Aamu on aluksi rauhallinen ensihoitokeskuksessa Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Ensihoitajat Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo käyvät läpi ambulanssin lääkepakkia rauhassa.

Hälytys tulee työparille kuitenkin jo reilun puolen tunnin työssäolon jälkeen. Ensimmäiselle keikalle lähdetään pillit soiden.

Perillä odottaa kotinsa pihalle kaatunut, yksin asuva ikääntynyt. Ulkona on pakkasta reilut 10 astetta, eikä vanhus pysty puhumaan.

Potilaan kunnon arvioinnin kanssa on kiire, mutta työpari hoitaa toimenpiteet tyynenä. Vanhus saa lisähappea ja sydänfilmi hoituu autossa. Edessä on kuljetus keskussairaalaan. Potilas selviää.

Erityiskoulutetut ensihoitajat nopeuttamaan jatkohoitoa

Kymmenen vuotta ensihoitajan työtä tehnyt Tiina Isokoski auttaa useita vanhuksia päivässä. Heistä on tullut suurin avuntarvitsijoiden ryhmä. Mutta läheskään aina tehtävät eivät ole kiireellisiä.

Kotona voi odottaa kaatunut, muistisairas, rintakipuinen, huonosti liikkumaan pääsevä tai yksinäisyyttään poteva vanhus.

Keski-Pohjanmaalla ratkaisuksi kokeillaan erikoiskoulutettuja ensihoitajia, jotka voivat ohjata vanhukset nopeasti jatkohoitoon.

Soiten ensihoitokeskuksen seitsemän ensihoitajaa on saanut koulutuksen. He ohjaavat ambulanssikeikalla kohtaamansa vanhukset tarvittaessa nopeasti jatkohoitoon, eikä vanhus jää yksin vaivansa kanssa.

– Pitää pystyä kohtaamaan vanhus ja kysyä oikeat kysymykset. Vaikka ompelemme kaatumisesta tulleen haavan, niin vanhuksella voi olla muitakin vaivoja, mitkä vaikeuttavat kotona olemista, esimerkiksi päällä oleva infektio tai alakuloa, kertoo kesäkuusta asti pilotissa työskennellyt Tiina Isokoski.

Päivystävä ensihoitaja voi nopeuttaa potilaan pääsyä terveyskeskukseen tai varata suoraan kentältä vastaanottoajan esimerkiksi sydän- tai astmahoitajalle, fysioterapiaan tai psykiatriselle sairaanhoitajalle. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa.

– Pilotista on saatu rohkaisevia kokemuksia. Vaikuttaa siltä, että ikääntyneet saadaan oikean hoidon piiriin nopeammin ja suoraviivaisemmin. Mutta kehittävääkin vielä löytyy, sanoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Ainoat vierailijat

Eteen tulee myös paljon vanhuksia ilman mitään turvaverkkoa. Ensihoitajat saattavat olla ainoita, jotka käyvät potilaan luona.

– Silloinhan voi helposti nähdä, pystyykö hän huolehtimaan itsestään ja esimerkiksi hygieniastaan ja millaiset ovat kotiolot. Tai saako hän ruokaa itse ja kuka hiekoittaa talvella pihan, kuvailevat Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo.

Ensihoito kamppailee ympäri Suomen lisääntyvän työtaakan kanssa, eikä helppoa ratkaisua ole olemassa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka.

– Ambulansseja ei vain voida määrättömästi lisätä. Siksi ensi vuonna onkin tulossa käyttöön koko maassa kansallinen neuvontanumero 116 117. Se tulee hätänumeron rinnalle ja siihen voi soittaa päivystyksellisessä ongelmassa, esimerkiksi korkean kuumeen syyn selvittämiseen.

Ensihoidon yleisimpiä tehtäviä on kotihoidon avustamana kotona yksin asuva vanhus, jonka kunto jostain syystä romahtaa. Ilmiö on samanlainen koko Suomessa.

Ilkka kuvailee ensihoitoa tänä päivänä terveydenhuollon kentälle viedyksi päivystykseksi.

– Siellä tulee eteen paljon tehtäviä, jotka eivät liity mihinkään kiireelliseen tai akuuttiin, esimerkiksi onnettomuuteen tai elottomiin potilaisiin. Suurin osa tehtävistä liittyy potilaiden kroonisiin sairauksiin. Kentällä vaaditaankin kykyä tehdä muitakin ratkaisuja kuin kuljettaa ambulanssilla eteenpäin.

Mutta avun soittamisessa on tapahtunut myös toisenlainen muutos: uusavuttomuus on lisääntynyt varsinkin työikäisten parissa.

– Soitetaan ambulanssi, vaikka oikeasti tarvittaisiin ihan toisenlaista apua. Sellaista, minne potilas voisi hakeutua vaikka ihan virka-aikanakin, sanoo Keskipohjalaisen Soiten ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Ambulanssi voidaan hälyttää myös yksinäisyyteen

Ensihoitaja Tiina Isokoski näkee työssään yhä huonokuntoisempia vanhuksia. He saattavat asua kotona pitkälti koti- tai muiden palveluiden turvin.

– Vanhus voi liikkua huonosti, esimerkiksi vain rollaattorin turvin. Moni kärsii myös muistiongelmista, mikä lisää turvattomuutta.

Ambulanssi saatetaan soittaa myös yksinäisyyteen. Soiton todellinen syy paljastuu, kun potilaalta ei löydykään mitään vaivaa.

– Joka päivä kohtaan yksinäisiä vanhuksia. Moni toivoisi, että istutaan alas ja juodaan kahvit, mutta eihän siihen tässä työssä ole aikaa. Mutta onneksi voidaan ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen tai järjestää muuta apua, Isokoski toteaa.

Ensihoitoyksiköissä on tänä päivänä laajat tutkimusvälineet. Hoidon tarpeen arvio tehdään aina paikan päällä ja monta sairautta voidaan sulkea pois.

– Röntgentutkimuksia lukuun ottamatta lähes kaikki muut alkuvaiheen tärkeät tutkimukset voidaan tehdä jo ambulanssissa. Siellä hoituvat muun muassa sydänfilmit, verikokeet sekä hengityksen- ja verenkiertoelimistön mittaukset, myös sähköinen potilastietojärjestelmä on käytettävissä, kertoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Ensihoito joutuu tukemaan kotona asumista

Ensihoitotehtävien luonne on viime vuosina muuttunut koko maassa.

Myös Keski-Pohjanmaalla hoitajat kohtaavat lähes yksinomaan ikääntyneitä ja työikäiset sekä lapsipotilaat ovat vähemmistössä.

Tilanne tuo paineita myös terveysviranomaisille.

– Meidän on kyettävä tukemaan myös vanhusten kotona asumista ja samalla kotisairaanhoitoa sekä muuta terveydenhuoltoa, luettelee Keski-Pohjanmaan Soiten ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Lähes puolet Keski-Pohjanmaalla hoidettavista tehtävistä eivät johda ambulanssikuljetukseen.

– Osin ensihoito vielä mielletään kuljetuspalveluna, jota se ei ole. Meidän tehtävänä on arvioida hoidon kiireellisyys ja välittömän jatkohoidon tarve. Läheskään aina vanhusta ei kuljeteta jatkohoitopaikkaan. Mutta useimmiten hänet voidaan ohjata tarkoituksenmukaisempaan hoitoon, esimerkiksi virka-aikana.

Työpari Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo kohtaavat työvuoronsa neljän ensimmäisen tunnin aikana kolme potilasta. He kaikki ovat yksin asuvia ikääntyneitä. Jokaisen keikan lähtösyy on kaatuminen, mutta perillä tapauksista paljastuu muutakin.

Erään vanhuksen luona on käyty aiemminkin useampaan kertaan. Hän kärsii muistiongelmista ja kotihoidon työntekijä vierailee useita kertoja päivässä. Vanhuksen tila on sellainen, ettei kotiin voi jäädä.

Ensin vanhus pistää hanttiin, mutta lopulta myöntyy ja ilahtuu.

– Tämä on paras kiitos työstä. Että pystyy auttamaan ja apu otetaan vastaan, toteaa Isokoski.

Lue lisää:

Vanhukset asuvat kotona yhä pidempään, mistä seuraa se, että ensihoidon tehtävien määrät kasvavat

Ensihoitajien tehtävämäärät ovat lisääntyneet Helsingissä jopa 40 prosenttia – ambulanssi kutsutaan yhä useammin turhaan

Ambulanssi ei automaattisesti ota kyytiin – Sydäninfarktipotilas: "Olin tiistai-illan erehdys ensihoitajille"

Pieneen päijäthämäläiseen Sysmään valmistui tänä syksynä Suomen ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema. Toistaiseksi pelastusalan operatiivisissa tehtävissä naisia on vähän, mutta tilanne saattaa muuttua.

– Aloimme suunnitella uutta paloasemaa 40 vuodeksi eteenpäin. Uskomme, että sukupuolien tasa-arvo tulee tänä aikana toteutumaan myös pelastusalalla, sanoo Sysmän kunnan entinen tekninen johtaja Taneli Rasmus.

Tähän asti tasa-arvo on ollut vielä kaukana, vaikka tilanne onkin Pohjoismaissa paljon muita maita parempi, sanoo Pelastusalan naiset ry:n ja kansainvälisen Women in fire and rescue -komission puheenjohtaja Mira Leinonen.

– Suomen vanhimmat paloasemat on rakennettu 1800–luvulla. Joissakin paikoissa naisille on tehty oma pukeutumispaikka siivouskomeroon, sanoo Leinonen.

Tällä hetkellä Suomessa on opiskellut pelastajiksi kymmenen naista, palomestareina toimii noin 30 naista. Lisäksi sopimuspalokunnissa naisia on kymmenen prosenttia.

Yhteiset tilat parantavat työhyvinvointia

Sysmässä naiset ovat mukana VPK:n toiminnassa lähinnä muonitusosastossa. Sammutustehtäviin osallistuu yleensä vain yksi nainen.

Jorma Sainio Sysmän VPK:sta kertoo, että vanhoissa tiloissa on järjestetty erilliset pesuvuorot.

Juuri tämänkaltaiset tilanteet naiset kokevat alalla ongelmaksi, kertoo Mira Leinonen.

– Pelastustehtävien jälkeen mennään suoraan suihkuun ja samalla aletaan käydä läpi sammutustilannetta. Naiset jäävät näistä jutuista ulkopuolelle.

Ulkopuolelle jääminen heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samalla työssä viihtymistä. Leinosen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu sen olevan yksi syy siihen, miksi naiset jättävät pelastusalan tehtävät.

Uuden sukupolven paloasema

Savusukelluksen jälkeen vaatteissa ja ihossa on haitallisia partikkeleita. Jos ne pääsevät imeytymään ihon kautta elimistöön, ne voivat aiheuttaa syöpää. Siksi suihkuun on päästävä heti.

Sysmässä naisten, miesten tai muun sukupuolisten ei tarvitse enää odottaa pesuvuoroa vaan kaikki pääsevät suihkuun samaan tilaan. Yksityisyys on suojattu, sillä tiloissa on erilliset suihku- ja pukukopit. Vastaavanlaiset on käytössä monissa kylpylöissä.

Sysmän VPK:n Jorma Sainiota ja Asko Nurmista ei haittaa, jos naiset kuulevat "pukukoppijutut".

– Aika hurttia huumoria näissä porukoissa heitetään. Mukana olleet naiset ovat olleet niin samanhenkisiä, ettei koskaan ole pitänyt alkaa suuta siistimään, sanoo Sainio.

Tasa-arvossa vielä tekemistä

Alalla on ollut kolmekymmentä vuotta naisia ja nyt on huomattu, ettei pelastajan raskausaikaa ole otettu ollenkaan huomioon, sanoo Mira Leinonen. Hän kertoo joutuvansa naisjärjestön puheenjohtajana perustelemaan usein tasa-arvon vaatimuksia.

Leinonen muistaa esimerkiksi tilanteen, jossa raskaana ollut pelastusalan ammattilainen oli etsinyt itselleen virkavaatteita.

– Niiden toimittaminen olisi kestänyt pidempään kuin raskaus. Meidän on kuitenkin käytettävä virkavaatteita julkisilla paikoilla.

Sammutusasunkaan löytäminen ei ole välttämättä helppoa pienikokoiselle naiselle. Oikean kokoiset vaatteet tulipalossa ovat turvallisuuskysymys.

– Koko toimiala on rakennettu niin, että normina on mies. Rakenteet, varusteet ja asenteet pitää korjata, että naiset hakeutuisivat alalle ja pysyisivät siellä.

Sysmässä sukupuolineutraalien tilojen tarvetta ei tarvinnut kauan perustella, vaikka termi herättääkin usein voimakkaita tunteita.

– Ajatus synnytti vähän hymähtelyä ja erilaisia reaktioita. Kun asian selitti, siihen suhtauduttiin hyvin positiivisesti, kunnan entinen tekninen johtajaTaneli Rasmus kiittelee.

Mira Leinonen uskoo, että Suomeen rakennetaan lisää Sysmän kaltaisia uuden sukupolven paloasemia, jolloin ala houkuttelee naisiakin enemmän.

– Pelastustoimi on julkinen toimija, joka tuottaa palveluja ympäröivälle yhteiskunnalle. Onhan se vähän hullua, jos meidän henkilöstö ei edusta kaikkia.

Tutkija Marjo Liukkonen paljasti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan, kuinka Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha - yli 220 nuorta naista menetti leirillä henkensä.

Liukkosen tutkimus on esimerkki siitä, kuinka sadan vuoden takaisesta sisällissodasta yhä vielä löytyy uutta tietoa.

Kaikki tuo tieto on tallennettu tänään julkaistavaan Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokantaan. Voit tutustua tietokantaan tästä.

Se on päivitetty versio vuoden 2002 tietokannasta.

– Reilun viidentoista vuoden aikana on ilmestynyt paljon uutta tutkimusta, joista on paljastunut uusia surmatapauksia tai vanhat kuolintiedot ovat tarkentuneet, sanoo uutta tietokantaa työstänyt suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.

Esimerkiksi Hennalan naiset oli merkitty vanhaan tietokantaan kadonneiksi, nyt he ovat kuolleiden joukossa.

Kaikkiaan uusia kuolintapauksia on vuoden 2002 jälkeen varmistunut 1 700. Hennalan ohella muun muassa Tammisaaren vankileirin kuolleiden luku kasvaa.

Lähes kaikki uudet kuolintapaukset olivat punaisia. Uusia tietoja valkoisista kuolleista on vain kymmenkunta.

– Valkoiset kaatuneet selvitettiin tarkkaan heti sisällissodan jälkeen, Jokipii selittää.

Kuolleiden kokonaismäärä ylittää nyt 41 000 rajan. Sisällissodan ohella tietokantaan on listattu ensimmäisessä maailmansodassa ja niin kutsutuissa heimosodissa kuolleet - molempia on reilu tuhat -, mutta ylivoimainen enemmistö kuolleista on sisällissodan uhreja.

– Kuva sisällissodasta on nyt entistäkin raaempi ja verisempi, Jokipii sanoo.

Uusien kuolintietojen ohella uusi Sotasurma-tietokanta sisältää pari tuhatta sisältöpäivitystä. Tarkennukset voivat liittyä esimerkiksi kuolinaikaan tai -tapaan.

"Tavoitteena purkaa kansallinen trauma"

Sisällissodan aikaisia surmia tutkittiin laajasti vuosina 1998-2003 valtion rahoittamassa hankkeessa. Aloitteen sotasurmaprojektista teki silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

Hankkeen tavoitteena oli "lopullisesti purkaa erityisesti vuoden 1918 sodan synnyttämä kansallinen trauma", kuten tutkimusta johtanut Lars Westerlund on kirjoittanut.

Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista oli juuri kaikille avoimen sotasurma-tietokannan julkaiseminen verkossa vuonna 2002.

Tietokanta on selvästikin kiinnostanut ihmisiä, sillä sivustolla on vuosien mittaan vieraillut lähes 1,4 miljoona kävijää. Viime vuonna, kun sisällissodasta tuli kuluneeksi sata vuotta, sivustoa tutki yli 140 000 kävijää - kaksinkertainen määrä normivuoteen verrattuna.

Vanhaa tietokantaa on myös arvosteltu virheellisistä tiedoista. Ilkka Jokipiin mukaan turhaan.

– Tietokantaan on kirjattu se, mitä lähteissä kerrotaan. Jos esimerkiksi SDP:n terroritilastossa on virhe, se on näkyy tietokannassa.

Uuteen tietokantaan lähteissä olleet virheet on pyritty korjaamaan, mutta samalla myös vanhat tiedot on säilytetty. Tämä on tärkeää historiantutkijoiden kannalta, sillä heitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, miten SDP:n terroritilasto poikkeaa uusimmasta tutkimustiedosta.

Uusi Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta on myös teknisesti päivitetty ja on Jokipiin mukaan "viimeisintä huutoa". Tietotekninen toteutus on Aalto-yliopiston semanttisen laskennan tutkimusryhmän käsialaa. Tutkimusryhmä on tehnyt aiemmin muun muassa toista maailmansotaa esittelevän Sotasampo-sivuston.

Lue myös:

Sisällissodassa kuolleiden nimet ovat kohta tarkasti kaikkien saatavilla – Sisällissotatutkija: "Tämä on muistovuoden paras uutinen"

Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestö on poistanut kokoustilansa seinällä olleen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin kuvan saatuaan aiheesta yliopiston professorilta sähköpostiviestin. Kuva oli järjestön tiloissa kaikkien nähtävillä julkisissa tiloissa.

Kuvan poistoa pyysi yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen.

– Viestini ei liity pelkästään tähän kuvaan, vaan siihen, että kyseinen opiskelijajärjestö on järjestänyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille kilpailun, jossa yksi osa on selfie-kuvan ottaminen "Marskin" kanssa, kertoo Puuronen Ylelle.

Professorin mielestä selfieiden ottaminen liittyy kuvaamiseen ihailtujen ja fanitettavien ihmisten kanssa.

– Siksi minä sen kuvan ja sen kilpailun tulkitsin.

Puurosen opiskelijoille lähettämästä sähköpostista kertoi tiistaina perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Twitterissä. Tynkkynen julkaisi viestipalvelussa professorin ja opiskelijajärjestön välistä kirjeenvaihtoa.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle.

Opiskelijoille lähettämässä sähköpostissa Puuronen sanoo opiskelijoiden ja järjestön ryhtyneen kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi. Lisäksi hän sanoo Mannerheimin olleen talvisodan jälkeen rotuajattelun kannattaja.

Professori viittaa kirjeessään myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällisodan aikaisista kuolemista.

– Mannerheim on hyvin ristiriitainen henkilö. Hänen toimintaansa liittyy monia semmoisia piirteitä, joita ei voi pitää erityisen kannatettavina tai erityisen toivottavina. Eikä siitä syystä ole minusta sopivaa, että opiskelijajärjestö pyrkii tämmöisellä toiminnalla ohjaamaan omaa jäsenistöään tämmöisen henkilön ihailuun.

Viestin jälkeen opiskelijajärjestö poisti kilpailusta Mannerheimia koskevan selfie-kuva-osuuden. Professori kiistää painostaneensa opiskelijoita.

– En minä sen kummallisemmin painostanut. Mie kehotin. Ihan samalla tavalla olisin varmasti puuttunut, jos siellä olisin jonkin muunkin sopimattoman kuvan nähnyt.

Puuronen ei tarkentanut, kenen muun henkilön kuvan hän olisi poistattanut. Mutta tuskinpa sinne hänen mukaansa hakaristilippujakaan sallittaisiin ripustettavan. Sen sijaan esimerkiksi Minna Canthin kuvan professori mielellään näkisi seinällä.

Professorilla on oma perhekohtainen historia liittyen Mannerheimiin.

– Minulla on suvussa tai lähiperheessä henkilöitä, joiden kohtalo on määräytynyt Mannerheimin toimien perustalta.

Puurosen mukaan tähän siis liittyvät omat henkilökohtaiset asiat, oma henkilökohtainen perhehistoria ja yleisemmät yhteiskunnalliset tekijät.

Yle ei tavoittanut tiistai-iltana Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n puheenjohtajaa Sara Hagelbergiä haastattelua varten.

Vesa Puuronen on toiminut aiemmin tutkijana, lehtorina ja professorina Joensuun, Lapin, Kuopion ja Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on liittynyt muun muassa rasismiin.

Puuronen on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä. Hän on kuulunut aiemmin Suomen kommunistiseen puolueeseen.

Talviliikuntapäivä koululla vai laskettelureissu Tahkolle? Näistä kahdesta vaihtoehdosta Lappeenrannan Kimpisen koulun oppilaat ovat vuosittain saaneet valita itselleen mieluisan tavan viettää koulun liikuntapäivää.

Tuhannen oppilaan koulussa oppilaista valtaosa on jäänyt koululle viettämään tavanomaista liikuntapäivää. Halukkaat, ja ne jotka ovat pystyneet lasketteluretken maksamaan, ovat sen sijaan lähteneet Tahkolle.

– Vuosittain retkelle on lähtenyt noin 150–170 oppilasta, kertoo Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa.

Lasketteluretki maksaa peruskoulun oppilaalle noin 40–45 euroa, ja siihen sisältyvät matkat ja hissilippu. Sen lisäksi kuluja tulee muun muassa lainavarusteiden vuokraamisesta.

Rahat retkeä varten on kerätty suoraan vanhemmilta.

Tänä vuonna perinteisiä retkisuunnitelmia joudutaan kuitenkin muuttamaan. Retki voi jäädä jopa kokonaan tekemättä.

Perusopetuksen oltava kaikille ilmaista

Apulaisoikeusasiamies puuttui lokakuun lopussa peruskoulujen maksullisiin retkiin. Apulaisoikeusasiamiehelle on tullut koulujen maksullisesta toiminnasta useita kanteluita viime vuoden aikana.

Tekemissään ratkaisuissa apulaisoikeusasiamies totesi, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.

Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa esimerkiksi retkien järjestämiseen, vaan opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella.

Apulaisoikeusasiamies ei kerro tarkemmin, mistä kouluista kanteluita on tullut.

Koulussa aikalisa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lla ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon maksullisia retkiä tai teemapäiviä peruskouluissa järjestetään. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan sellaiset ovat kuitenkin yleisiä.

– On voitu ajatella, että kun on maksuton vaihtoehto, silloin maksullisen retken tarjoaminen ei olisi lainvaista, sanoo Lahtinen.

Lahtisen mukaan retket ovat monipuolistaneet oppimisympäristöjä, kun oppilaat ovat päässeet esimerkiksi museoihin ja teattereihin.

– Varmasti tämä linjaus aiheuttaa muutoksia. Toivottavasti myös niissä kunnissa, joissa on heikompi taloustilanne, löydetään ratkaisuja järjestää jatkossakin retkiä.

Myös opetushallitus aikoo päivittää tänä vuonna ohjeistustaan kouluretkistä ja leirikouluista.

– Jonkunnäköinen aikalisä pitää ottaa, emmehän me voi täysin lainvastaisesti toimia, Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa sanoo.

Reissun mahdollinen peruuntuminen harmittaa

Seitsemäsluokkalaiset Tuuli Viuhko ja Aino-Elina Kitinoja eivät ole kertaakaan osallistuneet koulunsa järjestämälle laskettelureissulle.

– Onhan se aika eriarvoista, kun kaikilla ei ole varaa maksaa, Kitinoja pohtii.

Retkisuunnitelmien mahdollinen muuttuminen harmittaa Viuhkoa.

– Viime vuonna en ollut laskettelussa kovin hyvä, enkä osallistunut retkelle. Tänä vuonna olisin halunnut mukaan.

Niin ikään seitsemännellä luokalla opiskeleva Tilda Vitikainen haluaisi myös päästä laskettelemaan.

– Laskettelen talvisin jonkin verran. En ole aiemmin osallistunut retkelle.

Ratkaisuksi Vitikainen ehdottaa, että retkiä voisi järjestää lähemmäs, jolloin ne eivät maksaisi niin paljoa.

– Tai sitten koulun pitäisi maksaa kaikkien retki.

Iisa Knaapin mielestä maksullisia retkiä ei pitäisi järjestää.

– Onhan se huono juttu, kun kaikilla ei ole rahaa.

Mahdollisuus kokea jotain uutta

Apulaisoikeusasiamiehen linjaus on apulaisrehtori Santtu Peltomaan mukaan harmillinen. Häen mukaansa peruopetuksen maksuttomuus on perustuslaissa mainittu ja sinänsä selvä.

– Perusopetuslaissa on minun mielestä tarkennettu, että maksuttomuus koskee oppimateriaaleja ja työvälineitä. Nämä ovat yksittäisiä tapahtumia ja päiviä, joissa nimenomaan koulu haluaa tarjota mahdollisuuksia päästä kokemaan jotain sellaista, mitä ei muuten välttämättä perheen kanssa pääsisi kokemaan, sanoo Peltomaa.

Peltosen mukaan yksi vaihtoehto olisi, että koulu maksaa muutamalle oppilaalle retkelle osalistumisen. Lappeenrannan kaupungin vastaavan opetustoimenjohtajan Anu Liljeström ei suosittele sitä, sillä hänen mielestään se eriarvoistaa silti perheitä.

– On aivan selvää, että Kimpisen koulun järjestämä laskettelureissu ei voi apulaisoikeusasiamiehen ohjeistuksen perusteella jatkua siten, että oppilailta kerättäisiin maksuosuus retkestä.

Ainoa mahdollisuus Liljeströmin mukaan on, että oppilaat keräävät yhdessä rahaa ja tuotot kohdennetaan esimerkiksi jollekin tietylle luokalle.

Kouluille muistutus maksuttomuudesta

Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, onko muissa Lappeenrannan kouluissa pyydetty vanhemmilta rahaa koulun järjestämiin tapahtumiin. Hän on kuitenkin muistuttanut kouluja sähköpostilla siitä, että perusopetus on maksutonta.

– Todennäköisesti jonkunlaisia maksullisia tapahtumia on ollut, mutta en osaa sanoa, onko se estänyt joidenkin oppilaiden osallistumisen.

Liljeström ei näe tarpeelliseksi selvittää nyt luokkakohtaisia käytäntöjä.

– Ohjeistus on minusta aivan selvä ja kantelupäätöksen jälkeen siitä on tiedotettu kouluja. Huoltajat eivät ole ottaneet minuun yhteyttä asiaan liittyen. Jos olisivat, silloin varmasti olisi puututtu tilanteeseen.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Lue seuraavaksi:

Onko jumppasali reilu vaihtoehto, jos ei ole varaa 30 euron lasketteluretkeen? Kantelut koulujen maksullisista teemapäivistä saivat ratkaisun

Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”

Euromaat rikkovat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä kukin vuorollaan. Keskiviikkona Suomi sai EU:lta huomautuksen julkisten menojen kasvusta. Suomen julkiset menot uhkaavat kasvaa nopeammin kuin ne vakaus- ja kasvusopimuksen suositusten mukaan saisivat.

Säännöistä lipsuminen on EU:ssa pikemminkin sääntö kuin poikkeus – osin ehkä siksi, että suurimmat jäsenmaat näyttivät mallia piittamattomuudessa heti yhteisvaluutan alkutaipaleella. Saksa ja Ranska rikkoivat viime vuosikymmenellä toistuvasti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä.

Toisaalta jäsenmaat ovat ajautuneet hyvin erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin euron olemassaolon aikana. Esimerkiksi vientivoittoisen Saksan ylijäämät ovat tehneet ennätyksiä, kun Ranskassa ja Italiassa on tehty alijäämäisiä budjetteja.

Suomi puolestaan pääsi juuri toissavuoden alussa komission pannasta. Suomi oli puoli vuotta tarkkailulistalla makrotalouden epätasapainon vuoksi.

Seuraamuksia vasta "vakavasta" rikkomuksesta

Vakaus- ja kasvusopimuksen ydinkohdat ovat, että valtioiden budjettivajeen pitäisi pysyä alle kolmessa prosentissa ja valtionvelan alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen.

Vain aniharva maa on pystynyt pitäytymään näissä rajoissa. Useimpien euromaiden velkasuhde huitelee korkealla 60 prosentin yläpuolella, ja on tehnyt niin jo vuosikausia.

Välillä komissio on uhannut sääntöjä rikkovia jäsenmaita EU:n ohjaukseen joutumisella. Tällaisella liiallisen alijäämän menettelyllä on uhkailtu viime aikoina ennen kaikkea Italiaa. Juuri nyt menettelyssä ei ole poikkeuksellisesti yhtään maata.

Komission keskiviikon raportissa olennaista oli se, että yhdenkään 19 euromaan kohdalla riski taloussääntöjen rikkomisesta ei ollut "vakava". Jos se olisi ollut vakava, komissio olisi pyytänyt asianomaista maata muuttamaan budjettisuunnitelmiaan.

Näin se toimi Italian kohdalla viime vuonna.

Lue lisää: EU tiukentaa otettaan Italiasta, avaa tien sanktioille alijäämäisen budjetin vuoksi.

Mitään jäsenmaata ei ole koskaan vielä rangaistu sääntöjen rikkomisesta, koska komissio on halunnut tulkita niitä joustavasti. Talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Pierre Moscovici toisti keskiviikkona, että jäsenmaita on kuultu tarkkaan myös uutta raporttia tehtäessä.

Suomi sanoi vastauksessaan komissiolle, että menot kasvavat vain kertaluontoisesti 2020. Tarkoitus on tasapainottaa budjetti tulevina vuosina.

Ensi vuoden menojen kasvusta huolimatta Suomi pysyy vielä selvästi EU:n vaje- ja velkarajojen alapuolella. Siksi hallitus voi laittaa komission jyrähdyksen sarjaan "hyvä noteerata", mutta "ei aiheuta suuria toimenpiteitä tällä erää".

Lampaidensa hoidon laiminlyönyt mies on tuomittu puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määräaikaiseen lampaidenpitokieltoon.

Lammastilaa pitänyt mies oli syytettynä törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Syytteen mukaan mies oli muun muassa kuljettanut lampaita kovassa pakkasessa itse rakentamallaan kuljetusperävaunulla teurastettaviksi. Lampailla ei ollut ajomatkalla suojaa kylmyydeltä ja viimalta, ja ne olivat ajomatkan jälkeen kylmettyneitä.

Mies oli syytteen mukaan myös lyönyt lampaitaan puisella hangonvarrella, ja ne olivat olleet aliravittuja ja nähneet nälkää.

Syyttäjän vaatimukset eivät menneet läpi Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Mies tuomittiin törkeän eläinsuojelurikoksen sijaan perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta.

Teko ei kohdistunut kaikkiin lampaisiin

Miehen tilalla oli syytteen mukaan ollut noin 250-397 eri ikäistä lammasta. Rikos ei ole tuomion mukaan kohdistunut koko lammaslaumaan, eli teon kohdistuminen suureen määrään lampaita on tulkinnanvaraista. Käräjäoikeus tuomitsi tämän syytetyn eduksi.

Lisäksi kokonaisarvostelussa tulee oikeuden mukaan ottaa huomioon miehen lampolan poikkeuksellisen sinnikäs loisongelma, jonka voittaminen on tuottanut haasteita.

Oikeuden ratkaisun mukaan miehellä on mitä ilmeisimmin ollut vakaa aikomus pärjätä lampurina ja tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa. Oikeuden mukaan tämä tukee kokonaisarvostelussa vähemmän moitittavaa syyksilukemista. Oikeuden mukaan mies on ollut aktiivinen loislääkityksen järjestämisessä.

Toisaalta miehen lampuritoiminta on oikeuden mukaan ollut alunperinkin hänen tietoihinsa, taitoihinsa ja resursseihinsa nähden liian laajamittaista, joka osoittaa hänen piittaamatonta suhtautumistaan eläinten hyvinvointiin, kuten myös monet muut toiminnan aikana esiintulleet seikat.

Ei koulutusta alalle

Mies oli ryhtynyt rakentamaan lampolaa vuonna 2016. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta eläimistä. Hän oli saanut koulutusta kahdella kahden päivän pituisella kurssilla sekä muilla kursseilla vuosina 2015-2016.

Mies oli oikeuden ratkaisun mukaan aloittanut lampolatoiminnan riittämättömin tieto- ja työvoimaresurssein, joista etenkin jälkimmäinen on vaikuttanut laiminlyönteihin eläkinten hoidossa. Oikeus piti jollain tapaa ristiriitaisena, että mies oli halunnut saada elantonsa lampolatoiminnasta, mutta ei ollut kuitenkaan satsannut työvoiman palkkaamiseen ja sitä kautta eläinten hyvinvoinnin takaamiseen.

Oikeuden mukaan vaikuttaa siltä, että miehen aika ei ole riittänyt kaikkeen tarvittavaan, ja ongelmat ovat kasautuneet.

Todistajina kuultujen eläinlääkärien ja muiden lampolatoimintaan perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan loiset ovat yleinen vitsaus lampaissa. Muun muassa hyvällä lääkehoidolla, sairaiden ja terveiden eläinten erottamisella, riittävällä ja hyvälaatuisella ravinnolla sekä laidunkierrolla ongelmat on kuitenkin pystytty yleensä pitämään hallinnassa ja menetykset siedettävinä.

Mies on pyrkinyt laittamaan kaiken toistuvan loisongelman syyksi. Näyttö ei oikeuden mukaan kuitenkaan tukenut vastaajan väitettä. Loiset ovat ratkaisun mukaan aiheuttaneet paljon ongelmaa, mutta eivät kaikille eläimille. Mies ei ole tehnyt kaikkea voitavaansa ongelman poistamiseksi.

Mies on kertonut omistaneensa 100 hehtaaria laidunmaata. Laidunkierrosta on oikeudessa puhuttu paljon, mutta käräjäoikeudelle on jäänyt epäselväksi onko mies toteuttanut sitä vai ei. Ainakaan laitumien kyntämistä ei ole oikeuden ratkaisun mukaan tapahtunut.

Oikeuden mukaan mies ei ole halunnut ymmärtää, että 350 uuhen lammastilan pyörittäminen pässeineen ja ympäri vuoden tapahtuvine karitsoimisineen vaatii enemmän kuin yhden kokopäiväisen työntekijän.

Ratkaisun perustelujen mukaan tilalla ei ollut yhtaan pätevää eläintenhoitajaa. Miehellä saati hänen puolisollaan ei ole ollut minkäänlaista koulutusta alalle.

Karua luettavaa

Oikeus piti tarkastuspöytäkirjoja karuna luettavana. Kahden lammastilalla käyneen eläinlääkärin havainnot tilalta olivat oikeuden mukaan pitkälti yhteneväisiä, vaikka mies oli yrittänyt tehdä toisesta eläinlääkäristä henkilökohtaista vihamiestään, joka ei ole suhtautunut tehtäväänsä objektiivisesti.

Syyttäjä on määritellyt rikoksen tekoajaksi reilut kaksi vuotta. Tila oli ollut tarkastusten kohteena lähes kaksi vuotta. Tänä aikana mies on oikeuden mukaan vain vähäisiltä osin noudattanut tai edes pyrkinyt noudattamaan annettuja määräyksiä.

Toteen näytetyiksi tulivat oikeuden mukaan myös syytteen kohdat aliravituista eläimistä, vesihuollon ongelmista laitumilla, laitumien turvallisuuspuutteista, ruokintakaukaloiden sijoitus- ja tukevuusongelmista, hoidon laiminlyönneistä, sorkkien hoidon ja keritsemisen ongelmista sekä puutteista ja eläinten siisteydestä.

Syytteen mukaan lampaiden ruokintakaukalot oli sijoitettu seinälle niin, että eläimet ovat voineet ulostaa ja virtsata niihin, jolloin niissä oleva rehu on likaantunut. Lampaat ovat myös pystyneet kiipeilemään kaukaloihin, jolloin ne ovat tippuneet maahan. Karitsoja on jäänyt kiinni ruokintakaukaloiden alle, jolloin osa niistä on vahingoittunut ja osa kuollut.

Mies on luopunut eläimistään syksyllä 2019.

Ympäristön turmelemisesta ei riittävää näyttöä

Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta myös ympäristön turmelemisesta.

Syytteen mukaan mies oli vastoin lupamääräystä säilyttänyt kuolleita eläimiä tilalla säkissä maapohjalla, haudannut osan maahan, hävittänyt eläimiä polttamalla ja hylännyt useita kymmeniä eläimen raatoja jättämällä ne ympäri tonttia taivasalle säältä suojaamattomina. Maaliskuussa 2019 tilalta oli syytteen mukaan löytynyt noin 80 kuollutta eläintä.

Syytteen mukaan mies oli myös sijoittanut lammaslaitumen aidan vastoin lupamääräystä noin 20 metrin etäisyydelle käytössä olevasta talousvesikaivosta, eikä hän ollut valvontaviranomaisen pyynnöstä tai kehoituksesta huolimatta siirtänyt aitaa kauemmaksi.

Oikeus tuomitsi miehen ympäristönsuojelulain rikkomisesta. Oikeuden mukaan syyttäjä ei esittänyt riittävää näyttöä väitteistään, joiden mukaan mies olisi haudannut eläimiä maahan tai hävittänyt niitä polttamalla. Tällaiseen toimintaan kuitenkin viittaa se, ettei miehen tilalta ole koskaan noudettu kuolleina syntyneitä eläimiä eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen.

Mies on myöntänyt kerran erehdyksessä polttaneensa villoja ja omaan teurastuskäyttöön menneiden lampaiden osia. Mies oli myös säilyttänyt kuollutta eläintä vasten määräyksiä.

Syyttäjän vaatimukset eivät menneet läpi

Syyttäjän rangaistusvaatimukset eivät menneet läpi oikeudessa. Mies tuomittiin törkeän eläinsuojelurikoksen sijaan perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Lisäksi mies tuomittiin ympäristönsuojelulain rikkomisesta ja markkinointirikoksesta.

Syyttäjä vaati miehelle 9-11 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja pysyvää tuotantoeläinten pitokieltoa sekä menettämään eläimensä valtiolle.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määräaikaiseen eläintenpitokieltoon 31.12.2021 saakka. Kielto koskee lampaita.

Lisäksi mies määrättiin maksamaan 80 euron rikosuhrimaksun sekä korvaamaan todistelukustannukset valtiolle.

Yle aloittaa uutiset lapsille suomeksi ja ruotsiksi syksyllä 2020. Myös nuorille suunnattua uutis- ja ajankohtaistarjontaa lisätään.

Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajan Riikka Räisäsen mukaan lapset ovat Ylelle tärkeä yleisöryhmä ja myös lapset ovat kiinnostuneita maailman tapahtumista.

– Meillä ei uutisissa ole ollut tuotetta, josta lapset saisivat omalle ikätasolleen sopivalla ja oman mediankäyttötapansa kannalta luontevimmalla tavalla tietoa Suomen ja muun maailman merkityksellisistä tapahtumista. Lasten uutisia lapsi voi käyttää joko itsenäisesti tai niitä voitaisiin katsoa tai lukea vanhempien kanssa tai vaikka koulussa opettajan kanssa, Räisänen kertoo.

Lasten uutisia voi seurata mobiililaitteella ja televisiosta. Lisäksi sisältöä tarjotaan medioissa, joita lapset muutenkin käyttävät. Yle Uutiset kertoo lasten uutisista tarkemmin loppukeväästä 2020

Uutisissa uutena tuotteena alkaa myös uutispodcast.

Urheilun ja tapahtumien kesä

Vuoden isoja urheilutapahtumia ovat muun muassa jalkapallon miesten EM-kisat, yleisurheilun EM-kisat ja Tokion olympialaiset, jotka Yle välittää kanavillaan.

Lisäksi Yle järjestää yhteisöllisiä tapahtumia ympäri maata. Tulevana vuonna muun muassa Pointti-kaupunkitapahtumia koetaan Helsingin lisäksi muualla Suomessa, Pikku Kakkonen jatkaa omaa kiertuettaan ja 20. kertaa järjestettävä nuorten ilmaiskonsertti YleXPop nähdään Jyväskylässä.

YleX Nosteessa laajenee uudeksi ohjelmaksi Youtubeen. Musiikkirealityssä haetaan uutta musiikkimaailman nousevaa tähteä.

Muumilaakso ja Babylon Berlin jatkuvat uusilla kausilla

Tulevana vuonna nähdään merkittävä määrä kotimaisia ja ulkomaisia draamasisältöjä.

Kotimaisista sarjoista jatkoa saavat Areenan katsotuimmaksi ohjelmaksi noussut koko perheen Muumilaakso, kansainvälisesti menestynyt Karppi sekä suomalais-espanjalaisena yhteistyönä tehty Paratiisi.

BBC:n kansainvälinen suurtuotanto World on Fire (BBC One) sijoittuu toiseen maailmansotaan. Suosittu Babylon Berlin jatkuu uudella tuotantokaudella. Sarjan ensimmäisen trailerin voi katsoa täältä.

Yle Teema & Femillä vietetään naisten maaliskuuta, jolloin kaikki fiktio,- dokumentti- ja lyhytelokuvat ovat naisten ohjaamia.

Yle on mukana Yksittäistapaus-kampanjassa, jonka tavoitteena on elokuvien avulla tuoda esille sukupuolittunutta vallankäyttöä sekä tarjota välineitä sen käsittelyyn ja sanallistamiseen. 15 ohjaajan ja käsikirjoittajan yhteisteoksen lyhytelokuvat julkaistaan Yle Areenassa ensi vuoden alussa. Aiheen käsittelyn tueksi on tarjolla ilmainen keskustelumateriaali.

Lue lisää:

Pyllyn puristelu on monelle arkipäivää – Yksittäistapaus-elokuvien tekijät lähtevät koululuokkiin kitkemään arkista häirintää

Uusi Muumilaakso on kaikkien aikojen kallein suomalainen tv-sarja – tuottaja: Ehkä on hyvä, että tekijät ymmärtävät sen vasta nyt

Kuopiossa lokakuussa tapahtuneessa autopalossa loukkaantuneet kaksi lasta ovat päässeet sairaalasta, kertoo poliisi. Tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Mikko Lyytisen mukaan lasten palovammat ovat tervehtyneet ja lasten terveydentila on hyvä.

Lapset oli jätetty autoon marketin parkkipaikalle sillä aikaa, kun lasten isä oli kaupassa perheen pienimmän lapsen kanssa. Sillä välillä autossa oli syttynyt tulipalo. Autoon jääneet viisi- ja kolmevuotiaat lapset saivat palovammoja muun muassa kasvoihin.

Vanhemman lapsen käytössä oli ollut tablettitietokone, jota poliisi on epäillyt palon aiheuttajaksi. Poliisi on saanut rikosteknisen laboratorion lausunnon tietokoneesta. Myös lasten isää on kuulusteltu.

– Tutkinnassa tullaan ensi viikolla kuulemaan vielä autossa ollutta vanhempaa 5-vuotiasta lasta liittyen palon syttymissyyhyn. Tutkinnan turvaamiseksi emme siten voi tässä vaiheessa kertoa asiasta tämän tarkemmin, Lyytinen kertoo poliisin tiedotteessa.

Poliisi antaa lisätietoja autopalosta lapsen kuulemisen jälkeen.

Aasian tiikerihyttynen, Aedes albopictus, on pieni hyönteinen, mutta se kylvää monia vitsauksia erityisesti trooppisissa maissa.

Tiikerihyttyset levittävät muun muassa zika-virusta sekä dengue-kuumetta tai chikungunyaa aiheuttavia viruksia.

Nyt tutkitaan, voidaanko hyönteiskantoja pienentää säteilyteknologian avulla.

Sterile Insect Techique (SIT) on menetelmä, jossa koirashyttyset sterilisoidaan niiden määrän pienentämiseksi. Itse menetelmä on vanha.

– Sitä on käytetty jo 60 vuotta maatalouden kasvituholaisten torjuntaan. Nyt tekniiikkaa kokeillaan hyttysiin, sanoo Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntija, entomologi Jeremy Bouyer Ylelle puhelinhaastattelussa Wienistä.

Koirashyttyset eivät pistä, mutta niiden sterilisaation avulla hyönteisten määrä vähenee.

– Koirashyttyset sterilisoidaan ensin säteilyn avulla. Kun ne parittelevat naaraiden kanssa, syntyy mutaatioita. Hyönteiset munivat, mutta niistä ei kuoriudu uusia toukkia. Kanta vähenee sukupolvi sukupolvelta, Boyer selvittää.

Hän pitää kokeiden tuloksia lupaavina.

Hyönteismaailman syntyvyydensäännöstelyä

Syntyvyydensäännöstelyä on aiemmin tehty muun muassa hedelmäkärpäsille ja koille, jotka vahingoittavat hedelmäsatoja.

Maailman terveysjärjestö WHO ja IAEA ovat tehneet yhteistyötä ja laajoja kokeita eri puolilla maailmaa Meksikosta ja Kuubasta Saksaan ja Mauritiukselle.

Tiikerimoskiitto saattaa pistää ihmistä myös päiväsaikaan.

Se saattaa matkata maasta toiseen myös kantajansa mukana. Kansainvälinen kauppa lisää myös tuholaisten liikennettä.

Tiikerihyttynen siirtyi Afrikasta Eurooppaan

Tiikerimoskiitto rantautui Eurooppaan käytettyjen autonrenkaiden mukana. Sitä tavattiin ensin Italiassa 2000-luvun alussa, sittemmin Saksan eteläosissa.

– Hyönteiskantoja pyritään rajoittamaan, ennen kuin ne leviävät laajemmalle suurkaupunkeihin ja tiheästi asutuille alueille, selvittää Jeremy Bouyer.

– On tärkeää, että testejä tehdään eri puolilla maailmaa. Ensi vuonna mukaan tulee 20 valtiota.

Euroopasta mukana ovat Saksan lisäksi Italia, Ranska ja Kreikka. Kokeisiin osallistuvat muun muassa Floridan alue Yhdysvalloista, Malesia ja Etelä-Afrikka.

Toistaiseksi tiikerihyttysiä tai keltakuumehyttysiä ei ole tavattu pohjoisessa Euroopassa liian kylmien talvien takia.

Laajat denguekuume- tai zikavirusepidemiat ovat yleisempiä kehitysmaissa. Dengue-tapausten määrä on kääntynyt maailmanlaajuisesti nousuun.

Suomalaisitikkaa ei säteilytetä ainakaan vielä

Hyttynen voi joinakin kesinä olla Suomessakin varsinainen riesa. Voitaisiinko täkäläistä lajia vähentää SIT-tekniikan keinoin?

Ranskalaisasiantuntija Jeremy Bouyer toppuuttelee vielä:

– IAEA on kehittänyt tätä tekniikkaa kymmenen vuotta. Pohjoismaisten lajien kitkemiseen pitäisi soveltaa niille kohdennettuja menetelmiä. Sopivan löytäminen on vuosien kehitystyön tulos.

Ensi vuonna alkavista laajoista kansainvälisistä kokeista tiikerihyttysen kantojen säätelemiseen odotetaan tuloksia 2–4 vuoden kuluessa.

Hongkongin teknillisellä yliopistolla on edelleen jumissa joitakin kymmeniä mielenosoittajia, kertovat uutistoimistot. Pattitilanne on jatkunut sunnuntaista lähtien.

Poliisi on arvioinut jopa 800 henkilön jo poistuneen piiritetyltä kampusalueelta. Osa mielenosoittajsta on antautunut, osa puolestaan paennut esimerkiksi köysitikkaiden ja moottoripyörien avulla.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että osa mielenosoittajista on yrittänyt pakoa viemärijärjestelmän kautta. Kampusalueelle lasketut palomiehet ovat kuitenkin sittemmin tukkineet pääsyn viemäriverkkoon.

Viranomaiset ovat toistuvasti kehottaneet demokratiaa vaativia mielenosoittajia antautumaan. Reutersin mukaan poliisi on tehnyt mielenosoituksiin liittyen jopa 5 000 pidätystä kesäkuun jälkeen.

Protestit jatkuivat keskiviikkona

Hongkongin opetusvirasto avasi koulut keskiviikkona viikon tauon jälkeen. Päiväkodit pysyivät kuitenkin vielä suljettuina.

Vaikka tilanne on jo hieman rauhoittunut viime viikon väkivaltaisiksi yltyneiden tapahtumien jälkeen, mielenosoitukset jatkuivat myös keskiviikkona.

Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen oli paikalla, kun sadat mielenosoittajat lounasaikaan kokoontuivat kaduille iskulauseita huutaen ja pysäyttivät liikenteen. Mielenosoittajat vastustivat poliisin otteita ja vaativat oikeutta yliopistolla oleville nuorille.

– Heidän kohtelunsa on epäinhimillistä, ja se rikkoo ihmisoikeuksia. Se on myös Hongkongin arvojen vastaista. Poliisin pitää perääntyä, antaa ihmisten osoittaa mieltään ja käyttää sananvapauttaan, mielenosoitukseen osallistunut Peter sanoi Ylelle.

Diplomaattinen silmukka kiristää Kiinaa

Paine Kiinaa kohtaan kasvaa myös ulkomailta.

Yhdysvallat onnistui suututtamaan Kiinan, kun senaatti hyväksyi tiistaina yksimielisesti Hongkongin ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukevan lainsäädännön. Myös kongressin edustajainhuone on hyväksynyt lokakuussa vastaavan lain.

Lain mukaan Yhdysvallat tarkastelee joka vuosi Hongkongin tilanteen ja arvioi, voiko sen erityisasemaa kauppakumppanina jatkaa. Lisäksi senaatti haluaa vientikiellon esimerkiksi kumiluodeille ja kyynelkaasulle.

Laki tarvitsee vielä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suostumuksen.

Kiinan mukaan Yhdysvallat sekaantuu Kiinan sisäiseen politiikkaan ja rikkoo kansainvälistä oikeutta. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Geng Shuang sanoi, että Yhdysvallat pyrkii toimillaan tukemaan ääriaineksia ja väkivaltaa Kiinaa vastaan.

Kiinan ulkoministeriö on ilmoittanut kutsuvansa Yhdysvaltojen Pekingin-suurlähettilään kuultavaksi päätöksen vuoksi. Myös Hongkongin hallinto on ilmaissut "olevansa pahoillaan" Yhdysvaltojen toimista.

Kiinalla on syyttänyt myös Britannian sekaantuvan Kiinan sisäisiin asioihin ja yllyttävän mielenosoituksia. Elokuussa pidätetty Britannian konsulaatin työntekijä Simon Cheng kertoi vastikään laatulehti Wall Street Journalille, että Kiinan salainen poliisi kidutti häntä pidätyksen aikana.

Hongkongin mielenosoitukset saivat alkunsa lakiesityksestä, joka olisi mahdollistanut rikollisten luovuttamisen Manner-Kiinaan. Protestit laajenivat pian vaatimaan muun muassa vapaita vaaleja. Kiinan johto ja Hongkongin aluehallinto eivät suostuneet vaatimuksiin.

Lisää aiheesta:

Hongkongin brittikonsulaatin työntekijä kertoo joutuneensa Kiinan salaisen poliisin kiduttamaksi

“En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin” – Hongkongin yhä hurjemmiksi muuttuvat mielenosoitukset rikkovat perheitä ja jakavat kaupunkia

Mellakat, kalliit hinnat ja kiinalaiskiintiöt purevat: Hongkongin väestö vaihtuu vauhdilla

Toimittajalta: Milloin ne tankit tulevat? Tuskin seuraavaksi, sillä Hongkongin mielenosoitukset voisi lamauttaa muullakin tavalla

Suomen toiseksi suurin kaivos Sodankylän Kevitsassa kasvattaa tuotantoaan yhteensä 150 miljoonan euron investoinneilla kolmen vuoden aikana. Lapin huomattavista, puolen miljardin euron, rakennusinvestoinneista Kevitsa on tällä hetkellä suurin.

Kevitsan omistaja, ruotsalainen Boliden AB, investoi kaivokseen noin 150 miljoonaa euroa vuosien 2018–2022 aikana. Merkittävin osa investoinnista on malmirikasteen hienontamiseen käytettävä jättimäinen mylly laitteineen.

Se maksaa 80 miljoonaa euroa.

– Mielestäni se on nyt suurin mylly Suomessa. Rummun halkaisija on kymmenen metriä ja myös pituus on melkein kymmenen metriä. Sen teho on yhteensä 14 megawattia, esittelee Kevitsan rikastamohankkeen projektipäällikkö Peter Nysted.

Valtavassa vaihteettomassa malmimyllyssä murskaamosta tulevat isot ja pienet malmilohkareet jauhavat toisiaan hienommaksi kivi- ja malmirakeeksi. Hienonnettu aines johdetaan murskauksen jälkeen kemialliseen prosessiin malminerotteluun.

Uuden myllyn kapasiteetista puolet vuosituotannon lisäämiseen

Uusi mylly lisää Kevitsan tuotantokapasiteettia reippaasti. Sen murskauskapasiteetti on yksin noin puolet aiempien kolmen myllyn yhteisestä tuotantokapasiteetista.

– Uusi mylly pystyy lisäämään tuotantoa enimmillään noin neljä miljoonaa tonnia ja vanhan myllypiirin kanssa voimme päästä yhteensä jopa kymmeneen miljoonaan tonniin malmirikastetta. Siihen meillä on voimassaoleva lupa, kertoo projektipäällikkö Peter Nysted.

Vuoden 2019 malmirikasteen tuotanto pysyy vielä edellisvuosien tasolla, mutta jo 2020 kaivoksen malmintuotanto kasvaa asetettuun tavoitteeseen eli 9,5 miljoonaan tonniin.

– Tavoitteena on, että aloitamme testit nyt ennen joulukuuta 2019. Sen jälkeen lisäämme tuotantoa normaaliin tai maksimikapasiteettiin ennen vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen päättymistä, sanoo Nysted.

Työntekijöitä jo yli 500

Kevitsan kaivos on Terrafamen Sotkamon kaivoksen jälkeen Suomen toiseksi suurin kaivos louhintamäärän perusteella. Sotkamossa kokonaislouhintamäärä oli vuonna 2018 noin 42,1 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2018 Kevitsan kaivoksesta louhittiin sivukiveä (Kaiva.fi) yhteensä 33,4 Mt. Lisäksi malmirikasteen tuotanto (Boliden, PDF-tiedosto) oli vuonna 2018 noin 7,6 Mt.

Kevitsan kaivoksen työntekijämäärä on ollut kasvussa viime vuosina, vuonna 2018 luku oli 450. Kaivoksen johtajan Peter Bergmanin mukaan tuotannon nosto vaatii kuitenkin vieläkin lisää tekijöitä.

– Meitä on nyt noin 500 ja määrä nousee noin 550 työntekijään vuoden 2020 aikana. Se tulee olemaan työntekijöiden suurin määrä nykyisellä mineraalivarannolla, kertoo Peter Bergman.

Malmia riittää vielä 15 vuotta

Bergmanin mukaan tuotannon noston jälkeen Kevitsan tiedossa olevat malmivarat riittävät vuoteen 2034.

– Suunnitelmat yltävät nyt vuoteen 2034 saakka, joten sen perusteella jatkamme 14–15 vuotta nykyisillä malmiresursseilla. Mutta teemme töitä sen lisäämiseksi.

Bergman kuitenkin korostaa, että Kevitsassa ei enää etsitä malmia lähimetsissä vaan pysytään nykyisen kaivoksen alueella.

– Toimimme samassa avolouhoksessa, mutta etsimme tapoja lisätä tuotantoa pienemmillä kustannuksilla. Se on meidän tapamme saada lisää malmia.

Sähködumpperit pienentävät hiilijalanjälkeä

Boliden on hankkinut Kevitsaan yhteensä 17 uutta kaivoskuorma-autoa. Niillä korvataan aiemmin käytössä olleita pienempiä malmin ja sivukiviaineksen kuljettamisessa käytettyjä dumppereita.

Uudet kiviautot on toimitettu Kevitsan kaivokselle osissa, joten autot kootaan legoautojen tapaan paikan päällä. Samalla suurimpaan osaan niistä asennetaan sähkömoottorit, joilla ne saadaan entistä tehokkaammiksi.

– Korvaamme dieselin käytön sähköllä, joten näin saamme alennettua kaivoksen hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi kuorma-autot pystyvät ajamaan nopeammin ylös kaivoksen pohjalta, joten sekin lisää niiden tuottavuutta, kertoo Kevitsan kaivoksen johtaja Peter Bergman.

Bergmanin mukaan kokonaisinvestointi huomioiden tuotannon hiilidioksidipäästöt alenevat 18 prosentilla.

Sähköistettyihin autoihin ei asenneta akustoja vaan kaivokselle rakennetaan lähes kaksi kilometriä pitkä sähköajoneuvorata. Kiviautot saavat virran sähkölinjasta, samalla tavoin kuin sähköjunat yläpuolella kulkevista avokaapeleista.

Boliden on jo viime vuonna aloittanut Aitikin kaivoksellaan Pohjois-Ruotsin Jällivaarassa kokeilun kuljetusten sähköistämiseksi. Molempien kaivosten dieselpolttoaineen kulutus alenee noin 5,5 miljoonalla litralla.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Lue myös:

Kevitsan kaivosta vaivaa kaksisuuntainen vesihäiriö – metalleja menee luontoon ja pohjavettä punkee jätealtaaseen

Vanhaa kaivoslakia halutaan uudistaa – eduskunnalle tänään luovutetun kansalaisaloitteen allekirjoitti 60 000 ihmistä

Kobolttikuume nousee Lapissa – Suomesta löytyy harvinaista akkumetallia, jota ilman sähköautojen valmistus ei onnistu

Nelostien rakennustyömaalla Jyväskylän Kirrissä näkymät ovat jylhät. Seitsemän metrin syvyyteen rakennetaan uutta moottoritielinjausta.

Kallioita louhitaan seuraavien parin, jopa kolmen vuoden ajan. Isoja räjäytyksiä tehdään pari viikossa.

– Kirrinmäessä on 30 metriä korkea kallioleikkaus, jota louhitaan seuraavan parin vuoden aikana. Vuoteen 2022 asti tehdään isompia räjäytyksiä muutama viikossa, pieniä räjäytyksiä voi olla päivittäin, kertoo työpäällikkö Jaakko Taipale Destia Oy:ltä.

Räjäytykset kuuluvat Kirrinmäestä pitkälle Palokkaan asti. Räjäytysten tärinä puolestaan tuntuu Kirrissä sijaitsevissa taloissa.

– Tiettyä paineaaltoa saattaa tuntua, mutta sallittujen tärinöiden rajoissa mennään, sanoo Taipale.

Räjäytyksistä johtuvat melu- ja tärinähaitat pyritään pitämään rakentamisen aikana mahdollisimman vähäisinä.

– Väistämättä tämän kokoisesta työmaasta syntyy haittaa. Pyrimme siihen, että haitat minimoidaan ja saadaan ne mahdollisimman lyhytaikaisiksi, kertoo projektipäällikkö Jarmo Niskanen Väylästä.

Nelostiellä Jyväskylän kohdalla kulkee Väylän mukaan vuorokaudessa noin 20 000 ajoneuvoa. Niistä 15 prosenttia on raskasta liikennettä.

Liikenne siirtyy rinnakkaistielle Puuppolan ja Vehniän välillä elokuussa 2020 Jyväskylässä ajettavan MM-rallin jälkeen. Näin nykyinen Nelostie vapautuu tuolla välillä kokonaan rakennuskäyttöön, sillä sen päälle rakennetaan uusi moottoritie.

Maamassojen kaivuut aiheuttivat järvivesien samentumista

Makkara- ja Laahajoen ylittävien siltojen rakentamisessa on tarvittu kaivuutöitä ja maamassojen vaihtoa. Niistä on kulkeutunut kiintoainesta suodatinkankaiden läpi vesistöön.

– Tämä oli yllätys, että samentuminen näkyy näin laajasti. Samentuminen on liikkunut virtauksen mukana Laahajoelta Alvajärveen, sieltä Palokkajärveen sekä myös Tourujokeen, sanoo ympäristösuojelupäällikkö Pasi Huotari Jyväskylän kaupungilta.

Virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen runsaat tänä syksynä. Tourujoki on marraskuun puolivälissä äärikorkeudessaan.

– Osittain virtaamista johtuen kiintoaines on päässyt kulkeutumaan näin pitkälle, kertoo Huotari.

Veden samentumisesta ei ole haittaa vesien eliöstölle.

– Talven aikana hieno aines yleensä vaipuu pohjaan ja jää osaksi sedimenttia, sanoo Huotari.

Moottoritietä rakennetaan pidemmälle kuin suunniteltiin

Moottoritien rakentamisessa on käytetty uudenlaista urakkamallia. Sen avulla pyritään saamaan urakoitsijan ja rakentajan innovaatiot parhaiten hyödynnettyä. Urakoitsija voi näin vapaammin toteuttaa rakentamisen.

Uuden moottoritien tilaaja Väylä ei siis sanele Destialle rakentamisen toteutustapoja, vaan pelkästään sen, että päästään hyvään lopputulokseen.

– Innovoinneilla saatiin säästöjä, joten pystymme rakentamaan moottoritie Vehniälle saakka, kun alunperin suunniteltiin moottoritietä vain Tikkakoskelle, sanoo projektipäällikkö Niskanen.

Moottoritietä rakennetaan neljä kilometriä pidemmälle kuin alunperin suunniteltiin.

Moottoritien kustannukset ovat arviolta 139 miljoonaa euroa. Lisäksi Jyväskylän kaupunki laittaa 2,9 miljoonaa euroa uuden tien rakentamiseen.

Uutta moottoritietä pääsee ajamaan Jyväskylän Kirristä Laukaan Vehniälle elokuussa 2022.

Maltan poliisi on ottanut kiinni tunnetun liikemiehen epäiltynä yhteyksistä toimittaja Daphne Caruana Galizian murhaan.

Times of Malta -lehden mukaan liikemies Yorgen Fenech oli pyrkimässä pakoon Maltalta, kun hänet otettiin kiinni huvijahdiltaan.

Korruptiota tutkinut Galizia kuoli autopommi-iskussa vuonna 2017. Hän oli tutkinut Fenechin omistaman Dubaihin rekisteröidyn 17 Black -yhtiön toimintaa, rahanpesua ja polttoaineen salakuljetusta.

Fenechin pakenemisyritys tapahtui sen jälkeen, kun Maltan pääministeri Joseph Muscat tiistaina ilmoitti harkitsevansa armahdusta rahanpesusta epäillylle miehelle.

Mies väitti tietävänsä, kuka Galizian murhan takana on. Hänen epäillään toimineen välittäjänä, kun Galizian murhaa valmisteltiin. Armahdus voisi toteutua, jos mies suostuu todistamaan oikeudessa.

Murhan taustalla korruptioepäilyjä

"Yhden naisen Wikileaksiksi" nimetty Galizia syytti Muscatia ja muita Maltan poliitikkoja sekaantumisesta korruptioon. Galizia syytti Muscatia rikollisten suosimisesta ja sanoi pääministerin tehneen Maltasta mafiasaaren.

Pääministeri Muscatin eroa on vaadittu myös Fenechin pidätyksen jälkeen.

– Joseph Muscat takasi rankaisemattomuuden korruptiosta miehille, jotka sopivat äitini murhasta. Nyt hänellä on oikeuden avaimet. Hänen pitäisi antaa ne jollekin muulle, murhatun toimittajan poika Andrew Garuana Galizia kirjoitti Twitterissä.

Keskiviikkona kiinniotettu Fenech on myös Electrogas-yhtiön toimitusjohtaja ja toinen omistaja. Electrogas sai vuonna 2013 miljoonien eurojen sopimuksen rakentaa Maltalle uusi kaasuvoimala.

Panaman paperien vuodossa paljastui, että pari johtavaa maltalaista poliitikkoa oli saamassa 17 Black -yhtiöltä mittavat palkkiot tarkemmin määrittelemättömistä palveluista.

Lisää aiheesta:

Tunnettu tutkiva toimittaja murhattiin pommi-iskussa Maltalla – tutki poliitikkojen korruptioepäilyjä

Autopommi-iskussa kuolleen maltalaistoimittajan poika: Hallitus on osasyyllinen

Tuhannet marssivat murhatun toimittajan muistolle Maltalla: "He eivät voi hiljentää meitä"

Britannian ulkoministeri Dominic Raab on kovistellut Kiinaa Britannian Hongkongin-konsulaatissa työskennelleen miehen ”brutaalista ja häpeällisestä” kohtelusta.

Britannian konsulaatin vakituinen työntekijä, hongkongilainen Simon Cheng Man-kit on kertonut Wall Street Journalille, että Kiinan salainen poliisi kidutti häntä kuulusteluissa. Chengin mukaan poliisi yritti saada tietoa Britannian osallisuudesta Hongkongissa puhjenneisiin demokratiaprotesteihin.

Kiinan poliisi pidätti Chengin, kun tämä oli lähtenyt työpaikaltaan Hongkongista vuorokauden työmatkalle manner-Kiinan puolelle Shenzheniin elokuussa.

Chengin mukaan Kiinan salainen poliisi laittoi hänet kahleisiin, hakkasi häntä ja esti nukkumasta. Cheng oli pidätettynä 15 päivää.

– Simon Cheng oli ryhmämme arvostettu jäsen. Olimme järkyttyneitä ja tyrmistyneitä hänen kohtelustaan kiinalaisten huostassa, johon kuului myös kidutusta, Raab totesi.

Raab kertoo tehneensä selväksi Kiinan Britannian-lähettiläälle, että hän odottaa Kiinan viranomaisten tutkivan tapauksen ja saattavan syylliset vastuuseen teoistaan.

Kiinan ulkoministeriö kommentoi tapausta keskiviikkona BBC:lle.

– Toivomme, että Britannia on harkitsevainen ja lopettaa puuttumisensa Hongkongin ja Kiinan sisäisiin asioihin, koska se lopulta vahingoittaa Britannian omia etuja, ilmoitti ulkoministeriö.

Britannia on Hongkongin entinen emämaa. Alue siirtyi erityisoikeuksin Kiinalle 1997.

Lue myös:

Kiina kiukustui Yhdysvaltain senaatin uudesta demokratiaa tukevasta laista – Kymmenet mielenosoittajat ovat edelleen jumissa Hongkongin yliopistolla

WSJ (maksumuurin takana): Former U.K. Consulate Employee Says Chinese Secret Police Tortured Him

BBC: Simon Cheng: Former UK consulate worker says he was tortured in China

Kiina ärtyi Britannian kommenteista Hongkong-kiistassa ja pidätti brittikonsulaatin työntekijän (21.8.)

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon valitsijaraati päätti julkaista ensimmäistä kertaa niin sanotun pitkän listan kirjoista. Mukaan pääsi 18 teosta, joiden joukosta valitaan viidestä kahdeksaan lopullista ehdokasta.

– Tällainen longlist antaa mahdollisuuden nostaa esiin useampia kiinnostavia kirjoja. Olisi suorastaan väkivaltaista irrottaa vain muutama teos, koska hienoja teoksia on niin paljon, perustelee raadin puheenjohtaja, kirjailija Sinikka Vuola.

Samalla myös valitsijaraadin työ tulee läpinäkyvämmäksi. Pitkien ehdokaslistojen julkistaminen on kansainvälinen tapa kirjallisuus- ja elokuvapalkinnoissa.

Kolmen hengen raati on tehnyt jättiurakan, sillä sen luettavaksi lähetettiin 242 kirjaa. Vertailun vuoksi, kaunokirjallisuuden Finlandia-esiraati luki vain reilut sata teosta. Runeberg-raadin urakkaa kasvattaa se, että palkinnosta kisaavat myös runot, novellit ja esseet.

Raati sai luettavaksi eniten romaaneja, mutta myös runot olivat vahvasti esillä. Sen sijaan novellien vähäisyys ihmetytti raatia.

Raadilta on kulunut tämä vuosi ehdokaskirjoja lukiessa. Vuola luonnehtii teoksia hyvin monimuotoisiksi aiheiltaan ja tyyliltään.

– Silmiinpistävää oli, että ilmastonmuutosta käsiteltiin monessa teoksessa. Lisäksi oli havaittavissa, miten kokeellisuus on vuotanut runouden puolelta myös proosateoksiin.

Raati poimi pitkälle listalleen useita esikoisteoksia, koska heidän mielestään tänä vuonna oli poikkeuksellisen hyviä esikoiskirjailijoita.

– Esikoiskirjat olivat huomattavan tasokkaita. Nykyään ei voi enää puhua tyypillisestä esikoisteoksesta, sillä kirjoittajat ovat niin valmiita.

Esiraatiin kuuluvat tänä vuonna kirjailija Sinikka Vuolan lisäksi kirjailija, kriitikko Marissa Mehr ja tutkija, kriitikko Julia Tidigs. He kolme valitsevat myös lopulliset Runeberg-palkintoehdokkaat, jotka julkistetaan 12. joulukuuta.

– Nyt meidän työmme jatkuu siten, että luemme uudestaan näitä pitkän listan teoksia. Keskustelemme niistä ja valitsemme lopulliset ehdokkaat, toteaa Vuola.

Voittaja julkistetaan perinteisesti Runebergin päivänä 5. helmikuuta. 10 000 euron arvoisen palkinnon voittajan valitsee eri raati kuin ehdokkaat.

Runeberg-palkinnon pitkä lista:

Ahlgren Emma: När jag var elva visste jag allt (S&S)

Andtbacka Ralf: Potsdamer Platz. En dikt (Förlaget)

Hakkarainen Anna-Kaari: Dioraama (Tammi)

Kivelä Malin: Hjärtat/Sydän (Förlaget/Teos, suom. Laura Jänisniemi)

Laakso Laura: Mrs. Milkyway (Aviador)

Lindstedt Laura: Ystäväni Natalia (Teos)

Matinmikko Maria: Kolkka (Siltala)

Muinonen Maija: sexdeathbabies (Teos)

Niskala Meiju: Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY)

Paasonen Markku: Suurenmoinen huviretki (Teos)

Purokuru Pontus: Römaani (Kosmos)

Rönkä Antti: Jalat ilmassa (Gummerus)

Saisio Pirkko: Epäröintejä – tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä (Siltala)

Salmela Aki: Eläimen varjo (Tammi)

Salminen Antti: Mir (Poesia)

Slotte Malin: Fia och andra noveller (S&S)

Vartiainen Jyri: Kirous (Teos)

Yli-Juonikas Jaakko: Tahdon murskatappio (Siltala)

Suomi sai keskiviikkona sapiskaa EU-komissiolta siitä, että sen julkiset menot uhkaavat kasvaa ensi vuonna liikaa. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisestä komissio näpäyttää myös Belgiaa, Espanjaa, Ranskaa, Italiaa, Portugalia, Sloveniaa ja Slovakiaa.

– Näiden maiden talousarvioiden toteuttaminen voi johtaa huomattavaan poikkeamaan polulla kohti keskipitkän aikavälin budjettitavoitetta, komissio toteaa tiedotteessaan.

Esimerkiksi EU:n tukipaketteja saaneet entiset kriisimaat Kreikka ja Irlanti sen sijaan täyttävät tavoitteensa.

Komissio ei pidä Suomen talouden tilannetta kuitenkaan erityisen huolestuttavana, koska velkaantuminen ei ylitä yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Selvityspyyntö tuli jo lokakuussa

Komissio pyysi lokakuun lopussa Suomelta selvennystä siihen, miksi julkiset menot näyttävät kasvavan nopeammin kuin vakaus- ja kasvusopimus sallii. Vastaavanlaiset selvennyspyynnöt se lähetti myös Italialle, Espanjalle, Ranskalle, Portugalille ja Belgialle.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo vastasi tuolloin komission tarkennuspyyntöön, että ensi vuoden menojen kasvu on poikkeus ja keskipitkän aikavälin tavoite on ennallaan. Hallitus aikoo tasapainottaa budjettia tulevina vuosina.

Osasyy menojen kasvuun on hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite. Hallitus aikoo tasapainottaa julkisen talouden valtakautensa loppuun eli vuoteen 2023 mennessä esimerkiksi työllisyystoimien ja veronkorotusten avulla.

Osan ensi vuoden menolisäyksistä hallitus rahoittaa valtion omaisuuden myynneillä, joten ne eivät kasvata julkista velkaantumista.

Komissio korosti keskiviikkona, että se on ottanut huomioon jäsenmaiden vastaukset ja toisistaan poikkeavat taloustilanteet arvioissaan.

Euroalueelta hyviä tietoja

Ensimmäistä kertaa 17 vuoteen yksikään euromaa ei ole niin kutsutussa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.

EU:hun kuuluva maa voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, jos julkisen talouden alijäämä on enemmän kuin kolme prosenttia tai valtionvelka ylittää 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vielä muutama vuosi sitten yli puolet EU-maista oli liiallisen alijäämän menettelyssä.

Hyvä uutinen on sekin, että euroalueen keskimääräinen velka näyttää pienenevän ensi vuonnakin hieman eli 85 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on velkaa 114 prosenttia.

Suomi kuuluu Belgian, Ranskan ja Italian kanssa joukkoon, jonka suhteellinen velka ei pienene. Suomi kuuluu kuitenkin euroalueen vähiten velkaisiin maihin jo lähtökohtaisesti.

Italialla ja Ranskalla uhkaavat kasvaa valtionvelan lisäksi myös alijäämät.

Saksa ja Hollanti voisivat elvyttää lisää

Komissio kiittää keskiviikon raportissaan vahvan talouden ja ylijäämien maita Saksaa ja Hollantia, että nämä ovat luoneet liikkumavaraa investointien käynnistämiseen. Niiden elvytys auttaa tilanteessa, jossa euroalueen talouskasvunäkymät ovat heikentyneet.

Saksalla ja Hollannilla olisi kuitenkin varaa myös laajempaan talouden elvyttämiseen, komissio huomauttaa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin epäiltyä virkarikosta koskevassa tutkinnassa kuullaan tänään keskiviikkona tähän mennessä kenties merkittävintä todistajaa, kun Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland antaa lausuntonsa.

Sondlandilla on ensikäden tietoa Trumpin toiminnasta kohua herättäneessä Ukraina-skandaalissa.

Voit katsoa lähetystä Ylen sivuilta tästä artikkelista.

Sondland pääsi suurlähettilääksi palkinnoksi Trumpille antamastaan miljoonalahjoituksesta. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ulkopolitiikasta ja diplomatiasta.

Miksi Gordon Sondlandia pidetään avaintodistajana?

Sondlandin tämänpäiväisellä kuulemisella on suuri merkitys virkarikostutkinnassa, sillä aiemmin kongressille on kerrottu toisen käden tietoa Sondlandin ja Trumpin kesällä käymästä puhelinkeskustelusta.

Puhelun aikana Trumpin on väitetty tehneen selväksi, ettei hän ole niinkään kiinnostunut Ukrainasta kuin siitä, että demokraattien mahdollisen presidenttiehdokkaan Joe Bidenin toimista aloitettaisiin maassa tutkinta.

Aiemmat todistajanlausunnot ovat nostaneet Sondlandin keskeiseksi tekijäksi siinä epäillyssä operaatiossa, jonka tarkoituksen uskotaan olleen Bidenin aseman vaikeuttaminen.

Sondland kävi kongressin suljetussa kuulemisessa jo lokakuussa, jolloin hän kertoi presidentin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin erikoisesta roolista Ukrainaan liittyen. Tuolloin Sondland vielä vakuutti, ettei hänen tiedossaan ollut, että Ukrainan Yhdysvalloilta saama 400 miljoonan dollarin sotilasapu olisi sidoksissa Ukrainan toimintaan Bideniin liittyen.

Myöhemmin Sondland kuitenkin perui aiemmat puheensa ja ilmoitti sanoneensa ukrainalaisille, että näiden olisi todennäköisesti annettava periksi Trumpin toiveille saadakseen avun. Trump jäädytti avun kesällä.

Sondlandin muutettua lausuntoaan, otti presidentti Trump häneen etäisyyttä.

– Tuskin tunnen koko herraa, Trump sanoi NBC:n uutisten mukaan toimittajille.

Kuka on Gordon Sondland?

Oregonin osavaltiosta kotoisin oleva varakas hotelliketjun omistaja Gordon Sondland on jo vuosikymmeniä luonut suhteita talouden, politiikan ja viihdemaailman eliittiin.

Hän on kerännyt ja lahjoittanut rahaa varsinkin republikaanipuolueen poliitikoille, mutta myös joillekin demokraattipoliitikoille.

Sondlandin taustoista ovat kertoneet muun muassa The Wall Street Journal -taloussanomalehti, talousaikakauslehti Fortune, The New York Times -sanomalehti, uutiskanava CNN ja NBC-televisiokanavan uutiset.

Sondland on Saksasta toisen maailmansodan alla natseja Yhdysvaltoihin paenneiden siirtolaisten jälkeläinen.

Vuonna 1985 Sondland perusti Provenance Hotels -hotelliketjun Oregonin Portlandissa. Yritystensä kautta hän on tukenut poliitikkoja jo vuosien ajan.

Vastikään yksi aiemmin tukea saaneista poliitikoista, demokraatteja edustava Portlandin kaupunginjohtaja Ted Wheeler ilmoitti luovuttavansa Sondlandilta vuosien mittaan saamansa 16 000 dollarin tukirahat hyväntekeväisyyteen.

Presidentinvaaleissa hän on aiemmin tukenut republikaanipoliitikoista Mitt Romneya ja Jeb Bushia, mutta ei antanut tukea Donald Trumpille vielä tämän vaalikampanjan alussa. Sondlandin kerrotaan suhtautuneen Trumpiin aluksi skeptisesti.

Mitä Sondlandin toiminnasta tiedetään?

Kun Trumpista tuli presidentti, Sondland lahjoitti miljoona dollaria tämän virkaanastujaisia varten. Palkinnoksi tuesta Trump nimitti todella hyväksi mieheksi ja suureksi amerikkalaiseksi kutsumansa Sondlandin Yhdysvaltain uudeksi EU-suurlähettilääksi.

Sondland, jolla ei ole mitään aiempaa kokemusta diplomatiasta, aloitti työnsä 2018 ja ulotti nopeasti mielenkiintonsa Ukrainaan, vaikkei maa hänen tehtäväalueeseensa edes kuulu.

Sondland, joka on kertonut isovanhempiensa olevan kotoisin Ukrainan alueelta, keskusteli maasta useita kertoja Trumpin kanssa. Hän myös vieraili Ukrainassa.

Hän oli Kiovassa heinäkuun 25. päivänä, jolloin Trump kävi virkarikostutkinnan keskiöön nousseen puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Sondland on sanonut keskustelleensa Trumpin kanssa vain minuutteja ennen tuota puhelua ja tavanneensa Zelenskyin puhelua seuranneena päivänä. Tuolloin hän todistajien mukaan myös keskusteli puhelimessa Trumpin kanssa.

Sondland toimi yhdessä Yhdysvaltain Ukrainan-erityislähettilään Kurt Volkerin, energiaministeri Rick Perryn ja Trumpin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin kanssa saadakseen Ukrainan ilmoittamaan julkisesti, että se aloittaa tutkinnan demokraattien entisen varapresidentin Joe Bidenin toimista.

Sondlandin on sanottu kutsuneen itseään, Volkeria ja Perryä kolmeksi amigoksi.

Ukrainassa työskennellyt yhdysvaltalaisdiplomaatti David Holmes kertoi aiemmin kongressin tiedusteluvaliokunnalle kuulleensa Trumpin ja Sondlandin heinäkuussa käymän puhelinkeskustelun. Puhelinkeskustelu käytiin Sondlandin tavattua Zelenskyin.

Holmesin mukaan Sondland totesi tuolloin Trumpille Ukrainan presidentin olevan valmis aloittamaan Bideniin kohdistuvan tutkinnan.

Holmes on todistanut Sondlandin todenneen presidentin olevan Ukrainan suhteen kiinnostunut vain isoista asioista, kuten Biden-tutkinnasta.

Lisää aiheesta:

Mielipidemittaus: Enemmistö amerikkalaisista katsoo Trumpin toimineen väärin Ukraina-asiassa

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs myönsi Ukrainan sotilasavun ja Biden-tutkinnan yhteyden

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland Ylelle: Presidentti Trump odottaa kärsivällisesti EU:n uuden komission valintaa

Suomen merivoimien varusmiehet ovat julkaisseet TikTok-somepalvelussa videon, joka herättää hilpeyttä ympäri maailman.

Miinamuurahaiset / laivanakki -käyttäjänimen alla viisi päivää sitten julkaistussa videossa neljä miestä tanssii Mikki Hiiren kerhotalo -lastenohjelmasta tutun kappaleen tahtiin, esittäen Mikki Hiirelle, Minni Hiirelle, Hessu Hopolle ja Pluto-koiralle ohjelmassa ominaiset tanssit. Mikki Hiiren kerhotaloa esitettiin Suomessa Ylen Pikku Kakkosessa.

Video ei ole merivoimien virallisesti tuottama video, vaan ilmeisesti miesten omasta halustaan tekemä tuote.

Voit katsoa videon alla olevasta tviitistä:

Videosta on tullut todellinen nettihitti. Siitä on pelkästään alkuperäisessä TikTok-lähteessä tykätty yhteensä peräti 1,4 miljoonaa kertaa, ja videota on jaettu aktiivisesti myös muualla somessa.

Teos on kirvoittanut runsaasti hupaisia reaktioita.

Suomessa työskentelevä toimittaja David Mac Dougall totesi, että merivoimissa oli varmaan hiljainen päivä.

Talousmedia Bloombergin toimittaja Ryan Beckwith sanoi humoristisesti Suomen merivoimien olevan nyt tasoissa yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Pete Buttigiegin kanssa Iowan osavaltion mielipidemittauksissa.

Haastajana presidenttikilpaan lähtenyt Buttigieg on kerännyt viime aikoina runsaasti kannatusta vaa-ankieliosavaltiona pidetyssä osavaltiossa, kertoi Helsingin Sanomat muutamia päiviä sitten.

Tviittaaja adorechuu pohti, mitä ihmettä Suomen merivoimissa oikein tapahtuu.

Nimimerkki bleachedmint totesi tviittinsä olevan nyt virallinen hakemus Suomen merivoimien jäseneksi.

TikTok on alun perin Douyin-nimellä Kiinassa vuonna 2016 julkaistu sosiaalisen median videopalvelu. Sinne julkaistaan lyhyitä musiikki- ja huulisynkkaus-videoita.

Videosta kertoi aiemmin Iltalehti, jonka mukaan merivoimissa tutkittiin, onko videon teossa ja julkaisussa rikottu puolustusvoimien sääntöjä. MTV3 kertoi tänään, että esitutkinnalle ei löytynyt tarvetta, ja asia on loppuunkäsitelty. Varusmiehet joutuivat puhutteluun, jossa heitä muistutettiin puolustusvoimien kuvausohjeista ja tietoturvasta.

Juttua päivitetty 20.11.2019 klo 12.45: Lisätty Iltalehden ja MTV3:n tiedot asian tutkinnasta.

Lue lisää:

Sisko houkutteli 17-vuotiaan Jennifer Käldin TikTokiin – nyt tällä on lähes 4 miljoonaa fania ja manageri-isä

Tiktok on hiipinyt myös tubemaailmaan: "Nopea ja lyhyt video voi levitä mihin maailmankolkkaan tahansa"

Kommentti: Lil Nas X on herkullinen ajankuva siitä, miten musiikki ei enää mahdu yhden genren muottiin

Yhdysvallat tutkii TikTok-videosovellusta – "Se on vastavakoilu-uhka"

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee työnantajapuolen halua romuttaa suomalainen sopimusyhteiskunta kovilla työehtojen heikennyksillä tilanteessa, jossa sellaiseen ei olisi mitään tarvetta.

– Talousennusteita reivataan jo ylöspäin eikä suomalaisen työn kilpailukyky vaadi massiivisia heikennyksiä työehtoihin. Miksi siis työnantajat tuovat neuvottelupöytiin rajuja heikennyslistoja, Eloranta kysyi SAK:n edustajistolle pitämässään puheessa torstaina.

Eloranta perusteli hämmästystään kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n maanantaina julkaisemalla raportilla, jossa pidettiin ay-järjestäytymistä ja työehtosopimustoimintaa elintärkeänä oikeudenmukaiselle työelämälle.

Työnantajapuoli menee Elorannan mukaan toiseen suuntaan.

– Näyttää siltä, että työnantaja haluaa romuttaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimuksiin perustuvat työelämäsuhteet. Onhan tätä yritetty jo hyvän aikaa, mutta yritykset käyvät yhä röyhkeämmiksi ja läpinäkyvimmiksi.

Postin toiminta härskiä

Erityisen härskinä Eloranta pitää valtio-omisteisen Postin työehtoshoppailua, joka on tullut näkyväksi parhaillaan pahasti hakauksissa olevien työehtoneuvottelujen myötä.

– Työehtosopimuksen vaihdolla pyritään romuttamaan pienipalkkaisten työehtoja entistä heikommiksi. PAU:n ja ay-liikkeen vastaus on ollut selvä – työehtodumppaus ei käy, Eloranta sanoi.

– Työnantajapuoli vaikuttaa olevan haluton tekemään sopimuksia ja latoo pöytään vaatimuksia, joilla pyritään ennemminkin heikentämään sopimustoimintaa, ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia ja paikallista edunvalvontaa.

Meneillään olevaa liittokohtaista neuvottelukierrosta Eloranta luonnehti vähintäänkin tahmeaksi. SAK:n yksi linjaus neuvotteluihin on, että ilmaisista kiky-tunneista päästään eroon – tavalla tai toisella.

Ay-liikkeen alasajon sijaan Eloranta kehotti työnantajapuolta keskittymään investointeihin.

– Yritysten kustannuksia on leikattu niin verojen kuin työvoimakustannusten kautta. Myös toiminta- ja sääntely-ympäristöt ovat vakaat. Lisäksi korkotaso on historiallisen alhainen, eikä radikaalia muutosta ole näköpiirissä. Nyt jos koskaan yritysjohdon pitäisi osaamistaan kyetä osoittamaan ja polkaista tulevaisuusinvestoinnit liikkeelle.

Koulutusta leikkausten sijaan

Työllistämiskeinoista Eloranta arvosteli ajatusta porrastetusta työttömyysturvasta, jota SAK vastustaa.

– On hyvä muistaa, että SAK:laisen työttömän päiväraha on keskimäärin 1 240 euroa kuukaudessa. Jos siitä siivuja leikataan, niin toimeentulo vaikeutuu varmasti ja samalla muiden sosiaalitukien kuten asumistuen ja toimeentulotuen käyttöä lisääntyy. Se tuskin on kenenkään etujen mukaista.

Eloranta kertoi, että SAK on valmistellut omaa näkemystä työttömyysturvasta, joka perustuu ihmisten kannustamiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin.