Vuosi on vaihtunut uuteen jo monissa osissa maapalloa. New Yorkin Times Squarella vuodenvaihdetta juhlittiin kimaltelevan uudenvuoden pallon alla konfettisateessa.

Rio de Janeiron taivas täyttyi vuoden vaihtuessa henkeäsalpaavan kauniista värinäytelmästä.

Lontoossa vuosi 2020 otettiin vastaan miljoonakaupungin ydinkeskustassa erilaisin musiikkiesityksin ja perinteisin ilotulitusnäytöksin.

Pariisin Riemukaarella järjestettiin näyttävä valoshow.

Kreikassa Ateenan ydinkeskustassa Sýntagma-aukiolla vuoden vaihtumista juhlistettiin musiikkikonsertilla, jota seurasivat komeat ilotulitukset.

Myös Moskovassa vuoden vaihtumista juhlistettiin näyttävin ilotulituksin.

Vuoden vaihtuminen on maailmalla otettu vastaan näyttävin ilotulituksin ja monin perinteisin vuoden vaihtumiseen liittyvin menoin.

Indonesian Jakartassa kymmeniä tuhansia juhlijoita kokoontui todistamaan vuoden vaihtumista rankasta vesisateesta huolimatta.

Hongkongissa demokratiamielenosoittajat kokoontuivat omaan valoesitykseensä jo ennen virallisen valoshow'n alkamista. Aktivistit muodostivat jopa kilometrien pituisiksi yltäneitä ihmisketjuja eri puolilla kaupunkia.

Aktivistien mielenilmaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet viralliseen juhlintaan, jossa yhdistettiin raketit ja valoshow.

Tästä artikkelista voit palauttaa mieleesi, millaisista tapahtumista päätyvä vuosikymmen maailmalla muistetaan

Japanissa uuttavuotta juhlittiin perinteisin seremonioin maan tärkeimmissä temppeleissä ja pyhäköissä.

Japanilaisille vuosi 2020 tuo mukanaan muun muassa Tokion olympialaiset.

Etelä-Korean Soulissa vuoden vaihtuminen tapahtui perinteisesti Bosingakin kellon kumahdellessa.

Australian Sydneyssä siirryttiin vuoteen 2020 kello kolmelta iltapäivällä Suomen aikaa. Ilotulitukset nähtiin, vaikka etukäteen oli epävarmaa, saadaanko niille lupa metsäpalojen johdosta.

Sydneyn taivaalle laukaistiin noin 100 000 ilotulitetta. Räiskettä kokoontui seuraamaan satojatuhansia katsojia kaupungin keskustaan.

Monissa muissa Australian kaupungeissa ilotulitukset peruttiin kuivuuden ja tulipalovaaran takia.

Kahta tuntia aiemmin vuorossa oli ollut Uusi-Seelanti, jonka suurimmassa kaupungissa Aucklandissa nähtiin upeat ilotulitukset kello 13 Suomen aikaa.

Uutta vuosikymmentä 2020 päästiin viettämään ensimmäisenä Kiribatin saarivaltiossa jo puoliltapäivin Suomen aikaa.

Viimeisenä vuosikymmen vaihtuu Yhdysvaltain Tyynenmeren saarilla, jossa se tapahtuu vasta keskiviikkona klo 14 Suomen aikaa. Vuoden vaihtuminen kestää yhteensä 26 tuntia aikavyöhykejaon takia. Aikavyöhykkeitä on 38.

Seuraamme vuoden vaihtumista pitkin päivää ja näytämme videoita sekä kuvia eri puolilta maailmaa.

Pohjois-Karjalan väkiluvultaan pienimmän kunnan, Valtimon, ja karjalaistalo Bombasta tunnetun Nurmeksen liitos on Suomen kuntakartalla ainoa tänä vuonna.

Yhdistymisen tuloksena syntyy Ylä-Karjalaan 9 700 asukkaan Nurmes. Väkiluvultaan se on sadan suurimman kunnan joukossa Suomessa. Kaikkiaan kuntia on tällä hetkellä 310.

Maapinta-alaltaan uusi Nurmes on Suomen 28:s suurin kunta.

Nämä puitteet luovat vahvan alueen ja elinvoimaisen alueen, lupaa Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

– Moneen asiaan tulee volyymia lisää ja hallinto tehostuu. Yhdistymisen jälkeen olemme hyvin vahva maatalouskunta ja maakunnan suurin maidontuottaja.

Myös talouden luvut osoittavat, että tulevaisuutta on.

– Meillä on erittäin vähän velkaa per asukas, 1 300 euroa. Yhteiset ylijäämäpuskurit ovat yli 21 miljoonaa euroa eli uusi kunta on taloudellisesti vahva.

Nurmeksen kaupunginjohtajan Asko Saatsin mukaan Nurmes hengittää nyt entistä enemmän Kainuun ja Savon suuntaan.

– Me olemme kolmen maakunnan, kolmen matkailukeskuksen ja kolmen lentokentän kolmiossa. Meillä on hyvät edellytykset toimia jokaiseen ilmansuuntaan, kehuu Saatsi.

Koulu ja kirjasto entisellään

Valtimon kunnan liittyminen yli kolme kertaa suurempaan naapurikaupunkiin, Nurmekseen, ei tuo isoja muutoksia valtimolaisten arkipäivään, lupaa kunnanjohtaja Kyösti Korhonen.

– Kuntalaiset tuskin huomaavat merkittävää muutosta vuoden vaihduttua. Kotikunta muuttuu Nurmekseksi, mutta monet käytännön asiat säilyvät ennallaan.

Esimerkkeinä Korhonen mainitsee sosiaali -ja terveyspalvelut, jotka jo nykyisinkin hoitaa maakunnallinen kuntayhtymä Siun sote. Myös Valtimon koulu ja kirjasto jatkavat entisellään.

Valtimon Kuntalaisten Talolle puolestaan perustetaan kolmen henkilön palvelupiste. Lisäksi siellä jatkaa myös lomituspalveluyksikkö, joka saa vahvistusta Nurmeksesta.

Henkisesti siirtyminen kaupunkilaiseksi saattaa olla monelle valtimolaiselle vaikea paikka. Kunnassa on vahva oma identiteetti.

– Se on jokaisella yksilöllistä, mutta kunnan lakkaaminen on tietysti monelle tunneasia. Siihen täytyy vain sopeutua ja toivottavasti saadaan hyvä ja toimiva kunta.

Muutoksia verotukseen

Valtimolaisten siirtyminen kaupunkilaisiksi tuntuu kukkarossa ainakin jonkin verran. Muutoksia on tulossa verotukseen.

Kuntavero valtimolaisilla alenee 0,5 prosenttiyksikköä. Myös tuloveroprosentti laskee vuoden alusta. Sen sijaan kiinteistöverot hieman nousevat.

Taloudellisesti suurin vaikutus molemmille kunnille tulee valtionosuuksien muutoksesta, laskee Nurmeksen talousjohtaja Jussi Sallinen.

– Nurmeksen ja Valtimon asukkaat tulevat uudessa kunnassa syrjäisyyden perusteella lasketun valtionosuuden piiriin. Tämä nostaa kuntien yhteenlaskettua valtionosuutta noin 900 000 eurolla.

Talousjohtaja Jussi Sallinen pitää myös useita hyvinvointiin liittyviä Nurmeksen tarjoamia etuuksia merkittävinä valtimolaisille.

– Näihin etuuksiin kuuluu muun muassa seniorikortti, kuntalaisalennus kylpylään sekä juniorikortti.

Voimat yhteen kun väki vähenee

Kuntia ajaa yhteen raha ja väestön väheneminen. Reilun 2000 asukkaan Valtimon kohdalla kyse ei kuitenkaan ollut pakosta tai kriisikunnasta. Talouden pohja on ollut vahva, vaikka viime vuosina se onkin notkahtanut.

– Kuntatalouden kannalta uusi Nurmes tulee olemaan vahva, vaikka jokaisella kunnalla onkin haasteensa. Takki auki ja ilman säästöjä ei kuitenkaan mennä, sanoo kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitosta.

Kaiken kaikkiaan into kuntaliitoksiin on hiipunut Suomessa niin, että viime vuosina on Suomessa toteutunut enää vain muutamia kuntaliitosselvityksiä.

Kuntaliiton tietojen mukaan vuonna 2020 on käynnissä vain yksi selvitys, Kankaanpää-Honkajoki, jotka sijaitsevat Satakunnassa.

Kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen kuitenkin ennustaa, etteivät kuntaliitokset jää tähän Pohjois-Karjalassakaan.

– Kyllä varmasti tietyllä aikavälillä liitoksia on tulossa. Tämä ei varmasti jää viimeiseksi yhdistymiseksi.

Mitkä kunnat yhdistyisivät seuraavaksi, sitä ei kehityspäällikkö Seppo Tiainen lähde veikkaamaan.

Kuntaliiton mukaan kuntien tulevaisuus ja määrä riippuu siitä pitkälti siitä, miten sosiaali -ja terveydenhuollon uudistus etenee, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.

– Tämä vaikuttaa siihen, mikä on kunnan rooli ja minkälaisia tehtäviä sillä on. Tätä kautta mietitään sitten kuntaliitosten tarvetta.

Uusi Nurmes oli vähästä kiinni

Valtimon ja Nurmeksen liitto meinasi jäädä hyvin vähästä kiinni. Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi viime keväänä yhdistymisen vain yhden äänen enemmistöllä äänin 11-10. Tämä herätti ihmettelyä, sillä kuntaliitosta lähdettiin valmistelemaan Valtimon aloitteesta.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto sen sijaan otti Valtimon avosylin vastaan täysin yksimielisesti.

Valtimoa ja Nurmesta on naitettu aiemminkin. Edellisen kerran liitoshanke karahti kiville, kun Valtimon päättäjät torjuivat yhdistymisen Nurmeksen kaupungin kanssa vuonna 2014.

Vuoden vaihteessa syntynyt uusi Nurmes on noin 9 700 asukkaan kaupunki. Se on maakunnan kuudenneksi suurin paikkakunta asukasluvultaan.

Uusimman kuntaliitoksen jälkeen Pohjois-Karjalaan jää 12 kuntaa.

Lue lisää:

Nämä kolmekymppiset ovat jokaisen kituvan pikkukunnan päiväuni – ihmeperhe Laaniset romuttaa 6 synkkää ennakkoluuloa autioituvasta Suomesta

Yksin asuva opiskelija Sanni Kupiainen, 24, ei noudata kaupan alan pomojen suosituksia käydä suunnitelmallisesti kerran viikossa kaupassa. Hän käy Jyväskylässä ostoksilla vaikka joka päivä. Se on nykyisin helppoa, kun kaupat voivat olla auki yötäpäivää.

Kupiainen ei juurikaan kokkaa ruokaa kerralla useammaksi päiväksi eikä harrasta pakastamista.

– Yksinasuvana ostan ruokaa sen hetken tarpeeseen. Silloin se ei mene hukkaan. Käyn kaupassa myös lempiohjelman mainoskatkolla ja ostan sen illan ja seuraavan aamun tarpeet.

Sanni Kupiainen on sinkkuna ehtinyt perusteellisesti miettiä ruokahävikin torjuntaa omassa elämässään. Hän suosittelee hävikin torjuntaa etenkin kauppareissulla.

– Hävikin vähentäminen alkaa jo, kun kävelee, pyöräilee tai hurauttaa bussilla kauppaan. Ei tule ostettua niin isoja pakkauksia, joita ei jaksa kantaa.

Kauppaan saapuessa Kupiainen ei ota käyttöönsä isoa ostoskärryä, vaan pienen kannettavan korin. Siihen ei mahdu liikaa ruokaa. Suuria automarketteja Kupiainen ei suosi. Isommat ruokaostokset hän tekee ydinkeskustan ruokakaupassa, täydennysostokset ylioppilaskylän viereisestä marketista ja pikaostokset televisio-ohjelman mainostauolla pienestä lähikaupasta.

– Psykologisesti voisi ajatella, että välttämällä hypermarketteja ruokaa tulisi ostettua sopiva määrä. Isoissa kaupoissa on riski tehdä helpommin heräteostoksia, jotka voivat johtaa tuotehävikkiin. Toisaalta isossa kaupassa on enemmän tuotevalikoimaa ja pieniä pakkauskokoja kuin pienemmässä kaupassa, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskus Lukesta.

Katajajuuren mukaan iso kauppa ei automaattisesti johda suurempien pakkausten ostoon.

Sinkut toivovat edullisia pienpakkauksia

Yksinasuvien perushuolenaihe kaupoissa ovat liian suuret tuotepakkaukset.

– Tarvitsemme oikeasti pienempiä pakkauskokoja, sillä pienemmät pakkaukset ovat suhteellisesti kalliimpia. Osa ihmisistä on hyvin hintatietoisia ja tämä saattaa johtaa siihen, että ostetaan isompi tuote, josta jää merkittävästi enemmän syömättä. Harva ihminen miettii niin pitkälle, että jääkö syömättä 10 vai 20 prosenttia, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Sanni Kupiainen nostaa esimerkiksi kauppojen laajan juustovalikoiman.

– Kilohinta pienpakkauksessa voi olla 100 prosenttia enemmän kuin isossa perhepakkauksessa. Iso pakkaus tulee halvemmaksi, mutta homehtuu helposti. Siksi ostan pienemmän pakkauksen, vaikka se tuntuu pahalta.

Olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa. Juha-Matti Katajajuuri

Helpotusta juustoahdinkoon tuovat valmiiksi viipaloidut juustot, joiden myynti kasvaa tasaisesti. Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä kertoo,että viimevuosina sinkuille on tullut uudenlaisia pakkauksia.

– Esimerkiksi yksittäispakatut broilerin fileet, yhden annoskoon smoothiet ja kylmät kahvituotteet.

Luken Katajajuuri pitää edelleen haasteena saada pienpakattujen tuotteiden kilohintaa suhteessa alemmaksi.

– Se olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa vähentämällä katteista tai kuluista. Pienpakkaukset tulisivat kilpailukykyisemmäksi niille, jotka miettivät ostoksia todellisella kilohinnalla.

Kupiainen ei tunnustaudu kasvissyöjäksi, mutta on siirtynyt ruuanlaitossa entistä enemmän kasvispohjaisiin tuotteisiin.

– Niissä pakkaukset ovat pienempiä ja ne säilyvät paremmin. Ei tarvitse miettiä, meneekö jauheliha tai possu jääkaapissa pilalle.

S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan etenkin tuoretuotteiden säilyvyys on kuluttajille haaste.

– Hyvää kehitystä tapahtuu, sillä ruokahävikkiä vähentävien käyttövalmiiden kasvisten ja kasvissekoitustenmyynti on kasvanut reippaasti.

Pienille talouksille käyttövalmiit tuotteet ovat houkuttelevia: ei tarvitse ostaa useita kasviksia pilkottavaksi, vaan voi ostaa sopivan kokoisen valmiiksi pilkotun annoksen.

Kolme kahden hinnalla tarjoukset lisäävät hävikkiä

Kauppojen anteliaat tarjoukset ”osta kolme kahden hinnalla” eivät innosta opiskelija Sanna Kupiaista. Yksinasuvalle ne eivät ole järkeviä, koska hävikkiä tulee helposti liikaa.

– Ostan isoja limsapulloja halvempina tuplapakkauksina. Kotona siirrän limsan pikkupulloihin ja otan niitä mukaan esimerkiksi luennoille. Säästyy pitkä penni, kun colaa tulee juotua aika paljon.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan kolme kahden hinnalla -tarjoukset ovat hankalia, etenkin kun kaikissa länsimaissa kärsitään lihavuudesta.

– Hamstraaminen helposti lisää ruokahävikkiä ja voi vaikuttaa jopa lihavuuteen. Tilastot kertovat, että perheissä, joissa ostetaan euroissa ja kiloissa enemmän ruokaa per henkilö, myös heitetään ruokaa enemmän roskiin.

Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta. Antti Oksa

Sanni Kupiainen kertoo, että leipä on opiskelijoille peruselintarvike, mutta leipäpakkaukset ovat usein liian isoja.

– Niinpä ostan viimeisen myyntipäivän ohittavia leipiä 30 prosentin alennuksella, laitan ne pakkaseen ja sulatan yksitellen tarpeeseen.

Valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan parasta onkin, että tuote saadaan myytyä tavalla tai toisella.

– Siitä tulee hyvä mieli usealle, sillä asiakas saa ruokalaskua pienemmäksi ja hävikki pienennee. Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta.

Sanni antautuu himo-ostoksille ja syö jo kaupassa

Sanni Kupiainen ei kannata heräteostoksia, mutta suosittelee himo-ostoksia, sillä niistä ei synny hävikkiä.

– Kaupassa minulla tulee usein mieli ostaa sipsejä. Olen kyllä yrittänyt parantaa tapojani ja ostaa terveellisiä kurkkuja dippailuun, mutta niistä menee puolet hävikkiin. Parempi siis ostaa pieni sipsipussi, koska se kuluu varmasti.

Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen lisäksi yksinasuvat ja pienet kotitaloudet ovat innostuneet myymälöistä, joihin on tullut yhä enemmän ravintolamaisia elementtejä ja nopeita ruokaratkaisuja.

Jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa. Sanni Kupiainen

Sanni Kupiaiselle kaupassa ruokailu on jo tuttua.

– Kun aterioi jo ostosreissulla, niin ei tarvitse ostaa niin paljon ruokaa, joka saattaisi päätyä hävikkiin. Ja jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa.

Antti Oksa vahvistaa, että valmisruuan maailma on kaupalle jo nyt iso kokonaisuus.

– Moni yhden tai kahden hengen talous kokee, että kynnys laittaa ruokaa on korkea. Onko järkevää käyttää aikaa pienen annoksen tekemiseen ja jos tekee ison annoksen niin tuleeko kaikki syötyä.

Oksan mukaan valmisruuan myynti on kasvanut pari viimeistä vuotta jopa kymmenen prosenttia vuodessa.

– Se on valtava kehitystahti noin isossa tuoteryhmässä ja kertoo myös helpottumisen tarpeesta. Eniten kasvaa yhden hengen valmisaterioiden eli mikroaterioiden myynti. Toisaalta vielä pienemmät ateriat ja välipalat eli heti purtavat burritot, täytetyt leivät ja salaatit ovat kovassa kasvussa.

Tieto ja jaetut kokemukset vähentävät hävikkiä

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa, että syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa kotitalouksissa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.

– Roskikseen menevät grammamäärät saattavat olla kerralla pieniä, mutta yhteensä sitä kertyy oletettua isompi määrä. Kun tähän havahtuu, oppii helposti myös vähentämään hävikkiä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kertoo, että niissä talouksissa, joissa lajiteltiin jätteet, ruokahävikki oli pienempi kuin niissä talouksissa, joissa kaikki roskat menivät sekajätteisiin. Mielenkiintoinen havainto oli, että talouksissa, joissa nainen teki ruokaostokset, hävikkiä tuli enemmän. Naiset ostivat enemmän ja ilmeisesti monipuolisemmin ruokaa.

Katajajuuri korostaa, että aktiivinen tiedottaminen on tärkeää hävikin torjunnassa. Hyvänä esimerkkinä on Suomen Pakkausyhdistyksen viime syyskuinen Hävikkiviikko -kampanja otsikolla "Tee ilmastoteko ja vältä ruokahävikkiä". Se välitti runsaasti tietoa hävikistä.

– Ulkopuolinen työntävä viesti ei välttämättä saa muutosta aikaan, mutta kun ihmiset jakavat vertaisryhmissä hyviä oppeja ja kokemuksia, että teinpäs hyvää ruokaa eikä jäänyt yhtään yli, niin sillä on selkeä yhteiskunnallinen merkitys, arvioi Katajajuuri.

Suomi edelläkävijä hävikintorjunnassa Euroopassa

Elintarviketeollisuus, kauppa ja jopa Euroopan unioni ovat havahtuneet ruokahävikin torjuntaan. Kaupungistumisen ja sinkkutalouksien lisääntyessä elintarviketeollisuus on reagoinut tuomalla entistä enemmän pieniä pakkauskokoja markkinoille. Tutkimustietoa ja tilastoja löytyy jo siitä, että nyt asutaan aiempaa pienemmissä perheissä.

– Mutta kuinka paljon meillä on pieniä pakkauskokoja täsmällisesti, kuinka paljon hävikkiä syntyy erilaisissa ruokakunnissa ja miten pakkauskoko vaikuttaa hävikkiin? Nämä ovatkin paljon vaikeampia kysymyksiä, pohtii Katajajuuri.

Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus. Juha-Matti Katajajuuri

Suomessa on ruokahävikkiä tutkittu jo muutamassa hankkeessa, mutta vasta nyt ollaan rakentamassa ruokahävikin seurantajärjestelmää. Se tulee kertomaan, mihin suuntaan ruokahävikki kotitalouksissa on menossa.

– Neuvottelimme puolitoista vuotta tiiviisti kotimaisen elintarvikealan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa, että saimme järjestelmän liikkeelle. Samaan aikaan Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus.

Suomea velvollisuus ei rasita, sillä Luke on tuottamassa jo kolmella eri tutkimusotteella tietoa kotitalouksista.

– Kun kaikki on maalissa kesään 2020 mennessä, niin meillä on ymmärrys, millä eri tekniikoilla meidän pitää rinnakkain mitata kotitaloushävikkiä, jotta saamme vuodesta toiseen vertailukelpoiset tiedot, täsmentää Juha-Matti Katajajuuri.

Suomesta lähtee komissioille ensimmäinen hävikkiraportti kesällä 2022. Komissio edellyttää neljän vuoden välein hyvin tarkkaa analyysiä, mutta lisäksi komissio toivoo vuosittaisia lukuja karkeammalla tasolla.

Lue lisää:
Ennen iltayhdeksää alkaa punalappujen metsästys ja liikkeellä on koko kansa: ”Ekologista ja hirvittävän helppo tapa säästää rahaa”

CatCat-duon Virpi Kätkä kerää hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen: "Meidän hyväosaisten kuuluu auttaa"

Armeijan ruoka on monen mielestä niin pahaa, että se lentää suoraan roskiin – ruokahävikkiä on silti saatu vähennettyä

Startup-yritys kehitti vaa'an, joka punnitsee lautaselle jäävän ruuan – suuntaa Australiaan: "Siellä halutaan aidosti vähentää ruokahävikkiä"

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi uudenvuodenpuheessaan, että Ranskan eläkeuudistus toteutetaan viikkokausia kestäneistä julkisen liikenteen lakoista huolimatta.

Macron sanoi, että uudistusta vastustavien ammattiliittojen kanssa pitää etsiä nopeaa kompromissia. Hän ei kuitenkaan ilmaissut, että olisi valmis tinkimään uudistuksen periaatteista.

Macronin tavoitteena on korvata Ranskan nykyinen järjestelmä, jossa eri ammattialoille on omia eläkejärjestelyjään, yhdellä uudella pisteisiin perustuvalla eläkejärjestelmällä. Tarkoitus on nostaa täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläköitymisikä 62:sta 64 vuoteen.

Macron sanoi televisioidussa puheessaan, että hän ymmärtää ihmisten huolia siitä, että he joutuisivat työskentelemään pidempään. Hänen mukaansa uudistus on silti tehtävä, koska muuten viivyttelyn hinta tulisi myöhemmin nuorten maksettavaksi.

– Maamme etu on ainoa kompassini, Macron sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Macron kuitenkin sanoi, että erilaiset raskaat työtehtävät otetaan huomioon, ja sellaisia suorittavat henkilöt voisivat eläköityä aiemmin.

Ranskassa lakot ovat halvaannuttaneet julkista liikennettä joulukuun 5. päivästä lähtien. Ammattiliitot eivät suostuneet pysäyttämään lakkoja jouluksi, ja ne ovat vakuuttaneet jatkavansa siihen saakka, kun uudet neuvottelut hallituksen kanssa alkavat tammikuun 7. päivänä.

– Tämä hallitus ei kuuntele ollenkaan, meidän täytyy lisätä painetta, kommentoi energia-alan ammattiliiton CGT:n tiedottaja Thierry Defresne uutistoimisto AFP:lle.

Asni ja Peppiina syövät tallissa aamupalaksi leipää ja olkia. Tallin pihamaalla odottaa joulukuusi, joka on aasien joulunjälkeistä herkkua.

– Aasi kaipaa kuitupitoista ravintoa. Pihapuut pääsevät vähemmällä, kun aaseille tarjoillaan kuusia ja olkia, kertoo hevostilan emäntä Marianne Jaakkola.

Jaakkolan islanninhevostalli sijaitsee Mynämäen Kalelassa, 45 kilometriä Turusta. Tilalla on 11 hevosta, jotka asuvat ympäri vuoden vapaina kuuden hehtaarin metsässä. Kaksi aasia ovat Jaakkolan mukaan tallin maskotteja.

Suomen aasiyhdistyksen arvion mukaan maassa on nelisensataa aasia.

Neulaset eivät herkuttelua haittaa

Asni on musta, yli 20-vuotias aasi, joka on ollut Jaakkolalla toistakymmentä vuotta. Sillä on korkeutta 140 senttiä, vähän kuin islanninhevosella. Peppiina on 11-vuotias ja vain reilun metrin korkea, shetlanninponin kokoluokkaa.

Naapurit tietävät hyvin, että joulun jälkeen kuuset kannattaa nakata Jaakkolan tilalle. Viime vuonna Marianne Jaakkola oli kuullut, että joku oli vienyt myymättömät joulukuuset metsään. Tänä vuonna hän laittoikin kuusikyselyn Facebookiin.

– Kuuset voisi tuoda meille hyötykäyttöön. Saamme myös kuusia hakkuuaukeilta.

Luulisi, että kuusenneulaset ovat pistäviä aasillekin.

– Viime vuonna huomasimme, että kuusta ei voi antaa paljon kerralla. Silloin aasit saivat syödä niitä vapaasti, ja Asni sai vatsavaivoja. Nyt annamme kuusen kerrallaan, ja vatsavaivoilta on vältytty.

Neulaset eivät siis haittaa aaseja, päinvastoin. Ne syövät oksatkin, mutta neulaset innostavat erityisesti. Ihan loppuunkaluttua kuivaa kuusta ne eivät syö.

Toiset kuuset maistuvat selvästi paremmin kuin toiset. Joku kuusi menee päivässä, jotain toista aasit voivat syödä muutamankin päivän.

Hevoset aluksi kauhuissaan aasikavereista

Marianne Jaakkolan ystävällä oli 80-luvulla aasi. Siitä lähtien hän halusi hankkia itselleenkin sellaisen. Sopiva yksilö tuli myyntiin reilu kymmenen vuotta sitten.

Kun tilalla on myös islanninhevosia ja shetlanninponi, kolme koiraa sekä tallikissoja, herää kysymys, miten aasit tulevat toimeen muiden eläinten kanssa.

– Koirat ja kissat joutuvat kyllä väistämään aaseja. Ensimmäiset kymmenen vuotta Asni asui hevosten kanssa, ennen kuin tuli toinen aasi. Nyt ne ovat lähinnä kahdestaan ja seuraavat hevosia aidan toiselta puolelta.

Tajuavatko aasit itse, että ne eivät ole hevosia?

– Kyllä ne tietysti kokevat, että ovat molemmat laumaeläimiä. Ja kavioeläimiä. Aaseilla ei ole koskaan ollut ongelmaa tottua hevosiin, mutta hevoset ovat pelänneet niitä.

Asnin tulo tilalle oli hevosille oikeastaan kauhistus. Jotkut pelkäsivät sitä monta viikkoa. Ne eivät uskaltaneet liikkua taakseen katsomatta, ettei vain aasi ole takana.

Asnikaan ei laskenut hevosten sietorajaa, sillä kun Peppiina tuli, sama toistui. Taas hevoset pelkäsivät muutaman päivän, ennen kuin tajusivat, että tulokas on kuin Asni.

Aasitko tyhmiä?

Aasit eivät ole Jaakkolan mielestä missään nimessä vähä-älyisiä eläimiä, vaikka niitä usein sellaisiksi kuvaillaankin.

– Ennemmin sanoisin niitä älykkäiksi. Ihmiset pitävät helposti itsepäisenä semmoista, joka ei toimi niin kuin ihminen ajattelee. Aasi paremminkin ajattelee, ennen kuin se tekee. Se ei tee suinpäin, mitä sen käsketään, vaan se miettii, kannattaako tehdä.

Marianne Jaakkola näkee aasit myös kokeilunhaluisina. Itsepäisyyttä hän kutsuisi mieluummin omaksi ajatteluksi.

Aasin huutoa ei kuulu joka päivä

Moni luulee, että aasit pitävät kirskuvaa ääntä, mutta Mynämäen kaksikko pysyy hiljaa. Missä on se kuuluisa aasin nauru… tai huuto?

– En minäkään kuule joka päivä aasin huutoa, vaikka tässä pihalla pyörin. Meidän aasimme huutavat lähinnä silloin, kun niillä on niin sanotusti hätä.

Marianne Jaakkola voi aamulla kuulla taloon sisälle asti, jos aaseilla on nälkä ja ne odottavat häntä tuomaan ruokaa. Tai jos esimerkiksi hevosia lähtee iso ryhmä maastoon, aasit hermostuvat, kun tarhan lauma kutistuu. Myös jos eläinlääkäri on tutkimassa hevosta, aaseja alkaa hermostuttaa, mitä hevoselle tehdään.

– Yleensä jos toinen alkaa huutaa, toinenkin yhtyy siihen.

Aaseja pidetään monessa maassa kuormajuhtina, ja jossain niillä voi ratsastaakin. Vaan eipä Jaakkolan aaseilla.

– Minulla on tapana sanoa, että maailmassa on tarpeeksi kaltoinkohdeltuja aaseja. Meidän aasimme ovat ihan oloneuvoksia, lemmikkejä ja laumanjäseniä.

Aika pitkäikäinen ilo niistä onkin.

– Aasi saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi. Sen puolesta olemme vasta alkutaipaleella, toteaa Marianne Jaakkola.

Lue lisää:

"Aasi oppii nopeasti, milloin ihmistä voi jallittaa, ja käyttää sitä hyväkseen"

Aasit yleistyvät Suomessa - ongelmana liian hyvät oltavat

Suomessa harvinaisten miniaasien kanssa ei tunteita voi piilotella

Ulkona on pimeää ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Joululahjaksi saatu pulkka nököttää eteisen nurkassa tyhjän panttina.

Monissa kunnissa lasten joululoma jatkuu vielä loppiaiseen asti. Ankean sään takia vanhempien mielikuvitus voi olla koetuksella, kun he miettivät lomalaisille mielekästä tekemistä.

Pimeydestä ja lumettomuudesta ei kannata kuitenkaan lannistua, sanoo Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen.

– Hämärässä voi tehdä vaikka mitä!

Könösen mukaan sosiaalinen media tarjoaa nykyään viriketulvan, johon ihmiset ovat tottuneet.

– Lasten ja vanhempien mielikuvitus on laiskistunut. Huomaan itsekin helposti jääväni selailemaan sosiaalista mediaa, vaikka ulkonakin voisi tehdä jotain.

Alla kahdeksan vinkkiä eri ikäisten lasten lomapuuhiin.

1. Metsäretki

Ota kohteeksi läheinen tulipaikka, kota tai laavu. Pakkaa mukaan hyvät eväät, termospulloon kuumaa mehua tai kaakaota. Tulenteko ja eväiden nauttiminen hämärässä metsässä on itsessään elämys.

Retkelle voi keksiä myös teeman tai tarinan, jos pelkkä patikointi tuntuu tylsältä. Voitte mennä esimerkiksi tutustumaan peikkometsään tai katsomaan, millaisia erilaisia lehtiä tai eläimiä metsästä löytyy.

2. Kosketa ja tunnista

Tee pahvilaatikon sivuille reiät käsille. Laatikon alle laitetaan esine, jota lapsi saa tunnustella ja arvata mikä se on. Esineestä voi antaa vinkkejä.

Laatikkoon voi laittaa esineiden lisäksi myös ruokia. Leikki on sitä hauskempi mitä erilaisemmalta esineet ja asiat tuntuvat käsissä.

3. Luontokuntosali

Kuntosalina toimii luonto, esimerkiksi oma piha. Puita vasten voi tehdä punnerruksia, oksissa voi roikkua tai kyykkyjä voi tehdä lapsi reppuselässä. Lapset voivat keksiä erilaisia liikkeitä koko perheelle.

Lisää liikkeitä ja ohjeita luontokuntosalille löytyy Suomen Ladun sivuilta.

4. Heijastinpolku

Rakenna lähimetsään tai takapihalle heijastinpolku. Ripusta puiden ja pensaiden oksille erilaisia heijastimia. Reittiä pitkin kuljetaan taskulamppujen kanssa, etsien seuraavaa heijastinta.

Heijastimet voivat johtaa aarteen, esimerkiksi tulipaikan tai jonkin kivan lelun, luokse. Reitin varrella voi olla myös muita etsittäviä asioita, kuten eksyneitä pehmoleluja.

5. Aarteenetsintä

Laita suklaamunan sisältä löytyvään keltaiseen yllätysrasiaan pieni led-valo. Voit myös käyttää jotain muuta lasi- tai muoviastiaa, jonka läpi valonhehku näkyy. Piilota astiat luontoon, josta lapset voivat etsiä aarteita.

6. Etsi karannut eläin

Kyseessä on erilainen versio aarteenetsinnästä. Tätä leikkiä voi leikkiä sisällä tai ulkona. Leikkiin tarvitaan Bluetooth-kaiutin, älypuhelin ja pehmolelu. Joku piilottaa pehmolelun ja älypuhelimeen yhdistetyn kaiuttimen samaan paikkaan.

Etsijät etsivät äänen, esimerkiksi leijonan karjaisujen perusteella karanneen pehmoeläimen.

7. Rosvot ja poliisit -leikki pimeässä

Leikkijät muodostavat kaksi joukkuetta. Puolet osallistujista on poliiseja, joilla on taskulamput. Loput ovat rosvoja. Rosvot yrittävät päästä yhdessä sovittuun piilopaikkaan poliisien jahdatessa heitä.

Leikki alkaa, kun rosvot huutavat: "Tämä on ryöstö". Jos poliisin valo osuu rosvoon ja poliisi huutaa rosvon nimen rosvon täytyy jähmettyä paikoilleen.

Toinen rosvo voi pelastaa jähmettyneen ryömimällä tämän jalkojen välistä. Leikki loppuu, kun kaikki rosvot ovat piilopaikassa tai rosvot on saatu kiinni.

8. Nurinkurinpäivä

Koko päivän tai osan päivästä erilaiset asiat ovat nurinkurin. Aamulla syödään iltapalaa ja toivotetaan hyvää yötä. Vaatteet puetaan väärinpäin ja kävellään väärinpäin.

Vinkit on saatu Suomen Ladulta ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipankista.

Pohjois-Korea luopuu asetestiensä lykkäämisestä, kertoo maan johtaja Kim Jong-un valtion virallisen uutistoimiston KCNA:n mukaan.

Pohjois-Korealla ei Kimin mukaan ole enää perusteita yksipuoliselle sitoumukselle.

Kim sanoi, että maailma tulee todistamaan Pohjois-Korean uutta strategista asetta lähitulevaisuudessa.

Analyytikkojen mukaan Kim yrittää uhkaamalla painostaa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia. Pohjois-Korean yllytykset tulevat kuitenkin todennäköisesti kostautumaan.

Varsinaiset testit luultavasti raivostuttaisivat Trumpin, joka on toistuvasti viitannut Kimin "lupaukseen" olla toteuttamatta niitä ja vähätellyt lyhyen kantaman aseiden laukaisuja.

Pohjois-Korean johtaja Kim uhkasi viime viikolla "joululahjalla", jonka pelätään lisäävän kansainvälisiä jännitteitä maan ydinaseohjelman vuoksi.

Analyytikot ja yhdysvaltalaisviranomaiset uskoivat määrittelemättömän uhkauksen tarkoittavan ohjustestiä, jonka Pohjois-Korea tekee, mikäli Yhdysvallat ei tee myönnytyksiä maiden kahdenkeskisissä ydinneuvotteluissa.

Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean väliset ydinneuvottelut ovat olleet umpikujassa helmikuusta, Vietnamin Hanoissa pidettyjen neuvottelujen jälkeen.

Lue myös:

Ydinkiistassa ei näy edistysaskelia, vaikka takaraja lähestyy – Pohjois-Korea valmistautuu "aggressiivisiin toimenpiteisiin"

Game of Thrones on ohi ja tulevaan Taru sormusten herrasta -sarjaan on vielä aikaa. Vihdoin olisi aikaa katsoa jotain ihan uutta, mutta mitä?

Huimaako nykyinen tv-sarjojen tarjonta päätäsi? Ei ihme. Pelkästään Yhdysvalloissa tehdään tänä vuonna yli 500 kautta tv-draamaa.

Erotimme jyvät akanoista ja kaivoimme Suomessa toimivien suoratoistopalvelujen tarjonnasta tärpit, joista löytyy jotain jokaiselle. Mukana on draamaa, komediaa, scifiä, trillereitä ja toimintaa sekä äärimmäisen ajankohtainen kokoelma kotimaisia lyhytelokuvia.

Lue opas, ota hyvä asento ja klikkaa itsesi kanaville.

Näillä vuosi käyntiin

Messiah

Uusi vuosi, uusi messias. Netflixin uudessa trillerissä Lähi-itään ilmestyy ihmeitä tekevä muukalainen, joka saa peräänsä niin opetuslapsiksi halajavat kansanjoukot kuin Yhdysvaltain tiedustelupalvelunkin. Homelandin ja lukuisat "Jeesus nykyajassa" -tarinat mieleen tuovan sarjan jännitys tiivistyy kysymykseen siitä, onko kyseessä huijari vai toinen tuleminen?

Messiah-sarjan ensimmäinen kausi on katsottavissa Netflixissä vuoden alusta alkaen. Katso sarjan traileri täältä.

Hamilton

"Ruotsin James Bond" eli Carl Hamilton tulee jälleen. Jan Guilloun jännitysromaaneihin perustuvassa ison budjetin sarjassa nuori Hamilton palaa CIA:n koulutuksesta keskelle Tukholmassa tapahtuvia terrori-iskuja. Muun muassa Stellan Skarsgårdin, Peter Stormaren ja Mikael Persbrandtin manttelin agentti Hamiltonina perii Jakob Oftebro. Nuorukainen saa rinnalleen kokeneen agentti D.G:n, jota esittää Kurt Wallanderin roolista tunnettu Krister Henriksson.

Hamiltonin kaksi ensimmäistä jaksoa ovat jo nähtävissä C Moressa. Uudet jaksot ilmestyvät palveluun aina keskiviikkoisin. MTV3 esittää sarjaa 18. tammikuuta alkaen. Katso Hamiltonin traileri täältä.

Kakarat

Teininä raskaaksi tuleva Asta yrittää yhdistää vanhemmuuden ja omien unelmien tavoittelun draamasarjassa Kakarat, jonka ovat ohjanneet Juho Kuosmanen (Hymyilevä mies, 2016) ja Markus Lehmusruusu (Risto Räppääjä ja pullistelija, 2019). Pääosassa Loviisasta pois haikailevina lukiolaisina vanhemmuuden partaalla nähdään nuoret näyttelijät Elli Melasniemi ja Vincent Kinnunen.

Kakarat -sarja on jo katsottavissa Yle Areenassa. Katso sarjan traileri täältä.

Nauruhermoja kutkuttaa

Paras vuosi ikinä

Hurttia huumoria tarjoavassa komediasarjassa kaksi kolmekymppistä naista päättää pitää välivuoden elämästään ja viettää parhaan vuoden ikinä. Kirsikka Saaren (Hölmö nuori sydän, 2018) ja Jenni Toivoniemen (lyhytelokuva Treffit, 2012) käsikirjoittamassa sarjassa muun muassa valaistutaan, etsitään orgioita ja soitetaan rokkibändissä. Laadun takeena on tekijätiimi, joka todisti kykynsä komediantekijöinä Oscar-ehdokkaaksi valitulla lyhytelokuvallaan Pitääkö mun kaikki hoitaa? (2012).

Paras vuosi ikinä esitetään C Moressa ja MTV3:lla keväällä.

AJ and the Queen

RuPaul's Drag Race -ohjelmasta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö ja se on nostanut drag queenit valtavirtaan. Parhaan drag queenin tittelistä on kisattu jo 11. kaudella ja neljällä all stars -kaudella. Kisoissa nähdyt ovat saaneet myös omia tv-sarjojaan ja elokuviaan. Nyt kaikkien dragien äiti RuPaul itse laajentaa tuoteperhettään fiktiiviselle puolelle. AJ and the Queen -sarjassa RuPaul esittää Ruby Red -nimistä drag queenia, joka kiertää esiintymässä ympäri Yhdysvaltoja teräväsanaisen, orvoksi jääneen 11-vuotiaan pojan AJ:n (Izzy G) kanssa.

AJ and the Queen alkaa Netflixissä 10. tammikuuta.

Avenue 5

Tv-satiirin kärkinimi Armando Iannucci (Veep, Alan Partridge) vie katsojansa seuraavaksi avaruuteen ja Avenue 5 -nimisen luksusluokan avaruuslaivan ökyristeilylle Saturnuksen ympäri. Kun kaikki menee mönkään, joutuu aluksen miehistö selviytymään yhtä lailla avaruuden vaaroista kuin ökyrikkaista asiakkaistaankin. Tähtivoimaa sarjaan tuo aluksen kipparin roolissa nähtävä Hugh Laurie (House).

Avenue 5 esitetään HBO Nordicissa 20. tammikuuta alkaen.

Rikoksia Pohjolasta ja muualta

Cold Courage

Viaplayn ensimmäinen suomalainen alkuperäissarja saa näillä näkymin ensi-iltansa keväällä. Pekka Hiltusen Studio-dekkareihin perustuva Cold Courage seuraa kahta Lontoossa elävää suomalaista naista, jotka kuuluvat yhteiskunnallisia epäkohtia ja rikoksia ratkovaan kansainväliseen ryhmään. Sarjan pääosissa nähdään Pihla Viitala ja Sofia Pekkari. Cold Courage on valtava panostus. Kymmenen miljoonan euron budjetti tekee siitä kalleimman suomalaisen tv-sarjan.

Cold Courage -sarjan ensi-ilta-aikaa ei ole vielä julkistettu. Viaplayn mukaan ensi-iltaa on kaavailtu keväälle.

Box 21

Myös Viaplayn ruotsalaisessa uutuussarjassa nähdään suomalaisväriä. Näyttelijä Mimosa Willamo (Aurora, 2019) esiintyy kirjailijapari Roslund & Hellströmin dekkarin Lokero 21 televisioinnissa. Sarja kertoo kahdesta itäeurooppalaisesta nuoresta naisesta, jotka joutuvat ihmiskaupan uhreina Ruotsiin. Heidän kohtaloaan alkaa selvittää rikoskomisario Ewert Grens, jonka nuorta kollegaa Mariana Hermansonia Willamo esittää.

Box 21 alkaa Viaplayllä 17. tammikuuta. Katso sarjan ruotsinkielinen traileri täältä.

Kauheimmat uutuudet

Dracula

Kauhun klassikko tulee jälleen. Minisarjan tekijät ovat Mark Gatiss ja Steven Moffat, jotka tunnetaan työstään Uusi Sherlock ja Doctor Who -sarjojen parissa. Shokkeja ei säästellä tulkinnassa, joka vaikuttaa yhtä aikaa pelottavalta ja perinnetietoiselta. Kreivi Draculan viittaan sonnustautuu melko tuntematon tanskalaisnäyttelijä Claes Bang, joka muistetaan lähinnä The Square (2018) -elokuvan pääosasta.

Kolmijaksoinen minisarja Dracula tulee Netflixiin 4. tammikuuta. Katso sarjan traileri täältä.

The Outsider

11-vuotiaan pojan raa'asta murhasta pidätetty pikkukaupungin suosittu opettaja vannoo olevansa syytön. Kauhun kuninkaan Stephen Kingin tuoreeseen hittiromaaniin Ulkopuolinen (Tammi, 2018) perustuva The Outsider pippuroi rikosdraamaa yliluonnollisilla elementeillä. Aikamme pahimpiin pelkoihin perustuva sarjavaikuttaa lupaavalta, vaikka Kingin teksteistä tehtaillaan tv-sarjoja liki samalla tahdilla kuin supersankareista elokuvia. Sarjan käsikirjoittajat ovat muun muassa The Wire – Langalla -sarjan kirjoitushuoneessa koulittuja konkareita.

The Outsiderin ensimmäiset jaksot nähdään HBO Nordicilla 13. tammikuuta. Katso sarjan traileri täältä.

Himotuimmat scifi-hitit

Star Trek: Picard

Star Trek -fanit eivät ole pysyä pöksyissään, kun Patrick Stewart palaa melkein 20 vuoden jälkeen kapteeni Jean-Luc Picardin rooliin. Fanien rakastaman Star Trek: Uusi sukupolvi (1987 – 1994) -sarjan kapteeni on muuttanut elämäänsä radikaalisti Romuluksen imperiumin tuhouduttua supernovan räjähdyksessä. Aluksi rooliin palaamiseen suhtautunut 79-vuotias Stewart suostui sarjan tekemiseen sillä ehdolla, että se olisi jotain, mitä yleisö ei osaisi odottaa. Sarjassa nähdään myös muita Star Trek: Uuden sukupolven näyttelijöitä.

Amazon Prime Video esittää Star Trek: Picard -sarjan jaksot 24. tammikuuta lähtien. Katso sarjan traileri täältä.

The Mandalorian

Myöskään Tähtien sota ei rajoitu enää valkokankaalle. Uuden Disney+-suoratoistopalvelun ensimmäinen sarja kertoo nimettömän palkkionmetsästäjän seikkailuista galaksin laitamilla alkuperäisen Star Wars -trilogian ja Imperiumin kukistumisen jälkeisinä vuosina. Yhdysvalloissa marraskuussa ensi-iltansa saanut sarja on ollut todella suosittu. Disney on tilannut sille jo toisen kauden, jonka puikoissa on ykköskaudenkin showrunnerina toiminut Jon Favreau (Iron Man, 2008, Iron Man 2, 2010).

The Mandalorian kuuluu yksinoikeudella Disneyn uuden suoratoistopalvelun valikoimaan. Disney+ aloittaa Suomessa alkuvuodesta, mahdollisesti 31. maaliskuuta. Katso traileri täältä.

Snowpiercer

Huippuvarusteltu juna paahtaa kuolleen maapallon halki kyydissään ihmiskunnan viimeiset rippeet. Vaurauden mukaan jaettujen vaunuosastojen peräpäässä, köyhimpien joukossa kytee kapina. Tuotannollisista vaikeuksista kärsinyt sarja perustuu Bong Joon-hon (Parasite, 2019) samannimiseen elokuvaan vuodelta 2013. Se puolestaan perustui vähän tunnettuun ranskalaiseen sarjakuvaan Le Transperceneige (1982). Monilukuisessa näyttelijäjoukossa nähdään muun muassa Daveed Diggs (Black-ish, 2014-) ja Jennifer Connelly (Kaunis mieli, 2001).

Snowpiercerin ensi-ilta-ajankohtaa ei ole vielä julkistettu. Sarjan odotetaan tulevan Netflixiin kevään aikana. Katso sarjan traileri täältä.

Eurooppalaista historiaa

Bauhaus - uusi aika

Saksalainen Bauhaus - uusi aika vie katsojansa aikamatkalle sadan vuoden taakse muotoilua ja taidetta mullistaneen Bauhaus-koulukunnan synnyn aikaan. Hitlerin valtaannousua lähestyvä Weimarin tasavallan Saksa toimii näyttämönä historialliselle draamalle, jossa edistyksellinen Bauhaus-instituutti kamppailee vanhoillisten taidepiirien ja poliittisten aatteiden ristipaineessa. Sarjan pääosissa nähdään Euroopan kärkinäyttelijöihin lukeutuvat August Diehl ja Trine Dyrholm.

Bauhaus - uusi aika esitetään Yle Areenalla keskiviikosta perjantaihin 8.–17. tammikuuta.

Ruusun nimi

Keskiaikaiseen luostariin sijoittuva murhamysteeri herättää kysymyksiä elämästä ja pyhyydestä. Umberto Econ rakastettu romaani muistetaan myös vuoden 1986 elokuvaversiosta, jonka pääosaa esitti Sean Connery. Uudessa tv-sarjassa murhia selvittävänä fransiskaanimunkki William Baskervillena nähdään muun muassa monissa Coenin veljesten elokuvissa esiintynyt John Turturro. Englanninkielinen sarja on italialais-saksalainen tuotanto, jonka päätekijä on Giacomo Battiato.

Ruusun nimi -sarja on nähtävissä Yle Areenassa kokonaisuudessaan vuoden alusta alkaen. Katso sarjan traileri täältä.

Tärkeää asiaa x 11

Yksittäistapaus

Teinitytöt riisuvat keskenään bileissä, mutta saavat yleisöä. Firman juhlien tunnelma menee pilalle, kun Katja paljastaa, että Jari kopeloi häntä kevätjuhlissa. Nuori näyttelijä valmistautuu raiskauskohtaukseen. Naisiin kohdistuva näkymätön vallankäyttö on aiheena yhdessätoista voimakkaassa lyhytelokuvassa. Vakavista aiheistaan huolimatta teokset ovat kaikkea muuta kuin saarnaavia. Yhdentoista joukkoon mahtuu yhtä lailla hersyvän hauskaa huumoria kuin piinaavan ahdistavaa myötäelämistäkin. Tekijäjoukosta löytyy nousevia suomalaisia elokuvantekijöitä, kuten Alli Haapasalo (Syysprinssi, 2016), Aino Suni (Ei koskaan enää, 2018) ja Miia Tervo (Aurora, 2019).

Kaikki yksitoista Yksittäistapaus-elokuvaa ovat katsottavissa Yle Areenassa 26. tammikuuta alkaen.

Yhdysvallat aikoo lähettää välittömästi noin 750 sotilasta Lähi-itään. Maan puolustusministeriö kertoi asiasta Irakin-suurlähetystöön kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen.

Nopean toiminnan joukkoja valmistellaan sijoitettavaksi alueelle muutaman päivän sisällä, puolustusministeri Mark Esper sanoi tiedotteessa.

– Tämä on asianmukainen ja varotoimi, joka toteutetaan vastauksena Yhdysvaltain henkilöstön ja rakennuksiin kohdistuvan lisääntyneen uhan takia, kuten todistimme tänään Bagdadissa tänään, Esper sanoi.

– Yhdysvallat suojelee ihmisiään ja etujaan kaikkialla maailmassa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi tiistaina Twitterissä, että terroristit ovat lähetystöhyökkäyksen takana ja Iran olisi ollut välillisesti mukana.

Irania tukevat mielenosoittajat ryntäsivät tiistaina Yhdysvaltain Irakin-suurlähetystölle. He protestoivat Yhdysvaltain viime viikonloppuna tekemiä ilmaiskuja, joissa kuoli 25 Iranin tukeman shiiaryhmän Kataeb Hizbollahin taistelijaa.

Yhdysvallat lähetti tiistaina lisää merijalkaväen sotilaita turvaamaan maan suurlähetystöä ja sen henkilökuntaa Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Lisäksi kaupunkiin on lähetetty kaksi Apache-helikopteria.

Lue myös:

Yhdysvaltojen Irakin-suurlähetystöön yritettiin tunkeutua – Trump syyttää Irania: He joutuvat vastuuseen

Uuttavuotta juhlittiin perinteiseen malliin

Uudenvuodenyön kahakat ja ilotulitteiden väärinkäytöt ovat pitäneet poliisit kiireisenä ympäri maata. Viranomaisnäkökulmasta juhlinta ei kuitenkaan juuri poikkea aikaisemmista uusistavuosista. Yön aikana oli myös muutamia tulipaloja. Niistä pahin sattui Nurmijärvellä, jossa tuhoutui viiden asunnon rivitalo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää perinteisen uudenvuodenpuheensa kello 12. Sen näet suorana Yle Areenasta.

Katso näyttävimmät ilotulituksen maailmalta

Suurimmassa osasssa maailmaa on jo vaihdettu vuotta. Keräsimme videoklippejä näyttävistä ilotulituksista ja muusta juhlinnasta eri suurkaupungeissa.

Uusivuosi mullistaa energia-alaa

Suomen energiamarkkinat harppaavat tänään uuteen aikakauteen, kun maakaasun maahantuonti ja tukkumyynti vapautuvat kilpailulle. Käytännössä isot suomalaiset tehtaat ja voimalaitokset voivat nyt ostaa maakaasua muiltakin yrityksiltä kuin Suomen valtion omistamalta Gasumilta. Ensimmäinen haastaja on Viron suurin kaasuyritys Elenger.

Sitran raportti paljastaa viisi megatrendiä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin, jossa pohditaan suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Megatrendejä ovat muun muassa ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys ja väestön ikääntyminen. Jutussamme pureudutaan tarkemmin viiteen megatrendiin, jotka määrittävät Suomen tulevaisuutta.

Etelässä sataa vettä, Lapissa lunta

Suomeen virtaa tänään lännestä jälleen lauhaa ilmaa. Aamulla pilvisyys lisääntyy, ja sadealue liikkuu päivän aikana hyvin nopeasti lännestä itään. Aluksi sateet tulevat lumena, ja sitä kertyy Lapissa joitain senttimetrejä. Myöhemmin voi Lapissa tulla jäätäviä sateita. Lännessä ja etelässä sateet tulevat vetenä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Cats-elokuvasta piti tulla menestys. Se on ymmärrettävää, sillä vuonna 1981 ensi-iltansa saanut rakastettu teatterimusikaali on tuottanut yli neljä miljardia dollaria.

Sadan miljoonan dollarin jättibudjetilla toteutetun elokuvan on ohjannut Oscar-voittaja Tom Hooper (Kuninkaan puhe, 2010). Elokuva vilisee nimekkäitä tähtiä Judy Denchistä ja Ian McKellenistä aina Idris Elbaan ja Jennifer Hudsoniin.

Menestyksen sijaan Cats kuitenkin floppasi pahasti. Joulukuun 20. päivä Yhdysvalloissa ensi-iltansa saanut elokuva tuotti ensi-iltaviikonloppunaan alle kahdeksan miljoonaa dollaria lipputuloja. Elokuvan arvioidaan aiheuttavan tekijöilleen kaiken kaikkiaan noin sadan miljoonan dollarin tappiot.

Vähän ensi-illan jälkeen Universal poisti elokuvan sivustolta, jolla se esittelee tarjolla olevia elokuviaan Oscareita ynnä muita palkintoehdokkuuksia varten.

Suomessa perjantaina ensi-iltansa saava Cats esitettiin lehdistölle tänään Helsingissä. Se ei ole ennalta kuultujen kauhutarinoiden veroinen.

Miten sitten on mahdollista, että varmana hittinä pidetty Cats floppasi? Tässä viisi selitystä.

1. Kissat eivät käytä housuja

On olemassa syynsä sille, miksi kissavideot ovat suositumpia kuin videot, joissa ihmiset imitoivat kissoja. Saati sitten videot alastomista kissoja imitoivista ihmisistä.

Turkin peittämissä, liki alastomilta näyttävissä kissamaisesti liikehtivissä ihmisissä on outoa eroottisuutta, joka tuntuu Catsissä yllättävänkin epäsopivalta.

Teatterissa Cats toimii ehkä juuri siksi, että tiedämme katsovamme näyttelijöitä, joilla on kissapuvut ja jotka esittävät liikkuvansa kuin kissat. Elokuvassa hahmot on sen sijaan tehty näyttämään kissojen ja ihmisten sekoitukselta.

Hämmennystä ihmismäisten hahmojen edessä kutsutaan termillä "uncanny valley". Käytännössä se tarkoittaa tätä: mitä ihmismäisempi animoitu hahmo on, sitä vaikeampi siihen on samastua. Esimerkiksi piirrettyjen elokuvien eläinhahmot ovat helpompia samastumisen kohteita kuin tietokoneella animoidut ihmiset, koska jälkimmäisiltä puuttuvat kaikki mikroeleet, jotka tekevät meistä ihmisiä. Pieni ero on häiritsevämpi ja oudoksuttavampi kuin iso ero.

Digitoitujen hahmojen hyväksyminen vaihtelee eri katsojien välillä. Itselleni esimerkiksi Catsin pääosanesittäjä Francesca Hayward ja kaiken lyttäämisen keskellä kehuttu Taylor Swift menivät läpi uskottavina kissaihmisinä. Syynä on ehkä se, että he näyttelevät melkein naiivin simppelisti, tavalla, joka monessa muussa roolissa tuntuisi ylinäytellyltä.

Sen sijaan aina karismaattinen Dench näytti nyt turkikseen sonnustautuneelta viiksekkäältä rouvashenkilöltä ja toinen mestarinäyttelijä Ian McKellen dementoituneelta puskajuopolta.

Catsissä lähes kaikki on peitetty animaatiolla. Siksi karvapeitteen keskellä ilmehtivät kasvot tekevät elokuvan Jellikkeli-kissoista pahimmillaan pelottavia ilmestyksiä. Esimerkiksi silloin kun ihmiskasvoiset kissat syövät jätteitä roskiksesta.

Erityisen irvokas tunnelma syntyy elokuvan alkuvaiheilla, kun yhden laulun aikana ihmiskasvoiset kissat popsivat suuhunsa eläviä ihmiskasvoisia torakoita.

Kaiken tämän lisäksi Cats on kuviltaan oudon pimeä, epätarkka ja nopeilla leikkauksilla etenevä. Elokuva tuntuu haluavan kiinnittää katsojansa huomion johonkin muuhun kuin kissaihmisiin. Ongelmana vain on, että elokuvassa ei ole mitään muutakaan mitä katsoa.

2. Puskaradio tappoi kissat

Englanninkielinen lehdistö repi Catsin palasiksi jo ennen ensi-iltaa. Nähdessään jotain mille nauraa, kriitikot panivat kynät sauhuamaan ja pitivät hauskaa. Elokuvaa on kutsuttu cat-astrofiksi ja sen on sanottu olevan pahinta, mitä kissoille on tapahtunut sitten koirien. Rotten Tomatoes -sivuston kokoamissa kritiikeissä elokuva on saanut harvinaisen huonon arvosanan 20/100.

Kriitikot eivät ole kaikki kaikessa. Puskaradio voi parhaimmillaan nostaa kriitikoiden lyttäämiä elokuvia haudastaan. Näin kävi kaksi vuotta sitten, kun joulun aikaan ensi-iltansa saanut The Greatest Showman -musikaali kasvoi yllätyshitiksi.

Tällä kertaa yleisö on kuitenkin ollut samaa mieltä kriitikoiden kanssa. Hollywood-elokuvien yleisötutkimusta tekevän CinemaScore-palvelun mukaan yleisö on antanut elokuvalle arvosanaksi C+, mikä on huonoin arvosana mitattujen viimeaikaisten ensi-iltojen joukosta.

Puskaradio on toiminut tällä kertaa toiseen suuntaan ja yleisö on äänestänyt jaloillaan. Kritiikkien ja yleisön mielipiteen yhteenlaskettu voima pitää huolen siitä, että Cats ei enää nouse kuopastaan.

3. Cats on tarina ilman juonta

On olemassa syy myös sille, miksi Catsistä ei liki 40 vuoteen ole tehty elokuvaa.

Cats on musikaali, jossa ei ole juurikaan tarinaa. Se on sikermä T.S. Eliotin runoihin sävellettyjä kappaleita, joita yhdistää se, että ne kertovat kissoista. Juonen ohuena lankana on kissojen välinen laulukilpailu, jonka voittaja pääsee kissojen taivaaseen. Siihen tarvitaan enemmän sielua kuin kilpailuviettiä.

Noissa raameissa koko musikaali on vain sarja vinjettejä, joissa esitellään erilaisia kissoja. Kappaleet ovat enemmän tai vähemmän hyviä. Teatterissa punaisen langan puuttuminen ei ole haitannut. Se on ollut jopa osa teoksen viehätystä.

Elokuvaversiossa juonettomuus aiheuttaa sellaisen olon, että juonen langanpätkät ovat kuin kissojen jäljiltä. Minkä tahansa laulun voisi ottaa pois eikä teos kärsisi lainkaan. Kun koko elokuva ei sano mistään mitään, mihin tarvitaan ainuttakaan laulua?

4. Lopussa tuli kiire

Cats valmistui aivan viime tingassa. Hooperin on kerrottu saaneen elokuvan valmiiksi vasta 36 tuntia ennen ensi-iltaa. Normaalisti elokuvan ensi-iltaa voisi kuvitella myös siirrettävän, mutta Universal on polttanut Catsin markkinointiin valtavasti rahaa ja mitä ilmeisemmin sen haluttiin tulevan teattereihin otollisen joulusesongin aikaan.

Viime hetken viilaamisen syynä olivat ilmeisesti heinäkuussa julkaistun ensimmäisen trailerin aiheuttamat hysteeriset reaktiot. Kävelevien tietokoneanimoitujen kissojen ihmisnaamat oudoksuttivat ja kirvoittivat Twitterissä vertauksia Teletappien aurinkoon.

Toinen hämmentävä asia oli kissahahmojen ohut karvapeite, joka sai ne näyttämään liki alastomilta. Catsiin liittymätön Hollywood-tähti Anna Kendrick vitsaili Twitterissä huojentuneensa siitä, että traileri ei herättänyt hänessä mitään uutta seksuaalisesti.

Myös Yhdysvalloissa ensi-iltansa saanut versio oli keskeneräinen. Katsojat huomasivat muun muassa Judy Denchin oman käden näkyneen loppukohtauksessa kissahahmon käden tilalla.

The Hollywood Reporter -lehden mukaan Universal lähetti elokuvateattereihin uuden version, jossa tehosteita on paikkailtu. Universalilta kerrotaan, että asiasta on raportoitu lehdistössä virheellisesti. Yhtiö ei kuitenkaan tarkenna, mikä virhe jutuissa on ollut.

Tiistaina lehdistölle esitetty Cats ei ole niin katastrofaalisen huono kuin ensireaktiot antoivat odottaa. Se on enemmänkin melko tylsä ja turha tekele. Valitettavasti elokuva ei myöskään ole niin huono, että sillä olisi niin sanottua kalkkuna-arvoa eli että sen huonous tekisi siitä hauskan katsoa.

5. Menestykseen ei ole reseptiä

Miksi Cats sitten tehtiin? Varmasti ainakin mammonan takia. Rahan hajun on täytynyt olla niin voimakas, että ongelmiin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Menestyselokuvien tekemistä hankaloittaa se, ettei sellaiseen ole olemassa sääntöjä. Vaikka lähtökohtana olisi huippumenestynyt musikaali, ei etukäteen voi arvata, floppaako tuotanto niin kuin Rent (2005) vai menestyykö se niin kuin Les Misérables (2012).

Tällä kertaa se, mikä näytti oikotieltä onneen, johtikin umpikujaan.

Parhaimmillaan Cats onnistuu hetkittäin jopa koskettamaan, yleensä erinomaisten kappaleiden takia. Niitä ovat musikaalista klassikoksi noussut Memory sekä elokuvaa varten Swiftille sävelletty Beautiful Ghosts.

Yhdessä kohdassa tarinakin onnistuu koskettamaan epävarman taikurikissan yrittäessä parhaansa, mutta tunnelma pilataan pian käsittämättömän kökösti animoitujen levitoivien torvien ynnä muun lentävän tilpehöörin fanfaarilla.

Menestyselokuvien reseptistä tunnetaan kuitenkin yksi ainesosa. Niistä voi aistia tekijöiden intohimon kerrottavaan tarinaan. Catsistä tällainen innostus ja oivaltamisen halu puuttuu lähes kokonaan. Sitä ei vain löydy. Koko show tuntuu tylsältä, mikä pilaa myös Lloyd Webberin kappaleiden tenhoa.

Kappaleiden kohotessa kohti kliimaksejaan ja liki juonettoman tarinan kohti kissojen taivasta, huomaa katsoja kaikkein isoimman ongelman. Sitäkin pitää jonkinlaisena reseptinä elokuvan menestykselle:

Cats-elokuvalta puuttuu sielu. Jos sillä olisi sellainen, nousisi se lähemmäs elokuvan taivasta.

Suomen energiamarkkinat harppaavat uuteen aikakauteen keskiviikkoaamuna, kun maakaasun maahantuonti ja tukkumyynti vapautuvat kilpailulle.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että isot suomalaiset tehtaat ja voimalaitokset voivat ostaa maakaasua muiltakin yrityksiltä kuin Suomen valtion omistamalta Gasumilta.

Markkinoiden vapautuminen koskee kaasuputkia pitkin kuljetettavaa maakaasua. Tähän mennessä Suomeen on tuotu putkikaasua vain Venäjältä. Jatkossa kaasua virtaa maahan myös Suomen ja Viron välistä Balticconnector-putkea pitkin.

Suomenlahden pohjassa kulkevan uuden putkilinjan myötä Suomeen rantautuu myös kilpailijoita Baltian kaasumarkkinoilta.

Ensimmäinen Gasumin haastaja on Viron suurin kaasuyritys Elenger. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Kalev Reiljan kertoo Ylen haastattelussa, että Elenger aikoo napata tuntuvan siivun markkinasta.

– Ensi vuodelle tavoittelemme noin 10–15 prosentin markkinaosuutta. Pidemmällä tähtäimellä puhumme noin 20 prosentin osuudesta, Reiljan sanoo Ylen haastattelussa.

Elengerin taustalla on Tallink-konsernin suuromistaja, virolainen pääomasijoitusyhtiö Infortar. Elenger on jo aloittanut toimintansa tankkaamalla muun muassa Tallinkin Megastar-matkustajalauttaa Helsingin satamassa nesteytetyllä maakaasulla.

Elengerin nokkamies Reiljan tuntee Suomen elinkeinoelämää hyvin, sillä hän on aiemmin toiminut muun muassa teleoperaattori Telian teknologiajohtajana.

Elenger on perustanut Suomeen toimiston, jota vetämään on palkattu kotimaisia voimia muun muassa Gasumista. Täkäläinen väki on kiertänyt Suomen teollisuusyrityksissä jo vuoden ajan kauppaamassa uusia kaasusopimuksia.

Myyntityön tulokset ovat Reiljanin mukaan lupaavia.

"Suomen teollisuus voittaa uudistuksessa"

Suomen maakaasumarkkina on kummajainen eurooppalaisessa vertailussa. Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat.

Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä.

Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien tarpeisiin.

Reiljan on nähnyt maakaasumarkkinan avautumisen vaikutukset Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Muutos johti siihen, että maakaasu halpeni suhteessa aiempaan.

Kilpailun alkaminen pakotti kaasua myyvät yritykset kehittämään aiempaa parempia tuotteita, mikä näkyi asiakkaille esimerkiksi entistä joustavampina kaasusopimuksina.

– Kaasun käyttäjät teollisuudessa ja lämpöenergian tuottajat tulevat varmasti voittamaan markkinan avautumisessa, Reiljan sanoo.

Hänen mukaansa Elenger ei kuitenkaan kilpaile Gasumin kanssa ensisijaisesti hinnalla, vaan nimenomaan kaasusopimusten joustavuudella.

Reiljan kertoo esimerkin.

Energiayhtiöiden kaasun tarve määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka kylmä talvi on ja kuinka paljon kaukolämmölle on kysyntää.

Suomessa kaasua on tyypillisesti myyty kiinteillä sopimuksilla esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Jos kaasusopimuksen kiintiö on tullut täyteen, energiayhtiö on joutunut hankkimaan markkinoilta selvästi kalliimpaa joustokaasua.

Elenger pyrkii kauppaamaan Suomen teollisuudelle sopimuksia, joissa kaasun kulutus saa vaihdella tietyssä haarukassa.

– Me emme rankaise asiakasta siitä, että se käyttää enemmän tai vähemmän kaasua, Reiljan kuvailee.

Elenger myy Suomeen paitsi venäläistä putkikaasua myös norjalaista ja yhdysvaltalaista nesteytettyä maakaasua eli lng:tä.

Kaasu voi korvata kivihiiltä

Maakaasumarkkinan vapauttamisen yksi keskeinen tavoite on parantaa maakaasun kilpailukykyä polttoainemarkkinoilla. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin kivihiilen.

Lisäksi maakaasu palaa selvästi kivihiiltä puhtaammin, mikä vähentää lähipäästöjä. Eduista huolimatta maakaasun käyttö on suorastaan romahtanut Suomessa kymmenessä vuodessa.

Maakaasun osuus kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on tänä vuonna ollut kuusi prosenttia. Kaasualalla syyttävä sormi osoittaa yleensä maakaasun verotukseen, joka on kiristynyt selvästi vuosikymmenessä.

Suomen suurimpiin maakaasun käyttäjiin lukeutuu energiayhtiö Helen. Se tuottaa maakaasulla sähköä ja kaukolämpöä esimerkiksi Vuosaaren voimalaitoksilla.

Helenin energianhankinnasta vastaava johtaja Harri Mattila arvioi, että kilpailun vapautumisen myötä maakaasun käyttö voi kääntyä kasvuun kivihiilen kustannuksella.

Tämä olisi hyvä uutinen myös ilmaston kannalta.

– Euroopassa kaasu on nyt halvempaa kuin Suomessa, ja odotus on että markkinan avautuessa kaasun hinta alenee, Mattila sanoo.

Helenissä maakaasun käyttöä lisäämistä puoltaa myös se, että kivihiilestä on luovuttava 2029 kevääseen mennessä. Pidemmällä tähtäimellä fossiilisesta maakaasusta on luovuttava kokonaan.

Gasum: Kasvu tulee liikenteestä

Maakaasumarkkinan vapautuminen on iso muutos myös Suomen valtion kaasuyhtiön Gasumin kannalta. Näkyvin muutos on se, että kaasun siirto ja tukkumyynti erotetaan toisistaan EU-lainsäädännön mukaisesti.

Kaasun siirrosta vastaa jatkossa erillinen valtionyhtiö Gasgrid Finland. Gasum taas jatkaa putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun maahantuojana ja tukkukauppiaana. Lisäksi Gasum valmistaa ja myy biokaasua liikenteen sekä teollisuuden käyttöön.

Toimitusjohtaja Johanna Lammisen mukaan Gasum vastaa kilpailun kiristymiseen kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita.

– Kilpailijoiden tuleminen on aina hyvä asia. Se tarkoittaa sitä, että kiinnostus markkinaa kohtaan on olemassa ja markkinat kehittyvät silloin aina paremmin, hän sanoo.

Kilpailu teollisuusasiakkaiden kaasusopimuksista on nollasummapeliä: Yhden kaasukauppiaan saama kaasusopimus on toiselta pois. Tämä johtuu siitä, että putkikaasumarkkinan kakku ei kasva.

Sen sijaan Gasum näkee, että biokaasun käyttö lisääntyy tieliikenteessä. Vielä muutama vuosi sitten teillä oli alle 2 000 kaasuautoa. Joulukuussa ylitettiin jo 10 000 kaasuajoneuvon raja.

Lammisen mukaan Gasum panostaa voimakkaasti myös nesteytettyyn maakaasuun, jonka käyttö kasvaa meriliikenteessä ja teollisuudessa.

Virolaista biokaasua Suomen teille?

Virossa biokaasulla ajetaan suhteessa jo selvästi enemmän kuin Suomessa. Kalev Reiljan uskoo, että Suomi seuraa perässä ja biokaasun kysyntä kasvaa.

Elenger rakentaa paraikaa Viroon kahta biokaasun tuotantolaitosta, jotka valmistuvat ensi vuonna. Alkaako yritys myydä suomalaisautoilijoille virolaista biokaasua?

Reiljanin mukaan haluja tähän olisi. Esteenä on kuitenkin se, että biokaasun alkuperän varmistamiseksi ei ole vielä käytössä rajat ylittävää sertifikaattijärjestelmää.

– Uudenvuodentoiveeni on se, että Suomen ja Viron hallitukset voisivat olla tiennäyttäjiä ja voisivat sopia, miten biokaasusertifikaatteja voisi siirtää maiden välillä. Mitä isompi markkina syntyy biokaasulle sitä parempi se on kaasuntuottajille ja käyttäjille, hän sanoo.

Kaasuautoilun yleistymistä hidastaa Suomessa myös tankkausasemien vähäisyys. Suomessa on Gasumin ylläpitämän listauksen mukaan nyt noin 50 tankkausasemaa.

Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta asemat puuttuvat vielä tyystin. Virossa Elengerillä on 11 kaasutankkausasemaa. Onko yrityksellä intoa rakentaa tankkausasemia myös Suomeen?

Reiljanin mukaan asia on vakavan pohdinnan alla, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Lähitulevaisuudessa tästäkin voi olla uutta kerrottavaa.

– Olemme tulleet Suomeen pitkäaikaisella strategialla ja aiomme investoida tänne, Reiljan päättää.

Lue myös:

Pohjoiskarjalainen biokaasuautoilija on odottanut tankkausasemaa jo 8 vuotta – jakelupisteet puuttuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Tieto, että keskustan K-Supermarket laittaa ovensa säppiin Forssassa pysäytti monet kuluttajat. Ihmetystä on herättänyt ainakin se, miten kymmenien kerrostalojen keskellä oleva ruokakauppa saattaa mennä kiinni, kun ostovoimaa kerrostaloissa luulisi olevan. Kesko kuitenkin ilmoitti ykskantaan, että Supermarket on päätetty sulkea kannattamattoman liiketoiminnan johdosta.

Forssan tapauksessa keskustassa asuu runsaasti ikäihmisiä, ja ainakin autottomille kaupan sulkeminen merkitsee sitä, että kauppamatka venyy melkoisesti. Seuraavaksi lähimpään kauppaan kertyy matkaa mennen tullen parisen kilometriä pitkin talvisohjoisia kevyenliikenteen väyliä.

Lähikaupasta apua autottomien tuskaan?

Päivittäistavarakauppa ry tuntee ongelman. Päivittäistavarakauppa katsoo, että kaupan palveluiden on oltava kaikkien kuluttajien helposti saavutettavissa koko maassa. Ruokakaupan palvelut on turvattava maan asuttavuuden ja huoltovarmuudenkin säilyttämiseksi, toteaa yhdistys.

Yhdistys laskee, että markettien määrä on maassa laskenut selvästi. Vuonna 1995 myymälöitä oli noin 4 600, vuonna 2017 enää reilut 2 800.

– Pienille lähikaupoille näyttää olevan jatkossa tilausta kauppaverkossa, kun ihmisten keski-ikä nousee ja kotitaloudet pienenevät, sanoo päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Ongelman tunnistaa myös Suomen Kuluttajaliitto. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo, että kaupunkien keskustojen elävöittäminen on tärkeää ja erityisen tärkeää on miettiä, miten juuri keskustoihin saadaan asukkaita. Beurling-Pomoel muistuttaa, että ihmiset lähtevät usein esimerkiksi halvempien hintojen perässä kauemmaksi ostoksille.

– Kauppias tietenkin haluaa euromääräisesti isompaa liikevaihtoa. Pitäisikö lopettavien myymälöiden tilalle kuitenkin harkita pienempiä kauppoja, kysyy Juha Beurling-Pomoell.

Kyläkauppatuki myös kaupunkeihin?

Lääkekin Suomen Kuluttajaliitosta irtoaa. Pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ehdottaa, että valtion kyläkauppatukea myönnettäisiin sellaisille kaupunkikeskustojen kaupoille, jotka eivät taloudellisesti pärjää.

Kyläkauppatuki jo puhtaasti kyläkaupoillekin näyttää vain olevan kiven alla. Vastikään päättyneessä haussa kantahämäläiset kyläkaupat jäivät ilman kyläkauppatukea. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen tukea tipahti kyläkaupoille Hartolassa ja Padasjoella. Koko maassa Ruokavirasto myönsi nyt ensimmäistä kertaa jaossa ollutta tukea yli 80 kyläkaupalle.

Suurin osa hylätyistä päätöksistä johtui siitä, että tukea hakenut kauppa ei sijaitse Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla. Valtion suunnitelmissa on kuitenkin tarkastella ongelmaa lähemmin. Maa- ja metsätalousministeriö aikonee tilata selvityksen siitä, voiko kyläkauppatukea mahdollisesti laajentaa.

Forssan ongelmaan on jo löydetty pieni paikallinen ratkaisu, vaikka se ei fyysistä kauppaa korvaa. K-Citymarket aikoo avata pikapuoliin oman verkkokaupan. Se tulee kattamaan koko Lounais-Hämeen.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on mennyt naimisiin Miika Johanssonin kanssa.

Ohisalo julkaisi romanttisen kuvan hääparista Twitter- ja Instagram-tileillään uudenvuodenaattona.

Ohisalo kirjoittaa, että "upea vuosi ja vuosikymmen saivat parhaan mahdollisen päätöksen. Sanoimme tahdon."

Tuore aviopari on saanut runsaasti onnitteluja viesteihin.

Morsian on pukeutunut täyspitkään valkoiseen hääpukuun, jossa oli pitsinen yläosa. Kädessään hänellä on valkoisista kukista sidottu kimppu.

Ylen tietojen mukaan vihkiminen tapahtui maistraatissa viime perjantaina.

Ohisalon aviomies Miika Johansson työskentelee North European Oil Tradessa (NEOT), joka toimittaa polttoaineita huoltamoketjuille Pohjoismaissa.

Johansson vastaa yhtiössä muun muassa uusiutuvien polttoaineiden kaupankäynnistä. Johansson kertoi aiemmin LinkedIn-palvelussa siirtyvänsä energiayhtiö ST1:n uusiutuvan energian liiketoimintayksikön johtajaksi toukokuussa.

Ohisalo ja Johansson ovat seurustelleet useita vuosia ennen avioitumistaan.

Korjaus 17.28: Korvattu otsikossa sana biobensakauppias sanalla biopolttoainekauppias.

Viiden asunnon rivitalo tuhoutui viime yönä tulipalossa Nurmijärvellä, kerrotaan pelastuslaitokselta. Päivystävän palopäällikön mukaan talosta evakuoitiin kymmenkunta ihmistä ja jonkin verran lemmikkieläimiä. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Hälytys Karjatielle tuli illalla yhdentoista aikoihin. Päivystävän palopäällikön mukaan palo oli saanut alkunsa rivitalon toisesta päädystä ja levinnyt katolle. Palokunnan saapuessa paikalle noin 30 metriä pitkän rakennuksen katto oli liekeissä koko mitaltaan.

Syttymissyystä ei ollut heti tietoa. Palo saatiin sammumaan aamulla noin puoli kahdeksan aikaan.

Yhdeksän aikaan pelastuslaitos hälytettiin kuitenkin paikalle uudestaan.

– Hyvin usein tällaisissa isommissa rakennuspaloissa käy näin. Vaikka pelastuslaitos järjestää jälkivartioinnin, sammuttaa ja raivaa, niin sitten kun pelastustoiminta on jo lopetettu ja luovutettu, tulee jossain vaiheessa sopiva tuulenvire, lämpötila palossa nousee ja se alkaa herkästi savuttaa, kommentoi STT:lle päivystävä palomestari Juha Virolainen.

– Siellä on jatkettu jälkisammutustöitä ja raivaustöitä. Mitään isompaa tulipaloa ei ole, pieniä kekäleiden raivauksia ja pientä sammuttelua on jäljellä.

Kunnan sosiaalityötekijä järjestelevät evakuoiduille tilapäistä majoitusta.

Uusi vuosikymmen otettiin eri puolilla Suomea vastaan ilotulitusten ja musiikkiesitysten voimin. Esimerkiksi Helsingin Kansalaistorilla järjestettyyn uudenvuoden juhlaan kerääntyi noin 85 000 ihmistä, Helsingin poliisi tviittasi.

Yön aikana raketteja ammuttiin miten sattuu, poliisien eri keskuksista kerrotaan. Esimerkiksi Helsingin poliisi sai runsaasti ilmoituksia ilotulitteiden väärinkäytöstä. Poliisin mukaan erityisesti nuorisoporukat ovat ampuneet ilotulitteita muun muassa ihmisiä, autoja ja rakennuksia päin.

Poliisi on saanut ilmoituksia lisäksi muun muassa metelistä, pahoinpitelyistä sekä tappeluista niin kodeissa kuin julkisilla paikoilla.

– Humalaisten nujakointia suurimmaksi osaksi, Sisä-Suomen tilannekeskuksesta kerrottiin STT:lle.

Viranomaisnäkökulmasta juhlinta ei kuitenkaan ole juuri poikennut aikaisemmista uusistavuosista.

Itä-Suomessa nähtävissä "koko elämän kirjo"

Itä-Suomessa uudenvuoden yö oli poliisin mukaan kuitenkin poikkeuksellisen vilkas. Aamuseitsemään mennessä tehtäviä oli kirjattu yli 400.

– En ole moista lukemaa koskaan aiemmin yhden yön aikana vielä nähnyt, kertoi STT:lle komisario Arto Vänninen Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksesta.

Vännisen mukaan uudenvuodenyön aikana poliisin silmin tuli nähtyä "koko elämän kirjo".

– On ollut häiriökäyttäytymistä laidasta laitaan: nujakointia, tappeluita, useita laittomia uhkauksia, rattijuopumuksia tietenkin, kadonneita ja itsetuhoisia henkilöitä, Vänninen luettelee

Normaalista viikonlopusta poikkeavaa on muun muassa se, että alaikäisiin ja nuoriin liittyviä tehtävä on ollut kohtuullisen paljon. Tapauksiin on usein liittynyt usein liittynyt päihteitä tai ilotulitteita.

Vuodenvaihteen vakavimpia tehtäviä olivat Kiuruvedellä tapahtunut tapon yritys, Mikkelin Pitkäjärvellä tehty ryöstö ja Mäntyharjulla tapahtunut virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.

Itä-Suomen tilannekeskukseen tuli yön aikana myös tavallista viikonloppua enemmän ilmoituksia karanneista eläimistä, erityisesti koirista. Ainakin osa karussa olleista on todennäköisesti säikähtänyt rakettien pauketta.

Etelä-Savon pelastuslaitos yritti uudenvuoden yönä pelastaa Rantasalmella ojaan juuttunutta, vanhaa hevosta. Useita tunteja kestäneistä avustamisyrityksistä huolimatta hevosta ei saatu jaloilleen, vaan se jouduttiin lopettamaan eläinlääkärin tilannearvion jälkeen.

Useita tulipaloja ympäri maata

Tulipalot ovat työllistäneet pelastuslaitoksia ympäri maata illan ja yön aikana. Viiden asunnon rivitalo paloi Nurmijärvellä, useita ihmisiä evakuoitiin. Kukaan ei loukkaantunut. Palon syttymisyytä tutkitaan.

Helsingin Koskelassa viisikerroksisen talon parvekkeelta alkanut palo levisi huoneistoon ja edelleen kattorakentesiin. Kukaan ei loukkaantunut palossa, ja vain palaneesta asunnosta evakuoitiin väkeä.

Porissa ilotulite lensi omakotitalon parvekkeelle ja sytytti irtaimiston tuleen. Pieksämäellä hirsinen omakotitalo vahingoittui tulipalossa pahoin.

Joensuussa tunnettu tanssilava Huvitörmä paloi. Poliisi on ottanut kiinni kolme ihmistä, joiden se epäilee liittyvän paloon.

Lava on ollut poissa käytöstä usean vuoden ajan.

Naista auttanutta pahoinpideltiin Ikaalisissa

Ikaalisissa poliisi selvittää hieman ennen kahta sattunutta tapausta, jossa sivullista auttamaan pysähtynyt henkilö joutui pahoinpidellyksi kaupungin keskustassa.

Sisä-Suomen poliisin mukaan ohikulkija oli Vanhalla Tampereentiellä havainnut naisen makaavan maassa ja miehen seisovan tämän vieressä.

Kun ohikulkija yritti selvittää naisen vointia, alkoi paikalla ollut mies käyttäytyä aggressiivisesti. Mies töni auttajaa ja lopulta heitti tämän maahan.

Kun poliisipartio pääsi paikalle, oli maassa ensiksi maannut nainen hoidettavana ambulanssissa. Kävi ilmi, että häntäkin oli pahoinpidelty. Poliisin mukaan rikoksesta epäilty mies oli poistunut paikalta. Hänen henkilöllisyyttään selvitetään.

Lahden keskustassa sattui vastaavantyyppinen tapaus. Mies oli pahoinpidellyt naista ja kaatanut hänet maahan. Poliisipartion tullessa tappelupaikalle toinen mies löi pahoinpitelijää.

Tilanne saatiin rauhoittumaan, ja pahoipitelijää lyönyt mies laitettiin istumaan poliisiauton takatilaan. Sitten poliisipartio puhutti naista pahoinpidellyttä miestä, jolloin tilanne eteni painiksi. Mies jouduttiin laittamaan rautoihin.

Kun pahoinpitelijää raudoitettiin, ulkopuolinen nainen vapautti poliisiauton perässä istuneen miehen. Tämä kaksikko saatiin kuitenkin kiinni.

Asiaa tutkitaan kahtena pahoinpitelynä, virkamiehen vastustamisena ja vangin laittomana vapauttamisena.

Kansalaistorilla noin 85 000 ihmistä

Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin musiikkia ja ilotulituksen sisältävä uudenvuoden juhla.

Järjestäjän arvion mukaan Kansalaistorille oli kerääntynyt juhlimaan vuoden vaihtumista arviolta 85 000 ihmistä. Juhlinta sujui mallikkaasti, eikä poliisin tietoon tullut juhlapaikalta ilmoituksia vakavammista levottomuuksista tai väärinkäytöksistä.

Kansalaistorilla uuden vuosikymmenen vaihtumista tähdittivät kansainvälistä uraa luonut Alma, kotimaiset räppärit Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Yleisöä tanssitti myös DJ Windows95man.

Katso Kansalaistorin konsertin tallenne:

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Ja vielä: Herättävätkö nämä kysymykset ajatuksia tai tunteita?

Ei ihme jos herättävät. Ne ovat osa valtavia megatrendejä.

Megatrendit tarkoittavat suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin, jossa pohditaan suuria kehityskulkuja, jotka siis vaikuttavat koko maailmaan.

Tällä kertaa Sitra julkaisi viisi megatrendiä. Ne ovat:

1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Vastaavia trendiraportteja tehdään vuoden vaihteessa sekä Suomessa että muualla. Esimerkiksi Demos Helsinki listaa kolme suuntaa vuodelle 2020 ja innovaatiosäätiö Nesta kymmenen ennustetta vuodelle 2020.

Demos arvioi esimerkiksi, että ilmastonmuutokseen liittyvät oikeudenkäynnit testaavat nykyisen lainsäädännön voimaa, suhtautuminen Kiinaan jakaa ihmisiä länsimaissa ja vuonna 2020 koittaa uusi vaihe väestökehitystä ja maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.

Nestan ennusteet ovat nekin monipuolisia. Säätiö ennustaa esimerkiksi ilotulitteiden käytön lopettamista, uudenlaisia (ammatti)liittoja sekä äänestysjärjestelmien uudistusta demokratiavajeeseen.

Mutta tarkastellaanpa Sitran megatrendiennusteita tarkemmin.

Sitra: Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!

Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme yhteiskunnan jälleenrakentamisessa kestäväksi ja palautumiskykyiseksi sekä toisaalta sopeutumaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tuomiin muutoksiin. Siirtymällä on yhä kovempi kiire ja samalla siihen liittyvät jännitteet kasvavat.

Näin kirjoitetaan Sitran raportissa.

Luonto kuormittuu, ilmasto lämpenee.

Sitran raportti vuodelle 2020 keskittyy aiemmasta poiketen erityisesti megatrendeihin liittyviin jännitteisiin.

– Nämä jännitteet ovat niitä kohtia, joissa voidaan vaikuttaa eniten tulevaisuuteen, raportin kirjoittanut Mikko Dufva sanoo.

Jännitteet määrittävät Dufvan mukaan sen, mihin suuntaan Suomen ja maailman kehitys jatkuu.

– Olemme katsoneet megatrendit Suomi-kulmasta, vaikka ne ovat globaaleja. Mitä ne loppujen lopuksi tarkoittavat eri puolilla maailmaa, sillä on paljon eroja. Jossain esimerkiksi ilmastonmuutos voi tarkoittaa maastopaloja ja kuivuutta, toisaalla jotain muuta, vaikka jäätiköiden sulamista, Dufva sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijät voivat päästä niskan päälle

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta jännitettä aiheuttaa esimerkiksi aktivismin ja ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden suhde.

Kun vaikkapa nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutokseen puuttumisen puolesta, löytyy vastajoukko, joka vähättelee Suomen toimien hyötyjä tai ylipäätänsä aihetta.

“Lasten pitäisi olla koulussa.” “Aina ilmasto on lämmennyt.”

Jonkinlainen kansainvälinen symboli vähättelylle voisi olla vaikkapa Donald Trumpin twiittailu Greta Thunbergista.

Toinen ympäristöön liittyvä jännite on esimerkiksi ajatus luonnosta ihmisen välineenä tai luonnon itseisarvosta. Luontoa lähestytään yhä useasti resurssina, jota ihminen voi luomakunnan kruununa vapaasti käyttää. Vastakkaisen näkemyksen mukaan ihminen on osa luontoa kuten muutkin eliöt ja hänen tulisi sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että muillekin on tilaa.

“Arvokasta voi olla vain se, minkä ihminen on luonut, muokannut tai omakseen ottanut”, kirjoittaa esimerkiksi Jari Ehrnrooth vastalauseena luonnon saastumisesta tai ilmastonmuutoksesta huolestuneille.

Ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut, mutta sen vaikutus ei näy riittävissä määrin vielä teoissa, raportissa kirjoitetaan. On mahdollista, että yhä useammat muuttavat elintapojaan, mutta voi myös olla, että skeptisyys ympäristön muutoksia kohtaan lisääntyy. Jännite tietoisuuden ja tekojen välillä saattaa myös johtaa syvempään jakautumiseen tekoja vaativiin ja niitä väheksyviin.

Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.

Edellä oleva teksti on taas raportista.

Ei tarvita kovin suurta viisautta huomaamaan, että tämäkin megatrendi aiheuttaa jännitteitä.

Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä jännite hyvinvointivaltion ideaalin ja sen ylläpidon välillä kasvaa. Tuodaanko lisää työvoimaa? Rukataanko hyvinvointivaltiota? Kärjistyykö kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu? Ja halutaanko rajat kiinni vai olla osa kansainvälistä yhteisöä?

Maailmasta on tullut kansainvälisempi paikka globalisaation myötä ja monista asioista on onnistuttu sopimaan kansainvälisellä tasolla. Vastareaktiona globalisaatiolle on nähtävissä kuitenkin kansallismielisyyden lisääntyminen ja valtioiden rajojen korostaminen. Kansainvälisyyden tuomia etuja ei aina nähdä, koska ne voivat olla välillisiä, ja haitat korostuvat keskustelussa.

Verkostomainen valta voimistuu

Yhteiskuntajärjestelmät ovat haasteiden edessä sisäisesti ja ulkoisesti. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Tulevaisuudessa merkitystä on yhä enemmän verkostoilla ja vuorovaikutuksella. Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua ja samalla päättää yhdessä nopeista toimista yhteiskunnan uudistamiseksi.

Uudenlaiset liikkeet kasvavat verkostoina. Osa vaatii vahvoja johtajia ja vaihtoehtoa demokratialle. Samalla kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin: se tarjoaa kasvualustan populismille. Valeinformaatio ja mielipidevaikuttaminen pyrkivät hämmennykseen ja eripuraan. Tarvitseeko tässä jännitteitä edes listata?

Ehkä tarvitsee. Hyvä pyrkimys valeuutisten estämiseen aiheuttaa jännitettä sananvapaudelle: miten puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen kaventamatta sananvapautta?

Raportti näkee suuren muutoksen suurvalta-ajattelun ja maailman pirstaloitumisen välillä: Globaalit instituutiot pohjaavat valtioihin ja osittain suurvalta-ajatteluun. Monisolmuinen maailma erilaisine toimijoineen haastaa tätä mallia. Toisaalta juuri globaaleihin instituutioihin nojataan monien viheliäisten ongelmien ratkaisuissa. Miten globaalia päätöksentekoa saadaan uudistettua siten, että myös muut toimijat, kuten yritykset, kaupungit ja järjestöt huomioidaan paremmin ja globaaleja instituutioita saadaan vahvistettua?

Teknologia sulautuu kaikkeen

_Teknologia kehittyy nopeasti ja uudet sovellukset otetaan ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisten arkipäivään. Se kietoutuu yhä tiukemmin osaksi geopolitiikkaa ja voi lisätä eriarvoistumist_a.

Datan keruu, digitalisaatio, tekoäly. Sanoja on toisteltu viime vuosina kyllästymiseen asti. Siitä huolimatta teknologia on mullistanut maailma ja mullistus jatkuu.

Mutta milloin teknologia parantaa ihmisten elämää, mutta on haitaksi luonnolle? Saavatko valtiot säädellä teknologiaa tai käyttää sitä ihmisten valvontaan - vai onko tämä vain yritysten oikeus? Vai onko ihmisillä oma osuutensa sanottavana?

Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Talouteen kohdistuu yhä voimakkaampia muutospaineita johtuen erityisesti eriarvoisuuden kasvusta ja ekologisesta kestävyyskriisistä. Vauraus keskittyy, kasvu tapahtuu maapallon kustannuksella ja talous ei tuota hyvinvointia entiseen malliin. Uudistamisen tarpeesta on kasvava yksimielisyys, mutta näkemykset sen laajuudesta vaihtelevat.

Kapitalistinen järjestelmä on nollattava. Näin vaati arvovaltainen talouslehti The Financial Times syksyllä 2019 ohjelmajulistuksessaan. Lehti ei ole yksin vaatimuksineen.

Talouden jännitteetkään eivät ole uusia. Yksi on tulonjako ja varallisuuserot. Toinen on alustatalous ja työntekijän oikeudet, kolmas liittyy kuluttamisen määrään: ostetaanko aina vain lisää uutta tavaraa vai kulutetaanko jatkossa enemmän palveluita?

Vaikka tuloerot eivät ole juuri muuttuneet, varallisuuserot ovat kasvaneet samoin kuin koetun eriarvoisuuden määrä. Keskiluokan vähentyessä jako rikkaisiin ja köyhiin kärjistyy. Reilu vauraudenjako ja toimeentulon varmistaminen ovat tulevaisuuden avainkysymyksiä.

Sitran raportin voi lukea tästä.

Joensuulainen tanssilava Huvitörmä eli Törmä tuhoutui kokonaan viime yönä tulipalossa. Poliisi tutkii asiaa törkeänä tuhotyönä eli se epäilee, että palo oli tahallaan sytytetty.

Poliisi on ottanut tapahtumapaikan läheisyydestä kiinni kolme henkilöä, joiden osuutta asiaan selvitetään. Tanssilava sijaitsee osoitteessa Törmäntie 5.

Huonoon kuntoon päässyt lava ei ole ollut enää viime vuosina käytössä. Tiedossa ei ole, että rakennuksessa sisällä olisi ollut ihmisiä palon aikana.

Pelastuslaitoksen mukaan palon sammuttaminen kestää pitkälle aamupäivään.

Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran huomenna iltapäivällä.

Australian itä- ja kaakkoisosissa on päästy uudenvuodenpäivänä tutkimaan tiistaina riehuneiden palojen tuhoja. Moni Cobargon kylän asukkaista löysi kotiensa sijasta hiiltyneitä raunioita.

Uudenvuodenaaton paloissa kuoli ainakin kolme ihmistä, mikä tarkoittaa, että yhteensä ainakin 17 on menettänyt henkensä Australian maastopaloissa. Neljän ihmisen on kerrottu olevan kateissa.

Australialaislehti Sydney Morning Heraldin Cobargossa tapaama Barbara Rugendyke oli tullut katsomaan kotinsa kohtaloa adoptiotyttärensä Sarahin kanssa. Ehjänä oli löytynyt kaksi kuppia ja lusikka, kaikki muu omakotitalon pihapiirissä oli tuhkana tai tuhoutunut.

– Ajattelimme, että palaisimme, joten emme ottaneet mitään. Heitin nuken mukaan viime hetkellä, Barbara Rugendyke kertoi lehdelle tyttärensä leluun viitaten.

Lasten joululahjat paloivat muun omaisuuden mukana. Rugendyken poika oli kehottanut heitä lähtemään pakoon varhain tiistain vastaisena yönä, ja tiistaiaamuna palo oli jo levinnyt kylään.

Cobargo on yksi uusimpien maastopalojen pahimmin tuhoamista pikkukylistä Uudessa Etelä-Walesissa. Osavaltiossa on edelleen käynnissä noin sata maastopaloa.

Tällä viikolla palot ovat roihunneet aiempaa voimallisemmin myös eteläisessä Victorian osavaltiossa.

Rannikkokaupunki Mallacootassa noin 4 000 ihmistä joutui tiistaina pakenemaan tulipaloa rannalle, sillä palot olivat katkaisseet tiet kaupunkiin.

Jääkö Mallacoota jopa viikoiksi eristyksiin?

Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan viranomaiset ovat kertoneet, että tuulen kääntyminen pelasti lopulta ainakin suuren osan Mallacootan rakennuksista.

Liikenneyhteydet Mallacootaan ovat kuitenkin edelleen poikki. Palopelastajien vuoronvaihto on pitänyt tehdä helikoptereilla, ja alueelle on toimitettu avustustarvikkeita ilmasta pudottamalla.

Keskiviikkona Mallacootaan saatiin tuotua laivoilla avustustarvikkeita kahden viikon tarpeiksi.

Australian laivasto ja ilmavoimat auttavat kuljettamaan tarvikkeita loukkuun jääneille. Ihmisiä on evakuoitu rannoille myös muilla rannikkopaikkakunnilla.

Australiassa sää viileni keskiviikkona, mikä on helpottanut palojen torjumista ja tuhojen selvittelyä. Kovasti kaivattua sadetta ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa, ja viikonlopulle ennustetaan jälleen kuumempaa säätä.

Ennätyksellisen pahat maastopalot ovat polttaneet Australiassa yhteensä jo noin 5,5 miljoonaa hehtaaria eli Tanskaa suuremman alueen. Koteja on tuhoutunut yli tuhat.

Lue myös:

Maastopalot katkaisivat tiet kaupungista – ihmiset pakenivat paloja veneisiin Australian kaakkoisrannikolla, ainakin kaksi kuollut

Maastopalot pahenevat Australiassa – Animaatio näyttää kuinka palot leviävät Sydneyn ympäristössä vuorokauden aikana

Päättynyt vuosi 2019 oli harvinaisen huono kotimaiselle elokuvalle. Suomalaiset elokuvat vetivät noin 1,6 miljoonaa katsojaa teattereihin, mikä on hieman vajaat 17 prosenttia kaikista viime vuoden elokuvissakävijöistä.

Kotimaisen elokuvan suosio on painunut alle 20 prosenttiin viimeksi vuonna 2011.

Viime vuoden Suomen katsotuimpien elokuvien listan viiden parhaan joukkoon pääsi vain yksi kotimainen elokuva. Se oli Markus Lehmusruusun ohjaama Risto Räppääjä ja pullistelija.

Viime vuonna yli 100 000 katsojaa saaneita kotimaisia ensi-iltaelokuvia oli Risto Räppääjän lisäksi vain kaksi: Aleksi Mäkelän ohjaama Olen suomalainen ja Taru Mäkelän Täydellinen joulu.

Kokonaisuutena elokuvavuosi 2019 oli hyvä, ja elokuva itse asiassa hieman kasvatti suosiotaan. Suomalaiset kävivät elokuvissa noin 8,4 miljoonaa kertaa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Joulupäivänä Suomen ensi-iltansa saanut animaatioelokuva Frozen 2 on ollut jo tähän mennessä järkälemäinen hitti. Se on kerännnyt viikossa lähes 260 000 katsojaa.

Vuoden 2019 katsotuimmat elokuvat Suomessa

Viisi katsotuinta

1. Joker / 402 844

2. Avengers: Endgame/ 342 636

3. Leijonakuningas / 333 185

4. Star Wars: The Rise of Skywalker / 298 878

5. Risto Räppääjä ja pullistelija / 288 291

Viisi katsotuinta kotimaista

1. Risto Räppääjä ja pullistelija / 288 291

2. Olen suomalainen / 173 588

3. Täydellinen joulu / 123 208

4. Juice / 114 161 (ensi-ilta 2018, kaikki katsojat 181 509)

5. Onneli, Anneli ja nukutuskello 93 176 (ensi-ilta 2018, kaikki katsojat 160 682)

Lähde: Filmikamari