Intian poliisi on ampunut neljä joukkoraiskauksesta epäiltyä miestä maan eteläosan Hyderabadissa. Miesten epäiltiin raiskanneen ja surmanneen 27-vuotiaan naisen viikkoa aiemmin.

Joukkoraiskaustapaus on kuohuttanut Intiaa ja nostattanut mielenosoituksia eri puolilla maata.

Poliisiviranomaisen mukaan miehet ammuttiin, kun poliisi oli epäiltyjen kanssa rikospaikalla lavastamassa naisen surmaan johtaneiden tapahtumien kulkua uudelleen ja miehet yrittivät paeta.

Poliisin mukaan epäillyt olivat yrittäneet napata poliiseilta aseita. Seuranneessa laukaustenvaihdossa poliisi oli ampunut epäillyt ja kaksi poliisia oli haavoittunut.

Poliisi ei tarkentanut, kuinka monta poliisia oli mukana vartioimassa epäiltyjä tai olivatko nämä olleet käsiraudoissa.

Uhrin omaiset kiittelivät poliisia epäiltyjen surmasta ja sosiaalisessa mediassa poliisin teko sai ylistystä. Sadat ihmiset tungeksivat perjantaina tapahtumapaikalle sytyttämään ilotulitteita ja kiittämään poliisia.

– Olen onnellinen, että heidät on surmattu. Kiitän poliisia ja viestimiä tuesta, uhrin sisko sanoi paikalliselle tv-kanavalle.

"Poliisi saatava vastuuseen teosta"

Poliisin toimia myös arvosteltiin. Ihmisoikeusaktivistit syyttivät hallintoa mielivaltaisesta väkivallasta .

– Poliisi on saatettava vastuuseen teosta. Tutkinnan ja syytteeseen asettamisen sijaan valtio tekee murhia johdattaakseen huomion muualle, sanoi juristi ja aktivisti Vrinda Grover.

Intian poliisia on toistuvasti syytetty laittomista teloituksista erityisesti alamaailmaan liittyvissä tai suurta julkista kuohuntaa aiheuttaneissa tapauksissa.

– Tämä ei ole oikeutta. Emme tee naisten olosta turvallisempaa, jos hylkäämme oikeusvaltioperiaatteen. Onko sitä niin vaikea ymmärtää? ihmetteli puolestaan intialainen kolumnisti Rukmini S. Twitter-viestissään.

Epäillyt olivat 20–28-vuotiaita. Heidän epäillään ensin tyhjentäneen tai puhkoneen naisen skootterin renkaat maantien taukopaikalla, jonka jälkeen he olisivat esiintyneet apua tarjoten.

Nainen oli ehtinyt soittaa sisarelleen kertoakseen rengasrikosta ja uhkaavasta miesjoukosta.

Intiassa seksuaalinen väkivalta rehottaa yhä, vaikka lainsäädäntöä on kiristetty vuonna 2012 ja oikeuskäsittelyjä on pyritty nopeuttamaan. Tutkinnat ovat edenneet kuitenkin hitaasti.

Vuonna 2017 Intian poliisille tehtiin yli 32 500 ilmoitusta raiskauksista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että hän on varmistanut useaan kertaan toiminnan oikeudellisen pohjan etsiessään ratkaisua Syyrian al-Holin pakolaisleirillä olevien lasten tilanteeseen.

– Sellaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen, jotka turvaisivat lasten edun toteutumisen, on ulkoministeriön ja ulkoministerin vastuulla. Tällaista poikkeuksellista tilannetta koskevat monet eri lait ja kansainväliset sopimukset, Haavisto toteaa valtioneuvoston perjantaina lähettämässä tiedotteessa.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa itsenäisyyspäivän aamuna, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi olisi hänen tulkintansa mukaan lainvastainen.

Nyt Haavisto toteaa tiedotteessa, että erityisedustajan tehtävänanto valmisteltiin yhteistyössä hallinnollisen alivaltiosihteerin ja hallintojohtajan kanssa.

– Hallituksen iltakoulun yhteydessä ulkoministeriön toimintalinjaus tuotiin tiedoksi valtioneuvoston jäsenille oikeuskanslerin läsnäollessa 31.10.2019, Haavisto kertoo.

Reilu kuukausi sitten Haavisto päätti siirtää Tuomisen vastuulta asiat, jotka koskevat suomalaisten avustamista al-Holin leirillä. Niiden hoitamiseen Haavisto nimitti erityisedustajan.

Aiheesta aiemmin:

HS: Ulkoministeriön konsulipäällikkö syyttää ulkoministeri Haavistoa pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

Ulkoministeriön virkamiesjupakka sai alkunsa jo syyskuussa – Haaviston mukaan lopullista päätöstä konsulipäällikön siirrosta ei tehty

Reserviläisliitto paheksuu venäläismuseota valheellisen tiedon levittämisestä talvisodan alkamissyistä.

Moskovassa toimiva valtiollinen Voitonmuseo tviittasi viime viikon lauantaina talvisodan syttyneen, kun Suomen tykistö tulitti neuvostojoukkojen asemia. Tviitti viittaa Neuvostoliiton lavastamiin Mainilan laukauksiin, joilla maa oikeutti hyökkäyksen Suomeen.

– Venäjän federaation silloinen presidentti Boris Jeltsin linjasi jo vuonna 1994, että talvisota oli Stalinin rikos Suomea vastaan, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sanoo tiedotteessa, ja jatkaa, että myös Vladimir Putin on todennut, ettei hän olisi toiminut samassa tilanteessa Josif Stalinin tapaan.

Voitonmuseon tviitistä ja sen synnyttämistä kielteisistä asiantuntijareaktioista kertoi aiemmin muun muassa Ilta-Sanomat.

Iltalehti tiedusteli asiaa museolta, jonka mukaan asiassa on kyse käännösvirheestä ja viittauksesta sodan syttymisestä aikanaan annettuun syyhyn.

Museon mielestä alkuperäisessä tviitissä ei kerrottu Mainilan laukausten olleen talvisodan syy (pritshina) vaan aihe (povod).

– Kyseinen twiitti ei ota kantaa siihen, kuka oli syyllinen, vaan se on luonteeltaan informatiivinen ja viittaa neuvostohallituksen marraskuun 26. päivänä 1939 lähettämään noottiin Suomelle, Voitonmuseo vastasi kirjallisesti Iltalehden kysymykseen.

Iltalehden mukaan vastauksen sävy oli pahoitteleva ja äärimmäisen kohtelias. Museo kertoi suhtautuvansa kunnioittaen Suomen kansaan ja toivoi, ettei tämä tapaus vaikuta maiden välisiin suhteisiin.

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä useita mielenosoituksia ja kulkueita. Seuraamme hetki hetkeltä Helsinki ilman natseja -mielenilmauksen, Soldiers of Odin -kulkueen sekä 612-soihtukulkueen etenemistä.

Katupartioistaan tunnetun Soldiers of Odin -järjestön kulkue kokoontuu Kansalaistorille noin kello 16.

Äärioikeistoa vastustava Helsinki ilman natseja -mielenilmaus lähtee liikkeelle Narinkkatorilta noin kello 17.30.

Aiempina vuosina äärioikeistolaiseksi profiloitunut 612-soihtukulkue lähtee liikkeelle Töölöntorilta noin kello 19.

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan tänään monissa erilaisissa tapahtumissa ympäri maata. Seuraamme tilaisuuksia hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

Illalla katseet kääntyvät tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle eli Linnan juhliin. Perinteisesti vuoden katsotuin tv-ohjelma alkaa kello 18.55, ja sitä voi katsoa tästä jutusta, Ylen Areenasta ja TV1:ltä.

Australiassa jo viikkoja jatkuneet maastopalot eivät osoita laantumisen merkkejä. Australian suurimman kaupungin Sydneyn pohjoispuolella kahdeksan maastopaloa on yhdistynyt ja muodostaa nyt "megapalon".

Lisäksi alueella roihuaa pienempiä maastopaloja.

Palomiehet ovat jo varoittaneet, etteivät saa 300 000 hehtaarin alueelle levinnyttä paloa hallintaan. Palorintama on noin 60 kilometrin levyinen.

– Palot jatkuvat kunnes olosuhteet muuttuvat, Uuden Etelä-Walesin apulaispalopäällikkö Rob Rogers sanoi yleisradioyhtiö ABC:lle viitaten pitkään jatkuneeseen kuivuuteen.

– Yritämme suojella omaisuutta ja ihmisiä parhaan kykymme mukaan, Rogers jatkoi.

Sydneyssa on lähes 4,5 miljoonaa asukasta.

Syyskuusta alkaen riehuneet maastopalot ovat polttaneet Australiassa arviolta kahden miljoonan hehtaarin laajuisen alueen.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg arvosteli jälleen kerran maailman johtajia siitä, että he eivät näe ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kiireellisyyttä.

Thunberg puhui Madridissa YK:n ilmastokokouksessa, jonne maailman maat ovat kokoontuneet ratkomaan ilmastonmuutosta.

Hän arvioi, että kokous lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Hän lisäksi toivoi, että se myös saisi aikaan käytännön toimia ongelman ratkaisemiseksi.

Otimme selvää, pitävätkö Thunbergin syytökset paikkansa. Tässä lyhyt ja pitkä vastaus.

Jos sinulla on kiire, tässä 100 sanan vastaus

Todella lyhyt vastaus on kyllä. Maailman maat eivät ole sitoutuneet käytännön tekoihin, jotka pysäyttäisivät ilmaston lämpenemisen.

Kun Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015, kukin maa kertoi omista tavoitteistaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Nämä lupaukset eivät hillitse lämpenemistä riittävästi.

Tämän takia YK toivoo, että maailman maat kertoisivat Madridin ilmastokokouksessa uusista tiukemmista tavoitteista. Toistaiseksi kiristyksistä on kertonut vain 70 maata.

Lisäksi Madridin kokouksessa pitäisi päättää kansainvälisen hiilipäästöjen kaupan uusista ehdoista. Päästökaupan avulla päästöjä voitaisiin vähentää siellä, missä se on halvinta.

Myös tämä tavoite uhkaa vesittyä. Esimerkiksi Brasilia vastustaa päästökaupan uudistamista.

Uusilla toimilla on kiire. Maailman vuosittaiset päästöt pitäisi saada puolitettua ensi vuosikymmenellä, jos lämpeneminen halutaan pysäyttää puoleentoista celsiusasteeseen.

Jos sinulla on enemmän aikaa, lue 350 sanaa lisää

Miksi Greta Thunberg on Madridissa?

Madridissa on käynnissä YK:n ilmastokokous, joka tunnetaan myös lyhenteellä COP 25. Mukaan on kutsuttu YK:n jäsenmaiden edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjä ja aktivisteja.

Maailmanlaajuisen ilmastolakkoliikkeen aloittanut 16-vuotias Thunberg on luultavasti tämän hetken tunnetuin ilmastoaktivisti.

Alun perin kokous oli tarkoitus pitää Chilessä, mutta maan levottomuuksien takia kokouspaikka vaihtui Espanjan Madridiin.

Myös Thunberg oli matkalla Chileen, mutta joutui vaihtamaan suunnitelmiaan. Hän purjehti takaisin Eurooppaan katamaraanin kyydissä.

Mitä Madridin kokouksessa tapahtuu?

COP 25 on nimensä mukaisesti 25. kansainvälinen ilmastokokous.

Tärkeimmät neuvottelut käydään kansainvälisen hiilipäästökaupan uusista säännöistä. Uusia sääntöjä tarvitaan, koska vanhat ovat olleet tehottomia tai jopa haitallisia, BBC kertoo. https://www.bbc.com/news/science-environment-50588128

Hiilipäästöjen kaupassa on kyse siitä, että maat voivat maksaa toisilleen ilmastoa lämmittävien hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.

Näin esimerkiksi Suomi voi tukea edullisesti kehittyvän maan päästöleikkauksia eikä sen tarvitse leikata niin paljon esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöistä, mikä tulisi kalliiksi.

Tähän mennessä kuitenkin kaupan molemmat osapuolet ovat joissain tapauksissa voineet laskea päästövähennykset ominaan. Tämä on tehnyt järjestelmästä tehottoman.

Brasilia ja monet muut kehittyvät maat ovat vastustaneet päästökaupan uudistamista. Uusia sääntöjä on yritetty saada aikaiseksi Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta alkaen, mutta se ei ole onnistunut.

Miksi ilmastotavoitteita pitäisi kiristää?

Maailman maat sopivat vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa, että ne yrittävät pysäyttää ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.

Ilmastotutkijoiden mukaan yli puolentoista asteen lämpeneminen aiheuttaa arvaamattomia ja tuhoisia seurauksia maapallolle.

Maapallo on jo lämmennyt yhden asteen verran. Jos vuosittaisia päästöjä ei saada puolitettua ensi vuosikymmenen aikana, tavoitetta ei saavuteta. Tähän mennessä päästöt ovat kasvaneet joka vuosi.

Siksi ilmastopäästöjen leikkauksilla on kiire.

Noin 70 maata on tähän mennessä luvannut olevansa hiilineutraaleja vuonna 2050. Nämä ja muut ilmastolupaukset eivät kuitenkaan riitä, koska päästöjä pitäisi leikata jo lähivuosina.

Valtiot ovat luvanneet kertoa uusista päästöleikkauksistaan ensi vuoden ilmastokokoukseen mennessä.

YK toivoo, että edelläkävijämaat ilmoittaisivat uusista päästötavoitteistaan jo Madridin kokouksessa, jotta muut maat uskaltaisivat ottaa niistä mallia.

Lue myös:

Ilmastosovun keskeiset palat heikolla pohjalla: hiilisäännöissä iso riski epäonnistua samalla kun teollisuusmaat pihtaavat leikkauksia

Ylen Linnan juhlat 2019 -lähetystä katsoi itsenäisyyspäivän iltana keskimäärin 2,28 miljoonaa ihmistä.

Katsotuin ajankohta oli kahdeksalta illalla, jolloin katsojia oli keskimäärin kaksi ja puoli miljoonaa. Kokonaisuudessaan itsenäisyyspäivän vastaanotto tavoitti 2,7 miljoonaa suomalaista.

Yhteensä Ylen tv-lähetyskokonaisuuden katsotaan tavoittaneen kolme miljoonaa suomalaista. Siihen lasketaan mukaan myös Kohti Linnan juhlia- ja Linnan jatkot -ohjelmat sekä itsenäisyyspäivän paraati. Viime vuonna kokonaisuus tavoitti hieman enemmän, noin 3,2 miljoonaa suomalaista.

Vastaanotosta tehtiin yksi lähetys kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Viime vuonna Linnan juhlat kiinnostivat 2,44 miljoonaa katsojaa. Kaikkien aikojen ennätysyleisö on Suomen 100-vuotisjuhlista vuodelta 2017, kun 2,66 miljoonaa suomalaista tiiraili juhlia.

Yle Areenan juhlasisältöjä on katsottu yhteensä 1,1 miljoonaa kertaa. Verkkosivujen juttuja avattiin lähes viisi miljoonaa kertaa.

Areenassa kasvu oli reipasta, sillä kun Linnan juhlat 2019 -lähetystä käynnistettiin tänä vuonna 720 000 kertaa, oli luku viime vuonna vielä 570 000.

– Itsenäisyyspäivä kiinnostaa suomalaisia valtavasti ja lukujen perusteella sen viettoa halutaan seurata tiiviisti tv:ssä, verkossa ja radiossa. Tänä vuonna tehtiin aiempaa enemmän verkkosisältöjä, joissa yleisö pääsi syventymään juhlamuotiin, ruokaan ja Linnan juhlien 100-vuotiaaseen historiaan, sanoo itsenäisyyspäivän ohjelmiston vastaava tuottaja Ville Mättö tiedotteessa.

Linnan juhlien vuoden teema oli tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuivat Presidentinlinnaan kaiken kaikkiaan 1 700 vierasta.

Yle Areenaan on koottu eilisillan lähetykset ja videoklippejä tapahtumista. Pääset sinne tästä. Viittomakielelle tulkattu lähetys löytyy täältä.

Palaa illan tunnelmiin:

Menikö jotain Linnan juhlista ohi? Ei hätää, katso tästä illan sykähdyttävimmät hetket

Eurojackpot-arvonnan päävoitto osui perjantai-iltana Suomeen, tiedotti Veikkaus. Täysosuma oli hieman yli 23,5 miljoonan euron arvoinen.

Lauantaiaamuna Veikkaus tiedotti, että voittokuponki pelattiin Janakkalassa Linnatuulen liikenneasemalla kolmostien varrella.

– Suomen uskomattoman upea Eurojackpot-onni se vaan jatkuu ja jatkuu. Mahtavaa, että tällainen megapotti osui tänne vielä maamme itsenäisyyspäivänä, Veikkauksen onnenpeleistä vastaava johtaja Anu Kytö sanoo tiedotteessa.

Monikansallisen Eurojackpotin pelaaminen alkoi maaliskuussa 2012. Sen jälkeen päävoitot ovat tehneet Suomeen satakunta miljonääriä. Edellisen kerran päävoitto osui Suomeen elokuun lopussa.

Ensi viikolla Eurojackpotin päävoitto on suuruudeltaan kymmenen miljoonaa euroa.

Juttua päivitetty 7.12.2019 kello 9.06 Veikkauksen tuoreilla tiedoilla voittajasta.

Oopperalaulaja Karita Mattila pyyhältää paikalle Turun kaupunginteatterin lämpiöön kokomustassa asussa. Hän on kuin muotisuunnittelijat, jotka haluavat antaa esiteltäville puvuille pääosan. Hän mainitseekin omasta hillitystä asuvalinnastaan kuvaajille.

Tähti herkistyy, kun tulee puhe lahjoituskohteesta. Mattila lahjoitti 90 pukua syksyllä Saaristo-oopperalle. Pienen oopperaseurueen perustaja on oopperalaulaja Päivi Nisula. Seurue syntyi vuonna 2010 ja esiintyi ensimmäisen kerran Turun kullttuuripääkaupunkivuonna 2011.

Idea pukulahjoituksesta oli Mattilan ex-aviomiehen Tapio Kuneisen.

– Minun piti päästä puvuista eroon tilan takia. Näitä on vielä toiset sata pukua varastossa. Olen kotoisin täältä Turun seudulta järven rannalta, mutta pitkä avioliitto toi minut saaristoon. On tärkeää, että näistä voidaan tehdä uusia pukuja. Päivi Nisula on vanha tuttuni, kertoo Mattila.

Yksittäisen puvun arvo on jopa tuhat euroa

Karita Mattila koskettelee entisiä pukujaan ja ihastelee kankaiden materiaaleja.

– Panostin laadukkaisiin kankaisiin. Laitoin kaiken liikenevän rahani näihin pukuihin. Tämän puvun kankaan muistan ostaneeni Lontoosta, kertoo Mattila ja vetää esiin punasävyisen, kiiltävän laahusmaisen helman.

Päivi Nisula on luonnollisesti kiitollinen lahjoituksesta. Puvut ovat arvokkaita. Yksi puku voi maksaa Nisulan arvion mukana jopa tuhat euroa, sillä kankaat, soljet ja napit ovat korkealaatuisia.

Ensimmäisen kerran pukuja käytetään Saaristo-oopperan seuraavassa tuotannossa lokakuussa 2020 Turun Kaupunginteatterissa. Kurt Weillin musiikkiin perustuva laulunäytelmä Berliinistä Broadwaylle nähdään ensimmäisen kerran Suomessa.

– Muutamat puvut ovat sellaisia, että niihin ei voi koskea eli niitä ei voi tuunata. Mutta Karita Mattilan perusidea oli, että kankaita ja pukujen osia käytetään eli ne saavat uuden elämän, kertoo Nisula.

Puku on tärkeä osa esitystä

Suomen menestyneimpiin oopperalaulajiin lukeutuva Karita Mattila kiertää maailman tärkeimpiä oopperataloja. Teoksissa puvuista vastaa luonnollisesti pukusuunnittelija, mutta hyvä suunnittelija ottaa laulajan toiveet huomioon.

Lahjoittamiaan pukuja Mattila on käyttänyt soolokonserteissa ja omissa esiintymisissään 1980- ja 1990-luvulla.

– Tunsin itseni kuningattareksi, kun lauloin Metropolitanin lavalla tässä puvussa, tunnelmoi Mattila ja esittelee mustan puvun helmaa ja paljettikuviointeja.

Mattila kertoo, että hänellä on ollut paljon rakkaita pukuja. Hän on panostanut niihin, koska puku on olennainen osa esitystä.

– Puku on tärkeä lavahermoilun kannalta. Laulajalla pitää olla kokonaisvaltaisesti hyvä olla lavalla, sanoo Mattila.

Tykkään olla nykyään kapeissa hameissa. Iän myötä minusta on tullut käytännöllinen. Kapellimestarille muistin aina sanoa, että älä kävele laahukselleni.

Givenchy kosiskeli, mutta Mattila suunnitteli itse

Karita Mattilan luo tuli kerran Pariisissa Givencyn muotitalon edustaja, joka olisi halunnut pukea laulajan oman muotitalonsa luomuksiin.

Nuori laulaja kieltäytyi. Hän oli tyytyväinen yhteistyöhön turkulaisompelija Maj-Len Gyldénin kanssa, joka toteutti Mattilan puvut 1980- ja 1990-luvulla.

– Se olisi ollut rakkaan harrastuksen loppu. Gyldenin motto oli, että kaikki on mahdollista, kiittelee Mattila yhä luotto-ompelijaansa.

– Heittelin ajatuksia, joita en osannut laittaa papereille, ja hän toteutti ne. Muistot elävät pukujen muodossa. Ei tällaisia pukuja ole kellään.

Mattilalla ei ole moneen vuoteen ollut aikaa pukusuunnitteluun. Oma tyylikin on muuttunut. Nykyään hän ostaa puvut valmiina.

Tulevat esiintymisasut ovat salaisuus. Mattila ei suostu paljastamaan, millaisissa asuissa hän valloittaa yleisönsä ensi kesän 60-vuotisjuhlakonserteissa Savonlinnassa.

Itsenäisyyspäivän pukujuhla on hieno asia

Karita Mattila juhli Suomen itsenäisyyttä Tasavallan presidentin järjestämissä Linnan juhlissa vuonna 2010. Hän pitää pukujuhlaa tärkeänä asiana.

– On hienoa, että Suomessa juhlitaan arvokkaasti. Itsenäisyyttä kelpaa juhlia. On hienoa, että ihmiset saavat ihailla arvokkaasti ja tyylikkäästi pukeutuneita kutsuvieraita, pohtii Mattila.

Oopperatähti juhlii usein Suomen itsenäisyyttä työn merkeissä oopperalavoilla.

– Sanon kollegoille, että laulakaa oikein erityisellä herkkyydellä, sillä meillä on Suomessa itsenäisyyspäivä. Tänä vuonna juhlin yksityisesti ja rauhallisesti kynttilöitä poltellen ja radiota kuunnellen ja televisiota katsellen. Vaarini oli sodassa ja taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta. Sitä on hyvä muistella, kertoo Mattila.

Mattila on laulanut syksyllä isoja rooleja Saksassa. Suomessa hän on runsaan viikon ajan. Sitten matka jatkuu kotiin Floridaan jouluksi.

Lue lisää:

Räiskyvä oopperadiiva Karita Mattila jatkaa voittokulkuaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Karita Mattila uudistui Twitterissä – "Se on ideaali paikka tällaiselle sinkkuelämään totuttelevalle oopperalaulajalle"

Karita Mattila liikuttui nimityksestään kulttuuriturkulaiseksi – "Aina sydämessä kulkee tämä kaupunki"

SDP:n sunnuntaina kokoontuva puoluevaltuusto tekee päätöksen puolueen pääministeriehdokkaasta sekä puolueen muista ministeriehdokkaista. Kaikkien SDP:n ministerinimien selviäminen voi kestää myöhään iltaan, arvioi puoluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Kaarin Taipale STT:lle.

Huomenna alkuillalla puoli kuudelta alkavassa kokouksessa puoluevaltuusto käy aluksi läpi poliittista tilannetta ja päättää hallitukseen osallistumisesta. Tätä seuraavat pääministeriehdokkaiden puheenvuorot ja kannatuspuheet.

Kokoustauon jälkeen pääministeriehdokas valitaan suljetulla lippuäänestyksellä.

– Kyllä siinä (äänestyksessä) vähintään tunti menee. Eli en tiedä, tuleeko (tieto tuloksesta) iltauutisissa vielä, Taipale pohtii viitaten Ylen puoli yhdeksän uutislähetykseen.

Tämän jälkeen pääministeriehdokas, puoluehallitus ja eduskuntaryhmä tekevät erillisessä kokouksessa muista ministeriehdokkaista esityksen, joka tulee vielä puoluevaltuuston päätettäväksi.

Taipale mainitsee, että pääministeriehdokkaan käsissä on päätös esimerkiksi siitä, palastellaanko kunta- ja omistajaohjausministerin salkku. Aiemmin tehtävää hoitanut Sirpa Paatero (sd.) erosi tehtävästään ennen hallituksen eroa.

Sunnuntaina on koolla myös keskustan puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä, jotka päättävät hallitukseen osallistumisesta. Kaatuneen hallituksen muiden puolueiden päättävät elimet ovat koolla maanantaina ja tekevät päätöksen hallitusvastuuseen ryhtymisestä.

Ensin lähti omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.), sitten pääministeri Antti Rinne (sd.). Huomenna sunnuntaina valitaan uusi pääministeriehdokas.

Hullu viikko on työllistänyt politiikantoimittajia, jotka ovat päivystäneet eduskunnan ja valtioneuvoston ovilla.

Mutta miten media pärjäsi? Tätä pohdittiin Ylen aamun Viimeinen sana -osiossa. Voit katsoa sen klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

"Kun politiikantoimittajat seisovat ovien takana, syntyy massahysteria"

Kun politiikantoimittajat päivystävät ovien takana, syntyy jonkinlainen massahysteria, sanoo Iltalehden politiikantoimittaja Tommi Parkkonen.

Näin kävi Parkkosen mukaan esimerkiksi viime viikolla, kun keskustan eduskuntaryhmä kokoontui pohtimaan pääministeri Rinteen jatkoa.

– Jos kuka tahansa meni lähellekään kepun ovea, toimittajat juoksivat perässä ja tunkivat mikrofonia suuhun, vaikka kokous ei vielä ollut edes alkanut, Parkkonen sanoo.

Kuvaajia ja toimittajia oli paikalla kymmenittäin.

MTV:n politiikantoimittaja Antonia Berg kuitenkin muistuttaa, että jos asioista haluaa kertoa ensimmäisenä, on seistävä kärsivällisesti oven takana ja eturivissä. Siksi eduskunnan käytäviltä lähetetyt, jopa tuntikausia kestäneet verkkolähetykset olivat paikallaan.

Lisäksi ne kiinnostivat katsojia. Esimerkiksi Ylen verkkolähetykset keräsivät jopa satojatuhansia käynnistyksiä.

"Tein Sipilästä juttuja, jotka olisi voinut jättää tekemättä"

Kun politiikassa tapahtuu nopeasti suuria käänteitä, vellovat myös suuret tunteet.

Myös toimittajille voi tulla vauhtisokeus.

– Tunnustan, että minulla on ainakin lähtenyt mopo käsistä, kun aikoinaan hiillostin [Juha] Sipilää, Tommi Parkkonen sanoo.

– Tein muutaman ihan äärimmäisen tyhmän ja turhan jutun, jotka olisi voinut jättää tekemättä.

Kuten usein aiemminkin, myös kuluneella viikolla uutismedioiden kilpailun moottorina ovat olleet vuodot. Skuupin saa se, jolla on parhaat lähteet, mutta samalla mielessä on pidettävä, että vuotavilla poliitikoilla on aina jokin motiivi.

– Liian kiire ei saa olla. Ei pidä panna ulos mitään, mitä ei ole tarkistettu moneen kertaan, Berg sanoo.

Toimittajien tehtävä on tulkita, onko tieto totta ja relevantti, Tommi Parkkonen muistuttaa.

– Vuotajilla on aina motiivi, mutta jos asia on relevantti lukijoiden tai katsojien kannalta, se pitää julkaista. Ei ole väliä, miten vuotaja hyötyy, Parkkonen sanoo.

Älä koskaan juokse toimittajaa karkuun

Antonia Bergin mukaan Sirpa Paatero teki yhden ison virheen suhteessa mediaan: hän juoksi kameroita pakoon.

– Se näytti kummalliselta. Silloin tiesin, että tämä ei tule päättymään hyvin, Berg sanoo.

Älä koskaan lyö toimittajalle luuria korvaan, älä koskaan juokse toimittajia karkuun, vaikka kuinka kysymykset harmittaisivat, Parkkonen puolestaan opastaa.

Tänään selviää, mitä puolueet vastaavat hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksiin hallitusohjelmasta. SDP pyrkii kokoamaan uuden hallituksen ripeästi vanhalle pohjalle.

Hallitusneuvotteluissa ei pitäisi tulla eteen isompia vaikeuksia, sillä kaikki kaatuneen hallituksen viisi puoluetta ovat sitoutuneet hallituspohjaan ja -ohjelmaan.

Rinne on pyytänyt eduskuntaryhmiltä vastausta kolmeen kysymykseen: ovatko puolueet valmiita hyväksymään nykyisen hallitusohjelman, ovatko ne valmiita osallistumaan SDP:n johtamaan enemmistöhallitukseen ja onko niillä mahdollisia kynnyskysymyksiä osallistumiselle. Vastauksia odotetaan tänään kello 16:een mennessä. Vastaukset julkistetaan sen jälkeen eduskunnan verkkopalvelussa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kysymyksistä voi jo ennakoida, että hallitusneuvotteluista ei ole tulossa pitkät.

Hallitusneuvottelut on tarkoitus käydä sunnuntain aikana. Tavoitteena on, että hallitus päästään nimittämään jo tiistaina.

"Hallitustunnustelijan tehtävä on varsin symbolinen"

Rinteen valintaa hallitustunnustelijaksi on kritisoitu, sillä hän erosi pääministerin tehtävästä luottamuspulan takia. Suurimpana eduskuntapuolueena SDP sai valita hallitustunnustelijan. Rinteen valinta sopi myös keskustalle, vaikka se oli ilmaissut Rinteelle epäluottamusta pääministerinä muutama päivä aiemmin.

– Tässä tilanteessa, kun kaikki viisi puoluetta ovat ilmoittaneet, että jatketaan vanhalla pohjalla ja vanhalla ohjelmalla, hallitustunnustelijan tehtävä on varsin symbolinen, perusteli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen torstaina.

Rinteen mukaan SDP pyrkii saamaan omat päätöksensä valmiiksi jo sunnuntai-iltana. Kaikkien puolueiden päätöksentekoelimet eivät kuitenkaan ole Rinteen mukaan vielä sunnuntaina koolla päättämässä.

SDP:n on tarkoitus päättää pääministeriehdokkaastaan puoluevaltuuston kokouksessa sunnuntaina. Samalla valitaan myös uusi ministeri eronneen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) tilalle.

Aiheesta lisää:

SDP:n eduskuntaryhmä esittää Antti Rinnettä hallitustunnustelijaksi

Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija, hallitusneuvottelut käydään sunnuntaina – Viisi puoluetta valmiita jatkamaan samalla kokoonpanolla ja ohjelmalla

Analyysi: Kulmuni kaatoi Rinteen, mutta keskustan karmeat kannatusluvut uhkaavat kaataa Kulmunin

Putositko kärryiltä historiallisen päivän käänteissä? Miksi pääministeri Rinne erosi? Tässä 100 ja 300 sanan mittaiset vastaukset

Miljoonia euroja Fjällbackan pikkukaupunkiin sijoittuvilla kirjoillaan tienannut Camilla Läckberg teki äskettäin uuden aluevaltauksen. Hän on ollut mukana perustamassa Hedda Care -yhtiötä, joka tarjoaa yksityisiä lääkäripalveluita.

Luksusklinikka sijaitseen Tukholman Östermalmin hienostoalueella, ja sen hinnat ovat varsin suolaiset: esimerkiksi lääkärin tai gynekologin vastaanotolla käyminen maksaa lähes 250 euroa ja muistitutkimus melkein 1 500 euroa.

Hedda Caren toiminnassa korostetaan nimenomaan naisnäkökulmaa: Camilla Läckberg ilmoitti äskettäin klinikan tiedotteessa, että "pitkät hoitojonot ja odotusajat koskevat nimenomaan naisia" ja että "hyvään hoitoon pääseminen on naiskysymys".

Klinikan Instagram-tilillä kerrotaan myös, että sen ovet ovat auki "kaikille apua tarvitseville".

Kauniiden lauseiden ja klinikan hintapolitiikan välillä on räikeää ristiriitaisuutta, ja se on huomattu myös Ruotsin mediassa.

Expressenin terveysasioihin erikoistuneen journalistin Anna Bäsénin mukaan on suorastaan naurettavaa, että Hedda Care markkinoi itseään jonkinlaisena feministisenä projektina.

– Camilla Läckbergin tapa toimia on tekopyhää. Useimmilla tavallisilla ruotsalaisilla naisilla ei ole varaa käyttää hänen eksklusiivisen klinikkansa palveluja. Sen kohderyhmänä ovat Tukholman ydinkeskustan varakkaat naiset, Bäsén toteaa.

Hänen mielestään Hedda Care edustaa myös vähemmän positiivista uutta ruotsalaista trendiä.

– Yksityisklinikoita perustetaan jatkuvasti lisää, koska tyytymättömyys terveydenhuollon tasoon Ruotsissa kasvaa kasvamistaan. Yhä harvempi ruotsalainen kokee saavansa tarvitsemaansa hoitoa ja yhä useampi kokee, että hoitoa annetaan epätasa-arvoisin perustein.

Klinikan nimi on harhaanjohtava

Myös klinikan nimi, joka viittaa legendaariseen lääkäriin Hedda Anderssoniin, on herättänyt kiukun kihinää. Andersson (1861–1950) oli Ruotsin historian ensimmäinen naispuolinen lääkäriopiskelija ja toinen naispuolinen lääkäri. Hänen missionaan oli nimenomaan auttaa ja hoitaa köyhiä naisia ja lapsia.

Monen mielestä on mautonta ja harhaanjohtavaa, että Läckbergin klinikka on nimetty tällaisen henkilön mukaan.

– On hieman outoa, että klinikan nettisivuilla on vieretysten kuva Hedda Anderssonista, amerikkalaisesta itsehoito-oppaasta ja hinnoista, joiden mukaan yksittäinen vierailukerta saattaa maksaa yli 200 euroa, Aftonbladetin kolumnisti Natalia Kazmierska kirjoittaa.

Camilla Läckberg on itse vastannut kritiikkiin toteamalla olevansa "nöyrä sen tosiasian edessä, ettei kaikilla ole varaa tai mahdollisuutta käyttää Hedda Caren palveluja".

Läckbergin touhuja on kritisoinut myös Ruotsin sosiaaliministeri Lena Hallengren.

– Tämä pistää kyllä silmään. Meillä on Ruotsissa pitkä perinne, jonka mukaan hoitoa saa tarpeen, eikä lompakon perusteella. Tällainen bisnes on hyvin kaukana näistä periaatteista. Minun mielestäni tämä on hyvin vaarallista, Hallengren jyrisee Aftonbladetissa.

Hedda Caren toiminnassa mukana oleva Christina Saliba antoi samantien Hallengrenille kipakan vastauksen:

– Jos sosiaaliministeri kokee, että kymmenen lääkärin kokoinen yksityinen vastaanotto on kaikkein suurin uhka ruotsalaista hoitoalaa kohtaan, ei hän tunnu luottavan omaan politiikkaansa. Hallengrenin pitäisi pystyä vastaamaan siihen, kuinka hän aikoo luoda riittävästi hoitoa kaikille sitä tarvitseville, eikä kerätä halpoja pr-pisteitä, Saliba pamauttaa.

– Piikki auki, runsaasti ruokaa ja juomaa. Sitten aamulla mietitään, mitä oikein tapahtui.

Näin kuvailee lappeenrantalaisen juhla- ja pitopalveluita tarjoavan Kattava Cateringin yrittäjä Saku Hyttinen takavuosien pikkujoulujuhlintaa.

Aiemmin sanapariin "firman pikkujoulut" liittyi vahva alkoholinhuuruinen lataus. Pikkujouluihin yhdistyivät vähintään mielikuvien, usein käytännönkin tasolla yrityksen jäsentenväliset fyysiset tai sanalliset yhteenotot, syrjähypyt ja juoruilu. Örveltämistä seurasi morkkis ja entistä tulehtuneempi työilmapiiri.

– Sellainen on aika harvinaista nykyään. Väkeviä juodaan vähemmän. Nyt on panostettu enemmän ruokapuolelle ja pidetään muunlaista hauskaa, Hyttinen toteaa.

Kulttuurinmurros

Ajat ovat toden totta muuttuneet. Ryyppääminen ei enää kiinnosta ja läträämisen sijaan keskitytään yhteishengen nostattamiseen mukavilla aktiviteeteilla. Havainnon vahvistaa todeksi suomalaista juhlimiskulttuuria tutkinut Johanna Catani. Jyväskylän yliopistosta tohtoriksi väitellyt Catani näkee kulttuurinmuutoksen olevan pidemmän ajan kehitystä.

– Se on tänä päivänä selvästi havaittavissa, eikä pelkästään pikkujouluissa. Samanlainen ilmiö on näkynyt kaikessa muussakin juhlimisessa, hän huomauttaa.

Tutkijan mukaan pikkujoulujen kuivuminen on seurausta yleisemmästä juomatapojen muuttumisesta.

– Tilastojen mukaan nuorempi sukupolvi juo vähemmän. Alkoholin merkitys on koko ajan vähentynyt ja esimerkiksi nuorten vapaa-ajanviettoon se kuuluu entistä vähemmän.

Pikkujoulut ovat siis siistiytyneet kansan mukana. Elämyksiä haetaan nyt tasapainoisemmalla tavalla.

– Alkoholin myynti ja nauttiminen on pikkujouluissa vähentynyt. Niissä panostetaan nyt enemmän ruokapuolelle, yrittäjä Saku Hyttinen toteaa ykskantaan.

Hän uskoo linjan muuttuneen paitsi juomatapojen raitistumisen myös osittain sosiaalisen median myötä. Se tuo paineita – ei haluta ottaa sitä riskiä, että joku julkaisee kuvan kyseenalaisesta juhlakunnosta.

– Kun otetaan koko ajan kuvia ja videoita, niin ei enää törttöillä.

Alkoholittomien läpimurto

Pikkujoulukansan käännös selvempään päin on havaittu myös Alkon kassalla. Yhä useampi asiakas suunnistaa pikkujoulurientoihin alkoholittomilla juomilla varustetun hyllyn kautta. Siinä missä ennen taskun lämpöön saattoi sujahtaa pullo vettä vahvempaa kirkasta lientä, nyt ostoskassiin tarttuu kenties muutama olut tai kuohuviinipullo – yhä enenevissä määrin alkoholiton sellainen.

– Valikoimamme ei sinänsä pikkujoulukaudella vielä muutu, mutta ostoskäyttäytyminen muuttuu. Tänä vuonna olen huomannut erityisesti alkoholittomien suosion kasvun, joka on ollut pikkujouluaikaan selvästi havaittavissa, vahvistaa Alkon Kouvolan alueen palvelupäällikkö Lasse Laitinen.

Kuohuviini on alkoholittomien juomien kuningas ainakin Alkon menekin perusteella. Seuraavana tulevat alkoholittomat puna- ja valkoviinit.

Myös ruokakaupoissa alkoholittomien juomien suosio on yleisesti noussut viime vuosien aikana ryminällä. S-ryhmässä tämä näkyy selkeästi juuri pikkujoulukauden myyntiluvuissa.

Tämän vuoden marraskuussa alkoholittomia oluita myytiin S-ryhmän kaupoissa jopa kaksinkertaisesti kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Viime vuoden marras-joulukuussa kasvua oli vuotta aikaisempaan verrattuna 50 prosenttia.

Myös alkoholittomien viinien ja lonkeroiden myynnit ovat nousseet.

Raittiusjuomien kysyntä kasvaa edelleen vauhdikkaasti myös K-ryhmän myymälöissä. Tänä vuonna alkoholittoman oluen myynti on kasvanut 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Myös valikoima on lisääntynyt kysynnän mukana, K-ryhmästä kerrotaan.

Joulujuhlasta marrasjuhlaksi

Raittiuskehityksen rinnalla pikkujoulujen vietto on muuttunut muutenkin. Ensinnäkin juhlakausi on pidentynyt. Alkossa tämä näkyy siten, että pikkujoulusesonki alkaa jo marraskuun alussa, aikaisimmillaan jopa lokakuun loppupuolella.

– Kaikki tuoteryhmät nostavat meillä myyntiään silloin. Alkoholillisista juomista suosittuja ovat erityisesti glögit, viinit, kuohuviinit ja oluet, kertoo palvelupäällikkö Lasse Laitinen.

Marraskuu onkin vakiintunut suosituksi pikkujoulukuukaudeksi. Tämä johtuu tutkija Johanna Catanin mukaan muun muassa siitä, että joulukuussa monen kalenterit ovat viikonloppuisin niin täynnä, että sopivaa yhteistä aikaa voi olla isommalla porukalla vaikeaa löytää.

– Ravintola-alalla moni yritys viettää juhlia usein vasta joulun jälkeen, koska joulua edeltävä aika on ravintoloissa hyvin kiireistä, hän huomauttaa.

Joulupöytä on historiaa

Yhtä lailla muutoksen kourissa on ollut myös juhlien sisältöpuoli. Suuria bileitä on nykyisin vähemmän.

– Yritykset järjestävät enemmän osastokohtaisia tai muuten pienempien yksiköiden välisiä pikkujouluja. Harvempi firma pitää enää isoja bileitä, toteaa juhla- ja pitopalveluyrittäjä Saku Hyttinen.

– Asiakkaiden puheiden ja ostokäyttäytymisen perusteella vaikuttaa siltä, etteivät pikkujoulut ole enää megalomaanisia tapahtumia. Niitä saatetaan viettää pienemmissä ryhmissä ja ne sisältävät muutakin kuin juomista, Alkon Kouvolan alueen palvelupäällikkö Lasse Laitinen sanoo.

Lisäksi perinteinen joulupöytä loistaa poissaolollaan yhä useammissa joulujuhlissa. Itse asiassa se alkaa olla jo monin paikoin katoavaa kansanperinnettä.

– Ehkä yksi kahdestakymmenestä seurueesta haluaa joulupöydän, mikä on tosi vähän. Nyt suositaan erilaisia teemoja, kuten Hollywoodia, Meksikoa tai erilaisia leffateemoja. Sitten saattaa olla jotain yksittäisiä jouluruokia mukana, Hyttinen kertoo.

Juhlakansa menee ruoka edellä myös juomaostoksille. Juomavalintoja tehdään siis entistä enemmän ruuan ehdoilla, jolloin alkoholia nautitaan vähemmän puhtaasti humaltumistarkoituksessa.

Hauskuus tuli Ruotsista

Suomalaisten pikkujoulujen juuria etsittäessä on käännettävä katseet länteen. Meillä pikkujouluperinne sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella, mutta tapa levisi Ruotsista. Lundin ja Uppsalan yliopistoissa opiskelijat juhlivat pikkujouluja jo 1800-luvun lopulla. Suomen yliopistojen osakunnissa perinne alkoi 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.

– Pikkujouluja vietettiin Suomessa aluksi myös kotona. Tapa siirtyi myöhemmin myös yrityksiin, aluksi kuitenkin puurojuhlien muodossa. Sen jälkeen perinne on edelleen kehittynyt, Catani taustoittaa.

Suomessa pikkujoulut ovat tavanneet olla isomman porukan juhla, joissa on voinut ilakoida perhejuhlia vapaammin. Kuvaan on kuulunut näin ollen myös tanssia ja alkoholia.

Firman pikkujoulut Suomessa lanseerasi Kone Osakeyhtiö. Ensimmäisenä yrityksenä meillä se vietti pikkujouluja jo 1930-luvulla. Varsinaisesti yritysten pikkujoulut tulivat laajempaan tietoisuuteen Suomessa 1960- ja 70-luvuilla. Juhlatutkija yhdistää ilmiön ainakin osittain suuren kaupungistumisen aikaan.

– Vähintään pikkujouluissa syötiin joulupuuroa, mutta isompiakin juhlia tuolloin vietettiin, Johanna Catani selvittää silloista ohjelmatarjontaa.

Tärkeä sisäpiirin juttu

Ryyppäjäisten sijaan pikkujoulut ovat muodostuneet yrityksille tärkeiksi tapahtumiksi, joiden avulla on mahdollista kiittää ja huomioida työyhteisöä kuluneesta vuodesta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Viinalla läträäminen ei ole tutkijan mukaan enää tämän päivän yhteiskunnassa se tapa, jolla yhteishenkeä kohotetaan. Vaikka iloliemi virtaa yhä vähemmän, yritykset ja järjestöt satsaavat pikkujouluihin aiempaa enemmän.

– Ei pelkästään euromääräisesti, vaan erityisesti sisällöllisesti. Pikkujouluja järjestävät yritykset miettivät entistä tarkemmin, minkä tyyppinen ajanvietto on tärkeää ja merkityksellistä juuri heidän työyhteisössään, Catani kertoo.

Hän korostaakin pikkujoulujen tärkeyttä nimenomaan työyhteisön omana juhlana. Tästä syystä Catani kannustaa yrityksiä järjestelyjen ulkoistamisen sijaan osallistamaan omaa väkeä juhlien suunnitteluun.

– Pikkujoulut ovat vahvasti sisäpiirin juttu ja hyvä niin. Kun tämä huomioidaan niiden sisältöä suunnitellessa, lopputulos on usein onnistuneempi. Juhlista tulee silloin porukan näköinen.

Työyhteisöt ovat nykyään kenties hajautuneempia kuin koskaan aiemmin. Yhä useampi tekee etätöitä tai työskentelee useammalla kuin yhdellä toimipaikalla. Näin ollen työyhteisöjen jäsenet näkevät toisiaan yhä harvemmin ja yhteisten aktiviteettien järjestäminen voi olla hankalaa, vaikka sellaiseen olisikin halukkuutta. Pikkujoulut on usein luonteva tapa saattaa ihmisiä yhteen.

Tutkija Johanna Catani pitääkin pikkujouluperinnettä erittäin tärkeänä tämän päivän työelämässä.

– Yhdessäolon hetkiä kannattaa työyhteisössä olla. Varsinkin sellaisia, joissa ei ole liiketoiminnallista agendaa, ja joihin ei kutsuta muita kuin työyhteisöön kuuluvia. Parhaimmillaan ne ovat samanhenkisiä kuin kahvihuonekeskustelut eli niissä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja asioista voi puhua keskenään avoimesti.

Pikkulapsen vakavaan loukkaantumiseen elokuussa johtanut väkivaltarikos Lontoon Tate Modern -museossa johtui julkisuuden tavoittelusta, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Itselleen tuntemattoman kuusivuotiaan pojan museon kattoterassilta alas heittänyt nuorukainen sanoo syyksi halun päästä televisiouutisiin. Sky News -uutiskanavan mukaan tekijä kysyi hänet kiinni ottaneilta poliiseilta päätyykö tapaus uutisiin.

Museon kymmenennestä kerroksesta viidennen kerroksen korkeudelle pudonnut lapsi sai muun muassa aivoverenvuodon. Ranskalaispoika on hitaasti toipumassa vammoistaan ja pystyy liikuttelemaan jalkojaan.

Rikoksen tehnyt nuorukainen, jolla on autismin kirjoon kuuluva kehityshäiriö ja pakko-oireita, oli tapahtumahetkellä 17-vuotias. Kuulusteluissa hän on kertonut muun muassa halunneensa todistaa "kaikille niille idiooteille, jotka ovat epäilleet hänen mielenterveysongelmiaan".

Hän on tunnustanut syyllistyneensä murhayritykseen. Tuomio annetaan helmikuussa.

Lue myös:

Lapsen Tate Modern -museon katolta heittänyt teini joutuu mielentilatutkimuksiin

Tate Modern -museon näköalatasanteelta heitetty pikkupoika ei enää hengenvaarassa – murhayrityksen syy edelleen arvoitus

Pikkupoika heitettiin 10. kerroksen näköalatasanteelta Tate Modern -museossa Lontoossa – poliisi pidätti teinin epäiltynä murhan yrityksestä

Linnan juhlien haastatteluissa moni toisteli, että parlamentaarinen järjestelmä toimii. Viesti ei täysin vakuuta Ylen aamussa vierailleita viestinnän ammattilaisia.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio ja imagokouluttaja Isa Karlsson arvioivat, että kuluneen viikon aikana politiikassa tapahtuneet käänteet saavat kansalaisia hämmentyneeksi.

Näin Mustakallio arvioi presidentti Sauli Niinistön vastausta siihen, miten luottamusta politiikkaan lisätään:

– Viesti oli, että vaikka meillä onkin ollut turbulenssia poliittisessa elämässä, niin ei olla missään systeemisessä kriisissä. Eli demokratia siinä mielessä toimii, Mustakallio sanoo.

– Hän ehkä nyt yritti viestittää, että lisää avoimuutta, lisää rehellisyyttä, lisää yhteiseen hiilen puhaltamista, niin tästä selvitään hyvin.

Antti Mustakallio muistutti, että eronnut pääministeri Antti Rinne sanoi Linnan juhlissa MTV:lle antamassaan haastattelussa, että politiikassakin voi päästä eteenpäin valehtelemalla

– Hän toisti lausunnon kolme kertaa, mikä viestii siitä, että kyllä pinnan alla kytee.

Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) Linnassa illalla esittämä arvio, että parlamentaarinen, poliittinen järjestelmä näyttää selviävän aika hyvin, ei täysin vakuuttanut Isa Karlssonia.

– Kyllä se tällä hetkellä on vähän kysymysmerkki, koska järjestelmähän rakentuu ihmisistä ja ihmiset on siinä keskiössä, Karlsson sanoo.

Linnassa oli tänä vuonna turhaa mainostamista

Asiantuntijoiden yleishavainto Linnan juhlien vieraiden viestinvälityskyvyistä oli positiivinen.

Vieraat pääsääntöisesti osasivat käyttää loistavan tilaisuuden hyväkseen.

– Pointtihan on, että vieraat olivat tulleet juhlistamaan itsenäisyyttä. Se varmasti kaikilta onnistui. Se, onnistuivatko he teeman osalta, on taas toinen asia, Karlsson arvioi.

Juhlien teemana oli tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu.

– Haastateltavien yhtenä tehtävänä on palvella kuulijoita, eikä välttämättä käyttää omaan etuun sitä tilaisuutta, Mustakallio muistutti. - Kyllä he ihan hyvin palvelivat meitä katselijoita, Karlsson sanoo.

Silti kummankin viestinnän ammattilaisen mielestä parannettavaakin jäi.

Mustakalliota ja Karlssonia harmittaa se, että tietynlainen mainostaminen nousi tällä kertaa esiin. Esimerkiksi tarpeettomasta mainostamisesta Ylen aamun keskustelussa nousi esimerkiksi se, että hyvin vastailleet, kokeneet artistit Matti ja Teppo Ruohonen luettelivat tulevia keikkojaan esiintymispaikkojakin mainiten.

Kaikki ovat katsoneet itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta, mutta vain murto-osa meistä pääsee itse paikalle.

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio kutsuivat tänä vuonna Linnaan kaikkiaan 1 700 vierasta, joista sadat ovat mukana ensimmäistä kertaa. Annoimme Linnan ensikertalaisten kertoa, mikä Suomen kuuluisimmissa juhlissa yllätti eniten.

Max Sarin, sarjakuvataitelija

"Luulin, että tunnelma olisi tosi jäykkä, mutta ihmiset ovatkin hyvin ystävällisiä. Tilaisuus rentoutuu silminnähden alun jonottamisen jälkeen.

Yllätyin siitä, miten paljon täällä onkaan meitä, jotka vain ihmettelevät, missä mennään ja koettavat vain olla kaivamatta nenää!

Kun kutsukirje tuli, vitsailin vanhemmille, että tämä ei ainakaan ole verottajalta. He olivat räjähtää ylpeydestä. Itse mietin pitkään lähtemistä, koska juhlat ovat minulle vähän ahdistavia. Mutta lopulta olin iloinen, että tulin.

Kutsu merkitsee minulle sitä, että sarjakuvataiteilijoiden ala on nähty ja heitä luetaan. Sen vuoksi takissanikin on esillä yli sadan sarjakuvataiteilijan töitä. Halusin vastauksena kutsusta tuoda sarjakuvantekijöitä enemmän esille."

Saana Tyni, yrittäjä

"Minut yllätti ehkä lämpö – ja se, miten korea tämä rakennus on. Varsinkin Atriumin kupoli, värit ja yksityiskohdat ovat todella upeita.

Sain tietää kutsusta, kun kollegani soitti mulle ja kertoi tasavallan presidentin kansliasta tulleesta kirjeestä. En tiedä, kumpi meistä tärisi ja haukkoi henkeä enemmän.

Kun mietin itsenäisyyttä, mietin isoisovanhempieni tarinoita sodasta. Kerran he kertoivat sotilaasta, jolta oli paleltunut varvas. Se oli katkaistava, jotta he pystyivät jatkamaan matkaa. Siinä on aika iso kontrasti sen kanssa, mistä tänä päivänä valitetaan."

Joona Sotala, e-urheilija

"Minulle tämä on aika kummallinen paikka. Juhlava. Ja kuuma! En osaa oikein kuvaillakaan. Jännitin presidentin kättelyä ja siinä meni pasmat sekaisin, mutta on tosi suuri kunnia olla täällä.

Kun kutsu tuli, olin Yhdysvalloissa. Sain tietää siitä, kun isä oli postannut kuvan kutsusta Facebookiin. Se oli hieno tunne. Olin yllättynyt, koska en ollut kuitenkaan voittanut yhtä suurta kilpailua kuin edellisenä vuonna.

Olen tosi innoissani siitä, että saan edustaa Suomea ja viedä Suomea maailmalle. Meillä on täällä kaikki tosi hyvin."

Aija Pirinen, Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja

"Tämä on jännittävä, arvokas, tyylikäs ja mielenkiintoinen tilaisuus. Yllättävintä on ehkä ahtaus – mutta myös tunnelman rentous. Täällä pystyy juttelemaan kenen kanssa tahansa.

Suomen itsenäisyys kiteytyy minusta Veteraanin iltahuuto -kappaleeseen. Se on kappale, joka nostaa aina tunteet pintaan."

Risto Lång, tanssitaiteilija

"Minut yllätti täällä eniten erittäin ystävällinen palvelu. Pelkäsin, että pyörryn – mutta ei täällä ole tarvinnut jännittää. Aivan tuntemattomat ihmiset moikkaavat minulle, en tiedä mistä se johtuu.

Kutsu on ollut pitkään salainen haaveeni, mutta kun se tuli, yllätyin kovasti. Olen todella kiitollinen tästä.

Avustaja ojensi minulle kirjeen. Kun luin, että siinä lukee "Tasavallan Presidentiltä", taisin kiroilla vähän. Pidin kutsua olohuoneen pöydällä varmaan kolme viikkoa. Aina päiväunien jälkeen oli pakko tarkistaa, että onko se oikeasti totta."

Aimo Karppinen, marjanpoimija-aktiivi

"Kaikista yllättävintä on täällä ruuhka. Kyllä siitä varoitettiin etukäteen, mutta eihän tällaisessa ole tavallinen ihminen tottunut olemaan.

Tänne tuleminen jännitti ja pani vähän pulssia nousemaan. Mutta nyt alkaa helpottaa. On aivan valtava merkitys sillä, että saan omasta työstä tällaisen kunnianosoituksen."

Lue myös:

Miten tässä näin kävi? Linnan juhlamuoti onkin yhä hillitympää – 32 kuvaa kertoo, millaiseen suuntaan se on menossa

Tätä et näe Linnan juhlissa: Presidentinlinnan ovat nähneet kaikki – vain harva tietää, mitä tarinoita sen saleihin ja käytäviin kätkeytyy

Rouva Jenni Haukio emännöi Linnan juhlia seitsemättä kertaa. Hän on ollut joka kerta juhlien kuningatar ja illan kuvatuimpia naisia.

Tänä vuonna Haukio käyttää uudestaan pukuaan vuodelta 2015. Fuksian väriseen pukuun on tehty pieniä muutoksia. Alun perin puku oli yksiolkaiminen. Nyt siihen on lisätty pitsiä niin, että molemmat olkapäät peittyvät.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Jenni Haukio käyttää samaa pukua Linnan juhlissa.

Tästä voit vertailla kuvia:

Ensimmäisen kerran Haukio nähtiin Linnan juhlissa jo vuonna 2009, kun hän oli avioitunut silloin eduskunnan puhemiehenä olleen Sauli Niinistön kanssa.

Haukio suosii yksinkertaisia, tyylikkäitä pukuja.

Yksinkertainen eleganssi

Haukio on presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla nyt 11. kertaa.

Vuonna 2009 ensimmäisissä juhlissaan Haukiolla oli tummanruskea olkaimeton iltapuku.

Seuraavana vuonna hän edusti mustakuvioisessa yksiolkaimisessa puvussa.

Vuonna 2011 Haukio kertoi valinneensa vaatekaappinsa kätköistä liilan satiinipuvun, jossa oli kultakirjailuja.

Sauli Niinistön presidenttikauden aikana Jenni Haukio on pukeutunut rohkeammin ja puvuissa on ollut usein jokin teema.

Sinistä ja mustaa

Vuonna 2012 Paola Suhonen suunnitteli Haukiolle sinivalkoisen puvun, jonka kangasta koristivat Suomen maakuntakukat. Yläosa oli herkkää pitsiä. Haukio on tunnettu luonnon ystävä.

Seuraavana vuonna itsenäisyyspäivän juhlat järjestettiin poikkeuksellisesti Tampere-talossa Linnan remontin takia. Pukukoodi ei ollut yhtä juhlava. Haukion yllä nähtiin lyhyempi kiiltävä kotelomekko, joka sopi erinomaisesti hänelle.

Vuonna 2014 Haukio nähtiin vaaleansinisessä puvussa, jonka oli suunnitellut Sari Nordström, kuten edellisenäkin vuonna. Kangas oli ranskalaista vintagea 1960-luvulta.

Vahvat värit

Vuonna 2015 Haukio nähtiin fuksian värisessä iltapuvussa. Taas asialla oli luottosuunnittelija Nordström.

Kunniamerkkien takia presidentin puolison on vaikea olla olkaimettomassa mekossa. Tässä upeassa mekossa ongelma oli kierretty yhdellä olkaimella.

Vahvat värit jatkoivat esiintuloaan sitä seuraavana vuonna. Haukion yllä nähtiin Sari Nordströmin suunnittelema violetti iltapuku.

Nuoren suunnittelijan iltapuvussa

Suomen juhliessa satavuotista itsenäisyyttään Haukio oli raskaana. Aaro-poika syntyi vain kaksi kuukautta juhlista. Vuoden nuori suunnittelija Heidi Karjalainen suunnitteli Haukiolle vihreän silkkiasun.

Kyseessä oli Karjalaisen ensimmäinen tilaustyö.

– Nuorissa, lahjakkaissa tekijöissä on Suomen tulevaisuus. Halusin valinnallani sekä kunnioittaa Aalto-yliopistossa tehtävää muotoilualan korkeatasoista, omaleimaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä opetus- ja tutkimustyötä että antaa nuorelle suunnittelijalle mahdollisuuden esitellä osaamistaan ja luovuuttaan, Haukio perusteli.

Kokeellista kuitua

Viime vuonna Haukion päällä nähtiin tähän asti kantaa ottavin puku. Haukio pukeutui ekologisesta Ioncell-kuidusta valmistettuun pukuun.

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhdessä kehittämä menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai erilaisista kierrätysmateriaaleista kuten pahvista tai tekstiilijätteestä.

Rouva Haukion juhlapuvun kangas on tehty suomalaisesta koivusta saatavasta liukosellusta, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Valmistusprosessissa ei käytetä mitään haitallisia kemikaaleja. Ioncell on selluloosapohjainen kuitu, joten se on biohajoava, eikä siitä irtoa mikromuoveja.

Korjaus 19.36 Korjattu kuvatekstiin vuosiluku.

Lue lisää:

Yle seuraa Linnan juhlia hetki hetkeltä täällä

Tunnistatko Linnan juhlien vieraat? Pelaa tunnistuspeliä

Jenni Haukion Linnan juhlien puvun nuoret suunnittelijat julkistettiin: kangas on kudottu käsin, materiaalina koivuhalko

Ioncell-kangasta pääsee huomenna hypistelemään Vantaalla – samasta materiaalista on tehty Jenni Haukion tämän vuoden Linnan juhlien puku

Jenni Haukion uusi juhlapuku sitoo hiiltä – kankaan kekseliäs kuitu voidaan valmistaa vaikka pahvilaatikoista