LONTOO Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi myöhään eilen kolmannen tappionsa kahden päivän sisään, kun hänen esityksensä ennenaikaisiin vaaleihin lähtemisestä tyrmättiin maan parlamentissa.

Oppositio ei osallistunut äänestykseen, mikä sinetöi esityksen kohtalon. Sen läpimenoon olisi tarvittu kahden kolmasosan enemmistö alahuoneen kansanedustajien parissa.

Se, että oppositio ei halua lähteä vaaleihin kun niitä tyrkytetään tarjottimella voi näyttää kummalliselta jopa brexit-Britannian mittakaavassa. Onhan oppositiojohtaja Jeremy Corbyn vaatinut vaaleja kuukausikaupalla.

Oppositio katsoo kuitenkin, että yritys järjestää ennenaikaiset vaalit on ”Troijan hevonen”, jolla Johnson voi viedä britit sopimuksettomaan EU-eroon.

Oppositio voi olla oikeassa.

Laki sopimuksettoman brexitin estämisestä on hyvää vauhtia matkalla kohti voimaan saattamista. Lakiesitys sai parlamentin alahuoneen hyväksynnän eilen.

Mutta jos Johnsonin konservatiivit saisivat mahdollisissa ennenaikaisissa vaaleissa parlamenttiin oman enemmistön, voisi Boris Johnson ensi töikseen kumota lain vaalivoittajan mandaatilla.

Oppositio sanoo, että pääministeriin sanaan ei voi luottaa – ja Boris Johnson on käytöksellään osoittanut, että syytöksessä on perää.

Päätös parlamentin toiminnan jäädyttämisestä viime viikolla oli äärimmäisen poikkeuksellinen ja brittiläisen demokraattisen käytännön vastainen. Pääministerin taholta kiellettiin jyrkästi, että istuntokauden keskeyttämistä suunniteltiin – vain päiviä ennen päätöksen tekemistä.

Oppositiolle sopii ainakin juuri tällä hetkellä paremmin, että pääministeri pysyy virkahuoneessaan, mutta hänen kätensä ovat sidotut. Jos pääministeri joutuu lain pakottamana hakemaan jatkoaikaa Britannian EU-erolle lupaustensa vastaisesti, voi se syödä hänen kannatustaan ja oppositio voisi lähteä vaaleihin turvallisemmin mielin.

Loputtomiin pattitilanne ei voi tietenkään jatkua, ja ennenaikaiset vaalit ovat edessä todennäköisesti piankin.

Tarkkaa päivää on vaikea arvioida.

Britannian brexit-päätöksen jälkeistä politiikkaa on kuvailtu kolmiulotteiseksi shakiksi.

Äärimmäisen monimutkaisessa poliittisessa pelissä on niin monta liikkuvaa osaa, että pelaajat todennäköisesti muuttavat suunnitelmiaan lennosta.

Boris Johnsonin valtaantulon jälkeen arviointia vaikeuttaa vielä se, että osallistujat eivät pelaa sääntöjen mukaan.

Lue myös:

Pääministeri Johnsonille jälleen karvas tappio: Brittiparlamentti torjui esityksen uusista parlamenttivaaleista

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook haastaa Tinderin omalla neittideittauspalvelullaan. Yhtiö ilmoittaa Facebook Dating -palvelun olevan tästä päivästä alkaen käytössä Yhdysvalloissa.

Se on tarjolla myös 19 muussa maassa, muun muassa Brasiliassa, Meksikossa, Kanadassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Suomessa palvelu ei vielä ole tarjolla, sillä Eurooppaan se laajenee vasta ensi vuoden alussa.

Yhtiö vakuuttaa, että deittipalvelu on muusta Facebookista erillinen, eivätkä käyttäjän parinhakuaktiviteetit paljastu Facebook-kavereille. Facebook Dating vaatii erillisen profiilin luomisen.

Yhtiön mukaan deittipalvelu suosittelee kumppania käyttäjän Facebook-toimintojen ja mieltymysten perusteella. Omia Facebook-ystäviä ei saa suoraan kumppanisuosituksiksi, mutta Secret Crush -toiminnon avulla palvelu voi yhdistää myös omaan Facebook-kaveriin edellyttäen, että tämäkin on ilmoittanut olevansa salaa kiinnostunut.

Facebook vakuuttaa, ettei se jaa deittipalvelun käyttäjätietoja mainostajille.

Koruton rivistö pahviarkkuja odottaa siunausta haudan lepoon Pyhän Hengen kappelissa Turussa. Kappeli on nimetty Aurajoen länsirannalla noin 500 vuotta sitten sijainneen kirkon mukaan.

Yksi arkuista on hieman erillään muista. Se kätkee 16-vuotiaana kuolleen nuoren naisen ja hänen kahdeksankuisen vauvansa jäänteet.

– Hänet on haudattu pienokainen kohdussaan. Arkeologisten kaivausten jälkeen pienokainen ja äiti ovat ajautuneet erilleen, ja nyt 35 vuoden jälkeen heidät siunataan jälleen yhteiseen hautaan, kiteyttää kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen koskettavan tarinan.

Ennen maan poveen pääsyä nuori nainen ehti yllättää tutkijat. Syyskuun alussa valmistunut radiohiiliajoitus osoitti hänen eläneen vähintään sata vuotta luultua aiemmin.

Uusia kysymyksiä kaupungin historiasta

Raskautensa loppupuolella kuolleen nuoren äidin luut löytyivät jo vuonna 1984 Casagranden–Julinin korttelin arkeologisissa kaivauksissa. Vähätorilla sijaitseva kortteli on liki vastarannalla Turun tuomiokirkosta katsoen.

Kaikkiaan alueelta löytyi noin 600 vainajaa, joista suurin osa siunattiin viimeiseen lepoon jo 30 vuotta sitten. Nuori äiti pääsi uudelleen hautaan vuonna 1998 hammaslääketieteellisten tutkimusten jälkeen.

Nyt hänen jäänteistään on kuitenkin tehty Miamissa Yhdysvalloissa radiohiiliajoitus, joka muuttaa käsityksiä koko alueen historiasta. Syyskuun alussa valmistuneiden tulosten mukaan vainaja ajoittuu vuosiin 1441–1486.

Kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen kuvailee tietoa pieneksi sensaatioksi.

– Tällä tontilla on toiminut hautausmaa huomattavasti aiemmin kuin on ajateltu, jo 1400-luvulla, sanoo Seppänen.

Aiemmin alueen vainajat on ajoitettu paikalla sijainneen Pyhän Hengen kirkon perusteella vuosiin 1580–1650. Hautausmaan "vanhentuminen" vie aikaan ennen uskonpuhdistusta, jonka Martti Luther aloitti vuonna 1517.

– Tämä muuttaa käsitystä koko Turun kaupunkikuvasta. Joudumme tarkastelemaan uudelleen uskonnollisten instituutioiden sijaintia ja toimintoja. Tämä avaa paljon uusia kysymyksiä, sanoo Seppänen.

Alueella uskotaan olleen hospitaali jo 1300-luvulla, ja asutus on yleistynyt joen ylittävän sillan myötä 1400-luvulla. Vainajien arvioidaan olleen piikoja, renkejä ja pikkuporvareita – tuomiokirkosta katsoen tois puol jokke sijainnut alue kun lienee ollut vähävaraisten asuttamaa.

Vuosikymmenten jälkeen yhteiseen hautaan

Muutaman kilometrin päässä Aurajoen alajuoksulla tehtiin kesällä 2017 tunteita kuohuttava löytö.

Turun linnan varastossa olleesta laatikosta löytyi yllättäen pienen lapsen jäännökset.

– Pienokainen oli jäänyt esinelöytöjen joukkoon, ja äiti haudattu tänne kappeliin vuonna 1998 hammaslääketieteen laitoksella tehtyjen tutkimusten jälkeen, kertoo Liisa Seppänen.

Tämän vuoden tammikuussa lapsi onnistuttiin tutkimuksin yhdistämään äitiinsä.

35 vuotta sitten erilleen ajautuneet äiti ja lapsi siunattiin yhteisen haudan lepoon torstai-iltana. Siunauksen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma. Tilaisuudessa oli läsnä myös katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.

Arvokkaat hautajaiset ovat rakennuksen isännälle, arkkitehti Benito Casagrandelle tärkeä tilaisuus. Kunnostustöiden yhteydessä tehdyt löydöt koskettivat häntä vahvasti.

– Vainajien löytyminen tältä tontilta oli hyvin dramaattinen tapahtuma aiheuttaen syvän mielenliikutuksen. Pyhän Hengen kappelin myötä omatuntoni ei enää soimaa, että olemme hautarauhan rikkojia, saa Casagrande sanottua ääni murtuen.

Tutkijoille vainajien tarinat avaavat kuitenkin uusia näkymiä menneiden vuosisatojen elämänmenoon.

– Ajatus 16-vuotiaasta nuoresta naisesta, joka on menehtynyt raskautensa loppupuolella, tuo meidät aivan eri tavalla tuolloin eläneiden ihmisten lähelle. Henkilötarinat tulevat eri tavalla esille kuin tutkimalla kuppeja ja kippoja, Liisa Seppänen sanoo.

Lue lisää:

1300-luvun Turku paljastui jumppasalin lattian alta – "Meillähän on ikioma Pompeji"

Keskiajan Turku oli puhtoinen pienoismetropoli

Suomen hotelli- ja ravintolaelinkeino alkoi Turusta – Casagrandentalossa kiehuvat yhä soppakattilat

Sairaanhoitokulujen ennakointi on osoittautunut vaikeaksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotessa.

Kymsote aloitti toimintansa tammikuussa 2019. Siitä lähtien kuntayhtymä on järjestänyt Kymenlaakson kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntayhtymän budjetti on ylittymässä noin kahdella prosentilla ennakoidusta. Yli 13 miljoonan euron lasku tulee kuntien maksettavaksi.

Talousvaikeuksiensa kanssa jo valmiiksi painivassa Kouvolassa lisälaskut aiheuttavat närää.

''Vääristynyt toimintamalli''

Kouvolan kaupungin maksuosuus on tänä vuonna yhteensä noin 317 miljoonaa euroa, eli yli seitsemän miljoonaa euroa alkuperäistä palvelusopimusta enemmän. Päälle tulee vielä kuusi miljoonaa euroa kuntayhtymän runsaan 16 miljoonan euron alijäämän paikkaamisesta, yhteensä siis yli 13 miljoonaa euroa.

Kasvanut lasku tuo lisää haasteita jo valmiiksi taloutensa kanssa kamppailevalle Kouvolalle.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole lisälaskusta mielissään. Toikan mukaan kaupunki kävi Kymsoten kanssa palvelusopimusneuvottelut, joissa sovittiin siitä, mitä sopimus pitää sisällään. Toikan mukaan Kymsote sai itse ilmoittaa määrärahatarpeensa tälle vuodelle.

– Se on todella vääristynyt malli, mutta niin se meni syksyllä. Meidän taloushallintomme virkamiehiä syytettiin aiemmin alibudjetoinnista, joten halusimme oikein varmistaa Kymsotelta, että budjetissa on varmasti kaikki.

Kouvolan kaupunki joutui jo kesäkuussa hakemaan toimialoistaan lisäsäästöjä 2,4 miljoonan euron edestä – Toikan mukaan juuri Kymsoten kasvaneiden kustannusten vuoksi.

– Käyttötalous on säädetty todella tiukaksi, ja se johtuu nimenomaan ainoastaan siitä, että Kymsote ei pysy budjetissaan, sanoo Toikka.

Marita Toikan mukaan kaupunki on tänä vuonna pysynyt hyvin omassa budjetissaan.

– Kustannusten ylityksiä on tullut ainoastaan teknisellä toimella, koska oli niin luminen talvi. Myöskään kaupungille hyödyttömän omaisuuden realisoinnista ei ole ainakaan vielä tullut ihan sitä määrää tuloja, mitä oli budjetoitu. Toimialajohtajat ovat pitäneet budjettikurin todella tiukasti.

Lisäsäästöt lähes mahdottomia

Marita Toikka ei pidä lisäsäästöjen etsimistä kaupungin taloudesta realistisena.

– Enää on muutama kuukausi vuotta jäljellä. On lähes mahdotonta enää etsiä lisäsäästöjä tälle vuodelle.

Toikan mukaan kaupunki aikookin esittää Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, että säästöjä pitää etsiä sosiaali- ja kuntayhtymästä.

– Kymsoten pitää välittömästi lähteä hakemaan käyttötaloudestaan säästöjä tälle vuodelle, että lopullinen toteuma ei olisi näin huono.Samalla tavalla kuin meillä; rekrytointikiellot, hankintakiellot. Kaikki mistä pystytään säästämään. Odotan vahvasti, että Kymsote reagoi samalla tavalla kuin kaupunki asiassa.

Toikan mukaan jatkossa omistajakuntien pitää antaa raamit kuntayhtymän toiminnalle.

– Eli omistajakunnat sanovat Kymsotelle, että tällä euromäärällä järjestätte ne palvelut, ja sopeutatte toimintaa, jos ei onnistu sillä. Sehän on lähtökohta kuntayhtymissä, eikä niin, että kuntayhtymä kertoo mitä se tarvitsee, koska silloinhan se rakentaa ihan omaa palatsiaan siinä. Tällä kertaa se meni väärinpäin.

Torstaina julkaistussa blogissaan Marita Toikka kertoo miettineensä jopa, oliko Kymsoten perustaminen virhe.

– Pohdin vain asiaa. Vielä näen sen kuitenkin olevan meille mahdollisuus kehittää sotepalveluja kustannustehokkaasti, jos tämä mahdollisuus nyt osataan vain käyttää.

Tarvetta vaikea arvioida

Lähes kaikkien Kymenlaakson kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotelle ovat kohoamassa luultua suuremmiksi.

Suurin syy kohonneiden maksuosuuksien taustalla on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan muista sairaanhoitopiireistä ostetun erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi tarve.

– Erikoissairaanhoidon laskutus perustuu aina siihen, kuinka paljon sitä käytetään. Se ei ole mikään kiinteä laskutus, toteaa Niiranen.

Niirasen mukaan Kouvolan kasvaneesta maksuosuudesta kuusi miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon maksuista. Loput 1,2 miljoonaa tulevat Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosaston arvioitua vilkkaammasta käytöstä, ja palvelusopimuksen uudelleen tarkastelusta, joka tehtiin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua.

Kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet Kouvolan lisäksi myös Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Miehikkälän ja Virolahden laskut sen sijaan jäävät ennakoitua pienemmiksi. Alkuperäiset budjetit on Niirasen mukaan tehty viime vuoden käytön mukaan.

– Etenkään pienten kuntien osalta erikoissairaanhoidon tarvetta ei voi oikein kunnolla ennakoidakaan. Yksittäiset potilaatkin voivat aiheuttaa maksuihin heittoa. Jos alle 5 000 asukkaan kunnissa Miehikkälässä ja Virolahdella syntyy vaikka keskoslapsi tai tulee pitkäaikaista hoitoa HUS:ssa vaikea traumapotilas, niin se voi keikauttaa koko budjetin ihan päälaelleen, kertoo Niiranen.

Lisäksi Kymsoten talous näyttää jäävän yli 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi – ja omistajakunnat joutuvat pulittamaan summasta osansa.

Kymsote pyrkii säästöihin

Niirasen mukaan Kymsote pyrkii pienentämään tälle vuodelle ennustettua runsaan 16 miljoonan euron alijäämäänsä.

– Teemme toimintamalleihimme muutoksia, jotka olivat osana yt-neuvotteluja, mutta niiden vaikutus on varmaan suurempi ensi vuodelle, kuin tälle vuodelle. Palveluiden ostoa ja henkilöstön palkkausta mietitään niin, että kustannuskehitys ei olisi samanlainen kuin alkuvuonna.

Niirasen mukaan esimerkiksi ostettuja asiantuntijapalveluita aiotaan käyttää vähemmän, kuin alkuvuodesta.

– Tietysti hoidamme sellaiset palvelut, että niillä ei ole meidän palvelutuotantomme toimintaan vaikutusta. Yritämme nyt käydä läpi, onko meillä sellaisia kustannuksia, joihin voimme näin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.

Niirasen mukaan Kymsote selvittää parhaillaan, mistä alijäämä johtuu.

– Varmaan huomenna saamme hallituksessa palvelutuotannosta selvitystä, että mistä se tulee tai mikä on syynä siihen.

Niirasen mukaan esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten sijoittamiskustannukset ovat suuremmat kuin mitä on ennakoitu. Myös vastaanotto- ja ostopalvelulääkäreiden kulut olivat ennakoitua suurempia.

Lääkäripula koituu kalliiksi

Niiranen myös ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että Terveystalon kaavailemaa päivystyslääkäripalveluiden hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.

Terveystalo on ilmoittanut nostavansa päivystyslääkäreiden hintoja jopa 250 prosentilla.

– Sellaisia hinnan korotuksia ei voi mitenkään hyväksyä. Ne eivät perustu mihinkään. Muillakin palveluntuottajilla on tullut hinnankorotuksia, mutta ei suinkaan tällaisia prosenttikorotuksia eikä euromääräisiä summia, Niiranen toteaa.

Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, pelaajien tunnistautuminen tulee pakolliseksi ja markkinointia karsitaan – tällaisia uutisia kerrottiin tänään aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sekä Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Veikkauksen edunvälittäjien verkoston puheenjohtajan Rosa Meriläisen mielestä on ymmärrettävää, että omistajaohjausministeri Paatero on halunnut ryhtyä toimiin.

– Veikkaus teki kesällä surkeita ja törkeitä mainoksia, mikä ei tietenkään meidän näkökulmastamme, jotka Veikkauksen varoja käyttävät, ole ollenkaan iloinen asia. Rahapelitoiminnan hoitaminen vastuullisesti on kaikkien etu. Toivotaan, että nämä toimenpiteet ovat tehokkaita ja riittäviä.

Siitä kuinka Veikkauksen toimenpiteet eri alojen rahoitukseen tulevaisuudessa vaikuttavat, ei vielä ole tietoa.

Pelituotot kuitenkin laskevat merkittävästi. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen perusrahoituksesta noin puolet tulee Veikkauksen voittovarojen kautta.

– Se mitä tämä tarkoittaa kunkin alan rahoitukselle, on poliittiinen päätös. Ja kuitenkin edelleen luotetaan siihen, mitä hallitusohjelmassa lukee – eli että kulttuurin budjettia on tarkoitus nostaa.

– Toivomme, että Veikkauksen johto kantaa tästä vastuunsa ja hallitus tekee meille kunnolliset vaikutuslaskemat siitä, mitä tämä tulee tarkoittamaan lähivuosina tärkeille yhteiskunnallisille toiminnoille, jotka ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen voittorahojen varassa, Meriläinen jatkaa.

Leikkauksia tulossa monella alalla

Jos Veikkauksen voittovarat laskevat eikä hallitusrahaakaan löydy, tarkoittaa se leikkauksia monella alalla: niin kulttuurissa, taiteessa, tieteessä, nuorisotoiminnassa kuin sosiaali- ja terveyssektorillakin.

– Totta kai tällaiset leikkaukset olisivat tuntuvia, koska tällä hetkellä Veikkauksen voittovaroja jaetaan yhteiskunnallisiin kohteisiin miljardin euron verran vuodessa.

Kulttuurin osalta Veikkauksen voittovaroja käytetään eniten kansallisten kulttuurilaitosten ja esittävien taiteiden, kuten teattereiden ja musiikin rahoittamiseen.

– Se miten Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kulttuuria ja taidetta tukea, on oletettavasti kuitenkin eri asia kuin se, tulevatko rahat verovaroista vai rahapelitoiminnan tuotoista. Suomen elokuvasäätiön rahoitus tulee kokonaan Veikkauksen voittovaroista, mutta olisi hyvin vaikea uskoa, että tällaisesta taidemuodosta haluttaisiin luopua, Rosa Meriläinen summaa.

Katastrofin äärellä

Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Paula Tuovisen mukaan nimenomaan kulttuurille käy huonosti, jos pelitoiminnan tuotot putoavat merkittävästi.

– Se olisi katastrofi taiteen ja kulttuurin alalle. Juuri tällä hetkellä pitäisi tehdä iso tulevaisuusinvestoiti nimenomaan luovalle sektorille, ja jos samaan aikaan putoaa rahoitus rahapelitoiminnan tuotoilla niin pitäisi pystyä sitä kompensoimaan budjettirahoituksen puolelta. Tulevaisuudessa tilanne on vaikea, Tuovinen ennustaa.

Tuovisen mielestä tällaisessa tilanteessa vaikeuksissa olisivat kaikki taiteenalat.

– Rahapelitoiminnan tuotoilla tuetaan kaikkia taiteenaloja. On vaikea sanoa, että yksittäinen taiteenala kärsisi enemmän kuin toinen, vaan kaikki kärsisivät.

Lue myös:

Rahapelien uudistus vähentää haittoja oikeasti, sanovat asiantuntijat – se jättää kuitenkin auki neljä isoa kysymystä
Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Virolainen muotisuunnittelija ja ympäristöaktivisti Reet Aus esittää hätkähdyttävän ajatuskuvion: muotiteollisuuden muuttaminen ympäristöystävälliseksi vaatisi vain kourallisen ihmisiä.

– On kaksi mahdollisuutta. Joko muutamme tapamme tai muotiteollisuus romahtaa täysin ja samalla romahtaa koko maapallo. Se on tieteellinen tosiasia.

Ausille muotiteollisuuden muuttaminen on sydämen asia. Moneen kertaan palkittu nainen on paitsi muotisuunnittelija, myös tohtori ja Viron akatemian vanhempi tutkija.

Aus kertoo, että maailman muotibisnestä pyörittää noin kymmenen isoa konsernia..

– Ja kun mietitään suuria johtajia niiden takana. Ei olisi kovin suuri joukko, joka voisi viedä muotibisneksen kestävän kehityksen raiteille.

Uusiokäyttö ja kierrätys eivät ole sama asia

Reet Aus itse on tehnyt uusiomuotia 2000-luvun alusta. Hänen töitään on esillä myös 5. syyskuuta alkavan Helsinki Design -viikon päätapahtumapaikalla Erottajan Palatsissa, entisessä Tullihallituksen talossa.

– Aloimme testata kierrätystä pari vuotta sitten. Se ei ole ihan helppoa. Selvityksen mukaan EU:ssa kierrätetään vain prosentti kerättävästä jätteestä.

Aus muistuttaa myös, että uusiokäyttö ja kierrätys ovat kaksi aivan eri asiaa.

Uusiokäytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia ja luodaan siitä suunnittelun avulla jotain uutta. Kierrätyksessä käytetään jätemateriaalia, joka prosessoidaan ja siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta.

Kierrätys on siten paljon pidempi ja monimutkaisempi prosessi, ja vie enemmän resursseja.

T-paitoja isojen brändien jätteistä

Ausin omassa tuotannossa uusiomateriaalista valmistetaan käyttövaatteita. Hänen erilaisilla nuolilla koristelluista t-paidoistaan esimerkiksi on tullut hyvin suosittuja.

Ne valmistetaan suurten brändien ylijäämämateriaaleista, ja siksi niissä on pienin mahdollinen ympäristöjalanjälki. Tavalliseen t-paitaan verrattuna valmistamisessa säästyy 91 prosenttia vettä ja 87 prosenttia energiaa sekä syntyy 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia.

Aus valmistuttaa suunnittelemansa vaatteet siellä missä ylijäämämateriaalitkin syntyvät. Hän ottaa talteen ison tuotemerkin valmistuksesta yli jäävän hukkamateriaalin ja tekee siitä samassa tehtaassa omia tuotteitaan.

Kaksi sopimustehdasta on Intiassa ja yksi Bangladeshissa. Aasiassa siksi, että kaikki suurteollisuus on käytännössä nykyisin siellä.

– Valmistus on siellä [Aasiassa], koska emme halua kuljettaa materiaaleja ja saamme heti tiedon, mitä hukkamateriaalia isoilta brändeiltä on tulossa. Me siis tavallaan siivoamme toisten sotkut.

Brändit määräävät tavat tehtaissa

Ausin mukaan yritysten lupaukset muuttaa tapojaan kestävämpään suuntaan vaikkapa vuoteen 2025 mennessä ovat riittämättömiä.

Parempi päätös olisi esimerkiksi puolittaa tuotanto. Se veisi kehitystä oikeaan suuntaan.

Vaikeinta Ausin mielestä onkin saada isot brändit vakuuttuneiksi siitä, että niiden pitäisi huolehtia myös jätteistään.

– Yritykset ovat alkaneet hiljalleen myöntää, että hukkamateriaalia syntyy. Me olemme vain pieni yritys, mutta voimme näyttää, että muutos on mahdollinen.

Muotiteollisuudella on merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, koska se on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Sen vuosittaiset päästöt ovat jo suuremmat kuin maailman lento-ja laivaliikenteen yhteensä.

Ausin mielestä on tärkeä ymmärtää, että tehdas toimii aina brändin määräysten mukaan. Tuotemerkki määrää valmistuksessa käytettävät kemikaalit, puuvillan laadun ja sekoitteet.

– Samassa tehtaassa, jopa samalla linjalla, voidaan valmistaa sekä laadukasta tavaraa että huonolaatuista pikamuotia. Kalliille brändille tehdas voi tehdä huippulaadukkaan paidan, mutta massamuotifirmalle kertakäyttövaatteen.

Laatu ei siis riipu tehtaasta. Tahdin määrää aina brändi ja sen bisnesmalli. Ausin mukaan huono laatu on pikamuodissa usein sisäänrakennettu ominaisuus.

Hyvä tehdas ja paha tehdas

Virolainen Aus on ollut kehittämässä vielä alkuvaiheissaan olevaa UPMADE-sertifikaattia. Sen tarkoituksena on levittää tietoa tehtaista brändeille ja valmistajille. Laatusertifikaatilla varmistettaisiin tuotteen laatu, kierrätysalkuperä, työntekijöiden eettinen kohtelu sekä myrkyttömyys.

Aus on huomannut, että ihmisillä voi olla ennakkoluuloja vaikkapa Bangladeshissa valmistettuja tuotteita kohtaan, vaikka sieltäkin löytyy laadukkaita, puhtaita ja hyvin organisoituja tehtaita.

Hänen omia tuotteitaan valmistetaan siellä valtavassa tehtaassa, jossa on 40 000 työntekijää. Sieltä Aus on sertifioinut käyttöönsä yhden linjan.

–Yhteistyökumppanimme Tukholman ympäristöinstituutista kävi Bangladeshin tehtaalla. Heidän mukaansa se on paljon puhtaampi kuin moni Euroopassa toimiva tehdas.

Mutta todellisuus voi toki olla myös tyystin jotain muuta.

– Bangladeshissa olen nähnyt myös 6-7 vuotiaita lapsia painamassa vaatejätin t-paitoja jossain kammottavassa hikipajassa.

Kolme nuorta miestä on kuollut rajussa henkilöauton ulosajossa Raumalla. Turma tapahtui Kodisjoentiellä Rauman eteläosassa keskiviikkona yöllä noin kello 23.25.

Poliisin mukaan poliisipartio oli paikalla noin kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Onnettomuusauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.

Paikalla oli sivullisia henkilöitä, joista yksi oli yrittänyt pelastaa autoon jääneitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse ulosajolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta silminnäkijöitä.

Autossa oli poliisin mukaan kolme nuorta raumalaista miestä, jotka menehtyivät tapahtumapaikalla.

Poliisi: Auto ajoi ylinopeutta

Onnettomuuspaikka on nelisen kilometriä Kodisjoelta Rauman suuntaan. Poliisin mukaan ylinopeutta ajanut henkilöauto suistui ojaan ja syttyi palamaan.

Auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.

Auto oli luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.

Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.

Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.

Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.

Rauman Pyhän Ristin kirkossa järjestetään uhrien muistoksi suruhartaus tänään kello 18. Kirkossa on paikalla pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä keskustelua varten hartauden jälkeen.

Norjan viranomaisten jo vuosia huolestuneina seuraaman Mannen-vuoren rinteillä varaudutaan jälleen valtavaan maanvyöryyn. Rinteellä on jo tänään torstaina sattunut suuria kivivyöryjä.

Viranomaiset arvioivat, että vuoresta voi irrota jopa 120 000–180 000 kuutiometriä maamassaa, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Romahtamisvaarassa olevan alueen on todettu liikkuvan yläosastaan metrin päivässä ja alaosastaan 70 senttimetriä päivässä.

Alueella on satanut rankasti, ja viranomaiset ovat varautuneet suureen maanvyöryyn määräämällä lähitalojen asukkaat jälleen kerran evakkoon. Myös junaliikenne on katkaistu.

Vuori on ollut tarkassa seurannassa jo vuosikausia ja alueen asukkaat on määrätty evakkoon vuosien mittaan lukuisia kertoja. Tänä vuonna asukkaat määrättiin ensimmäisen kerran poistumaan kodeistaan jo kesä-heinäkuun vaihteessa, mikä oli selvästi aiemmin kuin edellisinä vuosina.

Mannen sijaitsee Länsi-Norjassa lähellä Ålesundia.

Lisää aiheesta:

Mannen-vuori uhkaa jälleen sortua Norjassa (2018)

Norjalaisen vuoren rinne uhkaa romahtaa – katso suoraa kuvaa Mannen-vuorelta (2017)

NRK: Norjalaisvuoren maa-aines liikkuu edelleen nopeasti – "Suuri mahdollisuus, että yläosa sortuu" (2015)

Poliisi jatkaa Ylitorniolla tiistai-iltana tapahtuneen juna-ampumisen tutkintaa ja pyytää myös yleisövihjeitä tapahtumasta.

Teknisen tutkinnan edettyä vaikuttaa todennäköiseltä, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Kaksi vaunua sai osumia ja ikkunoita särkyi.

Lapin poliisi on yrittänyt selvittää mahdollista ampumapaikkaa Tornionjoen läheisyydessä Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Poliisi pitää mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.

Tapahtumassa on ollut pitkään epäselvää, mihin vaunuihin osumia tuli. Poliisi on torstaina korjannut aiemmin antamiaan tietoja ja vahvistaa nyt alkuperäiset tiedot siitä, että osumia tuli kahteen vaunuun.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.

Ikkuna hajosi kahdesta vaunusta

Juna jatkoi tapahtumapaikalta pysähtymättä matkaa normaalisti seuraavalle pysähdysasemalle Ouluun, jossa vaurioita tarkasteltiin tarkemmin. Juna jatkoi sen jälkeen päätepysäkille Helsinkiin.

Etelän suuntaan 80 kilometrin tuntinopeutta matkannutta junaa kohti ammuttiin tiistaina kello 19.25 Ylitorniolla, Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Osumia tuli junan matkustajavaunun oikeanpuoleisiin kahteen ikkunaan ja vaunun sivuseinään sekä ravintolavaunun ikkunaan.

Junavaunun kaksi ikkunaa hajosi säröille ja seinään tuli kolme jälkeä rikkoutuneiden ikkunoiden alapuolelle. Ravintolavaunusta hajosi ikkunan yläosassa oleva tuuletusikkuna. Haulit eivät läpäisseet ikkunoita eikä seinää.

Rata kulkee tapahtumapaikalla aivan vesistön vieressä ja välissä on jonkin verran puustoa.

Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295466458 tai sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.

Lue myös:

Poliisi epäilee: Etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin aseella Ylitorniolla

IS: Yöjunan ravintolavaunun ikkunat hajosivat kesken matkan Ylitornion kohdalla – matkustajat epäilevät jonkun ampuneen junaa

Parin viikon takainen Taiteiden yö synnytti Riihimäellä kohun, kun graffititaiteilijat maalasivat Hämeenaukiolla seisovan purkutalon ulkoseinät täyteen.

Kokonaisuuteen maalattu kuva itseään päähän ampuvasta Donald Trumpista oli monille liikaa. Muun muassa riihimäkeläinen Jenni Hellman esitti Riihimäen Facebook-ryhmässä huolensa, millaisia ajatuksia teos saattaa aiheuttaa lapsissa.

– Onko Trump ampunut itsensä? Jos ampuu itseään päähän, lentääko korva noin? olivat kysymyksiä, joista Hellman kertoi keskustelleensa 7-vuotiaan lapsensa kanssa.

Kuvasta lähetettiin palautetta myös kaupunginjohtaja Sami Sulkolle ja nuorisopalvelupäällikkö Marko Laitiselle.

Purkurakennuksen graffitikokonaisuutta kuratoinut Riihimäen kaupungin nuoriso-ohjaaja Pete "Hende" Nieminen kertoo, että katsoi lopulta paremmaksi irrottaa teoksen graffitikokonaisuudesta.

"Herättää keskustelua sananvapaudesta"

Teos on nyt siirretty dokumentoitavaksi Vantaan taidemuseo Artsiin. Dokumentointi koskee varsinaista teosta, mutta myös sen ympärille syntynyttä keskustelua taiteen kantaaottavuudesta, sensuurista ja taiteilijan vapaudesta.

Taidemuseon yleisötyön amanuenssin Eeva Hytösen mukaan on mielenkiintoista, kun yksi osa suuremmasta teoskokonaisuudesta herättää näin paljon kiinnostusta.

– Kyllä se herättää keskustelua sananvapaudesta ja taiteilijan vapaudesta ilmaista itseään. Toisaalta tässä tapauksessa graffiti palaa juurilleen poliittisena kannanottovälineenä.

Hytönen arvelee, että tapaus tulee jatkossa lisäämään keskustelua siitä, mitä taiteen keinoin saa sanoa ja mitä ei.

Graffitikokonaisuudesta irroitettua teosta ei olla liittämässä Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmiin.

"Mitä rumemmassa maailmassa elämme, sitä silotellumpaa kuvaa siitä halutaan tehdä"

Nuoriso-ohjaaja Pete Nieminen kertoo myöntäneensä luvan teokselle, sillä se maalattiin syrjäiseen kohtaan rakennuksessa. Toisaalta taiteilijan vapautta ei haluttu sensuroida. Taiteilija kertoi haluavansa ottaa kantaa Trumpin harjoittamaan ulkomaalaisvastaiseen politiikkaan ja Yhdysvaltojen löyhiin aselakeihin.

– Kantaaottavuus on yksi graffitin ja katutaiteen keskeisiä periaatteita. Ja onhan taiteessa, esimerkiksi musiikissa, otettu kantaa kautta historian.

Myös Riihimäellä spraymaaleja ja taidetarvikkeita myyvä Tomi Hänninen hämmästelee, kuinka Trump-graffiti aiheutti niin ison kohun. Lisäksi hän pitää huolestuttavana, mikäli maalauksia joudutaan sensuroimaan.

– Graffitaide on kuitenkin alunperin suora ja sensuroimaton viestintäkanava niille, joiden ääni ei muuten pääse kuuluviin. Tuntuu siltä, että mitä rumemmassa maailmassa elämme, sitä silotellumpaa kuvaa siitä halutaan tehdä.

Lisäksi Hänninen on harmissaan siitä, että Trump-graffitista syntynyt kohu söi huomiota muilta teoksilta.

– Love-teos on selkeästi kaupunkilaisten suosikki. Voisimme keskittyä myös teoksiin, joiden tekeminen vei valtaosan ajasta.

Riihimäellä elävöiteitettiin bussipysäkkejä katutaiteella

Graffitien maalaaminen kiinnostaa Riihimäellä sekä Niemisen että Hännisen mukaan suuresti. Luvalliset graffitiseinät ovat saaneet kiitosta kaupunkilaisilta.

– Kyllä monesti tullaan maalatessa hämmästelemään, että miksi harmaa seinä tai maisemaa rumentava bussikatos maalataan vasta nyt.

Luvalliset graffitiseinät ilmestyivät Riihimäen kaupungin katukuvaan jo 10 vuotta sitten. Tuolloin nuorisokeskus Monarille avattiin maalausseinä. Riihimäen jälkimainingeissa seiniä perustettiin myös muun muassa Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Keravalle ja Espooseen.

Niemisen mukaan luvalliset seinät voivat jopa vähentää luvattomien graffitien määrää.

– Sellaistakin olen kuullut, että luvallisiin maalauksiin panostetaan enemmän ja niiden tekeminen vie aikaa. Ei siinä jaksa enää lähteä luvattomasti maalailemaan.

Esimerkiksi Kouvolassa luvattomat maalaukset ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Kouvolassa ratkaisuksi on niin ikään tarjottu luvallista graffitiseinää. Keväällä 2019 myös Tampereen katukuvaa elävöitettiin katutaiteella.

Riihimäen nuorisotoimi järjesti kevään ja kesän 2019 aikana työpajoja, joissa yhdeksälle kaupungin bussipysäkille sai maalata luvallisesti.

– Työpajoissa käytiin aluksi läpi graffitien historiaa. Tämän jälkeen lähdettiin maalaamaan. Työpajoissa korostimme sitä, että maalauksia tulisi tehdä vain luvallisille paikoille, kertoo Nieminen.

Tampereella on herätty loppukesästä uuteen ongelmaan, joka on tuttu ennestään esimerkiksi Helsingille ja Turulle.

Valkoposkihanhet viihtyvät Tampereella vähän liiankin hyvin.

Tämä selvisi, kun kaupunkiin on valmistunut suuri nurmikenttä Näsijärven rannalle Santalahteen. Nurmikentästä on tarkoitus tehdä kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Nyt valkoposkihanhet ovat huomanneet, että se on hyvä paikka niidenkin laiduntaa.

Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski sanoo, että asukkaat ovat valittaneet linnuista.

– Valkoposkihanhet ovat ottaneet kentän käyttöön. Tämä on meille ihan uusi asia.

"Ulostemäärä ei ole mukavaa"

Tamperelaisilla ei ole hanhia vastaan muuta kuin se, että ne syövät ja ulostavat jatkuvasti.

Helsingissä ja Turussa tämä on vanha ongelma. Hanhet likaavat ja syövät nurmikkoa.

– Itse linnut eivät haittaa, mutta ulostemäärä ei ole mukavaa muille puistonkäyttäjille, Koski sanoo.

Suojeltu valkoposkihanhi

Tampere aikoo kysyä neuvoa muilta kaupungeilta, miten ne ovat reagoineet ongelmaan.

Helsingin kaupunki suunnitteli keväällä hätistelevänsä hanhia koirien avulla pois nurmialueilta. Tähän tarvitaan lupa ELY-keskukselta.

Valkoposkihanhia on pääkaupunkiseudulla vajaat viisi tuhatta.

Valkoposkihanhet ovat suojeltuja, eikä niitä saa häiritä. Tämä tekee häätämisestä vaikeaa.

Santalahdesta Tampereella on tulossa koko kansan tapahtuma- ja harrastuspaikka. Hanhet karttavat tavallisesti, jos puistossa on muita käyttäjiä.

Tähän oljenkorteen Tampereen kaupunki aikoo tarttua. Alue halutaan kovaan käyttöön.

– Toivotaan, että kenttä otetaan nopeasti käyttöön moneen eri vuorokauden aikaan. Se on varmaan ainoa keino, miten tätä pystytään hienovaraisesti hoitamaan ja torjumaan, Koski sanoo.

Hehtaarien alueet nurmea

Valkoposki- ja kanadanhanhi pitävät avoimista paikoista. Santalahdessa on kymmenen hehtaarin alue, jossa on kaupunginpuutarhurin mukaan 6–7 hehtaaria nurmea.

Hanhille se on täydellinen paikka, kun lähellä on vielä Näsijärvi.

– Jos lintuperspektiivistä katsoo, tämä taitaa olla golf-kentän lisäksi Tampereen laajin nurmialue. Onhan tässä mahtava ympäristö hanhillekin, Koski sanoo.

Yksi vaihtoehto on houkuttaa hanhet pois Santalahdesta maisemapelloille tai kehittää tekniikkaa kerätä ulosteet pois.

Herättää suuria tunteita

PIrkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että valkoposkihanhi on lintu, joka herättää suuria tunteita.

Kanadanhanhesta se eroaa niin, että valkoinen kuvio linnun päässä on erilainen. Valkoposkihanhen poski on kauttaaltaan vaalea, kanadanhanhella on vaalea raita poskessa.

Valkeaposkihanhi on suojeltu. Se on alkanut Helinin mukaan yleistyä Pirkanmaalla vasta viime vuosina.

Pirkanmaalla on arviolta 10–15 pesivää valkoposkihanhiparia.

Kanadanhanhia on Pirkanmaalla arviolta 100–150 paria.

Lue lisää:

Helsingin kaupunki aloittaa taistelun valkoposkihanhia vastaan – Koirat ajamaan hanhia ja niityt pitkiksi

Poliisia uhattiin aseella hälytystehtävän yhteydessä Tampereella torstaina illansuussa.

Poliisi sai hälytystehtävän Tampereen Kalevaan, jossa ilmoittajan mukaan häntä oli uhattu aseella kerrostalon pihassa.

Sisä-Suomen poliisi kertoo, että partioiden mennessä paikalle uhkaaja nosti aseen kohti poliisia eikä luopunut siitä.

Poliisi kertoi joutuneensa käyttämään tilanteessa ampuma-asetta, minkä seurauksena uhkaaja haavoittui vartaloon ja häntä oli käytetty sairaalassa.

– Mies on tällä hetkellä poliisivankilassa ja häntä päästään varmaankin kuulustelemaan pian, kertoi rikosylikomisario Jari Kinnunen Tampereen poliisilaitokselta myöhemmin illalla.

Miehellä oli Kinnusen mukaan kaksi käsiasetta.

– Partioita paikalle meni useampia, mutta ensimmäinen hoiti tilanteen, joten muiden ei tarvinnut osallistua tehtävään, Kinnunen kertoo.

Kangasalan seurakunta on joutunut maksupetoksen kohteeksi. Seurakuntaa on huijattu elokuussa.

Kangasalan seurakunta julkaisi tiedotteen torstaina. Petoksen vuoksi seurakunta on kärsinyt huomattavaa taloudellista vahinkoa. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus.

– Seurakuntaan kohdistunut petos on ollut ammattimainen ja esimerkiksi suomen kieleltään moitteeton. Seurakunta pitää tärkeänä, että yleinen tietoisuus maksupetoksista nousee riittävän korkealle tasolle, jotta vastaisuudessa niihin osataan varautua ja tunnistamalla ehkäistä vahinkojen syntyminen, seurakunta kertoo tiedotteessa.

Maksupetos on seurakunnan mukaan niin sanottu pomohuijaus. Pomohuijauksissa rikollinen tekeytyy yleensä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää alaistaan sähköpostissa maksamaan tekaistun laskun huijareiden tilille.

Petos on tullut seurakunnalle ilmi tilintarkastajan koulutuksen yhteydessä. Tapahtumasta on seurakunnassa tehty sisäinen selvitys.

– Tilintarkastajan johdolla on tutkittu sisäisen valvonnan ja sisäisen ohjeistuksen riittävyyttä sekä maksuprosesseja, jotta vastaava huijaus ei toistu. Tämän johdosta joitakin maksuliikenteen käytäntöjä on muutettu, seurakunta kertoo.

Asiasta kertoi ensin Kangasalan Sanomat.

Seurakunnan vs. talousjohtaja Henri Lehtola sanoo, että asiaa ei voi kommentoida enempää.

Nuorempi rajavartija Jutta Heikkala on palvellut Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalla kesäkuusta lähtien. Hän on yksi sadasta uudesta rajavartijasta, jotka ovat tulleet töihin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon vain vajaan vuoden sisällä. Itärajalle Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin on tullut vielä noin 40 uutta rajavartijaa.

Heikkalaa uuden uran alku on tyydyttänyt.

– Minulla ei ollut kovin paljon tietoa tästä alasta, mutta olen kyllä tykännyt tosi paljon. Tässä on lyhyt koulutus ja varma työpaikka, Heikkala sanoo.

Ensi joulukuussa kaakkoisrajalle saadaan vielä noin 50 uutta rajavartijaa lisää.

– Selvästi olemme tulleet tarpeeseen. Meidät on otettu hyvin vastaan, Jutta Heikkala sanoo.

Näin asia onkin. Itärajan vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla kaakossa on kärsitty henkilöstövajeesta, joka on hidastanut rajaliikennettä. Uusien rajavartijoiden avulla tähän asiaan on saatu korjausta. Rajaliikenteen sujuvoittamiseksi kaikki uudet rajavartijat on keskitetty juuri rajanylityspaikoille.

– Voimme pitää enemmän tarkastuspisteitä auki kuin ennen, vanhempi rajavartija Tuomo Muhonen kertoo.

Nuijamaan rajanylityspaikalle on tullut 22 uutta rajavartijaa ja ensi joulukuussa odotetaan vielä vajaa 20 lisää.

– Nyt näyttäisi siltä, että työntekijöitä alkaa olla riittävästi. Tuomo Muhonen sanoo..

Lisää rajavartijoita tarvitaan, koska liikenne itärajalla on ollut kasvussa. Lähituleivaisuudessa liikennettä saattaa tulla vielä lisää, koska Venäjä on ilmoittanut ilmaisesta sähköisestä viisumista Pietariin ja Leningradin alueelle matkustaville Euroopan unionin kansalaisille.

Pakolaiskriisi toi lisää rahaa

Vuosien 2014–2015 pakolaiskriisi herätti Suomessa huolta rajojen vartioinnista. Valtion rahanyörit rajavartiolaitokselle heltyivät erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä alkoi päästää kolmansien maiden turvapaikanhakijoita itärajalle. Aikaisemmin Venäjä oli karsinut ilman Schengen-alueen viisumia liikkuvat ulkomaalaiset jo omalla alueellaan.

Valtion myöntämillä lisärahoilla Immolan raja- ja merivartijakoulussa on koulutettu kolmella laajennetulla kurssilla 350 uutta rajavartijaa. Ensimmäinen kurssi valmistui viime vuoden lopulla ja toinen tämän vuoden kesäkuussa. Viimeinen kurssi valmistuu ensi joulukuussa.

Rajaliikenne sujuvoituu

Kaakkoisrajalla rajavartijoiden määrä lisääntyy vuoden loppuun mennessä noin 15 prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

Rajavartioston mukaan henkilöstön lisäyksellä on ollut selvä vaikutus rajanylityspaikoilla.

– Nyt ollaan hyvässä tilanteessa. Mitä enemmän meillä on rajavartijoita, sitä enemmän tarkastuspisteitä pystymme pitämään auki rajalla. Se taas merkitsee matkustajille sujuvampia rajanylityksiä, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen vakuuttaa.

Henkilöstövaje uhkaa palata

Rajavartijoiden koulutukseen myönnetty rahoitus on kuitenkin kertaluonteista. Ensi vuonna palataan jälleen niukkuuden aikaan.

– Ensi vuonna koulusta saadaan kaakon rajalle vain kaksi rajavartijaa. Samalla väkeä poistuu riveistä noin kolmenkymmenen henkilön vuositahtia, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Henkilöstöä siirtyy kaakkoisrajalta eläkkeelle, jotkut toisiin töihin rajavartiolaitoksen sisällä ja osa vaihtaa työpaikkaa. Henkilöstövaje rajalle uhkaakin palata jo lähivuosina.

– Tänä vuonna tullut henkilöstölisäys kuluu käytännössä pois kolmen vuoden sisällä, jos rajavartijoiden koulutusta ei lisätä, henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Tämä johtuu siitä, että uusia rajavartijoita rajalle ei käytännössä saada mistään muualta kuin Immolan raja-. ja merivartijakoulusta.

Kiinan avaruusohjelman miehittämätön Yutu 2 -mönkijä on löytänyt Kuun pinnalta tuntematonta oudon väristä mönjää.

Geelimäiseltä näyttävä mönjä löytyi Kiinan avaruushallinnon mukaan Kuun kääntöpuolella sijaitsevasta kraatterista.

Yutu 2 saapui Kuun pinnalle osana Chang'e 4 -laskeutujaa tammikuussa. Se tutkii Kuun kääntöpuolta, eli sitä puolta Kuusta, joka ei näy maapallolle.

Suomalainen planeettageologi Teemu Öhman Arctic Planetary Science -instituutista uskoo kiinalaisten löytämän aineen olevan lasia.

– Se on joko törmäyslasia, joka on syntynyt asteroidin luomassa kraatterissa kiven sulaessa, tai vulkaanista lasia, joka on syntynyt alueella aiemmin tapahtuneen tuliperäisen toiminnan seurauksena, Öhman uskoo.

Öhmanin mukaan kiinalaisten raportoima outo kiilto viittaa sekin siihen, että aine olisi lasia.

– Kaukaa katsottuna törmäyssyntyinen lasi saattaa näyttää geeliltä, vaikka juoksevasta aineesta tässä tapauksessa ei ole kyse.

Öhman myös muistuttaa, että jo aiemmat kuulennot, kuten Apollo 15 ja Apollo 17, ovat löytäneet Kuun pinnalta värikästä lasia.

Kuun kääntöpuolen koostumus kiinnostaa tutkijoita

Kuun pintaa on tutkittu pitkään. Ensimmäinen miehittämätön luotain, Neuvostoliiton Luna 2, törmäsi Kuun pinnalle vuonna 1959.

Kuu on ainoa maan ulkopuolinen taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on kävellyt. Ensimmäistä kertaa tämä tapahtui vuonna 1969 Apollo 11 lennon yhteydessä.

Ihminen ei ole käynyt Kuussa vuoden 1972 jälkeen, mutta Kuuta on tutkittu useiden miehittämättömien alusten avulla.

Ihmiskunnalla on Öhmanin mukaan melko paljon tietoa Kuun pintakoostumuksesta juuri Apollo- ja Luna-lentojen tuomien näytteiden seurauksena.

– Tämä tuore löytö on kuitenkin kiinnostava, sillä Kuun kääntöpuolella ei koskaan aikaisemmin ole käyty ja sieltä ei ole olemassa näytteitä, hän sanoo.

Kuun kääntöpuoli eroaa huomattavasti Kuun maapallolle näkyvästä niin sanotusta lähipuolesta, ja sieltä saatavat näytteet auttavat Öhmanin mukaan ihmiskuntaa ymmärtämään paremmin sen, miten Kuu on syntynyt.

– Kun ymmärrämme sen, miten Kuu on syntynyt, auttaa se meitä ymmärtämään kaikkien maankaltaisten planeettojen syntyä.

Tutkija: "Kuun tutkiminen elää mielenkiintoista vaihetta"

Kiina on Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ohella ainoa valtio, joka on onnistunut laskeutumaan Kuun pinnalle.

Chang'e 4 on ensimmäinen Kuun etäpuolelle laskeutunut alus.

Kiinan kuuohjelman ensimmäinen lento tapahtui vuonna 2007.

– Kiina haluaa näyttää voimaansa ja osaamistaan länsimaille, mutta samalla he tekevät paljon arvokasta tutkimusta ja kehittävät avaruusteknologiaa, Öhman arvioi.

Hänen mukaansa Yutu 2 -mönkijän spektrometri mittaa Kuun etäpuolen pinta-aineksen koostumusta, kun taas sen maatutka tutkii Kuun kamaran rakennetta.

Kuututkimus elää Öhmanin mukaan mielenkiintoista vaihetta.

Yhdysvallat on kertonut Artemis-ohjelmastaan, jonka tarkoituksena on suorittaa miehitetty lento Kuun eteläjäätikölle.

Intian miehittämätön alus laskeutuu puolestaan lähipäivinä Kuun lähipuolelle.

– Uskon, että lähivuosina joku tulee varmasti laskeutumaan Kuun etelänavan tuntumaan. On äärimmäisen kiinnostavaa saada lisätietoa siitä, miten hyödynnettävässä muodossa alueen vesijää on, Öhman ennustaa.

Jäästä saadaan Öhmanin mukaan sekä vettä että rakettipolttoainetta sen sisältämän vedyn kautta.

Tämä helpottaisi pysyvän aseman rakentamista Kuuhun, Öhman uskoo.

Lue myös:

Kiinan luotain laskeutuu ehkä jo tänään Kuun "pimeälle puolelle"

Kiina vei Kuuhun siemeniä – nyt puuvilla itää Kuun "pimeällä puolella"

Kiina suunnittelee miehitettyä lentoa ja tutkimusasemaa Kuuhun

Kesäkuisena varhaisaamuna valokuvaaja Arja Vesterholm lähti tuttuun tapaansa kuvaamaan suloista kettupesuetta. Hän oli löytänyt kesälomallaan ketunpesän Lappeenrannan keskustan tuntumasta.

Vesterholm odotti kettuemon saapumista pesälle pari tuntia, kuten odottivat myös ketunpoikaset.

– Ajattelin jo poistua paikalta, koska ihmettelin, miksi emo ei ollut saapunutkaan tuomaan ruokaa poikasilleen, Vesterholm kuvailee.

Nainen oli käynyt kuvaamassa pesuetta useaan otteseen. Nyt hän päätti mennä vielä lähemmäs pesää. Kauempana näkyi jotain oranssiin vivahtavaa. Siinä makasi kettuemo kuolleena. Ketunpoikaset olivat odottaneet emoaan turhaan.

– Kyllä se oli erittäin järkyttävää, kuvailee Vesterholm kuolleen ketun löytymistä.

Kuollut kettu tunnistettiin pesueen emoksi vertailemalla kettua aiemmin otettuihin kuviin. Lisäksi myös nisistä oli imetty vastikään, joka kieli siitä, että kyseessä oli emokettu. Kettuemolla oli kaikkiaan viisi poikasta.

Kuolinsyy: Ampuminen

Kuolinpaikalle tuli myös eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen. Hän kuljetti ketun pois.

Kuollut kettu lähetettiin Ouluun Ruokavirastoon tutkittavaksi, jotta kuolinsyy saataisiin selville. Ruokaviraston tutkimuksissa kuolinsyyksi paljastui ampuminen.

– Lavan kohdalla oli reikä. Kyllähän se huomattiin heti, mutta ei siitä voitu kertoa ennen kuin varmaa tietoa olisi, kertoo paikallinen eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta.

Ruokaviraston tutkimuksissa selvitettiin, onko kuollut kettu pesueen emo. Se varmistui, kun kohdusta löytyi viisi istukan arpea.

Kaksi poikastakin kuolivat

– Emon lisäksi kaksi poikasta löytyi samana aamuna kuolleena, kertoo Mirkka Nousiainen.

Kuolleita ketun poikasia ei lähetetty Ruokavirastoon tutkittavaksi, koska niiden raadot löytyivät vasta myöhemmin tien vierestä vierekkäin makaamasta.

– Sekin oli jotenkin outoa, ihmettelee Nousiainen.

Valokuvaaja Arja Vesterholm on järkyttynyt kuullessaan kuolinsyyn olleen ampuminen.

– Tietysti tieto siitä, että emo oli tapettu jonkin julman ihmisen toimesta, aiheuttaa suurta surua. Elättelin vielä viimeiseen asti toivetta jostakin sairaskohtauksesta tai vastaavasta, kertoo Vesterholm.

Orvot poikaset otettiin huostaan ja vapautetaan nyt luontoon

Kolme ketunpoikasta jäi eloon. Pari päivää poikasia tukiruokittiin, jonka jälkeen ne päädyttiin lähettämään hoitoon pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.

– Ne ovat kasvaneet siellä isoiksi. Nyt ne pelkäävät ihmistä ja osaavat saalistaa, kertoo eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen.

Nousiainen kertoo, että poikasten pitäisi palata kotikonnuille Lappeenrantaan lähiaikoina, mahdollisesti ensi viikolla. Laki velvoittaa palauttamaan poikaset saman kunnan alueelle, josta ne on löydetty.

Miten jo poikasena ihmisiin tottuneet ketut opetetaan karttamaan ihmistä vai tuleeko poikasista citykettuja?

– Ketunpoikaset ovat asuneet kesäkuun lopulta metsässä. Niiden ainoat kontaktit ihmisiin ovat olleet päivittäiset hoitotoimenpiteet, ruokinta ja siivous. Ihminen ei ole enää kuulunut sen elinympäristöön. Tästä syystä ne ovat alkaneet karttamaan meitä, kertoo Nousiainen.

Asiasta poliisitutkinta

Monta kertaa pesuetta katsomassa käynyt Pekka Mikkola kertoo, että ammuttu emo oli hyväkuntoinen kettu.

– Oli hyvässä karvassa, eikä ollut mikään kapinen kettu, kuvailee lappeenrantalainen Mikkola.

Mikkolan mielestä ketunpesä oli väärässä paikassa. Keskustan lähellä, asutuksen keskellä ketut tottuvat liiaksi ihmisiin ja kesyyntyvät. Kahvipöytäkeskusteluissa taajama-alueella tapahtunutta ampumistapausta on ihmetelty.

– Ei siinä kyllä mitään järkeä ole, vaikka ketun pesä väärässä paikassa olikin. Joku tolkku pitäisi olla. Tuttujen kesken veikkailtu keskenkasvuisten hommiksi, tuskin oikeasti aikuinen ihminen moista tekisi, Mikkola tuumaa.

Eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiaisella ei ole minkäänlaista tietoa, kuka olisi voinut ketun ampua.

– Tuntuu, että joku sairas ihminen on teon taustalla. Ei tavallinen metsästäjä tällaista tekisi, sanoo Nousiainen.

Nousiainen aikoo tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Brexitin riepotteleman Britannian tuoreen pääministerin Boris Johnsonin pikkuveli, Jo Johnson kertoi tänään eroavansa hallituksesta.

– On ollut kunnia palvella yhdeksän vuotta kansanedustajana sekä ministerinä kolmen eri pääministerin alaisuudessa, hän kommentoi sosiaalisessa mediassa.

Jo Johnsonin mukaan uskollisuudessa omaa perhettä kohtaan ja kansallisen edun toteuttamisessa on kuitenkin ristiriita, joka oli hänelle liikaa.

Samalla 47-vuotias Johnson jättää myös kansanedustajan tehtävänsä.

Johnsonin veljesten konservatiivipuolue on joutunut brexit-pyörityksessä repivien riitojen kohteeksi. Pääministeri erotti hiljattain 21 puolueen jäsentä, koska nämä eivät tukeneet hänen brexit-strategiaansa.

Hunt, metsakoer, mustsuu, vanahull. Virossa sudella on jopa viisisataa erilaista nimitystä. Sitä pidetään maassa villin ja koskemattoman luonnon symbolina. Vuonna 2018 susi valittiin Viron kansalliseläimeksi.

– Se on hämmästyttävää. En osaa kuvitella, että se tapahtuisi meillä, sanoo tietokirjailija Jouni Tikkanen.

Tikkanen on tarttunut tuoreessa kirjassaan tapahtumiin, joiden seurauksena veri värjäsi suden ja ihmisen suhteen Suomessa yli sadaksi vuodeksi. Lauma-kirja kertoo, kuinka tavallisesta metsän eläimestä tuli ensin haittaeläin ja sitten itse paholaisen inkarnaatio.

Siitä tuli oudolla tavalla myös piikki suomalaisen sivistyneistön pehmeään nahkaan.

Kun hirvet loppuivat, susi alkoi syödä karjaa

Suomalainen maaseutu oli eläväistä 1880-luvun lopulla. Uuden ajan koneet ja kotkotukset olivat vasta ovella eikä kaupungistuminen ollut alkanut. Kansa sai elantonsa pientiloilta, joilla kasvatettiin karjaa ja tuon ajan muotiviljaa, kauraa.

– Pienet paikat olivat suurempia ja suuret paikat pienempiä kuin nykyään. Turussa oli vain 20 000 asukasta, mutta esimerkiksi Velkuan kunnassa asui satoja ihmisiä enemmän kuin nykyään, Jouni Tikkanen kertoo.

Pellot oli aidattu pistoaidoin ettei vapaana metsissä laiduntava karja pääsisi syömään satoa. Pientilojen lehmät ja lampaat kalusivat kylien lähimetsistä kaiken syötäväksi kelpaavan kasvuston. Paljaaksi kalutut metsät eivät enää houkutelleet muita sorkkaeläimiä. Ne hirvet, joita metsissä vielä samosi, metsästettiin yhä kasvavan väestön ravinnoksi. Hirvi kuoli paikalliseen sukupuuttoon. Sudelle tuli nälkä.

– Susi korvasi hirvien jättämän aukon saalistamalla karjaa. Tämä ajoi suden lähelle ihmisen elinpiiriä, Tikkanen sanoo.

Susivahingot olivat pientilallisille valtava tulonmenetys. Tästä syystä sutta oli vihattu koko maassa jo keskiajalta asti.

Susi tehtiin lainsuojattomaksi jo 1347 Mauno Eerikinpojan maanlaissa. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Kihlakunnat ja kaupungit alkoivat maksaa susista tapporahaa ja joka pitäjään nimettiin jahtivouti.

– Jahtivouteja vastustivat kaikki. Heistä koitui veroja, joita kukaan ei halunnut maksaa. Voudeista tuli yleinen pilkanaihe.

Pyyntikonstit olivat puutteelliset. Susia jallitettiin lähinnä passiivisilla pyydyksillä. Metsään kaivettiin hukanhautoja, viritettiin jalkarautoja ja asetettiin myrkytettyjä haaskoja.

Aktiivisempaa sudenpyyntiä edusti sudenajo, jossa yritettiin ajaa susilauma aitaan. Joukko miehiä lähti tussarein aseistettuna mölyämään ja marssimaan metsään pelotellakseen suden liikkeelle. Ryypiskelyksihän se meni. Sudet livahtivat miesten välistä ja jolkottivat karkuun.

Silloin tällöin taitava metsästäjä osui pesälle tai jäljitti suden koirien kanssa. Saaliista maksettiin tapporaha. Näin susien liikkeistä jäi jälkiä byrokratian kirjoihin ja kansiin.

Ensimmäinen lapsi saa surmansa

Eräänä talvi-iltana Velluan kylässä sijaitsevassa maalaistalossa äiti pyysi kahdeksanvuotiasta Karl Johania viemään perunankuoret tunkiolle. Elettiin vuoden 1880 alkua. Tammikuu oli vähäluminen.

Kukaan ei nähnyt mitä tapahtui, mutta kerrotaan, että perunankuoret oli asianmukaisesti heitetty tunkiolle, ja että poika oli samalla reissulla päättänyt käydä tarpeillaan tunkion takana. Silloin susi tai susipari oli iskenyt kiinni poikaan ja raahannut hänet metsään. Näin pääteltiin jäljistä ja näin tapahtumat on kuvattu kruununvoudin kuvernöörille kirjoittamassa kirjeessä ja sanomalehdissä, jotka uutisoivat surmasta.

Kyläläiset lähtivät hukkien erään, mutta heidän karuksi tehtäväkseen jäi koota pojasta jälkeen jääneet palaset metsästä. Nahaton pää, sormia, housut ja saapas, toinen jalka.

Susilaumaa johtaa usein naaras. Myöhemmin Velluan kylässä liikkuneesta naaraassudesta kerrotaan, että se olisi ollut pilkullinen. Siitä, että se hyökkäsi vihollisensa jälkeläisen kimppuun, voi päätellä, että se oli myös tavanomaista rohkeampi.

– Eläin voi oppia käyttämään hyväkseen uutta ravintokohdetta. Tiedetään, että yksittäinen kalalokki voi tyhjentää jokin rannan kahlaajien pesistä, Tikkanen tietää.

Mynämäen seudulla reviiriään pitävä lauma oppi, että lapsi on saalis siinä missä jänis, lammas tai vasikka. Tulevan vuoden aikana lauma saalisti 20 lasta lisää. Kirkonkirjoissa lapsen nimen perässä saattaa lukea “äten af varg”.

Fennomaanit ja rukoilevaiset susijahdissa

Lapsensurma ei jäänyt huomaamatta Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Ei, vaikka lapsia kuoli muutenkin paljon. Karl Johan Hörnbergin perheestä tulirokko vei kaksi lasta nuorempaa lasta. Heidän kuolemastaan ei kirjoitettu lehtiin. Sen sijaan Karl Johanin surmasta kerrottiin Jouni Tikkasen kirjan mukaan liki kahdessakymmenessä sanomalehdessä.

Sekä senaatti että kunnat, joissa lapsia surmanneet sudet liikkuivat, lupasivat yhä parempia tapporahoja. Tulostakin tuli, sillä torppari Antti Karhunperä onnistui löytämään suden pesälle toukokuussa 1880. Karhunperä tappoi pesästä viisi pentua. Susiparia hän ei ehkä aikonutkaan tappaa, vaikka olisikin saanut kiinni. Moni metsästäjä toimi samoin. He “munittivat” susia. Kun susi sai lisää pentuja, metsästäjä sai lisää tapporahoja.

Karhunperän saalis ei kuitenkaan lopettanut surmia. Laumaan jäi kaksi pentua ja edelleenkin nälkäinen aikuinen pari. Viranomaiset toimeenpanivat yhä uusia susijahteja. Yhteen suurimmista osallistui pelkästään Marttilan kunnasta 1700 miestä. Saaliiksi ei saatu yhtäkään sutta.

Susien karkottamisesksi huudettiin apuun jo taivastakin.

– Erään tiedon mukaan rukoilevaiset järjestivät Eurassa tiheään rukoushetkiä susien häätämiseksi. He uskoivat, että itse antikristus on tullut maan päälle ja syö lapsia. Tämä taas johtui rukoilevaisten mielestä siitä, että katekismusta ja virsikirjaa oltiin uudistamassa.

Fennomanian toinen aalto oli Suomessa huipussaan samaan aikaan susisurmien kanssa. Se, että susia ei saatu hengiltä kotimaisin konstein ja miehin, oli kansallisuuusaatteen kirkastamille ankara paikka. Sudet napsivat köyhälistön lapsia ja sivistyneistö kauhisteli sitä lehdistössä. Sen pidemmälle ei tunnuttu pääsevän. Viranomaiset olivat jo päättäneet kutsua lukaaseja, ammattimaisia metsästäjiä Venäjältä.

– Jopa Zachris Topelius kirjoitti lapsensurmista Huvudstadsbladetiin syksyllä 1881. Tekstin nimi oli Skydd för Finlands barn. Topelius oli tietysti lasten ystävä, mutta eniten häntä vaikutti harmittavan ja nolottavan, ettei Suomen kansa pysty hoitamaan itsenäisesti asioitaan, Tikkanen kertoo.

Sudella on taas tehtävä, se saa harventaa hirvi- ja kauriskantaa

Lukaasien avulla sudet saarrettiin käyttämällä lippusiimamenetelmää. Siinä sudet saarretaan päivämakuulle ja lauman johtava naaras päätettiin hengiltä. Näin susia metsästetään yhä tänä päivänä.

Kun tultiin 1900-luvulle, Suomi oli jotakuinkin sudeton. Sudet olivat kaikonneet Venäjän Karjalaan, Kuolan niemimaalle ja pohjoisessa Norjaan. Varsinais-Suomeen sudet palasivat vasta 2000-luvulla.

– Siellä niitä tarvitaankin valkohäntäkauriiden säätelijänä. Kauriit ovat alkaneet vaikuttaa jopa mustikanvarpujen peittävyyteen metsässä. Tilanne on aikalailla toinen kuin hirvettömässä Suomessa 1880-luvulla.

Tänä päivänä näitä erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja eläimiä on Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 165-190 yksilöä.

Jouni Tikkasen mielestä susiasenteet Suomessa ovat rauhoittumaan päin. Hän erottaisi susipelon ja susivihan toisistaan. Pelkoa heräättävät jopa yli sadan vuoden takaiset tapahtumat.

– Susiviha juontuu pääasiassa siitä, että susi saalistaa metsästyskoiria. Meillä on tapana, että riistaa metsästetään vapaana juokseville koirilla, ja susi syö niitä.

Noiden kohtalokkaiden 1880-luvun alkuvuosien surmat jäivät viimeisiksi. Yli sataan vuoteen susi ei ole raadellut ihmistä Suomessa. Ei susi mikään leppoisa pörrö kuitenkaan ole.

– Onhan se suurpeto. Väärällä luottamuksella tai väärin kohdeltuna se voi olla vaarallinen, sanoo Jouni Tikkanen.

Lauma-teos (Otava) ilmestyy 5.9.2019

Susikannan hoitosuunnitelma saa kritiikkiä pohjalaisilta

Kuka kutsui suden

8-vuotias Poju-koira tärisee innosta, kun kopin ovi aukeaa Lahden Paavolan K-citymarketin ulko-ovien edessä. Poju hyppää ulos ja tervehtii innoissaan omistajaansa Jani Halista.

– Kyllä Poju vähän ahdistuneelta näytti, mutta hyvin se pärjää. Ei ainakaan kukaan vie, omistaja sanoo tyytyväisenä.

Poju on tiibetinspanielin ja jackrusselinterrierin sekoitus, sosiaalinen ja pienikokoinen koira. Monesti Poju olisi kelvannut ohikulkijoille, sanoo Halinen.

– Useasti vanhemmat ihmiset ovat tulleet silittelemään ja meinanneet jopa ottaa mukaan, kun on niin kylmä. Tänne ulos kun jättää, niin aina vähän pelottaa, että joku nappaakin sen mukaan. Niin paljon löytyy kaiken maailman hulluja.

– Olen kuullut, että tästä pihasta ja ympäristöstä on koiria viety. Olisi se kauheaa, jos koira ei olisi enää odottamassa. En halua nähdä sitä päivää. Hyvä, että tähän saa jätettyä, Halinen kiittelee.

Poliisi: koiravarkauksia tapahtuu vähän

Viime vuosina koirahäkit ovat yleistyneet kauppojen edustoilla. Ylen tekemän Facebook-kyselyn perusteella niitä löytyy usean kymmenen ruokakaupan pihalta.

Lahtelaismarketin pihaan lukittavat koirahäkit tulivat pari viikkoa sitten asiakkaiden pyynnöstä.

Häkki saa kiitosta myös Suomen kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkoselta. Häkit suojelevat koiran lisäksi myös ohikulkijoita. Kaikista koirista ei ole odottamaan remmissä kaupan pihalla.

– Ennen olen nähnyt seinässä renkaita, joihin voi laittaa koiran remmissä kiinni, mutta siinä on omat ongelmansa. Koira on siinä turvaton, ja ihmiset saattavat mennä turhaankin lähestymään koiraa, joka saattaa kokea tilanteen uhkaavaksi.

– Pahimmassa tapauksessa joku saattaa varastaa tai ottaa koiran talteen, kun säälii, että koira on aivan yksin siinä.

Pelokkaista puheista huolimatta Hämeen poliisille ei ole viime vuosien aikana tullut ilmoituksia kauppojen edestä varastetuista koirista. Myöskään poliisin valtakunnallisista tilastoista ei tapauksia voida eritellä, sillä koiravarkauksia sattuu verrattain vähän, sanoo erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoulusta.

Jotkin koiravarkaudet kuitenkin päätyvät silloin tällöin eri medioihin, kuten tämä tapaus Joensuussa viime vuonna (Karjalainen) ja tämä Helsingissä tänä keväänä (HS).

Häkki on aina remmiä parempi vaihtoehto

Lahtelaismarketin edessä oleva koirahäkki on tarpeeksi tilava jopa isolle koiralle. Tärkeää on, että kaapin saa lukittua ja että se pidetään siistinä, jotta pöpöt eivät pääse leviämään, sanoo kennelliiton Lehkonen. K-citymarketin edustalla Lahden Paavolassa oleva häkki puhdistetaan viikoittain tai aina, kun tarpeellista.

Jos koira on tottunut olemaan häkissä, se tuntee olonsa turvalliseksi. Toiset koirat saattavat tuntea olonsa turvattomaksi, mutta joka tapauksessa häkki on parempi kuin remmi. Remmin kanssa ongelmia helposti syntyy, kun ihmiset lähestyvät tuntematonta koiraa, sanoo Lehkonen.

– Jos koiralla on vartiointitaipumuksia, tai se ei ole tottunut vieraisiin ihmisiin, tulee ongelmatilanteita. Etenkin pikkulapset saattavat olla ongelma. Jos koira on tutun näköinen, voi tulla ikäviä seurauksia. Koira voi panikoitua.

Pieni Poju-koira kerää ihastuneita katseita marketin edustalla, ja muutama uskalikko työntääkin sormensa Pojun haisteltavaksi.

– Ehkä tuossa pitäisi olla jokin lappu. Useasti, jos ihmiset ovat tyhmiä, niin mitkään laput eivät auta. Pitäisi itse tajuta, ettei halua menettää sormenpäätä, sanoo Lehkonen.