Suomalaiset tuntevat presidenttinsä, mutta hierarkiassa toisena tulevaa eduskunnan puhemiestä osaa harva nimetä, selviää Taloustutkimuksen Lännen medialle tekemästä haastattelututkimuksesta. Vain 31 prosenttia vastanneista tiesi, että puhemiehen nuijaa heiluttaa keskustan Matti Vanhanen.

Johtavien poliitikkojen ja puolueiden tunnettavuutta mittaavassa tutkimuksessa selvisi myös, että sisäministeri Maria Ohisalolla (vihr.) on tekemistä nimensä vakiinnuttamisessa. Vain kolmasosa vastaajista osasi mainita hänet vihreiden puheenjohtajaksi, eikä luku edes oman puolueen kannattajien keskuudessa noussut kuin 39 prosenttiin.

Pääministeritason ja puoluepolitiikan kysymykset sen sijaan olivat vastaajille tutumpia.

Tutkimukseen haastateltiin 1005 henkilöä ovelta ovelle -menetelmällä ja sen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Punnerrus, ponnistus ylös, hyppy.

Paineilmalaitteet suhisevat ja peittävät takaisin punnerrusasentoon pudottautuvien Hannu Kokkosen, Pekka Kolehmaisen ja Sami Sällisen puuskutuksen.

Äänekoskelaispalomiesten kollegat ympäri maailma ovat hikoilleet tekemällä burpee-liikettä haasteessa, jolla on kerätty rahaa Maailman terveysjärjestö WHO:n syöpätutkimukseen. Nettiin ladatuissa videoissa he tekevät liikettä täysissä varusteissa minuutin ajan.

Palomieskolmikko tietää, että ammatin kohonnut syöpäriski voi koskea myös heitä: pohjoismaisen tutkimuksen mukaan 30–49 -vuotiailla palomiehillä on 2,6-kertainen riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna muuhun väestöön.

Palomiesten korkea syöpäriski on ollut tiedossa vähintään vuosikymmenen, mutta tulevaisuudessa riski voi vain kasvaa. Palomiehet altistavat itsensä pelastustehtävissä yhä lisääntyville haitallisille aineille ja kaasuille. Esimerkiksi tavallisissa asuntopaloissa kaasut ovat käyneet entistä myrkyllisemmiksi.

– Muovin määrä rakennus- ja sisustusmateriaalina on lisääntynyt. Lisäksi esimerkiksi elektroniikkaa on entistä enemmän. Niistä muodostuu erittäin myrkyllisiä kaasuja, tutkija Juha Laitinen Pelastusopistosta sanoo.

Erityisen haitallista on ABS-muovi, jota käytetään esimerkiksi elektroniikkalaitteiden kuorissa. Palaessaan siitä syntyy solujen hapensaantia haittaavaa syaanivetyä sekä syöpävaarallisia butadieenia ja styreeniä.

Jos astianpesukone syttyy palamaan ja palovaroitin hälyttää, ulos kannattaa kiirehtiä. Pelastusopistolla tehdyissä alkusammutuskokeissa on todettu, että siinä vaiheessa huoneistosta on 5–6 minuuttia aikaa poistua.

Sen jälkeen syaanivetyä on ilmassa tappava määrä.

Kaikkeen ei voi varautua

Kun 44-vuotias Sami Sällinen oli työuransa alussa, palomiesten kohonneesta syöpäriskistä ei puhuttu. Vasta 15:n viime vuoden aikana riskin pienentäminen niin puheissa kuin pelastustyössä on noussut esille.

Sällinen pitää hyvänä, että terveyden kannalta välttämättömät tavat toimia otetaan nyt tosissaan. Silti hän ei näe mahdottomana, että lipsumistakin tapahtuisi.

– Vaikkapa roskalaatikkopaloon ei suhtauduta vakavasti ja suojauksesta luistetaan. Siinä niitä kaasuja sitten hengittelee ja saa jopa iholle haitallisia aineita, Sällinen sanoo.

Kansainvälinen syövän tutkimuslaitos IARC ei ole syyttä jo 10 vuotta sitten luokitellut palomiehen työtä mahdollisesti syöpävaaralliseksi. Kansainvälisten tutkimusten yhteen liittämisellä on selvinnyt, että kives- ja eturauhassyöpä sekä non-hodgkinin lymfooma ovat yliedustettuina palomiesten syöpätapauksissa.

Riskin muodostavat myös tilanteet, joihin ei voida ennalta varautua. Vuonna 2014 Jyväskylässä Tellervonkadulla syttyneen tulipalon jälkeen osa palomiehistä joutui hakeutumaan sairaalahoitoon. (Keskisuomalainen)

Kerrostalon alakerrassa toimi yritys, jonka valmistamat laatat sisälsivät magnesiumia, eikä sellaista paloa voi räjähdysvaaran vuoksi sammuttaa vedellä. Tiloissa oli myös typpihapposäiliöitä, jotka sulivat ja lattia lainehti haposta.

Muovi nopeuttaa talojen palamista

Kaikkein syöpävaarallisimmat kaasut rakennuspaloissa syntyvät muovin palamisesta. Sähköputkien ja höyrynsulkumuovien lisäksi omakotitalon seinärakenteissa voi muovia olla myös eristeessä.

– Esimerkiksi solumuovieristeiden käyttö seinäeristeenä on lisääntynyt niiden ilmatiiviyden ja kosteusominaisuuksien ja polyuretaanin hyvän lämmöneristyskyvyn vuoksi. Samalla mineraalivillojen osuus on vähentynyt, Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Juha Vinha sanoo.

Vinhan mukaan myös julkisten rakennusten yläpohjassa solumuovieristeet ovat yleistyneet.

Talon rakenteiden lisäksi muovia on monissa sisustusmateriaaleissa, esimerkiksi muovia sisältävä laminaatti on lattianpäällystemateriaaleista suosituin niin uusissa kuin remontoivissa asunnoissa.

Muoviperäisten materiaalien vuoksi palot ovat myös nopeutuneet: palomiehillä on entistä vähemmän aikaa pelastaa rakennus.

Koko sähköauto upoksiin

Uudenlaista päänvaivaa pelastajille ovat tuoneet sähköautot.

Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen kertoo, että palamaan syttyvän akkukennon sammuttaminen on vaikeaa. Palosta syntyy erittäin myrkyllisiä kaasuja, jotka uhkaavat sekä kuljettajaa ja matkustajia että pelastajia.

– Sähköautoissa ongelma kiteytyy siihen, että palo on akun sisällä. Ainoa keino on upottaa akku veteen. Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä sammutuskontteja, jonka veteen upotetaan nosturin avulla koko auto. (Facebook)

Myös uusissa polttomoottoriautoissa on materiaaleja, joiden käsittelyssä onnettomuustilanteessa pitää olla tarkkana. Turvavarusteiden sijainti on tarkistettava, ettei niiden laukaisuun käytettävän patruunan kohdalta leikata vaikkapa kattoa irti.

– Auton erilaisten muovi- ja metalliosien sahaamisesta puukkosahalla syntyy pölyä, joka on haitallista hengitettynä. Erityisen ongelmallisia ovat lasi ja autojen runkorakenteissa yleistynyt hiilikuitu, äänekoskelainen palomies Pekka Kolehmainen kertoo.

Puoli tuntia savusukelluksen riskiraja

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä, joista voi seurata metsäpaloja, myrskyjä ja tulvia. Vaikka metsäpaloissa palaa enimmäkseen puhdasta puuta, niiden pitkäkestoisuus lisää kuormitusta. Altistumista savulle lisää myös se, että varustusta on pakko keventää.

– Yleensä paloissa käytetään paineilmalaitteita, mutta niitä ei jaksa käyttää tuntikausia, Sällinen sanoo.

Pelastustyössä tehdyissä mittauksissa on todettu, että tulipaloissa syntyvien yleisimpien haitallisten yhdisteiden pitoisuudet lisääntyvät savusukeltajan elimistössä jo puolen tunnin jälkeen.

Savusukeltaminen on vaativaa, ja se määrittää myös palomiehen ammatin tiukat kuntovaatimukset. Palomiehet harjoittelevat paljon ja usein, mutta harjoituksissa ei terveysriskejä turhaan lisätä.

– Savusukellusharjoituksia kuumassa, oikeassa savussa tehdään kerran vuodessa. Silloinkaan ei enää polteta lastulevyä, vaan puhdasta puuta, Sällinen kertoo.

Tutkija Laitisen mukaan pelastuslaitosten käyttämät sammutusasut ja paineilmalaitteet antavat riittävän hyvän suojauksen lähes kaikissa tilanteissa. Hengityksensuojainta pitäisi käyttää vielä myös jälkiraivauksessa, vaikka palo olisi jo sammutettu.

– Jälkiraivauksessa usein rakenteita puretaan ja pöyhitään ja nokea leijailee ilmassa. Noessa on usein raskasmetalleja, joille voi altistua, ellei käytä hengityssuojainta.

Suojaimen lisäksi palomiehen mukana pitäisi olla häkäilmaisin, sillä rakenteista voi purkautua palokaasuja, kuten häkää.

Sammutusvaatteet jo palopaikalla pesupusseihin

Likaiset sammutusasut eivät enää roiku paloasemilla naulakoissa, sillä haitalliset aineet tarttuvat myös palomiesten varusteisiin.

2010-luvulla varustehuollossa on tehty isoja muutoksia, joilla estetään haitallisten aineiden leviäminen.

– Likaiset sammutusasut riisutaan jo palopaikalla ja ne pakataan pesussa sulaviin pusseihin. Siten estetään haitallisten aineiden leviäminen paloautoon tai -asemalle, työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen kertoo.

Riisuessaan vaatteita palomies pitää puuvillaiset aluskäsineet kädessä. Ne estävät suoran ihokosketuksen varusteisiin kertyneiden haitallisten aineiden kanssa.

Paloasemalla autot ajetaan suoraan pesuhalliin, josta aseman puhtaisiin tiloihin ei viedä mitään ennen pesua.

Useimmiten huolellinen pesu riittää poistamaan haitalliset aineet vaatteista. Vain joissakin kemikaalionnettomuuksissa sammutusasut hävitetään ongelmajätteenä, mutta se on Laitisen mukaan harvinaista.

Tehtävänä pelastaa

Pohjoismaisen tutkimuksen avulla tiedetään, että keski-ikäisten eturauhassyövän lisäksi yli 70-vuotiailla suomalaisilla palomiehillä on vähintään kaksinkertainen riski sairastua keuhkojen rauhassolusyöpään eli adenokarsinoomaan ja asbestin aiheuttamaan keuhkopussin syöpään. (Duodecim) Palomiehen yksilölliset ominaisuudet, kuten perintötekijät voivat vaikuttaa sairastumisriskiin.

Vaikka eturauhassyöpäriski on kohonnut jo työikäisillä, pelastustehtävissä se ei ole mielessä.

Sällisen mielestä huolta vähentää, kun on tarkkaan sovittu, millaisia suojavarusteita käytetään ja miten tehtävällä toimitaan: silloin voi vain luottaa siihen, että varusteet pitävät.

– Kyllä täällä ollaan sitä varten, että ihmishenget pelastetaan ja sitten mietitään omia asioita, Kolehmainen lisää.

EU:n päätös olla avaamatta jäsenyysneuvotteluja Pohjois-Makedonian kanssa johtaa maassa ennenaikaisiin vaaleihin. EU päätti tällä viikolla panna unionin laajentumisen jäihin etenkin Ranskan vaatimuksesta.

EU-jäsenyys on ollut Pohjois-Makedonian pääministerin Zoran Zaevin vuonna 2017 valtaan nousseen hallituksen päätavoitteita. Nyt Zaev haluaa kansalaisten ottavan vaaleissa kantaa siihen, minkä tien Pohjois-Makedonia EU:n antamien rukkasten jälkeen valitsee.

– Olemme EU:n tekemän historiallisen virheen uhreja. Olen pettynyt ja vihainen, ja tiedän koko kansan tuntevan samoin, Zaev sanoi televisiopuheessa.

– Aikaa ei ole hukattavaksi. Siksi ehdotan, että uudet parlamenttivaalit järjestetään mahdollisimman nopeasti, Zaev jatkoi.

Aiemmin tänä vuonna Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyden tieltä raivattiin este, kun sitkeä riita maan nimestä saatiin viimein ratkaistua. Kreikka vastusti kiivaasti vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistyneen maan Makedonia-nimeä oman Makedonia-maakuntansa vuoksi.

Kreikka oli esteenä maan liittymiselle sotilasliitto Natoon ja Euroopan unioniin, kunnes kiistakumppanit vihdoin sopivat nimestä Pohjois-Makedonia.

Lisää aiheesta:

Kreikan pääministeri vierailee Pohjois-Makedoniassa - nimikiista hiersi maiden välejä vuosikymmeniä

Nykyisellä Pohjois-Makedonialla kova työ vaihtaa nimiä – kansallislauluun ei kosketa

Kreikan parlamentti hyväksyi naapurin uuden nimen – Pohjois-Makedonialle aukeaa tie Natoon ja Euroopan unioniin

Turkki estää kurdijoukkoja evakuoitumasta Ras al-Ainin alueelta Koillis-Syyriassa, sanoo Syyrian demokraattisten kurdijoukkojen johtaja Mazloum Abdi. Hänen mukaansa Turkki on estänyt haavoittuneiden ja siviilien evakuoimisen.

Abdi sanoi lisäksi uutistoimisto AFP:lle puhelimessa, että kurdijoukot ovat jatkaneet sotilasoperaatioita Isisiä vastaan Syyriassa.

Sekä Turkki että kurdit ovat syyttäneet toisiaan torstaina solmitun tulitaukosopimuksen rikkomisesta Pohjois-Syyriassa. Turkki ja Yhdysvallat sopivat torstaina viisipäiväisestä tulitauosta alueille, jotka Turkki on käytännössä saanut haltuunsa kurdeilta.

Tulitaukosopimuksen ehtona oli, että kurdit vetäytyvät rajan tuntumasta alueelta, jolle Turkki haluaa perustaa turvavyöhykkeen. Turkin puolustusministeriö sanoo, että Turkki on pitäytynyt sopimuksessa, mutta kurdit ovat tehneet 36 tunnin aikana yhteensä 14 hyökkäystä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi lauantaina, että Turkki murskaa kurdijoukot, jos nämä eivät vetäydy turvavyöhykkeeltä.

Amnesty syyttää Turkkia sotarikoksista

Myös Turkin on kerrottu rikkoneen sovittua tulitaukoa Pohjois-Syyriassa, minkä maa on kiistänyt. Kurdien tiedottaja on syyttänyt Turkkia tulitauon rikkomisesta. Mustafa Balin mukaan Turkki jatkoi perjantaina ilmaiskuja ja tykistötulta kurdien alueelle.

Turkki taas kiisti tiedot "disinformaationa".

Syyrian sotaa tarkkailevan järjestön Syrian Observatory for Human Rightsin (SOHR) mukaan perjantaina Turkin iskuissa olisi kuollut 14 siviiliä. Järjestö kertoi, että Ras al-Ainissa oli ollut perjantaina aamulla hajanaista ammuskelua.

Syrian Observatory for Human Rightsin kirjanpidon mukaan yli 500 ihmistä on saanut surmansa taisteluissa runsaan viikon aikana ja noin 300 000 siviiliä on joutunut lähtemään kodeistaan. Kuolleista yli 70 on siviilejä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Turkki ja sen liittolaiset ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin Pohjois-Syyrian hyökkäyksen aikana.

Amnestyn mukaan Turkki ja liittolaiset ovat osoittaneet häpeällistä piittaamattomuutta siviilien hengestä.

Lisää aiheesta:

Poliisi käytti etälamautinta Helsingissä Turkin sotatoimia vastustavassa mielenosoituksessa

Yle Pohjois-Syyriassa: Turkki on rikkonut tulitaukosopimusta perjantaiaamusta lähtien

Pakolaiset tukkivat tien pois Qamishlin kurdikaupungista: "Miksi olet menossa sinne", kysytään Ylen toimittajalta Irakin ja Syyrian rajalla

Brexitin taustalla vuosikymmenten Eurooppa-inho: Jo 40 vuotta sitten Britannian pääministeri ilmoitti haluavansa rahansa takaisin

Brexitin ei olisi pitänyt olla yllätys. Britit ovat aina riidelleet Euroopasta, lähinnä keskenään.

Isän munuainen pelasti Elsin, 8-vuotias Veea-tyttö sai kuolla kotonaan – 18 tarinaa työstä potilaiden eteen Suomessa

Terveydenhuolto on elänyt viime vuodet suurta mullistusta. Samaan aikaan lääkärien ja hoitajien on oltava tukena ihmisille, joiden elämä muuttuu sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Keräsimme 18 tarinaa terveydenhuollon arjesta.

Netflix sai ilmaisen haastajan – kirjastojen striimauspalvelu tarjoaa satoja elokuvia: "Tätä voisi jopa käyttää"

Kirjastokino- ja Viddla-videopalveluista elokuvia voi katsella netissä ilmaiseksi kirjastokortin tunnuksilla. Elokuvat toimivat tietokoneella, tabletilla kuin matkapuhelimellakin samaan tapaan kuin maksulliset suoratoistopalvelut.

Analyysi: Juuri avattu Musiikkimuseo Fame on riskiyritys – kuinka kauan virtuaalikaraoke kiinnostaa?

Torstaina avattu uusi Musiikkimuseo pistää kaiken uusimman tekniikan ja yksityisen rahan varaan. Museokävijä tuntee tämän lippuhinnassa, kirjoittaa kulttuuritoimituksen päällikkö Satu Nurmio.

"Frankenfish, eväkäs kalkkarokäärme" – vedestä maalle ryömivä petokala leviää vieraslajina Yhdysvalloissa

Ahne, sitkeä ja nopeasti lisääntyvä idänkäärmeenpää uhkaa Yhdysvaltain kosteikkojen elämää. Viranomaisille on kalastajille ohje: "Tappakaa ne heti!"

Emmi Nuorgamin kolumni: Keskustelu ruokavalioista on liian tunnepitoista

Julkisessa keskustelussa korostuvat liikaa maakuntien lihaa syövät heteromiehet ja kaupunkien tiedostavat nuoret naiset, kirjoittaa Emmi Nuorgam. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Barcelonassa siivotaan perjantai-iltana puhjenneiden ja lauantain puolelle jatkuneiden levottomuuksien jälkiä. Naamioituneet nuoret hyökkäsivät rauhallisesti sujuneen jättimielenosoituksen jälkeen poliisien kimppuun muun muassa kiviä heitellen. Kaupungin kaduilla sytyteltiin tulipaloja.

Poliisi vastasi ampumalla savukranaatteja ja kyynelkaasua. Levottomuuksia kuvaillaan Barcelonan vakavimmiksi vuosikymmeniin.

Viranomaiset varautuvat jo uusiin levottomuuksiin, sillä radikaali nuorisoryhmä Arran on jo kutsunut koolle uuden mielenosoituksen "poliisiväkivaltaa vastaan ja poliittisten vankien vapauttamiseksi".

Poliisi on kehottanut keskusta-alueen kauppoja sulkemaan ovensa mielenosoituksen ajaksi.

Katalonian itsenäisyyttä kannattava aluejohtaja Quim Torra on ehdottanut neuvotteluja Espanjan hallituksen kanssa väkivaltaiseksi kärjistyneen tilanteen rauhoittamiseksi. Torran mukaan väkivaltaisuudet ovat vastoin itsenäisyysliikkeen rauhanomaista luonnetta.

– Väkivalta ei ole ollut, eikä tule koskaan olemaan meidän tiemme, Torra sanoi lauantaina.

Uudet mielenosoitukset puhkesivat Barcelonassa sen jälkeen, kun Katalonian separatistijohtajille jaettiin pitkiä vankeustuomioita. Viikon aikana Barcelonassa on pidätetty noin 300 ihmistä levottomuuksien vuoksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kuluneella viikolla yli 400 ihmistä on loukkaantunut, heistä noin puolet on poliiseja. Pelkästään perjantain ja lauantain välisenä yönä loukkaantui noin 200 ihmistä.

Perjantain jättimielenosoitus keräsi Barcelonan kaduille poliisin arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa ihmistä.

Chilen presidentti Sebastian Piñera on julistanut poikkeustilan maan pääkaupunkiin Santiagoon ja antanut armeijalle valtuudet palauttaa järjestyksen.

Santiagossa on ollut lähes kahden viikon ajan laajoja mellakoita, jotka saivat alkunsa metrolippujen hinnankorotuksesta.

Chilen hallitus ilmoitti 6.10. korottavansa 800 pesoa maksavan metrolipun hintaa 30 pesolla. Hinta nousee 1,06 eurosta 1,10 euroon. Korotusten syynä olivat sähkön hinnannousu ja peson arvon heikkeneminen.

Vaikka Chile on Etelä-Amerikan vauraimpia maita, vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Kuuden miljoonan asukkaan Santiagossa on paljon asukkaita, joihin korotus osuu kipeästi.

Mielenosoitukset kärjistyivät eilen perjantaina, kun mellakoitsijat heittelivät metroasemille polttopulloja ja sytyttivät tuleen muun muassa sähköyhtiö ENEL:in toimiston. Kaduille on rakennettu tiesulkuja. Poliisi on käyttänyt esimerkiksi vesitykkejä ja kyynelkasua karkottaakseen mielenosoittajat.

Santiagon metro on eteläisen Amerikan nykyaikaisimpia. Se kuljettaa normaalioloissa päivittäin noin kolme miljoonaa matkustajaa. Metro on ylikansoitetussa ja saastuneessa Santiagossa välttämätön kuljetusmuoto.

Tänään lauantaina metron toiminta keskeytettiin kokonaan ja kaikki 136 asemaa määrättiin tyhjennettäviksi.

133 ihmistä on pidätetty syytettyinä vahingonteoista.

Chilen liikenneministeri Gloria Hutt on ilmoittanut, ettei maksukorotusta peruta. Metron käyttömenoista katetaan jo nyt puolet valtion varoista.

Britannian parlamentti äänestää tänään neljännen kerran brexit-sopimuksesta. EU ja Britannian hallitus pääsivät sopuun uudesta erosopimuksesta torstaina.

Parlamentin alahuoneen istunto alkaa aamupäivällä Suomen aikaa.

Äänestyksestä odotetaan tiukkaa. Ennakkoon on arvioitu, että pääministeri Boris Johnsonilla on vaikeuksia saada sopimus läpi parlamentissa.

Oheisesta kuvasta selviää, mitkä ovat seuraavat mahdolliset etapit parlamentin joko hyväksyessä tai hylätessä sopimuksen.

Jotta erosopimus tulisi hyväksytyksi, on 320 parlamentin jäsenen äänestettävä sen puolesta.

Boris Johnson on vakuuttanut moneen kertaan, että Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopussa, vaikka Britanniassa säädetty laki kieltää sopimuksettoman eron.

Lain mukaan Johnsonin on pyydettävä EU:lta jatkoaikaa ensi tammikuun loppuun saakka, jos parlamentti hylkää erosopimuksen lauantain äänestyksessä.

Lisää aiheesta:

Brexitin superlauantai tulee: Britannian parlamentti kokoontuu poikkeukselliseen istuntoon – Näin puolueet äänestävät

Eurooppa-kirje: Toimittajan tyhjä olo – Entä jos Britannian ero toteutuu?

Analyysi: Vaikka EU ja britit sopivat erosta, lokakuun loppua kohti mennään paksussa sumussa

Nämä kolme asiaa sinun kannattaa nyt tietää brexitistä

Lenkkitossut ja poliisin varusteet ovat yhtä tuttuja kapineita vanhemmalle konstaapelille Mika Penttilälle. Hämeen poliisin vahvuuksiin kuuluva mies on pitkään harrastanut kovaa kuntoa ja kestävyyttä vaativaa ultrajuoksua.

Nyt hieman yli viisikymppinen mies sanoo, että juokseminen on auttanut häntä jaksamaan poliisin työssä. Miehen fyysinen ja henkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Ilman hyvää kuntoa ei jaksaisi yhä raskaammaksi käynyttä työtä.

– Yritän pitää itsestäni sellaista huolta, että työpäivät eivät tunnu liian raskailta ja että arki sujuu rutiinilla. Kun tiiminä tehdään työtä, on hyvä, etteivät keikalla asiat jää ainakaan minusta kiinni.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisi elokuussa huolensa poliisien jaksamisesta. AVI:n mukaan sairauspoissaolot ovat joissain yksiköissä vähentyneet, koska poliisit eivät halua lisätä kollegoidensa työkuormaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitti jo viime vuoden marraskuussa huolensa poliisin voimavaroista.

Poliisihallituksen henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Koivu sanoo, että erityisen kuormittuneita ovat poliisivankiloiden vartijat ja rikostorjunnan väki. Rinteen hallitus on lisäämässä poliisien määrää 300:lla, mutta poliisihallitus toivoo enemmän.

Hämeen poliisi on saanut lähinnä lämmintä kättä valtiolta uusien poliisien palkkaamiseen. Hämeen poliisi saa ensi vuonna uusia resursseja kolmen henkilötyövuoden verran.

Kovat paikat kuitataan huokaisulla

Forssassa kenttätyötä tekevä vanhempi konstaapeli Mika Penttilä sanoo, ettei väsy työssä fyysisesti. Vuoroissa on kuitenkin työjaksoja, joissa henkistä kuormittavuutta tulee kohtuuttoman paljon. Niistä palautuminen vie jonkin aikaa.

Pahimmat keikat ovat hänen mielestään niitä, joissa poliisi joutuu viemään suruviestiä tai tekemisiin kuoleman kanssa. Työkaverin kanssa asia käsitellään usein vain huokaisemalla. Sitten vastataan jo seuraavaan tehtävään.

– Itse asia jää mielen pohjalle. Kuukausi sitten yhdelle partiolle sattui kaksi kolaria, missä menehtyi nuoria henkilöitä. Tapahtumat tulivat aivan peräkkäisinä työvuoroina. Kaverit totesivat, että nyt alkaa olla jo tarpeeksi. Se oli poliisilta jo todella paljon sanottu.

Tukea jaksamiseen ei poliisi hevin hae

Mika Penttilän selviytymiskeino tiukkojen paikkojen jälkeen on pitkä lenkki. Lenkki on sitä pidempi, mitä henkisesti kuormittavampia työtehtäviä on päivään osunut. Luonnossa liikkuminen on henkireikä. Lenkillä saa ajateltua asioita lävitse.

– Me olemme tosi huonoja hakemaan ulkopuolista apua. Avun hakeminen on ison kynnyksen takana. Se on jostain syystä tietyllä tapaa tabu. En tiedä, koetetaanko sitten esittää kovempia kuin ollaan.

Vanhempaa konstaapelia helpottaa se, että töiden päätteeksi hän vie poliisin haalarin pukukaappiin ja työpäivä on ohi.

– Sekin jo auttaa irtaantumaan työmaailman asioista. Toisin on tutkintapuolella, missä työkuormasta ei voi irtautua vaan asiat odottavat aina työpöydällä.

Entinen demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton sanoi torstaina, että Venäjä “valmentaa” demokraattisen puolueen riveistä omaa ehdokasta tuleviin presidentinvaaleihin.

Tämä kahden pääpuolueen ulkopuolinen ehdokas ajaisi Clintonin mukaan Venäjän etua.

Clintonin kommentti on mitä ilmeisimmin suunnattu Havaijin demokraattiedustajalle Tulsi Gabbardille, jota on aikaisemmin syytetty turhan läheisistä väleistä Venäjään.

Clinton puhui asiasta presidentti Barack Obaman entisen avustajan David Plouffen Campaign HQ -podcastissa.

Clinton ei maininnut Gabbardia nimeltä, mutta Clinton puhui vihjailevasti nimenomaan naispuolisesta demokraattiehdokkaasta. Naisehdokkaita on esivaaleissa viisi ja vain Gabbardista on esitetty epäilyjä Venäjän suuntaan.

– En esitä mitään ennusteita, mutta luulen, että he (venäläiset) ovat iskeneet katseensa naiseen, joka on tällä hetkellä demokraattien esivaaleissa. He valmistavat häntä olemaan kolmannen puolueen ehdokas. Hän on venäläisten suosikki, Clinton sanoo.

Gabbard kommentoi Clinton väitteitä perjantaina Twitterissä.

– Kiitos Hillary Clinton. Sinä, sodanlietsojien kuningatar, korruption ruumiillistuma ja demokraattista puoluetta pitkään syöneen mädän henkilöitymä, olet vihdoin astunut esiin, Gabbard sanoo.

Gabbard on aikaisemmin ilmoittanut, ettei hänellä ole aikomusta lähteä ehdolle presidentinvaaleihin, jos häntä ei valita demokraattien ehdokkaaksi.

Samassa haastattelussa Clinton syytti myös Jill Steinia Venäjän kätyriksi. Stein oli vihreän puolueen presidenttiehdokkaana vuosina 2012 ja 2016.

Lue myös:

USA:n demokraattiehdokkaat väittelyssä: Esillä Trumpin rikostutkinta ja kaikille tarjottavan terveydenhoidon hinta

USA:n demokraattien presidenttikisassa kilpailevan Sandersin kampanjatilaisuudet peruttu terveysongelmien vuoksi

Biden, Warren ja Sanders kiistelivät terveydenhuollosta demokraattiehdokkaiden tv-väittelyssä – välillä ehdokkaat piikittelivät toisiaan ja Trumpia

Maija Munkki oli parikymppinen teologianopiskelija, kun Lontoon houkutukset veivät mennessään. Nuori nainen rakastui – tässä vaiheessa kaupunkiin.

– Minulle avautui silloin uusi maailma. Sitä seurasi elämäni kesä.

Vielä hän ei tiennyt, että se toisi mukanaan myös miehen, alanvaihdoksen ja lähiruokaan panostamisen.

Kesä Elephant Lanella

Kun Maija Munkki oli päässyt lomamatkallaan Lontoon makuun, päätti hän, että takaisin on päästävä. Hän järjesti itselleen kesäteologin pestin Lontoon Merimieskirkkoon.

Samassa kirkossa oli sattumalta töissä diakoniatyön opiskelija Paavo Munkki.

Työntekijät majoittuivat kimppakämppään Elephant Lanelle ja viettivät paljon aikaa yhdessä.

Ensin tuli ystävyys.

Nuoret jakoivat samat arvot ja hengelliset asiat olivat heille tärkeitä.

Lontoolaiseen tyyliin iltaa istuttiin usein lähinurkkien pubeissa. Alkoholi ei näytellyt pääosaa. Pubien lämmin ja välitön tunnelma veti puoleensa.

Kipinä oli syttynyt – niin miehen kuin pubinkin suuntaan.

Nyt nuo molemmat ovat mukana, meren toisella puolella.

Ensimmäinen loikka rakkauteen

Maija Munkin elämä on ollut Lontoossa vietetyn kesän jälkeen täynnä uskonloikkia. Ensimmäinen iso harppaus oli askel avioliittoon.

Se tuli eteen melko yllättäen. Maija ja Paavo Munkki eivät olleet tavanneet toisiaan useaan kuukauteen. Kun Paavo palasi talvella Suomeen, syveni ystävyys rakkaudeksi.

Silloin ei aikailtu. Paavo ilmoitti, että hän on seurustellut elämänsä aikana ihan riittävästi. Sille ei olisi enää aikaa. Jos yhdessä ollaan, mennään naimisiin.

Ja niin he menivät. Pian ensimmäinen lapsikin oli tuloillaan.

Nyt lapsia on kolme. Perheen kuopus, kahdeksan kuukauden ikäinen Alma sotkee hedelmäsosetta pitkin keittiön pöytää. Hän saa hetken toteuttaa itseään kaikessa rauhassa, kun vanhemmat keskittyvät katsomaan toisiaan syvälle silmiin.

Muistot suhteen alkuajoista nousevat mieleen.

– Olin silloin niin varma, että Paavo on minulle oikea mies, ettei vauhti hirvittänyt yhtään. Samoin ajattelen vieläkin, Maija Munkki vakuuttaa.

Toinen loikka pubiin

Toinen todellinen uskonloikka oli Maija Munkin uravalinta. Hän kirjoitti gradunsa loppuun säntillisesti ja teki samalla töitä muun muassa kirkossa ja uskonnonopettajana.

Takaraivossa kolkutti jo haave omasta ravintolasta.

Ensin hän ajatteli, että sellaisen voisi avata kotitalon päätyyn. Kun nyt ajattelee viime vuosia, tuntuu ajatus hurjalta.

– Luojan kiitos en siihen lähtenyt. Perhe-elämästämme ei olisi muuten tullut mitään.

Miten niin ei olisi?

Jos olet kuullut ravintolasta nimeltä Merry Monk, ymmärrät varmaan.

Muutto sykkeestä saareen

Merry Monk -ravintola syntyi monen sattuman kautta. Paavo Munkin mummu soitti silloin Helsingissä asuvalle pariskunnalle ja ehdotti muuttoa Porin Reposaareen, mummulan toiseen päätyyn.

Nuoripari oli haaveillut omakotitaloasumisesta, mutta siihen heillä ei ollut Helsingissä varaa. Reposaaressa asuminen olisi kuitenkin edullista.

Alle tuhannen asukkaan saari Porin edustalla on melkoinen vastakohta Lontoon ja Helsingin sykkeelle, mutta jokin siinä veti voimakkaasti puoleensa.

Munkit pakkasivat kassinsa epäröimättä.

– Reposaari on erikoinen paikka. Täällä on oma rauhansa, mutta silti pieniä paloja esimerkiksi Lontoosta. Saaressa on merimiesten jäljiltä paljon kansainvälistä historiaa, Paavo Munkki kertoo.

Periksiantamatonta väkeä

Reposaarella on tänäkin päivänä omalaatuinen maineensa. Se houkuttelee kesäisin massoittain matkailijoita ja porilaisessa päätöksenteossa Reposaarella on aina oma näkyvyytensä. Kun saaren asukkaat haluavat jotain, he pitävät huolen, että saavat äänensä kuuluviin.

Tämä ei ole moite. Reposaaren asukkaat ovat sinnikkyydellään saaneet pidettyä saaren elinvoimaisena.

Reposaaressa onkin sanonta. “Täällä ihmiset kävelevät keskellä tietä ja autot väistävät”

Ja syytä onkin väistää. Reposaaressa on melkoinen joukko periksiantamattomia ihmisiä.

Maija Munkistakin tuli hetkessä reposaarelainen. Hän asennoitui siihen, että periksi ei anneta.

Ei, vaikka moni ei uskonutkaan hänen haaveisiinsa.

– Eräs yrittäjyyden kouluttaja kokkikoulussa torppasi liiketoimintasuunnitelmani täysin. Hän sanoi, ettei se tällaisessa paikassa tule toimimaan. Ravintolan kannalta tärkeintä on kuulemma sijainti, sijainti ja sijainti.

Alku oli tahmea

Kolmekymmentä kilometriä Porin keskustasta, sillan yli ja saareen – paikkaan, joka on monen mielestä kaukana kaikesta – sinne Maija Munkki perusti ravintolansa. Viisi vuotta sitten hän uskalsi loikata tuntemattomaan ja avasi miehensä kanssa Merry Monk -ravintolan Reposaaren rantaviivan tuntumaan.

Kaksi ihmistä, uudella maaperällä. Uskon mies ja uskon nainen. He uskoivat ja saivat ravintolansa kukoistamaan.

– Olihan se alku melkoista hullunmyllyä. Emme me tajunneet, millaista ravintolan pitäminen on. Työpäivät olivat 16-tuntisia ja paine kasvoi, Maija Munkki muistelee.

Yrittäjäparin onneksi asiakkaat jaksoivat kannustaa – ja odottaa. Kun asiakkaita oli paljon ja keittiöhenkilökuntaa ja välineitä vähän, sai annoksia odottaa alkuvaiheessa jopa puolitoista tuntia.

Merry Monkista tuli silti hitti jo ensimmäisenä kesänään. Asiakkaita virtasi pääkaupunkiseudulta asti.

Ehkä sijainnilla oli sittenkin merkitystä. Ravintolan ikkunoista aukeaa eläväinen näkymä merelle. Silmiin voi hyvinkin osua esimerkiksi kalastajapaatti. Mielikuva siitä, että pöytään nostettavan fish and chips -annoksen raaka-aineet tulevat läheltä, on käsinkosketeltava.

Uskoa ei tuputeta

Jokin uudessa konseptissa vetosi asiakkaisiin. Vaikka ei siinä mitään niin poikkeuksellista ollut. Lähiruokabuumi oli jo nostamassa päätään.

Sen lisäksi Munkit toivat mukanaan ripauksen lontoolaista pubikulttuuria ja merimieskirkon tunnelmaa.

Se tunnelma oli iloa, avoimuutta, välittämistä, omasta yhteistöstä huolehtimista - ei Jumalan sanan jakamista.

Maija Munkki haluaakin tehdä hyvin selväksi, että Merry Monk ei ole hengellinen ravintola, vaikka omistajat uskossa ovatkin.

– Uskon asiat ovat sydämissämme, mutta ei niitä ravintolassa aleta kenellekään tyrkyttää.

Jos joku kuitenkin nyppää hihasta ja haluaa keskustella, on juttukumppani taattu.

Kutsumus ohjaa

Maija Munkille riittää, että hän elää omien hengellisten arvojensa mukaan. Hän toteuttaa kutsumustaan.

– Kuten teologiassa todetaan, pitää työhön olla sekä sisäinen että ulkoinen kutsumus.

Munkille ruuanlaitto ja ihmisten palveleminen on sisäistä kutsumusta.Esimerkiksi porkkanoiden pilkkominen saa hänet rentoutumaan ja hetket keittiössä ovat terapeuttisia.

Ulkoinen kutsumus tulee siitä, että yhteisö haluaa hänen palveluitaan ja kokee ravintolan tarpeelliseksi Reposaarelle.

– Kuulostaahan se karulta, että teologina myyn työkseni kaljaa ja juotan ihmisiä humalaan, mutta se ei ole työni tarkoitus. Gastropubissa ruoka on isossa roolissa. Sitä minä haluan tehdä.

Juuri ruokaan liittyvät arvokysymykset nousevat ravintolan toiminnassa eteen säännöllisesti. Maija Munkki kokee, että arvostaakseen muiden työtä, hän ei voi tai edes halua tingata raaka-aineiden hinnoista.

Lähituottajat ovat osa yhteisöä. Maija Munkki ajattelee antavansa yhteisölle takaisin maksamalla tuotteista juuri sitä hintaa, mitä niistä pyydetään.

Omantunnonleikkaus tarpeen

Kun hinnasta puhutaan, alkaa Maija Munkkia naurattaa. Hän toteaa, että katteet eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä.

Asiakkaita on silti onneksi riittänyt niin paljon, että nenä on pysynyt kuivilla.

Viimeistään tässä vaiheessa tuntuu siltä, että jotain hengellistä tässä on. Yrittäjä, jolle raha on toisarvoinen asia.

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ravintolan aukioloajat. Ravintola tekee käytännössä kaikki voittonsa kesän aikana. Kesän voitoilla pärjää yli talven, vaikka välillä olisikin hiljaisempaa.

Munkit kokevat, että silloin he voivat antaa takaisin yhteisölle. Työntekijät on pidetty palkkalistoilla ympäri vuoden, myös niinä hiljaisina aikoina.

– Tästä olemme saaneet kuulla jos jonkinlaisia neuvoja. Meidän pitäisi kuulemma tehdä omantunnon ohitusleikkaus. Että ei yritystä näin voi pyörittää. Mutta kyllä me voimme.

Tai ovat ainakin voineet.

Uuden loikan aika

Suureksi yllätykseksi ravintolan Facebook-sivuille ilmestyi tänä syksynä ilmoitus, jonka mukaan Merry Monk sulkee ovensa.

– Eihän tässä varmaan monen mielestä ole mitään järkeä. Ravintolalla menee paremmin kuin koskaan. Tilojen kanssa tuli kuitenkin ongelmia ja tämä päätös oli tehtävä, Maija Munkki toteaa.

On aika ottaa uusi loikka elämässä.

Maija Munkki on vielä vaitonainen siitä, mitä nyt on mielessä. Jotain uutta Reposaareen todennäköisesti syntyy.

Aika näyttää, mihin usko riittää.

Poikkeuksellinen ratkaisu? Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta ei osattu äkkiseltään antaa arviota siitä, kuinka poikkeuksellinen Maija Munkin uravalinta on. Yliopisto on ollut mukana uraseurantakyselyissä ja niiden tuloksia on listattu esimerkiksi Töissä.fi -sivustolla.

Vuosien 2010–2018 uraseurantakyselyyn vastanneiden joukossa ei ollut yhtään yrittäjää tai ravintola-alan työntekijää.

Vaikka läheskään kaikki valmistuneet eivät ole vastanneet kyselyyn, tukee se käsitystä, jonka mukaan Munkki kulkee omaa polkuaan.

On silti niitäkin, jotka yhdistävät työssään pubeja ja uskonasioita. Papit ovat kiertäneet baareissa vuosien varrella ahkerasti. Tästä esimerkkeinä muun muassa papit baanalla ja kirkkokaljat.

Ylen aamu näyttää maanantaina televisiossa erilaisemmalta kuin koskaan ennen. Kyse on historiallisesta muutoksesta, sillä koko ohjelma on pantu studiota myöten uusiksi.

Aamuissa keskitytään jatkossa yhä syvemmin uutisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, ja keskustellaan niistä kiinnostavien vieraiden kanssa.

Uudistus on tehty, koska Ylen päällikön Reeta Kivihalmeen mukaan yleisöt haluavat sitä. Kivihalme vastaa uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä.

– Kaikkien mahdollisten yleisötutkimusten ja analyysien perusteella ihmiset kaipaavat aamulta uutisia, Kivihalme sanoo.

Yle haluaa Kivihalmeen mukaan vastata tähän tarpeeseen. Hän muistuttaa, että Yle on kaikkien tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutistalo.

– Ihmiset kaipaavat aamuihin uusia näkökulmia ja syvennyksiä, Kivihalme toteaa.

Aamujen sisältö poikkeaa tähänastisesta jo siinä, että uutisankkurit osallistuvat aiempaa enemmän studion keskusteluihin. Juontajapareina nähdään Tommy Fränti ja Rosa Kettumäki sekä Milla Madetoja ja Nicklas Wancke.

Kymmeniä metrejä skriiniä

Ylen uusi aamuohjelma kulkee käsi kädessä studion uudistuksen kanssa. Studiossa, jota kutsutaan Ylessä B-lattiaksi, on uusittu käytännössä kaikki lattioita, pintoja, skriinejä ja kalusteita myöten. Myös valaistus on päivitetty.

Lopputuloksena on syntynyt muuntautuva tila, jossa voi kuvata monenlaisia ohjelmia Ylen aamun lisäksi. B-lattialta lähetetään jatkossa myös Ykkösaamu ja Puoli seitsemän. Studiossa on 30 metriä saumatonta lediseinää ja se näkyy lähetyksissä.

– Se ilmaisuvoima, jonka lediseinä tuo studioon, vaikuttaa oleellisesti Ylen aamun ilmeeseen, uutis ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen päällikkö Stefani Urmas sanoo.

Hän kertoo, että mallia uuteen studioon on haettu muista Pohjoismaista ja Britanniasta, mutta lopullinen ilme on löytynyt tiimityönä Ylessä.

– Kun koko aamua viedään uutisellisempaan ja hieman särmikkäämpään suuntaan, totta kai studioilme mukailee ajatusta, Urmas toteaa.

“Toivon palautetta”

Mediatalojen aamuohjelmat ovat olleet myllerryksessä myös muissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa aamun uudistus televisiossa aiheutti valtavan julkisen kohun.

Yle on päällikkö Reeta Kivihalmeen mukaan varautunut palautteeseen.

– Toivon, että palautetta tulee paljon. Olemme erittäin valmiita keskustelemaan yleisöjemme kanssa siitä, mikä uudessa aamussa toimii ja mikä ei, Kivihalme sanoo.

Hän lupaa jopa korjausliikkeitä, jos uudistuksessa on kajottu johonkin katsojille pyhään.

Ruotsissa aamu-tv oli paljon suomalaista serkkuaan kevyempi, ja siksi muutos uutismaiseksi aamuksi sai Kivihalmeen mukaan Ruotsissa niin rankkaa kritiikkiä.

– Meillä uutiset ja syventävät sisällöt ovat olleet aina osa aamu-tv:tä, ja nyt uudessa Ylen aamussa ne ovat mukana entistä vahvempina, Kivihalme sanoo.

Poikkeuksellinen iso uudistus on maksanut Kivihalmeen mukaan kokonaisuudessaan alle miljoona euroa. Budjetista noin puolet on mennyt tekniikkaan ja laitehankintoihin.

Jälkiraati päsmäröi

Ylen aamussa nähdään juontajaparien lisäksi tuttuja ruutukasvoja: Anna Lehmusvesi, Mikko Haapanen, Totti Toivonen ja Juha Hietanen.

Ohjelmassa on äänessä myös jälkiraati, joka pui päivittäin ajankohtaisia aiheita. Ne nousevat urheilusta, taloudesta, maailman digitalisoitumisesta, kulttuurista ja mediasta.

Ylen aamu-tv:n keskimääräinen katsojaluku oli viime keväänä hieman alle 250 000 per aamu, ja lauantaisin 300 000 paremmalla puolella. Viikossa ohjelma tavoitti keskimäärin 1,3 miljoonaa suomalaista.

Aamu-tv alkoi maaliskuussa 1997.

Näyttelijät Nina Petelius-Lehto ja Satu Lemola myhäilevät Kouvolan teatterin näyttämöllä. Marraskuun ensimmäisenä päivänä kantaesitykseen tulevassa Anu Pentik – nainen joka loi savesta maailman -näytelmässä heillä on pääroolit keramiikkataiteilija Anu Pentikinä.

Itse keramiikkataiteilija ja menestynyt yrittäjä Anu Pentik saapuu seuraamaan ensi-iltaa teatterin punaisille tuoleille. Tilanne on näyttelijöille erikoinen.

– Se tulee olemaan ihan hirvittävän jännittävää, mutta samalla myös mielenkiintoista. Toivottavasti kuulemme Anulta jotain palautetta, Petelius-Lehto naurahtaa.

Pentikiä naurattaa

Vaikka taiteilija itse saapuu ensi-iltaan, ei roolisuoritus näyttelijöitä pelota.

– Tämä on ainutlaatuinen tilanne. En ole vielä tavannut Anua ennen tätä viikkoa. Jännittää tosi paljon, Lemola jatkaa vierestä.

Taiteilija Anu Pentikiä naurattaa.

– Jännittäminen on terveellistä. Se on ihan varma, että jos ei jännitä, niin silloin ei ole hyvä. Hyvä että jännittää, silloin he panevat parastaan, Pentik toteaa.

Kuusankosken maisemista

Näyttelijä Nina Petelius-Lehto näyttelee paitsi 40–77-vuotiasta Pentikiä, niin myös taiteilijaa hänen lapsuusvuosinaan. Tuolloin hän oli vielä kuusankoskelainen Eeva Anneli Pasi.

Petelius-Lehto kertoo, että näytelmän ei ole tarkoitus olla näköispatsas Anu Pentikistä.

– Näytelmä on hyvin luova, energinen ja eloisa. Lavalla nähdään aina eteenpäin menevä ja katsova Anu.

Nina Petelius-Lehto aloitti roolityön tekemisen viime toukokuussa. Roolia varten hän vieraili Anu Pentikin luona Posiolla. Näyttelijä kertoo, että Pentikin kanssa käydyt keskustelut eivät juurikaan käsitelleet näyttelemistä.

– Olemme molemmat asuneet lapsuutemme Kuusankoskella, eli samoissa maisemissa olemme leikkineet. Vaikka olemme eri ikäisiä, niin samat metsät, niityt ja kukat ovat olleet meille tärkeitä.

Näytelmässä Satu Lemola näyttelee aikuista Anu Pentikiä.

– Roolissani Anu kasvaa yritysjohtajaksi. Aviomies Topin rooli on ollut tärkeä siinä, kun Pentik on yrityksenä syntynyt, Lemola ajattelee.

Pentik itse pitää uransa tärkeimpänä käänteenä rakastumista tulevaan aviomieheensä Topi Pentikäiseen, joka tuki nuorta taiteilijaa uran alkuvaiheessa.

– Sieltä se taiteilijanimikin tulee. Minulla on niin suuri käsiala, että papereita allekirjoitettaessa aloin lyhentää sukunimeäni muotoon Pentik, taiteilija hymyilee.

"Jos puuttuisin niin puuttuisin ihan hirveästi"

Anu Pentik kertoo, että itse näytelmän tekoon hän on ei ole puuttunut. Hän on lukenut tulevasta teatteriesityksestä vain käsikirjoituksen pääkohdat. Pentik kertoo, että haluaa yllättyä ensi-illassa. Hän ilmoittaa saapuvansa teatteriin kuin kuka tahansa katsoja.

– En ole halunnut käydä katsomassa edes harjoituksia. Haluan yllättyä ensi-illassa. Olen niin voimakas ihminen, että jos minä puuttuisin, niin puuttuisin ihan hirveästi. Taiteilijaryhmän kuuluu päästä tekemään tämä taideteos niin hyvin kuin pystyy.

Ohjaaja Tiina Luhtaniemen mukaan estradilla ei nähdä elämäkertaa. Näytelmään on valittu Pentikin uran merkittävimpiä käännekohtia. Näytelmän on käsikirjoittanut kirjailija Eppu Nuotio.

– Teatterin lavalla me näemme määrätietoisen naisen, joka kasvaa tehtäviensä ja esteiden kautta, Luhtaniemi sanoo.

Anu Pentikin uraa Luhtaniemi kuvaa monivaiheiseksi, pitkäksi ja yhä jatkuvaksi.

Kouvolan teatterissa näytelmää esitetään ensi vuoden huhtikuulle saakka.

Moni on kuullut, että tuulivoimalat ovat vaarallisia eläimille. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden lapojen arvioidaan tappavan vuodessa jopa 100 000 lintua. Se on aika paljon.

Lintujen tuulivoimalakuolemien tarinaa esittävät erityisesti tuulivoimaa vastustavat tahot. Luvut eivät valehtele, mutta mittakaavasta ne eivät kerro mitään. Se on tarkoituskin.

Saksan ympäristönsuojeluvirasto Bundesamt für Naturschutz arvioi, että koko Euroopassa kuolee arvion mukaan noin 90 miljoonaa lintua pelkästään ikkunalaseihin.

Tarinan opetus on, että ajattelemme joko intuitiivisesti tai tietoisesti.

Intuitio on ajattelun alitajuntainen oikopolku. Se perustuu kokemuksiin ja on supernopea. Intuitio on monessa nopeassa tilanteessa tietoista miettimistä parempi neuvonantaja.

Mutta tarkkaa lopputulosta sillä ei saa. Niinpä 100 000 tuulivoimaloiden tappamaa lintua kuulostaa aivojen automaattisesti prosessoimalla nopealla ajattelulla valtavalta määrältä.

Tietoinen ajattelu on raskaampaa ja kuluttaa energiaa.

Intuitio perustuu vaikutelmiin, tietää Turun yliopiston psykologian dosentti Johanna Kaakinen.

– Intuition ongelma on, että silloin olemme täysin altistuneita tiedonkäsittelyn vinoumiin, jotka voivat johtaa huonoihin tai virheellisiin toimintatapoihin. Ajattelumme perustuu ”primingiin” eli ne asiat, jotka ovat päällimmäisinä mielessä, värittävät siitä seuraavaa havainnointia.

Tietoista ajattelua suoritetaan silloin, kun asioista otetaan tietoisesti selvää. Se on hidasta, mutta tarkkaa. Lopuksi tietoisesta ajattelusta seuraa tarkka tulos.

Tietoinen ajattelu on raskaampaa ja kuluttaa energiaa. Kovan ajattelutyön aikana aivojen työmuisti täyttyy pinnistelystä. Ylioppilaskokeen tai ajokortin insinööriajon tapaisen ajattelusession jälkeen ihminen on suorastaan puhki.

Siksi meidät on suunniteltu niin, että jättäydymme usein intuition varaan. Intuitiossa on parempi teho-hyötysuhde, koska evoluutio suosii kaikkea, mikä säästää energiaa ja vaatii vähemmän vaivaa. Intuitio on hyvin nopea tapa toimia ja siitä on hyötyä esimerkiksi hengenvaarallisissa tilanteissa.

– Tässähän ei ole kyse siitä, kumpi on parempi. Molempia tarvitaan. Kyllähän ihmiselle on luontaista myös asioiden pähkäileminen, Johanna Kaakinen sanoo.

Miettimällä mielikuvia vastaan

Intuitiosta on etua tilanteissa, joista ei ole saatavissa täyttä varmuutta. Aivomme ovat muovautuneet niin, että vähän vajavaisillakin tiedoilla saamme aikaan kelvollisen lopputuloksen.

Ennakoimme erilaisia tilanteita aiemman kokemuksen perusteella. Seuraamme, kuinka usein joku asia tapahtuu ja pyrimme arvioimaan siitä todennäköisyyden. Ihminen on varsin hyvä arvioimaan ilmenemistodennäköisyyksiä.

Esimerkiksi nälän ja vessahädän sattuessa osaamme vieraassakin kaupungissa päätellä sekä ravintolan että vessan löytyvän todennäköisesti menemällä lähimpään ostoskeskukseen.

Teemme siis päätelmiä sen perusteella, mitä olemme aiemmin kokeneet. Synnytämme myös päässämme mielikuvia ja uskomme tarinoihin, vaikka meillä ei olisi mitään käsitystä, miten asioiden tapahtumaketju oikeasti menee.

Jos ymmärrämme miten intuitio toimii, päätöksiin voidaan vaikuttaa.

Johanna Kaakinen muistuttaa, että intuitiolle ei oikein voi mitään.

– Aina kun kuulemme sanoja, puhetta tai jotain muuta, muisti toimii niin, että omat tiedot ja tietopohja aktivoituvat automaattisesti. Olemme aina alttiina mahdollisille vääristymille ja vinoumille, mutta emme ole niiden armoilla. Jos haluamme ottaa ylimääräistä aikaa siihen miettimiseen, niin vinoumien toiminta voidaan pysäyttää.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa huomattiin aikoinaan, että poliisi ampui herkemmin tummaihoisia kohti. Kyseessä oli stereotypioihin perustuva vinouma. Sitä ryhdyttiin korjaamaan sillä, että poliisia kehotettiin miettimään asiaa tietoisesti ennen ampumista. Muutaman millisekunnin miettiminen säästi mahdollisesti ihmishenkiä.

Välillä kannattaa ottaa ajattelun aikalisä

Aivojen tekemiin päätöksiin voi vaikuttaa, selviää myös psykologian maisteri Tuomas Leistin tuoreesta väitöskirjasta.

Helsingin yliopistossa torstaina väitellyt Leisti halusi tietoisuustutkimuksellaan selvittää, mikä merkitys tietoisella ajattelulla on, kun intuition merkityksestä puhutaan niin paljon. Hän tuli siihen lopputulemaan, että tietoisen ajattelun kautta intuitiivinen prosessi saadaan hallintaan.

Leisti sanoo, että jos päätöksiä tehdään intuitiivisesti, mutta ymmärrämme, miten intuitio toimii, päätöksiin voidaan vaikuttaa.

Hyvä esimerkki on työnhakutilanne. Vaikka työnantaja lukisi CV:n ja teettäisi psykologisia testejä, hakijasta syntyvä kokonaisvaikutelma on silti intuitiivinen. Se ei siis Leistin mukaan ole rationaalisen prosessin tulos.

– Jos ymmärrämme intuitiivista prosessia, niin voimme sulkea pois sellaisia asioita, jotka eivät ole relevantteja arvioinnin kannalta. Jos tiedämme vaikka, että meillä on ennakkoluuloja, voimme sulkea niitä pois ja tarkkaavaisuus voidaan kohdistaa olennaisiin asioihin kuten työkokemukseen.

Mutta vaivaa se vaatii. Pelkällä intuition vaikutelmilla pääsisi paljon helpommalla.

– Se on todella raskasta varsinkin, jos ne intuitiiviset vaikutelmat ovat todella voimakkaita. On henkisesti raskasta lähteä etsimään tietoa, jotka ovat intuitiota vastaan. Joudut ikään kuin olemaan oma vastustajasi.

Sama intuition ymmärtäminen ja sille vastaanpaneminen auttaa vaikkapa kaupassa. Ihmisillä on tapana tehdä heräteostoksia vain hetkellisen hyvänolontunteen saamiseksi.

– Se on sitä, että pysähtyy siinä hetkessä miettimään, tarvitsenko tätä oikeasti ja tulenko käyttämään tällaista. Siinä pystyy ottamaan sellaisen aikalisän ja miettimään, onko tämä oikeasti tarpeen, psykologian maisteri Tuomas Leisti sanoo.

Lue myös:

Kaikki stressi ei ole pahasta – eustressi auttaa onnistumaan ja sitä voi tietoisesti lisätä

Katri Saarikiven kolumni: Aivosi täydentävät puuttuvaa tietoa kuvittelemalla ja arvaamalla, mutta usein arvaukset ovat vääriä

Koulutuskeskus Salpauksen keittiöissä valmistetaan yli 3 000 annosta joka päivä. Salpauksessa tavoitellaan valtakunnallisesti asetettua 20 prosentin luomuosuutta, tällä hetkellä siitä ollaan jäljessä enää viisi prosenttia.

Helposti saatavia luomutuotteita ovat maitotuotteet, hiutaleet, jauhot ja leipä, kertoo Luomussa vara parempi -hankkeesta vastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.

Luomuvihannesten ja juuresten osuutta halutaan kasvattaa, mutta keskuskeittiöt eivät ota vastaan multajuureksia. Keskuskeittiöillä ei ole tiloja tai henkilökuntaa pesemään, pilkkomaan tai raastamaan satoja kiloja juureksia.

Tuottajan ja keskuskeittiön välistä puuttuu tekijäporras, joka saisi luomutuotteet liikkumaan rivakammin koulujen ja päiväkotien lautasille.

Tammelan kunnan ruokapalvelujohtaja Satu Tienhaara sanoo, että jalostustyö kuuluisi tuottajalle, tai kokonaan uudelle tekijäportaalle. Jalostustilat voivat olla yksittäiselle tuottajalle suuri investointi, joten esimerkiksi keskitetty palvelu voisi hänen mukaansa ratkaista ongelman.

Yli 10 prosenttia laitoskeittiöiden ruuasta luomua

Keskuskeittiöissä tehdään tuhansia ruoka-annoksia joka päivä. Keittiöt ovat törmänneet erikoiseen ongelmaan: esimerkiksi maitojalosteissa pakkauskoot ovat liian pieniä keskuskeittiöiden käyttöön.

– Jokainen ymmärtää, että jos teemme rahkaa tuhansille ihmisille, emme voi ottaa vastaan sadan gramman rahkapurkkeja. Tarvitsisimme yhden kokopäiväisen henkilön vain purkkien avaamiseen, kuvaa hankevastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.

Valmistajilta asiaa kysyttäessä on käynyt ilmi, että suuria pakkauskokoja tehdään, mutta pääasiassa ne menevät ulkomaan vientiin.

– Se on ollut hiukan yllätys, kertoo Jurkkola.

Suomalaisissa laitoskeittiöissä luomun käyttö on noussut kolmessa vuodessa kuudesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Luomua saadaan lisää, kunhan tuotanto kasvaa ja ammattikeittiöt saavat sopivia tuotteita.

– Kun luomua lisätään, on usein hyvä katsoa pitääkö reseptejä tai koko ruokalistaa muuttaa, jotta kustannukset pysyvät kurissa, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Ruotsissa julkisten keittiöiden ruuasta jo 38 prosenttia on luomua. Ruotsissa on hiljalleen siirrytty isoista keskuskeittiöistä takaisin pienempiin. Niissä luomutuotteiden käyttöönotto on osin helpompaa, sanoo Kottila.

Luomun käyttö on poliittinen päätös

Kantahämäläisessä Tammelan kunnassa tehtiin valtuustopäätös, jonka mukaan lähiruokaan voi käyttää 20 prosenttia elintarvikekustannuksista. Luomuun siirtymisessä Tammelaan on vielä matkaa, mutta lähiruoka on jo askel ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lähiruokaa tuodaan noin sadan kilometrin säteellä Tammelan keskustasta. Ruokapalvelujohtaja Satu Tienhaaran mukaan tuotteita on löytynyt hyvin, osa jopa räätälöitynä keskuskeittiön tarpeisiin. Keittojuurespussin sisältöä ja kokoa on mietitty yhteistyössä tuottajan kanssa.

– Keittojuurespussissa on juureksia, jotka maistuvat hyvin, joten ruokahävikki on pienentynyt. Maistuvaan soppaan tarvitaan tuoreita juureksia vähemmän, mikä säästää rahaa, kertoo Satu Tienhaara.

Tammelassa lähituotteisiin siirtyminen ei ole Tienhaaran mukaan nostanut ruokakustannuksia. Pienempi ruokahävikki ja tuotemäärä kurovat hintaeroa.

Ruokahävikki on laskenut myös Salpauksen ravintoloissa. Heli Jurkkola kertoo, että ruokahävikkiä tulee päivässä 42 kiloa aiempaa vähemmän.

Luomuun voi ohjata

Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan joka kolmas suomalainen käyttää viikottain luomua. Yli puolet kuluttajista toivoo, että luomua löytyisi myös koulun ja työpaikan lounaslautaselta. Luomua menee vientiin, mutta tuottajia on vielä melko vähän.

Luomu- ja lähiruokaan voi ohjata hankintakilpailun yhteydessä. Heli Jurkkola kertoo, että tuottaja saa lisäpisteitä siitä, jos se pystyy tarjoamaan tuotteesta myös luomuvaihtoehdon. Lähituottamiseen voi ohjata esimerkiksi vaatimalla tuotteen käyttöön 24 tunnin aikana.

Satu Tienhaara on huomannut, että ruokailija arvostaa luomua enemmän.

– Jos tarjolla on luomua, niin yleensä siitä tulee ilmoille jokin positiivinen kommentti, hän kertoo.

Ainakin 15 ihmistä on kuollut padon murtumisen aiheuttamassa tulvassa kultakaivoksella Venäjällä Siperian Krasnojarskissa. Asiasta kertoo Venäjän hätätilaministeriö.

Kuolonuhrit ovat padon työntekijöitä, joiden asuintilat mutainen tulvavesi valtasi tänään aamulla paikallista aikaa. Lisäksi useita ihmisiä on viety sairaalaan, ja heistä osa on kriittisessä tilassa. Toistakymmentä ihmistä on edelleen kateissa.

Hätätilaministeriö lähetti lähialueilta pelastushenkilöstöä paikalle auttamaan pelastustöissä. Yhteensä pelastustoimiin on osallistunut lähes 300 ihmistä, helikoptereita ja veneitä, mutta töitä haittasi alueen syrjäisyys. Avun toimittamista on valvonut Venäjän terveysministeri.

Presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov kertoo presidentin määränneen viranomaisia avustamaan uhreja ja selvittämään onnettomuuden aiheuttaja.

Tulva yllätti nukkujat

Viranomaisten mukaan padon rakentamisessa ei ollut huomioitu turvallisuussääntöjä, eivätkä viranomaiset ilmeisesti edes tienneet koko padon olemassaolosta.

Paikallishallinnon edustaja sanoi televisioidussa lausunnossaan, että pato oli rakennettu "joka ikisen säännön" vastaisesti. Asiasta on aloitettu rikostutkinta.

Padon omistaa yhtiö nimeltä Sibzoloto, joka ei ole toistaiseksi kommentoinut tapahtunutta.

Alueen viranomaisten mukaan noin 80 kaivoksella työskentelevää ihmistä asui tulvan alle jääneessä väliaikaisessa majoituksessa kaivostyömaan liepeillä.

Nimettömänä puhunut kaivoksella työskennellyt mies on kertonut Govorit Moskva -radiokanavalle, että onnettomuus tuli täytenä yllätyksenä.

– Ihmiset olivat nukkumassa, ilmeisesti he eivät edes ymmärtäneet mitään, hän selitti.

Miehen mukaan alueella on neljä vastaavaa patoa ja pienempiä murtumia on tapahtunut aiemminkin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on joutunut ankaran arvostelun kohteeksi. Arvostelu tulee tällä kertaa hänen vahvimpien kannattajiensa piiristä - republikaanipuolueesta ja entisten asevoimien ylimpien johtajien suunnalta.

Arvostelu johtuu erityisesti Trumpin tekemästä päätöksestä vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta ja siten jättää alueen kurdiväestö Turkin hyökkäyksen armoille. Kurdit ovat tukeneet Yhdysvaltain tavoitteita ja olleet etulinjassa taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Senaatin republikaaniryhmän puheenjohtaja Mitch McConnell on kirjoittanut Washington Post -lehteen mielipidekirjoituksen, jossa hän sanoo joukkojen vetämisen Syyriasta olevan "strateginen painajainen", joka auttaa Yhdysvaltain vihollisia ja vahingoittaa liittolaisia.

McConnell on ollut Trumpin vankka tukija. Hän ei kirjoituksessaan mainitse Trumpia nimeltä, mutta kritiikin kohde ei jää epäselväksi.

Hän vertaa vetäytymistä edellisen presidentin Barack Obaman päätökseen vetää joukot Irakista, minkä katsotaan johtaneen Isis-järjestön vahvistumiseen.

– Olemme nähneet Isisin kukoistavan Irakissa presidentti Barack Obaman vetäytymisen jälkeen. Tulemme näkemään saman Syyriassa ja Afganistanissa, jos hylkäämme kumppanimme ja vetäydymme konflikteista ennen kuin ne on voitettu.

Trump on sanonut, että Yhdysvaltain on tarpeellista vetäytyä näistä "typeristä, loppumattomista sodista". McConnell kommentoi asiaa Trumpin puheisiin kohdistamallaan piikillä.

– Amerikan sodat ovat loppumattomia, jos kieltäydymme voittamasta niitä.

Trump kommentoi kurdijoukkojen tilannetta Syyriassa – "He eivät auttaneet meitä Normandiassa"

Kenraaleilta ja amiraaleilta ryöpytystä

Trumpin päätökset saavat rajua arvostelua myös monilta entisiltä sotilasjohtajilta.

Yhdysvaltain asevoimien entinen erikoisoperaatioiden komentaja William McRaven on kirjoittanut ajatuksistaan The New York Times -lehteen. McRaven on neljän tähden amiraali ja hän tuli tunnetuksi Osama Bin Ladenin kuolemaan johtaneen hyökkäyksen johtajana.

Hän syyttää Trumpia Yhdysvaltain kunniakkaiden perinteiden hylkäämisestä. McRavenin mukaan Yhdysvaltain armeija on aina pitänyt tärkeänä, että se puolustaa demokratiaa ja sen arvoja. Nyt Valkoisen talon sanojen ja tekojen välillä vallitsee räikeä ristiriita.

McRavenin mukaan Trump puolustaa "despootteja ja öykkäreitä", mikä aiheuttaa asevoimien sisällä "turhautumista, häpeää, suuttumusta ja pelkoa". Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltain ylimpiä arvoja vastaan hyökään sisältäpäin.

– Jos tämä presidentti ei osoita sitä johtajuutta, mitä Amerikka tarvitsee, sekä kotimaassa että ulkomailla, on aika saada presidentin virkahuoneeseen uusi henkilö - republikaani, demokraatti tai sitoutumaton - mitä pikemmin sen parempi. Tasavaltamme kohtalo riippuu siitä.

Entinen puolustusministeri, kenraali James Mattis on arvostellut myös Syyria-päätöstä, minkä seurauksena Trump haukkui hänet "maailman yliarvostetuimmaksi kenraaliksi".

Torstaina Mattis vastasi Trumpille gaalaillallisella. Aluksi Mattis ihmetteli, kuinka paljon aikaa Trump käyttää golf-kentällä ja huomautti sitten, että Trump välttyi Vietnamin sodalta, kun lääkäri kirjoitti hänelle todistuksen kantapäiden luupiikeistä (engl. bone spurs, luukannukset).

– Minä ansaitsin kannukseni taistelukentällä, Donald Trump lääkäriltä saamallaan kirjeellä, Mattis irvaili.

"Eeppinen virhe"

Yhdysvaltain Nato-joukkojen entinen komentaja, amiraali James Stavridis luonnehti perjantaina MSNBC-uutiskanavalla Syyriasta vetäytymistä "geopoliittiseksi virheeksi, jolla on eeppiset mittasuhteet".

– On vaikea kuvitella, kuinka yhdellä ainoalla päätöksellä voidaan tehdä Isisin uudelleenkasvu mahdolliseksi, korottaa Iranin asemaa, sallia sätkynukkejohtaja Vladimir Putinin jatkaa arvonnousuaan ja samalla kertaa asettaa sotarikollinen, kemiallisten aseiden käyttäjä Bashar al-Assad Syyriassa kuskin paikalle, jyrisi Stavridis.

Venäjä pyrkii ottamaan välittäjän roolin Lähi-idässä – "Syyria on sotilaallinen näköalapaikka"

Samalla kanavalla Irakin sodassa komentajana toiminut kenraali Barry McCaffey luonnehti Syyria-päätöstä "käsittämättömäksi".

Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja HR McMaster on todennut, että päätös horjuttaa alueen vakautta ja on omiaan kiihdyttämään Syyrian sotaa.

Korkeiden sotilasjohtajien arvostelu on huomionarvoista, koska Trump nosti valtaan päästyään asevoimat suureen arvoon. Hän sanoi "kenraaliensa" olevan keskeisissä tehtävissä hallituksessaan.

James Mattisin ja HR McMasterin ohella Trumpin avustajina ovat toimineet kenraalit Michael Flynn ja John Kelly. Nyt nämä kaikki miehet ovat eri syistä lähteneet Trumpin hallinnosta.

Lisää aiheesta:

Ei muuta ystävää kuin vuoret – Trump ei ole ensimmäinen, joka petti kurdit

Helsingin poliisi kertoo joutuneensa turvautumaan voimakeinoihin Helsingin keskustassa Narinkkatorilla Turkin sotatoimia Syyriassa vastuvassa mielenosoituksessa.

Ennen mielenosoituksen liikkeelle lähtemistä poliisi kertoi neuvotelleensa tunnin ajan mielenosoituksen järjestäjien kanssa. Järjestäjien toiveena oli liikkua kulkueen kärjessä autolla. Turvallisuussyistä poliisi ohjeisti järjestäjiä jättämään auton pois kulkueesta. Järjestäjät kieltäytyivät noudattamasta ohjeita, jolloin poliisi määräsi järjestäjiä jättämään auton pois.

Määräyksestä huolimatta ajoneuvo lähti kulkueen mukaan, ja poliisi pysäytti kulkueen heti Narinkkatorille. Poliisi kertoo lopulta rikkoneensa ajoneuvon ikkunan pysäyttääkseen sen. Joukkoja hallittiin muun muassa poliisin ratsukoiden avulla.

Lähes samanaikaisesti useampi mielenosoittaja esti poliisiauton liikkumisen. Tässä yhteydessä poliisi käytti etälamautinta henkilöön, joka vastusti poliisia.

Mielenosoituksen alkuvaiheen tapahtumista on kirjattu rikosilmoituksia muun muassa kokoontumisrikkomuksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Iltapäivällä kello kolmelta Narinkkatorilta lähtenyt mielenosoitus kulki ympäri ydinkeskustaa päätepisteenään Kansalaistori. Mielenosoituksessa on poliisin mukaan noin 300 osallistujaa.

Kulkue aiheutti häiriöitä jonkin aikaa liikenteelle, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Mielenosoituksia myös Turussa ja Tampereella

Helsingin lisäksi Turussa ja Tampereella järjestetään lauantaina mielenosoituksia, joilla vastustetaan Turkin toimia ja Syyrian sotaa, kertoi Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkosto tiedotteessaan.

Mielenosoituksen Facebook-sivuilla kerrotaan, että mielenosoittajat kokoontuvat "vaatimaan loppua Turkin miehityssodalle Pohjois-Syyrian Rojavassa". Helsingissä mielenosoituksen järjestävät Kurdien demokraattinen yhteisökeskus NCDK sekä Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkosto.

Mielenosoittajat vaativat muun muassa, että Suomi ja EU asettaisivat Turkin kauppasaartoon.

Turun vastaava, noin 200 hengen mielenosoitus lähti liikkeelle Vanhalta Suurtorilta iltapäivällä kello yhden aikaan. Kulkue palasi kierroksen jälkeen lähtöpaikalle. Poliisi kertoo mielenilmauksen sujuneen häiriöttä.

Tampereella mielenosoitus alkoi Keskustorilta kello 18. Poliisi kertoo Twitterissä valvovansa järjestystä. Poliisin mukaan satakunta mielenosoittajaa koonnut mielenilmaus sujui rauhallisesti.