteltava ja neuvoteltava vielä paljon.

Hän vakuuttaa, että voimakas vastustus ei saa häntä perääntymään hankkeesta.

– Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin.

Liikemies lähettää terveisiä hallitusneuvottelijoille

Hän näkee, että kärkevät mielipiteet korostuvat sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Vesterbacka on saanut kuulla kunniansa Twitterissä.

– Sosiaalinen media ruokkii tällaista kärjistystä ja vastakkainasettelua. Ehkä tämä enemmän kuvaa muutenkin meidän aikaamme tällä hetkellä, esillä on kärjistyneitä mielipiteitä. Jotkut haluaa rakentaa muureja Jenkeissä, jotkut saarivaltiot haluaa Brexitin ja populistiliikkeet ovat nousseet voimakkaammin esille eri puolilla maailmaa.

Pelkkä Jäämeren rata ei ole saanut saamelaisia ärsyyntymään, Vesterbacka arvioi.

– Erityisesti hiertää juuri ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Hallitusneuvottelut ovat meneillään ja hallitusohjelmia sorvataan, niin varmaan olisi hyvä, että tämä asia tämä asia nostetaan keskusteluun ja ehdotetaan, että seuraava hallitus Suomessa tekee asialle jotakin, eikä sitä aina vain lykätä tulevaisuuteen.

Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Vesterbackan mukaan rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen rakennettaisiin yksityisellä, ulkomaisella rahoituksella.

Lue myös:

Jäämerenradan yllätysuutinen ilahduttaa ja ahdistaa Lapissa – "Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee"

Saamelaisilta täystyrmäys Vesterbackan Jäämeren rata -suunnitelmille – Saamelaiskäräjät yllätettiin jo toistamiseen

Hollywood-elokuvan tunnetuksi tekemä ranta pysyy kiinni ainakin kesäkuuhun 2021.

Maya Bayn ranta Ko Phi Phi Leen saarella suljettiin kesäkuussa 2018, koska saaren luonto kärsi niin pahoin suurista vierailijamääristä. Alun perin ranta oli tarkoitus sulkea vain neljäksi kuukaudeksi, mutta sulkua on pidennetty toistuvasti.

Ranta nousi kuuluisuuteen Leonardo DiCaprion tähdittämästä The Beach -elokuvasta. Se sai ensi-iltansa vuonna 2000.

Thaiviranomaiset kertoivat torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan, että ranta on päätetty pitää kiinni vielä kaksi vuotta, jotta alueen korallit ja muu luonto saavat rauhassa toipua.

Krabin maakunnassa sijaitseva ranta on suosittu päiväretkikohde.

Ennen sulkua rannalla vieraili jopa 5 000 turistia joka päivä. Kun ranta avataan uudelleen, turistien päivittäistä määrää rajoitetaan. Uutiskanava CNN:n mukaan saarelle päästetään tulevaisuudessa noin 1 200 turistia päivässä, neljässä ryhmässä.

Suuret vierailijamäärät irrottivat kasvien juuria ja aiheuttivat eroosiota sekä vaurioita koralleille.

Krabin matkailualan yrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Wattana Rerngsamut pitää sulun jatkamista epäreiluna.

– Maya Bay on matkailualan sydän, hän kommentoi uutistoimisto AFP:lle ja kehotti sulusta päättäneitä viranomaisia järjestämään julkisia kuulemisia, joissa sovitella rannan käyttöä.

Viime heinäkuussa Phuketin lähellä upposi lautta. Turmassa kuoli 47 kiinalaista matkailijaa. Se oli osaltaan hiljentämässä Thaimaan matkailualaa viime vuonna.

CNN:n mukaan Maya Bayn rantaa saa käydä ihailemassa veneestä, mutta sinne ei saa tällä hetkellä mennä.

Mari Hegvik seisoo peilin edessä ja kohdistaa katseensa siihen ainoaan kohtaan, jonka hän tunnistaa. Silmiin. Kaikki muu on tuntematonta. Murskana.

Ääni joka ei unohdu

Kesäkuu 2015.

– Tule nyt jo, Hanne! Mari Hegvik vaatii isosiskoaan lisäämään vauhtia.

Lumipeitteiset vuorenhuiput ja alas laaksoon johtava soratie avautuvat Hegvikin perheen edessä Etelä-Norjassa sijaitsevassa Jotunheimenin kansallispuistossa.

Glittertind-vuoren rinne on jyrkkä, mutta se ei hurjapäiseksi tunnettua Maria pelota. Hän haluaa kiitää pyörällä alas pysäköintialueelle, jossa perheen auto odottaa.

Koko perheen – vanhempien, 19-vuotiaan isosisko Hannen ja 15-vuotiaan pikkuveli Øysteinin – on määrä jatkaa matkaa lentokentälle ja lomamatkalle kohti Kreetaa. Käynti luonnonpuistossa on vain lyhyt pysähdys ennen lentomatkaa.

Isä on jo pyöräillyt rinteen alas. Äidin ja pikkuveljen Mari on karistanut kannoiltaan, ja nyt isosiskokin alkaa jäädä jälkeen. Mari kiitää alas ilman pyöräilykypärää.

Hän ei enää jaksa odottaa Hannea, vaan polkaisee pyörän täyteen vauhtiin. Renkaat pyörivät yhä nopeammin ja kauniina edessä siintävä laakso lähestyy vauhdilla.

Yhtäkkiä renkaat irtoavat polun sorapinnalta.

Mari on menettänyt pyöränsä hallinnan ja hän syöksyy pää edellä kohti väylän vartta kiemurtelevaa pientä jokea.

– Ei tämä nyt niin vaarallista ole. Tästä tulee korkeintaan muutama mustelma, Mari ehtii ajatella ilmalentonsa aikana.

Hän on väärässä.

Rantakiveen murskautuvista kasvoista lähtee ääni, jonka Mari muistaa yhä kirkkaasti, neljä vuotta onnettomuuden jälkeen.

Silmät siirtyivät paikoiltaan

Kun Mari nousee joesta, tuntee hän ensin kipua vain toisessa olkapäässään. Koskettaessaan kasvojaan käsillään hän kuitenkin huomaa nopeasti, että asiat ovat todella huonosti.

Kasvot tuntuvat ehjiltä, mutta ne roikkuvat irrallaan kuin tyhjä ravunkuori. Korvista valuu verta.

Marin on vaikea nähdä eteensä. Myöhemmin hänelle selviää, että syynä tähän ovat törmäyksen voimasta vaurioituneet silmäkuopat ja paikoiltaan siirtyneet silmät.

Yhtäkkiä Marin mieleen tulevat hampaat. Kahdeksan vuoden oikomishoito on saatu vastikään päätökseen.

Kokeillessaan hampaitaan kielellään Mari tajuaa niiden olevan poissa.

Auttajat saapuvat helikopterilla

Ensimmäisenä Marin onnettomuuden havaitsee isosisko Hanne, joka lähtee juoksemaan takaisin tulosuuntaan kohti äitiään ja pikkuveljeään. Kännykällä ei pysty hälyttämään apua, mutta ylempänä rinteessä on mökki ja satelliittipuhelin, joita kohti Øystein polkee pyörällään.

Apuun hälytetty pelastushelikopteri lennättää Marin sairaalaan Trondheimiin. Sairaalan henkilökuntaa odottaa näky, jollaista he tuskin koskaan aiemmin ovat nähneet. Päältä katsoen kasvot ovat vain turvoksissa ja ainoastaan nenässä on haava. Ihon alla piilevät kuitenkin rajut vauriot.

Tietokonekerroskuvaus näyttää kasvojen luiden olevan murskana, ja Mari päätetään lennättää hoitoon Osloon. Vaikeisiin ja monimutkaisiin vammoihin työssään tottunut kasvokirurgi Pål Galteland hälytetään sairaalaan hoitamaan Maria. Vaikka Galteland tiimeineen on tottunut suuriin leikkauksiin, vie Marin tapaus heidät osaamisensa äärirajoille.

– Tilanne oli ainutlaatuinen. Kasvojen keskiosa oli täysin murskana ja jäljellä oli vain pieniä irrallisia luunpalasia, Galteland kuvailee alkutilannetta myöhemmin NRK:n haastattelussa.

– Marin tapauksesta muodostui erityinen, sillä hän oli niin nuori. Hän oli 17 ja hänellä oli elämä edessään.

Leikkauspöydällä odottaa "palapeli"

Ensimmäisenä tehtävänä on kasvojen vakauttaminen ja verenvuodon tyrehdyttäminen sekä infektioiden torjuminen. Estetiikka tulee tärkeysjärjestyksessä vasta tämän jälkeen. Kun kirurgi tiimeineen ryhtyy kokoamaan kasvoja, odottaa heitä leikkauspöydällä palapeli.

Marin vammat ovat vakavimmat kasvojen keskiosassa. Hampaat ovat irronneet ja työntyneet kohti nenää, ja kivi on murskannut ala- ja yläleuan niin pahasti, ettei kasvojen alkuperäisestä muodosta ole enää mitään jäljellä.

Leikkaussalissa Marin kasvoja kootaan aluksi ilman varsinaista kokoamisohjetta. Avuksi tulevat kuitenkin vanhat hammasraudat. Niiden valmistamista varten tytön leuoista on kahdeksan vuotta aiemmin tehty kipsikopio, jota kirurgit nyt pystyvät käyttämään mallina rakentaessaan leukaa uudelleen. Apuna on myös röntgenkuvia ja valokuvia.

– Kun tiesimme miltä leuat alunperin näyttivät, saimme pohjan, jolle rakentaa, Galteland myöhemmin muistelee.

Päästäkseen käsiksi kalloon, kirurgit viiltävät päänahan auki korvasta korvaan ja rullaavat sitten nahan varovasti syrjään. Kirurgit yhdistelevät paloiksi murtuneet kasvojen luut pienten titaanilevyjen ja ruuvien avulla. Pienimmät luunmurut he keräävät pois.

Murtuneiden silmäkuoppien tueksi kirurgit asentavat titaanilevyjä. Osa vaurioituneesta leuasta irrotetaan, kootaan uudelleen pöydällä ja asetetaan sitten paikoilleen.

– Lopputulos on aina hieman epävarma ja harvoin samanlainen kuin aiemmat kasvot, sanoo Galteland.

Vain silmät näyttävät tutuilta

Viikko ensimmäisen leikkauksen jälkeen Mari rohkenee katsoa uusia kasvojaan peilistä. Ensin hän uskaltaa katsoa vain silmiään, sillä ne ovat ainoa tuttu asia muuten täysin uusilta näyttävissä kasvoissa.

– Näytin todella kamalalta, Mari muistelee.

Tuhoutuneista kasvoista ja irronneista hampaista huolimatta Mari päättää jo varhain jatkaa hymyilemistä.

Nyt onnettomuudesta on kulunut neljä vuotta ja Marin kasvot on leikattu jo seitsemän kertaa. Uusia leikkauksia on vielä tulossa. Kirurgien taidot ovat tehneet Mariin syvän vaikutuksen.

Nyt hänellä on jo uudet hampaat.

– Olen todella tyytyväinen, 20-vuotias Mari sanoo ja hymyilee leveästi kauniilla uusilla valkoisilla hampaillaan.

Juttu on julkaistu Norjan yleisradioyhtiön NRK:n sivuilla 30. maaliskuuta. Voit lukea alkuperäisen norjankielisen jutun täältä.

Alkuperäinen teksti: Frida J Krüger, NRK, suomennos ja muokkaus: Jussi Nurminen, Yle Uutiset