Saamelaiset tyrmäävät torstaina uutisoidut uudet Jäämeren rata -suunnitelmat.

Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemiehen Peter Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Tarkoituksena on rakentaa rautatieyhteys Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen ulkomailta hankittavalla yksityisellä rahoituksella. Radalla halutaan nopeuttaa Aasian ja Euroopan yhdistävän Koillisväylän kauppareitin muodostumista.

Jäämeren rata on herättänyt voimakasta vastustusta saamelaisten parissa. Rata halkoisi toteutuessaan saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoaluetta. Kielteisen kannan ratahankkeelle ovat aiemmin ilmaisseet muun muassa Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta sekä useat yhdistykset.

Torstainen uutinen tuli yllätyksenä saamelaisten viralliselle edustajalle, Saamelaiskäräjille. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on pettynyt siihen, että saamelaiset saivat tiedon hankkeesta jo toistamiseen median kautta. Samoin kävi kaksi vuotta sitten, kun Suomen hallitus päätti selvittää Jäämeren rataa.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta. Ei ole hyväksyttävää, että Saamelaiskäräjiä saamelaisten virallisena edustajana ei ole tiedotettu asiasta etukäteen, sanoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisten kanssa aiotaan keskustella asiasta

Finest Bay Area Development Oy:n ja Etelä-Varangin kehitysyhtiön välisessä aiesopimuksessa osapuolet sitoutuvat tutkimaan Jäämeren radan toteutusmahdollisuuksia sekä sen laajempia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Tarkoituksena on suunnitella kaikki osapuolet huomioiva toteutusmalli.

Peter Vesterbackan mukaan hankkeesta keskustellaan asianosaisten kanssa. Suunnitelmissa on järjestää aiheesta myös kuukausittaisia yleisötilaisuuksia.

– Olen varma, että pääsemme keskustelemalla hyvään ratkaisuun, Vesterbacka kommentoi.

Tiina Sanila-Aikio haluaa huomauttaa, että pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä.

– Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema ja oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Saamelaisten kanssa ei keskustella vaan neuvotellaan.

Saamelaiskäräjät odottaa, että saamelaiset osallistetaan tällaisiin hankkeisiin niiden ensimetreiltä lähtien.

– Ainoa tapa edistää tätä hanketta on se, että saamelaiset ovat alkusta alkaen mukana ja että vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja ympäristöön selvitetään asianmukaisesti. Odotan, että Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous saamelaisten virallisina edustajina saavat kaikki mahdolliset tiedot asiasta, oikea-aikaisesti.

Saamelaiskäräjien mukaan Jäämeren rata uhkaisi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka on suojattu muun muassa Suomen perustuslain saamelaiskulttuurin heikentämiskiellolla. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio uskookin kyseisen hankkeen näyttävän heikentämiskiellon vahvuuden.

– Jäämeren radan rakentamiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estää radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle. Heikentämiskielto on juuri tämänkaltaisia tilanteita varten, ja nyt mitataan, kuinka tällaisia hankkeita arvioidaan sen valossa. Uskon kyllä siihen, että heikentämiskielto estää tällaisten hankkeiden toteuttamisen.

Peter Vesterbacka uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff epäilee, onko tällaisella aikataululla mahdollista selvittää saamelaisiin kohdistuvat vaikutukset sekä huomioida saamelaisten oikeudet.

– Kyllä siinä saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien yli kävellään, jos niin nopeasti rakennetaan. Tarvittavat selvitykset eivät mitenkään valmistu tuollaisella aikataululla.

– Me olemme samaa mieltä kuin ennenkin. Me emme halua emmekä tarvitse Jäämeren rataa, Feodoroff jatkaa.

Samaa mieltä on inarilainen poronhoitaja Jussa Seurujärvi. Hän on antanut viime vuosina poronhoitajien kasvot Jäämeren radan vastustamiselle. Vaikka hankkeen tiimoilta on ollut myös hiljaisempia aikoja, pyörii uhka nuoren poronhoitajan mielessä alituiseen.

– Jäämeren rata on asia, jota ei saa millään pois mielestä. Se työntyy ajatuksiin joka ikinen päivä, uudestaan ja uudestaan. Se on kuin musta pilvi pään päällä.

– Ja nyt saimme uusia uutisia radan suhteen. Jäämeren rata on poronhoidon kaikista suurin uhkakuva. Jatkamme radan vastustamista kuten ennenkin, Seurujärvi kertoo.

Peter Vesterbackan edistämän Tallinna-tunnelin myötä Suomesta tulisi osa Kiinan arktista silkkitietä. Jäämeren rata olisi luontainen jatkumo silkkitielle ja kiinalaisyhtiöiden valmistamien tuotteiden sujuvalle pääsylle maailmanmarkkinoille. Vesterbackan mukaan Jäämeren rata säästäisi 20 rahtipäivää Aasian ja Euroopan välillä.

Myös Lapin liitto päätti äskettäin sisällyttää Jäämeren radan pohjoisen reittivaihtoehdon Pohjois-Lapin uuteen maakuntakaavaan.

Neljäkymmentä vuotta sitten Weberin piste oli Luopioisten Rautajärven kylässä, jonne kyläläiset pystyttivät muistomerkin maan väestöllisen keskipisteen kunniaksi.

Weberin piste ei kunnioittanut muistomerkkiä, vaan siirtyi kohti etelää entiseen Hauhon kuntaan. Hauholaiset pystyttivät Sappeen kylään oman muistomerkkinsä Weberin pisteelle.

Tämäkään muistomerkki ei Weberin pisteen liikettä jarruttanut. Nyt se on Tilastokeskuksen mukaan lähes parikymmentä kilometriä etelämpänä Mäyränkorventien läheisyydessä. Toki piste on edelleen Hämeenlinnan Hauhon pitäjässä.

Weberin pisteen liike ei ole loppumassa.

– Väestöennusteiden perusteella väestöllinen keskipiste liikkuu etelään suurin piirtein samaa vauhtia kuin aiemmin vielä pari- kolmekymmentä vuotta, arvioi alue- ja väestökehityksen asiantuntija, valtiotieteen tohtori Timo Aro MDI-konsulttitoimistosta.

Jokaisella keskimäärin sama matka

Saksalaisen tilastomaantieteilijän Alfred Weberin piste kertoo alueen, esimerkiksi Suomen, väestöllisen keskipisteen. Tähän pisteeseen on jokaisella suomalaisella keskimäärin yhtä pitkä matka.

Nykyinen Weberin piste kertoo paljon siitä, missä Suomen asutus on. Pisteestä on Helsingin keskustaan hieman yli sata kilometriä. Maan pohjoisimpaan kylään Utsjoen Nuorgamiin matkaa kertyy tuhat kilometriä.

Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro kertoo, että Suomessa vaikuttaa kolme väestöä koskevaa trendiä.

– Meillä on samanaikaisesti meneillään keskittymiskehitys, supistumiskehitys ja vakituisen asumisen autioitumiskehitys. Väestö keskittyy, väkimäärä vähentyy ja useilla seuduilla jopa eteläisessä Suomessa alueet autioituvat.

– Maakuntien keskuskaupungit ja radanvarren kaupungit pitävät pintansa, mutta muualla tilanne on vaikeampi, analysoi Timo Aro.

Lue myös: Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus

Weber pysyy vielä vuosia Hämeenlinnassa

Jos Weberin piste jatkaa liikettään etelään lähes kilometrin tahtia vuosittain, kuten asiantuntija Timo Aro arvelee, menettää Hämeenlinna Weberin pisteen Janakkalalle joskus vuosina 2040–2045.

Pisteen liikkumista on ihmetelty myös Hämeen lehdistössä. Sydän Häme -lehti kirjoitti asiasta viitisen vuotta sitten. Hämeen Sanomat puolestaan pelkäsi Weberin häipyvän koko maakunnasta 70 vuoden kuluttua.

Nykyisestä pisteestä on Hyvinkään ja Kanta-Hämeen rajalle noin 50 kilometriä, joten Kanta-Häme voi menettää Weberinsä jo aiemmin. Toisaalta lienee selvää, että jossain vaiheessa vauhti hiipuu.

Piste on nyt Hauholla. Helsingin Vallilassa on Hauhon puisto.

– Sitä, että Weberin piste olisi Hauhon puistossa, saamme kyllä odottaa todella, todella pitkään, naurahtaa kuvitelmalle asiantuntija Timo Aro.

Weberin pistekin joutuu jossain vaiheessa toteamaan maantieteen liian vahvaksi. Meri tulee vastaan.

Torstain yllätysuutinen on otettu Lapissa vastaan sekä epäilevästi, iloiten että pettyneenä. Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemies Peter Vesterbackan ilmoitus napata Jäämeren rata -hanke haltuunsa kuulostaa mahtipontiselta.

Mies itse uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ei kuitenkaan ole yhtä optimistinen hankkeen aikataulusta kuin Vesterbacka.

– Hallitus istuu säätytalossa, missä pitäisi käsitellä näitä asioita ja sitä, miten yleensäkin suhtaudutaan rautatieliikenteeseen. Kaikki rahti tulee kumipyörillä Lappiin ja hiilijalanjälki on valtava. Mikä on rautatien merkitys pohjoisessa? Toinen asia on saamelaiskysymykset. Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee.

Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja

Lapin liitto: Näemme tässä liiketoimintamahdollisuuksia

Vesterbacka kertoi torstaina, että hän on jo aloittanut keskustelut saamelaisten kanssa ratahankkeesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo kuitenkin, että kuuli koko asiasta vasta päivän uutisista.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta, Sanila-Aikio sanoo.

Jäämeren radasta on väännetty jo pitkään ja viimeksi helmikuussa hanke jäädytettiin kannattamattomana. Lapin liitto on kuitenkin pitänyt ratasuunnitelmista kiinni. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mielestä Vesterbackan yhtiön allekirjoittama aiesopimus on hyvä uutinen.

– Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Lapin liitto näkee tässä liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voivat auttaa Lapin aluekehitystä.

"Radiosta kuulin ja yllätyin kovasti"

Itä-Lapin kuntayhtymän liikenneasiamies Kari Väyrynen taas on pettynyt. Väyrynen oli matkalla Rovaniemelle lobbaamaan Murmanskin ratavaihtoehtoa, kun hän kuuli radiosta, että Jäämerenrata on jo "päätetty rakentaa" Kirkkoniemelle.

– Ajoin autoa ja radiosta kuulin ja yllätyin kovasti. Olimme sopineet tapaamisen Jäämerenradan tiimoilta ja nyt ei ehkä ole enää sitten tapaamiselle aihetta. Toivotan kaikille onnea, Väyrynen sanoo.

Hän muistuttelee kuitenkin siitä, että Itä-Lapista kuljetetaan paljon puuta ja tavaraliikenteen tarpeet ovat kasvussa.

– Jos Kemiin toteutuu biotuotetehdas tai Kaidi, puhumattakaan Soklista, niin tavaramäärät kasvavat, Väyrynen summaa radan tarpeita.

Lue myös:

Suomen saamelaisnuoret haluavat Jäämeren radan pois maakuntakaavasta

Lapin liitto listasi tavoitteensa tulevaan hallitusohjelmaan – henkiin herätelty toive Jäämeren radasta herättää kiistaa

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Jäämeren rata kuohuttaa tunteita Lapissa

Yhdysvaltain oikeusministeriö on ottanut haltuunsa pohjoiskorealaisen rahtialuksen. Ministeriö kertoi asiasta torstaina.

Aluksen nimi on Wise Honest, suomeksi vapaasti käännettynä Viisas rehellinen.

Viranomaisten mukaan alus on rikkonut Pohjois-Korean talouspakotteita kuljettamalla laittomasti hiiltä Pohjois-Koreasta.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan aluksella on myös kuljetettu aseita Pohjois-Koreaan. Aluksen kotimaa on yritetty peittää.

Ministeriön mukaan yhdysvaltalaispankit ovat olleet tahattomasti mukana, sillä niiden kautta on maksettu aluksen huollon, varusteiden ja korjausten maksuja. Talouspakotteet kieltävät Pohjois-Korealta yhdysvaltalaispankkien käytön.

Muiden maiden meriviranomaiset takavarikoivat aluksen huhtikuussa 2018. Se on nyt Yhdysvaltain hallussa ja matkalla kohti Yhdysvaltain aluevesiä, viranomaiset tiedottavat uutistoimisto Reutersin mukaan.

Oikeusministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun siviiliviranomaiset takavarikoivat Pohjois-Korean rahtialuksen talouspakotteiden rikkomisen vuoksi.

Pohjois-Korea on viime päivinä ampunut useita ohjuksia tai raketteja.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen helmikuun lopulla Vietnamissa päättyi tuloksettomana.

Sanomalehti New York Times huomauttaa, että aluksen haltuunotto lisää jännitteitä varmasti entisestään.

Juttua päivitetty kello 20:20 kauttaaltaan lisätiedoilla.

Ylen vaalikone eurovaaleja 2019 varten on nyt avattu. Vaalikone auttaa sinua tutustumaan ehdokkaisiin ja löytämään ne, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Pääset vaalikoneeseen tästä.

Eurovaalit pidetään sunnuntaina 26. toukokuuta. Suomalaiset valitsevat niissä 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Tämä juttu kertoo, mistä europarlamentti päättää ja miksi vaalit ovat tärkeät.

Eurovaaleissa on ehdolla 269 ehdokasta. Nyt heistä 245 eli reilut 90 prosenttia on vastannut Ylen vaalikoneeseen.

Vaalikoneessa on 22 väitettä. Ne vaihtelevat suuria teemoja syleilevistä arvokysymyksistä hyvin konkreettisia politiikkatoimia käsitteleviin. Jokaiseen väitteeseen ei tarvitse ottaa kantaa, vaan väitteen voi ohittaa yksinkertaisesti jättämällä vastaamatta siihen, mutta mitä useampaan väitteeseen käyttäjä vastaa, sitä tarkemman tuloksen hän saa.

Vaalikoneen tekeminen kestää keskimäärin noin kymmenen minuuttia, mutta aika totta kai riippuu siitä, miten pitkäksi aikaa käyttäjä jää tutkimaan tuloksia.

Vaalikoneen ulkoasu on tuttu kevään eduskuntavaaleista. Tulossivu on vanhaan tapaan runsas: käyttäjä pääsee muun muassa vertailemaan näkemyksiään muiden käyttäjien vastauksiin. Kuitenkaan Vaalikoneeseen annettuja vastauksia ei yhdistetä mihinkään käyttäjää yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.

Vaalikoneen väitteiden tekemisestä voit lukea tarkemmin täältä.

Lue lisää:

Vaalikone auttaa löytämään ehdokkaan eurovaaleissa

Lue Ylen tärkeimmät eurovaaleja käsittelevät jutut täällä

Pimeyden ytimessä – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miksi hyljeksitystä Euroopan parlamentista pitäisi puhua enemmän

Eurovaaliehdokkaat suhtautuvat uusien bensa- ja dieselautojen myyntikieltoon penseästi, mutta EU-maiden yhteisen lentoveron säätäisi niukka enemmistö.

Autojen myyntikiellosta vuoteen 2030 mennessä on samaa tai täysin samaa mieltä noin 40 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Lentoveroa taas kannattaa yhteensä 55 prosenttia.

Suosituin ilmastoteko ehdokkaiden keskuudessa on muovipussien kieltäminen: sen kannalla on 65 prosenttia ehdokkaista.

Tiedot käyvän ilmi Ylen eurovaalikoneesta. Vaalikoneeseen voi tutustua täällä.

Vaalikoneeseen on torstaiaamuun mennessä vastannut 248 ehdokasta. Yhteensä eurovaaleissa on 269 suomalaisehdokasta.

Puolueiden halukkuus ilmastotekoihin noudattaa vaalikoneen mukaan eduskuntavaaleista tuttua järjestystä. Listan kärjessä on vihreät ja perää ilmastonmuutoksen vastaisissa teoissa pitää perussuomalaiset.

Väliin asettuvat vasemmistoliitto, SDP, RKP, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit.

Kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat vastaavat myöntävästi siihen, että EU:n pitäisi kieltää uusien pelkästään bensalla tai dieselillä kulkevien autojen myynti vuoteen 2030 mennessä.

Myös SDP:n ehdokkaista myyntikieltoa kannattaa niukka enemmistö, mutta erimielisiä demareista oli yli kolmannes.

Vihreät ja vasemmistoliitto sekä SDP kannattavat Ylen vaalikoneen mukaan lähes yksimielisesti myös lentoveroa.

Keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista valtaosa taas vastustaa sekä bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämistä että lentoveroa.

Perussuomalaisten joukossa kaikki kolme ympäristötekoa saivat tyrmäyksen – lentoveroa kannatti yksi ja muovipussien kieltämistä neljä ehdokasta yhteensä kahdestakymmenestä.

Polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä on linjattu kansallisesti useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranska, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet alustavasti aikovansa kieltää myynnin vuoteen 2030 tai 2040 mennessä.

Lentovero taas tulee käyttöön esimerkiksi Ruotsissa, jossa hallitus esitti sitä tuoreessa budjetissaan.

EU on rajoittanut jo aiemmin muovipussien käyttöä niin sanotulla muovipussidirektiivillä, joka kieltää muun muassa ilmaisten muovipussien jakamisen.

Tulevalla kaudella tehdään poikkeuksellisen tärkeitä ilmastopäätöksiä

Reilun kahden viikon kuluttua valittava europarlamentti istuu seuraavat viisi vuotta.

Se on ajanjakso, jonka aikana kaikkein tärkeimmät ilmastoratkaisut pitäisi tehdä, sanoo Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.

Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa. Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC linjasi loppuvuodesta, että päästöt pitäisi saada jyrkkään laskuun käytännössä heti, jotta ilmaston lämpeneminen pysytään rajoittamaan 1,5 asteeseen.

– Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa. Tässä EU:lla on keskeinen suunnannäyttäjän rooli.

Akuutein asia EU:ssa on Kososen mukaan päästövähennystavoitteiden päivittäminen vuodelle 2030.

EU-maat ovat toistaiseksi sitoutuneet vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta tavoite ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimukseenkin kirjatun 1,5 asteen rajan kanssa.

Sopimuksen osapuolten myös odotetaan päivittävän tavoitteensa ensi vuoteen mennessä.

Suomi esitti jo loppuvuodesta kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisessä ilmastolinjauksessa, että tavoitetta pitää kiristää 55 prosentiin. Greenpeace ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet, että päästöjen pitäisi pudota 65 prosenttia.

Heti syksyllä EU:n päätettäväksi tulee myös pitkän aikavälin päästövähennystavoite. Siitä komissio teki loppuvuonna ehdotuksen, jonka mukaan EU:n pitäisi pyrkiä nollaamaan päästönsä vuoteen 2050 mennessä.

Nollapäästöille on EU-maiden joukossa paljon tukea, mutta vastalauseita on kuultu hiljattain painavalta taholta: Itä-Euroopan maiden lisäksi Saksa on suhtautunut nollatavoitteeseen kriittisesti.

Suomi on uuden komission ja parlamentin aloittaessa ilmastopäätösten etulinjassa. Maa istuu EU:n puheenjohtajana ensimmäisen puolivuotiskauden eli juuri syksyn, jolloin tärkeät ilmastopäätökset todennäköisesti nuijitaan kasaan.

– Tulossa on aika vaikea vääntö. Suomen pitää olla sovitteleva mutta samalla viedä ilmastopolitiikkaa nettonollan suuntaan. Saksa on suuri jäsenmaa, sanoo ilmastoasioiden johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta

Kaisa Kosonen taas painottaa, että pitkän aikavälin nollatavoitetta tärkeämpi on päätös siitä, miten jyrkästi päästöt saadaan putoamaan lähitulevaisuudessa, vuoteen 2030 mennessä.

– Se määrittää, millä nopeudella päästövähennyksiä eri toimialoilla tehdään seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka on kaikkein ratkaisevin aikaväli ilmastokriisin hallinnan kannalta.

Läpimurrot tehdään kansallisesti, ei EU:ssa

Ilmastopolitiikassa juuri EU painaa poikkeuksellisen paljon, uskoo Kati Ruohomäki.

– EU:lla on paljon suurempi painoarvo energia- ja ilmastoasoissa kuin muussa lainsäädännössä. Niistä on myös tärkeää sopia unionin tasolla, että säilyy tasainen pelikenttä.

Kaisa Kososen mielestä EU on tärkeä, mutta ilmastotekojen läpimurrot tapahtuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta kansallisen päätöksenteon kautta.

– Ilmastopolitiikan läpimurrot ovat aina perustuneet siihen, että joku tekee ensin ja näyttää, miten kunnianhimoisia tavoitteita voidaan asettaa.

Yksi esimerkki on polttomoottoriautojen myyntikielto, jonka puolesta useat EU-maat ovat jo kansallisesti ehtineet linjata.

– On vain ajan kysymys, milloin uusien bensa- ja dieselautojen myynti kielletään. Luultavasti asia etenee ensin kansallisesti. Voi olla että mukaan halutaan myös EU-tason lainsäädäntöä.

Suomessa poliittinen keskustelu aiheesta on vasta herännyt. Toisaalta polkuja päästöttömään liiikenteeseen on selvitetty esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä laajasti.

Kosonen uskoo, että asia on esillä parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa liikenteen päästövähennysten yhteydessä.

Aiheesta voi keskustella torstaina kello 22 asti.

Lue lisää:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneella

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä

Tilaa Ylen kirjeenvaihtajien viikottainen Eurooppa-uutiskirje

Olisiko EU:sta ilmastosankariksi? Kyllä, jos poliittista tahtoa vain riittää, sanovat Suomen mepit

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä

EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Muovipussidirektiivi: muovikassien kulutusta vähennettävä – hedelmäpusseja määräys ei koske

– Pikavipit ovat tie velkahelvettiin.

Näin toteaa oululainen rakennusmaalari Ari Savén Perjantai-dokkarissa Ari, sänky ja velkakierre. Juha Portaankorvan ohjaamassa dokkarissa Savén käy läpi vuosia kestäneen velkakierteensä.

Ari Savénille tuli 13 vuotta sitten avioero. Hän muutti vuokralle omaan asuntoon ja tarvitsi uuden sängyn.

Myyjä ei huolinut käteistä rahaa, vaan tarjosi Arille luottokorttia. Ari otti kortin ja maksoi sillä 700 euron sängyn.

Tästä alkoi Arin velkakierre.

– Pankki tarjosi luottorajan nostamista 1 500 euroon. Suostuin korotukseen, ja myöhemmin luottorajaa nostettiin vielä lisää useaan otteeseen. Lopulta se oli 5 000 euroa.

Todellisuus ja fiktio menevät sekaisin

Arista oli huumaavaa, kun hän sai viisi tonnia rahaa käyttöönsä. Ostohalut heräsivät. Hän pisti rahaa poikansa mopoharrastukseen, auton korjaukseen, polttoaineeseen ja ruokaan. Lopulta luottotili oli 5 000 euroa miinuksella.

– Sellaisen ihmisen, jolla on aina ollut rahaa, on tätä vaikea käsittää. Olen rakennusmaalari, ja ylimääräistä rahaa ei minulla ole koskaan ollut. Kun yhtäkkiä saa rahaa, niin siinä lähtee mopo käsistä. Todellisuus ja fiktio menevät sekaisin.

"Ei minua hävetä enkä ole katkera. Olen itse tähän syyllinen." Ari Savén

Ari oli tilanteessa, jossa hän pähkäili, kuinka hän saa maksettua luottokorttivelan. Silloin posti toi kulutusluottoja tarjoavan Santanderin mainoksen.

– Täytin paperit, meni muutama päivä ja tililläni oli 6 000 euroa. Maksoin luottokorttivelan pois, mutta nyt olin sitten velkaa Santanderille.

Sitten pikavippifirmat alkoivat pommittaa Aria jatkuvasti mainoksilla. Aluksi summat olivat satasia, mutta myöhemmin Ari sortui jo tuhansien pikavippeihin.

– Nyt on velkaa 28 000 euroa. Mihin ihmeeseen ne rahat ovat menneet? Ari pohtii.

Hän ei ole ostanut kenkiä kymmeneen vuoteen. Housut hän osti kaksi vuotta sitten halpahallista. Ari ei käytä alkoholia, eikä käy ravintoloissa.

– Hyvä sänky tämä on, mutta kalliiksi tuli. Velat on maksettava hinnalla millä hyvänsä.

Ari on toimittanut paperit veloista velkaneuvojalle. Aika näyttää, paljonko hän joutuu maksamaan.

– Ei minua hävetä enkä ole katkera. Olen itse tähän syyllinen. Luottokortin olisi voinut jättää ottamatta, ja olisin voinut ostaa sängyn käteisellä jostakin toisesta liikkeestä, Ari Savén toteaa.

Perjantai-dokkari: Ari, sänky ja velkakierre katsottavissa Areenassa täällä.

Perjantai: Onko velka häpeä? Vieraina velkaantumisen kokemusasiantuntija, toimittaja Renaz Ebrahimi ja velallisten auttaja Soile Niemi. Perjantai-dokkari: Ari, sänky ja velkakierre. Perjantaina 10.5. klo 21.05 Yle TV1:llä.

Perjantai-dokkarin Ari, sänky ja velkakierre tv-uusinta lauantaina 11.5. Yle TV1:ssä kello 10.45

Lue myös:

Luotonvälittäjät kauppaavat jopa 70 000 euron pikavippejä – 5 asiaa, jotka kannattaa tietää lainavertailuista

Mies otti pikavippejä yli 32 000 eurolla avovaimonsa nimissä

"Jos ostaa luotolla, niin on aika nopeasti kusessa" – kolme nuorta kertoo, miltä tuntuu, kun rahat eivät riitä

"Ei luottotietoja? Ei ongelmaa" – KKV pitää uuden lainayrityksen markkinointia pöyristyttävänä, kaiken nähnyt Takuusäätiökin ihmeissään

Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

Ministeri Häkkänen: Pikavippien sääntelyn kiristäminen etenee – eduskunnan käsittelyyn marraskuussa

Apua velkaongelmiin:

Takuusäätiö tarjoaa maksutonta velkaneuvontaa.

Oikeusaputoimistoista on vuoden alusta alkaen saanut maksutonta talous- ja velkaneuvontaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla tietoa ja linkkejä avuksi.

Valtakunnanvoudinviraston sivuilla myös kootusti tietoa.

Kuluttajaliiton sivuilla mm. velkaopas.

Penno.fi on ilmainen työkalu päivittäisten tulojen ja menojen seuraamiseen. Palvelua ylläpitää Takuu-Säätiö.

Suomi ei allekirjoita yhdeksän EU-maan yhteiskantaa, joka edellyttää kasvihuonekaasujen päästöjen nopeaa vähentämistä. Kannassa ovat mukana muiden muassa Tanska, Ruotsi ja Ranska.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi periaatteessa kyllä kannattaa tiukempia päästövähennyksiä, mutta lähestyvän EU-puheenjohtajakauden takia hallitus ei voi ottaa kantaa asiaan. Suomen kausi alkaa heinäkuun alussa.

– Nyt ollaan niin lähellä Suomen puheenjohtajakautta, että silloin meidän täytyy pidättäytyä lähtemästä tällaisiin kirjeisiin mukaan. Meidän on tehtävä kompromisseja. Tämä on ainut syy, miksi me emme ole tässä mukana, Sipilä sanoi huippukokouksessa Romanian Sibiussa.

Ylen tietojen mukaan suuri valiokunta ei ole keskustellut asiasta Sibiun kokouksen alla, eikä siitä ole ylipäätään keskusteltu puolueiden kesken vaalien jälkeen. Ylen tietojen mukaan sosiaalidemokraatit pitävät ongelmallisena sitä, että Suomi ei liity kunnianhimoisten maiden joukkoon.

Kirjeen allekirjoittajat ehdottavat, että EU sitoutuisi hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja osoittaisi neljäsosan seuraavasta seitsenvuotisesta budjettikehyksestä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Kirjeen allekirjoittivat eilen keskiviikkona Alankomaat, Belgia, Tanska, Ranska, Luxemburg, Portugal, Espanja ja Ruotsi. Sibiun huippukokouksessa Latvia ilmoitti lähtevänsä mukaan yhdeksäntenä maana.

Ajoituksen tarkoitus oli vaikuttaa keskustelun suuntaan Sibiun kokouksessa, jonka aiheena oli EU:n suunta tulevaisuudessa. Allekirjoittajajoukosta puuttuvat EU:n isoin jäsenmaa Saksa ja kaikki itäisen Euroopan jäsenmaat.

Sipilä arvioi, että Suomi pystyy puheenjohtajana edistämään kompromissia, vaikka monessa jäsenmaassa suhtautuminen onkin "hyvin nihkeää".

– Suomella on tähän esityksiä kyllä takataskussa, Sipilä sanoi.

Sipilä sanoo, että hänen henkilökohtainen tavoitteensa olisi EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Joulukuussa kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta sopivat pyrkivänsä ajamaan EU:ssa tiukempia päästötavoitteita.

Hallitusneuvottelut ovat tänään jatkuneet toisella neuvottelupäivällä Säätytalossa.

Aiemmin päivällä kuultavina ovat olleet työmarkkinapomot, niin työntekijäpuolelta kuin työnantajapuolelta.

Hallitusneuvotteluja johtava Antti Rinne (sd.) kertoi infotilaisuudessa tavanneensa työmarkkinajohtajia sekä sanoi kaikilla osapuolilla olleen hyvä tahtotila.

– Tulen myös tapaamaan Suomen Yrittäjiä ja keskustelemaan heidän kanssaan.

Lyhyessä infotilaisuudessa ei tullut ilmi mitään suurempia asiakokonaisuuksia, joista olisi käyty aiemmissa keskusteluissa käytännöntasolla.

Työmarkkinatilanteesta Rinne kertoi EK:n sulkeneen yhden sopimusmuodon pois. Liittokierroksella hallitus voi tehdä veroratkaisuja vasta, kun palkkalinja on selvillä.

Koko tiedotustilaisuus on katsottavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Rinne valitsi eilen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n neuvottelemaan sosiaalidemokraattien kanssa uudesta hallituksesta.

Kokoonpanot hallitusneuvotteluihin julkistettiin

Hallitusneuvottelujen neuvottelijoiden ja asiantuntijoiden nimilistat julkistettiin illalla. Puheenjohtajina työryhmissä ovat Sanna Marin (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Markus Lohi (kesk.), Ville Skinnari (sd.), Antti Lindtman (sd.), Lauri Ihalainen (sd.), Krista Kiuru ja Hanna Kosonen (kesk.).

Hallitusneuvottelujen varsinaiset keskustelut alkoivat tänään Säätytalolla Helsingissä. Neuvotteluja käydään kahdeksassa isossa pöydässä, jotka on nimetty samoin otsikoin kuin hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymykset. Ensi viikolla niiden rinnalla työnsä aloittavat pienemmät neuvotteluryhmät.

Kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat näet täältä.

Työmarkkinajohtajat: työllisyysaste nousuun ja koulutukseen panostettava

Iltapäivällä Säätytalolle marssivat kuultavaksi työmarkkinajohtajat. Rinne halusi kuulla heitä kipukohdista, joita uuden hallituksen täytyy lähteä ratkomaan.

Yhteinen viesti näytti olevan työllisyysasteen nosto ja koulutuspanostukset.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoi, että perhevapaiden, työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen uudistaminen otetaan pikaisesti työn alle.

– Aktiivimallista on myös luovuttava ja työntekijöiden muutosturvaa parannettava. Lisäksi haluamme satsauksia aikuisten koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder aikoi puhua neuvottelijoille työllisyysasteen noston ja koko koulutusketjun panostusten puolesta.

– Meillä on puoli miljoonaa ihmistä pelkän peruskoulun varassa. Työllisyysaste ei nouse ilman, että rahaa laitetaan koulutukseen, painottaen erityisesti alkupäätä eli varhaiskasvatusta ja perusopetusta, mutta myös loppupäähän.

Toinen asia tärkeä asia on suomalaisten ostovoima, jota ei saa Fjäderin mielestä vaarantaa kiristämällä työnverotusta.

Työantajapuoli halusi uudelta hallitukselta päätöksiä, jotka vahvistavat työllisyyttä ja parantavat yritysten kilpailukykyä.

– Suhdanneodotukset ovat heikentyneet voimakkaasti lähivuosina. Koko hallitusohjelmaa pitää katsoa työllisyysasteen kautta, tarvitsemme korkeamman työllisyysasteen! EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies painottaa.

Häkämies huomautti, että esillä olleet yritystukien leikkaukset ja erilaiset haittamaksut nostavat yritysten kustannuksia ja heikentävät kilpailukykyä, mikä taas näkyy työllisyydessä.

Veropolitiikan neuvottelupöytää johtava SDP:n Timo Harakka kertoi Uudelle Suomelle, että keskusta on osoittanut kompromissihaluja viime hallituskaudella voimaantulleen yrittäjävähennyksen suhteen. Harakan mukaan he ovat huomanneet itsekin, ettei yrittäjävähennys jakaudu ihan järkevästi. Demarit haluaa luopua vähennyksestä.

Erilaiset kansalaisjärjestöt päivystävät Säätytalon edessä hallitusneuvotteluiden ajan muistuttamassa niille tärkeistä asioista.

Keskusta nimesi neuvottelijat vasta aamulla

Hallitusneuvotteluissa on päästy tänään itse asiaan eilisen taustoituksen jälkeen.

– Hyvällä mielellä mennään neuvotteluihin, hyvin nukutun yön jälkeen. Kävimme keskustelun omassa puoluehallituksessa, ja totesimme, että liikkeellelähtö näyttää oikein yhtenäiseltä, Rinne totesi aamupäivällä.

Yksi viidestä puoluejohtajasta on poissa neuvotteluista. Keskustan puheenjohtaja, toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu Romanian Sibiussa järjestettävään EU:n epäviralliseen huippukokoukseen.

Keskustan mukaantulo neuvotteluihin varmistui eilen aamulla puoluejohdolle tehdyn kyselyn jälkeen, joten puolueen neuvottelijat saatiin nimettyä vasta torstaiaamuna.

Hieman poikkeuksellisesti kaikki keskustan kansanedustajat ovat mukana.

– Meillä oli aika vähän aikaa valmistautua tähän, koska vielä vuorokausi sitten ei ollut vielä tietoa, että täällä ollaan. Nyt perusneuvotteluryhmä on nimetty, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi matkalla neuvotteluihin.

Kaikkonen korosti, että keskustalla on edelleen kymmenen kynnyskysymystä, joiden toteutumisen puolue haluaa turvata neuvotteluissa.

Johtoviisikon pöydälle vaikeimmat asiat

Niin kutsutussa puheenjohtajien pöydässä ratkotaan neuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä.

– Puheenjohtajien pöydässä vallitsee tällä hetkellä hyvä tunnelma. Täällä olevat puolueet luottavat siihen, että tuloksia saadaan ja ongelmat voidaan jakaa avoimesti. Alkuun on saatu aikaan hyvä neuvotteluilmapiiri, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kertoi.

Jo ennalta tiedetään, että keskustan ja vihreiden kesken on odotettavissa kovaa vääntöä ainakin metsähakkuiden määrästä ja perhevapaiden uudistamisesta. Vasemmistoliitton ja keskustan välillä taas veroratkaisut ja yritystukien uudistaminen aiheuttavat kitkaa.

Myös työllisyyden parantamisen keinoista voi tulla kiistaa. SDP haluaa poistaa keskustan hallituskaudella luodun aktiivimallin ansioleikkurin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvaili tunnelmaa yhtä iloiseksi kuin eilen: toistaiseksi on keskitytty puolueita yhdistäviin, ei jakaviin asioihin.

– Nyt kun kaikkien puolueiden neuvotteluryhmät ovat paikalla, pääsemme syventymään aiheisiin. Minulla on luottavainen mieli. Tästä saadaan kokoonpano, joka pystyy rakentamaan ohjelman, jolla torjutaan päättäisesti eriarvoisuutta ja tehdään parannuksia, jotka näkyvät suomalaisten arjessa.

Kahdeksan "ilmiötä" ohjaavat hallitusohjelman valmistelua

Keskiviikkona neuvottelijat kuulivat asiantuntijoita kahdeksasta isosta ilmiöstä, jotka määrittävät tulevaa hallituskautta. Kuultavana oli muun muassa talouden, ilmastonmuutoksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita.

Samalla keskusteltiin puolueiden kannoista ja eri aihe-alueiden tilannekuvista. Rinteen mukaan nämä aiheet ohjaavat hallitusohjelman valmistelua.

Rinne totesi, ettei valtiovarainministeriön talouskatsaus poikennut juuri aiemmista arvioista.

– Lähtökohta on se, että mustia pilviä on taivaalla, sekä globaalissa että Euroopan taloudessa, Brexit, Italian talous ja Saksankin tilanne. Nämä pitää tietysti ottaa huomioon talouspolitiikassa, Rinne sanoi.

Yksityiskohtaisempiin kysymyksiin on tarkoitus tarttua jo iltapäivällä, mutta ensin sovitaan yhtenäisistä käytännöistä.

Parin sadan neuvottelijan joukko on jaettu aluksi kahdeksan suuren ilmiön mukaisiin neuvottelupöytiin. Ensi viikolla aiheet jaetaan vielä pienempiin asiakokonaisuuksiin.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuvaili ilmiöihin pohjautuvaa tapaa täysin uudeksi tavaksi tehdä hallitusohjelmaa.

– Ollaan uuden äärellä, ja katsotaan vahvasti tulevaisuuteen. Kun on saatu aikaan yhteinen tilannekuva, voidaan määrittää yhteiset tavoitteet ja sen jälkeen mennä keinoihin.

Vihreiden Haavisto kertoi, että ilmiöihin perustuva neuvottelutapa on hänelle uusi. Sama neuvotteluryhmä käsittelee useamman ministeriön asioita.

– Neuvottelujen lopputuloksena pitäisi tulla toimintaohjeet ministeriöille. Eri ryhmien välillä on myös varmasti päällekkäisyyttä. On vielä mahdollista perustaa myös uusia alaryhmiä, jos tulee vaikeita asioita.

Lue lisää:

Hallitusneuvottelujen moottoria käynnistellään Säätytalolla

Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta – Yle seurasi politiikan superpäivää aamusta iltaan

Analyysi: ”Uusi punamulta” vääntää veroista, työllisyydestä ja hakkuista – sopu hallitusohjelmasta ei synny sormia napsauttamalla Analyysi: Tällainen olisi oikeisto-oppositio – tuolileikki pilasi tunnelmaa kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä

Virhe on pikkirikkiriikkinen, mutta olemassa. Australian uudessa 50 dollarin setelissä on kirjoitusvirhe.

Setelissä on kirjoitettu vastuuta ja velvollisuutta tarkoittava sana "responsibility" muotoon "responsibilty".

Virhe tuli julki, kun australialainen radiokanava Triple M julkaisi suurennoksen setelistä Instagramissa. Kanava oli saanut virheestä nimettömän vinkin.

Sana responsibility esiintyy setelissä kolme kertaa, ja se on kirjoitettu joka kerta väärin.

Australian keskuspankki on myöntänyt virheen ja sanoo, että se korjataan seuraavalla painokierroksella myöhemmin tänä vuonna. Virhe ehti kuitenkin 46 miljoonaan lokakuussa julkaistuun 50 dollarin seteliin.

50 Australian dollaria on noin 31 euroa.

Uutistoimisto AP:n mukaan Australian seteleitä on vaikea väärentää, sillä niissä on erittäin paljon yksityiskohtia.

50 Australian dollarin seteli on keltasävyinen ja siinä on kuva maan ensimmäisestä naispuolisesta kansanedustajasta Edith Cowanista.

Seteliin on painettu osa Cowanin ensimmäisestä puheesta Länsi-Australian osavaltioparlamentille vuonna 1921. Kirjoitusvirhe piilottelee tässä tekstissä.

Sydney Morning Herald kirjoittaa, että seteli on silti käypää rahaa.

Lehden mukaan Australian keskuspankki sai tietää ongelmasta jo joulukuussa. Keskuspankin edustaja sanoi lehden mukaan, että tulevaa varten prosessit on tarkistettu niin, ettei kirjoitusvirheitä enää tule.

Yhdysvalloissa Denverin tiistaisen kouluammuskelun sankariksi on noussut 18-vuotias Kendrick Castillo, joka kuoli taltuttaessaan toista ampujista.

Kiitosta urheudestaan on saanut myös 12-vuotias Nate Holley. Hän tarttui baseball-mailaan, kun kuuli omassa luokkahuoneessaan, että koulussa ammuskeltiin.

– Minulla oli maila kaiken varalta, koska aioin kaatua taistellen, Holley kertoi uutiskanava CNN:lle.

Holleyn luokkaan ampujat eivät tulleet, joten hän selvisi säikähdyksellä.

Castillo oli ainoa, joka kuoli Highlands Ranchin STEM-koulun ammuskelussa. Kahdeksan ihmistä haavoittui.

Castillo kävi ampujan kimppuun heti, kun tämä veti luokassa aseen esiin. Hän todennäköisesti pelasti toiminnallaan ainakin joidenkin toveriensa hengen.

Castilloa on surtu ja kiitetty laajasti sankarina.

– Juuri tätä on aito rohkeus ja uhrautuminen, toteaa muun muassa Twitter-käyttäjä Diego Sanchez Alatriste.

Myös 12-vuotiaan Holleyn urheutta kiitetään. Samalla se on virittänyt keskustelun siitä, miksi yhdysvaltalaisten lasten pitää elää tällaisessa todellisuudessa, jossa kouluampumiset ovat arkipäivää.

– Katso ja yritä olla itkemättä, kirjoittaa Colorado Independent -lehden toimittaja Mike Littwin CNN:n tekemästä Nate Holleyn ja hänen isänsä Steve Holleyn haastattelusta.

Littwin toteaa, että olemme kiitollisia Castillon kaltaisista ihmisistä, mutta samalla pitää muistaa, ettei tämän olisi pitänyt kuolla.

Hänen mukaansa kouluampumisista ei ole tullut Yhdysvalloissa uusi normaali, vaan se on vanha, tuttu, järkyttävä normaali.

Litwin huomauttaa, ettei pitäisi ajatella, että tällainen on väistämätöntä.

– Tämä ei ole pelkästään maailma, jossa elämme. Se on myös maailma, jollaisen olemme valinneet, hän sanoo.

Hänen tunteensa jakavat monet niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassakin.

– Tämä on niin väärin! Lasten ei pitäisi joutua ajattelemaan kaatuvansa taistellen, tviittaa Massachusettsin yliopiston professori Louis Klarevas.

– (12-vuotias Nate Holley on) uusimmasta kansallisesta tragediastamme selvinnyt. Tällainenko meistä on tullut? Kansakunta, joka luottaa siihen, että lapset antavat henkensä toistensa puolesta samalla, kun emme tee mitään. Ei ok, tviittaa puolestaan Amanda Twickerson.

Moni tviittaaja vaatii poliitikoilta toimia aselakien tiukentamiseksi.

– Kiitos Kendrick Castillo siitä, mitä teit. Toivoisin kuitenkin, että Yhdysvallat olisi tehnyt tämän paikan turvallisemmaksi sinulle, estänyt noita lapsia saamasta haltuunsa asetta, jonka vuoksi uhrasit itsesi, tviittaa Todd Sneed.

Denverin ampujat käyttivät käsiaseita, jotka he olivat vieneet toisen vanhemmilta. Nämä olivat hankkineet aseet laillisesti. 16- ja 18-vuotiaat nuorukaiset eivät olisi voineet ostaa niitä itse laillisesti, sillä Coloradon osavaltiossa käsiaseen voi ostaa vasta 21-vuotiaana.

Kouluampumiset ovat nostattaneet kerta toisensa jälkeen Yhdysvalloissa keskustelua aselakien tiukentamisesta.

Myös muita keinoja on pohdittu, kuten opettajien aseistamista. Denverin Highlands Ranchin koulussa toisen ampujista taltutti kouluun palkattu vartija.

Kouluampumisia ennätysmäärä

Vuosikausia jatkunut keskustelu ei ole toistaiseksi johtanut toimiin, joilla kouluampumiset olisi saatu vähenemään. Päin vastoin, viime vuonna niitä oli ennätysmäärä.

Laskentatapoja on erilaisia, mutta laivaston ylläpitämän koulun Naval Post Graduate Schoolin tilastojen mukaan kouluampumisia oli viime vuonna 97, mikä on eniten sitten tilastoinnin alkamisen vuonna 1970. Aikaisemmin 2000-luvulla määrä on vaihdellut vuosittain 13:sta 59:ään.

Tänä vuonna kouluampumisia on ollut jo 30. Laivaston tilasto laskee kouluampumisiksi kaikki tapaukset, joissa ase on vedetty esiin koulun alueella, siellä on ammuttu tai koulun omaisuuteen on osunut luoti.

Pelkästään Denverin alueella joukkoampumisia on ollut useita. Viime kuussa siellä muisteltiin 20 vuoden takaista Columbinen lukion kouluampumista, jossa kuoli 12 oppilasta ja opettaja.

Muistopäivän alla satoja kouluja, myös Highlands Ranch, suljettiin, kun poliisi etsi 18-vuotiasta floridalaisnaista, joka oli uhkaillut kouluja. Nainen ampui itsensä.

Yhdysvalloissa julkaistiin vastikään tutkimus, jonka mukaan joukkoampumiset ovat sitä todennäköisempiä, mitä löyhempiä osavaltion aselait ovat.

Jotain Yhdysvalloissa on kuitenkin kouluampumisista opittu. Kun Columbinen kouluammuskelu alkoi vuonna 1999, poliisilta kesti 47 minuuttia saapua paikalle. Sen jälkeen poliisia on koulutettu, ja esimerkiksi Highlands Ranchiin he saapuivat muutamassa minuutissa.

Lue lisää:

"Valot pois ja ovet lukkoon!" Katso video: Zoe USA:ssa ja Leo Suomessa joutuvat harjoittelemaan varautumista kouluampumiseen

Amerikkalaisopettaja Julie Cieniawskin arkea on kerrata opetusvideota kouluampujasta – "Irtisanoudun, jos minun pitää alkaa kantaa asetta"

Australia kiristi aselakinsa 23 vuotta sitten - sen jälkeen joukkoampumiset loppuivat yli 20 vuodeksi

Suomen Pankki (SP) haluaa suomalaisten velat tiukempaan seurantaan. SP on varoitellut nopeasta velkaantumisesta moneen kertaan.

Tuloihin verrattuna velkaantuminen onkin ollut vauhdikasta. Nyt velkaa on jo reilusti vuosituloja enemmän. Vuosituhannen alussa velkaantumisaste oli 62 prosenttia, mutta nyt yli 127 prosenttia.

Suomen Pankki haluaa, että velkaantumiselle asetettaisiin yläraja eli velkakatto, jonka avulla pidettäisiin huolta siitä, että asunto-, kulutus- tai taloyhtiölainat eivät kasvaisi liian suuriksi yhteenlaskettuinakaan.

1. Kiristyvätkö lainahanat minulle?

Käytännössä lainakatto tarkoittaisi sitä, että otettavan lainan määrää pitäisi pienentää, jos katto tulee vastaan. Lainakatto ei siis olisi este lainanotolle.

Suomen Pankin Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen ei halua sanoa, kuinka matalalle lainakatto pitäisi asettaa. Kysymys on niin herkkä, että hän jättää sen valtiovarainministeriön johtaman velkaantumistyöryhmän mietittäväksi. Siltä odotetaan tuloksia elokuussa.

Jo nyt asuntolainojen kasvua yritetään hillitä niin että ensiasunnossa lainan osuus saa olla 95 prosenttia asunnon hinnasta. Ensiasuntoa seuraavassa asunnossa lainaosuuden on jäätävä 85 prosenttiin.

2. Voivatko vanhat pikavipit estää asuntokaupat?

Uudessa lainakatossa otettaisiin huomioon muutkin kuin asuntolainat. Katto voisi tulla vastaan yhtä hyvin kulutus- kuin asuntoluoton takia. Esimerkiksi tuloihin nähdän suuret pikavipit voisivat olla este ottaa asuntolainaa - ainakaan niin paljon, kuin ilman uutta lainakattoa.

Pankkeja edustavan Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee lainakatossa riskejä. Hänen mukaansa se voi johtaa asuntokaupan hyytymiseen ja vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

3. Kuka tietää mitä kaikkia lainoja minulla on?

Mattila pohtii myös miten käytännössä lainan antajat voivat tietää asiakkaan lainatilanteen kokonaisuudessaan.

Lainanantajia voivat olla pankkien lisäksi erilaiset pikavippi- tai osamaksuyhtiöt. Käytännössä kokonaiskuvan saamiseksi tarvittaisiin positiivinen luottorekisteri, joka onkin valmistelussa oikeusministeriössä.

SP:n Nykänen kuitenkin muistuttaa, että vaikka lainanantaja näkisi rekisteristä asiakkaan koko velkatilanteen, se ei olisi vielä este uuden lainan myöntämiselle. Siksi Nykäsen mukaan rekisterin lisäksi tarvitaan sitova lainakatto.

4. Paranevatko suomalaisten yöunet, jos Suomen Pankki holhoaa?

Suomen Pankkia huolestuttaa, että raskaasti velkaantuneet suomalaiset leikkaavat kuluttamistaan, jos pelko työttömyydestä tai korkojen noususta valtaisi alaa.

Se puolestaan voisi johtaa huonoon kierteeseen: kotimaisen kysynnän vähentymiseen, kotimaisten yritysten konkursseihin, pankkien lainanantomahdollisuuksien heikentymiseen - ja talouden epävarmuuden kärjistymiseen kunnon talouskriisiksi.

Vaikka lainakatto voi tuntua holhoamiselta, se voisi estää liian raskaan velkataakan ja parantaisi velallisen yöunia, kun oma taloustilanne ei olisi viritetty äärimmilleen.

5. Miksi ihmisten kykyyn arvioida omaa lainatilannetta ei luoteta?

Lainoja voi kertyä hyvin monella tavalla ja joskus niistä muodostuva kokonaispotti saattaa yllättää. Nykänen varoo sanomasta tarkkoja lukuja lainakaton osalta, mutta hänen mielestään taloyhtiölainan 70-80 prosentin osuus asunnon kauppahinnasta "on jo aika paljon".

Taloyhtiölainat ovat yksi talousriski, joka arvioiminen voi olla vaikeaa. Ongelmatilanteessa maksamatta jääneet lainaosuudet jäävät muiden osakkaiden huoleksi.

Lue lisää taloyhtiölainojen ongelmista tästä jutusta:

VM:n työryhmä valmistelee rajoituksia taloyhtiölainoille – monen uuden asunnon hinnasta jo yli 70 prosenttia on yhtiölainaa

FA:n Mattila luonnehtii taloyhtiölainoja suomalaiseksi erikoisuudeksi. Lainatiedot ovat taloyhtiöllä tai isännöitsijällä ja niiden reaaliaikainen seuraaminen "voi olla haastavaa".

6. Säästääkö lainakatto Suomen talouskriiseiltä?

SP haluaa lainakatolla luoda vakautta talouteen, sillä laajat talouskriisit ovat sen mukaan usein saaneet alkunsa juuri asunto- ja asuntolainamarkkinoista.

SP:n ehdotuksessa myös asunto- ja taloyhtiölainojen pituutta rajoitettaisiin. Nykänen ei halua sanoa missä menee kohtuuden raja laina-ajan pituudessa. Mutta hänen mukaansa nykyisen uusien lainojen 20-25 vuoden laina-ajan "ei pitäisi ainakaan pidentyä".

FA:n Mattilan kuitenkin varoittaa, että laina-aika on pankkien keskinäinen kilpailukeino ja sen rajoittaminen rajoittaisi myös pankkien kilpailua. Yleensä kilpailun rajoittamisella on taipumus nostaa hintoja, tässä tapauksessa lainamarginaaleja.

Lue myös:

Suomen Pankki entistä huolestuneempi suomalaisten ylivelkaantumisesta: Vaatii velkakattoa sekä rajoituksia asuntolainoihin

Vanhoissa tuhkissa kytenyt kipinä sytytti tulipalon Iisalmessa torstaina. Tapauksesta teki erikoisen se, että tuhkat olivat asukkaan kertoman mukaan jopa kaksi viikkoa vanhoja.

Pelastuslaitoksen mukaan 200-litraiseen tuhka-astiaan oli pantu kuumaa tuhkaa ja hiiliä. Vähitellen ne olivat polttaneet tuhkapöntön kylkeen reiän, josta hiillos pääsi syttymään kokonaan.

Tuli levisi viereiseen kuusiaitaan, jolloin se huomattiin talon vastapäisessä päiväkodissa. Päiväkodin henkilökunta sammutti palavan kuusiaidan jauhesammuttimella.

– Tuhkat eivät olleet edes lämpimiä päältä. Mutta kun kaivettiin pönttöä, sieltä löytyi punahehkuinen ahjo, paloesimies Pekka Pirhonen Pohjois-Savon pelastuslaitoksesta kertoo.

Tapaus osoitti jälleen kerran, miten pitkään tuhka voi pysyä kuumana. Tämän vuoksi tulisijasta ei kannata tyhjentää edellisillan tuhkaa, vaan antaa sen jäähtyä useamman vuorokauden ajan. Tuhkaa varten on hankittava palamaton astia, joka on varustettu kannella.

– On se vaan ihme ilmiö. Jos saunan uunissa jonakin iltana tulet sammuu, kun siihen rupeaa puhaltelemaan voimakkaasti, saattaa saada tulet aikaan.

Tulipalosta ei aiheutunut vahinkoa muuhun kuin kuusiaitaan, eivätkä vastapäisen päiväkodin lapset olleet vaarassa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC on irtisanonut radiojuontajan tämän kuninkaallista vauvaa koskevan tviitin vuoksi.

Danny Baker julkaisi Twitterissä kuvan, jossa kaksi hyvin pukeutunutta ihmistä pitää kädestä pukuun puettua simpanssia. Saatesanoina oli "kuninkaallinen vauva lähtee sairaalasta". Tviitti on sittemmin poistettu.

Britannian prinssi Harry ja herttuatar Meghan saivat maanantaina Archie Harrison Mountbatten-Windsoriksi nimetyn poikavauvan. Meghan on kotoisin Yhdysvalloista, ja hänen äitinsä on afrikkalais-amerikkalainen.

Baker, 61, on työskennellyt BBC:n Radio 5 Livelle.

BBC:n mukaan Bakerin tviitti oli vakava arviovirhe ja vastoin kanavan arvoja.

Baker puolusteli tekoaan Twitterissä sanomalla, että olisi käyttänyt samaa typerää kuvaa kenen tahansa kuninkaallisen vauvasta, Boris Johnsonin vauvasta tai jopa omastaan. Se on hauska kuva, toki ei tietenkään tässä kontekstissa, Baker kirjoitti ja jatkoi: Jättimäinen virhe. Törkeä. Maljasi, Archie, sori, kaveri, Baker tviittasi.

Bakerin tviitit keräsivät runsaasti kritiikkiä. Esimerkiksi ITV-kanavan uutisankkuri Charlene White sanoi, ettei tviittiä voi hyväksyä.

– Julkaista kuva, jossa kolmen päivän ikäinen eri etnisistä taustoista oleva vauva esitetään apinana ja väittää, että kyseessä on vitsi? Siinä ovat vanhan koulukunnan ennakkoluulot ja rasismi huipussaan, White kirjoitti ja jatkoi, että julkisen palvelun yhtiössä työskentelevältä luotetulta juontajalta on mahdotonta hyväksyä tällaista ennakkoluulojen ruokkimista.

White kritisoi myös Bakerin ponnettomana pitämäänsä anteeksipyyntöä.

Baker on saanut BBC:ltä potkut ennenkin. Vuonna 1997 Baker erotettiin, koska hän yllytti kuulijoita tekemään moittimansa erotuomarin elämästä helvettiä, BBC kertoo.

Baker on saanut työstään useita palkintoja.

Lue myös:

Se on Archie! Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin vauva nimettiin

Etelä-Koreassa naiset ovat alkaneet protestoida syrjintää ja tiukkaa kauneusihannetta vastaan lopettamalla meikkaamisen ja leikkaamalla hiuksensa lyhyiksi, kertovat muun muassa brittielehti The Guardian ja japanilainen The Japan Times.

Naisten mukaan heiltä on kulunut aamuisin kaksi tuntia täydellisen meikin tekemiseen ihonhoitoineen ja kuorintoineen. Moni nainen kokee tämän niin ahdistavaksi, että meikittömyysliike on saanut nimekseen Irti korsetista. Kauneusihanteen mukaiseen täydellisyyteen pyrkiminen syö myös rahaa.

Sosiaalisessa mediassa naiset jakavat hashtagillä #EscapeTheCorset kuvia ja videoita muodonmuutoksestaan.

– Onko sinulla vapaus olla meikkaamatta? kysyy Twitter-käyttäjä jeongmeji.

Yksi liikkeessä mukana olevista on Cha Wi-Jon. Brasilialaislehti Revista KoreaIn on julkaissut hänestä kuvan ennen ja jälkeen.

– Upeita naisia! Monet korealaistytöt leikkavat hiuksensa lyhyiksi! kiittää korealainen radikaalifeministinen Koradfem.

Nuorten naisten meikittömyystrendi on osa laajempaa liikettä korealaista patriarkaalista yhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa The Guardian. Naiset ovat olleet kaduilla osoittamassa mieltä muun muassa tasa-arvon puolesta ja seksuaalista ahdistelua vastaan.

Naisten kauneus miljardibisnes

Naisten kauneus on Etelä-Koreassa iso bisnes. Jopa joka kolmas nuori nainen on käynyt kauneusleikkauksessa ja kosmetiikkateollisuuden arvo on yli 11 miljardia.

Vaikka Irti korsetista -liike ei olekaan valtavirtaa, meikkiteollisuus on The Japan Timesin mukaan jo vastannut siihen. Markkinoille on muun muassa tuotu yksinkertaisempia ihonhoitopaketteja ja meikkimainoksessa on nähty lyhyttukkainen nainen.

The Guardianin nimettömänä esiintyvä lähde meikkiteollisuudessa sanoo, että he aikovat pyrkiä lisäämään myyntiä miehille.

Eteläkorealainen kauneusihanne on tiukempi kuin monissa muissa maissa ja naisten edellytetään kaunistautuvan yhdenmukaiseen muottiin.

Kuvaavaa on, että vuosi sitten Etelä-Koreassa syntyi kohu, kun television naispuolinen uutisankkuri Lim Hyeon-ju käytti silmälaseja. Tapauksen kerrotaan olleen ensimmäinen laatuaan. Miespuoliset ankkurit ovat käyttäneet laseja ilman kohua.

Lim sanoi käyttäneensä laseja, koska piilolinssit väsyttävät hänen silmiään, mutta myös lähettääkseen viestin korealaiselle yhteiskunnalle.

Etelä-Koreassa sukupuolten tasa-arvo on vielä kaukana. Muun muassa naisten ja miesten palkkakuilu on yksi vauraiden maiden suurimmista.

The Guardianin haastattelema naistutkimuksen professori Lee Na-young sanoo, että Irti korsetista -liike pyrkii paitsi haastamaan naisten kohtelemisen seksiobjekteina, myös käsityksen naisista miestä alempina.

– Kun nämä naiset kokevat vapautuvansa, paluuta entiseen ei ole, uskoo Chung-Angin yliopistossa Soulissa työskentelevä Lee.

Vaikka musiikkituottaja Jaakko Salovaara on monissa liemissä keitetty kettu, kesän keikat Bomfunk MC'sin kanssa eivät ole hänelle mikään läpihuutojuttu.

Hän nousee nimittäin nyt ensimmäisen kerran lavalle bändin muiden alkuperäisjäsenien, Raymond Ebanksin ja Ismo "Gismo" Lappalaisen rinnalle.

Vuosituhannen alussa Salovaara jäi Suomeen tietokoneen ääreen, kun muut kiersivät vuosia maailmaa.

– On tosi hienot fiilikset. Se oli silloin taktinen veto, että en lähde kiertueelle mukaan, jotta voin keskittyä tekemään uusia biisejä, kertoi Salovaara Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Bomfunk MC’s tekee Suomessa kuuden keikan kesäkiertueen juhannuksesta alkaen. Edellisistä keikoista on 15 vuotta aikaa.

Raymond Ebanks vastusti paluuta pitkään, sillä takki oli vuosituhannen alun supermenestyksen jälkeen pitkään tyhjänä. Nyt tunnelmat ovat hyvät.

– Sain keikoista tarpeekseni huippuvuosina. Nyt taas kun kukaan ei odottanut mitään, niin ajattelin, että totta kai tätä tehdään jos voidaan.

Palkintojenjako kuvattiin etukäteen

Yksi Bomfunk MC’sin uran kohokohtia oli MTV Music Awards -palkintogaala vuonna 2000, jossa bändi sai parhaan pohjoismaisen artistin palkinnon.

Gaala järjestettiin Tukholmassa Globenissa, mutta kaikki ei ollut aivan sitä miltä ulospäin näytti.

Bomfunk MC’s kävi nimittäin tosiasiassa pokkaamassa palkinnon jo pari päivää etukäteen – tyhjässä hallissa.

– Se on yksi mun pahimpia Spinal Tap -kokemuksia. Olimme tyhjässä Globenissa, pidimme kiitospuhetta ja kaksi jätkää siivosi siellä tyhjää hallia. Siinä romuttui täysin MTV-romantiikka, muistelee Raymond Ebanks erikoista kokemusta.

Kiitospuhe nauhoitettiin ja näytettiin varsinaisessa gaalassa. Tosin sitä oli leikattu niin, että lopullisessa versiossa miehet sanoivat vain “thank you”.

Mutta eivät miehet musiikkitelevisiota pahalla muista: Miikka Lommin ohjaama video Freestyler-biisistä oli avainasemassa siinä, että kappaleesta ja bändistä tuli niin suosittu.

Ja yleisössä istuneelle Jaakko Salovaaralle palkintogaalakin oli ikimuistoinen.

– Saavutimme jotain sellaista hienoa, mistä olin aina uneksinut.

Ulkomailta tullut jo kyselyjä

Jaakko Salovaara tuottaa nykyään musiikkia muille ja tekee omaa uraa nimellä JS16.

Raymond Ebanks puolestaan on asunut yli 10 vuotta Belgiassa ja tehnyt paljon myös muita kuin musahommia.

Välissä hän ei käynyt Suomessa vuosikausiin, mutta nyt vanhat kaverukset ovat taas viettäneet aikaa treenikämpillä. Yhteinen historia ulottuu 1990-luvun Turkuun, missä he kohtasivat dj-miksauskisoissa Turussa.

Yhteinen tulevaisuus puolestaan on kesän keikkojen jälkeen vielä auki. Miehet ovat tehneet uutta musiikkia, mutta eivät ole vielä päättäneet julkaisevatko sitä.

Myös ulkomaisia keikkapyyntöjä on tullut ensi vuodeksi, kun Freestyler täyttää 20 vuotta.

– Kaikki ovat nyt huomanneet, että olemme elossa. Teemme nyt tämän kesän täällä ja jos siihen väliin saisi vielä uuden lätyn niin sitten kaikki ovet aukeaisivat taas, pyörittelee Ebanks.

Katso Jaakko Salovaaran ja Raymond Ebanksin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti yksityiselle terveysalan yritykselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljastunut monia muitakin vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Niitä on tullut ilmi sen jälkeen, kun kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017.

Valvovan viranomaisen aluehallintoviraston (avi) mukaan ongelmat koskevat sekä sote-palvelujen järjestämistä että valvontaa.

Pohjois-Suomen avi on sen vuoksi ottanut Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun avi ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut tarkkailuunsa.

Avin maaliskuun 2019 lopussa antama ratkaisu on poikkeuksellinen, mutta niin ovat sen esittämät moitteetkin.

Avin mukaan Siikalatvan virkamiehet ovat luovuttaneet julkisen vallan käyttöön liittyviä sosiaalihuollon tehtäviä lainvastaisesti Mehiläisen työntekijöille.

Kunnissa kehitysvammaisten erityishuollon päätöksistä ovat vastuussa viranhaltijat, kuten sosiaalityöntekijät. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös laatia kehitysvammaisille arjesta selviytymistä helpottavia palvelusuunnitelmia.

Siikalatvalla päätöksiä ovat kuitenkin valmistelleet ja esitelleet Mehiläisen työntekijät.

Aville jäi epäselväksi, miten Siikalatva valvoo Mehiläistä

Siikalatvan ja Mehiläisen sopimus on niin sanottu kokonaisulkoistus. Siinä kunta tai kuntayhtymä maksaa yksityiselle yritykselle sote-palvelujen tuottamisesta.

Kokonaisulkoistuksia on tehnyt runsaat 20 kuntaa. Hyvinvointialan selvityksen mukaan kokonaisulkoistettujen palvelujen piiriin kuului noin kaksi prosenttia suomalaisista vuonna 2018.

Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei voi sanoutua irti kaikista sote-asioista. Ulkoistuksen jälkeenkin kunta on vastuussa siitä, että palvelut myös järjestetään asianmukaisesti.

Lisäksi kunnalla pitää säilyä julkisen vallan käyttö. Sitä on henkilön etua ja oikeuksia koskevat päätökset, kuten sosiaalietuuksien myöntäminen ja tahdosta riippumattoman hoito.

Julkisen vallan käyttöä voi olla myös päätösten valmistelu ja esittely, jos ne vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon. Näin on tapahtunut avin mukaan Siikalatvalla.

Mehiläisen työntekijät ovat valmistelleet ja esitelleet kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevia päätöksiä kunnan johtavalle viranhaltijalle, joka on allekirjoittanut paperit. Tällaiset tehtävät kuuluvat kunnalle.

Siikalatvan johtava sosiaalityöntekijä on kertonut aville, ettei hänellä ole ollut aikaa työkiireiden vuoksi perehtyä kaikkeen. Tietoa ei ole ollut myöskään mahdollisista rajoitustoimista. Esimerkiksi kehitysvammaisen liikkumista voidaan rajoittaa hänen oman tai jonkun muun turvallisuuden suojaamiseksi.

Mehiläinen on myös tehnyt sopimuksia omaishoitajien kanssa, vaikka sopimukset pitäisi solmia omaishoitajien ja kunnan välillä.

Avin mielestä kunnassa on ollut myös epäselvää, mitkä kunnan johtavan lääkärin tehtävät kuuluvat virkavastuulle.

Avi ei ole saanut selvyyttä siihen, miten ja missä laajuudessa Siikalatva valvoo Mehiläisen toimintaa. Kunta ei ollut laatinut lain edellyttämää omavalvontasuunnitelmaa.

Kunnalle ja Mehiläiselle annettu toistakymmentä valvontapäätöstä

Jo ennen ulkoistusta Avi neuvoi ja ohjasi kunnan edustajia useamman kerran siitä, miten julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät järjestetään. Tämä ei tuottanut toivottua tulosta.

Siikalatvalla toimii viisi Mehiläisen yksikköä, joista suuri osa on parhaillaan tai on ollut avin valvonnassa.

Avi on antanut Siikalatvan kunnalle tai Mehiläiselle kaikkiaan toistakymmentä valvonta- tai kantelupäätöstä sen jälkeen, kun Mehiläinen otti kunnan sote-palvelut harteilleen. Ratkaisuissa on kehotettu kuntaa ja Mehiläistä korjaamaan havaitut epäkohdat.

“Yrityksen edustaja ei voi ohjata virkamiestä tekemään oikeita päätöksiä”

Kun valvonta-asioita alkoi kasaantua, avi otti poikkeuksellisesti Siikalatvan koko sote-palvelut valvontaansa.

Pohjois-Suomen avin lakimies Heli Kajava kertoo, että heidän alueellaan on tehty useita kuntien kokonaisulkoistuksia, mutta muualla ei ole tullut esille samassa laajuudessa Siikalatvan kaltaisia ongelmia.

– Yleensä asiat on saatu kuntoon alkuvaiheessa, mutta Siikalatvan osalta on tullut pitkään valituksia monenlaisista eri asioista, Kajava sanoo.

Avin mukaan Siikalatvan viranhaltijoiden päätökset vaikuttavat Mehiläisen etuihin. Päätösten riippumattomuus voi vaarantua, jos niitä valmistelevat Mehiläisen työntekijät.

Mehiläinen on siis voinut hyötyä siitä, että sen edustajat ovat valmistelleet Siikalatvan virkamiehille kuuluvia päätöksiä.

Kajavan mukaan kunta ei ole kaikilta osin ymmärtänyt rooliaan valvonnassa. Kuntalaisilla on ollut epäselvyyttä, kumman toimijan palveluksessa työntekijä on.

– En tiedä, mitä keskusteluja siellä on käyty, että tällainen on sallittu. Taustalla voivat olla kunnan niukat resurssit, mutta jos rooleista lipsutaan, asiakkaan etu voi päätösten johdosta vaarantua. Yleisellä tasolla sanottuna yrityksen edustaja ei voi ohjata kunnan virkamiestä tekemään “oikeita” päätöksiä.

Kunnanjohtaja: Yhteisymmärrys avin kanssa löytynyt

Siikalatvalla on toukokuun 2019 puoliväliin asti aikaa selvittää aville, miten se on parantanut toimintaansa. Siikalatvan kunnanjohtajan Pauli Piilman mukaan avin mainitsemia puutteita on jo korjattu.

Kunta on perustanut uuden sosiaaliohjaajan viran, jolla on tarkoitus varmistaa virkavastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Johtavalle lääkärille on palkattu sijainen, valvontakäyntien määrä on moninkertaistettu ja kunnan omavalvontasuunnitelma hyväksytty.

Piilman mukaan ongelmat ovat johtuneet osin työvoimapulasta. Kuntaan on ollut vaikeaa löytää sosiaalihuollon ammattilaisia. Nyt virat on saatu täytettyä ja sosiaalityöntekijöiden määrä nostettua kahdesta kolmeen.

– Pohjois-Suomessa oikeastaan kaikki kunnat hakevat päteviä sosiaalityöntekijöitä. Paikkoja on avoinna vaikka kuinka, hän sanoo.

Piilma myöntää, että kunta ymmärsi aiemmin osittain väärin virkavastuulle kuuluvien tehtävien sisällön.

– Avin tulkinnat ovat muuttuneet jonkin verran vuosien varrella, mutta he ovat täsmentäneet meille asioita ja nyt ymmärrämme ne samalla tavalla.

Hoivakodissa käytetty sijaisina eläkeläisiä

Siikalatvan sote-kokonaisulkoistuksen keskeinen osa on vanhustenhuolto. Avi on puuttunut myös kunnan hoivakotien puutteisiin.

Valituksia on tullut etenkin Mehiläisen palvelukeskus Pihlajistosta. Sama hoivakoti nousi esiin, kun Yle uutisoi tammikuussa Mehiläisen hoivakotien ongelmista eri puolilla Suomea.

Avi havaitsi jo pari vuotta sitten, että Pihlajistossa oli liian pieni hoitajamitoitus etenkin öisin, mikä aiheutti riskin asiakkaiden turvallisuudelle. Lisäksi vanhuksien itsemääräämisoikeutta oli rajoitettu väärin, kun heitä oli toisinaan kiinnitetty pyörätuoliin lannevyöllä ilman lääkärin päätöstä tai omaisen hyväksyntää.

Avi ja kunta ovat jatkaneet Pihlajiston valvontaa. Tänä vuonna tarkastuksia on tehty useita. Isompia puutteita ei uusimmilla käynneillä ole havaittu.

Siikalatvan kunnanhallituksen helmikuussa 2019 laatiman vanhuspalvelujen tilannekatsauksen mukaan ongelmana on ollut henkilökunnan ja sijaisten heikko saatavuus. Eläkkeelle jääneitä on jouduttu pyytämään sijaisiksi.

Tilannekatsauksesta selviää myös, että palvelukeskus Koivulehdossa loukkaantui tammikuussa 2019 vanhus ilmeisesti pesettämisen yhteydessä. Tapaturmaa ei havaittu heti.

Koivulehtoon avi teki tarkastuksen viime vuonna ja antoi huomautuksen, koska hoitajamitoitukseen oli laskettu hallinnon työntekijä. Yksi asukas oli yksikössä ylipaikalla. Kunnan saaman tiedon mukaan nämä puutteet on korjattu.

Siikalatva sai haluamansa säästöt Mehiläisen avulla

Kokonaisulkoistuksia Suomessa ovat tehneet lähinnä pienet kunnat. Ne ovat halunneet säästöjä.

Siikalatvalla Mehiläinen on vastannut vuodesta 2017 lähtien kunnan sote-palveluista. Sopimus on kymmenvuotinen.

Säästöjä on tullut. Kunta kertoo viime vuoden tilinpäätöksessään, että kokonaisulkoistuksen tavoitteena olleet 1,5–2 miljoonan vuotuiset säästöt toteutuivat 2017–2018.

Sote-puolella alkoivat yt-neuvottelut pian sen jälkeen, kun Mehiläinen otti komennon. Ne johtivat useisiin irtisanomisiin.

Mehiläisen perusterveydenhuollon palveluista vastaava Joonas Turunen Mehiläisestä sanoo, että Siikalatva on säästänyt karkeasti kymmenen prosenttia vuosittaisista sote-menoistaan, kun Mehiläinen on vastannut palveluista.

Turusen mielestä myös palvelujen saatavuus ja laatu ovat parantuneet. Perusterveydenhoitoa on vahvistettu, mikä on vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta.

Hän sanoo, että kuntalaisilta on tullut pääosin myönteistä viestiä. Kriittinen palaute on liittynyt yleensä yksittäisiin palvelukokemuksiin.

– Tuotamme Siikalatvalla palvelut neljän kyläkeskuksen alueella. Siinä on henkilöstön ja rekrytoinnin kannalta omat haasteensa, kun välimatkat ovat pitkiä.

Turusen mukaan Siikalatva on Mehiläiselle tärkeä asiakas. Se on ainoa kunta, jonka kaikki sote-palvelut Mehiläinen tuottaa.

– Siksi haluamme onnistua Siikalatvan palvelutuotannossa mahdollisimman hyvin.

Fakta: Kokonaisulkoistuksia tehneet kunnat ja yritykset:

Pihlajalinna: Alavus, Juupajoki, Jämsä, Kihniö, Kuortane, Mänttä-Vilppula, Parkano, Soini, Ähtäri

Terveystalo: Kinnula, Lumijoki, Rantasalmi, Tervola

Attendo (Terveystalon alihankkijana hoivapalveluissa): Puolanka, Kärsämäki, Pyhtää, Rääkkylä, Sulkava, Sysmä, Tohmajärvi

Mehiläinen: Siikalatva, Keminmaa, Kemi, Tornio, Simo

Coronaria: Posio

*Sote-ulkoistussopimusten laajuudessa on eroja kuntien välillä. Osa sopimuksista on kuntayhtymissä tai yhteisyrityksissä. Lähde: Kuntaliitto

Melinda Sakkaran esikoinen kuoli kohtuun kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Syynä oli sairaalan hoitovirhe, kun Sakkaran kipuja ei otettu todesta. Sakkaralle maksettiin myös korvaukset potilasvahingosta.

Toinen lapsi, poikavauva, huostaanotettiin noin kuukauden ikäisenä.

– Minua ei kuultu päätöksenteossa lainkaan. Lapsi sijoitettiin uskonnolliseen perheeseen, vaikka vastustin sitä. Lisäksi yhteydenpitoani poikaan rajoitettiin laittomasti, Sakkara kertoo.

Kun Sakkara alkoi odottaa kolmatta lastaan, hän päätti paeta maasta.

– Minua kohdellaan menneisyyteni perusteella. Ei ole näyttöä, että se muuttuu, Sakkara sanoo.

Olen töpeksinyt aiemmin, mutta viranomaisia ei kiinnosta nykyinen elämäntilanteeni. Melinda Sakkara

Huostaanottopäätös antaa 32-vuotiaasta Sakkarasta karun kuvan. Kouvolasta kotoisin olevalla Sakkaralla oli nuorempana vakava alkoholiongelma. Hänellä on myös mielenterveysdiagnooseja ja rikostuomio. Hän on ollut psykiatrisessa hoidossa ja yrittänyt alkoholin vuoksi itsemurhaa.

– Elämäni on ollut aiemmin alamäessä ja olen töpeksinyt. Jo neuvolassa poikaa odottaessani kohtasin ennakkoasenteen, jonka seurauksena minulle kirjoitettiin neuvolassa lähete huumevieroitukseen ilman mitään huumetestejä. En ole koskaan käyttänyt huumeita.

Yle on tarkistanut Sakkaran väitteet useista asiakirjoista ja potilaskertomuksista. Sakkaralla on esittää lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa huostaanottopäätöksen kanssa. Niissä hänen nykyinen psyykkinen terveydentilansa todetaan hyväksi, eikä alkoholiriippuvuutta ole.

– Viranomaisia ei kiinnosta nykyinen elämäntilanteeni. Heidän mielestään totta oni se, mitä muut ovat kertoneet. Minun puheillani oli merkitystä vain, kun ne sai käänneltyä jotenkin umpihulluun muotoon.

Ristiriitaisia lausuntoja

Sakkaran esikoinen kuoli hänen kohtuunsa vuonna 2015 Salossa. Tultuaan toisen kerran raskaaksi hän erosi nopeasti lapsen isästä ja muutti Ouluun.

Syntymättömästä lapsesta tehtiin Sakkaran sairaushistorian vuoksi useita ennakollisia lastensuojeluilmoituksia, ja siksi lasta uhkasi huostaanotto heti syntymänsä jälkeen.

Sakkara hakeutui omasta tahdostaan loppuraskauden aikana psykiatriseen hoitoon.

– Epäilin, että vointini heikkenee, koska pelkäsin hoitohenkilökunnan tekevän taas virheen ja tällekin lapselle kävisi huonosti. Pelkäsin myös, että lapsi otetaan minulta pois.

Sakkara halusi tietää tarkkaan perustelut kaikille hoitotoimille ja suhtautui niihin kriittisesti. Kätilön ja synnytysvalmentajan kirjaamien lausuntojen mukaan Sakkaran käytös ja reaktiot loppuraskauden aikana ovat normaaleja huomioiden hänen kokemansa kohtukuolema.

Huostaanottopäätöksessä lukee, että Sakkaralla olisi ollut sairaalassa aikeita vahingoittaa itseään ja lastaan. Sakkaran mukaan asia on kirjattu paperiin eri tavoin kuin hän on sanonut.

– Sinä päivänä kun lapsen piti syntyä kuulin, että minut erotettaisiin vauvastani hänen synnyttyään. Sanoin, että jos lapseni viedään minulta ilman syytä, on lapsen parempi kuolla kohtuun kuten esikoiseni. Olisin todella tehnyt abortin, jos minulle olisi kerrottu, etten saa olla äiti.

Sakkara joutui pakkohoitoon.

Lapsi syntyi Oulussa, ja pakkohoitopäätös purettiin juuri ennen synnytystä. Sakkara joutui sairaalasta päästyään lapsen kanssa ensikotiin, josta lapsi huostaanotettiin alle kuukauden ikäisenä.

Papereissa lukee, että lapsen tulevaisuutta punnitaan uudestaan, kun äidin vanhemmuus on vakaampi. Oulun kaupunki ei kommentoi yksittäistapausta, mutta sen mukaan huostaanoton jatkumisen tarvetta arvioidaan aina vähintään vuosittain.

– Huostaanotto voidaan purkaa, ellei sijoitukseen ole enää tarvetta, perheen tilanne on korjaantunut ja huostaanoton purku on lapsen edun mukainen, toteaa palvelupäällikkö Marja Salo.

Melinda Sakkara ihmettelee, miksei näin ole hänen kohdallaan tapahtunut. Hän on lähettänyt valituksia ja kanteluja jatkuvasti kaupungin ja hallinto-oikeuden suuntaan.

– Minulla on viime vuodelta kaksi lääkärinlausuntoa, joiden mukaan olen täysin kykenevä huolehtimaan lapsestani. Tätä ei ole otettu lainkaan huomioon, Sakkara sanoo.

Yle on nähnyt lääkärinlausunnot. Yksityislääkärin antamassa lausunnossa todetaan, ettei Sakkaralla ole useiden mielenterveyden tilaa mittaavien testien perusteella mitään psyykkisiä ongelmia. Lausunnossa myös todetaan, ettei hänellä ole alkoholiriippuvuutta.

– Lääkäri oli mukana lastensuojelun palaverissa, mutta sielläkään hänen mielipiteillään ei ollut mitään arvoa. Minulle sanottiin, ettei yksityislääkärin mielipiteitä tarvitse huomioida, Sakkara toteaa.

Henkisesti kypsä äidiksi

Oulun mielenterveyspalveluissa toimiva lääkäri puolestaan tapasi Sakkaran kolme kertaa ja antoi lausunnon, jonka mukaan tapaamisten aikana ei tullut esiin merkkejä mielenterveyshäiriöstä tai seikkoja, jotka heikentäisivät voimavaroja toimia vanhempana.

Kaupungin lakimiehen lausunnossa sen sijaan todetaan, että kykyä toimia vanhempana ei lähtökohtaisesti voida arvioida kolmen käynnin perusteella eikä tapaamalla äiti yksin ilman lasta.

– On vaikea käydä lapsen kanssa lääkärissä, kun lapsi on huostaanotettu. Jos viranomaisten mielestä on tällainen on vaatimus, sosiaaliviranomaisten olisi kuulunut järjestää lapsi mukaan käynneille, Sakkara sanoo.

Sakkaraa raskauden aikana tukeneen kätilön lausunnossa kuitenkin todetaan, että hän on valmistautunut normaalilla tavalla lapsen syntymään, hankkinut kotiinsa kaikki tarpeelliset vauvantarvikkeet ja henkisesti kypsä äidiksi.

Sakkaran mukaan hänelle ei tehty lastensuojelussa palvelutarpeen arviota, vaikka myös vanhemmille tulisi tehdä asiakassuunnitelma. Tässä on Oulussa puutteita.

– Tätä on nyt työntekijöille teroitettu, että erillinen suunnitelma tulee tehdä ja ohjata vanhempia tarvittaviin palveluihin, kertoo palvelupäällikkö Marja Salo.

Sakkaralta Oulu on vaatinut sitoutumista psyykkiseen tukeen sosiaaliviranomaisten osoittamalta taholta. Hänellä oli kuitenkin hoitosuhde yksityislääkäriin, joka toimi hänen traumaterapeuttinaan.

– En ymmärrä, miksi minun olisi pitänyt suostua heidän valitsemansa lääkärin hoitoon.

Erimielisyyksiä palaverien tallentamisesta

Oulun lastensuojelu ei kommentoi sitä, miksei Sakkaran hyvää terveydentilaa puoltavat lausunnot on sivuutettu päätöksenteossa.

– Yleisellä tasolla sanon, että lääkärinlausunnot huomioidaan huostaanoton arvioinnissa riippumatta siitä, ovatko ne julkisen tai yksityislääkärin laatimia, sanoo Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Heikkisen mukaan yhteistyö perheiden kanssa toimii Oulussa pääosin hyvin, mutta ongelmiakin on.

– Lastensuojelussa voi olla tilanteita, jolloin lapsen edun ja vanhempien kasvatuksellisten tai muiden näkemyksien välillä on ristiriitaa, Heikkinen kertoo.

Melinda Sakkara on avoimesti tallentanut keskustelujaan viranomaisten kanssa. Niistä käy ilmi, että viranomaiset ovat vahvasti vastustaneet tallentamista. Se on yksi syy, joka on tuonut säröjä yhteistyöhön.

Voi olla tilanteita, jolloin lapsen edun ja vanhempien näkemyksien välillä on ristiriitaa. Arja Heikkinen

Oulun kaupungin potilasasiamies on kirjoittanut lausunnon, jonka mukaan keskustelujen tallentaminen ei ole merkki yhteistyökyvyttömyydestä vaan halusta vaatia perustelut viranomaisten toimille. Asiakkaalla on myös oikeus tallentaa tai videoida keskustelut.

Viime syksynä Ouluun perustettiin uusi lastensuojelutarpeen selvitystiimi, jonka tavoitteena on parantaa perheiden ja lastensuojelun yhteistyötä.

– Tiimi on moniammatillinen, ja siinä työskentelee sosiaalityöntekijöiden lisäksi sosionomeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Olemme saaneet toiminnasta hyvää asiakaspalautetta, kertoo Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Samoihin aikoihin Melinda Sakkara alkoi odottaa kolmatta lastaan ja teki kaikessa hiljaisuudessa valmisteluja tulevaisuutensa varalle. Hän aikoi lähteä Suomesta salaa.

– Yksi lapsistani on kuollut hoitovirheen seurauksena ja toinen on minulta varastettu. Päätin, että tätä lasta en anna Suomen viranomaisten viedä.

Vanhempia ei kuulla

Tuen järjestäminen huostaanotettujen tai sijoitettujen lasten vanhemmille on kuntien lakisääteinen tehtävä. Voikukkia-nimellä kulkevia vanhempien vertaistukiryhmiä ylläpitävä Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n mukaan kunnat eivät sitä juurikaan tee.

– Huostaanotto on vanhemmille kriisi ja jättää aikamoisen trauman, mutta he jäävät usein todella yksin. Vanhempia pitäisi myös kuulla ja tukea jo paljon aikaisemmin kuin siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo pitkällä, sanoo Kasper ry:n toiminnanjohtaja Pauliina Lehtinen.

Vanhemmat valittavat Lehtisen mukaan eniten siitä, ettei heitä ole kuultu ja kohdattu. Papereissa tuijotetaan helposti päihde- tai mielenterveystaustaa sen sijaan, että keskityttäisiin nykytilaan. Lehtisen mukaan kohtaamattomuudessa voi olla kyse sosiaalityöntekijöiden liian suuresta asiakasmäärästä.

– Paljon riippuu siitä, onko aikaa kohdata perhettä ja ymmärtää sen tilanne vai luotetaanko pelkästään, joskus jopa liikaa, omaan ammattitaitoon. Vanhempi voi kokea, että kuulemisen sijaan häntä käsketään. Se aiheuttaa monenlaista väärinymmärrystä.

Katkeroitumista on. Kun asiakkaita on paljon, väkisinkin tapahtuu sitä ettei ehditä harkita asioita loppuun. Pauliina Lehtinen

Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa luottamusta on vaikea rakentaa. Lehtisen korviin ulkomaille pakeneminen kuulostaa ääriratkaisulta, mutta ei mahdottomalta.

– Katkeroitumista on jonkin verran. Kun asiakkaita on paljon, väkisinkin tapahtuu sitä ettei ehditä harkita asioita loppuun tai varmistellaan johonkin suuntaan. Joskus voi olla niinkin, että perheelle on tapahtunut vääriä asioita ja tehty vääriä ratkaisuja.

"Sanotaan, että hoida itsesi kuntoon"

Lapsen huostaanoton aiheuttaman kriisin käsitteleminen on vanhemmille hankalaa. Jos päihdeongelmainen äiti tai isä kokee, että häneltä on viety lapsi, hän voi Lehtisen mukaan alkaa lääkitä itseään päihteillä sen sijaan, että pääsisi käsittelemään kriisiä..

– Olen ihmetellyt, miksi vanhemmat jätetään niin yksin sen sijaan, että järjestelmällisesti tehtäisiin töitä hänen kanssaan. Laki lähtee siitä, että sijoittaminen on väliaikaista, mutta käytännössä rakenteet eivät useinkaan tue sitä.

Lehtinen muistuttaa, että perheiden tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia.

– Nämä ulkomaille paenneiden tarinat ovat todella ääritilanteita. Onneksi positiivisiakin tarinoita on, ja sitten on paljon niitä jotka ovat jotain siltä väliltä.

Lastensuojelua tutkivan ja kehittävän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työn laatu vaihtelee kunnissa paljon.

– On liian iso väite sanoa, että lastensuojelu olisi kauttaaltaan jonkinlaista. Jossakin osataan kohdata perheet paremmin ja toisaalla ei niin hyvin. Haluan korostaa, ettei syyttävää sormea saisi osoittaa yksittäisiin työntekijöihin, sanoo lastensuojelun kehittämispäällikkö Päivi Petrelius THL:stä.

On liian iso väite sanoa, että lastensuojelu olisi kauttaaltaan jonkinlaista. Päivi Petrelius

Suurin ongelma on Petreliuksen mukaan organisaatioiden luomissa kohtuuttomissa työolosuhteissa. Hän muistuttaa, että jo yhden perheen tilanne voi olla hyvin vaativa, jos äidillä ja isällä on päihdeongelma tai lapsella käytöshäiriöitä.

– Jos miettii, että tällaisia tilanteita voi olla 40 tai vaikka 80, niin millä ajalla työntekijä asettuu kuulemaan asiakasta kunnolla? Sosiaalityössä on myös tosi iso vaihtuvuus. Perheen asioita voi hoitaa monta ihmistä, joita perhe ei välttämättä ole koskaan tavannut.

Perheille enemmän sananvaltaa

Useissa maakunnissa on viime vuonna testattu uutta toimintamallia, jossa perheet pääsevät aktiivisesti mukaan lastaan koskevaan päätöksentekoon. Kokemukset olivat sen verran hyvät, että käytäntöä on päätetty laajentaa, ja sitä istutetaan parhaillaan kuntiin ympäri Suomea.

Malli on peräisin Lontoon Hackneysta, jossa se on ollut käytössä pidempään.

Lain mukaan lapselle on nimettävä vastaava sosiaalityöntekijä. Nyt ideana on luoda tiimi, jossa on mukana perheterapeutti, asiakasperhe ja korkeintaan kolme sosiaalityöntekijää.

– Tiimi varmistaa, ettei asiakassuhde ole yhden ihmisen varassa. Siten perheen tilanteeseen tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen ei ala alusta, jos joku tiimistä vaihtuu, Petrelius toteaa.

Tavoitteena on, että tiimi kokoontuisi kerran viikossa. Päivi Petrelius puhuu perheterapeuttisesta työotteesta, jonka seurauksena yksittäinen työntekijä ei tee enää ratkaisuja yksin.

– Ei lähdetä suoraan tarjoamaan nopeita ratkaisuja vaan analysoidaan vaikeaa tilannetta syvemmin. Ratkaisuehdotuksia ideoidessa kuullaan myös vanhempia ja mahdollisuuksien mukaan myös lapsia, Petrelius sanoo.

Melinda Sakkara ei ole ainoa lastensuojelua ulkomaille paennut äiti.

Parainen-Kypros

Venäläiset sukujuuret omaava Tanya Khotenko muutti viime kesänä Paraisilta Kyprokselle, koska koki perheensä joutuneen rasismin ja lastensuojelun mielivallan uhreiksi.

– Tyttäreni kertoi, että hänen suunsa oli pesty päiväkodissa saippualla ja häntä oli painettu kipeästi sormella poskeen ja nenään. Päiväkodin mukaan minä löin, tukistin ja potkin lapsiani, Khotenko kertoo.

Riidat lastensuojelun kanssa kärjistyivät siihen, että poliisi alkoi tutkia Khotenkoa ja epäili häntä 6-vuotiaiden kolmosten pahoinpitelystä.

Lääkäriä ja koulupsykologia, jotka puolustivat minua, ei huomioitu ollenkaan. Tanya Khotenko

Khotenkolla on samankaltaisia kokemuksia lastensuojelun toimista kuin Sakkaralla.

– Lääkäriä ja koulupsykologia, jotka puolustivat minua, ei huomioitu ollenkaan. En ole myöskään saanut lastensuojelusta mitään lapsiani koskevia papereita itselleni, vaikka pyysin niitä jo puoli vuotta sitten.

Paraisten koko lastensuojelun sosiaalityöntekijät irtisanoutuivat keväällä 2018. Syinä olivat alimiehitys, liiallinen työmäärä ja huono johtaminen. Khotenko puolestaan pakkasi tavaransa ja muutti lapsineen Kyprokselle.

Syyttäjä päätti maaliskuussa jättää syytteen nostamatta, koska näyttöä lasten pahoinpitelyistä ei ollut. Useista kuulustelluista kukaan ei ollut nähnyt Khotenkon kohtelevan lapsiaan fyysisesti kaltoin.

Paluu Suomeen, kun lapsi täytti 18

Hanna (nimi muutettu lapsen yksityisyyden suojaamiseksi) vietti poikansa kanssa yhdeksän vuotta Kreikassa. Sitä ennen poikaa uhkasi huostaanotto. Hanna myöntää, että aluksi lastensuojelulla oli syytä olla pojasta huolissaan.

– Olin muuttanut lapseni kanssa Kreikasta Suomeen ja elin kreikkalaisittain. Lapsi oli mukanani baarissa. Kerran jätin hänet yksin kotiin ja lähdin baariin, hän kertoo.

Ensin poika joutui perhetukikotiin. Hannan mielestä lastensuojelu teki hänelle alkoholiongelman, jota ei ollut.

– Kävin tuolloin töissä ja opiskelin samaan aikaan, joten en tiedä missä välissä olisin voinut niin paljon alkoholia käyttää. Mitään tukea en yksinhuoltajana lastensuojelusta saanut, vaikka minulla oli monta rautaa tulessa.

Kun pojalle ryhdyttiin valmistelemaan huostaanottoa, Hanna päätti lähteä takaisin Kreikkaan Korfulle, jossa pojan isä asui. Hanna laitettiin kansainväliseen hakuun Interpolin kautta. Hän kertoo olleensa syytettynä lapsikaappauksesta.

– Kreikka päätti, ettei luovuta meitä. Huostaanottoasia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja voitimme jutun. Suomesta soitettiin, että huostaanottovaatimus on haudattu.

Alunperin Hannan piti palata poikansa kanssa päätöksen jälkeen Suomeen, mutta he päättivätkin jäädä Korfulle. He muuttivat takaisin Suomeen vasta viime syksynä pojan opintojen takia. Poika on nyt 18-vuotias.

Maanpako on uusi ilmiö

Hannaa puolusti oikeudessa varatuomari Leeni Ikonen, jolla on yli 20 vuoden kokemus lastensuojelutyöstä Suomessa. Hän kertoo, että maanpakoon lähteminen ja siihen rinnastuva muuttaminen kotimaassa on melko uusi, 2000-luvun ilmiö.

– Ihmiset soittavat ja kysyvät, missä kunnassa olisi lapsen kannalta turvallista asua. Jotkut pohtivat, ratkeaisiko hänen asiansa lähtemällä maasta. Kysymys on vaikea, koska lastensuojelun laatu vaihtelee eri kunnissa, Ikonen toteaa.

Perustuslaki takaa liikkumisvapauden, ellei lapsi ole kiireellisesti sijoitettu. Jos huostaanottoprosessi on kesken, lähteminen maasta on laitonta ja lastensuojelu tulee perässä.

– Sosiaalityöntekijät ovat hakeneet lapsia ulkomailtakin. Eräs lähti itse hakemaan ja eräässä tapauksessa paikallinen sosiaalityöntekijä järjestettiin tarkistamaan lapsen tilanne, Ikonen sanoo.

Sosiaalityöntekijät ovat hakeneet lapsia ulkomailtakin. Leeni Ikonen

Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoituspaikan valinnassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Ikosen mukaan kunnissa on vaihtelua sen suhteen, kuinka lakia noudatetaan.

– En ole havainnut, että näitä huomioitaisiin ja vanhempien mielipidettä kyseltäisiin. Tietyt ongelmakunnat ja sosiaalityöntekijät ovat tulleet tutuiksi. Jos kyseessä on ulkomaalaistaustainen perhe, pahimmillaan lapselta hävitetään uskonto, kulttuuri ja kieli.

Suurin ongelma on Ikosen mielestä on kuitenkin se, että huostaanotot käsitellään väärässä paikassa. Hänen mielestään oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu hallinto-oikeuksissa.

– Jos käräjäoikeus käsittelee on hometaloriitaa, selvitetään tarkkaan jutun tosiseikat, arvioidaan näyttö ja se, mikä on lausunnon antajan kompetenssi. Hallinto-oikeudessa pidetään viranomaisen toimittamaa aineistoa lähtökohtaisesti totena ja oikeana. Lausuntoa, jonka perhe hankkii esimerkiksi yksityiseltä puolelta, ei yleensä huomioida.

Vuonna 2005 myös oikeusturva-asiain neuvottelukunta suositteli, että huostaanottoasiat siirrettäisiin käräjäoikeuksiin. Näin ei tapahtunut. Oikeusministeriön mukaan siirtoa ei ole myöskään suunnitteilla, koska kyse on julkisoikeudellisista ja siten hallintotuomioistuimien toimivaltaan kuuluvista asioista.

– Keskustelua on kuitenkin käyty siitä, tulisiko huostaanottoasiat ratkaista moniammatillisessa toimielimessä, jonka ratkaisusta voisi valittaa hallinto-oikeuteen, kertoo erityisasiantuntija Piritta Koivukoski oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolta.

En usko saavani Ouluun jäänyttä poikaani koskaan takaisin. Melinda Sakkara

Hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin viime vuonna yli tuhat sosiaaliviranomaisten alulle panemaa huostaanottoasiaa. Noin kahdessa kolmesta tehtiin huostaanottopäätös. Vain 2,5 prosentissa tapauksista huostaanottohakemus hylättiin. Loput olivat valituksia, siirtämisiä tai juttuja, jotka jätettiin tutkimatta.

Oikeusministeriö ei ota kantaa hallinto-oikeuksien menettelyyn tai käsittelyn oikeudenmukaisuuteen huostaanottoasioissa, koska sillä ei ole toimivaltaa puuttua riippumattomien tuomioistuinten toimintaan.

– Jos joku katsoo, että viranomainen on menetellyt virkatoimissaan lainvastaisesti tai laiminlyönyt sille kuuluvia velvollisuuksia, hän voi tehdä kirjallisen kantelun joko eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, sanoo Koivukoski.

Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta kerrotaan, ettei sille ole tullut kanteluja liittyen hallinto-oikeuksien toimivaltaan. Sen mukaan hallinto-oikeuksissa järjestetään myös melko usein esimerkiksi suullisia käsittelyjä, joissa kuullaan perheitä.

Koulutusta uuteen malliin

THL kouluttaa parhaillaan tiimejä uuteen lastensuojelumalliin. Lastensuojelun kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan uuden mallin istuttaminen kuntiin on pitkäjänteistä ja tukea vaativaa työtä.

– Onnistuminen riippuu paljon siitä, saammeko uudelta hallitukselta tukea tämäntyyppisen uudistuksen jatkamiselle.

Oulussa on saatu hyviä kokemuksia uudesta palvelutarpeen selvitystiimistä ja perheterapiakoulutuksesta. Lastensuojeluun on saatu kahden viime vuoden aikana toistakymmentä uutta virkaa.

– Uudet virat ovat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijöitä. Heille jää enemmän aikaa suunnitelmalliselle työlle ja asiakkaille, sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo.

Kun Melinda Sakkara päätti lähteä Suomesta, hän muutti ensin Oulusta takaisin Saloon vanhempiensa tyhjillään olleeseen asuntoon. Sitten hän matkusti Kreetalle.

Perille päästyään Sakkara kirjoitti ystäväkseen luulemalleen henkilölle luottamuksellisen viestin. Viestissä hän kirjoittaa, että jos hänen huostaanotetun lapsensa on jäätävä Suomeen, olisi lapselle inhimillisempää kuolla kuin joutua elämään sellaisen maan lastensuojeluviranomaisten päätösten varassa.

– Tämä on ollut kantani koko ajan. Lapsen on parempi olla syntymättä maahan, jossa hänet ryöstetään vanhemmiltaan eikä hän saa tuntea juuriaan, Sakkara sanoo.

Suomessa hänen lähtönsä huomattiin, kun Salon lastensuojeluun tehtiin Sakkarasta useita ennakollisia lastensuojeluilmoituksia. Niiden sisältö oli sama kuin aiemminkin: Sakkara olisi uhannut tappaa lapsensa. Lastensuojelu pyysi virka-apua poliisilta, joka on tavoitellut Sakkaraa kuulusteltavaksi.

– Taas minua pidettiin vaarallisena menneisyyteni perusteella. Koin sen kiusantekona, Sakkara toteaa.

Ei osoitetta Suomessa

Salon sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen kiistää, että Salossa reagoitaisiin muita painavammin lastensuojeluilmoituksiin, jossa vanhemmilla on päihde- tai mielenterveystausta.

– Otamme selvää lapsen tilanteesta ja keskustelemme ilmoituksen kohteen kanssa. Jos tiedämme lapsen olevan vakavassa vaarassa, toimenpiteet määräytyvät sen mukaan. Tavoitteena on löytää sopivat tukimuodot perheelle ja turvata lapsen kasvu ja kehitys, Purhonen toteaa.

Melinda Sakkara matkusti Kreetalta Sveitsiin, jossa synnytti tyttärensä. Hän pyysi siellä apua Sveitsin poliisilta järjestääkseen tyttärelleen passin. Sittemmin he ovat vaihtaneet maisemaa.

Sakkaran tytär on nyt noin puolivuotias. Viime viikolla hän sai Kaakkois-Suomen maistraatista vahvistuksen, jonka mukaan hänellä ei ole enää osoitetta Suomessa.

Sakkara ei aio palata.

– En usko saavani Ouluun jäänyttä poikaani koskaan takaisin.

Jutussa esiintyvien äitien tarinoiden paikkansapitävyys on tarkastettu huostaanottopäätöksistä, sairauskertomuksista, ammattilaisten antamista lausunnoista ja potilasvahingon korvauspäätöksestä liittyen Melinda Sakkaran kokemaan kohtukuolemaan. Lähteenä on käytetty myös Tanya Khotenkon pahoinpitelyä koskevaa syyttämättäjättämispäätöstä ja Sakkaran tallentamia keskusteluja sosiaaliviranomaisten kanssa.

Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similälle (kesk.) tuli yllätyksenä, että kunnassa on toimittu lainvastaisesti.

– Kenellekään ei ole syytä missään nimessä tehdä asioita väärin, koska sote-palvelut ovat arvokkaita asioita. Ihmisiähän varten palveluja tuotetaan, Louet-Similä jatkaa.

Yle kertoi eilen, että Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti yksityiselle terveysalan yritykselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.

Kunnissa erilaisista erityishuollon päätöksistä ovat vastuussa viranhaltijat, kuten sosiaalityöntekijät. Siikalatvalla päätöksiä ovat kuitenkin valmistelleet ja esitelleet Mehiläisen työntekijät.

Mehiläinen on myös tehnyt sopimuksia omaishoitajien kanssa, vaikka sopimukset pitäisi solmia omaishoitajien ja kunnan välillä.

Pohjois-Suomen avi on ottanut Siikalatvan koko sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja valvonnan tarkkailuunsa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun avi ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut valvontaansa.

Tietämättömyyttä ja resurssipulaa?

Myös kunnanvaltuutettu Seppo Kallio (vas.) kertoo, että kunnan lainvaistainen toiminta tuli hänelle täytenä yllätyksenä.

– Kunnanjohtokaan ei ole osannut ajatella, että mennään lain väärälle puolelle. Onneksi asia tuli ilmi eikä menty tämän pidemmälle.

Kunnanvaltuutettu Asko Alasalmi (sdp.) uskoo, että näin on käynyt tietämättömyyden vuoksi.

– Kokonaisulkoistuksia ei ole hirveän paljoa Suomessa tehty. Ei ole ehkä tiedetty, mitkä asiat Mehiläinen voi hoitaa ja mitkä vaativat kunnalta viranhaltijapäätöksiä. Kunnalla on ollut myös resurssipula, mikä on voinut vaikuttaa. Sitä asiaa on korjattu, Alasalmi sanoo.

Avi on antanut toistakymmentä kuntaa tai Mehiläistä koskevaa päätöstä, joissa on kehotettu korjaamaan havaitut epäkohdat. Seppo Kallion mukaan avin ratkaisu ottaa sote-palvelut haltuunsa tuli silti yllätyksenä, sillä epäkohtiin on reagoitu, esimerkiksi palkkaamalla lisää sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.

– Emme selvästi ole reagoineet tarpeeksi. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että asiaa olisi pitänyt hoitaa ponnekkaammin ja ottaa lain tulkinta mukaan. Laki on laki ja sitä on noudatettava, Kallio sanoo.

Asko Alasalmi ei ole yllättynyt siitä, että avi otti kunnan sote-palvelut tarkkailuun.

– Sen tarkoitus on tarkkailla ja valvoa, että asiat hoituu, Alasalmi sanoo.

– Varmaan moni muukin kunta joutuu katsomaan omia toimintojaan tarkemmalla syynillä, kunnanvaltuutettu Seppo Kallio sanoo

Avin mukaan Siikalatvan viranhaltijoiden päätökset vaikuttavat Mehiläisen etuihin. Päätösten riippumattomuus voi vaarantua, jos niitä valmistelevat Mehiläisen työntekijät. Mehiläinen on siis voinut hyötyä siitä, että sen edustajat ovat valmistelleet Siikalatvan virkamiehille kuuluvia päätöksiä.

Kallio ei ole tietoinen, että niin olisi päässyt käymään.

– Mehiläinen on iso toimija. Jos hyötyä on jostain tullut, niin mielestäni se on ollut varsin pieni. Ja onko henkilöllä, joka näin olisi mahdollisesti tehnyt, ollut tarkoituksen hakuisuutta siinä?

Kallio kuitenkin tiedostaa sen, että usein henkilöstö on työnantajan puolella.

– Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

"Nyt ei ole onnistuttu ihan kaikessa"

Siikalatvan kunta päätti ulkoistaa sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017, sillä kunnan talous oli kuralla.

Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei voi sanoutua irti kaikista sote-asioista. Ulkoistuksen jälkeenkin kunta on vastuussa siitä, että palvelut myös järjestetään asianmukaisesti.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljastunut monia muitakin vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Niitä on tullut ilmi sen jälkeen, kun kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017.

Välillä asiat luistaa hyvin, välillä takkuaa pahastikin. Paavo Alasalmi

Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similän mukaan avi tulee nähdä kumppanina, ei taisteluparina. Hän toivoo, ettei kunnan sote-palveuissa olisi jatkossa yhtään epäkohtaa.

– Kyllä heillä avissa on asiantuntemus. Jos he näkevät, että joku asia menee väärin, niin silloin se menee. Tietenkin aina halutaan onnistua mahdollisimman hyvin, mutta nyt ei ole onnistuttu ihan kaikessa. Se on harmi.

Hän toivoo, että tiivis yhteistyö avin kanssa jatkuu. Louet-Similän mielestä avi voisi käydä useamminkin kunnissa.

– Se on vähän mennyt niin, että alussa myönnetään luvat, jonka jälkeen on hiljaisempaa. Jos epäkohtia ilmenee, niin tullaan paikalle. Tykkäisin, että valvonta jatkuisi koko ajan ja keskustelua olisi puolin ja toisin.

Myös kuntalaiset ihmeissään

Kunnanvaltuutettu Seppo Kallio (vas.) ei ole kuullut, että kuntalaiset olisivat kärsineet tai kokeneet vahinkoa sote-palveluiden ongelmien vuoksi.

Kysyimme myös kuntalaisten mielipiteitä asiasta.

Pulkkilalaisella Paavo Alasalmella on ristiriitaisia kokemuksia Siikalatvan kunnan ja Mehiläisen yhteistyöstä.

– Välillä asiat luistaa hyvin, välillä takkuaa pahastikin.

Alasalmea huolestuttaa, että Mehiläinen on hoitanut kunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä.

– Ei se hyvältä kuullosta. Hyvä kuitenkin, että asiaa valvotaan. Bisnes on bisnestä, mutta ei se oikein terveydenhuollolta kuullosta.

Ihmisiähän varten palveluja tuotetaan. Kaisa Louet-Similä

Myös piippolalaisella Hilkka Alholla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia kunnan ja Mehiläisen välisestä yhteistyöstä. Hän kävi vasta terveydenhoitajan vastaanotolla.

– Hoitaja teki minulle muutaman testin, se meni ihan mukavasti. Muuten kylläkin lääkärit vaihtuu ja toiminta on vähän sellaista epämääräistä.

Alhola on hieman kummissaan siitä, että Mehiläiselle on siirtynyt kunnan tehtäviä.

– Mutta hyvä, että edes jotain tarkkaillaan.

Pulkkilalainen Kaarina Forsström on ollut erittäin tyytyväinen Siikalatvan kunnan terveydenhuoltoon. Hänen mukaan etenkin hammashoito on pelannut hyvin ja lääkäriin on päässyt, kun tarve on vaatinut.

Forsström oli itse aikanaan mukana kunnanhallituksessa, kun Siikalatvan kunnan sote-palveluiden ulkoistamisesta päätettiin.

– Aivan oudolta kuulostaa, että Mehiläinen lähtee ohjailemaan asioita. Tämä oli minulle uutta. Palveluissa en kuitenkaan ole tällaista havainnut.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Keskustele aiheesta kello 22:00 saakka.

Muokkaus 10.5. klo 18:52: Juttuun tarkennettu, että Pohjois-Suomen avi on ottanut Siikalatvan koko sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja valvonnan tarkkailuunsa.

Lue myös:

Suomessa otettu ensimmäistä kertaa kunnan koko sote-palvelut valvontaan – valitusten kierre alkoi yhteistyöstä Mehiläisen kanssa

Ilmajoen ja Jurvan rajamailla Nopankylässä sijaitseva Pässilänvuori on maastopyöräilyä pikkupojista asti harrastaneiden Markku Hautamäen, Jussi Yli-Suomun, Matti Uusi-Laitilan ja Kyösti Peltokosken kotimaastoa.

Vuosien harrastus synnytti haaveen omasta maastopyörämerkistä. Reilu vuosi sitten kaverukset perustivat yrityksen Pässilä Bicycles.

– Täältä Pässilän luontopoluilta on maastopyöräharrastus alkanut. Jollain reissulla tuli puheeksi, että olisipa hienoa itse tehdä maastopyöriä ja siitä sitten sattumusten kautta löydettiin oikea tapa millä me pystymme tätä tekemään, Hautamäki sanoo.

Työtunteja oman titaanisen maastopyörärungon saamiseksi tuotantoon on Hautamäen mukaan käytetty paljon. Rungot valmistaa kiinalainen alihankkija.

Titaani on materiaalina kestävää ja kevyttä, mutta samalla joustavaa. Suurin osa maastopyörän rungoista tehdään nykyisin alumiinista ja hiilikuidusta.

– Näkemys oikeanlaisesta rungosta meillä oli, mutta sen saaminen oikeassa muodossa paperille vaati opettelua. Tärkeää oli saada valmistaja ymmärtämään, miten se on tehtävä.

Hyvän maastopyörän ominaisuudet selviävät nopeasti takapuolituntumalla.

– Tärkein on rungon geometria. Kun pyörän päälle istuu ja ajaa pienen pätkän, niin sen on tunnuttava hyvältä, Peltokoski tietää.

Pässilä Bicycles on tehnyt mallejaan tunnetuksi kotimaan messuilla ja pyöräilytapahtumissa.

– Palaute on ollut positiivista. Ihmiset tykkää siitä, kun me olemme pieni toimija ja pääsemme lähelle ihmistä, Peltokoski kertoo.

Minkälainen oli tunne, kun itse suunnitellulla maastopyörällä pääsi ensimmäisen kerran ajamaan Pässilänvuoren kotimaastoihin?

– Aikalailla unelmien täyttymys se oli. Fiilis oli niin mahtava, että sitä on aika hankala pukea sanoiksi. Hymyssä suin olimme kaikki, Peltokoski hymyilee.

Tulevaisuudessa yrityksen perustajat toivovat yritykselle kasvua ja pääsyä Euroopan markkinoille.

– Toivon mukaan on päästy eteenpäin ja ulkomaille saatu runkoja menemään, Uusi-Laitila toivoo.

– Viiden vuoden päästä toivottavasti runkoja myydään enemmän, kuin olemme ensimmäisen vuoden aikana saaneet myytyä. Jos tästä joskus leipäammatin saisi niin sehän olisi hienoa, mutta se jää sitten nähtäväksi, Hautamäki sanoo.