Suomen kirein kuntaveroprosentti on ollut kuusi vuotta 22,50 prosenttia, mutta ei ole enää. Tänään julkistettujen kuntaverotietojen mukaan Suomen korkeinta tuloveroa perii ensi vuoden alusta lähtien keskipohjalainen Halsua.

Reilun tuhannen asukkaan Halsua nostaa veroprosenttiaan kerralla 1,50 prosenttiyksikköä 23,50 prosenttiin, jolla se sysää selvästi taakseen tämän vuoden ykkösverottajat Haapajärven, Honkajoen, Jämijärven, Reisjärven ja Teuvan.

Toinen nykyisen verokaton puhkoja on Savonlinna 22,75 prosenttiin nousevalla tuloverollaan. Niin Halsuaa kuin Savonlinnaakin yhdistää väestötappio ja ikääntyvät kuntalaiset. Yhdistelmä on tuttu monesta muustakin kireän talouden kunnasta.

Tuttuun tapaan Kauniaisen tuloveroprosentti on manner-Suomen alhaisin, 17 prosenttia. Heti perässä tulevat Helsinki ja Espoo 18 prosentillaan. Ahvenanmaan kunnat komeilevat myös alhaisten kuntaverottajien kärkijoukossa.

Keskituloinen saa Halsualla pari tuhatta vähemmän käteen kuin Kauniaisissa

Miten heilahdukset kuntaverossa näkyvät palkansaajan tilipussissa?

Veronmaksajien keskusliiton Ylelle tekemän arvion mukaan Halsualla asuva keskipalkkainen suomalainen maksaa 2 190 euroa enemmän tuloveroa vuodessa kuin Kauniaisissa asuva vertailukumppaninsa.

Halsualaista Timo Marjusaarta luvut eivät hetkauta.

– Maalla on omat hyvät puolensa, vaikka kaupungissa olisi pienempi veroprosentti, paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevä Marjusaari pohtii.

– Aika levollisin mielin olen seurannut keskustelua veroprosentista.

Kauniaisissa asuva muusikko Macke Granberg pitää kotikuntansa matalaa veroprosenttia hyvänä asiana.

– Jos veroja korotetaan, loppuu jossain vaiheessa liikkumavara, hän arvioi.

– Ajattelen, että matalammat verot tuottavat lopulta enemmän kaikille, kun ihmiset voivat ostaa enemmän palveluja.

53 kuntaa nosti veroprosenttiaan

Kaikkiaan 53 kuntaa nostaa verojaan ensi vuodelle. Määrä on tavanomainen ja kaukana ennätyksistä. Vuonna 2014 verojaan kiristi 156 kuntaa ja vuonna 2010 peräti 181 kuntaa.

Tavanomainen korotus on 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kiinnittääkin nyt huomionsa siihen, että melkoinen osa veroprosenttiaan nostavista kunnista on suuria kaupunkeja. Talousvaikeudet eivät ole vain pikkukuntien riesa.

– Kuopio nostaa, samoin Tampere, Vaasa, Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli. Isojenkin kaupunkien tulopohja on takkuillut ja tilannetta yritetään korjata paitsi säästöillä ja leikkauksilla, myös veronkorotuksilla.

Kovimpien verottajien joukkoon suuret kaupungit eivät kuitenkaan nouse korotusten jälkeenkään. Suuret kaupungit hyötyvät pienistäkin veronkorotuksista pikkukuntia paremmin, koska niissä on suhteessa enemmän hyvätuloisia veronmaksajia kuin pienissä maalaiskunnissa.

Pienten kuntien ongelma verotusmielessä on, että iso osa kuntalaisista on pienituloisia eläkeläisiä. Erilaiset kuntaveroon tehtävät vähennykset aiheuttavat sen, etteivät pienituloisten maksamat kuntaverot juuri nouse, vaikka veroprosenttia nostettaisiin.

Hyvätuloisia vähennykset hyödyttävät suhteessa vähemmän, mikä näkyy kilinänä kunnan kassassa.

Suurien kaupunkien veropäätösten myötä veronkorotukset iskevät Punakallion mukaan normaalia suurempaan määrään kuntalaisia, vaikka verojaan kiristävien kuntien määrä muuten on normaali.

Sotkamo rohkeana

Vaikka kuntien talousvaikeuksista on uutisoitu laajasti pitkin syksyä, seitsemän kuntaa on päättänyt laskea tuloveroaan ensi vuodelle. Määrä on keskiverto.

Rohkeimman loikan tekee kainuulainen Sotkamo, joka pudottaa kuntaveroaan kerralla peräti 1,5 prosenttiyksikköä 19,75 prosenttiin. Sillä päästään jo maan keskiarvon alapuolelle.

– Se on rohkea, etupainotteinen strategia. Sotkamo ajattelee houkuttelevansa alhaisemmalla veroprosentilla naapureista (Kajaani, Kuhmo) uusia muuttajia ja veronmaksajia, Punakallio arvioi.

Lue myös:

Helsingin kuntavero pysyy 18 prosentissa – Kiinteistövero myös sama 0,93

Tampere nosti veroprosenttia – 20,25 on suurista kaupungeista selvästi korkein

Viisi eteläsavolaiskuntaa nostaa tuloveroprosenttia

Kokkola kulkee vastavirtaan ja keventää kuntalaisten verotusta

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa omasi tai minkä tahansa Suomen kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Voit myös järjestää taulukon suurimman muutoksen perusteella.

Postin työehtokiista on paitsi vaikea neuvotteluosapuolille, mutta myös poliitikoille.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) puuttui vahvasti omistajan roolissa neuvotteluihin syyskuussa, jolloin hän otti työehtoneuvotteluihin 700 pakettilajittelijoiden osalta aikalisän.

Nyt Paatero toteaa Ylelle, että 700 työntekijän siirtäminen toiseen yritykseen, joka käyttää halvempaa työehtosopimukseen, on tosiasia.

– Uskon, että työntekijät ja työnantajat ovat sopimassa asiasta. 700 työntekijää on siirretty toiseen yhtiöön. Ja se on tällä hetkellä lähtökohta, Paatero sanoo.

Tilanne neuvotteluissa kuitenkin näyttää vaikealta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen tiistaina, koska pakettilajittelijat ovat ratkaisussa edelleen luovutettu Posti Palvelut Oy:hyn, joka noudattaa Medialiiton työehtosopimusta.

Työntekijöitä edustavan PAUn mukaan sopimus tarkoittaa kymmenien prosenttien palkkojen leikkausta. Työnantaja on kiistänyt palkka-alen.

Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi tänään tiistaina, että työntekijöiden siirrolla uuteen työehtosopimukseen on valtion omistajaohjauksen tuki.

Omistajaohjausministeri Paatero, pitääkö tämä paikkaansa?

– Se on todellisuutta, että heidät on siirretty sinne (yhtiöön) silloin syyskuun alussa, Paatero sanoo.

Ministeri ei sano suoraan, onko yhtiölle annettu siirrosta siunausta. Paateron mukaan tärkeintä on nyt, että sovittelu jatkuu osapuolten välillä.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Suomenruotsalainen toimittaja-kirjailija Leif Salmén on kuollut, omainen kertoo Svenska Ylelle.

Salmén syntyi Helsingissä 1952 ja oli kuollessaan 67-vuotias.

Hän työskenteli Yleisradiossa toimittajana 1970 ja 1980 -luvuilla ja tuli tunnetuksi poliitikkojen erittäin kriittisistä ja tiukoista haastatteluista.

Leif Salménin silloinen esimies, TV 1:n johtaja ja myöhemmin Ylen pääjohtaja Arne Wessberg kertoo Salménin antaneen paljon journalismille.

– Toimittajat alkoivat ottaa työnsä vakavasti. He eivät enää olleet pelkkiä päättäjien mielipiteiden kertojia. Se oli tervetullutta, Wessberg kertoo Svenska Ylen haastattelussa.

Wessbergin mukaan Salmén piti tehtävänään varmistaa, että vallassa olevia valvotaan niin, että suuri yleisö voisi muodostaa käsityksen yhteiskunnasta.

Tätä vapauttaan Salmén käytti, mutta vastuullisesti.

– Joskus se oli ongelmallista, ei Salménille, vaan hänen haastateltavilleen.

Salménin haastattelujen tiukkuus taas perustui oivalluksiin ja osaamiseen – siihen, että hän kuunteli haastateltaviaan ja osasi nopeasti esittää loogisia jatkokysymyksiä.

– Hän ei antanut periksi ennen kuin sai vastauksen, Wessberg jatkaa.

Moninkertaisesti palkittu kirjailija

Leif Salmén kirjoitti myös runoja, novelleja ja esseitä. Viimeinen teos, esseekokoelma Itämainen huone (Det orientaliska rummet) julkaistiin 2017.

Salmén on palkittu muun muassa Topelius-palkinnolla, Tollanderin palkinnolla ja Eino Leino -palkinnolla.

1970-luvulla hän oli aktiivinen toimija Suomen kommunistisessa puolueessa.

Korjaus kello 17.35: Salménin toiminta kommunistisessa puolueessa. Salmen erosi kommunistisen puolueen luottamustoimista 1976. Jutussa luki, että hän olisi ollut aktiivi vielä 1980-luvulla.

Lue ja katso lisää:

Tentaattorina Leif Salmén (Elävä arkisto)

Leif Salmén: Grymtningar om flyktingar, homon och docenter räcker för att räknas som seriös debattör (Svenska Yle)

Leif Salmén: Jag spelade en roll (Svenska Yle)

Lappeenrannassa Kesämäen koulun oppilaille piti etsiä väliaikaistilat, koska omassa koulussa alkoi kaksi kaksi vuotta kestävä peruskorjaus. Tarpeeksi suuret tilat yli 400:lle yläkoulun oppilaalle löydettiin pitkään lähes tyhjänä olleesta Family Center -kauppakeskuksesta. Lappeenrannan kaupunki vuokrasi kauppakeskuksesta koulua varten noin 5 000 neliömetrin tilat.

Siitä lähtien koulussa on painittu meluongelman kanssa.

– Koulussa ei pysty keskittymään kunnolla melun vuoksi, Kesämäen koulun 9-luokan oppilas Elina Grudinschi kertoo.

Grudinschi kirjoitti jokin aika sitten luokkakaverinsa Aino Roosin kanssa yleisönosastokirjoituksen meluongelmasta Etelä-Saimaa -sanomalehteen.

Melu leviää katon kautta

Koululuokat rakennettiin kesän aikana kauppakeskuksen sisälle siirrettävistä väliseinistä. Meluongelman aiheuttaa se, että väliseinät eivät ylety kattoon saakka. Tämän vuoksi ääni heijastuu katosta ja leviää tilasta toiseen.

Oppilaiden mukaan melu aiheuttaa jopa fyysisiä oireita.

– Päätä särkee ja koulun jälkeen on väsynyt olo niin, että haluttaa mennä heti nukkumaan, Kesämäen koulun yhdeksännen luokan oppilas Elina Grudinschi sanoo.

Suurin odotuksin

Kesämäen koululle kauppakeskuksen suuret tilat tulivat kuin tilauksesta.

– Meitä uhkasi siirtyminen jopa kolmeen eri väistötilaan eri puolille Lappeenrantaa. Se olisi aiheuttanut sellaisen rumban, että siihen verrattuna tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto, Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila kertoi aiemmin Ylelle.

Myös tilojen hinta oli parempi kuin esimerkiksi siirrettävien väistötilojen eli niin sanottujen parakkien vuokraaminen olisi ollut. Parakkien vuokra olisi tullut 2–3 kertaa suuremmaksi.

Lappeenrannan kaupunki vuokrasi Family Center -kauppakeskuksesta 4 900 neliömetriä tilaa koululle kahdeksi vuodeksi. Hinta on noin 2,15 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyvät vuokra- ja muutostyöt sekä kuljetuskustannukset.

Meluongelmien korjaaminen merkitsee vielä lisää kustannuksia. Kaupungin tiloja hallinoiva Lappeenrannan toimitilat -yhtiö ei pystynyt vielä kertomaan tarkkaa summaa Ylelle.

Ratkaisua etsitty

Meluongelmaa on yritetty korjata lisäämällä tiloihin mattoja, ääntä vaimentavia verhoja ja akustisia levyjä välikattoon sekä seiniin. Ongelmana on, että ritilämäistä välikattoa ei voi paloturvallisuussäännösten vuoksi peittää kuin osittain.

Koulussa tehtyjen mittausten mukaan äänitaso tiloissa on edelleen korkealla, vaikka tilanne onkin jonkin verran parantunut.

– Aluksi täällä oikein kaikui kun läpsäytti esimerkiksi käsiään. Nyt kaiku on hävinnyt maton ja pehmeiden seinien ansiosta, kuvaamataidon opettaja Aki Sihvo kertoo.

Selkeää muutosta parempaan ei ole kuitenkaan tapahtunut.

– Aika vapaasti ääni pääsee vieläkin tulemaan. Ei tämä kyllä mikään hyvä tilanne ole, Sihvo korostaa.

Opetuksen ajoitusta äänen mukaan

Melutilannetta kuvaa se, että kuvaamataidon opettaja Sihvo joutuu sopimaan viereisen musiikkiluokan kollegan kanssa opetuksen ajoituksesta.

– Olemme sopineet niin, että hän aloittaa opetuksen vähän myöhemmin, että minä saan tehtyä tunnin alustuksen ja sen jälkeen hän aloittaa. Yritämme puolin ja toisin huomioida toisiamme, Aki Sihvo kertoo.

Hän korostaa, että kaikki eivät kärsi samalla lailla melusta.

– Ihmiset ovat erilaisia. Näyttää siltä, että joitakin se häiritsee tosi paljon, mutta jotkut eivät välttämättä häiriinny.

Keinot vähissä

Tilanteen korjaamiseksi ei ole enää kovin paljon tehtävissä.

– Jonkin verran voidaan vielä lisätä akustiikkavillaa seinille ja mattoja eri puolille, kertoo rakennuttajainsinööri Mikko Mattinen tilamuutoksia toteteuttavasta Lappeen rakennuttaja Oy:stä.

Väliseiniä aiotaan myös korottaa ja kaupunki pyrkii hankkimaan kauppakeskuksesta lisää tilaa hiljaiseen työskentelyyn. Tiloihin tuodaan myös äänivaimennettuja koppeja.

Viimeisenä keinona on siirtää osa oppilaista muihin tiloihin.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi perustaa sivutoimipiste tällä koululle. Toivomme kuitenkin, että tilanne saadaan ratkaistua muilla toimilla, koska koulusta on toivottu pysymistä yhtenä yhteisönä, Kaupungin toimitiloista vastaavan Lappeenrannan toimitilat yhtiön projektijohtaja Mari Routti kertoo.

Lue seuraavaksi: Koko perheen kauppakeskus avautui suurella kohulla 10 vuotta sitten – nyt kaupunki käyttää sitä väistötilanaan ja lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään

Postilakon sovittelu jatkuu

Postilakon sovittelua jatketaan tänään. Osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan toimistolla kello 13. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ei hyväksynyt tiistaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan jättämää sovintoehdotusta. Lakko ja niiden tukitoimet ovat jatkuneet tänään aiemmin ilmoitetun mukaisesti.

Terveydenhoidon laadun vertailuun rakennetaan mittaristoa

Kansallisten laaturekisterien valmistelu etenee. Vuoden 2014 alusta lähtien Suomessa potilailla on ollut vapaus valita mihin terveysasemalle tai sairaanhoitopiiriin hän menee saamaan hoitoa, mutta hoidon laadun vertaileminen esimerkiksi sairaaloiden välillä ei ole ollut mahdollista. Valmisteilla olevat hoidon laaturekisterit tekisivät ainakin osalle potilaista hoidon vertailun mahdolliseksi.

Vanhukset turvautuvat hädässään yhä enemmän ensihoitoon, vaikka terveydentila ei sitä vaatisikaan

Ensihoidon työtaakka kasvaa ja yhä useampi apua tarvitseva on monisairas, huonokuntoinen ja yksin asuva vanhus. Sairaanhoitopiirit ovat kamppailleet ensihoitotehtävien lisääntymisen kanssa jo vuosia. Keski-Pohjanmaalla ratkaisuksi kokeillaan erikoiskoulutettuja ensihoidon sairaanhoitajia, jotka voivat ohjata vanhukset nopeasti jatkohoitoon.

Hekin löysivät rahoittajan Slushista: Suomalaisyhtiö lähettää "maanalaisia säätietoja" ja ratkoo globaalia vesiongelmaa

Tällä viikolla se taas alkaa – kasvuyhtiötapahtuma Slush. Parin vuoden ajan näytti siltä, että startup-pöhinä olisi jo saavuttanut kasvun rajat, mutta torstaina alkava jättitapahtuma on suurempi kuin koskaan. Kasvuyhtiö Soil Scoutin tarina osoittaa, että ilman Slushia suomalaisinnovaatioiden tie maailmalle olisi paljon kivisempi.

Turkissa osa syyrialaisista pakolaislapsista pääsee kouluun

Tänään keskiviikkona vietetään lapsen oikeuksien päivää. Maailmanlaajuisesti lasten koulunkäyntiaste kasvaa koko ajan, ja perusopetuksessa se hipoo jo 90 prosenttia. Syyriassa sisällissota on kuitenkin katkaissut miljoonien lasten koulu-uran. YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että sisällissota on tuhonnut yli 7 000 koulua ja kolmen miljoonan lapsen elämä on pommitusten pakoilua tai työntekoa perheen elatuksen eteen. Turkissa puolestaan on noin 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista, joista on lapsia yli miljoona ja heistä hieman yli puolet pääsee nykyään kouluun.

Sää jatkuu lauhana

Suomen sää jatkuu keskiviikkona lauhana. Maahan leviää tänään lännestä sateita. Lapissa sataa iltapäivällä lunta, räntää ja vettä, ja etelässä tulee paikoin tihkua. Koko maassa on pilvistä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Vuoden 2014 alusta lähtien Suomessa potilailla on ollut vapaus valita mihin terveysasemalle tai sairaanhoitopiiriin hän menee saamaan hoitoa. Samaan aikaan tieto hoitopaikan hoidon laadusta ei ole ollut potilaan saatavilla.

– Ei riitä, että potilas pääsee nopeasti hoitoon, jos hoito ei ole hyvää ja laadukasta. On tärkeää tietää, että hoitopaikkaan on kertynyt riittävästi osaamista ja laatu on hyvää, sanoo hankejohtaja ja ylilääkäri Sirkku Pikkujämsä THL:stä.

Yhdenmukaistaminen vaatii eri hoitoyksiköiltä sitä, että ammattilaiset kirjaavat jatkossa potilastietoa ja hoitotietoa järjestelmällisesti ja samassa muodossa joka paikassa, muuten laadun vertailu ei toimi. Tähän epäkohtaan tautikohtaiset kansalliset laaturekisterit pyrkivät vastaamaan.

– Käytännössä tilanne on nyt sama, jos vertaisi omenoita banaaneihin. Ensin on löydettävä yhteisymmärrys siitä, mitä tietoja kerätään. Esimerkiksi potilaan tietojen lisäksi tarvitaan yhdenmukaiset tiedot sairaudesta ja sen vaikeusasteesta, tehdyistä hoidoista tai toimenpiteistä. Näitä tietoja sitten verrataan, kuvailee Pikkujämsä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) onkin valmistellut terveydenhoitoon kansallisia laaturekistereitä, aluksi seitsemän tautiryhmän kokeilussa. Näitä ovat diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, reuma ja selkäkirurgia.

THL esittää, että laaturekistereistä rakennetaan pysyvä seurantamalli. Aluksi isommille kansantaudeille ja myöhemmin myös muille sairauksille.

Ensimmäisiä vertailuja mahdollisesti jo ensi vuonna

Ensimmäisiä alustavia hoidon vertailulukuja ja arvioita on luvassa seitsemästä käynnistyneestä pilottihankkeesta jo ensi vuonna.

– Heti kun saadaan riittävän kattavaa, luotettavaa ja tarkastettua laatutietoa niin siinä vaiheessa jaetaan tietoa myös potilaille, lupaa Pikkujämsä.

Potilastietoja kerätään jo nyt sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä hoidon laadun arvioinnissa, mutta paikallisesti. Terveydenhoidon laatueroista ei ole saatavilla kattavaa ja vertailukelpoista tietoa edes asiantuntijoilla.

Laaturekisterien tiedot on tarkoitus koota olemassa olevista potilastietojärjestelmistä ja Kanta-tiedoista. Hankejohtaja vakuuttaa, että ylimääräistä tai päällekkäistä kirjaamista ammattilaisille ei pitäisi tulla. Potilaan ei tarvitse tehdä mitään rekisterin suhteen.

Ruotsissa vertailutietoa jo sadan taudin hoidosta

Muissa Pohjoismaissa terveydenhuollon laaturekisterit ovat olleet käytössä jo vuosia. Esimerkiksi Ruotsissa ensimmäinen rekisteri on perustettu jo 70-luvulla. Nyt kansallisia koko maan kattavia hoidon laaturekistereitä on siellä käytössä jo sata. Niiden avulla hoidon laatua on onnistuttu parantamaan.

Seuranta lisää myös terveyspalvelujen turvallisuutta.

– Tieto siitä, että laatua seurataan ja arvioidaan johtaa jo laadun paranemiseen. Se pistää hiomaan ja parantamaan suoristuksia, vakuuttaa hankejohtaja.

Tuoreessa raportissaan THL esittää, että kansallisista laaturekistereistä tehtäisiin pysyvä käytäntö. Aluksi hoidon laatua voitaisiin mitata isoimmissa kansantaudeissa, missä terveydellinen ja taloudellinen kuorma on raskain.

– Näitä voivat olla esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet mielenterveyshäiriöt tai syövät, luettelee Pikkujämsä.

Valmistelu myötätuulessa

Asia vaatii vielä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen ja rahaa.

THL on esittänyt, että laatutyötä varten perustetaan erillinen laaturekisterikeskus, jota THL vetää. Kansallisen laaturekisterikeskuksen neljän ensimmäisen vuoden rahoitustarve olisi noin 18 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyvät vaadittavat tietotekniset investoinnit.

STM:n mukaan laaturekisterien perustamiseen tarvittava asetus on työn alla ja se on mahdollista antaa vuoden 2020 aikana.

Viisivuotias Sani Heikkinen näyttää kädessään olevaa mustaa ranneketta. Hän paljastaa, että käyttämällä sitä ja liikkumalla päiväkotipäivän aikana, kertyy pisteitä, joita voi käyttää esimerkiksi tabletilla pelattavassa pelissä.

Sani tietää myös sen, miksi liikkuminen on tärkeää.

– Koska se on keholle terveellistä, hän huikkaa.

Kuopion Saaristokaupungin Touhula-päiväkodissa yli 5-vuotiailla lapsilla on ollut nyt toista vuotta aktiivisuusrannekkeet käytössä. Niiden avulla halutaan lisätä liikunnan määrää lasten hoitopäivän aikana.

Taustalla lasten liikuntasuositukset ja varhaiskasvatuslaki

Aktiivisuusrannekkeiden käyttö varhaiskasvatuksessa on yleistynyt parin viime vuoden aikana. Jo tuhansien lasten aktiivisuutta seurataan päiväkotipäivän aikana ympäri Suomea.

Taustalla on muun muassa uusi varhaiskasvatussuunnitelma, joka tuli voimaan 2017. Siinä tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan sekä kokemaan liikkumisen iloa.

– Päiväkodit on velvoitettu tiettyihin asioihin ja lasten liikkuminen on niistä yksi. Se on varmasti yksi syy aktiivisuusrannekkeiden käyttöön, arvelee liikuntapedagogiikkaan erikoistunut yliopistotutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Hänen arvionsa mukaan päiväkodit haluavat todennäköisesti myös seurata omaa pedagogiikkaansa ja millaisia mahdollisuuksia lapsille annetaan liikkumiseen.

Myös lasten liikuntasuositukset kannustavat aktiivisuuteen. Kolme vuotta sitten uusittujen liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.

Tarkkaa tietoa aktiivisuusrannekkeiden käytön yleisyydestä ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Touhula-päiväkodeissa mukana on valtakunnallisesti noin 3 200 lasta.

Kokemukset ovat olleet positiivisia, vaikka alkuun rannekkeita ihmeteltiin jonkin verran.

Liikunnan määrää on onnistuttu lisäämään entisestään ja aktiivisuusranneke on myös innostanut niitä lapsia, jotka eivät luontaisesti ole kiinnostuneita liikunnasta.

– Lapset liikkuvat nyt keskimäärin kaksi tuntia päiväkotipäivän aikana, iloitsee päiväkodinjohtaja Tiina Kohvakka.

Tampereella viime vuonna aloitettu kokeilu laajennettiin hyvien kokemusten perusteella ja nyt aktiivisuusrannekkeet on käytössä 15:ssä päiväkotiryhmässä.

– Alle kouluikäisistä vain 10–20 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti ja kansainterveydellisestä näkökulmasta liikkumattomuuteen ja fyysiseen passiivisuuteen pitää pyhittää keinoja, perustelee projektisuunnittelija Mikko Leikkanen Tampereen kaupungilta.

Yksi keino todentaa liikkumisen määrää päiväkodissa

Asiantuntijat pitävät aktiivisuusrannekkeita hyvänä keinona seurata lasten aktiivisuutta päiväkotipäivän aikana. Jyväskylän yliopiston tutkijan Arja Sääkslahden mukaan ranneke antaa suoraan palautetta työstä ja toimintatavoista.

– Se voi myös motivoida liikkumaan. Lapsista rannekkeet voivat olla myös jännittäviä, Sääkslahti pohtii.

Myös liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:in ylläpitämän LIKES tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin mukaan lasten liikkumisen mittaukset varhaiskasvatuspäivän aikana voivat tehdä varhaiskasvattajille näkyväksi sen, miten eri tavoin järjestetty toiminta tai leikki vaikuttavat lasten liikkumisen määrään sisällä ja ulkona.

– Tämä on hyvä keino näyttää myös vanhemmille todeksi lapsen liikkumisen määrä päivän aikana, vahvistaa päiväkodinjohtaja Tiina Kohvakka Kuopion Touhula Saaristokaupungista.

Hänen mukaansa sekä vanhemmat että henkilökunta ovat ottaneet aktiivisuusrannekkeiden käytön myönteisin mielin vastaan. Soraääniä ei ole kuulunut.

Lastaan päivähoitoon tuova Henrikki Kattainen vahvistaa tämän. Hänen mukaansa tytär odotti koko edellisen vuoden, että pääsee käyttämään aktiivisuusranneketta.

Kattainen korostaa, että rannekkeen käytön on perustuttava vapaaehtoisuuteen.

– Aikuiset eivät saa pakottaa ja mitään rankingia ei pidä tehdä, muistuttaa Kattainen.

Ei saa aiheuttaa paineita lapsille

Yliopistotutkija Arja Sääkslahden mukaan aktiivisuusrannekkeiden käytössä päiväkotilapsilla on tärkeää huomioida se, mitä sen käytöstä saadulla tiedolla tehdään.

– Kasvattajat ovat siinä paljon vartijoina. Esimerkiksi tietoturva-asiat on syytä tarkkaan miettiä, hän muistuttaa.

Touhula-päiväkodeissa tietoturvaa on pohdittu tarkkaan jo ennakkoon.

Käytössä olevat rannekkeet ovat henkilökohtaisia ja nimettyjä ja niistä saatua tietoa voivat myös vanhemmat hyödyntää seuraamalla lapsen liikkumista sovelluksen avulla.

Sääkslahti suhtautuu henkilökohtaisiin rannekkeisiin varauksella.

– Silloin liikutaan herkällä alueella. Ryhmätasoisuus voisi olla parasta, silloin tieto olisi tunnisteetonta.

Hän muistuttaa myös, että lapsilla täytyy olla myös muita motivaattoreita liikkumiseen. Aktiivisuusranneke ei myöskään saa ahdistaa tai aiheuttaa paineita lapselle.

– Se voi muuttua huonoksi, jos siitä tulee itsetarkoitus, muistuttaa Sääkslahti.

Lue lisää:

Kahle vai kannustaja? – kokeilimme lapsilla aktiivisuusranneketta

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Yhdysvaltain viranomaiset epäilevät ruotsalaispankki Swedbankin rikkoneen maan asettamia talouspakotteita.

Ruotsin television SVT:n mukaan tutkinnan taustalla on noin miljoonan euron rahansiirrot, joita venäläinen asevalmistaja Kalašnikovon tehnyt Yhdysvaltoihin.

Kalašnikov on yksi niistä yhtiöistä, joihin Yhdysvallat on kohdistanut talouspakotteita.

Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjän vastaisia talouspakotteita sen jälkeen, kun Venäjä valtasi laittomasti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan.

Vaikka siirretty rahasumma on pieni verrattuna aiempiin rahanpesua koskeviin paljastuksiin, voivat seuraukset ruotsalaispankeille olla vakavat.

Mikäli Yhdysvallat päättäisi rajoittaa Swedbankin toimintaa Yhdysvaltojen kautta tai dollareiden käyttöä, voisi pankin toiminta halvaantua.

“Järkyttävää ja surullista”

Tutkinnan lähtölaukauksena toimivat SVT:n mukaan maksut, joita Kalašnikovin suuromistaja Iskander Makhmudov on tehnyt asevalmistajan tytäryhtiölle Yhdysvaltoihin.

Ruotsin televisio kertoo luovuttaneensa tietonsa Yhdysvaltain viranomaisille.

Swedbankin toimitusjohtaja Jens Henriksson ei halunnut kommentoida uutista tarkemmin. Hän vetosi muun muassa pankkisalaisuuteen.

– En aio kertoa, mitä tiedän tapauksesta, sillä en voi kommentoida asiakkaittemme nimiä. Voin kuitenkin sanoa olevani järkyttynyt ja surullinen, Henriksson sanoi SVT:n haastattelussa.

Ruotsin television SVT:n tutkivan journalismin ohjelma Uppdrag granskning kertoi helmikuussa 2019 Swedbankin asiakkaiden epäilyttävistä rahavirroista.

Pankin Baltian-konttoreiden asiakkaat olivat siirtäneet yli sadan miljardin euron arvosta rahaa, joiden alkuperään liittyy epäselvyyksiä ja joissain tapauksissa talousrikoksia.

SVT:n mukaan Swedbankilla oli niin sanottuja korkean riskin asiakkaita vähintään noin tuhat. Korkealla riskillä tarkoitetaan sitä, että asiakasta ei ole esimerkiksi tunnistettu kunnolla, asiakkaan varojen alkuperää ei kyetä varmentamaan tai tilinhaltijana on veroparatiisiyhtiö, jonka omistusjärjestelyt ovat epäselviä.

Paljastukset johtivat pankin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan potkuihin. Kesäkuussa 2019 pankin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson.

Yhtiön osakkeen arvo romahti skandaalin takia noin 40 prosenttia.

Lue lisää:

Suuret EU-maat haluavat tehostaa rahanpesun valvontaa, vaativat uutta vahvaa viranomaista syynäämään eurooppalaisia tilejä

Analyysi: Pohjoismaisten pankkien luottamus on koetuksella rahanpesuskandaalien takia

Mikroblogipalvelu Twitter lyttää brittikonservatiivien Twitter-tempun eilisen tv-vaaliväittelyn aikana. Konservatiivien virallinen lehdistölle suunnattu Twitter-tili CCHQPress muutti tilinsä nimen televisioväittelyn aikana hetkellisesti factcheckUK:ksi eli ”Britannian faktantarkastajaksi.”

Twitterin mukaan konservatiivit pyrkivät tempullaan johtamaan ihmisiä harhaan. Mikroblogipalvelu kertoo ryhtyvänsä "päättäväisiin" toimenpiteisiin, mikäli konservatiivit yrittävät vastaavaa uudelleen. Twitter voi esimerkiksi poistaa tilille antamansa varmennusstatuksen, jolla tili on todettu Twitterin puolesta viralliseksi, kertoo BBC.

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn ja konservatiivien johtaja, pääministeri Boris Johnson väittelivät myöhään eilisiltana ensimmäisessä televisiotentissä joulukuun 12. päivän parlamenttivaaleihin liittyen.

Tentin aikana faktantarkistajatiliksi nimensä muuttanut konservatiivien Twitter-tili paukutti julki vastaväitteitä Corbynin sanomisiin reaaliajassa, kunnes muutti taas nimensä takaisin alkuperäiseksi.

Valeuutisista ja harhaanjohtavan tiedon levittämisestä huolissaan ollut Twitter ilmoitti lokakuun lopussa kieltävänsä maailmanlaajuisesti kaiken poliittisen mainonnan alustallaan. Pääjohtaja Jack Dorsey kertoi, että päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin.

– Mielestämme poliittisen viestin läpisaaminen pitää ansaita, ei ostaa, totesi Dorse.

Lue myös:

BBC: Election debate: Conservatives criticised for renaming Twitter profile 'factcheckUK'

Corbyn ja Johnson ottivat yhteen ensimmäisessä brittivaalien tv-tentissä – Konservatiivien Twitter-temppu suututti muut

Snapchat ryhtyy estämään harhaanjohtavaa poliittista mainontaa: "Emme hyväksy väärää ja valheellista tietoa"

Twitter kieltää maailmanlaajuisesti kaiken poliittisen mainonnan alustallaan

Twitterin päätös kieltää poliittinen mainonta on lähes merkityksetön asia Suomessa – "Somekeskustelu suurempi ongelma"

Luulitko, että startup-pöhinällä on jokin yläraja tai lakikorkeus, jonka ylitse se ei kerta kaikkiaan enää pöhise?

Olit väärässä. Helsingin Messukeskuksessa torstaina käynnistyvä Slush on suurempi kuin koskaan.

Hetken näytti siltä, että tapahtuma olisi vakiinnuttanut kokonsa noin 20 000 vieraaseen. Viime ja toissa vuonna lehdet kirjoittelivat, että katto on saavutettu – tästä Slush ei enää kasvaisi.

Vaan toisin kävi. Slushin Ylelle toimittamien tietojen mukaan tällä kertaa järjestäjät odottavat paikalle jo 25 000 vierasta – kasvua tulee siis noin neljännes vuodentakaisesta.

Kävijämäärää tärkeämpää on kuitenkin se, millaista väkeä Messukeskuksessa käy. Slush ei ole koko kansan festivaali – eikä edes Nordic Business Forumin kaltainen liike-elämän yleinen hengennostatustapahtuma.

Molemmat tapahtumat järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Ero on kuitenkin siinä, että näyttelijä George Clooney sopisi kovin huonosti Slushin puhujakavalkadiin.

Sen sijaan Slushin tähtiä ovat stripet, klarnat, sequoiat, softbankit, lightspeedit, boltit... Yrittäjät ja sijoittajat, joista suuri yleisö ei ole kenties koskaan kuullutkaan. Tämän yhteisön sisällä ne kuitenkin ovat huimia menestystarinoita, joiden oppeja halutaan kuulla.

– Kaikessa mitä teemme, pyrimme olemaan mahdollisimman hyödyllisiä kasvuyrittäjille, Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari sanoo.

Saari muistuttaa, että rahoituksen hankinta on vain pieni osa kasvuyrityksen toimintaa. Slushin lavoilla puhutaan tiimien kokoamisesta ja yritysten kasvattamisen kipukohdista.

– Tänä vuonna julkaisimme uuden eurooppalaisen startup-median, joka jakaa ilmaiseksi käytännönläheistä ja konkreettista sisältöä, josta on yrittäjille suoraan hyötyä.

Aikaisempina vuosina myös Slush on tavoitellut tähtipölyä. Viime vuonna siellä ei kuitenkaan enää nähty Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren kaltaisia superpuhujia tai kuninkaallisia.

Tämä todennäköisesti tarkoittaa entistä pienempiä otsikoita iltapäivälehdissä. Kasvuluvuista päätellen se on kuitenkin ollut oikea strategia.

Slush ei tarvitse Hollywood-tähtiä, eikä toimitusjohtaja Saari omien sanojensa mukaan vieläkään tiedä, mitä pöhinä tarkoittaa.

Hurja suhdeluku: Joka toiselle löytyy rahoittaja

Yllä oleva kaavio pureutuu vielä vähän syvemmälle. Se kertoo, että startup-yrittäjien ja sijoittajien määrä kasvaa yhä jyrkästi – ja että Slushissa on sijoittaja noin joka toiselle startup-yrittäjälle.

Paitsi ettei tietenkään ole. Kasvuyhtiöiden välinen kilpailu sijoittajien huomiosta on ankaraa. Rahaa on kenties vain joka kymmenennelle, mutta sitäkin enemmän.

Parhaat ideat ja innovaatiot herättävät huomion. Viime vuonna yksi tällainen startup-yritys oli suomalainen Soil Scout.

"Maanalaisia säätietoja" – jopa puolet kasteluvedestä voidaan säästää datan avulla

Suomalaisella Soil Scoutilla on mainio innovaatio – anturi, joka lähettää kosteustietoja syvältä maan alta. Sellaisen avulla maanviljelijä voi parantaa satojaan ja golf-kenttä viheriöitään.

– Me kykenemme lähettämään maanalaisen säätiedon kenelle tahansa tarvitsevalle – metrien syvyydestä, toimitusjohtaja Jalmari Talola kehaisee.

Soil Scoutin asiakkaat toimivat pääsääntöisesti kuivilla ja kuumilla maailmankolkilla.

– Jopa puolet kasteluvedestä voidaan säästää datan ja optimoinnin avulla. Se tarkoittaa yksittäisellä golf-kentällä tai laajalla viljelmällä jopa tuhansia euroja päivässä, Talola sanoo.

Golfkentät ovat tällä hetkellä lupaavin asiakasryhmä, mutta suurimmat mahdollisuudet ovat maataloudessa. Makean veden saatavuus on globaali ongelma – ja maatalouden osuus makean veden kulutuksesta on Talolan mukaan noin 70 prosenttia.

"Pitkään vain uskoimme härkäpäisesti"

Maanalainen sensori oli hyvä idea, joka ei vain lähtenyt lentoon.

– Aika pitkään vain uskoimme härkäpäisesti, että idea on niin loistava, että se tulee breikkaamaan tulorahoituksellakin, Soil Scoutin Talola sanoo.

Yhtiön tieteellisen johtajan Johannes Tiusasen tekemä innovaatio juontaa juurensa 1990-luvulle. Kaupallista toimintaakin yhtiö on harjoittanut vuodesta 2014.

–Vuosi sitten kesällä totesimme, että läpimurto olisi omin voimin jo tapahtunut, jos olisi tapahtuakseen.

Näin syntyi päätös lähteä hakemaan ulkopuolista rahoitusta, ja viime vuoden Slush osoittautui ratkaisevaksi.

Slushin oheistapahtumassa Talolan kanssa samaan pyötään sattui ruotsalaisen Husqvarnan sijoitusjohtaja. Robottiruohonleikkureistaan tunnettu yhtiö ymmärsi, mitä suomalaiset olivat tekemässä ja sijoitti yhtiöön.

Summaa yhtiöt eivät paljasta.

Löytyisikö rahoitusta jo ilman Slushiakin?

Slushin olemassaolon tärkein peruste on saattaa yhteen suomalaisia kasvuyrittäjiä ja kansainvälisiä pääomasijoittajia. Tämä tavoite on 2010-luvulla pitkälti saavutettu, kuten alla oleva kaavio kertoo.

Ulkomaiset sijoittajat on merkitty sinertävillä sävyillä.

Onko Suomi jo siinä pisteessä, että rahoitus löytyisi ilman Slushiakin?

Soil Scoutin Talolan mukaan se on mahdollista, mutta Slush tekee ajankäytöstä tehokkaampaa.

– Rahoitusta lähdetään yleensä hakemaan tilanteessa, jossa kassa on tiukoilla tai jopa kokonaan kuivana. Silloin ei ole hirveästi rahaa käytettäväksi reissaamiseen, Talola sanoo.

Myös Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari on pohtinut kysymystä.

– Todellakin toivon, että rahoitusta löytyisi Ilman Slushiakin. Toisaalta edelleen on merkitystä sillä, että tuodaan ihmisiä yhteen ja luodaan ikään kuin näyteikkuna siitä, mitä täältä löytyy.

Silloin jokaisen on helpompi perustella itselleen, että Suomeen kannattaa lähteä.

– Useampi vieras on todennut, että tämä on ollut heidän vuotensa tehokkaimmat 48 tuntia, Saari sanoo.

Väitteen vahvistaa Twitterissä myös Oslosta Helsinkiin saapuva yrittäjä. Slush on hänen mukaansa sijoittajatapaamisten suhteen "älytön ajansäästäjä".

Slushin kävijät saivat yli miljardin

Sitten vielä yksi luku, joka todennäköisesti innostaa Messukeskukseen suuntaavia yrittäjiä. Järjestäjät nimittäin laskivat, että Slushiin viime vuonna osallistuneet yritykset ovat vuoden mittaan keränneet sijoittajilta 1,2 miljardia euroa.

Summa on häkellyttävä.

Epäselväksi toki jää, kuinka moni kiittää rahoituksestaan juuri Slushia. Heitäkin kuitenkin on – varmasti muitakin kuin maanalaisia antureita kehittävä Soil Scout.

Tällä viikolla tapahtuneet kohtaamiset näkyvät tilastoissa ensi kevään ja syksyn aikana.

Saksalainen autonvalmistaja Porsche pyrkii Yhdysvaltain markkinoille haastamaan sähköautojen myyntiä dominoivaa Teslaa, kertoo uutistoimisto AFP.

Porschen Pohjois-Amerikan päällikkö Klaus Zellmer kertoi Los Angelesin Auto Show'ssa tiistaina, että vuoteen 2025 mennessä yli puolet Porschen valmistuvista autoista tulee olemaan sähköisiä.

– Tulevaisuus on sähköinen. Vuonna 2025 Porsche on jo ohittanut käännekohdan ja yli puolet vuosittaisesta volyymista tulee olemaan joko hybridiautoja tai täysin akkukäyttöisiä, Zellner linjasi.

Hän kuitenkin lisäsi, että polttomoottoritkaan eivät ole täysin kuolleet viitaten Porschen suosittuihin 911-urheiluautoihin.

Volkswagenin tytäryhtiö Porsche julkisti täysin sähköisen urheiluauton Taycanin Frankfurtin autonäyttelyssä syyskuussa. Taycan kiihtyy nollasta sataan vain kolmessa sekunnissa ja luksusmallin odotetaan nousevan Teslan kilpailijaksi.

Vuonna 2021 Porschen on määrä julkistaa myös täysin sähköinen versio katumaasturista Macanista, jolla se aikoo haastaa Teslan Y-mallin.

Tesla avasi lokakuussa jättimäisen tehtaansa Shanghaissa testikäyttöön ja on lähtenyt haastamaan Porschea sen suurimmalla yksittäisellä markkina-alueella, eli Kiinassa.

Zellmerin mukaan sähköautojen myynnin kasvua Kiinassa hidastaa latauspisteiden puute suurkaupungeissa, joissa kymmenet miljoonat ihmiset asuvat ja työskentelevät pilvenpiirtäjissä.

Lue myös:

Tesla avaa Euroopan-tehtaansa Berliiniin – Vaasa ei ollut kärkiehdokkaiden joukossa(13.11.)

Kahta liikemies Jeffrey Epsteinia vahtinutta vanginvartijaa vastaan on nostettu syytteet New Yorkissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Miehiä syytetään asiakirjojen väärentämisestä ja salaliitosta. Syyttäjän mukaan miehet väärensivät asiakirjoja peitelläkseen tehtäviensä laiminlyöntiä Epsteinin itsemurhaa edeltävinä tunteina.

Syytekirjelmän mukaan vartijat surffailivat netissä ja nukkuivat sen sijaan, että olisivat vahtineet Epsteinia, joka löytyi sellistään kuolleena elokuun 10. päivän aamuna. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä. Heidän uskotaan pääsevän vapaaksi takuita vastaan.

Epstein oli Metropolitan Correctional Center -vankilassa, jossa häntä olisi pitänyt tarkkailla 30 minuutin välein. Hän oli sellinsä ainoa asukas. ja odotti vankeudessa oikeudenkäynnin alkua.

66-vuotiasta Epsteinia epäiltiin alaikäisten tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksikaupasta. Häntä uhkasi jopa 45 vuoden vankeustuomio.

Lue myös:

Britannian prinssi Andrew yritti pelastaa nahkansa tv-haastattelulla, mutta lopputulos oli katastrofi(17.11..)

Prinssi Andrew katuu ystävyyttään seksuaalirikoksista tuomitun Epsteinin kanssa: "Sopimatonta kuninkaallisen perheen jäsenelle"(16.11.)

Jeffrey Epsteinin kuolinsyyksi vahvistui itsemurha - liikemies hirttäytyi sellissään(17.8.)

Oikeusministeriö hyllytti kaksi vartijaa sijoittaja Epsteinin vankilakuoleman tutkinnan ajaksi(14.8.)

Postilakon jumittuneet neuvottelut jatkuvat tänään valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Osapuolet tapaavat alkuiltapäivästä kello 13 valtakunnansovittelijan luona.

• Yle näyttää suorana osapuolten kommentit ennen neuvotteluja klo 12.45 alkaen. Voit katsoa lähetystä klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen tiistaina. PAUn näkemyksen mukaan esitys oli tehty työnantajan tavoitteiden pohjalta.

Näin ollen Postin lakko jatkuu, samoin kuin sitä tukevat eri liittojen toimet. Palvelualojen työnantajat Palta olisi hyväksynyt ehdotuksen.

Työriidan keskiössä on Postin noin 700 pakettilajittelijan työehtosopimuksen vaihtamista koskeva kiista. Lajittelijat siirtyivät toisen työehtosopimuksen piiriin tämän kuun alusta. Uudessa sopimuksessa työnantajapuolta edustaa Medialiitto ja työntekijöitä Teollisuusliitto.

Lue lisää:

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Näillä ehdoilla postiriitaa pyrittiin Piekkalan paperissa ratkaisemaan

Ministeri Paatero niukkasanainen Postin pakettilajittelijoiden siirrosta yhtiöön, joka käyttää halvempaa työehtosopimusta: Se on todellisuutta

Adolf Hitlerin synnyinkoti Itävallassa muutetaan poliisiasemaksi, kertoo maan sisäministeriö. Rakennuksen kohtalosta on kiistelty vuosia.

Hallitus pakkolunasti talon vuonna 2016. Pakkolunastuksen tarkoituksena oli estää pohjoisessa Braunau am Inniin kaupungissa sijaitsevan rappeutuneen talon muodostumisen uusnatsien pyhiinvaelluskohteeksi.

Pakkolunastusta edelsi vuosien oikeustaisto talon omistaneen Gerlinde Pommerin perheen kanssa. Lähes vuosisadan talon omistanut Pommer vuokrasi taloa Itävallan valtiolle 1970-luvun alusta lähtien. Rakennuksessa toimi vammaiskeskus.

Vuokrajärjestely päättyi vuonna 2011, koska Pommer kielsi talon remontoinnin. Omistaja myös kieltäytyi myymästä taloa sisäministeriölle. Talo oli tämän jälkeen vuosia autiona.

Oikeustaisto päättyi tänä vuonna, kun Itävallan korkein oikeus päätti, että Pommerille tulee maksaa 810 000 euron hyvitys talosta, kirjoittaa Guardian.

Sisäministeriö aikoo nyt järjestää EU:n laajuisen arkkitehtikilpailun talon muuttamisesta poliisiasemaksi.

Vuonna 1889 syntynyt Hitler asui talossa vain muutaman ensimmäisen viikon elämästään. Silti se on vuosikymmenten ajan vetänyt puoleensa natsien ihailijoita eri puolilta maailmaa.

Myös anti-fasistit ovat järjestäneet vuosittain Hitlerin syntymäpäivänä mielenosoituksen rakennuksen ulkopuolella.

Lue myös:

Guardian: Austria to turn Adolf Hitler's birthplace into police station

Itävallassa kiistellään Hitlerin synnyinkodin rahallisesta arvosta(2018)

Itävalta aikoo pakkolunastaa Hitlerin synnyinkodin (2016)

Turun piispa Kaarlo Kalliala pitää Kokemäen seurakunnan tilannetta erittäin huolestuttavana.

Turun tuomiokapituli hylkäsi tiistaina Kokemäen kirkkoneuvoston esityksen kirkkoherra Hannu Tomperin erottamisesta.

– Kaikki ne tekijät, joilla kirkkoneuvosto vaati kirkkoherran irtisanomista, olivat epämääräisiä ja yleisluontoisia, Kalliala sanoo.

Selvitys kiusaamisesta

Kirkkoherran erottamisen sijaan tuomiokapituli päätti aloittaa selvityksen, ovatko luottamushenkilöt kiusanneet ja häirinneet kirkkoherraa.

– Kun kirkkoherra Tomperia kuultiin irtisanomisaloitteeseen liittyen, hän teki työturvallisuuslain mukaisen ilmoituksen luottamushenkilöiden toiminnasta. Tuomiokapitulilla on tietynlaista työnantajavastuuta. Meidän on käytettävissä olevilla keinoillamme selvitettävä, mistä on kysymys.

Selvitys pikapuoliin

Piispa Kaarlo Kalliala nimittää lähiaikoina selvityshenkilön tutkimaan kiusaamisväitteitä ja seurakunnan tilaa. Hän sanoo, että tilanteen kärjistyminen näin vaikeaksi on poikkeuksellista.

– Kokemäen seurakunnan ja hallinnon toimintakulttuuri ja toimivuus on poikkeuksellisen huono. Ei tällaisia irtisanomisaloitteita juuri tehdä. Aloitteen tekeminen osoittaa, että viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on iso kuilu, Kalliala sanoo.

Kärjistyneessä tilanteessa selvityshenkilön tehtävä ei Kallialan mukaan ole helppo. Hän toivoo, että sopiva henkilö löytyy nopeasti, jotta ongelmiin päästään tarttumaan pikaisesti.

Murhetta jo vuosien ajan

Kirkkoherra Hannu Tomperin ja Kokemäen seurakunnan luottamushenkilöiden suhteet ovat olleet kärjistyneet usean kirkkovaalikauden ajan. Taustalla on muun muassa kiistely seurakunnan omistamien rakennusten kunnostamisesta.

Seurakunnan tilanne on piispa Kallialalle tuttu jo vuosien takaa. Hän teki seurakuntaan ylimääräisen piispantarkastuksen vuonna 2016. Tuolloin hän arvioi seurakunnan riitojen henkilöityneen pahasti.

Esitutkinta ampumaharjoituksessa itseään jalkaan ampuneen varusmiehen tapauksesta on lopetettu.

Utin Jääkärirykmentin varusmies ampui itseään jalkaan elokuussa ampumaharjoituksessa Taipalsaaren ampuma- ja harjoitusalueella.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että elokuussa tapahtuneessa vaaratilanteessa oli kyse tapaturmasta. Varusmies ampui itseään jalkaan kaatumisen seurauksena.

Tilanne sattui, kun varusmiehet etenivät metsäisessä maastossa aseet käsissään.

– Varusmies kompastui, ja aseen varmistin oli kaatumisen seurauksena liikkunut. Todennäköisesti varusmiehen sormi oli osunut liipaisimeen, tai se oli tarttunut johonkin. Sen seurauksena ase laukesi, tutkinnanjohtaja Jouni Pulkkinen kertoo.

Esitutkinnassa pyrittiin selvittämään, oliko lauennut ase ohjeistetulla tavalla varmistettu. Syyttäjä on päättänyt lopettaa esitutkinnan pääesikunnan tutkinnanjohtajan esityksen perusteella, koska asiassa ei ole enää syytä epäillä rikosta. Kenenkään ei epäillä toimineen huolimattomasti, eikä aseessa ole todettu mitään toimintahäiriöitä.

Olen ostanut elämäni aikana lukemattomia valkoisia paitapuseroita ja sinisiä farkkuja, lukenut naistenlehtien tärppejä syksyn uusiin trendeihin ja imenyt television muuttumisleikeistä oppeja omaan pukeutumiseeni. Olen ostanut vaatteita joista en pidä, välttänyt ohjeiden mukaan suuria kuvioita ja hamstrannut “toimistotyylin viimeisteleviä” ylisuuria kauluspaitoja.

Lähes koko aikuiselämäni olen myös opetellut häivyttämään, pienentämään, hoikentamaan ja sulautumaan. Nämä opit ovat paitsi vääristäneet kehonkuvaani, myös kilauttaneet kolikoita pikamuotiketjujen kirstuun ja kasvattaneet tekstiileistä rakennettuja jätevuoria.

Halveksumalla työkaverin kädessä keikkuvaa muovikassia korotamme itsemme jalustalle, jolta on helppo osoitella väärintekijöitä.

Pikamuodin halveksumisesta on tänä syksynä tullut trendikästä. Sen vastustaminen on kuin kaurajuoman pyytäminen kahvimaidoksi: keino osoittaa, että minä välitän!

Halveksumalla työkaverin kädessä keikkuvaa muovikassia korotamme itsemme jalustalle, jolta on helppo osoitella väärintekijöitä. Olen itsekin ympäröinyt itseni kuplalla, jossa “kukaan” ei osta henkkamaukkaa. Muutama viikko sitten olin aidosti hämmästynyt, kun näin ravintolassa naisen, jonka paidankaulukseen oli unohtunut halpavaateketjun hintalappu. Ajattelin naisen olevan turhamainen.

Oma reaktioni hävetti, mutta oli varsin tyypillinen. Taloussosiologeista koostuvan tutkijaryhmän tänä syksynä julkaisema kirja Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa antoi minulle synninpäästön. Kirjassaan turkulaiset taloussosiologit tutkivat ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimusasetelmasta ja muuttujista riippumatta tutkijat tulivat kirjassa siihen tulokseen, että ihmisten ulkonäöllä on väliä.

Kauneus on usein sidoksissa kulutukseen, vaurauteen, aikaan ja osaamiseen.

Esimerkiksi työtä ja ulkonäköä käsittelevässä kappaleessa todetaan hyvännäköisten ansaitsevan enemmän rahaa ja menestyvän muita paremmin elämässään. Naisilta odotetaan miehiä suurempaa panostusta ulkonäköön ja naisille ulkonäöllä on miehiä suurempi merkitys.

Emme kuitenkaan salli naisten hyödyntävän ulkonäköään. Luomme normistoja ja kirjoittamattomia sääntöjä, joilla määrittelemme ammatillisen uskottavuuden, samaan aikaan kun tuomitsemme ne naiset, jotka panostavat mielestämme liikaa.

Ajattelemme myös kauneuden olevan jonkinlainen luonnollinen, synnynnäinen ominaisuus. Kuitenkin kauneus on usein sidoksissa kulutukseen, vaurauteen, aikaan ja osaamiseen.

Edellytämme luonnollista ehostusta, kasvivärein värjättyjä hiuksia, kotimaisten pienmerkkien vaatteita ja täydellistä rusketusta, joiden hankkiminen ei ole kaikille mahdollista. Ainakaan kestävästi ja vastuullisesti.

Kestävä ja vastuullinen on nimittäin usein synonyymi kalliille. Reilut työolot, kohtuulliset työvälineet ja laadukkaat materiaalit maksavat. Suomalaiset käyttävät vaatteisiin keskimäärin 860 euroa vuodessa ja laadukas talvitakki saattaa nielaista koko budjetin kerralla.

Ja tässä piilee pikamuodin syvin ongelma. Halpavaatekaupan alennusmyynneissä käyminen ei ole muusta yhteiskunnasta irrallista toimintaa. Harva käy viikottain shoppailemassa vaatteita, jotka ovat trendien ulkokehällä tai poissa muodista.

Harva meistä voi ottaa riskin työelämän ulkopuolelle jäämisestä tai elämästä ilman ihmissuhteita.

Kuluttamalla pikamuotia me ostamme muiden hyväksyntää ja parannamme mahdollisuuksiamme menestyä. Ulkonäköyhteiskunta -kirjan mukaan normeihin mukautuminen edistää esimerkiksi ystävyyssuhteita, parantaa henkilön tulotasoa ja vauhdittaa uraa. Ei siis ihme, että ostamme jatkuvasti lisää ja yritämme toteuttaa jokaisen trendin.

Harva meistä voi ottaa riskin työelämän ulkopuolelle jäämisestä tai elämästä ilman ihmissuhteita.

Tässä ajassa olisi nyt tietysti muodikasta korostaa yksilön vastuuta. Pikamuotiketjujen ja maapallon saastuttamisen lopettaminen on kuitenkin yksittäisiä kulutustottumuksia suurempi kysymys.

Tarvitsemme asennemuutoksen lisäksi lainsäädäntöä ja ulkonäköyhteiskunnan säätelyä. Tarvitsemme naistenlehtiä, jotka lopettavat haitallisen kehonkuvan ja uusimistarpeessa olevan vaatekaapin painottamisen. Tarvitsemme somevaikuttajia, jotka korostavat ulkonäkökeskeisen sisällön sijaan ajattelemista ja oppimista. Tarvitsemme työnantajia, jotka kieltävät valokuvan liittämisen työhakemukseen.

Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa kehopositiivisuutta ei tarvita ja jossa ulkonäkö ei ole henkilön arvokkainta pääomaa.

Emmi Nuorgam

Kirjoittaja on saamelainen ja tamperelainen toimittaja, joka ei omista lainkaan farkkuja vaan pukeutuu arkenakin paljetteihin.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkona 20.11. klo 16.00 asti.

Lue myös

Anton Vanha-Majamaan kolumni: Halpavaatteiden ostamisesta ei saa ekologista millään, ja siksi meidän täytyy saada dopamiiniryöppymme muualta

Emmi Nuorgamin kolumni: Keskustelu ruokavalioista on liian tunnepitoista

Anton Vanha-Majamaan kolumni: Kolmetoistavuotiaana minua epäiltiin tytöksi, ja siitä asti olen halunnut olla miehinen mies

Kansanedustajat ruotivat keskiviikkona opposition esittämiä vaihtoehtoja hallituksen rahankäytölle.

• Varjobudjetit ovat käsittelyssä kello 14 alkavassa täysistunnossa, jonka Yle lähettää suorana Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa on epämääräisintä se, että jokainen nojaa liikaa yhteen suuren rahoituslähteeseen, sanoo ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta.

Kärkkäisen mukaan perussuomalaisilla eniten ylimitoitettuja toiveita liittyy maahanmuutosta saataviin säästöihin.

Kokoomus puolestaan hakisi suuria säästöjä siitä, että puolue lopettaisi eläkkeen karttumisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Kokoomuksen eläke-ehdotus voi Kärkkäisen mukaan näyttää positiivisemmalta kuin mitä se on, koska muutos ei näkyisi vielä ensi vuonna ihmisten arjessa. Se iskisi tulevaisuudessa kuitenkin työttömyydestä kärsineisiin, joilla olisi pienempi eläke kuin aiemmin.

Kristillisdemokraatit (KD) taas ehdottavat terveysperustaista veronkorotusta, jonka varaan on laskettu Kärkkäisen mukaan myös liikaa.

Myös palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo, että KD odottaa liikoja terveysveroltaan, joka perustuisi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin.

Hänen mukaansa vero on epärealistisen korkeatuottoinen, koska se on jo aiemmin todettu vaikeaksi ottaa käyttöön, etenkään KD:n esittämällä aikataululla.

KD keräisi terveysverolla 250 miljoonaa euroa, kokoomus eläkekertymästä 500 miljoonaa ja perussuomalaiset maahanmuutosta runsaat 300 miljoonaa.

Suurten rahoituspottien ongelma on se, että ne näyttävät Kärkkäisen mukaan isoilta tulolähteiltä. Niistä ei ole kuitenkaan kerrottu miten ne vaikuttavat yksilötasolla ja kotitalouksiin.

Kokoomuksen yritystukileikkaukset ihmetyttävät

Elina Pylkkänen sanoo silmänkääntötempuksi sitä, että kokoomus leikkaisi yritystukia yli 400 miljoonalla eurolla. Luvussa ei ole Pylkkäsen mukaan otettu huomioon sitä, että puolue alentaisi samalla myös teollisuuden sähköveroa, mikä vaikuttaa toiseen suuntaan.

Eli teollisuuden sähköveron alentaminen vähentää valtion tuloja enemmän kuin energiaveron palautusten lakkauttaminen vähentää valtion menoja, Pylkkänen selventää.

Hän ihmettelee myös, miksi lämmityspolttoaineiden veronkorotus on laskettu yritystukien leikkaukseksi, vaikka se lankeaa kotitalouksille.

Perussuomalaisten ehdotuksista Pylkkänen pitää oudoimpana uutta yhteisöveromallia, jolla puolue parantaisi pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää ihmisiä. Hän huomauttaa, että yhteisövero on Suomessa jo kilpailukykyinen ja muihin maihin verrattuna matala.

Pylkkänen ihmettelee myös PS:n ehdotusta verotuksen lapsivähennyksen tuomisesta takaisin.

– Se oli hallinnollisellisesti raskas ja hankala menettely, ja siinä on kannustinloukkuelementti. Mitä enemmän ansaitsee tuloja, sitä pienemmäksi lapsivähennys kutistuu.

"Kokoomuksen vaihtoehto ehdottomasti kiinnostavin"

Olli Kärkkäinen arvostelee, että lähes kaikissa varjobudjeteissa rahoitetaan niissä jaettavaa hyvää suurellakin potilla, jonka arvio ei tule eduskunnan tietopalvelusta.

– Itse luotan eniten niihin osioihin varjobudjeteissa, jotka tulevat tietopalvelun arvioiden kautta.

Kärkkäinen sanoo, että konkreettisin kolmesta puolueesta on kokoomus, jonka vaihtoehtobudjettia hän pitää ehdottomasti kiinnostavimpana.

Syy on, että kokoomus on ollut oppositiossa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, jolloin nykyisenlaisia vaihtoehtobudjetteja ei vielä tehty. Se tarkoittaa, että hallituspuolue kokoomus arvosteli vuosia vaihtoehtobudjetteja niiden tekemisen sijaan.

Nyt mukana ei ole hallituskompromisseja.

Viime vaalikaudella varjobudjetteja tehneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat puolestaan ehtineet jo toistaa samoja asioita.

Voittajia ja häviäjiä löytyy

Kärkkäinen pitää positiivisena, että kokoomus on käyttänyt paljon eduskunnan tietopalvelun asiantuntemusta ja arvioita työllisyysvaikutuksista.

Hän kiittää kokoomusta myös siitä, että varjobudjetista löytyy aidosti voittajia ja häviäjiä. Se on tarkoituskin, jotta erot saadaan tehtyä näkyviksi.

– Erotuksena hallitukseen kokoomus on valmis käyttämään myös keppiä. Varjobudjetissa on heikennyksiä sosiaalietuuksiin, sillä perusteella että näin parannetaan työnteon kannustimia. Häviäjäryhmästä löytyy työttömiä, Kärkkäinen sanoo.

– Ensimmäiseksi varjobudjetiksi annan kohtuullinen hyvän arvosanan, konkretiaan on selkeästi pyritty. Toki edelleen on suuria tulonlähteitä, joita ei ole suoraan vaikutusarvioitu tietopalvelulla.

Toisessa päässä ovat perussuomalaiset, joiden vaihtoehdosta löytyi Kärkkäisen mukaan kolmesta puolueesta vähiten taustalaskemia ja konkretiaa siitä kuinka nopeasti ehdotukset olisivat toteutettavissa.

– Kristillisdemokraattien varjobudjetti oli lyhin, ja joitakin erillisiä laskelmia oli tehty, mutta kattavaa kokonaislaskelmaa en siitäkään löytänyt.

Perussuomalaiset tosin toimittivat eduskunnan laskentapalvelun tekemiä vaikutusarvioita medialle tiistaina loppuiltapäivästä, mutta niitä ei ehditty ruotia tässä jutussa. Puolue julkisti varjobudjettinsa viime viikolla.

Pylkkänen: Oppositiota vaivaa itsenäisyyden puute

Elina Pylkkänen sanoo, että oppositiopuolueita yhdistää, että ne peruisivat hallituksen päättämän polttoaineveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen leikkauksen.

– Kaikkia kolmea puoluetta vaivaa se, että ne haluavat reagoida hallitukseen budjettiin, eivätkä ole siksi kovin itsenäisiä.

Pylkkäsen mukaan puolueet jatkavat totutuilla linjoillaan, koska perussuomalaiset leikkaisi maahanmuutosta ja pitää ilmastonmuutoshuolia liioiteltuna, KD painottaa lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamista ja kokoomus keventäisi veroja.

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn ja konservatiivien johtaja, pääministeri Boris Johnson ottivat tiistai-iltana yhteen ensimmäisessä televisiotentissä joulukuun 12. päivän parlamenttivaaleihin liittyen.

BBC:n mukaan puheenjohtajat "kalistelivat sarviaan" muun muassa julkisesta terveydenhuollosta, Skotlannin tulevaisuudesta ja jopa kuningasperheestä. Selkeää voittajaa väittelyssä ei kuitenkaan saatu selville.

Analytiikkafirma YouGovin kyselyn mukaan kansakunta jakautui voittajan suhteen kahtia. Työväen kannattajien mielestä Corbyn oli parempi ja konservatiivien mielestä Johnson voitti.

Skotlannin pääministerin Nicola Sturgeonin mukaan kumpikaan miehistä ei ole sopiva pääministeriksi. Hän kertoi, että "ei ollut lainkaan vakuuttunut".

Brexitistä puhuttaessa Boris Johnson lupasi "lopettaa kansallisen kärsimyksen" ja sanoi, että työväenpuolue tarjoaa vain jakautumista ja umpikujaa. Jeremy Corbyn sen sijaan lupasi puolueensa ratkaisevan tilanteen niin, että kansa saa sanoa asiasta viimeisen sanan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan molemmat puoluejohtajat keskittyivät paljon mustamaalaamaan väittelykumppaniaan.

The Guardianin mukaan Corbyn syytti Johnsonia ja konservatiiveja siitä, että aikovat myydä julkisen terveydenhuollon Yhdysvalloille ja lääketeollisuudelle. Johnson kiisti väitöksen ja sanoi, että ei hänen hallituksensa, eikä mikään muukaan konservatiivihallitus, tule laittamaan julkista terveydenhuoltoa neuvottelupöydälle kauppaneuvotteluissa.

– Julkinen terveydenhuoltomme ei koskaan tule olemaan myynnissä, Johnson paalutti.

Konservatiivien Twitter-temppu suututti

Reutersin mukaan konservatiivien virallinen lehdistölle suunnattu Twitter-tili CCHQPress muutti tilinsä nimen televisioväittelyn aikana hetkellisesti factcheckUK:ksi, mikä suututti muun muassa yhden faktantarkistustoimiston, työväenpuolueen sekä monia Twitterin käyttäjiä.

Konservatiivien Twitter-tili paukutti julki vastaväitteitä Corbynin sanomisiin reaaliajassa, kunnes muutti taas nimensä takaisin alkuperäiseksi.

– On epäsoveliasta ja harhaanjohtavaa konservatiivien lehdistötoimistolta nimetä Twitter-tilinsä uudelleen factcheckUK:ksi tämän väittelyn aikana, riippumaton brittiläinen faktantarkistuspalvelu Full Fact moitti lausunnossaan.

Liberaalidemokraattien parlamentin jäsen Tom Brake oli kritiikissään astetta jyrkempi.

– Kuin suoraan Donald Trumpin tai Vladimir Putinin pelikirjasta. Toryt (konservatiivit) turvautuvat nyt tarkoitukselliseen kansan harhaanjohtamiseen, Brake sanoi.

Työväenpuolueen edustaja David Lammy vaati vaalikomissiota tutkimaan asiaa ja rankaisemaan konservatiiveja "häpeilemättömästä yrityksestä johtaa yleisöä harhaan".

Konservatiivien puheenjohtaja James Cleverly puolusteli puoleensa lehdistövastaavien Twitter-tempausta ja sanoi, että "asia tehtiin kaikille selväksi, että kyseessä on konservatiivipuolueen sivusto".

Vastalauseena nimenmuutokselle myös monet Twitter-käyttäjät ottivat hetkellisesti nimekseen samaisen factcheckUK:n, kun taas toiset nimesivät itsensä CCHQ Press Officeksi.

Lue myös:

Konservatiivien etumatka kaventunut työväenpuolueeseen Britanniassa(19.11.)

Europe-yhtyeen Joey Tempest hermostui brexitiä kannattaville brittipoliitikoille: Lopettakaa heti The Final Countdownin käyttäminen(17.11.)

Britannian EU-ero johtaa Irlannissa lähivuosina äänestykseen yhdistymisestä, uskoo tasavaltalaispuolue(17.11.)

Viisi vuotta sitten Krista Ollanketo keksi, miten hän näyttäisi raikkaammalta.

Kiinteistösijoittaja teki töitä aamukuudesta puoleen yöhön. Sisusti, siivosi, pyykkäsi. Asensi pyykinpesukoneita ja ajoi kuorma-autoa. Mittariin kertyi 75 000 kilometriä. Ainainen reissaaminen kolkutti perheenäidin omaatuntoa.

Silloin hän keksi botoxin.

– Peilikuva oli nuutunut raskaiden asennuskeikkojen jälkeen. Silti olisi pitänyt näyttää hyvältä neuvottelupöydässä, yrittäjänä toimiva Ollanketo sanoo.

Veitsetön kauneuskirurgia on hitti.

Maailmalla täyteainehoitoja on tehty jo 80 miljoonaa kertaa. Suomessakin niitä tehdään joka vuosi yli 10 000.

Kaikki alkoi ryppyjä silottavasta botuliinista – tuttavallisemmin botoxista – 2000-luvun alussa.

Sitten tulivat täyteaineet. Niistä tunnetuin on hyaluronihappo, joka kerää itseensä nestettä. Sitä käytetään nostamaan huulten kaarta tai veltostunutta leukalinjaa.

Pelkästään Ollankedon käyttämällä tamperelaisklinikalla täyteainepiikkejä annetaan joka vuosi yli tuhat. Hittituote ovat huulet.

Toinen suosittu toimenpide on veitsetön kasvojenkohotus, jossa ihon alle pistetään sekä botuliinia että täyteainetta. Tällä kertaa Ollankedolle tehdään sellainen.

Mutta aina pistoshoidot eivät onnistu.

Yle kävi läpi kuluttajaviranomaisille tulleet yhteydenotot viiden viime vuoden ajalta.

Niitä oli yhteensä 29 ja niissä kerrottiin muodottomaksi turvonneista huulista, epäsymmetrisistä kulmakarvoista ja toispuoleisista poskipäistä. Ilmoitusten määrästä ei voi suoraan päätellä, miten yleisiä ongelmat ovat, koska aihe on tabu.

– Suomalaiset kertovat kampaamokäynneistään, mutta kehtaavatko he kertoa, että ovat käyneet pistoshoidoissa, sanoo johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Suurin osa yhteyttä ottaneista oli pettynyt lopputulokseen. Moni kärsi lääketieteellisistä sivuvaikutuksista ja osa oli tyytymätön tekijöiden ammattitaitoon.

Eräs ilmoittaja kertoo elämänsä olleen toimenpiteen jälkeen kuin suoraan kauhuelokuvasta.

Morsian sai botoxista mustan silmän

Yli puolet Ylen läpikäymistä ilmoituksista kohdistui botuliinitoksiiniin, joka ei ole täyteaine vaan hermomyrkky.

Nyt sitä laitetaan Krista Ollankedon otsaan ja silmien ympärille. Botuliinia käytetään myös silottamaan kulmakarvojen välissä olevaa niin sanottua Sibelius-ryppyä, joka saa kasvot näyttämään vihaisilta.

Terveysalaa valvova Valvira linjasi viime keväänä, että botuliinipiikin voi antaa vain lääkäri tai sairaanhoitaja lääkärin valvonnassa. Lääkärin on oltava saatavilla, kun pistos annetaan. Kaikki muu on laitonta.

Otteita kuluttajavirastolle tulleista, botuliinia koskevista valituksista:

"Sain hermovaurion botuliinipiikistä, mutta yritys on mennyt konkurssiin, eikä korvauksia voi saada."

"Naamani näytti siltä, kuin minua olisi lyöty paistinpannulla: oikea puoli pullotti ja kasvoni olivat epäsymmetriset. "

"Otin botoxia ennen häitäni: nyt toinen luomi roikkuu ja kasvot ovat mustelmilla."

Ollanketo on ottanut pistoshoitoja vain plastiikkakirurgi Heikki Kupin luona eikä ole edes harkinnut käyntiä kosmetologilla tai lähihoitajalla.

– Arvostan terveyttäni. Pahimmassa tapauksessa aine voisi tehdä kasvot halvaantuneen näköiseksi, hän sanoo.

Botuliinihoidot ovat terveydenhuoltoa myös silloin, kun niitä annetaan esteettisistä syistä. Vastuu on lääkärillä, vaikka piikin antaisi sairaanhoitaja.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on tullut tänä vuonna 12 botuliiniin liittyvää valvonta-asiaa, joissa on kyse Valviran uudesta linjauksesta.

Näyttää siltä, että siitä lipsutaan.

Botox on silti vain jäävuoren huippu.

Täyteaine turvotti huulet muodottomiksi

Krista Ollankedon kasvoihin laitetaan botuliinin lisäksi täyteaineita.

Heikki Kupin mielestä täyteaineet ovat vaarallisempia kuin botox. Jos jotain menisi vikaan, aikaa olisi vain minuutteja.

Pahin riski ovat verisuonitukokset eli veritulpat. Niiden todennäköisyys on pieni, eikä vakavia komplikaatioita tiedetä Suomessa olleen.

Turvotus, mustelmat ja verenvuodot ovat sitä vastoin yleisiä.

Otteita kuluttajaviranomaisille tulleista, täyteainehoitoihin liittyvistä ilmoituksista:

"Minulle pistettiin hyaluronia huuliin ja ne turposivat suupielistä nenään."

"Hoidon jälkeen silmiä alkoi kirvellä ja vetistää ja niistä tuli valonarat. "

"Päätä särki, syke nousi, vatsa meni sekaisin, oikea polvi turposi. Oireet olivat moninaisia, vaikka ennen toimenpidettä olin ollut täysin terve. "

Tänä syksynä raportoitiin 20-vuotiaasta yhdysvaltalaisnaisesta, jolle oli injektoitu täyteainetta valtimoon. Seurauksena oli oikean silmän sokeutuminen, nenän kärjen kuolio ja oikean aivopuoliskon infarkti.

Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan yhden silmän sokeutumisia on maailmalla ollut yli sata. Lähin tapauksista sattui Ruotsissa vuonna 2017.

Myös Ollanketo tiedostaa riskit, mutta sietää ne mieluummin kuin rupsahtaa rauhassa.

– Ikääntyminen ei ole heikkohermoisten laji, hän sanoo.

Siinä hän on oikeassa – monessa mielessä.

“Lääkäriä” ei löydy Valviran rekisteristä

Täyteainebisnes on villi. Piikin voi antaa kuka tahansa, eikä valvontaa ole.

Myös Krista Ollanketo on kuullut juttuja alan kirjavuudesta.

Puhutaan kotivastaanotoista, kauneushoitoloiden takahuoneista, jopa Youtubessa oppinsa saaneista tekijöistä.

– Tätä voi tehdä kuka vain, kotona tai kampaamossa. Piikkihoidot ovat nopeita ja helppoja, sanoo Kupi.

Otteita ilmoituksista, jotka liittyvät pistoshoitoja antavien yritysten toimintaan:

"Klinikalta kerrottiin, että tekijä ei ole ole koskaan ollut heillä työsuhteessa. Bisnes perustuu valheisiin ja asiakkaiden huijaamiseen."

"Yrittäjä pistää myös botuliinia, mutta siihen hänellä ei ole mitään koulutusta. Hän ei anna ikinä kuittia. "

"Firma tuo maahan botuliinia, joka on valmistettu Venäjällä. "

Valvira valvoo vain terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä toimenpiteitä. Tukes taas pitää silmällä palveluja, jotka voivat aiheuttaa kuluttajalle vaaraa.

Toisin kuin botuliini, täyteaineet eivät ole reseptilääkkeitä, eikä piikittäjältä vaadita terveydenhuollon koulutusta. Kuluttajaviranomaisille tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että tekijöissä on ihmisiä, joilta alan koulutus puuttuu.

Myös Suomen kosmetologien yhdistyksessä on kuultu pistoshoitoja tekevistä “puoskareista”. Kuka tahansa voi perustaa kauneushoitolan ja kutsua itseään kosmetologiksi.

Yhdistys ei suosittele jäsenilleen pistosten antamista, eikä hallituksen jäsen Taru Huokuniemi tunne yhtään koulutettua kosmetologia, joka niitä tekisi.

Lisäksi uusia laitteita ja hoitoja ilmestyy kuin sieniä sateella. Saman katon alla voidaan tehdä sokerointeja, pigmentointeja, ripsipidennyksiä, hifuhoitoja ja pistoksia.

– Pistohoidot ovat nopeita, arvokkaita ja houkuttelevia ja niihin pääsee kiinni lyhyellä koulutuksella, sanoo Huokuniemi.

Siksi kiusaus voi olla kova. Etenkin, kun kysyntää riittää.

“Seksikäs ulkonäkö on valuuttaa ”

Ollankedolle pistokset ovat osa hyvinvointia. Hän käyttää niihin 1500 euroa vuodessa ja rinnastaa ne mindfullnessiin, metsälenkkeihin ja muuhun itsensä hoitamiseen.

Iso osa pistoshoitoidoissa kävijöistä on 35–50-vuotiaita naisia. Yhdellä hoitokerralla he käyttävät keskimäärin 400–600 euroa.

Toinen ryhmä ovat nuoret, joille hinta on tärkein. He saattavat tilata täyteaineita netistä tai ottaa piikin hetken mielijohteesta.

Kosmetologi Taru Huokuniemi sanoo, että katastrofin ainekset ovat kasassa, jos sekä tekijä että asiakas etsivät pikavoittoja.

Suomessa pistoskoulutuksesta vastaavat muun muassa maahantuojat. Ylen tavoittamat isot, kansainväliset yritykset kertovat kurssittavansa vain lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia. Plastiikkakirurgiaan erikoistumista ei vaadita.

Myös netissä tarjotaan täyteainekoulutusta. Ilmoituksista ei aina käy ilmi, millaista pohjakoulutusta vaaditaan. Soittokierros paljastaa, että alalla on tultu varovaisiksi Valviran botox-linjauksen jälkeen.

– Ei kukaan halua ottaa riskejä, kerrotaan yhdestä firmasta.

– Voimme kouluttaa kosmetologeja, mutta heillä saisi olla lähihoitajan paperit, vastataan toisesta.

Yksi syy tähän voi olla se, että terveydenhuollon ammattilaisilla on potilasturvavakuutus, jota kosmetologit eivät saa. Näiltä puuttuu taustatuki, jos jotain sattuu.

Valvirassa pohditaan parhaillaan täyteaineita koskevaa ohjeistusta kentältä tulleen palautteen takia.

Ammattijärjärjestö Super ei pidä esteettisiä hoitoja lähihoitajan ammattietiikan mukaisina.

Ollanketoa hoitava plastiikkakirurgi Heikki Kupi sanoo, ettei kosmetologin tai lähihoitajan työkalupakki riitä pistoshoitoihin.

– Äkkinäisiä tilanteita tulee eteen kaikille ja silloin on toimittava nopeasti. Esimerkiksi verenkiertohäiriössä on annettava liuotusentsyymiä, jota vain lääkärit voivat käyttää.

Ollanketo kertoo hoidostaan nyt ensimmäistä kertaa. Hän sanoo olevansa hiljaisen mutta kasvavan joukon äänitorvi. Edes parhaat ystävät eivät tiedä piikeistä.

– On päivänselvää, että hyvinvoivasta ja seksikkäästä olemuksesta on hyötyä esimerkiksi bisneksen teossa. Ulkonäkö on naiselle valuutta.

Siitä valuutasta Ollanketo haluaa pitää kiinni, silläkin uhalla, että hänet leimataan pinnalliseksi.

Aiheesta lisää A-studiossa 20.11.2019 kello 21.00.

Millaisia kokemuksia sinulla on pistoshoidoista? Millaisia kysymyksiä ne herättävät? Kerro kommenteissa tai lähetä kuva! Voit myös kertoa pistoshoitoihin liittyvistä kokemuksistasi suoraan toimittajalle satu.miettinen (at) yle.fi.

Juttua varten on haastateltu aluehallintoylilääkäri Mikko Floreenia, Valviran lakimiestä Mirka-Tuulia Kuoksaa, ylitarkastaja Annina Nyholmia Tukesista, Cityklinikan toimitusjohtajaa Piotr Sikorskia, ammattilliitto Superin asiantuntijaa Elina Ottelaa, Finnestetiikan toimitusjohtajaa Ville Männistöä sekä täyteaineiden maahantuojia, alan kouluttajia ja kosmetologeja.