Villi vyöhyke -luonnonsuojelujärjestön Jere Nieminen ja Mika Kuronen ovat kylväneet Tampereen seudulle jo yli viisikymmentä sissiniittyä.

Sissiniitty tarkoittaa omin luvin kylvettyä niittyä. Itseään herrat kutsuvat ketosisseiksi.

Niitty- ja ketokukkien luonnolliset kasvupaikat vähenevät koko ajan. Ketosissi voi auttaa kotimaisia luonnonkukkia löytämään uusia kasvupaikkoja.

Mistään anarkiapuuskasta ei ole kyse vaan niittyjen perustamisella halutaan edistää luonnon monimuotoisuutta.

Tässä kolme askelta kohti sissiniittyä:

1. Hanki kotimaisten luonnonkukkien siemeniä

Nieminen ja Kuronen korostavat, että on erittäin tärkeää kylvää vain suomalaisia luonnonkukkia. Vieraslajeja – kuten lupiineja – ei tietenkään pidä eikä saa levittää entisestään.

Luonnonkukkienkin kanssa pitää olla tarkkana: ulkomaiset siemenet ovat geneettisesti erilaisia kuin suomalaiset ja niitä on syytä karttaa.

Kotimaisten luonnonkukkien siemeniä saa esimerkiksi nettikaupoista, mutta niiden siemeniä voi kerätä luonnosta myös itse.

– Me kylvämme tänne Tampereelle vain paikallisten kasvien siemeniä, kertoo Nieminen.

2. Valitse rohkeasti haluamasi kasvupaikka: hiekkamaa ja sepeli ovat mainioita kasvualustoja.

Siemenet kylvetään heittelemällä niitä maahan. Kannattaa kokeilla erilaisia paikkoja ja tarkkailla, missä mikäkin kasvi viihtyy. Moni niittykukka esimerkiksi viihtyy niukassa ja vähäravinteisessa maassa.

Pettymyksiäkin voi tulla, mutta se on ketosissin hyväksyttävä.

– Me olemme menettäneet useita kylvämiämme niittyjä, mutta sehän on pelin henki, sanoo Nieminen.

Onnistunut niityn ylläpito esimerkiksi vaatii oikea-aikaisen niiton. Yleiselle paikalle omin luvin kylvetty niitty ei ole aina kaupungin tiedossa ja voi tulla niitetyksi väärään aikaan.

Mielipahaa voi syntyä myös silloin, jos maanomistaja jyrää niityn muuta toimintaa varten.

Tässäkin jutussa olevista kuvista voi kuitenkin havaita, että ketosisseily saattaa myös onnistua ja kaunistaa ympäristöä.

3. Toista kylvö tarvittaessa vuoden kuluttua: Niittykukat alkavat kukkia vasta toisena tai kolmantena kesänä.

Kasvien siemenet leviävät luonnossa tietenkin ilman ketosissejäkin, eikä kasvupaikkoja voi koskaan täysin kontrolloida. Luonnonmukaisuudesta kannattaa ottaa oppia kylväessäkin.

– Kasvithan tuottavat siemenet kesällä ja ne luonnollisesti leviävät syksyllä. Totta kai ne on hyvä kylvää myös silloin, kun on märkää ja sateista, Kuronen toteaa.

Niittykukkien paras kylvöaika on siis nyt. Tai jopa vähän myöhemmin.

– Ennen lumia voi kylvää oikeastaan koska tahansa. Toinen hyvä kohta on siinä lumien sulettua huhtikuussa, kun on vielä pakkasöitä, Nieminen kertoo.

Kaupungin virkamies näyttää vihreää valoa

Vaikka ketosissit heittelevätkin kukkien siemeniä ympäristöön ilman lupia, niin mikään ongelma se ei ole. Tampereella ketosissien toimintaan on suhtauduttu myönteisesti.

Myös kaupunkiluonto ja erillistehtävät -tiimipäällikkö Katriina Arrakoski Helsingin kaupungilta pitää yksittäisten ihmisten ketosisseilyä hyvänä ja harmittomana asiana.

– Niityistä ei ole mitään haittaa kenellekään, siemenet ovat hyvin pinnassa toisin kuin vaikkapa puut.

Luonnon monimuotoisuutta pidetään pääkaupungissa tärkeänä, vaalittavana asiana.

– Kaupungin strategiassa on mainittu luonnon monimuotoisuus, ja kannustamme yksityishenkilöitä kasvattamaan kotimaisia luonnonkukkia esimerkiksi omilla pihoillaan, Arrankoski kertoo.

Katso Puoli seiskan juttu sissiniityistä tästä:

Lue lisää:

Sissiniittyjä kylvävät miehet rakastavat luonnonkukkia

Nainen loihti syrjäisestä pellosta oman kukkakeitaan

Suomalaisten sydämet valloittanut satumainen kukkapelto tallottiin

Pää tärisee tyynyllä. Patjan alle aseteltu tärinäherätyskello herättää Taru Eskelisen.

Yöpöydällä rasiassa lojuvat kuulokojeet, jotka hän työntää korviinsa.

Naps, ja kuulo on päällä.

Eskelisen elämä mullistui 8-vuotiaana, kun hän sai kuulla sairastavansa pysyvän kuulo- ja näkövaurion aiheuttavaa Usherin oireyhtymää. Oireyhtymässä kuulo- ja näkövamma ovat molemmat eteneviä.

Eskelisen kohdalla sairauden lähtötilanne oli melko hyvä, eli hänellä oli syntyessään kohtalaisen hyvä näkö ja kuulo.

– Sairauden etenemisnopeus on yksilöllistä. Tiedän, että kuulo, näkö ja tasapainoelin heikkenevät, mutta paraskaan lääkäri ei voi kertoa, että mikä ennusteeni on, Taru sanoo.

“Näkökentästä häviää isoja alueita”

23-vuotias Eskelinen käyttää kuulokojeita päivittäin.

– Oma kuuloni on nyt siinä jamassa, että jos olen ilman kuulokojeita täysin häiriöttömässä tilassa, kuulen selkeän ja rauhallisen puheen.

Tarun näkökentässäkin tapahtuu kapenemista. Ulos mentäessä mukana on valkoinen keppi.

Sen avulla hän tunnustelee tietä, sillä suoraan eteenpäin katsoessaan Eskelinen ei näe maata tai jalkojaan.

– Kyse ei ole näön laadusta vaan näkökentän laajuudesta, josta häviää isoja alueita, Eskelinen sanoo.

"Kuuloa voi onneksi pelastaa, mutta näköaistille ei vielä tällä hetkellä voi tehdä mitään." Taru Eskelinen

Hän havainnollistaa kertomaansa nostamalla käden kasvojensa eteen.

Kun se on kohtisuoraan silmien tasalla, Taru näkee käden tarkasti, mutta kun käsi liikkuu silmien alapuolelle, se häviää kokonaan näkyvistä.

Vaikka suurin osa Eskelisen näkökentästä on mennyttä, jäljellä oleva keskeinen näkökenttä mahdollistaa esimerkiksi lukemisen ja tietokoneella työskentelyn.

– Toimintakykyni on pysynyt hyvänä, koska keskeisen näkemisen alueella ei vielä ole näkökenttäpuutoksia.

Kolme erilaista Usherin tyyppiä

Lääketiede tuntee kolme erilaista Usherin tyyppiä.

Usherin ykköstyypissä lapsella on jo syntyessään vaikea kuulovamma. Näkövamma ilmenee yleensä leikki-iässä. Lisäksi tasapainoelimessä on synnynnäisiä häiriöitä, joiden takia istumaan ja kävelemään oppiminen viivästyy.

Usherin oireyhtymän kakkostyypissä kuulovamma on aluksi lievempi, mutta vaikeutuu iän myötä. Näkövamma ilmenee myöhäisessä lapsuudessa ja etenee hitaasti.

Usher III on sairauden yleisin muoto Suomessa.

Siinä etenevä kuulo- ja näkövamma ilmenevät yleensä myöhemmin ja aluksi lievempinä. Lisäksi lapsuuden jälkeen ilmenee tasapaino-ongelmia.

Taru Eskelisen saatua Usher-diagnoosin vanhemmat hämmästyivät, mutta eivät järkyttyneet, koska perheessä on toinenkin “usherikko”.

– Minä en muista sitä niin, että se olisi ollut uutispommi. Minun näkökulmastani asioille vain löytyi selitys: miksi en kuule ja miksi en näe.

Eskelinen sai samalla tietää, että Usher ei vaikuta millään tavalla eliniänodotteeseen.

– Siitä tuli sellainen rauhallinen fiilis, että voin ihan rauhassa mutustella tätä asiaa.

Sairaus vaikuttaa ammatinvalintaan

Olohuoneen seinällä roikkuu vihreä makramee-seinäkoriste, jonka Taru on tehnyt Mikkelin Nuorten Työpajalla.

Työpajan kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Siellä Eskelinen valmistaa käsitöitä, nikkaroi ja harjoittelee erilaisten tietokoneohjelmien käyttöä.

Samaan aikaan hän haaveilee omasta työpaikasta. Sellaisesta mielekkäästä ja säännöllisestä työstä, josta saisi elämiseen riittävän rahallisen korvauksen.

Nuoruuden suuri haave oli ryhtyä yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.

Eskelinen muistaa musertavan tunteen, kun hän tajusi, että ei tulisi näkövammaisena koskaan saamaan ajokorttia.

– Se oli ainoa asia, mikä tässä sairaudessa alkoi ihan oikeasti nyppimään. Nyt pitää vain etsiä vaihtoehto kaksi, hän sanoo.

Eskelisellä on kerrostalokaksiossa lemmikkinä 12 lintuhämähäkkiä, torakoita ja yksi skorpioni.

Joitakin niistä hän kutsuu aviopuolisonsa kanssa vain tieteellisellä nimellä. Biologian opiskelu yliopistossa on käynyt mielessä.

– Se olisi ainakin tällä hetkellä semmoinen unelma-ala. Mä uskon siihen, että elämä näyttää, mihin suuntaan mun kannattaa mennä, Taru sanoo.

“Tulevaisuudessa hermostuttaa se, että joudun autettavaksi”

Päivisin Eskelisen kaulassa roikkuu pieni laite. ComPilot ohjaa puhelinsoitot suoraan kuulokojeisiin. Sen avulla myös television äänen voi yhdistää kuulolaitteisiin.

Tulevaisuudessa, kun oma kuulo on entisestään heikentynyt, eikä kuulolaitteista ole enää kunnolla apua, Eskelinen suunnittelee ottavansa sisäkorvaimplantit.

Leikkaus, jolla päähän asennetaan implantit, hävittää jäljellä olevan oman kuulon täydellisesti.

Sen tähden ennen leikkausta on opeteltava varmuuden vuoksi viittomakieltä.

– Kuuloa voi onneksi pelastaa, mutta näköaistille ei vielä tällä hetkellä voi tehdä mitään.

“Totta kai tämä kuormittaa myös mielenterveyttä.“ Taru Eskelinen

Rajallisen näkökentän kanssa ulkona liikkuminen on Eskeliselle nyt jo haastavaa. Kerran ilta-aikaan suojatiellä Taru pelastui täpärästi auton edestä, kun ohikulkija huusi varoituksen.

– Näin kyllä auton valot, mutta arvioin, että ne olisivat olleet kauempana.

Toisen kerran hän käveli tolppaa päin, koska ei ollut nähnyt sitä suoraan edessään.

– Tällaiset tilanteet ovat osa oireyhtymän ilmenemistä, enkä enää säpsähdä tai nolostu niitä samalla tavalla kuin nuorempana, Eskelinen sanoo.

Tähän asti Taru on kuitenkin selvinnyt arjessa ilman apua.

Henkilökohtainen avustaja saattaa tulla osaksi elämää myöhemmin, kun näkökenttä kaventuu entisestään. Sitten kun kaupassa ei esimerkiksi pysty enää lukemaan etikettejä.

Ajatus avustajasta tuntuu Tarusta tällä hetkellä vieraalta.

– Eniten tulevaisuudessa hermostuttaa se, että joudun autettavaksi, vaikka en haluaisi joutua autettavaksi. Uskon kuitenkin sopeutuvani siihenkin.

Usher johtuu perinnöllisestä geenivirheestä

Eskelisen sairastama Usher III kuuluu suomalaiseen tautiperimään ja se löydettiin vuonna 1995 suomalaisesta väestöstä.

Tutkija Eeva-Marja Sankila kertoo Ylelle läpimurtotutkimuksesta:

– Me löysimme sen geenin paikan eli todistimme, että tämä kolmas tautityyppi ylipäänsä on oma sairautensa. Jo se löytö herätti kansainvälistä kiinnostusta, kertoo silmätautien erikoislääkäri Sankila.

Usherin oireyhtymä on peittyvästi periytyvä. Se tarkoittaa, että vanhemmat kantavat perimässään virheellistä geeniä, mutta ovat oireettomia.

On harvinaista, mutta mahdollista, että kaksi saman virhegeenin kantajaa kohtaa.

Kantajien yhteisellä lapsella on 25 % todennäköisyys sairastua.

Usher III:n aiheuttava virheellinen geeni paikantuu Suomessa Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

– Se johtuu ihan niistä geenivirheistä, mitä ihmisillä siellä maantieteellisesti eristäytyneillä alueilla on sattunut olemaan. Ne ovat rikastuneet pienillä alueilla, Eeva-Marja Sankila kertoo Ylelle.

Pihan äänet kantautuvat keittiöön, missä Taru Eskelinen syö iltapalaa aviomiehensä Pertti Närväisen kanssa.

He muistelevat, kuinka joitakin vuosia sitten Perttipolvistui kauppareissulla tuulikaapissa Tarun eteen.

Tarusta on aina tuntunut, että Pertin ja hänen välillään vallitsee poikkeuksellinen yhteys.

– En ole koskaan tavannut ketään, jonka kanssa ajatukset osuvat näin hyvin yksiin. On äärettömän palkitseva tunne, kun toinen aidosti ymmärtää, Eskelinen sanoo.

Kotona kaksikko keskustelee paljon elämästä. Haaveissa on oma talo järven rannalta. Siellä olisi tilaa kissalle ja terraarioeläimille olisi oma huone.

– Mistäs sen tietää, jos niitä lapsiakin sitten siunaantuu jossain vaiheessa, Eskelinen sanoo.

Viime vuosien aikana Eskelisen onnellisuus on ollut välillä koetuksella. Masentuminen ei ollut hänelle itselleen mikään yllätys.

– Minulla ei ole ollut välttämättä kaikista miellyttävimmät eväät elämään. Totta kai tämä kuormittaa myös mielenterveyttä, hän sanoo.

Ratkaisevaa synkistä ajatuksista irti päästämisessä on ollut hyväksyä sairaus osaksi identiteettiä. Enää mitä jos -ajatukset eivät valtaa mieltä.

– Kun en voi valita, että Usher on niin sanotusti pois päältä, niin voin keskittyä siihen, miten omaksun sen ja toimin sen kanssa, Eskelinen sanoo.

Perjantai-dokkari: Hyvästi näkö ja kuulo nyt Areenassa:

Lue myös:

Veeralla on Usher-syndrooma

Kuurosokea Tuula Hartikainen ei anna aistivamman haitata elämää – "Lähigrillin tuoksusta tiedän kodin lähestyvän"

Aarne Pirkola ottaa elämästä ja lätkästä kaiken irti, koska saattaa sokeutua lopullisesti koska hyvänsä: "Tulkkien sormet ovat minun silmäni ja korvani"

Pälkäneellä sattui maanantaina iltapäivällä erikoinen onnettomuus. Kuntoilulaitteen hihna ylikuumeni ja syttyi palamaan kesken harjoittelun.

– Vanhan kansan crosstrainerin hihna oli kuntoilun aikana syttynyt tuleen ja sytyttänyt myös lattian palamaan, kertoo paikalla ollut Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Risto Salonen.

Perheen äiti oli onnistunut suitsimaan tulta sammutuspeiton avulla, mutta vasta pelastuslaitos sai palon kunnolla taltutettua.

Palo levisi pienelle alueelle asunnon lautalattiaan. Omakotitalo ehti kuitenkin kärsiä pahoja savuvahinkoja ja noki teki asunnosta ainakin hetkellisesti asuinkelvottoman.

– Hyvin erikoinen tapaus. Erityisesti, koska laite ei toiminut sähköllä. Vastaavaa ei ole 30-vuotisen uran aikana sattunut, Salonen sanoo.

Pelastuslaitos sai hälytyksen omakotipalosta kello 15.22.. Paikalle lähdettiin usean yksikön voimin.

Kymmenkunta ihmistä on kokoontunut jokaperjantaiseen ilmastolakkoon Eduskuntatalon portaille.

Stop ilmastotuho -kyltin ympärillä ei käy kuhina, vaan rauhallinen ja iloinen keskustelu.

– Tämä on ensisijaisesti kivaa.

– Me ollaan tällainen perjantaiperhe!

– Joo, tällainen Aten kannustusryhmä!

Tulevana perjantaina paikalle toivotaan huomattavasti suurempaa ihmismäärää. Silloin järjestetään suuri ilmastoyleislakko. Samanlaisia nähtiin viime keväänä.

Keväiset ilmastolakot profiloituivat vahvasti nimenomaan nuorten ilmastolakoiksi.

Atte Ahokas toivoo, että perjantaina paikalla olisi paljon myös aikuisia.

– Tulevan globaalin ilmastolakon viesti on, että nyt me nuoret olemme lakkoilleet tarpeeksi. Nyt pyydämme teiltä aikuisilta, että tulette osoittamaan mieltä ja kertomaan poliittisille päättäjille, että nyt on pakko.

Nuorten tehtävä ei ole kertoa, miten kriisi ratkaistaan

17-vuotias Ahokas on ilmastoaktiivi ja lähes joka perjantai ilmastolakossa Eduskuntalon edessä. Näin ei kuitenkaan hänen mielestään pitäisi olla.

– Meidän nuorten ei pitäisi olla täällä. Meidän työmme ei ole kertoa, miten tämä kriisi ratkaistaan. Me olemme täällä vaatimassa, että aikuiset alkavat tehdä työnsä.

Ilmastoliikkeen vaatimuksena on, että Suomi toteuttaa aikeensa olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio. Lisäksi vaaditaan, että Suomi sitoutuu päivittämään ilmastolain siten, että siihen kirjattavat päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa.

Keskeisessä osassa ovat myös fossiiliset polttoaineet. Niiden suorat ja epäsuorat tuet on ilmastolakkoilijoiden mukaan lakkautettava. Siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan on kuitenkin toteutettava reilusti.

Aikuiset eivät aina suhtaudu vakavasti nuorten aktivismiin

– Kritiikki saatetaan verhota huolestuneisuuteen. Sanotaan, että aikuisten ei pitäisi pelotella nuoria ja lisätä heidän ilmastoahdistustaan, Ahokas naurahtaa.

Ahokas kokee, että näin halutaan vain haudata olemassa olevat ongelmat.

– Saatetaan myös vihjailla, että joku taho ohjailee meitä nuoria. Että emme itsenäisesti kykenisi aktiivisuuteen.

Ahokas kertoo kohdanneensa kritiikkiä, jossa häntä ja muita ilmastolakkoilijoita syytetään henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemisesta.

– Se mielestäni paljastaa näistä sanojista sen, että he itse eivät voi kuvitella, että joku yrittäisi hyvää hyvyyttään toteuttaa yhteiskunnallista muutosta.

"On selvää, että isoja kriisejä tulee"

Miltä tulevaisuus Ahokkaan mielestä näyttää?

– En ole mitenkään erityisen optimistinen. On selvää, että isoja kriisejä tulee. Elämme juuri nyt ilmaston kannalta hyvin kriittistä aikaa.

Ahokas kuitenkin uskoo, että niin EU:ssa kuin Suomessakin pystytään vielä vaikuttamaan asioiden kulkuun, ja että on vielä mahdollista välttää kaikkein vakavimmat ilmastokriisit.

Kunhan vain toimimme.

– Poliitikkojen työhän olisi välttää tällaiset yhteiskunnalliset kriisit. Heidän pitäisi nyt toimia hyvin nopeasti.

Myös kansalaisaktivismilla ja yhden ihmisen teoilla on Ahokkaan mukaan merkitystä.

– Minä aion yrittää. Jos vaipuu apatiaan, niin sitten ei ainakaan saada mitään tehtyä. Vähintäänkin on pakko yrittää loppuun asti.

Katso Puoli seitsemän juttu Atesta täältä:

Lue lisää:

Atte Ahokkaasta tuli ilmastoaktiivi viime syksynä

On väärin, että nuorten pitää olla johtava voima ilmastokeskustelussa (Vihreä Lanka)

Toivo syntyy toiminnasta (Kansanuutiset)

"Poliitikot ovat epäonnistuneet ja pettäneet meidän sukupolvemme"

Oli keskiviikko kello 13.30. Kätilö pyöritti ultraäänilaitetta Jennika Koistisen vatsan päällä.

Iloinen rupattelu vaihtui hiljaisuuteen. Kätilö sanoi, että hän pyytää lääkärin huoneeseen. Koistinen alkoi itkeä.

Jennika Koistinen sai lähetteen Lastenkilinikalle ja sikiötutkimusyksikköön. Siellä lääkärit kertoivat, että Jennikan lapsella on palleatyrä, mutta valtaosa lapsista selviää siitä.

Raskausaikana Jennika kävi säännöllisesti kontrolleissa, joissa lapsen vointia arvioitiin.

Jennika sanoo, että kontrollit tuntuivat tärkeiltä ja auttoivat jaksamaan. Olisi ollut kauheaa vain odottaa ja vain pelätä.

Koistiset odottivat lasta tunnemyrskyssä. Lasta toivottiin valtavasti, ja samaan aikaan varauduttiin siihen, että lapsi kuolee – jos sellaiseen jotenkin voi varautua.

– Olimme esimerkiksi miettineet, mille hautausmaalle lapsi haudataan, jos pahin tapahtuu, Jennika kertoo.

Vaunujen hankinnassa toivo ja pelko tulivat konkreettisesti vastaan. Vaunut oli varattu ja käsiraha maksettu, mutta myyjän kanssa oli sovittu, että lapsen syntymän jälkeen käsiraha palautetaan, jos vaunuja ei tarvita.

– Emme myöskään kalustaneet lapsen huonetta. Lista tarvikkeista oli kyllä tehty. Pelkkä ajatus, että huone olisi purettava lapsen syntymän jälkeen, oli kauhea, Jennika sanoo.

Lapsi syntyy – ja kuolee

Heinäkuun 13. päivä kolme vuotta sitten Nella-vauva syntyi sektiolla. Hänet kiidätettiin tehohoitoon.

Varsinaisesti Jennika näki lapsensa ensi kertaa keskiyöllä. Aviopuoliso oli hälytetty paikalle, koska Nella voi huonosti. Siitä komplikaatiosta hän kuitenkin selvisi.

Jennika kertoo, että vieläkin kuulee joskus teho-osaston laitteiden piipityksen, vaikka siellä sai olla vain vierailuaikoina.

– Nella oli letkujen peitossa. Vain otsaa ja kättä pystyi vähän silittämään, äiti muistelee.

Nella voi kolme päivää tasaisen huonosti, mutta silti toivoa oli. Perjantai-iltana vointi alkoi huonontua entisestään.

Kun vanhemmat lauantaiaamuna menivät teho-osastolle, hoitajat ja lääkäri kertoivat, että tilanne oli huono. Sairaanhoitajat antoivat vanhempien pyynnöstä Nellalle hätäkasteen.

– Se oli minulle tosi tärkeää. Nella sai oman nimensä.

Kolmen päivän ikäinen Nella-vauva irrotettiin laitteista. Hän kuoli lauantaina kello 11.45.

Lapsi pestiin ja annettiin vanhempiensa syliin.

– Oli tärkeää saada edes kerran pitää Nellaa sylissä. Me hyvästelimme hänet.

Psykologi, vaativan erityistason psykoterapeutti Soili Poijula sanoo, että ammattilaisten on tärkeä tukea sitä, että omainen uskaltaa jättää jäähyväiset läheiselleen. Katsomiselle, puhumiselle ja kosketukselle pitää olla mahdollisuus ja riittävästi aikaa.

– Menetykseen sopeutuminen ja elämän jatkuminen edellyttävät, että kuolema tulee todeksi, ja siinä jäähyväisillä voi olla suuri merkitys.

Poijula on tutkinut, hoitanut ja kehittänyt surevien auttamista ja hoitoa kolmisenkymmentä vuotta.

Suru musersi

Jennika ja Mika Koistinen ajoivat kaksin kotiin. Molemmat menivät nukkumaan. Sitten he purkivat vauvan hoitopöydän, jonka olivat hankkineet.

– Se oli ihan kauheaa. Tuskan musertavuutta ei voinut aavistaa. Ja silti ehkä pahin shokki jäi kuitenkin pois, koska olimme jotenkin voineet varautua tilanteeseen, Jennika sanoo.

Koististen luona kävi läheisiä ja ystäviä. Se auttoi. Ystäväpariskunta toi ruokaa.

– Se lämmittää mieltämme vieläkin. He myös uskalsivat kohdata meidät. Me halusimme kertoa ja he olivat valmiita kuuntelemaan ja ottamaan tuskaamme vastaan, Nellan äiti sanoo.

Tyttären kuoleman jälkeen Mika Koistinen piti isyysvapaata kolme viikkoa ja Jennika Koistinen oli äitiysvapaalla säädetyt kolme kuukautta.

– Oli helpottavaa, että sain olla pois töistä. En ehkä olisi jaksanut käydä puhumassa itselleni sairauslomaa tai vapaata. Ei se ole mitään lomaa, jos itkee monta kertaa päivässä ja ei jaksa tehdä mitään, Jennika kertoo.

Äitiysloman aikana Jennika oppi, että ihmisen ei ole pakko muuta kuin hengittää ja syödä.

– Jos kykenin lukemaan kirjaa tai kävelin lenkin, se oli jo hyvä saavutus.

Jennika palasi töihin äitiysloman jälkeen. Juuri ennen työhön paluuta hän pyrki opiskelemaan terveydenhoitajaksi ja sai opiskelupaikan.

– Lapsen kuolema oli kimmoke tehdä haaveesta totta. Aiemmin olin ajatellut, etten uskalla. Haluan tehdä merkityksellistä työtä ihmisten kanssa, Koististen sanoo.

Hän kertoo monesti jälkeenpäin ihmetelleensä, millä voimilla hän aluksi opiskeli: kolme päivää viikossa töiden jälkeen ilta kahdeksaan asti. Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut järkevämpää aloittaa opiskelu myöhemmin.

– En silti kadu. Silloin oli ehkä tarve täyttää päivät muullakin kuin viiltävällä surulla. Enkä ole surua kuitenkaan siirtänyt sivuun, vaan surrut.

Psykologi Soili Poijula sanoo, että mikäli menetyksen kokenut pystyy palaamaan töihin, se voi auttaa elämässään eteenpäin, koska epätoivon ja ikävän rinnalle ihminen saa muuta ajateltavaa ja tekemistä.

– Riippuu kuitenkin siitä, minkälaista työ on. Hyvin paljon monimutkaista tietojen käsittelyä ja muistamista edellyttävä työ voi olla surevalla pitkään vaikeaa, koska suru heikentää keskittymistä ja muistia.

Poijula muistuttaa myös siitä, että jos työskentelee toisten ihmisten auttajana tai oma persoona on työväline, on erityisen tärkeää, että ei palaa liian aikaisin töihin.

Jennika Koistinen jaksoi olla töissä, jaksoi, vaikka koko ensimmäinen vuosi oli hirveä.

– En tarvinnut kuin muutaman sanan, vaikkapa autoradiosta kuullun laulun, kun mietin, että tätäkään me emme voi kokea Nellan kanssa yhdessä. Usein töihin mennessä itkin. Samaa tein töistä palatessani.

Työyhteisön on tärkeä tietää, että joidenkin suru vie paljon voimia ja toimintakyvyn palautumiseen voi mennä aikaa, Poijula muistuttaa.

– Toisissa työyhteisöissä on paljon valmiutta joustaa ja tukea työhön paluussa sekä työssä jaksamisessa. Toisissa työpaikoissa olisi paljon parannettavaa esimerkiksi sen ymmärtämisessä, että surevan toimintakyky ei palaudu kahdessa viikossa. Myös tietoa suremisesta pitäisi työpaikoilla olla enemmän.

Koistiset ovat puhuneet, puhuneet ja puhuneet

Jennika ja Mika Koistinen puhuivat peloistaan ja kuolemasta jo raskausaikana. Nellan kuoleman jälkeen he puhuivat taukoamatta. Puheyhteys puolisoiden välillä toimii edelleen.

– Suru ei ole erottanut meitä, vaan lähentänyt, Jennika sanoo.

Hoitotieteen yliopisto-opettaja Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo, että lapsen kuolema on kriisi vanhemmille, mutta myös parisuhteelle. Parhaimmillaan kokemus voi lähentää vanhempia, mutta yleisempää ovat moninaiset ongelmat parisuhteessa.

– Yleinen parisuhdeongelmien aiheuttaja on puolisoiden erilaiset tavat surra ja ilmaista surua. Vanhemmat saavat Suomessa vähän parisuhteeseensa tukea, vaikka tutkimuksen mukaan miltei kaikki vanhemmat kokevat sitä tarvitsevansa, Aho sanoo.

Hän on tutkinut, opettanut ja kehittänyt surevien auttamista ja hoitoa parikymmentä vuotta.

Jennika ja Mika Koistinen ovat käsitelleet ja käsittelevät surua omilla tavoillaan. He ovat pystyneet hyväksymään toistensa erilaiset tavat.

– Olemme molemmat puhuneet surustamme paljon. Miehelleni suru on kuitenkin enemmän meidän välinen asia. Minä olen etsinyt enemmän ulkopuolista apua. Menetys on meille kummallekin hirveä, Koistinen kertoo.

Vaativan erityistason psykoterapeutti Soili Poijula sanoo, että suru on yksilöllistä ja jokainen suree omalla tavallaan ja omassa tahdissaan.

– Naisille ja tytöille on tyypillistä, että he haluavat ilmaista tunteita ja hakea tukea toisilta ihmisiltä. Miehille ja pojille on taas tyypillistä se, että suru on yksityistä ja enemmän toiminnallista. Kokemisen tavat ja selviytymiskeinot eivät kerro mitään surun syvyydestä.

Jennika etsi ja sai apua. Hän luki surukirjallisuutta. Jo sairaalassa hän keskusteli psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Neuvolapsykologin vastaanotolla hän kävi kerran kuussa vuoden ajan. Lapsensa menettäneiden perheiden vertaistukiyhdistys Käpy ry:n vertaistukiryhmään hän liittyi, kun lapsen kuolemasta oli kulunut reilu kuukausi.

– Vertaisryhmistä minulla oli paljon epäilyjä. Pelkäsin, että siellä vain vellotaan surussa ja olosta tulee entistä pahempi. Olin väärässä, olen saanut paljon tukea ja ymmärrystä. Myös todella hyviä ystäviä, joiden kanssa olen tekemisissä vähintään viikoittain, Koistinen kertoo.

Jennika tietää olevansa onnekas. Monet Suomessa jäävät vaille tarvitsemaansa apua, koska läheisensä menettäneiden auttamisesta puuttuu selkeä moniammatillinen toimintamalli, Aho sanoo.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että surevien tukeminen äkkikuolemissa ei kuulu oikein kenellekään. Nyt eri organisaatiot kunnissa "luulevat", että tukeminen kuuluu jollekulle toiselle. Lopputulemana on, että se ei ole hallussa kenelläkään ja pahimmillaan mistään ei ole oltu kertaakaan yhteydessä sureviin.

Nellaa ei korvaa mikään, mutta toiveena sisaruksia

Heti samana päivänä, kun Nella kuoli, Koistinen toivoi saavansa lisää lapsia.

– Toinen lapsi ei korvaa Nellaa ja hän on aina esikoisemme. Mutta sitä lapsiperhearkea, mitä emme saaneet elää hänen kanssaan, toivomme voivamme elää seuraavan lapsemme kanssa.

Kun lapsia ei vuoden yrittämisen jälkeen alkanut kuulua, Koistiset päätyivät lapsettomuushoitoihin. Mitään fysiologista estettä lapsen saannille ei ole.

– Viime vuodet olen surrut paitsi lapsen menetystä myös lapsettomuutta. Näistä kahdesta on kasvanut aikamoinen kriisi, jonka suuruutta on itsellekin vaikea myöntää.

Koistinen aloitti tänä keväänä psykoterapian, jossa hän käy kerran kuussa.

– Terapia auttaa näkemään tilannettamme uusista näkökulmista ja muistuttaa toivosta. Se auttaa, Jennika sanoo.

Avoimuus on auttanut meitä

Jennika sanoo, että hän on halunnut avoimesti kertoa lapsensa kuolemasta. Hänelle itselleen puhuminen on voimavara, kun taas puhumattomuus ja peittely olisivat taakka.

– Sosiaalisen median vauvaryhmä myötäeli vaikeaa raskauttani. Nellan kuoleman jälkeen ryhmäläiset jopa etsivät osoitteemme ja lähettivät meille kukkia.

Jennika Koistinen sanoo, että heidän on ollut pakko sopeutua. Silti surun kyyneleitä riittää hänen elämänsä loppuun asti - surua ei voi suorittaa loppuun.

Tällaisen kuvan Jennika piirtää omasta surustaan, kun pyydän häntä arvioimaan, kuinka suru on muuttunut vuosien kuluessa.

Suru ei enää täytä koko elämää.

– On ollut pakko kasvaa ihmisenä. Katkeraksi en halua tulla ja kartan sitä viimeiseen asti. Se on ollut yksi syy mennä vertaisryhmään ja hakea ammattiapua, Koistinen sanoo.

Kolmen viime vuoden aikana Jennika sanoo kokeneensa pelkoa, epätoivoa, surua, kaipausta ja ikävää. Toki Nellan kuoleman jälkeen elämässä on ollut myös monia hienoja asioita ja hetkiä.

– Toivon myös, että sellaiset huippuhetket, joita ennen Nellan syntymää meillä oli, palaavat. Uskon, että niin tapahtuu.

Miten kauan suru kestää, mikä auttaa selviytymään? Kysy läheisen kuoleman jälkeisestä surusta kello 18.30 – 20.30

Suru on paitsi yksilöllistä myös yleismaailmallista ja herättää paljon yhteisiä kysymyksiä kuten: Mikä auttaa selviytymään? Mitkä tunteet ovat normaaleja? Täytyykö surusta kertoa muille tai milloin olen työkykyinen?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ovat vastaamassa surututkija ja terveystieteentohtori Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta ja psykologi Marika Ketola MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä.

Voit keskustella jutun lopussa aiheesta klo 22:een asti. Asiantuntijat osallistuvat keskusteluun klo 18:30-20:30.

Keskusteluun osallistumista varten tarvitset Yle-tunnuksen. Katso ohjeet tunnuksen luomiseksi tästä.

Lue myös:

Suuri suru muuttaa muotoaan ja ihmistä – "Minuus on pitänyt rakentaa kokonaan uudelleen"

Voiko oman lapsen kuolemasta selvitä? Birgitta Kaartinen: “Jos juna tulee, hätkähdän aina”

Oletko menettänyt läheisesi? Arvioi, miten olet sopeutunut läheisesi kuolemaan

Kun Sanna Salo oli 15-vuotias, kavereiden kourassa oleva kaljapullo näyttäytyi ahdistavana mörkönä. Jos joku veti viinatonkan esiin, hän poistui tilanteesta.

– Ihmisten käytös muuttuu humalassa. En osannut tuolloin luottaa, että heistä saa samalla lailla irti illalla kuin myös seuraavana päivänäkin. Kyse oli aitoudesta.

Nuorten kiinnostus humalanhakuiseen juomiseen on hiipunut tasaiseen tahtiin.

Vielä vuonna 1999 puolet yhdeksäsluokkalaisista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla kuukauden sisällä.

Vuonna 2015 vain vajaa neljännes peruskoulun viimeisen luokan nuorista joi samaan tahtiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2019 vahvaan humalaan joi itsensä vähintään kerran kuukaudessa perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä 10 prosenttia, lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia.

THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo liittää humalanhakuisen juomisen vähenemisen siihen liittyvän sosiaalisen paineen alenemiseen ja kiihtyvään kilpailuun opiskelu- ja työpaikoista.

Muita esitettyjä syitä ovat sosiaalisten foorumien, kuten Instagramin ja Whatsappin, suuri suosio sekä yksinkertaisesti se, että vanhemmat kuuntelevat lapsiaan aiempaa paremmin.

Vaikka alkoholista luopuminen on yhä yleisempää, sen puolustelu vaatii kuitenkin edelleen selittelyä.

Lasillinen merkitsee sosiaalisuutta

Alkoholia ja sen sivuilmiöitä tutkineen sosiologin Antti Maunun mukaan drinkistä kieltäytyminen tulkitaan usein alitajuisesti niin, että henkilö kieltäytyy ajanvietosta kokonaan.

Tämä on Maunun mukaan kaikuja kulttuurista, jossa alkoholi merkitsee sosiaalisuutta.

– Lukioaikana jäin usein bileiden ja rientojen ulkopuolelle, enkä saanut läheisiä ystäviä. Nykyisin opiskelijabileissä saatetaan kysyä, että miten kestän selvin päin kaiken, sanoo nykyisin Helsingin yliopistossa opiskeleva 21-vuotias Sanna Salo.

Suomessa alkoholi on esitetty paholaisen ja enkelin kuvajaisena: Toisaalta se vie arjen ulkopuolelle, mutta myös pahimmillaan hautaan.

– Joskus teini-ikäisenä protestoin kaatamalla ihmisten kaljoja viemäristä alas. Nykyään en anna kantani vaikuttaa ihmissuhteisiini, Salo muistelee.

Käännös arvomaailmassa tuli pari vuotta sitten joulukuussa, kun Salo lähti ystäviensä mukaan jatkoille ylioppilasjuhlien jälkeen.

– Silloin menin ensimmäistä kertaa baariin istumaan. Se oli ahdistavaa ja outoa, koska en ollut tottunut näkemään lähipiiriäni humalassa. Nykyään kapakassa istuminen luonnistuu.

Sosiologi Maunun mukaan juomiseen on suhtauduttu Suomessa aina kahtiajakoisesti, mutta ajattelutapa on hiljalleen purkautumassa 90-luvulla ja myöhemmin syntyneillä.

Ainakin siinä mielessä, että alkoholia tarvittaisiin kaikkiin juhlistuksiin ja rientoihin.

– 1970-luvulla ja aiemmin syntyneille alkoholi merkitsee vapautta, jolloin juomisen rajoittaminen on heille sitä tunkkaista presidentti Kekkosen ajan Suomea, jossa ihmisiä yritetään holhota, Maunu sanoo.

Alkoholi nostaa arjen yläpuolelle

Salo ei kuvaile absolutismia päätöksenä. Muille se on kuitenkin näyttäytynyt valintana, johon suhtaudutaan usein hämmennyksellä.

Tästä esimerkkinä hän mainitsee ystäviltään saadun kuohuviinipullon. Lahja oli 18-vuotispäivien varalle, jos kokeiluinto valtaisikin mielen.

– Kun alkoholista kieltäytydytään, oletetaan aina olevan joku syy. Mutta entä jos sitä ei ole?

Sosiologi Maununmukaan pullon korkkaaminen merkitsee yhdessäoloa ja mukavia hetkiä. Sellaisia tunteja, jotka kohoavat arjen ulkopuolelle.

– Jotkut haluavat olla mukana tilanteessa pitelemällä kädessä vaikka alkoholijuomalta näyttävää vissylasillista. Näin annetaan viestiä siitä, että hei, haluan viettää aikaa teidän kanssanne, Maunu sanoo.

Salon mielestä on käsittämätöntä, että juomattomuutta täytyisi peitellä. Vaikka asiantuntijat sanovat juomispaineen vähentyneen nuorten keskuudessa, hän on asiasta eri mieltä.

– Itse en ole koskaan tuntenut suurta painostusta siitä, etten koske alkoholiin. Tiedän kuitenkin, että kaikilla asia ei ole näin ja tässä kohtaa asenteisiin pitäisi tulla muutos.

Lue lisää:

"En pääsekään hoitamaan pikkuveljeä, koska olen kännissä", Enni Granström sanoi isälle puhelimessa – mutta lopulta siitä tuli puhelu, joka pelasti hänet

Jäikö juomaputki päälle lomalla? Alkoholista kieltäytyminen on tehty lähes mahdottomaksi, sanoo tissutteluun kyllästynyt kirjailija

Voiko juhlia, vaikkei ota alkoholia? Kolme tarinaa siitä kuinka alkoholi jäi, mutta biletys ei

Maailman vanhin matkanjärjestäjä, brittikonserni Thomas Cook on ajautunut konkurssiin. Talousvaikeuksissa olleen yhtiön rahoitusneuvottelut omistajien ja velkojien kanssa päättyivät tuloksettomina. Yhtiön toiminta Britanniassa on päättynyt ja kaikki tulevat lennot ja lomamatkat peruttu.

Thomas Cookin matkoilla on arviolta 600 000 turistia eri puolilla maailmaa.

Maanantaina myös yhtiön Pohjoismaiden johto ilmoitti, että kaikki maanantain Thomas Cook Airlinesin lennot on peruttu, joukossa muun muassa maanantaiaamun lento Helsingistä Kyprokselle.

Konkurssi näkyy siis Suomessakin. Yhtiö omistaa Tjäreborgin, joka on yksi maan suurimmista matkatoimistoista. Tällä hetkellä Tjäreborgin järjestämillä matkoilla on yhtiön arvion mukaan noin 2 900 suomalaista.

Tjäreborg tiedotti myöhemmin maanantaina, että yhtiö on erillinen juridinen yksikkö eikä Thomas Cookin konkurssihakemus koske sitä tai sen pohjoismaisia sisaryhtiöitä. Tjäreborgin mukaan sen pohjoismainen johtoryhmä työskentelee tilanteen ratkaisemiseksi ja Tjäreborg tiedottaa välittömästi, kun asiasta on uutta tietoa.

Tjäreborg myös kertoo keskeyttäneensä matkojen myynnin.

Asiakkaita tiedotetaan "kaikkia mahdollisia reittejä"

Matkatoimisto Tjäreborg toivoo, että tulevien päivien Suomesta lähtevät lennot pystytään yhä lentämään. Thomas Cook Airlinesin lisäksi yhtiön lomalentoja lentävät myös esimerkiksi Finnair ja Jet Time. Reittilentoihin tilanne ei vaikuta.

– Toivomme edelleenkin, että operaatio Pohjoismaissa voisi jatkua ennallaan. Sen takia neuvoteltiin viimeiseen asti, että tämän päivänkin lennot olisi voitua lentää normaalisti, yhtiön myyntijohtaja Saana Ruonala kertoi maanantaiaamuna STT:lle.

Tjäreborg tiedottaa konkurssin vaikutuksista asiakkailleen maanantain aikana. Ruonala kertoo STT:lle, että Tjäreborg selvittää paraikaa paluukyytien järjestämistä matkalla jo oleville matkustajille.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ilmoittanut järjestävänsä paluumatkoja. Tjäreborgin mukaan paluukyytien järjestymisestä kerrotaan kaikkia mahdollisia reittejä pitkin.

– Kannattaa seurata nettisivujamme ja sosiaalisen median kanaviamme, mutta kohteissa infotaan myös tekstiviestein.

Tjäreborg kertoo, että sen asiakkaita suojelevat matkapakettilaki ja vakuusrekisteri.

Loppuviikon lennoista ei tietoa

Tjäreborgin asiakkaita lomailee tällä hetkellä useissa Etelä-Euroopan kohteissa. Yhtiö ilmoitti tänään, että kaikki Thomas Cook Airlinesin Suomesta lähtevät lennot perutaan maanantaina. Muiden yhtiöiden operoimat paluulennot Antalyasta Ouluun ja Madeiralta Helsinkiin lennetään normaalisti.

Maanantaina yhtiöllä oli tarkoitus olla 525 lähtevää ja 413 palaavaa matkustajaa. Antalyasta ja Madeiralta palaavilla lennoilla noin kaksi kolmasosaa heistä pääsee kotiin aikataulun mukaisesti.

Loppuviikolla lentoja pitäisi aikataulun mukaan palata Espanjasta, Kroatiasta, Montenegrosta, Kreikasta, Turkista ja Kyprokselta.

Yle kysyi lennoista Tjäreborgilta iltapäivällä yhden aikaan, mutta Tjäreborgin Suomen yksikön vetäjä, tuotepäällikkö Jessica Virtanen ei kertonut näiden lentojen kohtalosta mitään.

Kartta näyttää, missä maissa Tjäreborgin asiakkaita tällä hetkellä lomailee ilman tietoa kotiinpaluusta.

Kuluvalla viikolla Tjäreborgilla on aikataulun mukaan lauantaita lukuunottamatta päivittäin kahdesta seitsemään lentoa Suomesta ja Suomeen. Toistaiseksi ei ole tietoa, perutaanko myös tulevien päivien lentoja.

Ulkoministeriö seuraa tilannetta

Ulkoministeriön viestintäpäivystäjä Minna Elon mukaan epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä Tjäreborgin oppaaseen.

–Jos opasta ei ole saatavilla tai häneltä ei saa apua, voi olla yhteydessä Suomen konsulaattiin. Jos on maassa, missä Suomella ei ole omaa konsulaattia tai suurlähetystöä, voi olla yhteydessä toisen Pohjoismaan tai toisen EU-maan konsulaattiin, Elo sanoo.

Elon mukaan ulkoministeriö neuvoo ja avustaa matkailijoita, mutta kotiinlennätyspalvelua ministeriö ei tarjoa.

– Ulkoministeriö tällä hetkellä seuraa tilannetta ja voi konsulipalvelulain mukaan avustaa hätään joutuneita matkailijoita. Kaikkien Tjäreborgin matkojen pitäisi kuulua vakuusrekisterin piiriin, eli mitään hätää ei pitäisi olla, Elo toteaa.

Britannia aloittaa kotiutusoperaation

Britannian siviili-ilmailuviranomainen CAA on ilmoittanut aloittavansa rauhanajan suurimman operaation saadakseen kotiutettua eri puolilta maailmaa yli 150 000 brittilomailijaa. BBC:n mukaan tyhjiä lentokoneita lähti jo sunnuntaina maailmalle hakemaan brittituristeja kotiin.

Matkanjärjestäjä ei välttämättä maksa etukäteen hotelleille tai lentoyhtiöille. BBC onkin raportoinut Tunisiassa sattuneesta tapauksesta, jossa hotelli ei ole päästänyt Thomas Cookin asiakkaita poistumaan ennen kuin majoitus on maksettu.

Thomas Cook -konserni on niin merkittävä toimija matkailualalla, että sen kaatumisella tulee olemaan todennäköisesti laajempiakin seurauksia. Vaikutukset voivat ulottua myös maailmanlaajuiseen lentobisnekseen.

Yhtiö kävi viikonvaihteessa neuvotteluja Britannian hallituksen ja mahdollisten sijoittajien kanssa, jotta välttäisi konkurssin. Yhtiölle haettiin 200 miljoonan punnan eli noin 226 miljoonan euron lisärahoitusta.

Oletko Tjäreborgin matkalla maailmalla? Vaikuttaako emoyhtiö Thomas Cookin konkurssi matkaasi jotenkin? Kerro meille tilanteestasi: yle.uutiset@yle.fi

Tjäreborgin matkaehdot

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Matkapalveluyhdistelmien tarjoajien vakuusrekisteri

Lisää aiheesta:

Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa myös pohjoismaisten matkatoimistojen matkoihin – Maanantain lennot peruttu Tjäreborgilla, Spiesillä, Vingillä ja Globetrotterilla

Lähteekö yksikään Tjäreborgin lento lähiaikoina? Entä mitä kohteissa lomaileville suomalaisille käy? 11 kysymystä yhtiön Suomen johdolle

Matkustajat joutuivat pettymään Helsinki–Vantaalla – Tieto konkurssiyhtiön lennon peruuntumisesta tuli vasta lähtöportilla

Kunnallisten vesi- ja viemäriverkostojen rapistuminen näkyy jo talousveteen liittyvien terveysriskien lisääntymisenä. Teknisistä vioista aiheutuvat vesikriisit ovat tämän vuosikymmenen ilmiö, mutta myös lievemmät likaantumistapaukset ovat yleistyneet, sanoo THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen.

– Vielä 5–6 vuotta sitten ajattelin, että putkistojen korjausvelka ei ehdi näkyä terveysriskien kohoamisena minun työurani aikana, mutta näyttää siltä että olin väärässä, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan lukumääräisesti esimerkiksi putkirikosta tai venttiilien vioittumisesta johtuvia likaantumisia on vielä melko vähän. Lisäksi tieto tapauksista on hajallaan kunnissa, eikä sitä koota keskitetysti mihinkään – ainakaan toistaiseksi.

– Viime vuosina on silti ollut nähtävissä, että niissä on trendimäinen nousu, Miettinen sanoo.

Vakavammista tapauksista puhutaan vesiepidemioina. Tällainen sattui esimerkiksi viime vuoden tammi-helmikuussa Varsinais-Suomessa Nousiaisissa, missä putkirikon seurauksena juomaveteen joutuneet jätevesibakteerit sairastuttivat satoja kuntalaisia. Aiemmin vastaava vesikriisi koettiin Siilinjärvellä.

Lievemmissä tapauksissa kyse voi olla esimerkiksi siitä, että epäpuhtauksia pääsee vesiputkiin putken rikkoutumisen tai vaikkapa venttiilivian vuoksi.

Sinänsä vesijohtoveden laatu Suomessa on erittäin hyvällä tasolla (Valviran talousvesi-sivusto). Tuoreimman vuoden 2017 raportin mukaan talousveden laatuvaatimukset täyttyivät seurannassa olevissa keskisuurissa ja suurissa laitoksissa lähes 99,6 prosentissa näytteistä.

Vesiongelmat näkyvät jo arjessa

Nousiaisten vesikriisin jälkeen maa- ja metsätalousministeriö teetti selvityksen vesihuollon häiriötilanteista (pdf-tiedosto). Sekin vahvistaa, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet. Syy on verkoston kunnon heikkeneminen.

Vesijohtoverkosto on Suomessa ikääntynyttä: pääosa putkistoista on rakennettu 1960–70 -luvuilla. Korjausinvestointeja on paikoin lykätty ja vältelty, joten verkoston kunto on heikentynyt.

Ongelmia on suurissa kaupungeissa, missä vanhimmat putket voivat olla satavuotiaita. Taantuvissa kunnissa, esimerkiksi Kemissä, ongelmana on puolestaan se, että maksajien määrä vähenee uhkaavasti.

Verkoston ikä näkyy siinä, että vesikatkoja ja vedenkeittokehotuksia on ollut viime aikoina usein. Sotisaaren kaupunginosassa asuvan Tapani Latomaan mielestä häiriöt rassaavat jo jokapäiväistä elämää.

– Tässäkin on ollut nyt viisi kappaletta vuotoja tässä Uitontiellä. Onhan se tietenkin harmittavaa. Onneksi ne nyt ilmoittavat kuitenkin etukäteen, niin voi ottaa vettä varalta talteen, Latomaa sanoo.

Korjausinvestointeihin olisi pitänyt ryhtyä jo aiemmin, myöntää Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

– Vanhimmat putket ovat 40–50-luvulta ja tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Yliajalla ollaan ja korjausvelkaa on reippaasti, varmaan sellainen yli 20 miljoonaa euroilla mitattuna, Hiltula sanoo.

Korjausvelka lasketaan sadoissa miljoonissa

Korjausvelan määrä Suomessa lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa (Maaseudun Tulevaisuus). Tuoreimman Rakennetun ympäristön tila -raportin mukaan erittäin huonossa kunnossa on jo kuusi prosenttia vesijohdoista ja peräti 12 prosenttia viemäriputkista.

Rovaniemellä vesijohto- ja viemäriverkoston korjausvelaksi lasketaan lähes 120 miljoonaa euroa – siitä huolimatta, että korjausinvestointien määrä on viime vuosina tuplattu.

– Olemme nostaneet vuosittaisen vesihuollon investointitason vuoden 2015 noin viiden miljoonan euron tasosta yli kymmenen miljoonan euron tasoon. Ensi vuodelle investointimäärä nousee edelleen, kertoo Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kemissäkin on nostettu investointitahtia kaksinkertaiseksi edellisvuosista ja korotettua korjaustasoa on määrä ylläpitää. Siitä huolimatta verkoston uusiutuminen kestää lähes toivottoman pitkään.

– Tällä hetkellä käytämme noin miljoona euroa vuodessa saneerauksiin. Kyllähän siinä kestää pitkän aikaa, että saadaan korjausvelka kurottua umpeen, Hiltula myöntää.

Verkostotalkoille olisi tarvetta

Kuntalaisille eli vesiyhtiöiden asiakkaille lisää putkiremontteja tarkoittaa usein lisää kustannuksia. Tämä näyttää olevan tulevaisuus myös Kemissä.

– Veden hintaan kohdistuu kyllä korotuspaineita tulevina vuosina. Se johtuu juuri näistä korjaustarpeista, joita verkostossa on todella paljon, Hiltula sanoo.

Rakennusinsinööriliiton julkaiseman ROTI-raportin mukaan useimmilta kunnilta puuttuu jäsennelty suunnitelma siitä, miten vesijohtoverkostoa tulevina vuosina pidetään kunnossa. Raportissa esitetään huoli siitä, että kasvavaa investointitarvetta voi olla vaikea hallita ilman kunnollisia työkaluja.

Moitteen allekirjoittaa myös THL:n talousveden tuotannon asiantuntija, johtava tutkija Ilkka Miettinen. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin valtakunnallinen yksimielisyys siitä, että verkoston kuntoa ei saa päästää romahtamaan.

– Kotitalouksissakin tiedetään, että vesijohdot on jossain vaiheessa vain uusittava. Ehkä tässä tarvittaisiin jonkinlaiset kansalliset verkostotalkoot, pohtii Miettinen.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Suomen vesikriisit selvitykseen – tarkastelussa etenkin Nousiaisten vesikriisin kulku

Vesimaksu kallistuu, vaikka kuluttaisit vähemmän – kolme syytä siihen, miksi laskusi kasvaa

Tuore raportti saattaa yllättää: Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa

Millä voisi korvata sipulin? Tätä ajatusta pohti Teijo Javanainen paistinpannu kädessään eräänä kesäkuisena iltana.

Javanaisen avovaimolla Nicole Kahilalla oli diagnosoitu ärtyneen suolen oireyhtymä noin kaksi vuotta sitten. Nyt hän oli aloittanut tiukan FODMAP-ruokavalion saadakseen oireet vähenemään.

– Vatsani oli välillä todella kipeä. Saatoin saada vatsakramppeja, jotka saattoivat saada kätenikin tärisemään. Olo oli todella epämukava, kertoo Kahila.

Kiireisiin arki-iltoihin pariskunnalla ei ollut tarjolla mitään nopeaa syötävää.

– Kauppareissut olivat yli parituntisia, kun kaikista tuotteista piti tarkistaa tuoteselosteet, Nicole Kahila kertoo.

Vaikea luopua

FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka alkavat käydä suolistossa. Ensimmäisen kuukauden aikana hiilihydraatteja tarkkaillaan erityisen tarkasti. Pariskunta halusi kuitenkin syödä kotona samaa ruokaa.

– Pois karsittavien elintarvikkeiden määrä oli aika suuri, joten ruuanlaiton suunnitteluun meni erityisen paljon aikaa, Teijo Javanainen sanoo.

Javanainen ja Kahila alkoivat pohtia, olisiko FODMAP-ruokavalioon sopivaa valmisruokaa olemassa. He kiersivät kauppoja ja tutkivat asiaa netistä, mutta eivät löytäneet mitään.

Niinpä he päättivät kehittää sellaisen itse.

Suurtalouskokiksi aiemmin kouluttautunut Teijo Javanainen ryhtyi visioimaan reseptejä keittiössään. Hän tunnustautuu ranskalaisen keittiön ystäväksi.

– Kaikkia karsittavia ruoka-aineita en lähtenyt korvaamaan. Aloin jäljitellä samankaltaisia makukokonaisuuksia maustamalla ruokia eri tavoin.

Javanainen kertoo, että ilman maustamistakin raaka-aineiden makuun voi vaikuttaa. Hän huomasi, että esimerkiksi huolellinen kypsyttäminen korostaa lihan luonnollista makua.

– Oikea aromi katoaa, jos lihaa kypsentää liikaa tai liian vähän.

Joistain raaka-aineista Javanaisen oli hankalampaa päästää irti.

– Vaikkapa valkosipuli on sellainen raaka-aine, joka sitoo hienosti ruoassa makuja yhteen. Sitä en voinut käyttää.

Einesmarkkinoilla ei vielä ole kovin paljon tarjontaa FODMAP-ruokavalioon sopivista valmisruuista, vaikka valmisruokien myynti onkin ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa.

Valmisruokien laatu kohentunut

Edellinen Suomen Elintarvikemarkkinoiden tilastointi on vuodelta 2017. Tuolloin valmisruokien myynnin kasvu oli vajaa viisi prosenttia.

Tilastoinnin mukaan myös erikoisruokavalioita tukevien valmisruokien suosio on kasvanut.

– Laktoositon ja gluteeniton ruokavalio ovat ruokavalioita, jotka on huomioitu valmisruuissa yleisimmin, Saarioisten viestintäpäällikkö Anu Lehtinen kertoo.

Valmisruokajätti Saarioisella on listoillaan yksi FODMAP-ateria, joka tuli markkinoille vuosi sitten. Aterioiden määrää pidetään tällä hetkellä sopivana, mutta tuotteita kehitellään kuluttajatarpeiden ja -palautteiden pohjalta koko ajan. Viestintäpäällikkö Anu Lehtisen mukaan FODMAP-annosten kehittelyyn panostetaan yhtä paljon kuin muihinkin erikoisruokavalioita mukaileviin annoksiin.

– FODMAP-annoksessamme ei ole esimerkiksi sipulia, valkosipulia, palkokasveja, viljoja tai laktoosia sisältäviä maitovalmisteita, Lehtinen sanoo.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita erikoisvalmisruoista. Kulutuksen muutoksen taustalla pidetään useita tekijöitä kuten kiireistä arkea, yksin asumista ja ilmastoaktiivisuutta.

Tuunattu makaronilaatikko

Teijo Javanainen kehitti avovaimolleen kymmenen valmisruokareseptiä. Hän sanoo, että yksi helppo FODMAP-ruoka on varioitu makaronilaatikko. Se tehdään gluteenittomaan makaroniin, laktoosittomaan maitoon ja vähärasvaiseen jauhelihaan.

Ennen uuniin laittoa laatikko maustetaan tuoreella persiljalla ja ruohosipulilla.

– Maun saa tosi tutuksi ja turvalliseksi lisäämällä esimerkiksi musta- ja valkopippuria, Javanainen sanoo.

Javanaisen puoliso Nicole Kahila on ollut mukana suunnittelemassa reseptejä ja laskemassa raaka-aineiden hintoja. Kahilalla on ollut myös tärkeä koemaistajan rooli.

– Minun tilanteenihan tässä on varsin mukava, kun meillä Teijo laittaa ruokaa, Kahila kertoo.

FODMAP-ruokavaliossa vältellään huonoja hiilihydraatteja

Huonosti imeytyviä FODMAP-hiilihydraatteja on useissa tavallisissa ruoka-aineissa, joita suurin osa suomalaisista syö päivittäin.

Normaalisti iso osa näistä yhdisteistä imeytyykin ohutsuolessa, mutta esimerkiksi entsyymin puutteen takia näin jää käymättä. Tällöin seurauksena ovat ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypilliset oireet.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva. Suomalaisilla sitä esiintyy joka kymmenellä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Tietokirjailija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kuvaa ärtyneen suolen oireyhtymää kokonaisvaltaiseksi vaivaksi.

– Tyypillisiä oireita ovat vatsan turvotus, ilmavaivat, ripuli ja ummetus. Erittäin oleellinen oire on myös kivun tunne suolistossa, joka on useimmiten hyvin lamauttava.

Putkonen lisää ärtyneen suolen aiheuttavan useilla myös mielialaoireita: ahdistuneisuutta, masennusta ja väsymystä.

Viime vuosina ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraattiyhdisteisiin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja.

Näitä hiilihydraattiyhdisteitä kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivää ihmistä ohjataan usein noudattamaan FODMAP-ruokavaliota, joka on tutkitusti on tehokas ärtyneen suolen hoitotapa.

Kaikille se ei välttämättä sovi.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen korostaa, että FODMAP-ruokavalio on jokaiselle yksilöllinen.

FODMAP-ruokavaliolle siirryttäessä ensimmäisen 4–6 viikon aikana suolisto rauhoitetaan ja syödään pelkästään sallittuja hiilihydraatteja. Tarkoituksena on lisätä hiilihydraattien määrää ruokavaliossa pikkuhiljaa.

– FODMAP-tuotteet ovat prebioottisia, eli ne ovat ravintoa suoliston mikrobiston hyödyllisille bakteereille. Sen vuoksi niitä ei haluta kokonaan suolistosta pois. Vatsan tilanne on parempi, mitä monipuolisempi on suolistobakteerikanta, Putkonen kertoo.

Mitä hyötyä ruokavaliosta sitten on?

– Ensinnäkin on ihmiselle henkisesti äärimmäisen mukavaa, että ei koko ajan kärsi vatsaoireista. Rauhoittumisen jälkeen aletaan yksilöllisesti testaamaan, että mitkä ovat itselle ne pahimmat hiilihydraattiyhdisteet, Putkonen sanoo.

Ei lopullista

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mukaan ihminen pystyy palauttamaan hyvin monta FODMAP-hiilihydraattia omaan ruokavalioonsa, kun oma suolisto on ensin rauhoitettu huolellisesti.

Pitkällistä ruokavalion rajaamista ei suositella. Raju ruokavalion rajoittaminen aiheuttaa stressiä ja negatiivista ruoka-ajattelua.

– Syömisestä ei saisi tulla ihmiselle henkistä kuormaa, Putkonen sanoo.

Ärtyvästä suolesta kärsivä Nicole Kahila kertoo, että hänelle tiukka ruokavalio sopi.

– Vatsan kipuoireet katosivat oikeastaan kokonaan tiukalla jaksolla. Nyt oireita on taas tullut, kun olen alkanut testata eri ruokia. Oireet eivät kuitenkaan ole olleet pahoja, Kahila toteaa.

Putkonen muistuttaa, että ennen FODMAP:lle siirtymistä on tärkeää muun muassa tarkistaa, kärsiikö ihminen muista sairauksista tai allergioista, esimerkiksi keliakiasta.

FODMAP-ruokavalion lisäksi ärtyvän suolen oireita pystyy helpottamaan muun muassa pitämällä oma ruokarytmi säännöllisenä. Lisäksi oireita helpottaa päivittäinen liikunta.

– Oireita voi helpottaa myös oman stressinhallinnan parantamisella, jota voi kehittää esimerkiksi midfullness-harjoituksilla. Näillä harjoituksilla on saatu hyviä tuloksia aikaa tutkimuksissa, Putkonen sanoo.

Vuoden päästä ruokakauppoihin

Miksi sitten ärtyneen suolen oireyhtymään helpottamaan kehitetty FODMAP-ruokavalio koetaan hankalaksi noudattaa?

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen arvelee syynä olevan se, että ruokavalio on monimutkainen.

– Se elintarvikkeiden kirjo kuulostaa sekavalta, että mitä sieltä rajataan pois. Esimerkiksi gluteenittomassa ruokavaliossa rajattavat tuotteet ovat yksinkertaisesti ne, jotka sisältävä viljaa.

Ruokavaliolla oleva Nicole Kahila kertoo, että juuri monimutkaisuuden takia hänkin on useaan kertaan lipsunut ruokavaliosta.

– Aina en ajatellut niin pikkutarkasti syömisestä ja sen kyllä huomasi, kun oli syönyt jotain sopimatonta.

Syyskuun alussa Javanaisen ja Kahilan reseptit palkittiin liikeideakilpailussa tuhannen euron stipendillä. Seuraava vaihe on testata valmisruokasarjaa lounasravintoloissa. Pariskunta on tarjonnut ruokia myös ystävilleen.

– On tärkeää saada suoraa ja rakentavaa palautetta siitä, minkälaisia makuja he annoksissa maistavat. Näin voin keittiössä hioa reseptiä. Samalla tavalla tärkeää on saada tietoa siitä, että miten reseptit toimivat suurtalouskeittiössä, Javanainen kertoo.

Reseptitestauksen jälkeen toiveissa on tuotannon aloittaminen yhteistyössä isomman elintarvikealan toimijan kanssa. Javanaisen ja Kahilan tavoitteena olisi tuoda valmisateriasarjasta viisi erilaista vaihtoehtoa ensi vuoden markkinoille. Yksi vaihtoehdoista olisi vegaaninen.

– Tällä ruokasarja-ajatuksella ei ole aikaisemmin kukaan tullut markkinoille. Yksittäisiä FODMAP-valmisruoka-annoksia kyllä on, Teijo Javanainen selventää.

Entä ratkesiko Teijo Javanaisen sipuliongelma? Javanainen myhäilee tyytyväisenä.

– Nykyään jäljittelen intialaisessa voikanassa sipulin makua fenkolilla. Se korostaa sipulin tyyliin juuri annoksessa tarvittavia makuja.

Vanha kunnon etelänloma on uhanalainen.

Menneessä maailmassa matkatoimisto hankki tilauslennon, varasi hotellista kiintiön, teki niistä paketin ja myi kilpailukykyiseen hintaan. Kesälomaesite tömähti postilaatikkoon ennen joulua. Merkittävä osa matkasta maksettiin puoli vuotta ennen matkaanlähtöä.

Halpalentoyhtiöiden nopeat liikkeet muuttivat pelikenttää. Ne voivat kokeilla uutta kohdetta vaikka vain muutamaksi viikoksi. Jos matkustajia riittää ne pitävät reitin, jos ei, reitti vaihdetaan johonkin toiseen kohteeseen. Pääasia on, että koneeseen ei jää tyhjiä penkkejä.

Halpayhtiön kokeilu voi kuitenkin riittää tilauslentojen kannattavuuden syöksylaskuun. Pakettimatkayhtiöissä on myös tuskallisesti nähty, miten halpalentoyhtiöt ovat muuttaneet kuluttajien hintamielikuvaa.

Myös toinen valtti on murentunut.

Matkanjärjestäjä ei saa enää hotellista entisen veroista tukkualennusta.

Varausjärjestelmien kehittymisen ansiosta hotellin ei enää tarvitse antaa matkanjärjestäjille huippualennuksia. Nettipalvelun kautta kymmenen asiakkaan huonevarauksen hoitaminen sujuu kivuttomasti - ilman ensimmäistäkään faksia.

Saadakseen huoneensa myytyä, hotelli ei ole enää välttämättä riippuvainen matkatoimistojen kanssa tehdyistä kiintiösopimuksista. Tosin tilanne ei ole aivan mustavalkoinen. Moni hotelli on voinut myydä koko tarjontansa vaikkapa juuri Thomas Cookille. Niille riippuvaisuus yhdestä kumppanista on voinut olla hyvä ja helppo ratkaisu - tähän saakka.

Halpalentoyhtiöt syövät siis pakettimatkatoimistojen kilpailuetua matkustamisessa, tietotekniikka vie sitä majoituksessa - eikä siinä vielä kaikki.

Turistin aseman suojelu on matkatoimistolle kallista.

Valmismatkadirektiivi vaatii matkatoimistoilta vakuusmaksun, jolla voidaan korvata kokonaan matkan ostajan saatavat vaikkapa konkurssitilanteessa.

Valmismatkan järjestäjällä on korvausvastuu myös silloin, jos vaikkapa lentoyhtiöllä tai hotellilla hommat eivät mene kohdalleen.

Vakuudesta on yritetty tehdä myyntivalttia ja moni matkatoimisto muistaa markkinoinnissaan mainita siitä. Mutta lopulta on vaikea tietää kuinka moni turisti valitsee sen takia pakettimatkan omatoimimatkan sijasta.

Matkatoimiston antamilla vakuuksilla katetaan muun muassa ennakkoon maksetut matkat ja paluukuljetukset. Listaa vakuuksista pidetään Kuluttaja- ja kilpailuviraston ylläpitämässä vakuusrekisterissä.

Nyrkkisääntönä on, että kyse on lain tarkoittamasta valmismatkasta, jos matka ja majoitus maksetaan yhdellä laskulla.

Kuvaavaa on, että matkailualalla pyritään viimeiseen saakka välttämään joutumista valmismatkaluokitukseen, sillä se maksaa selvää rahaa.

Perinteisiä pakettimatkoja saatellaan kohti auringonlaskua halpalentojen, tietotekniikan ja kuluttajasuojan voimin.

Juttua varten on haastateltu Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fräntiä, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin professori Antti Honkasta, konsulttiyhtiö WSP:n johtaja Jorma Mäntystä ja Kilpailu- ja kulutajaviraston erityisasiantuntija Linda Nystedtiä.

Ranskassa aloitettiin tänään oikeudenkäynti, jossa puidaan yhtä maan suurimmista terveyskriiseistä.

Mediator-painonpudotuslääkkeen uskotaan aiheuttaneen jopa 2 000 ihmisen kuoleman ja monien elinikäisen vammautumisen.

Ranskalaiset ehtivät syödä lääkettä yli kolme vuosikymmentä ennen kuin tuote vedettiin pois apteekkien hyllyiltä vuonna 2009.

Servier tiesi myyvänsä myrkkyä. Onnettomat, kuten minä, on tuomittu hitaaseen kuolemaan. Joy Ercole, söi Mediator-lääkekuurin vuonna 2009

Huoli lääkkeen turvallisuudesta heräsi aiemmin.

Vuonna 2007 kun keuhkoasiantuntija Irène Frachon huomasi potilastietoja tutkiessaan kytköksen Mediator-lääkkeen ja vakavien sydän- ja keuhkovaurioiden välillä.

– Oikeudenkäynti on valtava helpotus. Viimein tämä kestämätön skandaali saa loppunsa. Tämä niin kutsuttu lääke on tosiasiassa myrkkyä, Frachon sanoi The Guardianille.

Arviolta 5 miljoonaa ihmistä on syönyt lääkettä.

Uhreja edustava Charles Joseph-Oudin kertoo AFP:lle, että hänen 250 asiakastaan ”haluavat tietää, miksi lääke sai olla markkinoilla niin pitkään”.

Lääkettä määrättiin myös laihoille ja terveille

Mediator-lääke on amfetamiinijohdannainen ylipainoisille diabeetikoille painonhallintaan tarkoitettu lääke, jota määrättiin usein myös terveille näläntunteen hallintaan.

– Servier tiesi myyvänsä myrkkyä. Onnettomat, kuten minä, on tuomittu hitaaseen kuolemaan. Elämäni on pilalla, sanoo 71-vuotias Joy Ercole uutistoimisto AFP:lle.

Ercolelle määrättiin puolen vuoden kuuri Mediator-lääkettä 10 vuotta sitten.

The Guardianin mukaan lääkettä määrättiin jopa laihoille ja urheilullisille naisille, jotta lisäkilot pysyisivät kurissa.

Servier on sanonut, että se ei tiennyt riskeistä ennen vuotta 2009.

Lääkeyritys Servier on yksi Ranskan suurimmista lääkevalmistajista. Yksityisomisteisen yrityksen syytetään peitelleen lääkkeen hengenvaarallisia sivuvaikutuksia.

Ranskan lääkevalvontaviranomaisen puolestaan syytetään puuttuneen liian hitaasti ja lievästi potilaiden vammoihin ja kuolemantapauksiin, kertoo The Guardian.

Satoja, jopa tuhansia kuolleita

Ranskan terveysministeriön mukaan ainakin 500 ihmistä on kuollut sydänsairauteen lääkkeen sisältämän ainesosan takia. Asiantuntijat arvioivat, että kuolleiden määrä on suurempi, jopa lähes 2 000.

Oikeuden eteen joutuu lääkeyhtiö Servier’n ohella yhdeksän tytäryhtiötä ja lääkevalvontaviranomainen ANSM.

Laajassa oikeudenkäynnissä on 21 vastaajaa ja 2600 asianomistajaa.

Tappo- ja petosyytteitä puivan oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän puoli vuotta.

Toimittaja Anna Lehmusvesi haastatteli matkatoimisto Tjäreborgin Suomen yksikön vetäjää, tuotepäällikkö Jessica Virtasta Ylen aamu-tv:ssä puhelimitse siitä, kuinka emoyhtiö Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa Tjäreborgin ja sen asiakkaiden tilanteisiin.

Näin Virtanen vastasi kysymys kysymykseltä.

Onko Tjäreborgikin nyt siis mennyt konkurssiin?

– Tjäreborg ei ole mennyt konkurssiin, mutta tietenkin emoyhtiön konkurssilla on ikävä kyllä vaikutusta myös meidän toimintaamme. Se näkyy nyt siinä että meidän lentoyhtiömme Thomas Cook Airlines ei pysty lentämään tällä hetkellä. Olemme tänä päivänä joutuneet perumaan kaikki lentomme.

Mutta tarkoittaako tämä sitä että Tjäreborg pyrkii vielä jatkamaan toimintaansa?

– Nyt ovat monet asiat vielä kesken, koitamme löytää keinoja miten voisimme jatkaa, mutta asiat ovat vielä kesken. Varmasti tämän päivän aikana voimme tiedottaa vielä enemmän.

Mitä tämä Thomas Cookin konkurssi tarkoittaa niille 3 400 suomalaiselle jotka tällä hetkellä ovat Tjäreborgin matkakohteissa?

– Tarkoitus on pitää asiakkaista mahdollisimman hyvää huolta, etsimme tällä hetkellä keinoja saada ihmiset kotiin takaisin. Tietysti meillä on paikalla henkilökuntaa joka tiedottaa ja pitää huolta asiakkaistamme.

Eli jatkavatko Tjäreborgin oppaat töitä tästä konkurssista huolimatta?

– Kyllä jatkavat. Kohteissa olevat oppaat jatkavat töitä, ja kuten sanoin, teemme parhaamme että löytäisimme lentoratkaisut asiakkaiden kotiin saamiseksi.

Eli Tjäreborg pyrkii itse tuomaan asiakkaita kotiin, eikä palaaminen kohteista jää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vakuussumman varaan?

– Kaikkemme yritämme että pystymme tämän ratkaisemaan, monet asiat ovat vielä kesken. Varmasti olemme viisaampia jo iltapäivästä.

Tänä aamuna on seurattu, kun Larnacaan Kyprokselle oli lähdössä Tjäreborgin lento. Matkustajat saivat tässä tapauksessa kuulla vasta lähtöportilla, että kone ei lähdekään. Osaatko kertoa meille ihan rautalangasta, että lähteekö yksikään Tjäreborgin lento tänään tai lähipäivinä liikkeelle?

– Tämä on hyvin ikävä tapaus tämä Larnaca sillä yritimme viime hetkeen asti saada tätä konetta lähtemään, mutta se ei onnistunut. Tänään ei lähde meiltä yksikään tilauslento Helsingistä eteenpäin.

Mitä voit sanoa niistä matkoista jotka ovat nyt tulossa lähipäivinä ja lähiviikkoina?

– Siihen en pysty vielä tällä hetkellä kommentoimaan. Pyrimme tietenkin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti.

Entä sitten ihmiset jotka ovat tosiaan nyt ostaneet matkat Tjäreborgilta, voiko vielä uskoa, että esimerkiksi syyslomamatka toteutuu, vai onko selvää, että se ei toteudu?

– En pysty siihenkään vielä tässä vaiheessa vastaamaan. Se selviää tässä lähiaikoina.

Joku sana vielä niistä ihmisistä, jotka mahdollisesti tulevat kesken sieltä matkoilta takaisin. Onko hotellien kanssa selvää, että he (asiakkaat) voivat näissä hotelleissa vielä yöpyä?

– Kyllä me olemme partnereiden kanssa koko ajan tekemisissä. He tietävät tilanteen ja asiakkaat voivat sitten majoittua niissä hotelleissa missä ovat.

Voiko keskeytyneestä matkasta tai mahdollisesti peruuntuneesta matkasta saada rahat takaisin?

– Tänään perutuista matkoista tiedotetaan asiakkaita sitten, miten maksujen kanssa toimitaan. Näin laajemmin en osaa siihen kysymykseen vielä vastata.

Mikä on Tjäreborgin työntekijöiden kohtalo täällä Suomessa?

– Toistaiseksi jatkamme töitä aivan normaalisti, aika tulee sitten näyttämään, mikä tilanne on. Meillä työ jatkuu ja tällä hetkellä tärkein asia on pitää huolta meidän asiakkaista.

Lue lisää:

Matkanjärjestäjä Thomas Cook konkurssiin – Yhtiön päivän lennot Helsinki–Vantaalta peruttu

Matkustajat joutuivat pettymään Helsinki–Vantaalla – Tieto konkurssiyhtiön lennon peruuntumisesta tuli vasta lähtöportilla

Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa myös pohjoismaisten matkatoimistojen matkoihin – Maanantain lennot peruttu Tjäreborgilla, Spiesillä, Vingillä ja Globetrotterilla

Jos Tjäreborgin emoyhtiö kaatuu, väristykset tuntuvat myös Suomessa – 4 kysymystä ja vastausta matkailujättiä uhkaavasta konkurssista

Kello on yhdeksän aamulla. Lehmät puhisevat tyytyväisenä laitumella ja kerityt lampaat määkivät lampolassa.

Etelä-Karjalassa Rautjärvellä Simpeleellä Helena Pesonen on juuri tullut navettatöistä. Nyt hänellä on hetki aikaa nauttia kuppi kuumaa kahvia ja lukea päivän lehdet tietokoneeltaan.

Joka-aamuinen arkirutiini ei kuitenkaan ole usein kovin mieltäylentävä.

Kuukausi sitten Yle uutisoi, että maanviljelijä Helena Pesonen kokee julkisen ilmastonmuutoskeskustelun ahdistavana. Keskusteluissa syytetään monesti maatalousyrittäjiä ilmastonmuutoksen lisäämisestä.

Pesosen mielestä syytökset ovat ristiriitaisia, sillä viljelijät tuottavat suomalaisille ruokaa.

– Kaikki tulevat toimeen ilman lentomatkailua, mutta kuka tulee toimeen ilman ruokaa.

Tutkivat faktat huolella

Tuore selvitys vahvistaa, että monet muutkin Pesosen kollegat ovat ahdistuneita julkisen keskustelun syyttävästä sävystä.

– Tämä syyllisyyskysymys nousi yllättäen aineistosta esille ja itsekin yllätyimme siitä, kuinka vahvasti syyllisyys näkyi selvityshankkeen kaikissa vaiheissa, selvityksen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Kinnunen Mohrin mukaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman selvityksen päätavoitteena oli ottaa selvää, miten maataloustuottajat saavat tietoa ympäristöstä ja ilmastosta ja miten tieto vaikuttaa heidän käyttäytymiseen.

Yksi mahdollinen syy syyllisyyden tunteelle on selvityksen koordinaattorin Iina Ala-Kurikan mukaan se, että viljelijät eivät useinkaan pääse itse ääneen mediassa.

– Valtamediassa ovat äänessä poliitikot ja tukijärjestöt. Siksi julkinen keskustelu on usein poliittista ja riitaisaa, ja faktoja on vaikea löytää poliittisten näkemysten takaa.

Lisäksi maanviljelijöistä puhutaan usein yhtenä joukkona, eikä heitä yksilöidä esimerkiksi eri tuotantosuuntien mukaan.

– Maataloustuottajien on vaikea tunnistaa, puhutaanko silloin minusta ja minun päästöistäni vai jostain muusta, Ala-Kurikka selittää.

Kinnunen Mohrin mukaan viljelijät ovat hyvin lähdekriittisiä. Se voi hänen mukaansa osaltaan kertoa viljelijöiden syyllistymisestä. He haluavat tietää ympäristöasioista kaiken mahdollisen faktan ja tutkimustiedon voidakseen puolustaa omaa elinkeinoaan.

– Haastattelimme paria maataloustuottajaa, jotka olivat lukeneet Pariisin ilmastosopimuksen kokonaan. He kokivat, että tieto, joka heille oli siitä suodatettu, ei ollut luotettavaa.

Selvityksen koordinaattorin Iina Ala-Kurikanmukaan sopimuksen lukeneet tuottajat ajattelevat, että globaalien sopimusten tietoja on vaikea sovittaa omaan arkeen ja omaan toimintaan.

– Eräälle tuottajalle oli jäänyt mieleen, että ilmastosopimuksessa keskityttiin päästöjen vähentämisen lisäksi myös ruoantuotannon tärkeyteen.

Sopimuksessa ei siis pelkästään ohjeisteta vähentämään päästöjä vaan huomioidaan myös se, että ihmisten ruuan saanti pitää turvata jatkossakin.

Helena Pesonen kertoo silmäilleensä sopimuksen pintapuolisesti läpi.

– Halusin katsoa, oliko siellä jotain sellaista, mikä olisi minusta kiinnostavaa, mutta jota ei ollut pidetty tärkeänä kertoa.

Hänen mukaansa on yleensä hyvä mennä tiedon alkulähteille ja selvittää faktat tarkasti.

– Vihaan puskista huutelua. Täytyy tietää mistä on oikeasti kyse, jotta voi olla perusteltu mielipide asioista.

Pesosen mukaan riippuu täysin aiheesta, jaksaako hän tutkia jotain asiaa syvemmin.

– Joskus hyvin koostettu tiivistelmä tutkimuksesta riittää.

Taloudellinen tilanne heijastuu ilmastotyöhön

Pesosten lehmät ovat tyytyväisiä päästyään ulos parin sisällä vietetyn päivän jälkeen. Maitotilallisten mieltä painaa kuitenkin jatkuva huoli taloudellisesta tilanteesta.

Maatalouden kannattavuus on Suomessa tutkitusti huono. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatilojen kannattavuus on ollut heikko useamman vuoden ajan.

– Erityisesti Venäjän pakotteiden ja tuontikiellon aiheuttaman maidon hinnanlaskun jälkeen tässä on saanut miettiä, että millä elää, Helena Pesonen huokaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK uskoo, että maatalousyrittäjien heikon taloustilanteen ongelman ydin on tuottajahinnoissa. Tuottajahinta tarkoittaa hintaa, jonka maatalousyrittäjä saa myymästään tuotteesta, esimerkiksi maitolitrasta.

– Tuottajan saama osuus ruuan hinnasta on liian pieni, Kaakkois-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Tuula Dahlman selittää.

Rahaa kuluu maatilalla esimerkiksi eläinten ruokaan, kuivikkeisiin, sähkölaskuihin ja lainanlyhennyksiin. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa voi tuntua lähes mahdottomalta tehdä kalliita ilmastotekoja, esimerkiksi hankkia aurinkopaneeleja.

– Tähän meidän kokoiseen yksikköön se maksaisi 30 000 euroa. Toki paneelit maksavat itsensä takaisin joskus, mutta kun se raha pitäisi olla nyt. On ihan täysi mahdottomuus edes harkita sellaista, Pesonen puuskahtaa.

Selvityksen mukaan maatalousyrittäjien heikko taloudellinen tilanne onkin suurin syy olla tekemättä ilmastotekoja, vaikka viljelijät olisivat niitä kiinnostuneita tekemään.

– Kaikissa selvityksen osa-alueissa korostui se, että maataloustuottajat on hyvin kiinnostuneita ympäristö- ja ilmastokysymyksistä, mutta myös huolissaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa heidän elinkeinoon, Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Maanviljelijä Helena Pesonen saa tietoa ilmastoasioista pääasiassa median kautta.

– Tietoa on saatavilla kyllä, mutta ongelma on se, että mistä tiedosta on hyötyä ja mistä ei.

Myös selvityksessä huomattiin, että viljelijöiden tärkein tiedonlähde ilmastoasioissa on media – erityisesti Maaseudun tulevaisuus -sanomalehti.

– Tiedon täytyy olla hyvin sovellettavaa, luotettavaa ja tutkimustietoon pohjautuvaa, jotta uskaltaa tehdä investointeja, kun taloudellisesti tilanne on muutenkin tiukka, selvityksen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Karjatiloilla yksi mahdollinen ilmastoteko olisi käyttää työkoneiden polttoaineena biokaasua, joka on tuotettu tilalla lannasta. Oman biokaasulaitoksen hintalappu kohoaa kuitenkin jopa pariin sataan tuhanteen euroon.

– Kaikesta on koitettava säästää, esimerkiksi lannoituksesta ja peltojen kalkitsemisesta. Se ei taas ole kauhean hyvä, koska säästäminen näkyy rehun laadussa ja siinä mitä ne lehmät tuottavat.

Lue myös:

Maanviljelijän elämä synkkeni, kun hänen sanottiin olevan syypää ilmastonmuutokseen: "Haluaisin vain sulkeutua omaan kuplaani ja olla kuuntelematta"

Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen voi tehdä maanviljelijöistä tulevaisuuden ilmastosankareita

Viljelijöiden huoli ilmastonmuutoksesta muuttuu sanoista teoiksi – "Kokeiluja on ollut paljon, ja paljon on tullut turpaan"

Maa järisi eilisiltana Hirvensalmella Etelä-Savossa. Helsingin yliopiston Seismologian instituutin mukaan järistyksen magnitudi oli 1,3.

Magnitudi 1,3 on pieni, Suomen alueelle tyypillinen pieni maanjäristys.

– Uskoisin, että tärinä on kuitenkin lähialueilla tuntunut, kun ääntä on ymmärtääkseni havaittu, sanoo seismologi Jari Kortström Seismologian instituutista.

Kortströmin mukaan se, että maa järisi juuri Hirvensalmella, on sattumien summa. Samanlaisia voi sattua ja sattuukin ympäri Suomea.

– Joissain paikoissa voi olla vanhoja rakenteita tai murtumia, joissa järistys tapahtuu helpommin, mutta Suomessa sattuu laitteiden havaintokynnyksen ylittäviä maanjäristyksiä jopa sata vuodessa.

Suurinta osaa järistyksistä ihmiset eivät huomaa, koska ne tapahtuvat harvaan asutuilla tai liki kokonaan asumattomilla alueilla.

Järistys tallentui yöllä Seismologian instituutin automaattiseen mittausjärjestelmään, ja se varmistettiin maanjäristykseksi heti tänä aamuna.

Matkanjärjestäjä Thomas Cookin ajautuminen konkurssiin vaikuttaa voimakkaasti myös Lapin matkailuun. Yhtiö oli yksi neljästä suuresta Lapin matkojen järjestäjistä ulkomailla.

Lapin Matkailussa oltiin tietoisia yhtiön talousongelmista ja rahoitusvaikeuksista, mutta siitä huolimatta konkurssi yllätti Lapin matkailualan ammattilaiset.

– Ihan tämmöistä emme osanneet odottaa, ja että tämä tapahtuisi vielä näin nopeasti. Luotimme siihen, että he saavat lisärahoitusta ja asiat selviävät parhain päin, kun näin massiivisesta ja laajasti Euroopassa operoivasta tahosta on kysymys, sanoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Brittikonserni Thomas Cookin toiminta päättyi konkurssiin ja kaikki yhtiön järjestämät lomamatkat on peruttu.

Merkittävä lovi Lapin matkailuun

Koko Lapissa kirjattiin viime vuonna noin 1,5 miljoonaa ulkomaalaisten turistien majoitusvuorokautta, joista lähes 300 000 oli brittituristeja. He ovat olleet Lappiin matkustavista kansalaisuuksista suurin ryhmä.

Konkurssi iskee merkittävän loven Lapin matkailuun.

– Brittituristien majoitusvuorokausia oli vuonna 2018 Lapissa 286 000, joista valtaosa oli joulu- ja talvikaudella. Raakaversiointi on hankalaa, mutta sanotaan, että noin kymmenen prosenttia heistä oli Thomas Cookin järjestämillä matkoilla, laskee toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Thomas Cookin konkurssi lisää paineita Lapin matkailulle, sillä taustalla häilyy myös Brexitin uhka.

– Vaikutukset nähdään, ja meillä on ollut Brexitin uhka niskassa ja monta muuta tekijää, jotka voivat vaikuttaa brittien käyttäytymiseen. Tilanne on erikoinen ja näitä kaikkia selvitellään. Kun talvea katsotaan, niin brittituristit näyttelevät tärkeää osaa, miettii Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Tilastojen mukaan eri kansallisuudet Lapin matkailijamäärissä ovat tasoittuneet. Rovaniemellä brittien rinnalle ovat majoitusvuorokausissa nousseet viime vuosina voimakkaasti aasialaiset ja ranskalaiset turistit.

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen uskoo, että Thomas Cookin konkurssi antaa mahdollisuuden uusille ja nykyisille toimijoille kasvattaa volyymiaan.

– Apajille on varmaan tunkua ja Lapin vetovoima on hyvä. Thomas Cookin tapauksessa ja useissa muissa vastaavissa käy usein, että kauppa voi muotoutua uudella tavalla ja sitä jaetaan muiden toimijoiden kesken, Kärkkäinen sanoo.

Korjattu 18.20 ingressiä: Noin 10 prosenttia Lapin lentokentille saapuvista ulkomaisista joulumatkailijoista oli 2018 Thomas Cookin asiakkaita.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

”Operaatio Matterhorn” tuo kotiin 150 000 ulkomaille Thomas Cookin konkurssin myötä jäänyttä brittiä

Lähteekö yksikään Tjäreborgin lento lähiaikoina? Entä mitä kohteissa lomaileville suomalaisille käy? 11 kysymystä yhtiön Suomen johdolle

Matkanjärjestäjä Thomas Cook konkurssiin – Maanantain lennot Pohjoismaissa peruttu, suomalaisturistien loppuviikon paluulennoista ei tietoa

Ihmiskunnan aiheuttamat ilmastopäästöt kasvavat huolestuttavaa tahtia.

Siksi YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut maailman johtajat koolle New Yorkiin ilmastokokoukseen.

Kokouksen merkityksestä voit lukea tästä.

Guterres on kertonut haluavansa kuulla mailta konkreettisia ja realistisia suunnitelmia päästöjen leikkaamiseksi.

Yle seuraa kokouksen kulkua tässä artikkelissa. Voit myös katsella kokousta suorana lähetyksenä klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Tuhannet matkustajat jäivät jumiin matkakohteisiinsa maanantaina, kun brittiläinen matkajätti Thomas Cook kertoi menneensä konkurssiin. Suomalaisiin Thomas Cookin kaatuminen vaikuttaa ennen kaikkea sen tytäryhtiön Tjäreborgin kautta.

Tjäreborgin Suomen-yksikön vetäjä Jessica Virtanen kertoi Ylelle alkuillasta, että 421 suomalaista odottaa paluulentoaan. Kyse on siis niistä matkustajista, joiden paluulennon olisi pitänyt olla tänään maanantaina.

– En vielä tiedä tarkemmin, missä vaiheessa ja millä koneella heidät kotiin tuodaan. Kovasti sen eteen tehdään töitä ja asiakkaita informoidaan, Virtanen sanoo.

Tjäreborgin kautta on ulkomailla paraikaa kaikkiaan lähemmäs 3 000 suomalaista, mutta kaikilla ei ole vielä loma lopuillaan.

Lisää aiheesta: Lähteekö yksikään Tjäreborgin lento lähiaikoina? Miten kohteissa lomaileville suomalaisille käy?

Esimerkiksi Kreikan Pargassa Tjäreborgin matkustajille kerrottiin alkuiltapäivästä, että illan lento Suomeen jää lentämättä.

Viikon Pargassa viettäneet kotkalaiset Susanna Tainio ja Heikki Ikonen ottivat tiedon vastaan tyynesti.

– Meillä on ihan hyvä tilanne, kun kahdestaan aikuisina täällä ollaan. Ei mitään hätää, Susanna Tainio kertoi matkalta uimarannalle. Viikon loman päätteeksi he joutuvat viettämään vähintään yhden ylimääräisen vuorokauden Pargassa.

Asiakkaat saavat tiedot hotellin kautta

Tainion mielestä tietoa on tullut Tjäreborgilta hitaasti. Pariskunta sai kyllä yhteyden asiakaspalveluun, mutta sieltä ei osattu vastata kysymyksiin.

Varhain aamuyöllä maanantaina tuli vielä pyyntö tehdä lähtöselvitys kännykällä.

Yhtiö informoi lopulta vasta maanantaina päivällä Tainion ja Ikosen hotellia lennon peruuntumisesta.

– Olimme ehtineet pakata kaikki tavarat ja viedä ne respaan. Onneksi saamme kuitenkin pitää saman huoneen täällä Agnanti Studiosissa, Tainio kertoi.

– Respassa hotellinpitäjä ei kuitenkaan tiennyt, meneeko yksi päivä, kaksi päivää vai kolme päivää.

Lisää aiheesta: Thomas Cookin konkurssi iskee ison loven lapin matkailuun

"Jonkin verran oli kaaosta"

Thomas Cookin konkurssi on katastrofi myös monelle kreikkalaiselle matkailualan yritykselle. Esimerkiksi Tainion ja Ikosen hotellissa liki kaikki asiakkaat ovat Thomas Cookin kautta tulleita; englantilaisia, norjalaisia, suomalaisia.

Paitsi että uusia matkailijoita ei enää tule, monet Thomas Cookin maksut jäävät yrittäjiltä saamatta.

Agnanti Studiosissa oli Tainion mukaan jonkin verran kaaosta ja hermostumista aamulla, kun ihmiset kyselivät matkoistaan.

– Rouva, joka tätä hotellia pitää, oli tosi hermona aamulla, kun hänellä ei ollut antaa vastauksia. Sanoin hänelle, että se on ymmärrettävää, eikä kannata hermostua huonosti käyttäytyvistä ihmisistä.

Tainion itsensä piti perua jo tiistaiksi sovittu lääkärikäynti, mutta keskiviikkona hänen pitäisi jo olla töissä. Ikävintä on hänen mielestään epävarmuus.

– Huomispäivänä pitäisi saada varmuus, ja alkaa jo tänä iltanakin miettiä jotain varasuunnitelmaa. Ei täällä loputtomiin pysty olemaan.

Jos Tjäreborg ei pysty järjestämään pariskunnalle paluulentoa, vaihtoehdot ovat vähissä.

– Aika vaikeahan tuosta Prevezan lentokentältä on lähteä, koska eihän täältä juuri mitään reittilentoja lennä. Ensin pitäisi sitten vissiin lentää Ateenaan, Tainio sanoo.

Lue lisää:

Matkustajat joutuivat pettymään Helsinki-Vantaalla – tieto lennon peruuntumisesta tuli vasta portilla.

"Operaatio Matterhorn" tuo kotiin 150 000 ulkomaille jäänyttä brittiä.

Firman bileissä Tatu kursailee, ja naureskelee kiusaantuneesti rutistaessaan työkaveriaan Katjaa.

– Eihän sitä näinä päivinä tiedä uskaltaako enää halatakaan.

Tottumiskysymys-draamakomedian kohtauksessa naisporukka pyörittelee pienissä sievissä päätään tapaukselle. Loppuillasta pomoa lohdutellaan, koska edellisissä kekkereissä käsi on käynyt ja asia on tullut nyt ikävästi ilmi. Miehen paha mieli on kuitenkin tärkeämpi juttu, kuin naiskollegan hameen alle eksynyt ei-toivottu kouraisu.

Miten siitä häirinnästä jaksetaankin jauhaa? Ei tästä rehvakkaasta joukosta kenellekään mitään sellaista ikinä ole sattunut.

Paitsi ne tavalliset tietysti, mutta kuka sellaisia nyt laskee; lapsuusaikojen namusetiä, itsensäpaljastajia pöpeliköissä, ei-toivottuja pyllynpuristeluja.

Ne ovat perusjuttuja naisen elämässä, sellaisia, joihin ei juuri edes kiinnitä tavallisuutensa takia huomiota. Niitä sattuu kaikille; häiriköintiä bussissa, törkeää vartalon kommentointia ventovierailta, asiantuntijuuden ohittamista miesvaltaisessa porukassa. Sellaista, ja joskus jotain vakavampaakin, tottuu jokainen nainen sietämään viimeistään siinä vaiheessa, kun teini-ikä koittaa.

Kolmisen vuotta sitten tuottaja Elli Toivoniemi ja käsikirjoittaja Kirsikka Saari huomasivat yhä useammin puhuvansa näistä yksittäistapauksista ja tottumiskysymyksistä. Ei tehnyt mieli enää sietää tai vähätellä.

– Me puhuimme enemmän ja enemmän tällaisista tapauksista, enemmän ja enemmän sukupuolittuneesta vallankäytöstä. Olennainen havainto oli se, että me emme elä niin tasa-arvoisessa kulttuurissa kuin olemme kuvitelleet, Toivoniemi muistelee.

Tuotantoyhtiö Tuffi Filmsissä työskentelevät naiset totesivat nopeasti, että monet muutkin olivat alkaneet puhua ääneen vastaavista asioista – #metoo kyti pinnan alla monessa paikassa samaan aikaan. Toivoniemi huomauttaa, että kaikki eivät siitä keskustelusta pitäneet silloin, eivätkä kaikki siitä pidä vieläkään.

Silti se on pakko käydä.

– On kauhean epämiellyttävää todeta, miten kertakaikkisen banaaleja asioita me yhteisesti hyväksymme ihan meidän perusarjessamme. Nämä eivät ole asioita, joita olisi tapahtunut vain joillekin harvoille. Väitän, että näitä tilanteita tunnistaa jokainen yli 12-vuotias omasta elämästään. Moni tietenkin toivoo, että keskustelu näistä asioista loppuisi, koska ikävistä asioista on ikävä jauhaa. Sitä paitsi on monia, joille se tarkoittaa luopumista omasta vallasta.

Toivoniemi kuvailee olleensa surullinen ymmärtäessään, että itsekin on osa vääristyneitä valtarakenteita. Se oli kuitenkin samalla toivoa herättävä oivallus. Jos on osa ongelmaa, voi olla osa myös ratkaisua.

Siitä oivalluksesta sai alkunsa jopa maailman mittakaavassa täysin poikkeuksellinen elokuvahanke.

Viisitoista naista, yksitoista elokuvaa

Tuffi Films kutsui koolle joukon elokuvaohjaajia, joiden kanssa oli muutenkin ajateltu yhteistyötä. Pian kasassa oli seitsemän hengen luonteva ensemble, joka jakoi keskenään kokemuksensa sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja häirinnästä.

Ohjaaja Miia Tervo esimerkiksi oli ollut voipua ahdistavan aiheensa alle: hän teki dokumenttielokuvaa, jota varten oli käynyt läpi uhreille yleensä nöyryyttäviä ja traumaattisia raiskausoikeudenkäyntejä. Aiheen käsittelystä tuli siedettävää, kun sen sai tehdä osana kollektivia. Alli Haapasalo puolestaan muisteli lomareissuaan, jolla tuntemattoman miehen kouraisu sai hänet tuntemaan itsensä voimattomaksi uhriksi – ja hänen suuttumuksensa puolestaan puolison neuvottomaksi.

Naiset jalostivat kokemuksensa tarinoiksi, ja tarinat lyhytelokuviksi yhteisen otsikon alle.

Ammattiohjaajien ja -käsikirjoittajien porukkaa täydennettiin joukolla yhteiskunnallisia keskustelijoita feministi Saara Särmästä tanssija Sonya Lindforsiin ja aktivisti Maryan Abdulkarimista taiteilija Raisa Omaheimoon.

Lopulta kokonaisuutta oli tekemässä viisitoista elokuvantekijää, taiteilijaa, tutkijaa ja vaikuttajaa, Toivoniemi laskee. Yksittäistapaus-lyhytelokuvia syntyi yhteistyöstä yksitoista.

– Me halusimme tuoda esiin monta näkökulmaa, emme vain yhden ihmisen kokemusta todellisuudesta.

Mitä sitten tapahtuu, kun jotain on tapahtunut?

Lyhytelokuvien sarja on vain yksi elementti laajemmassa kokonaisuudessa. Kirsikka Saari valitsi lyhytelokuvista kuusi, joista hän muokkasi yhdessä kunkin ohjaajan kanssa pitkän elokuvan Tottumiskysymys.

Prosessi oli Saaren mukaan huikea. Kaikilla mukana olleilla oli voimakas tarve kertoa se, mitä yhdessä kerrottiin; se, minkä kaikki tietävät, mutta mistä on ollut tähän asti vaikea puhua. Vastaavalla tekotavalla ei ole tiettävästi toteutettu elokuvaa missään. Kyseessä ei ole oikeastaan edes episodielokuva, vaan seitsemän ohjaajan yhteinen, tasa-arvoisesti ohjaama ja kirjoittama kokonaisteos.

– Kaikki yksittäisten elokuvien ohjaajat antoivat kaiken kuvaamansa yhteiseen käyttöön saatteella, että kohdelkaa hellästi. Ei tällaista koskaan tapahdu, sillä ohjaajat ovat aina hyvin tarkkoja materiaalistaan. Yksittäisistä ratkaisuista keskusteltiin jokaisen kanssa välillä ihan kuva kuvalta, mutta lopputuloksen allekirjoittavat kaikki yksimielisesti.

Yksi syy Tottumiskysymyksen tekemiseen oli halu vaikuttaa. Lyhytelokuva harvoin edes Oscar-ehdokkaana saa samanlaista näkyvyyttä kuin pitkä elokuva. Saari huomauttaa, että vielä tärkeämpi syy oli sisällöllinen.

– Siitä asti, kun aloimme ideoida tätä, oli ajatuksena tehdä myös pitkä elokuva. Siinä ihmisten kokemukset muodostavat puroja, jotka solmiutuvat yhteen. Yksittäiset tarinat saavat toisistaan kaikupohjaa, rinnastuessaan tarinat saavat uusia merkityksiä.

Tottumiskysymyksen tarinat muodostavat temaattisen kokonaisuuden.

– Ne kaikki kertovat siitä, miten ihmiset käsittelevät vaikeita tilanteita, seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Mitä sitten tapahtuu, kun jotain on tapahtunut ja sitä pitäisi ruveta selvittämään? Osataanko me?

Play rape muutti maailmaa – muttei tarpeeksi

Kolme ja puoli vuotta sitten näyttelijä Anna Paavilaisen monologi Play rape järisytti teatterimaailmaa. Paavilaisen koominen, mutta samalla kammottava esitys pohjautui hänen omiin kokemuksiinsa. Nuori näyttelijä oli siihen mennessä urallaan raiskattu näyttämöllä ainakin sata kertaa.

Julkista polemiikkia nostattanut monologi oli kovaääninen alkusoitto suomalaiselle #metoo -keskustelulle – ainakin kulttuurialoilla, ainakin teatterissa ja elokuvassa. Paavilaiselle kohu tuli yllätyksenä.

– Näistä asioista oli mesonnut baaripöydissä, eikä kukaan ollut ymmärtänyt, mutta sitten kun siitä teki esityksen, kaikki ymmärsivät. Se oli hämmentävää. Keskustelu oli kytenyt pinnan alla, ja aika oli oikea. Itselle ja yleisölle koko asia olisi ollut vielä paria vuotta aiemmin vain kiusallinen. Play rape kompaktissa tunnin viihdepaketissa sanoitti jotain tärkeitä asioita. Ehkä siksi yleisö teki siitä ison ilmiön.

Tottumiskysymys-elokuvaan päätyneessä lyhytelokuvassaan Play Rape Paavilainen tarttui teemaan uudelleen. Vaikka nimi on sama kuin hänen alkuperäisessä esityksessään, on teeman käsittely toisenlaista #metoon jälkeisessä ajassa.

– Kun olin esittänyt Play rapea paljon, aloin miettiä, miksi en aikanaan osannut kertoa niissä tilanteissa, miltä tuntuu? Miksi piti tehdä kokonainen helvetin monologi?

Tarinassa nuori näyttelijä Emppu tekee elämänsä roolia Kansallisteatterissa. Rooli sisältää seksuaalista väkivaltaa, mutta onneksi nykyään voi sanoa, jos tekemisessä jokin tuntuu pahalta. Eri asia on sitten se, vaikuttaako sanominen vieläkään mihinkään.

– Aloin miettiä, miten ryhmädynamiikka toimii, etenkin, jos haluaa jonkun yhteisön rakkautta tosi paljon. En olisi ikinä itse kävellyt niistä jutuista pois, ja pääosin ammatissa on ollut sikaihanaa. Tämä elokuva on tavallaan jatkokysymys alkuperäisen näytelmän esittämille kysymyksille siitä, miten ja miksi seksuaalista väkivaltaa kuvataan.

Näyttelijä-Empun tarina osoittaa, miten vaikea etenkään kivoille ihmisille on saada kerrottua, että nyt ei ole hyvä meininki. On hyvin vaikeaa pitää rajoistaan ponnekkaasti kiinni tilanteessa, jossa toiset eivät niitä ymmärrä tai kunnioita.

– Jos rohkaistaan sanomaan, kun tuntuu pahalta, ja sitten sanotaan että tuntuu, eikä mitään tapahdu, jää sanojalle painostava tunne. Silloin kantaa yksin hirveää häpeää, ja juna vain menee eteenpäin.

#metoota tarvitaan vielä

Anna Paavilaisen mielestä maailma näyttää jo hyvin toisenlaiselta kuin Play rapen ensi-illan aikaan vuonna 2016.

Kansainvälinen #metoo on muuttanut paljon, monista huonoista käytännöistä on päästy. Etenkin kulttuurialalla keskustelu työtavoista on mennyt harppauksia eteenpäin, ja käytäntö seuraa perässä.

– Työkulttuuri ei liity enää niin paljon miehiin tai naisiin tai ylipäätään sukupuoleen. Enemmän kiinnitetään huomiota siihen, miten toisia ihmisiä kohdellaan. Alemmassa asemassa olevat uskaltavat helpommin ottaa epäkohtia esiin, eikä siitä seuraakaan potkuja.

Suuri muutos on tapahtunut nopeasti myös siinä, kenen tarinoita kerrotaan, ja mitkä niistä saavat huomiota. Nyt naisten kertomat tarinat naisten kokemuksista myönnetään kiinnostaviksi.

– Rasittaa olla koko ajan silleen, että miehet ja naiset, miehet ja naiset, mutta kuitenkin valkoiset miehet ovat yliedustettuina siinä kenen tarinoita kuunnellaan ja otetaan tosissaan. #metoo on heilauttanut sitä asetelmaa. Naisten havainnoilla ja kokemuksilla on merkitystä.

Vaikka Tottumiskysymyksen tekijät tervehtivät riemulla pari vuotta sitten noussutta #metoo-myrskyä, se myös huolestutti.

Mittava elokuvaprojekti oli jo pitkällä, ja yht’äkkiä oli vaara, että pajatso tyhjenee ennen ensi-iltaa. Rahoittajatkin kehottivat kiirehtimään juttua valmiiksi niin kauan kuin rauta on kuuma.

Huoli oli ennenaikainen, toteaa tuottaja-ohjaaja Elli Toivoniemi.

– Oli oikeastaan kauhean optimistista silloin pari vuotta sitten kuvitella, että nyt tämä kaikki tapahtuu, ja me ollaan myöhässä aiheemme kanssa. Ei olla. Kyse on niin isosta yhteiskunnallisesta murroksesta.

Myös Kirsikka Saaren mielestä oikea aika Tottumiskysymykselle, Yksittäistapaukselle ja niihin liittyvälle kampanjalle on juuri nyt.

– Olisikin niin, että kun nämä asiat on kerran otettu esille, niin ne on sitten ratkaistu. Niinhän se ei ole. Asiat voi muuttaa vasta, kun ne ovat näkyviä.

Kaikki Yksittäistapaus-elokuvat esitetään Helsingissä Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin ensimmäisessä lyhytelokuvagaalassa keskiviikkona 25.9.2019. Lisäksi festivaali järjestää elokuviin liittyvän avoimen keskustelutilaisuuden perjantaina 27.9.2019. Yksittäistapaus-elokuvat tulevat Yle Areenaan nähtäville ensi vuoden puolella.

Tottumiskysymys-elokuvan teatteriensi-ilta on perjantaina 27.9.2019.

Henna Karhunen oli lähdössä tiistaina keskipäivällä junalla Lappeenrannasta Helsinkiin. Intercity-junan piti lähteä kello 11.37.

Juna vaihtuikin bussiin. Tilanne ei tullut Karhuselle täysin yllätyksenä.

– Yritin lähteä Helsinkiin jo eilen, mutta junien kulkemisessa oli ongelmia. Ne näyttävät jatkuvan tänäänkin, Karhunen sanoi.

Syynä oli ratajärjestelmävika, mikä keskeytti junien kulkemisen Lappeenrannan ja Kouvolan välillä maanantaina iltapäivällä. Junia on korvattu busseilla.

Lappeenrannan rautatieasemalla kyytiä odotti Karhusen kanssa parisenkymmentä matkustajaa. Heidän matkansa alkoi linja-autokyydillä Lappeenrannasta Kouvolaan.

Sieltä matka jatkui junalla pääkaupunkia kohti.

Ratajärjestelmävika piinasi vuorokauden

Maanantaina ilmennyt kauko-ohjausjärjestelmän vika aiheutti junien myöhästelyä Helsingin ja Joensuun välillä vielä tiistaina. Kuusi henkilöjunaa korvattiin linja-autoilla Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Junat kulkivat jopa tunnin aikatauluistaan jäljessä.

Finrailin rataliikennekeskuksesta kerrottiin tiistaina iltapäivällä, että kauko-ohjausjärjestelmää koskeva vika on korjattu ja junaliikenne on palautumassa normaaliksi kello 16.30 alkaen. Kauko-ohjausjärjestelmässä oli komponenttivika. Korjaus kesti poikkeuksellisen pitkään.

Tiistai-iltapäivän kaksi pendolinojunaa korvataan vielä busseilla Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Sen jälkeen junien on määrä kulkea normaalisti.

VR ei kerro julkisuuteen, kuinka monen matkustajan aikatauluihin tilanne vaikutti. Karjalan radan junat ovat kuitenkin tiettyinä aikoina suosittuja. Esimerkiksi iltapäivien junat ovat monesti täynnä.

Kouvola on yksi junaliikenteen solmukohdista Suomessa. Esimerkiksi Lappeenrannan suunnasta pohjoiseen menevät vaihtavat junaa Kouvolassa.

VR:n viestinnän mukaan matkustajien perillepääsystä huolehditaan, vaikka he eivät ole alkuperäisen juna-aikataulun mukaan Kouvolassa.

Ajantasaisia tietoja junaliikenteen poikkeuksista voi lukea VR:n nettisivuilta.

Päivitetty artikkelin otsikkoa ja aikamuotoja sekä lisätty tieto vian korjauksesta 24.9.2019 kello 15.53.

Telian elokuussa Suomessa käynnistämät yt-neuvottelut ovat päättyneet. 75 ihmistä menettää työnsä, kun yhtiön organisaatiomuutoksen myötä noin 270 tehtävää siirretään Suomen maaorganisaatiosta Telia-konsernin yhteiseen tuote- ja palveluyksikköön.

Telialla aukeaa samalla noin 30 uutta tehtävää. Yt-neuvotteluiden alkaessa kerrottiin, että työtehtäviä vähennettäisiin enimmillään 90:llä.

Telian viestinnästä kerrotaan, että uusiin tehtäviin lähdetään ensimmäisenä etsimään täyttäjiä niistä, joiden työtehtävät ovat nyt yt-neuvotteluiden myötä päättyneet.

Suurin osa päättyvistä tehtävistä sijaitsee Suomen teknologiayksikössä.

Päättyneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli noin 1 500 työntekijää, kun Telian Suomen maaorganisaatiossa on kaikkiaan noin 3 500 työntekijää.

Organisaatiomuutos tulee voimaan 1. lokakuuta 2019.

Lue lisää:

Telia aloittaa Suomessa yt-neuvottelut – jopa 90 työpaikkaa lähtee

Jutun alkuperäistä otsikkoa korjattu 24.9. klo 15.35: Työtehtävät siirtyvät Suomen muihin yksiköihin, eivät Suomesta pois.

Otsikkoa muokattu klo 15.43.