Kymmeniä apinoita kuoli rajussa tulipalossa uudenvuodenyönä Krefeldin eläintarhassa Saksassa.

Eläintarha tiedotti varhain keskiviikkona, että kaikki apinatalon eläimet ovat kuolleet. Joukossa oli orankeja, simpansseja ja marmosetteja.

– Pahimmat pelkomme toteutuivat, kädellisiin erikoistunut eläintarha kirjoitti Facebook-sivullaan.

Palomiehet onnistuivat estämään liekkien leviämisen apinatalosta muihin rakennuksiin. Esimerkiksi läheinen gorillojen asuinpaikka säästyi.

Syttymissyy on edelleen epäselvä. Eläintarha on tänään suljettu tulipalon seurauksena.

Elämme omituisia aikoja. Maailma on täynnä hämmennystä ja hämmentäjiä. Ristiriidat lisääntyvät ja hämmennys on valtaa. Jotain on muuttumassa, se on ollut selvää jo jonkun aikaa.

Uudenvuodenyönä julkaistu Sitran Megatrendit 2020 -raportti muistuttaa, että enää ei ole toivoa, että maailma pysyisi nykyisellään. Vanhasta toivosta on syytä luopua.

Toivoa maailmassa tietysti on. Vaikka tulevaisuus onkin erilainen, se voi silti olla nykyistä parempi, raportissa kerrotaan.

Kaikki ajat ovat omalla tavallaan hyviä. Uusi vuosikymmen vaatii tietenkin taas uusia kansalaistaitoja. Niitä opetellessa ihminen kehittyy.

Sitran megatrendiraportin laatinut tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva sanoo, että nyt tarvitaan kokonaiskuvan ja jännitteiden ymmärrystä, jotta pystymme ensinnäkin keskustelemaan rakentavammin toivottavista tulevaisuuksista ja toisaalta rakentamaan yhdessä parempaa huomista.

Kuulostaa mahdolliselta.

Muutosta muuttavia muutoksia kannattaa tarkkailla

Sitran raportissa megatrendejä on siis viisi: ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, verkostomaisen vallan voimistuminen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä teknologian sulautuminen kaikkeen.

Dufvan mukaan kaikkein eniten tulevaisuuteemme vaikuttaa, löydämmekö tällä vuosikymmenellä vastauksia ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien ylikulutukseen ja jäteongelmaan.

Sitran listaamia muita tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä kannattaakin katsoa suhteessa ekologiseen kestävyyskriisiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Jokaisen megatrendin takana on kuitenkin erittäin kiinnostavia kehityskulkuja, joista ei oikein vielä ota selvää. Jossakin siellä taustalla ne lymyilevät. Niitä kutsutaan metatrendeiksi.

Metatrendejä ovat esimerkiksi siirtyminen postnormaaliin aikaan tai tunteiden merkityksen korostuminen.

Katsotaanpa sitä laajempaa kuvaa

Maailman monimutkaisuus, epämääräisyys ja ristiriidat ovat viime aikoina korostuneet. Kohta ne vasta korostuvatkin, kun siirrymme postnormaaliin aikaan.

Postnormaalissa ajassa monimutkaisuus täytyy hyväksyä, sillä vanhaa yksinkertaista aikaa ei enää ole. Tällä vuosikymmenellä yllätykset, erilaiset jännitteet ja asioiden epäjatkuvuus yleistyvät.

Sitra esittää, että postnormaalissa ajassa syntyy keskeinen jännite yksinkertaisuuden kaipuun ja monimutkaisuuden hyväksymisen välille. Samalla kasvaa halu löytää yksinkertaisia selityksiä monimutkaisiin asioihin.

Uuden vuosikymmenen tärkeitä taitoja ovat muun muassa kyky nähdä asioiden välisiä yhteyksiä, halu taustoittaa asioita sekä taito tarinallistaa asiat kiinnostavasti.

Asioilla on mittasuhteet. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ymmärtävät muutosten suuruuden ja ymmärtävät muutosten keskinäisiä suhteita.

Sitran Mikko Dufvalla on tarjota myös keino postnormaalin ajan vastakkainasettelun ja hämmennyksen lievittämiseen. Erityisen tärkeää olisi Dufvan mukaan kokonaiskuvan ymmärtäminen. Laajempien kokonaisuuksien hahmottamisesta tulee postnormaalin ajan selviämistaito.

Sitten alkaa tunteiden ymmärtämisen aika

Postnormaali aika saa monet vihaisiksi ja pelokkaiksi. Muutokset ovat suuria, se aiheuttaa epävarmuutta. Postnormaalissa ajassa tunteiden ja niiden ymmärtämisen merkitys kasvaa.

Tunteisiimme pyritään nimittäin vaikuttamaan yhä tehokkaammilla ja kohdennetummilla keinoilla. Ääripäiden ajattelu nousee voimakkaammin esiin ja asiat kärjistyvät.

Postnormaali aika lisää heimoutumista. ”Me vastaan ne” -ajattelu lisääntyy, koska se yksinkertaistaa yhä monimutkaisemmaksi käyvää maailmaa. Ihmiset hakevat eroja toisistaan yksittäisistä asioista ja valitsevat heimonsa sen perusteella.

Sitran raportissa todetaan, että joko–tai-ajattelun sijaan nyt tarvitaan sekä–että-ajattelua. Oppivainen postnormaalin ajan kansalainen jaksaa etsiä ja esittää niitä harmaan sävyjä myös vastakkainasettelutilanteissa.

Tulevaisuus ei synny tulevaisuudessa

Sitran megatrendiraportissa muistutetaan, että tämän päivän valinnoista ja päätöksistä riippuu, miltä se tulevaisuus näyttää. Nämä nykyhetken toimet luovat paljon mahdollisuuksia.

Postnormaali aika antaa esimerkiksi mahdollisuuksia keksiä uusia keinoja vahvistaa demokratiaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja uudistaa yhteiskuntaa. Se antaa mahdollisuuksia heille, joiden ääni on aiemmin kuulunut huonosti.

Myös uudenlainen talousjärjestelmä saattaa lisätä hyvinvointia ja auttaa ympäristön tilan paranemisessa. Teknologiastakin on paljon apua, kunhan sitä maltetaan käyttää viisaasti.

Jos tämän päivän valinnat ja päätökset ovat huonoja, maailma saattaa jäädä uudella vuosikymmenellä jännitteiseen tilaan. Jos ne ovat parempia, kehitys saattaa viedä johonkin sellaiseen hyvään, jota vielä ei ole edes näkyvissä.

Koska tulevaisuus riippuu nykyhetken valinnoista ja päätöksistä, toivoo Sitra raportissaan, että yhä useampi kehittäisi tulevaisuustaitojaan. Se vaatii kykyä kuvitella, mitä eri tulevaisuuden vaihtoehdot tuovat tullessaan ja kiinnostusta osallistua tulevaisuuden tekemiseen.

Maailma ei siis palaa entiselleen, mutta näyttää siltä, että 2020-luku voi silti olla aiempaa parempi.

Lue myös: Donald Trump pilkkaamassa Greta Thunbergia summaa yhden kansainvälisen megatrendin – luvassa on yhä enemmän vaikeita jännitteitä ratkottavaksi

Yhdysvaltalaisesta astronautista Christina Kochista tuli viime vuoden lopussa ennätysnainen, kun hänelle täyttyi 289. päivä yhtäjaksoista oleskelua avaruudessa.

– Mielestäni tämä on tärkeä virstanpylväs. Tulevaisuuden avaruuslentäjiä kannustaa, kun he saavat nähdä ihmisiä, jotka muistuttavat heitä, Koch sanoi.

Tätä ennen pisimpään kansainvälisellä avaruuasemalla ISS:ssä yhteen menoon oleskellut nainen oli asemaa vuosina 2016–2017 komentanut Peggy Whitson. Ennätykset on tehty rikottaviksi, Whitson onnitteli viestissään sosiaalisessa mediassa.

Koch teki historiaa myös lokakuussa, kun molemmat asemalta avaruuteen astuneet astronautit olivat naisia. Hänen parinaan oli Jessica Meir. Vastaavaa ei ollut tapahtunut koskaan avaruuskävelyjen yli viisikymmenvuotisessa historiassa.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tarvitsi muistutusta siitä, ettei nainen enää ole outolintu astronauttien joukossa. Kochin ja Anne McClainin viime kevääksi aiottu avaruuskävely nimittäin peruuntui, kun yllättäen ilmeni, ettei ISS:ssä ollut kuin yksi naiskeholle sopiva avaruuspuku.

Eroa ei ole vain koossa vaan myös muun muassa hikoilun huomioon ottavissa ominaisuuksissa. Avaruuskävelyllä asun on pidettävä elimistön lämpötila turvallisella tasolla, mihin hikoilu vaikuttaa. Miehet hikoilevat enemmän kuin naiset ja enimmäkseen myös eri ruumiinosista. Puvut on suunniteltu miesten mukaan.

Uudessa Artemis-avaruusohjelmassa on toisin. Kuuhun ja viime kädessä Marsiin suuntavan ohjelman avaruuspukujen suunnittelijoina on naisia. Miesastronauttejakin ilahduttanevat Nasan syksyllä esittelemät uudet ominaisuudet, jotka sallivat nykyistä sulavamman kävelyn, kääntyilyn ja kurottelun.

Avaruudessa on käynyt yli 560 ihmistä. Heistä vain 65 on ollut naisia. 

Koch kiitti omassa twitterviestissään Whitsonia, jolta hän oppi avaruuskävelyn ensi askeleet runsaat viisi vuotta sitten. Koch sanoi malttavansa hädin tuskin odottaa, että pääsee välittämään taidon eteenpäin muille ja katsomaan heidän lentoaan yhä korkeammalle.

Koch on tehnyt kaikkiaan neljä avaruuskävelyä, ja tammikuussa on suunnitteilla kaksi lisää, nekin yhdessä Meirin kanssa. Kävelyillä on määrä saada päätökseen ISS:n aurinkopaneelien asentaminen.

Koch palaa Maahan helmikuun 6. päivänä. Silloin hänellä on takanaan 328 avaruuspäivää, mikä kolkuttelee astronautti Mark Kellyllä olevaa Nasan ennätystä yhtäjaksoisesta oleskelusta avaruudesta. Maailmanennätys on venäläisellä kosmonautilla Valeri Poljakovilla vuodelta 1995.

Whitsonille puolestaan jää edelleen yksi ennätys: kukaan Nasan astronauteista, naisista ja miehistä, ei ole ollut avaruudessa yhtä kauan kuin hän, kun mukaan lasketaan kaikki lennot. Whitsonille ehti kertyä viidellä lennolla 665 päivää ja 22 minuuttia avaruusaikaa.

Koch sanoo, että haluaa pitää omaa ennätystään hallussaan mahdollisimman vähän aikaa. Se tarkoittaisi, että rajojen venyttämistä on jatkettu, hän sanoo.

– Mutta oikeastaan kyse ei ole päivien määrästä vaan sitä, mihin päivät käyttää. Se muistuttaa minua tekemään parhaani joka päivä, Koch sanoi CBC-tv-kanavan haastattelussa.

Revontulet salpasivat hengityksen

Koch, joka on koulutukseltaan insinööri, valittiin Nasan astronauttikoulutukseen vuonna 2013. Kahdeksan oppilaan luokka oli ensimmäinen, jossa oli puolet naisia ja puolet miehiä.

CBC:n kysymykseen mieleenpainuvimmista hetkistä avaruudessa Koch vastasi katselleensa mielellään Michiganin ja Pohjois-Carolinan osavaltioita, joissa hän varttui.

– Kaikkein huimaavinta ovat kuitenkin niin pohjois- kuin etelänavan revontulet. Minulla on ollut tilaisuus nähdä taivaan täyttävä hohde myös alhaaltapäin, mutta avaruudesta katsoessaan näkee napojen ympärille muodostuvan kokonaisuuden. Se sananmukaisesti salpaa hengityksen.

Paavi Franciscus on pahoitellut tapaa, jolla hän kohteli yli-innokasta ihailijaansa uudenvuodenaattona.

Paavi oli tervehtimässä ihmisiä Vatikaanin Pietarinaukiolla uudenvuodenaaton iltana, kun nainen kiskaisi paavia voimakkaasti kädestä niin, että tämä horjahti. Paavi reagoi läpsäisemällä naista käsille, jotta tämä irrottaisi otteensa.

Välikohtaus ja silminnähden tuohtunut paavi tallentuivat videolle, joka lähti uudenvuodenpäivänä leviämään laajalti netissä.

– Menetämme kärsivällisyytemme, sitä tapahtuu myös minulle. Pyydän anteeksi huonoa esimerkkiä, jonka annoin eilen, paavi selitti käytöstään keskiviikkona

Presidentti Sauli Niinistö toivoo hallitusten pystyvän toimimaan nykyistä pitkäjänteisemmin. Myös pääministerin paineiseen asemaan pitäisi kiinnittää huomiota ja saada hallitukset toimimaan paremmin yhdessä.

Suomessa oli vuoden 2019 aikana kolme eri hallitusta, joista kaksi kaatui hallituskriisien kautta.

Hallituspolitiikan rytmi sekä suomalaisten tyyli keskustella toistensa kanssa ovat asiat, joihin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnittää päähuomion tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessaan.

Niinistön puhe on taltioitu Presidentinlinnassa, ja se esitettiin TV 1:llä uudenvuodenpäivänä.

Hallitusten keski-ikä vain 2,5 vuotta

Suomalaisen hallituspolitiikan tempo on muuttunut kahden viime vuosikymmenen aikana.

– Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta, Niinistö sanoo puheessaan arvioidessaan sisäpolitiikan ja parlamentarismin tilaa.

Vuodesta 2003 lähtien hallitusten keski-ikä on jäänyt alle 2,5 vuoteen, presidentti laskee. Edellisinä vuosikymmeninä hallitukset tapasivat istua koko kauden.

Niinistön mielestä tämä ei johdu siitä, että parlamentarismi haurastuisi tai poliittinen tilanne olisi erityisen levoton. Vaalien välillä hallituksissa on usein vaihdettu lähinnä vain pääministeriä.

Näin kävi viimeksi juuri joulukuun alussa, kun Antti Rinne (sd.) pyysi eroa hallitukselleen ja tilalle nousi Sanna Marinin (sd.) hallitus. Rinne pyysi eroa, kun toiseksi suurin hallituspuolue keskusta kertoi menettäneensä luottamuksensa Rinteeseen.

Aiemmin esimerkiksi Jyrki Katainen (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.) ovat luopuneet tehtävästään kesken kauden, ja tilalle on tullut uusi pääministeri samasta puolueesta.

Yksittäinen virhe voi riittää pääministerille

Presidentti pohtii poliittisten paineiden kasaantuvan ensi sijassa pääministeriin. Hän on se, joka jää vastaamaan ratkaisuista, jotka eivät miellytä kaikkia, Niinistö kuvaa.

– Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Niinistö huomauttaa, että hallituksen pitää toimia kollegiona eli yhdessä.

– Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.

Presidentin mielestä yhteisvastuun korostaminen on jäänyt vähemmälle, mutta se voisi keventää pääministerin taakkaa ja auttaa hallitusta rohkeiden päätösten teossa.

Ilmastopolitiikassa "tavoitteet eivät ole tekoja"

Niinistö on muistuttanut hallituksille yhtenäisyydestä toistuvasti.

Näin tapahtui esimerkiksi viime huhtikuussa, jolloin valtiopäivien avajaisissa Niinistö sanoi korvaansa särähtäneen, kuinka esimerkiksi sote-uudistusta tehdessä hallituspuoleet luopuivat yhteisestä linjasta ja irtisanoutuivat toistensa politiikasta. Vain muutamaa viikkoa aiemmin Juha Sipilä (kesk.) oli pyytänyt hallituksensa eroa sote-uudistuksen ajauduttua vaikeuksiin.

Viime kesäkuussa nimittäessään Rinteen hallituksen Niinistö sanoi, että päätökset tehdään ja niistä vastataan yhdessä. Keskinäinen luottamus saa myös muut luottamaan poliittiseen järjestelmään, Niinistö arvioi tuolloin.

Silti Rinteen hallitus kaatui vain muutaman kuukauden ikäisenä sisäiseen epäluottamukseen.

Presidentti kaipaa pitkäjänteisyyttä, jotta vaikeita päätöksiä pystytään tekemään.

– Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

Niinistö myös muistuttaa, että esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet on asetettu, mutta tavoitteet eivät ole tekoja.

Suomalaisten pitäisi kunnioittaa toisiaan keskustellessa

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö kantaa huolta siitä, että keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja tämä voi heijastua suomalaisten yhtenäisyyteen.

– Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme, Niinistö sanoo.

Presidentti on kiinnittänyt huomiota, etteivät keskustelijat hae yhteistä näkemystä vaan vahvistavat jakolinjoja. Tahallinen väärinymmärtäminen lisääntyy, ja tilaa tulee puolitotuuksille, Niinistö sanoo.

– Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä.

Niinistö pitää perinteestä kiinni

Presidentti käy puheessaan läpi tiiviin katsauksen maailman tilanteesta ja EU:n suunnasta. Hän huolehtii myös työkseen toisista huolehtivien, kuten hoitajien, opettajien ja poliisien, oikeudesta tehdä työtään rauhassa.

Tämän vuoden televisioidussa puheessa kuvallinen asetelma on hieman rennompi kuin edellisvuosina. Muuten puhe noudattelee aiempien tyyliä.

Uudenvuoden puheiden perinne alkoi vuonna 1935, jolloin presidentti P. E. Svinhufvud piti ensimmäisen puheensa. Tuolta ajalta on peräisin myös puheen aloitus, jolla myös presidentti Niinistö puhuttelee kuulijoita: "kansalaiset".

Perinteistä puheessa on myös lopetus. Useimmat presidentit ovat toivottaneet lopuksi hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta. Näin päättää puheensa myös Niinistö, kahdeksannessa uudenvuodenpuheessaan.

Ainakin 26 ihmistä on kuollut tulvissa Indonesian pääkaupungissa Jakartassa. Uudenvuodenaaton kaatosateiden jäljiltä laajat alueet suurkaupungista olivat vielä keskiviikkona veden vallassa, ja kaupungissa koettiin myös maanvyörymiä.

Kymmeniätuhansia ihmisiä evakuoitiin kodeistaan hätämajoitukseen, ja suuri osa kaupungista oli vailla sähköä. Myös yksi kaupungin lentokentistä oli suljettuna.

Vahvistetuista kuolonuhreista nuorin oli kahdeksanvuotias poika, joka jäi maanvyörymän alle.

– Päivitämme yhä lukuja erinäisistä lähteistä, ja on mahdollista että uhriluku kasvaa, sanoi Indonesian katastrofiviraston edustaja torstaina.

Ilmakuvissa näkyi kuinka taloja ja autoja oli jäänyt mutaisen tulvaveden alle, ja ihmisiä liikkui joillain alueilla pienillä kumiveneillä.

Sadekausi tuo Indonesiaan tulvia joka vuosi. Tulvat ovat Jakartan pahimmat sitten vuoden 2013, jolloin kymmeniä ihmisiä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa.

Jakartan metropolialueella asuu yhteensä noin 30 miljoonaa ihmistä.

Lue myös Ylen juttu Indonesian pääkaupungin Jakartan uppoamisesta ja sen estämiseksi rakennetusta jättimuurista: Indonesia yrittää pysäyttää valtameren jättimuurilla, sillä Jakartan kaupunki vajoaa jo 25 senttiä vuodessa – ja se johtuu vesivarkaista

Kelan etuudet muuttuvat tästä päivästä lukien. Tähän juttuun on koostettu tärkeimmät muutokset, ja lisätietoa saa Kelan sivuilta.

Vuoden vaihteessa uudistuu moni muukin asia. Muista kuin Kelan maksamien etuuksien muutoksista voi lukea tästä Ylen jutusta.

Perhe-etuudet nousevat

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä nousee 28,94 euroon päivässä. Vuonna 2019 summa oli 27,86 euroa päivässä.

Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta suurenee 10 euroa kuukaudessa. Myös yksinhuoltajakorotus nousee: uusi määrä on 63,30 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 se oli 53,30 euroa.

Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 1,0 prosenttia.

Äitiyspäivärahojen laskentaan iso muutos

Vanhempainpäivärahojen laskemiseen tulee iso muutos. Vuositulo lasketaan jatkossa niiltä 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

Tähän mennessä vanhempainpäivärahaton laskettu yleensä verotuksessa vahvistettujen edellisvuoden työtulojen perusteella tai vaihtoehtoisesti myös päivärahaa edeltävien kuuden kuukauden ajalta.

Nyt tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis yksi kuukausi. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa oikeus päivärahaan alkaa tammikuussa 2020. Tällöin vuositulo lasketaan ajalta 1.1.2019–31.12.2019.

Vuosituloon lasketaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt ansionmenetyskorvaukset sekä tietyt etuudet, kuten työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja opintoraha. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta, kuten palkasta ja etuudesta. Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista.

Vanhempainpäiväraha voi muutoksen jälkeenkin määräytyä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon perusteella, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt 3 vuotta.

Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson 3 viimeisen kuukauden tulojen perusteella.

Jos tuloja ei 12 kuukauden tarkastelujakson aikana ole tai ne ovat hyvin pienet, päiväraha on vuonna 2020 vähintään vähimmäismääräinen eli 28,94 euroa päivässä.

• Lue myös: Äitiysraha pohjautuu kohta enemmän raskausaikana tienattuihin tuloihin – Uudistuksen pelätään tekevän loven pätkätyöläisten kukkaroon

Elatustukea nostetaan

Täyden elatustuen määrä suurenee ja on nyt 167,01 euroa kuukaudessa. Viime vuonna summa oli 158,74 euroa kuukaudessa.

Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1128,57 euroa kuussa.

Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,14 euroa kuussa. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2019 määrät olivat 1120,00 euroa kuussa ja 280,00 euroa kuussa.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 790,00 euroa kuukaudessa, kun lapsi asuu kotona, ja 1 128,57 euroa kuukaudessa, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2019 rajat olivat 784,00 euroa ja 1120,00 euroa kuussa.

Aktiivimallista luovutaan

Kaksi vuotta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli haudataan heti vuoden vaihtuessa. Kuoppaaminen ei kuitenkaan tarkoita, että aktiivimallille tulee heti loppu. Vielä tammikuussa 2020 työttömyysrahat maksetaan vanhan mallin mukaisesti. Esimerkiksi joulukuulta 2019 kertynyt etuus voidaan maksaa alennettuna tammikuun 2020 puolella.

Myös työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä pysyy ennallaan eli viidessä.

Työttömyysetuuksiin korotuksia

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 33,66 euroon päivässä. Summa oli 32,40 euroa päivässä vuonna 2019.

Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,79 euroa päivässä.

Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,28 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,00 euroa päivässä.

Opintotuki nousee

Lasta huoltavan opiskelijan opintoraha nousee vuoden alussa 25 euroa ja on siten jatkossa noin 350 euroa kuukaudessa.

Kela tarkistaa huoltajakorotukset ja asumislisät automaattisesti. Opiskelijat, joiden opintotuen määrä suurenee, saavat uuden opintotukipäätöksen joulukuussa.

Muita opintorahoja korotetaan noin prosentilla elokuussa, kun opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Jatkossa indeksitarkistus tehdään vuosittain syyslukukauden alussa. Samalla opintotuen tulorajoja korotetaan seuraavalle kahdelle vuodelle noin 4,5 prosenttia palkkojen muutoksen mukaisesti.

Opintotuen vapaaehtoisten palautusten määräaika lyhenee kuukaudella. Tukivuoden 2019 palautukset on maksettava viimeistään ensi huhtikuun lopussa.

Lisäksi tammikuusta alkaen kaikki ulkomailla opiskelevat ja vuokralla asuvat voivat saada opintotuen asumislisää 210 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin asumislisän määrä on ollut pienempi tietyissä entisen Itä-Euroopan maissa opiskelevilla.

Eläkkeisiin tulee korotuksia

Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksineläjän täysimääräinen kansaneläke on yhteensä noin 663 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 592 euroa.

Takuueläke on täysimääräisenä vuoden alusta noin 835 euroa.

Eläkeputken ikäraja nousee

Eläkeputken alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Eläkeputki tarkoittaa, että peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa normaalin enimmäisajan jälkeen eläkeikään asti.

Muutos tulee voimaan heti. Käytännössä se alkaa vaikuttaa vasta vuonna 2022, jolloin vuonna 1961 syntyneet täyttävät 61 vuotta.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on nyt 8 360 euroa, 7 688 euroa ja 6 745 euroa vuodessa.

Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat ja prosenttiosuus muuttuvat myös vuoden vaihteessa. Lisäomavastuu on vuoden alusta alkaen 41,3 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan.

Lisäomavastuun tuloraja vuonna 2020 on yksin asuvalle 9 300 euroa vuodessa. Tuloraja on 13 341 euroa vuodessa avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalle, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen. Jos puolisolla on oikeus asumistukeen, raja on 15 184 euroa vuodessa.

Nyt asumistukea saa entistä suuremmilla tuloilla

Yleistä asumistukea voi saada nyt aiempaa suuremmilla tuloilla. Se johtuu siitä, että enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan.

Uudet rajat otetaan käyttöön tammikuusta alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.

Asumistuen perusomavastuisiin tulee myös muutoksia. Tietyillä ehdoilla omavastuuta ei tarvitse maksaa lainkaan.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuoden 2020 alusta alkaen se on 502,21 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 summa oli 497,29 euroa.

Yksinhuoltajien perusosan määrää korotetaan erikseen. Nyt se on 572,52 euroa kuukaudessa, kun viime vuonna summa oli 547,02 euroa.

Lääkekattoon tulee korotus

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee hieman ja on tänä vuonna 577,66 euroa vuodessa. Vuonna 2019 katto oli 572 euroa.

Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta enää 2,50 euron omavastuun.

Tieto lääkekaton ylittymisestä näkyy heti apteekissa. Asiakkaan ei tarvitse enää hakea Kelasta lisäkorvausta lääkekaton ylittävästä ostosta, vaan hän saa korvauksen heti apteekissa.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä kasvaa

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on nyt 28,94 euroa päivässä. Summa oli 27,86 euroa päivässä vuonna 2019.

Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suurenee. Määrä nousee 33,39 euroon päivässä vuodesta 2019, jolloin se oli 31,39 euroa päivässä.

Sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella

Vuoden 2020 alusta sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan siltä 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta. Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis 1 kuukausi.

Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa oikeus päivärahaan alkaa tammikuussa 2020. Tällöin vuositulo lasketaan ajalta 1.1.2019–31.12.2019.

Vuosituloon lasketaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt ansionmenetyskorvaukset sekä tietyt etuudet, kuten työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja opintoraha. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta, kuten esimerkiksi palkasta ja etuudesta. Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista.

Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson 3 viimeisen kuukauden tulojen perusteella.

Uutta neuropsykiatrista kuntoutusta lapsille ja nuorille

Keväästä 2020 alkaen Kela alkaa järjestää pitkäkestoista neuropsykiatrista perhekuntoutusta, joka on suunnattu 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Lapsella tai nuorella pitää olla diagnosoituna jokin neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD, autisminkirjon häiriöt tai Touretten oireyhtymä.

OPI-kuntoutusta tarjolla yhä useammalle nuorelle

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien tueksi kehitetty OPI-kuntoutus laajenee uusiin oppilaitoksiin. Ensi vuoden alusta mukana on jo 25 oppilaitosta eri puolella maata.

OPI-kuntoutus tarjoaa tukea opintoihin, masennusoireisiin ja elämänhallintaan ammatillista perustutkintoa tai lukio-opintoja suorittaville 16–29-vuotiaille opiskelijoille.

Korotuksia vammaisetuuksiin

Vammaisetuuksien määrät suurenevat hieman.

Alle 16-vuotiaan perusvammaistuki on 93,05 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 217,13 euroa kuukaudessa ja ylin vammaistuki 421,03 euroa kuukaudessa.

16 vuotta täyttäneen perusvammaistuki on 93,05 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 217,13 euroa kuukaudessa ja yli vammaistuki 421,03 euroa kuukaudessa.

Eläkettä saavan perushoitotuki on 71,21 euroa, korotettu hoitotuki 155,15 euroa, ylin hoitotuki 328,07 euroa ja veteraanilisä 107,49 euroa kuukaudessa.

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousee

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin syntyy, jos ansaitsee vähintään 723,69 euroa kuussa. Vuonna 2019 summa oli 696,60 euroa kuukaudessa.

Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Lue myös:

Oikeusasiamies kieltäisi automaattiset viranomaispäätökset – Virastojen johtajat kauhuissaan: Tarvitaan tuhansia virkamiehiä lisää

Yhä useampi rahoittaa opintonsa lainalla – opintolainaa nostaneiden määrä kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Mitä pidempi perhevapaa, sitä enemmän eläke kärsii: “Näistä pitäisi puhua jo neuvolassa”

Äitiysraha pohjautuu kohta enemmän raskausaikana tienattuihin tuloihin – Uudistuksen pelätään tekevän loven pätkätyöläisten kukkaroon

Kaupungin pohjoisrannalla meri päättyy yhtäkkiä seinään.

Harmaa betonirakennelma kohoaa Jaavanmerestä epäluonnollisen selkeänä. Sen toisella puolella kalastajat korjaavat puoliupoksissa olevia veneitään. Toisella puolella kulkee tie, jolla rakennusmiehet sekoittavat lisää betonia yhä rakenteilla olevaa muuria varten.

Muurin avulla Jakarta aikoo pysäyttää meren, jonka pinnan nousu uhkaa hukuttaa koko kaupungin pohjoisen osan.

Kivenheiton päässä Roni istuu kotinsa kuistilla polttamassa tupakkaa aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Hänellä on kaksi huonetta ja vain yksi nimi. Pyykit kuivuvat kaupunkia paahtavassa helteessä. Sisällä televisiosta tulee lumisadetta muistuttavaa häiriökuvaa.

Ronin kotikatu Muara Barun kaupunginosassa on pikemminkin tallottu tienpätkä. Sen varrella monissa taloissa on kaksi kerrosta. Ylös pääsee tulvaa pakoon.

Ennen meri oli aivan talon vieressä, ja Ronin lattia lainehti usein.

Vanha vesiraja näkyy yhä tien toisella puolella, viiden askeleen päässä ovelta. Maa-aineksesta, betonista ja hiekkasäkeistä kyhätyn halkeilevan vallin takana vettä on nytkin piripintaan.

– Tulvien koko riippuu vuorovedestä, vuodenajasta ja säästä. Me olemme tottuneet niihin, Roni sanoo.

Hän on asunut rannikolla 20 vuotta eikä pienestä hätkähdä.

Vuonna 2007 Jakartassa kuitenkin koettiin tulva, joka sai kaupungin havahtumaan.

Vesi nousi kaduilla paikoin neljään metriin. Jopa 70 prosenttia Jakartasta oli veden alla. Yli 50 ihmistä kuoli ja 300 000 joutui evakkoon.

Jotain oli tehtävä. Syntyi kunnianhimoinen pelastushanke, josta Muara Barun uusi betonimuuri on vasta maistiainen.

Jakarta esitteli ideansa neljä vuotta sitten. Se halusi rakentaa merelle esteen, jota on kutsuttu suureksi merimuuriksi tai jättimäiseksi vesiseinäksi. Nimi kääntyy huonosti suomeksi, ehkä siksi, että millekään tällaiselle ei ole aiemmin tarvinnut nimeä. Aallonmurtaja kuulostaa aivan liian pieneltä.

Kyseessä oli 25 kilometrin mittaiseksi kaavailtu valli Jakartan edustalle. Sen lisäksi suunnitelmaan kuului paljon muutakin: muun muassa tekosaarille nouseva uusi kaupunginosa ja rengastie. Mukana suunnittelussa oli useita hollantilaisia yhtiöitä.

Jakartassa hanketta on kutsuttu myös "Suureksi Garudaksi" hindulaiseen mytologiaan kuuluvan linnun mukaan. Liikanimi on perua havainnekuvista, joissa rakennelma muistutti ylhäältä katsoen Garuda-lintua.

Hinnaksi tälle jättilinnulle oli laskettu 40 miljardia dollaria.

Suunnitelma joutui kuitenkin jäihin sen herättämän vastustuksen vuoksi.

Vallia ovat vastustaneet etenkin kalastajat ja ympäristönsuojelijat. Jälkimmäisten mukaan valli sulkisi Jakartanlahden jättimäiseksi likakaivoksi. Kalastajat puolestaan ovat huolissaan elinkeinostaan.

Siitä huolimatta kaupunki on jo alkanut rakentaa uutta seinää merelle. Sen on pakko, sillä osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa hukkua jo lähivuosina.

Jakarta on altis tulville, koska 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Eikä tulevaisuus lupaa parempaa.

Jakarta nimittäin uppoaa jatkuvasti.

– Vajoamme joka vuosi yli 20 senttimetriä, täsmentää jakartalaisessa Trisakti-yliopistossa työskentelevä kaupunkitutkija Yayat Supriyatna.

Hän selittää asiaa yliopiston pienessä laitoskirjastossa ties monettako kertaa. Ulkopuolella opiskelijat kulkevat luennoille. Supriyatna hymyilee, vaikka puhuu muinaiselta katastrofitarulta kuulostavasta asiasta.

Uppoamisen suurimpana syynä ovat pohjavesivarkaudet. Vettä viedään luvatta, koska Jakartassa on tulvakriisin ohella vesikriisi, tutkija selittää.

– Vesijohtovettä riittää vain puoleen kaupungin tarpeesta. Siksi pohjavettä varastetaan, Supriyatna sanoo.

Tutkijan mukaan moniin suuriin rakennuksiin kuten Jakartaan nouseviin ostoskeskuksiin, toimistotorneihin ja jopa hallintorakennuksiin pumpataan pohjavettä salaa. Kun pohjaveden pinta laskee, maaperä vajoaa. Suuret rakennukset painavat maaperää entisestään.

– Jakarta uppoaa hitaasti mutta varmasti.

Joku muu voisi sanoa, että tahti on nopea. Synkimpien arvioiden mukaan Jakartalla on enää vuosikymmen aikaa puuttua tilanteeseen tai osa kaupungista joutuu veden valtaan.

Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Kuten suomalaiset unohtavat ilmastonmuutoksen pakkastalvena, myös täällä tulevaisuuden ongelmiin ollaan hitaita puuttumaan nyt, Supriyatna sanoo.

Yksi pahimmassa pulassa olevista kaupunginosista on juuri Pohjois-Jakartan Muara Baru. Japanilaisten tutkijoiden mukaan se on vajonnut viime vuosikymmeninä yli neljä metriä.

Muara Barussa nopeasti kehittyvän keskustan modernit tornit vaihtuvat ensin siirtomaa-ajan kivitaloihin ja lopulta sekalaisista tarvikkeista rakennettuihin mökkeihin.

Kanaalit risteilevät maisemassa muistona Hollannin siirtomaa-ajoista. Tuolloin niiden avulla pyrittiin ohjailemaan vuorilta ja metsistä valuvaa vettä pois kaduilta. Nyt kanaalit toimivat roska-altaina ja viemäreinä.

Pientareet ja lahdelmat ovat täynnä pulloja, kääreitä, muovipusseja ja sekalaista romua. Seisova vesi haisee pilaantuvalle ruholle.

Likaisuus on osa ongelmavyyhteä. Jotta pohjavesivarkaudet loppuisivat ja jotta vajoaminen hidastuisi, puhdasta vettä tarvittaisiin lisää.

Mutta kun Jakartan väkimäärä paisuu, jokiin ja kanaaleihin virtaa yhä enemmän jätevesiä itse kyhätyistä asumuksista. Likaamiseen osallistuvat myös tehtaat.

Lisäksi jätteet ja rakennelmat tukkivat viemäreitä, joita pitkin tulvavesien pitäisi päästä virtaamaan pois kaupungista. Vuoden 2013 tulvissa Jakartan viranomaiset arvioivat, että vain viidennes kaupungin viemäriverkosta toimi normaalisti.

Tulvia pahentaa se, että Jakartassa on pulaa puistoista ja nurmialueista: noin 90 prosenttia kaupungin maa-alasta on rakennusten tai katujen peitossa. Se tarkoittaa, ettei sadevesi pääse imeytymään maaperään vaan jää kaduille vellomaan.

Kaupunki ei kuitenkaan pelastuisi, vaikka jakartalaiset lakkaisivat pumppaamasta pohjavettä ja kaupunki putsaisi kanaalinsa.

On nimittäin ongelma, jota Indonesia ei voi yksin estää.

Shanghai, Hongkong, Taizhou, Mumbai, Kolkata, Tianjin, Jakarta, Nantong, Ho Chi Minh, Osaka, Chittagong, Tokio, Hanoi, Huai'an, Shantou, Nam Dinh, Jiangmen, Khulna, Barisal ja Lianyungang.

Listassa on lueteltu kaupungit, joissa eniten ihmisiä tulee kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta.

Yhteensä kaupungeissa asuu karkeasti laskettuna lähes 150 miljoonaa ihmistä. Ne kaikki sijaitsevat Aasiassa.

Ongelmia on toki muuallakin. Kaikki tietävät, että Venetsia uppoaa. Moni tietää senkin, että joet tulvivat tasangoille Hollannissa, josta suuri osa on merenpinnan alapuolella. Viime vuonna kerroimme, että Yhdysvalloissa kokonainen saari on hukkumassa.

Ilmastonmuutos on nostanut maapallon valtamerten pintaa keskimäärin 0,2 senttiä vuodessa vuodesta 1890 lähtien. Nousuvauhti kiihtyy samalla, kun ilmasto lämpenee.

Myös Jakartassa Muara Barun kaupunginosassa muutos tunnetaan.

– Aiemmin veden pinta ei ollut näin korkealla. Ilmastonmuutos on tehnyt elämästämme vaikeampaa, Roni sanoo.

Hän on oikeassa. Tutkijoiden ja journalistien ylläpitämän Climate Centralin kartasta näkee, kuinka merenpinnan nousu vaikuttaa maailman rannikkokaupunkeihin. Sivustolla voi testata, minne saakka vesi yltää, jos lämpötila maapallolla nousee 1,5–4 astetta.

Kun hakukenttään kirjoittaa Jakarta, näkee, että Ronin talo katoaa jo kahden asteen skenaariossa. Vesi tulvii silloin myös Jakartaa kiertävän kehätien eteläisellä suoralla.

Neljän asteen mallinnuksessa meri on ottanut Jakartan keskustalta haltuun seitsemän kilometrin levyisen rantakaistaleen. Kaupungin pohjoinen rannikko on kokonaan veden vallassa.

Muara Barussa meren esteeksi rakennettavaa muuria alkaa olla valmiina jo pari kilometriä. Sen päällä seistessä näkee omin silmin, kuinka maa on merenpintaa alempana. Vallin toisella puolella lainehtiva meri on yhtä korkealla kuin Ronin naapuruston taakse nousseiden kerrostalojen toinen tai kolmas kerros.

Taloihin on asutettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet muuttamaan muurin tieltä.

Viime vuoden lopussa Jakarta ilmoitti peruvansa Suuren Garudan eli suunnitelmat tekosaarista ja uusista kaupunginosista. Julkisten töiden ministeriön mukaan jättihanke korvataan "minimalistisemmalla vaihtoehdolla".

Siihen kuuluu muun muassa yhteensä 20 kilometrin mittainen patorakennelma.

Ahmad Hadi työskentelee Muara Barun rakennusprojektin tiedottajana. Hän arvioi, että tässä kohtaa muurin suojaamalla alueella asuu tuhansia perheitä.

Kaikki heistä eivät ole olleet muurista innoissaan. Hadin mukaan Muara Barussa asukkaiden kanssa keskustelu on ollut helpompaa kuin lännempänä Kali Barun alueella, missä riitoja oli paljon.

– Vaikeinta on ollut selittää asukkaille, mitä hyötyä rakennelmasta on, Hadi sanoo.

Hän kokee rakennuttajien silti onnistuneen.

Kriitikoita kuitenkin riittää. Seinää on arvosteltu kalliiksi laastariksi, joka ei ratkaise kuin murto-osan ongelmasta.

Laskelmien mukaan mahtava meriseinä saattaa jäädä veden pinnan alle jo reilussa kymmenessä vuodessa, jos Jakarta jatkaa vajoamistaan nykytahtiin.

Tutkija Yayat Supriyatnan työpaikka Trisakti-yliopisto sijaitsee kuusi kilometriä rannasta sisämaahan. Jos maapallon lämpötila nousee neljä astetta, vesi yltää tännekin.

Yläkerran kirjasto ehkä säästyisi, mutta rakennusten keskellä oleva puutarha lainehtisi.

Jakarta ei voi mitätöidä ilmastonmuutosta, mutta monia paikallisia ongelmia voisi vielä ratkaista. Tutkijan mukaan ratkaisuja kuitenkin mutkistaa raha.

– Ympäristöongelmia ei pidetä merkittävinä, ne nähdään ainoastaan taakkana. Yleensä niitä ei oteta rakennushankkeissa huomioon. Investoinnit ja vain investoinnit ovat tärkeitä, Supriyatna kuvailee.

Rahapulan lisäksi vaikeuksia aiheuttaa Jakartan riitaisa päätöksenteko. Paikallispolitiikkaa värittävät taistelut eri ryhmien välillä: maltilliset muslimit vastaan vanhoilliset, vähemmistön kiinalaistaustaiset vastaan enemmistön muslimit.

Lisäksi on vielä korruptio, joka vaivaa Indonesian yhteiskuntaa laajamittaisesti. Korruptioskandaalit ovat horjuttaneet oikeusjärjestelmää, ja korruption vastaisen komitean toimintaa on yritetty rajoittaa.

Tulvaongelmaa on yritetty ratkoa siivoamalla törkyä kanaaleista ja purkamalla asutuksia, jotka tukkivat veden virtaamisen pois kaduilta. Kaikki lähtöpassit saaneet eivät ole uskoneet viranomaisten selityksiä. Sanomalehti New York Timesin Jakartassa haastattelemista ihmisistä moni uskoi, että heidät häädetään rikkaiden gryndereiden suunnitelmien tieltä.

Muara Barussa asuvan Ronin mukaan vaihtoehtoja on vähän, jos häätö tulee.

– Mitä me voisimme tehdä? Me olemme täällä vain vuokralla. Jos he häätävät meidät, meidän pitää muuttaa, halusimme tai emme, Roni sanoo.

Hän sanoo uskovansa, että uusi valli pitää tulvat poissa. Viime aikoina vesi ei ole noussut hänen kotiinsa saakka.

– Nyt meillä on toivoa. Toivottavasti tulvia ei enää tule.

Tutkija Supriyatnan mukaan kipeimmin Jakarta tarvitsisi asukkaita, jotka ymmärtävät tekojensa syy-seuraussuhteet. Se puolestaan vaatii ihmisten kouluttamista. Vain tieto voisi sysätä liikkeelle toimintakulttuurin muutoksen, hän huomauttaa.

– Jos kaupunki rakentaa kävelyteitä, ei se tarkoita, että ihmiset alkaisivat kävellä enemmän. Jos siivoamme joet, pysyvätkö ne siisteinä?

Koulutuksen lisäksi Jakartassa on kuultu radikaalimpiakin ehdotuksia. New York Timesin haastattelema tutkija Ardhasena Sopalheluwaka esimerkiksi uskoo, että taistelussa pitäisi ottaa uusi suunta ja pohjoinen Jakarta pitäisi antaa suosiolla takaisin luonnolle.

Kehitys on kuitenkin osoittanut toiseen suuntaan: kaupunki valtaa koko ajan enemmän tilaa. Joka vuosi Jakartaan muuttaa arviolta 150 000 ihmistä lisää.

Samalla se valuu kirjaimellisesti syvemmälle kuiluun, Supriyatna huomauttaa.

– Ihmiset uskovat, että Jakarta on vastaus heidän ongelmiinsa. Tosiasiassa he ovat kaupungin suurin taakka.

Lue myös:

Vuori romahti Bockarien kodin päälle – Ilmastonmuutos voimistaa Sierra Leonen rankkasateita, mutta olisiko kerrostaloissa köyhien pelastus?

Hukkuvalla Tangierin saarella lähellä Washingtonia uskotaan Trumpiin ja Jumalaan, ei ilmastonmuutokseen – "Meistä voi tulla pakolaisia"

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Australiassa Uudessa Etelä-Walesissa tuhansille turisteille on annettu evakuointikäsky maastopalojen uhkaamilta alueilta.

Osavaltion palolaitos antoi torstaina määräyksen vyöhykkeestä, jolta turistien on poistuttava lauantaihin mennessä. Lauantaina odotettavissa on jälleen paahtavan kuuma päivä, ja 40 asteen lämpötilojen odotetaan kiihdyttävän maastopaloja.

Vyöhyke sijaitsee Uuden Etelä-Walesin etelärannikolla lähellä Victorian rajaa, ja ulottuu noin 200 kilometriä etelään suositusta Batemans Bayn lomakaupungista. Australiassa on meneillään kesälomakausi, ja alueella on paljon kotimaisia matkailijoita.

Poistumista varten viranomaiset avasivat väliaikaisesti alueelta ulos johtavia teitä, jotka olivat olleet palojen takia suljettuina.

ABC:n mukaan alueen huoltoasemilla on ollut torstaina pitkiä jonoja, kun turistit aloittivat poistumisensa. Uuden Etelä-Walesin liikenneministeri Andrew Constance kertoi, että alueelle on toimitettu 60 000 litraa polttoainetta. Constancen mukaan kyseessä on historian suurin osavaltion eteläosassa toteutettu evakuointi.

Uudenvuodenaattona oli edellinen paha maastopalopäivä. Viranomaisten mukaan tällä viikolla paloissa on kuollut jo 8 ihmistä. Useilla rannikkopaikkakunnilla ihmisiä evakuoitiin hiekkarannoille palojen tieltä, ja monet paikalliset asukkaat ja turistit viettivät kaksi yötä ilman sähköä ja viestintäyhteyksiä. Lauantaista pelätään uudenvuodenaaton veroista palopäivää.

Australian maastopaloissa on toistaiseksi kuollut 18 ihmistä. Palot ovat tuhonneet toistatuhatta kotia ja käristäneet Tanskaa suuremman alueen.

Uudessa Etelä-Walesissa oli torstaina yli sata paloa. Maastopaloja on myös Victorian, Etelä-Australian ja Queenslandin osavaltioissa.

Korjaus 2.1.2020: Jutussa väitettiin aiemmin, että uudenvuoden aattona kahdeksan ihmistä olisi kuollut maastopaloissa. Tosiasiassa kahdeksan ihmistä on kuollut koko viikon aikana, ei yhdessä päivässä.

Lue myös:

Australian palot: 5,5 miljoonaa hehtaaria palanut, yli tuhat kotia raunioina, 17 kuollut – viilentynyt sää päästi tutkimaan palojen jälkiä

WASHINGTON Uutisten historiassa päättyi tiistai-iltana merkittävä aikakausi, kun Yhdysvaltain pääkaupungissa sijainneen Newseum-museon ovet suljettiin viimeisen kerran. Uutistapahtumista ja sananvapaudesta kertova museo ajautui konkurssiin.

Newseumia yritetään vielä pelastaa uuden pienemmän yhtiön ja halvemman sijoituspaikan avulla. Washingtonin maamerkiksi se ei kuitenkaan enää palaa.

Newseumissa kävi reilun kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljoonaa vierasta. Se ei riittänyt maailman kalleimpiin lukeutuvalla liikepaikalla Pennsylvania Avenuella, jonka varrella Valkoinen talo ja kongressikin sijaitsevat. Newseumia vastapäätä kadun toisella puolella on kaupungin entinen pääposti. Tuossa viktoriaanisessa postirakennuksessa on nykyisin presidentin omistama Trump International –loistohotelli.

Donald Trump oli tiistaina Floridassa, mistä hän tviittasi vihaisesti tekevänsä muutakin kuin golfaavansa ja tviittailevansa, kuten jossain amerikkalaismediassa oli ilmeisesti kerrottu. Trump teki töitä viheriölläkin. Uutiskuvien perusteella golf-kierroksella oli mukana ainakin republikaanisenaattori Lindsay Graham.

Väki Yhdysvaltain hallinnossa vaihtuu niin tiuhaan, että Trumpin vitsaillaan asennuttaneen Valkoiseen taloon pyörövet. Graham ei ole virkamies vaan poliitikko, joka tulee vierailulle takaovesta – vitsiniekkojen mukaan Valkoiseen taloonkin omilla avaimillaan. Joka tapauksessa hänestä on tullut Trumpille seuralainen, jonka neuvoja presidentti ainakin ulkopolitiikan osalta tuntuu kuuntelevan.

Graham oli tärkeä ulkopolitiikan taustavaikuttaja jo George W. Bushin presidenttikaudella. Hän oli yksi ”pahan akseli” –käsitteen lanseeraajista. Bush käytti sitä ensimmäisen kerran tammikuussa 2002 kongressissa pitämässään puheessa kansakunnalle.

Tuosta puheesta alkoi lähtölaskenta Yhdysvaltain hyökkäykselle Irakiin. Pahan akseli tarkoitti Yhdysvalloille vihamielisiä valtioita Irakia, Irania ja Pohjois-Koreaa.

Irakista on sittemmin tullut Yhdysvaltain liittolainen ainakin paperilla. Viime päivät ovat kuitenkin osoittaneet, että pahan akseli on edelleen olemassa, ja Irak on vedetty sille taas näyttämöksi.

Iranille myötämielinen – tai Yhdysvaltain mukaan Iranilta suoraa tukea saava väkijoukko – on mellakoinut kaksi päivää Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystön edessä. Mielenosoittajat ovat yrittäneet tunkeutua suurlähetystöön sisään, mutta ainakin toistaiseksi irakilaiset sotilaat ja poliisit ovat estäneet heitä.

Mellakointi alkoi sen jälkeen, kun Yhdysvallat teki viikonvaihteessa ilmaiskuja Iranin tukeman Kataib-Hizbollah –järjestön alueelle. Ainakin 25 ihmistä tappaneet ilmaiskut olivat kosto Yhdysvaltain tukikohtaan aiemmin tehdystä iskusta, jossa kuoli siviilityöntekijä.

Tilanne on vaarallinen ja palauttaa mieliin 2012 tapahtumat Libyassa. Silloin kapinallisten hyökkäyksessä lähetystötiloihin kuoli Yhdysvaltain suurlähettiläs ja kolme muuta yhdysvaltalaista.

Trump on näihin päiviin saakka syyttänyt silloista presidenttiä Barack Obamaa ja hänen ulkoministeriään Hillary Clintonia siitä, että he antoivat Benghazin iskun tapahtua. Nyt Trump on vaarassa joutua itse vastaavan valinnan eteen.

Trump on määrännyt Bagdadin levottomuuksien takia lisää sotilaita ja kalustoa Lähi-itään, mutta ne ovat pelkkiä symbolisia siirtoja, joilla laajempaa konfliktia ei vielä ratkaista. Sitä hän ei halua, vaikka se veisi pois huomiota lähiviikkojen aikana alkavasta valtakunnanoikeudesta.

Vaikka sota yleensä nostaa presidentin kansansuosiota ja 2020 on vaalivuosi, riskit Lähi-idässä ovat nyt liian suuret.

Trumpin hallinnon nimettömänä pysyttelevä virkamies vahvistaa Washington Post –lehdessä, että Trumpilla ei ole tässä tilanteessa mitään aikomusta ryhtyä sotimaan.

Senaattori Grahamin mukaan kansallisesta turvallisuudesta vastaava Trumpin tiimi harkitsee useita vaihtoehtoja siltä varalta, että levottomuudet jatkuvat. Laajemman konfliktin Lähi-idässä Trump pyrkii Grahaminkin mukaan välttämään.

Trumpilla näyttää kuitenkin olevan pelkkiä huonoja vaihtoehtoja Iranin osalta. Yhdysvallat vetäytyi hänen johdollaan Iranin ydinsopimuksesta, eivätkä hänen esittämänsä kahdenkeskiset neuvottelut maan johdon kanssa ole toteutuneet.

Pohjois-Korean kanssa Trumpin suosima kahdenkeskinen diplomatia on vetänyt vesiperän. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmoitti uudenvuoden tervehdyksessään, ettei Pohjois-Korean tarvitse enää pitää kiinni sitoumuksestaan välttää asetestejä, koska neuvottelut Korean niemimaan riisumiseksi ydinaseista eivät ole edistyneet.

Kimin mukaan Pohjois-Korea esittelee lähiaikoina uuden ”strategisen aseen”. Sellaista Trump ei voi hyväksyä, mutta keinot Pohjois-Korean estämiseksi alkavat olla vähissä. Varsinkaan mikäli hän ei voi niellä ylpeyttään ja palata perinteisemmän diplomatian keinoihin.

Kimkään ei välttämättä ole enää kiinnostunut näyttävistä, mutta tuloksettomista kahdenkeskisistä huipputapaamisista. Ne joutaisivat jo Newseumiin, jos sellaista enää edes olisi.

Tekniikan alalla on viiden prosentin selittämätön palkkaero miesten ja naisten välillä, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin tuore raportti.

Sen mukaan miesten ja naisten palkat alkavat eriytyä viimeistään noin 35 ikävuoden kohdalla siten, että naisten palkat jäävät systemaattisesti miesten palkkojen alapuolelle.

Ilmiö liittynee ainakin osin siihen, että miehet etenevät keskimäärin useammin ja nopeammin keskijohdon ja johdon tehtäviin, TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh arvioi. Heti valmistumisen jälkeen miesten ja naisten palkat ovat samalla tasolla.

– En usko, että miehiä suosivat aina edes tietoisesti hahmottavat, mitä tekevät. Miesten suosiminen saattaa kuitenkin johtaa siihen, että organisaatiossa jää osaamista hyödyntämättä, Bairoh sanoo liiton tiedotteessa.

TEKin jäsenistä keskijohdossa on naisia 20 prosenttia, mutta ylimmässä johdossa enää 11 prosenttia. Alan korkeakoulutetuista naiset ansaitsevat keskimäärin 95 prosenttia miesten palkasta, kun muut vaikuttavat tekijät eli esimerkiksi toimiasema, tehtävä ja koulutusala on vakioitu.

Raportti on osa TEKin Diversiteetti tekniikan alalla -tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kulttuuri tekniikan alojen työpaikoilla tukee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lue aiheesta lisää:

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla

Ratkaisu naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin: Palkat julkisiksi? Näin ehdottaa tasa-arvovaltuutettu

Neuvottelut teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta ovat jatkuneet Etelärannassa. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto neuvottelevat nyt keskenään ilman valtakunnansovittelijan apua.

Ennen tapaamisen alkua Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi Ylelle, että neuvotteluasetelma on "ikävä kyllä" edelleen erittäin haasteellinen. Hän painotti, että on tärkeää, että neuvotteluja voidaan jatkaa ilman uusia työmarkkinahäiriöitä.

Helle totesi, että sopu on edelleen kiinni palkankorotusten tasoa koskevasta erimielisyydestä.

– Toivon todella hartaasti, että viimeinkin päänavaus työmarkkinoille saataisiin aikaiseksi. Tämä epävarmuuden jatkuminen ei ole kenenkään etu, Helle sanoi.

Teollisuusliiton Riku Aalto tyytyi toteamaan, että neuvotteluja on käyty jo viisi kuukautta ja sovintoa yritetään jälleen kerran. Yhteyttä on Aallon mukaan pidetty myös varsinaisten neuvottelujen välillä.

Mitä työrauhan jatkumiseen tulee, Aalto totesi että myös järjestöllisiä toimia valmistellaan aina, kun neuvotteluja työehdoista käydään. Työtaistelujen sijaan Aalto kuitenkin toivoi ratkaisua.

– Tottakai meidän tavoite on saada neuvottelutulos ja sitä täällä tietysti lähdetään hakemaan. Toivotaan, että se onnistuu.

Kaksi sovintoesitystä torjuttu

Neuvottelut keskeytettiin ennen joulua, kun molemmat osapuolet hylkäsivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toisen sovintoehdotuksen kiistan ratkaisemiseksi.

Se perustui 2,4 prosentin korotuksiin kahden vuoden aikana. Työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle piti sovintoehdotusta liian kalliina. Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puolestaan katsoi, että palkankorotukset olivat liian pieniä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat elokuussa.

Sopimuksesta odotetaan suuntaa myös muiden alojen palkankorotuksille.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla

Australiassa armeija on vienyt avustustarvikkeita palojen saartamiin kaupunkeihin Victorian osavaltiossa. Victorian alueella riehui torstaina noin 50 paloa.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että armeija vie paloalueille vesi- ja ilmateitse vettä ja polttoainetta. Lisäksi armeija auttaa evakuoinneissa.

Mallacootaan rannikkokaupungissa noin 4 000 ihmistä on ollut jumissa rannoilla uudenvuodenaatosta lähtien, jolloin iso osa kaupungista paloi maan tasalle. Kaupunkiin johtaa vain yksi tie, jonka odotetaan pysyvän palojen vuoksi suljettuna useiden viikkojen ajan.

Aiemmin torstaina tuhansille turisteille annettiin evakuointikäsky Etelä-Walesin osavaltiossa, jossa oli torstaina yli sata paloa. Evakuointivyöhyke sijaitsee Uuden Etelä-Walesin etelärannikolla lähellä Victorian rajaa. Se ulottuu noin 200 kilometriä etelään suositusta Batemans Bayn lomakaupungista.

Uuteen Etelä-Walesiin on julistettu seitsemän päivän hätätila. Kyseessä on jo kolmas julistettu hätätila kuukausia roihuneiden palojen aikana.

Lauantaina paloalueille odotetaan jälleen paahtavan kuumaa päivää, ja 40 asteen lämpötilojen pelätään kiihdyttävän maastopaloja.

Australiassa on parhaillaan alkamassa kesäkausi, ja tavallisesti lämpöennätyksiä rikotaan tammi- ja helmikuussa. Sen vuoksi esimerkiksi uutiskanava CNN arvioi, ettei tilanne parane vielä kuukausiin.

Uuden-Seelannin jäätiköt värjäytyivät ruskeaksi

Australian maastopalot aiheuttavat harmia myös Uudessa-Seelannissa, jonne on tuulten mukana kulkeutunut savupilviä.

Esimerkiksi uutiskanava CNA:n jutussa näkyy, miten Uuden-Seelannin jäätiköt ovat värjäytyneet ruskeiksi ilmassa olevan noen vuoksi.

Uuden-Seelannin ilmatieteenlaitos on vahvistanut, että Australian palot aiheuttavat utuisen ilman. Uusi vuosi on alkanut sumuisissa tunnelmissa maan Eteläsaarella muun muassa Queenstownissa ja Cromwellissa.

Lisää aiheesta:

Australiassa turisteja käskettiin poistumaan suositulta lomailuseudulta maastopalojen tieltä

Australian palot: 5,5 miljoonaa hehtaaria palanut, yli tuhat kotia raunioina, 17 kuollut – viilentynyt sää päästi tutkimaan palojen jälkiä

Itävaltaan on syntynyt uusi hallitus, kun syyskuussa pidetyt vaalit voittanut keskustaoikeistolainen kansanpuolue ja vihreät sopivat hallitusohjelmasta, kertovat uutistoimisto APA ja uutistoimisto Reuters. Liittokansleriksi nousee aiemminkin samassa tehtävässä toiminut Sebastian Kurz.

Samalla 33-vuotias Kurz nappaa jälleen itselleen aseman maailman nuorimpana istuvana pääministerinä. Suomen pääministeri Sanna Marin, 34, ehti pitää titteliä hallussaan vain alle kuukauden.

Uuden hallituksen muodostaminen Itävaltaan osoittautui pitkän ajan vieneeksi urakaksi, sillä vaalit pidettiin jo 29. syyskuuta. Kurzin puolue ÖVP sai vaaleissa 37,5 prosentin kannatuksen. Vihreitä kannatti 13,9 prosenttia äänestäjistä.

Kurzin aiemmassa hallituksessa kumppanina ollut vapauspuolue FPÖ sai 16,2 prosenttia. Itävallassa jouduttiin uusiin vaaleihin hallituksen kaaduttua FPÖ:n aiheuttamaan poliittiseen skandaaliin.

Vihreät eivät ole aiemmin olleet Itävallan hallituksessa.

Lisää aiheesta:

Itävallan vihreät tavoittelevat ensimmäisiä ministerinsalkkujaan – Puolue on valmis neuvotteluihin konservatiivien kanssa

Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa

Itävallan nuori kansleri tajusi ajan hengen ja teki itsestään vahvan johtajan – Vaalit tänään voittavan Sebastian Kurzin takana on piilomiljoonilla voideltu koneisto

Luhtitalon alakerrassa on lempeän hämärää ja hiljaista. Sohvalla tyynyjen keskellä Arja Pekkala-Matikainen yrittää jälleen kerran taltuttaa kipukohtauksen. Turvapesässä kivulta terävimmän kärjen vievät vähitellen lääke, lämpö ja hieronta, mutta kokonaan särky ei koskaan katoa.

Yli miljoona suomalaista kärsii kroonisesta eli yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. Heistä arviolta 300 000:lla tuskat ovat erittäin kovia. Monella kärsimys on taukoamatonta ja yltyy niin kovaksi, että se estää työnteon osittain tai kokonaan ja rajoittaa elämää muutenkin monin tavoin.

Suomessa on laadittu käypä hoito -suositus myös kivun hoitoon, mutta se ei kipukroonikoiden, heidän potilasjärjestönsä eikä terveydenhuollon ammattilaistenkaan mukaan toteudu läheskään joka paikassa.

Koko elämän kestävä kipu saattaa syntyä esimerkiksi tapaturmaisesti. Arja Pekkala-Matikainen joutui 47 vuotta sitten onnettomuuteen, jonka lopullisia jälkiseurauksia hän ei olisi voinut kuvitellakaan.

16-vuotiaan elämä muuttui hetkessä

On ihan tavallinen perjantai-ilta 22. syyskuuta vuonna 1972. Arja ja pari kaveria ovat menossa suosittuun kahvittelu- ja tapaamispaikkaan, "Mettä-Shellille", Kemin eteläpuolella sijaitsevalle huoltoasemalle. 16-vuotias Arja istuu edessä kuljettajan vieressä, tyttökaveri takapenkillä, porukan kolmas ajaa.

Toinen kolmen hengen porukka on viettänyt iltaa lähistöllä alkoholin voimalla. Sitten nämä kolme humalaista miestä pakkautuvat varastettuun, valottomaan autoon ja lähtevät liikkeelle.

Miehet kääntyvät pimeällä autollaan risteyksessä nuorten auton eteen. Rysähtää pahasti.

Nuorista pahiten loukkaantuu Arja. Hänen päänsä iskeytyy tuulilasin läpi.

Vammoja tulee eri puolille kehoa. Verta on joka paikassa, huulet ovat halki, viiltoja ja haavoja on poskissa, nenässä, leuassa, kaulassa, toisen korvan alla, kulmissa.

Kasvot kursitaan kasaan.

16-vuotias teini murehtii alkuun eniten kasvoissa näkyviä vammoja, mutta pahempaa jälkeä on tullut näkymättömissä. Törmäyksessä on syntynyt lukuisia aivovammoja ja selkäranka on vääntynyt. Kivut alkavat heti.

Epilepsia puhkeaa 19-vuotiaana. Epilepsiaan lääkkeet järjestyvät nopeasti, mutta särkyjen kanssa Arja Pekkala-Matikainen joutuu taistelemaan ilman kunnollista apua lähes 30 vuotta.

Moni arvista on näkyvissä edelleen, yli 47 vuotta myöhemmin.

Kipusairautta, fibromyalgiaa, sairastavalle jopa sään muutokset helposti aiheuttavat kärsimystä.

– Ilmanpainevaihtelut ovat yhtä helvettiä. On kauheaa, kun sää muuttuu esimerkiksi kipakasta pakkasesta lauhaan vesisadekeliin ja toisin päin. Nukkumisesta ei tule mitään, kun tuska jyllää.

Viiltävä, vaeltava tuska

Vertaistukiryhmässä Arja Pekkala-Matikainen on huomannut, että kivun syyt ja ilmenemistavat ovat oikeastaan kaikilla erilaiset. Hänellä itsellään pakotus voi vaikkapa hypätä ranteesta toiseen, hetken päästä tuntuu kuin käsivarsia viilleltäisiin puukolla, sitten tuska siirtyy lapaluiden alle, kaularankaan, päähän. Juilii, viiltää, raastaa.

Joskus kohtaus iskee kovana ja varoittamatta. Esimerkiksi ostoksia kotona purkaessa, ihan yhtäkkiä, kuten jokin aika sitten kävi. Onneksi puoliso oli vieressä auttamassa tuskan lyyhistämää vaimoaan.

– Silloin vain piti nopeasti napata läpilyöntilääke, horjua turvapesään ja yrittää päästä pahimman yli, ettei suoranainen kipusokki iske.

Pekkala-Matikainen pitää lääkkeiden käytön niin vähänä kuin mahdollista. Kipu tuntuu koko ajan, mutta purkille hän menee vain kun se on ehdottoman välttämätöntä.

– Minulla on oma sääntö, että otan isoa lääkettä korkeintaan parin viikon välein.

Iso lääke on se voimakas läpilyöntilääke, jolla käydään tuskan kimppuun, silloin kun se iskee niin kovasti, "että taju meinaa lähteä”.

Arja Pekkala-Matikainen sanoo olevansa onnekkaista onnekkain, koska hän jäi kolarissa henkiin.

– Se oli muutamasta millistä kiinni.

Onnekkaana hän pitää itseään myös siksi, että hänellä on lääke, joka auttaa pahimpaan tuskaan. Lähes 30 lääkkeen kokeilemisen ja niistä aiheutuneiden ikävien sivuvaikutusten kärsimisen jälkeen viimein vajaat kymmenen vuotta sitten löytyi lääke, josta on kohtalainen apu.

Silti hän on vihainen.

USA:n opioidikriisi säteilee Suomeenkin

Hän tietää, että moni kohtalotoveri ei ole yhtä onnekas. Sopivaa lääke- ja hoitoyhdistelmää ei usealle löydy lukuisista kokeiluista huolimatta. Ja vaikka löytyisikin, ei ole varmaa, saako sen pitää.

Viime vuosina lääkityslinja on tiukentunut. Taustalla on muun muassa Yhdysvaltojen opioidikriisi. Siellä lääkeopioidien käyttö karkasi käsistä ja sen katsotaan johtaneen pahaan huume-epidemiaan. Lukuisat lääkekoukkuun jääneet siirtyivät heroiiniin. Yliannostuskuolemia alkoi tulla valtavasti.

Myös Suomessa opioidiriskiin on reagoitu. Moni potilas tuntee kuitenkin tulleensa heitteille jätetyksi, kun toimiva lääkitys on yllättäen evätty. Kipukapina-järjestön mukaan tilanne on johtanut jopa lukuisiin itsemurhiin, kun tuskat ovat tuntuneet kestämättömiltä.

– On aivan järjetöntä, suorastaan ihmisoikeusloukkaus, että jätetään antamatta se apu, jonka potilaat tarvitsevat. Ihmiset uupuvat kun eivät saa helpotusta kipuihinsa eivätkä pysty elämään oikein minkäänlaista elämää, puuskahtaa Arja Pekkala-Matikainen.

Pehmeät keinot eivät aina riitä

Arja Pekkala-Matikainen uskoo, että tavallinen kipukroonikko tekee kaikkensa välttääkseen liiallista lääkkeiden käyttöä ja yrittää etsiä kivunlievitystä muilla keinoilla. Hän itse esimerkiksi käy hierontarullien tai infrapunahieronnan avulla läpi vartalonsa huolellisesti joka aamu, puhumattakaan siitä, että hän huolehtii henkisestä hyvinvoinnistaan.

– Jopa lääkekoukkuun jääneitä väärinkäyttäjiä autetaan ja eläintenkin hyvinvointia valvotaan, mutta kipupotilas saatetaan jättää aivan oman onnensa nojaan.

Arja Pekkala-Matikainen tietää omasta kokemuksestaan, että suhtautuminen ja itsestään huolehtiminen on osa sairauden hoitoa, mutta aina pelkkä tahto ja tervehenkinen elämä ei riitä.

– Kun särky vyöryy päälle voimalla, ei siinä riitä, että ottaa rusinan suuhun, puree ja nielaisee kivun rusinan mukana pois. Sellaisiakin ohjeita on annettu, hän tuhahtaa.

Lääkehoito ei ole ongelmatonta

Mistä lääkityksen purkamiset voivat johtua, lääkeriippuvuuspeloistako? Kipulääkäri Kristiina Kokkonen arvioi, että varsinkin lääkärit, jotka eivät ole erikoistuneet kivunhoitoon, ovat katsoneet paremmaksi olla jatkamatta lääkityksiä, joiden käyttöön liittyy riskejä.

Kokkonen huomauttaa myös, että lääkkeet ylipäätään eivät ole ongelmaton ratkaisu, sillä ne voivat antaa huonon hoitovasteen tai pahimmassa tapauksessa jopa pahentaa tilannetta ja haitata muuta kuntoutumista.

Kokkonen korostaa lisäksi, että kipulääkkeiden väärinkäyttö on vakavasti otettava ongelma.

– Kyllä Suomessakin nähdään lääkkeidenkäytön nurjaa puolta jatkuvasti.

Kipukapina-potilasjärjestöä vetävä psykologi Sirpa Tahko pitää pelkoa suomalaisesta opioidikriisistä liioiteltuna. Hänen mukaansa Suomessa pelkästään lääkkeidenkäytön valvonta on niin tehokasta, että kriisiä ei täällä ole näköpiirissä.

Kivun kanssa tekemisissä olevat myöntävät, että hoito ei ole Suomessa tasalaatuista. Potilaille on selvää, että hoidossa on suuria eroja sekä paikkakuntien että lääkäreiden välillä. Asiaan erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia on liian vähän. Myös kipulääkäri Kristiina Kokkonen tietää, että hoitopolut voivat olla hyvin erilaisia ja kohtelu ei ole tasa-arvoista.

Kipupotilaat eivät kuitenkaan halua vastakkainasettelua lääkärikunnan tai hoitohenkilöstön kanssa, vaan pyrkivät yhteistyöhön.

– Tarvitaan kiihkotonta keskustelua, jotta asiat saataisiin paremmalle tolalle. Yksi tärkeä asia olisi lääkäreiden ja koko terveydenhuollon henkilöstön kouluttaminen ymmärtämään kipua paremmin, Kipukapina-järjestön vetäjä, psykologi Sirpa Tahko sanoo.

Samoilla linjoilla on lääkäri Kristiina Kokkonen. Hänen mielestään on hyvä, että hoidon ongelmia tuodaan esille. Niitä on kuunneltava ja nykyistä parempia käytäntöjä on etsittävä.

– Liian usein sairaudet ja vaivat ikään kuin pilkotaan osiin eikä ihmistä hoideta kokonaisuutena, Kristiina Kokkonen sanoo.

Hoitomuotojen yhdistelmällä päästään parhaisiin tuloksiin

Hyvän hoidon etsiminen on eräänlaista nuorallatanssia; vaatii tasapainottelua löytää sopiva yhdistelmä erilaisia hoitomuotoja. Parasta olisi, jos oireet saataisiin aisoihin niin hyvin, että pystyttäisiin elämään lääkkeettömiä jaksoja tai ainakin voitaisiin pudottaa ajoittain lääkitys minimiin.

– Ihminen tarvitsee lepoa sekä kivusta että lääkkeistä, joten pitäisi löytää tasapaino näiden välille, kipulääkäri Kristiina Kokkonen sanoo.

Lääkehoidon työkalupakkiin mahtuu epilepsialääkkeitä, lihasrelaksantteja, mielialalääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä sekä erivahvuisia keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Myös tukihoitoja riittää: fysioterapia, kylmähoito, lämpöhoito, hieronta, psyykkinen kivunhallinta, terapia, kuntoutus, osteopatia, akupunktio, rentoutus, stimulaattorit – lista on melkein loputon. Mikä sitten tehoaa, on hyvin yksilöllistä.

– Useimmiten paras hyöty saadaan hoitotapojen yhdistelmästä. Pohjana on lääkkeetön hoito ja sitä täydennetään ajoittain lääkityksellä, Kokkonen sanoo.

Kärsivän voimat voivat loppua

Riippuvuusepäilyt loukkaavat monia kipupotilaita. Kokkonen ymmärtää tuohtumuksen. Lääkityksen nopea lopettaminen saattaa vaikeuttaa oireita ja olla kohtuutonta, jos tilalle ei tule muita hoitotapoja.

– Eihän muidenkaan sairauksien lääkityksiä lopeteta noin vain.

Kipupotilaiden mukaan tilanne on paikoin kestämätön. Moni lääkkeittä jätetty on uupunut.

– Viikoittain pelkästään minä saan useita yhteydenottoja, joissa ihmiset kertovat epätoivosta ja voimien loppumisesta. Valitettavan moni hautoo itsemurhaa ja surullisen moni on jo päätynyt siihen, Sirpa Tahko kertoo.

Kipukapina-ryhmä aloitti vertaistukiryhmänä runsas vuosi sitten. Sekä someryhmät että tapaamiset ovat täyttyneet kroonikoista, jotka hakevat tukea toisistaan. Kipukapina on nyt rekisteröity myös potilasjärjestöksi, koska tavoitteena on toimia järjestäytyneesti kipupotilaiden hyväksi. Järjestön edustajat ovat jo käyneet keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriössä siitä, kuinka hoitoa pystyttäisiin parantamaan.

Sisustushulluudesta helpotusta

Vaikka sairaus on jatkuvasti läsnä, Arja Pekkala-Matikainen ei anna sen nujertaa. Hän sovittaa tekemisensä sen mukaan, mitä kipu hänelle sallii. Silloin kun kohtaus vyöryy päälle, on vain annettava sen verran periksi, että pahin tuska väistyy. Sitten hän alkaa jälleen touhuta. Ja hän touhuaakin paljon, sillä se on hyvää vastapainoa voimat ja ilon vieville kipupäiville.

Arja Pekkala-Matikainen on aktiivinen eläkeläinen; hän tekee hyväntekeväisyystyötä, järjestää tapahtumia, bloggaa, somettaa ahkerasti, tapaa ystäviään, leipoo, askartelee, tekee käsitöitä – ja sisustaa kotiaan. Hän rakastaa sisustamista. Vuoden kohokohta on valmistautuminen jouluun.

– Olen täysin jouluhullu. Ja näiden koristeiden kanssa nypertäminen on eräänlaista psyykkaamista, se auttaa minua suuntaamaan keskittymisen johonkin muuhun kuin kipuun.

Arja Pekkala-Matikainen vaikuttaa eloisalta, iloiselta ihmiseltä. Hän on puhelias ja aktiivinen. Päältä päin ei uskoisi hänen kärsivän kivuista koko ajan.

– Sehän tässä yksi iso ongelma onkin. Moni ei voi ymmärtää kipusairautta eikä oikein ota sitä tosissaan, vaan helposti vähättelee.

Ihana elämä

Arja Pekkala-Matikainen on jutellut, vastaillut kysymyksiin ja ollut kuvattavana toista tuntia. Edellisyönä pakkanen on keikahtanut plussakeliksi ja räntälumimyräkäksi. Muutoksen aiheuttamat säryt ovat valvottaneet aamuun asti. Silti nainen jaksaa hymyillä.

– Hankalina päivinä mennään vaikka tahdonvoimalla. Elämä on ihanaa ja jo 64 vuotta on hurahtanut nopeasti. Kun on sellainen päivä, etten pysty tekemään mitään, silloin en pysty. Sitten kun on helpompi hetki ja parempi olo, sitten taas teen.

Onko sinulla kokemuksia kroonisesta kivusta? Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lisää aiheesta:

Kela huolestui vahvojen kipulääkkeiden määräämisestä – pelkona on, että Yhdysvaltojen opioidikriisi toistuisi Suomessa

Yhdysvaltain opioidivyyhdissä alustava sopu miljardikorvauksista – osa osavaltioista haluaa lääkejätti Purdue Pharman yhä oikeuteen

Miksi lääkefirmat joutuvat maksamaan miljoonakorvauksia? Opioidikriisin taustalla on valheellista markkinointia – ja satojatuhansia kuolleita

Museoissa lasketaan parhaillaan tyytyväisenä viime vuoden kävijämääriä. Useassa suomalaismuseossa asiakkaita on ollut jonoiksi asti.

Kävijämäärän perusteella yksi päättyneen vuoden menestyjistä on nykytaiteen museo Kiasma.

Vuonna 2019 siellä kävi 380 000 museovierasta. Se on parikymppiselle museolle tähänastinen ennätys. Kävijämäärä nousi edellisvuodesta 80 000:lla.

Kiasmasta onkin tullut yksi Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä ja Suomen suosituimpia museoita.

– Vuosi oli Kiasmalle superonnistuminen, toteaa museonjohtaja Leevi Haapala.

Islantilaisen Ars Fennica -voittajan Ragnar Kjartanssonin musiikillinen videoelämys The Visitors on ollut vetonaula.

Yleisöä keräsi myös jo päättynyt näyttely Shoplifter. Siitä tuli somehitti, kun ihmiset kävivät kuvaamassa itseään islantilaisen Hrafnhildur Arnardóttirin riemunkirjavien karvapalleroiden seassa.

– Kiinnostus kulttuuria ja museoita kohtaan on todella isossa nousussa Suomessa, Haapala summaa.

Kansallisgallerialla ennätysvuosi

Myös Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä vierailijoita on ollut enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Se on Kiasman ja Ateneumin ohella yksi Kansallisgallerian museoista. Tuoreet luvut viime vuodelta kertovat, että Kansallisgallerialla oli kaiken kaikkiaan huippuvuosi.

Edellinen kävijäennätys on vuodelta 2017, jolloin hätyyteltiin 800 000 kävijän rajaa. Nyt päästin sen yli.

Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari on vuoteen tyytyväinen.

– Viime vuosi oli fantastinen. Se täytti kaikki toiveet ja ylikin.

Vilkkaimpina päivinä Helene Schjerfbeckin maalauksia on kuljettu katsomassa jonossa.

Myös muissa museoissa on iloittu siitä, että näyttelyt ovat löytäneet yleisönsä.

Onnistunut vuosi Inarista Turkuun

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa Inarissa kävi viime vuonna yli 63 000 näyttely- ja tapahtumakävijää. Se on suurin luku Siidan historiassa.

Pohjoisen museon kävijöistä valtaosa on ulkomaalaisia ja heidän määränsä lisääntyy vuosi vuodelta.

Turun museokeskuksen mukaan senkin museoiden kävijämäärä nousi.

Sisäänpääsyä helsinkiläiseen taidemuseo Amos Rexiin ei enää täytynyt jonottaa korttelin pituisessa jonossa, kuten vielä avajaisvuonna 2018.

Näyttelypäällikkö Teijamari Jyrkkiö toteaa, että vierailijoita on silti riittänyt huiman alun jälkeenkin.

– Kävijämäärämme nousi yli 310 000:een.

Katsojia houkuttelivat belgialaisen taidemaalari René Magritten Elämänviiva-näyttely ja Studio Driftin Elemental.

– Ilmassa leijuva betonikuutio toi meille aivan uudenlaista yleisöä, etenkin nuoria, Jyrkkiö sanoo.

Suomen kansallismuseosta kerrotaan, että kaikissa sen kohteissa on takana hyvä vuosi.

Museokortista tullut hitti

Museoiden menestysvuodelle löytyy useita syitä.

– Ihmiset ovat kyllästyneet tavaran kulutukseen ja kaipaavat henkisiä arvoja. Niitähän me pystymme tarjoamaan, Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari sanoo.

Yksi kävijämääriä selittävä syy on Museokortti, jonka suosio vuosi vuodelta lisääntyy.

Maksullinen kortti toimii pääsylippuna 300 museoon eri puolilla maata.

– Se on tärkeä tekijä. Ihmiset voivat kortin ansioista vain piipahtaa museoissa, Sakari jatkaa.

Lokakuussa avatussa helsinkiläisessä Musiikkimuseo Famessa vierailijoita on ollut 20 000. Heistä yli puolet käytti sisäänpääsyyn Museokorttia.

Museokorttijärjestelmää ylläpitävän FMA Creations Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Levän mukaan kortin käyttäjäksi rekisteröityneitä oli viime vuonna 160 000, mikä on tuhansia edellisvuotta enemmän.

– Suomalaiset eivät vain osta korttia, vaan sitä myös käytetään ahkerasti. Lisäksi samassa näyttelyssä käydään useita kertoja, Levä toteaa.

Tilastot suomalaismuseoiden kävijämääristä valmistuvat myöhemmin tänä vuonna.

Lue myös:

Kansallisgalleria on aloittanut yt-neuvottelut – Ateneumia ja Kiasmaa uhkaa väliaikainen sulkeminen

Kiasma jälleen remonttiin ja kiinni yleisöltä: "Ei ole osattu rakentaa niin kuin on suunniteltu"

Poliisi pyytää vihjeitä Imatralla lähes kaksi vuotta sitten kadonneesta Kalle Korpiniemestä. Keskusrikospoliisi epäilee, että Korpiniemi on joutunut henkirikoksen uhriksi.

Erityisesti poliisia kiinnostavat vuoden 2018 keväältä kaikki mahdolliset havainnot Korpiniemen käytössä olleesta Chrysler Neon -merkkisestä autosta. Ajoneuvon rekisteritunnus on IIU-697.

–Hyvinkin pieni tieto saattaa auttaa paljon, sanoo rikoskomisario Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliisista.

Hän arvioi, että ajoneuvon liikkeistä on jotain jäänyt kertomatta.

Viimeinen havainto 176 senttimetriä pitkästä ja tanakkarakenteisesta Korpiniemestä tehtiin lähes kaksi vuotta sitten, 29. maaliskuuta, Imatran Rajapatsaalla sijaitsevassa kalakaupassa.

Viime vuoden alussa poliisi etsi kadonnutta imatralaismiestä Rajapatsaalla. Poliisi eristi kalakaupan ympäristön etsintöjen ajaksi. Alueella on tehty etsintöjä aiemminkin.

Ylen Keskusrikospoliisilta saamien tietojen mukaan Korpiniemen tapauksella saattaa olla kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Katoamishetkellä Korpiniemi oli pukeutunut todennäköisesti harmaisiin verryttelyhousuihin, punaiseen kansitakkiin, vihreisiin kenkiin ja baskerityyppiseen päähineeseen.

Havainnot ajoneuvosta ja muut Korpiniemen katoamiseen liittyvät tiedot ja vihjeet pyydetään ilmoittamaan virka-aikana puhelimitse numeroon 0295 418 622 tai sähköpostilla osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.

Kokkolan poikkeuksellisen komea kartiokuusi ei jää ainoaksi. Ilmeisesti geenimutaation koristamasta puusta otetuista vartteista on saatu joitakin kymmeniä taimia. Niistä muutama saadaan Kokkolaan keväällä kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna.

Kuusesta otettiin toissa keväänä satakunta vartetta, jotka yritettiin saada kasvuun luonnonvarakeskuksen Punkaharjun yksikössä. Läheskään kaikki eivät onnistuneet, mutta Kokkola saa todennäköisesti 5–10 taimea, joista pitäisi Luken arvion mukaan tulla melko lailla emon näköisiä.

Luonnonvarakeskus oli yksi niistä, jotka kiinnostuivat pari vuotta sitten Kokkolassa pitkään varjellusta komeasta kartiokuusesta. Myös useampi kaupallinen taho otti yhteyttä kaupunkiin saadakseen osansa puusta, jota luonnehdittiin monistamisen arvoiseksi, vaikka ainutlaatuinen se ei ole.

Tuuhean, tikkunekkumaisen puun ulkomuoto selittyy ilmeisesti geenimutaatiolla. Se näyttää siltä, kuin puuta olisi leikattu säännöllisesti kasvun ajan.

Taimia tarjottiin Kokkolalle jo syksyllä, mutta kaupunki päätyi odottamaan kevääseen. Vuonna 2020 Kokkola viettää 400-vuotisjuhlaa, ja nyt tarkoituksena on löytää taimille hyvä paikka, jossa ne ovat mahdollisimman monen arkiliikkujan nähtävillä. Rakentamissuunnitelmia alueelle ei sovi olla.

– Sen pitää olla alue, jossa ne saisivat olla rauhassa seuraavat 100 vuotta, linjaa metsätalousinsinööri Ahti Räinä.

Alkuperäinen mutaatiokuusi kasvaa poliisitalon vieressä. Sen erikoislaatuisuus hoksattiin, kun kuusi oli 3–4-metrinen. ja puuta onnistuttiin varjelemaan jopa poliisitalon rakennustöiden aikaan.

Nyt tulevat taimet ovat vasta alle 35-senttisiä. Kokkola toivoo saavansa Ruotsin kuninkaallisia vieraiksi juhlavuonnaan. Heille taimirivistöä ei kuitenkaan kannata sellaisenaan esitellä.

– Voidaan esitellä, mutta kierrätetään poliisitalon kautta, että näkee, mitä tuleman pitää. Ja sitten toivotetaan tervetulleeksi sadan vuoden päästä! hymyilee Räinä.

Kokkolan mutaatiokuusesta otettiin 100 jälkeläistä – "Nämä ovat sellaisia puita, että ne pitää jälkipolville säilyttää"

Kokkolan mutaatiokuusesta aletaan monistaa uusia – "Hienoimpia kartiokuusia, mitä olen nähnyt"

ISTANBUL Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan yrittää puskea Istanbulissa läpi kaupunkihanketta, joka muuttaisi monituhatvuotisen kaupungin perusteellisesti.

Erdoğanin Kanal Istanbul -projektissa kaupunkiin rakennettaisiin uusi, vajaat 50 kilometriä pitkä keinotekoinen vesiväylä Mustaltamereltä Marmaranmerelle.

Uusi vesireitti kulkisi kaupungin läpi mukaillen Bosporinsalmea, joka jakaa Istanbulin Eurooppaan ja Aasiaan.

Kanaalin ympärille rakennettaisiin uutta kaupunkiasutusta, ja vesireittien väliin muodostuisi miljoonien ihmisten asuttama saareke.

"Hullu projekti"

Esitellessään idean ensimmäisen kerran vuonna 2011, Erdoğan itsekin kutsui kanavaa "hulluksi projektiksi".

Hän perusteli projektin tarpeellisuutta sillä, että uusi kanava keventäisi Bosporinsalmen vesiliikennettä ja pienentäisi erityisesti niin kutsuttujen LPG-laivojen, eli nestemäistä luonnonkaasua kuljettavien kaasutankkereiden, sekä öljytankkereiden läpikulun aiheuttamaa onnettomuusriskiä.

Vuonna 1936 solmitun kansainvälisen Montreux'n sopimuksen mukaan Turkki joutuu antamaan vapaan kulun kauppa-aluksille Bosporinsalmella rauhan aikana. Salmella on kauppa-aluksia ruuhkaksi asti, ja siellä tapahtuu onnettomuuksia.

Uusi kanava olisi kapeimmalta kohdaltaan 275 metriä leveä ja tarkoitettu pienille ja keskikokoisille kuljetusaluksille.

Erdoğan edistää hanketta siitä huolimatta, että Istanbulin pormestari Ekrem Imamoğlu vastustaa sitä kiivaasti – tai ehkä osittain juuri siitä syystä.

Pääoppositiopulue CHP:n ehdokkaan Imamoğlun voitto paikallisvaaleissa puoli vuotta sitten oli kova kolaus presidentille ja hänen AK-puolueelleen, jotka olivat hallinneet suurkaupunkia 25 vuotta.

Kiista Kanal Istanbulista voikin osoittautua mittariksi siitä, olisiko Imamoğlu varteenotettava haastaja itsevaltaiselle Erdoğanille seuraavissa presidentinvaaleissa 2023.

Oppositio: Istanbul "murhataan"

Imamoğlun ja Turkin suurimpien ympäristöjärjestöjen mukaan hanke on vaarallinen.

– Tämä on suoranainen murha. Projektista on luovuttava heti paikalla, Imamoğlu sanoi viime viikolla pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n Turkin-osaston laaja raportti tuomitsee Kanal Istanbul -hankkeen ympäristövaikutukset. Vuonna 2018 julkaistussa, useiden asiantuntijoiden laatimassa raportissa projektia luonnehditaan Istanbulin "kaikkien aikojen suurimmaksi insinöörioperaatioksi".

Siinä varoitetaan Istanbulin juomavesien pilaamisesta sekä Bosporinsalmen, Marmaranmeren ja Mustanmeren vesien ja ekojärjestelmän herkän tasapainon romuttamisesta, jolla voisi olla arvaamattomia seurauksia.

– Olemme pisteessä jossa joudumme kysymään: kanava vai Istanbul, WWF:n raportissa todetaan.

Kanava toisi entistä enemmän asutusta jo 16 miljoonan asukkaan Istanbuliin, arvostelijat sanovat. Heidän mukaansa samalla kasvaisivat mahdollisten maanjäristysten tuhot.

Istanbulissa on ainainen maanjäristyksen vaara. Viimeksi vuonna 1999 lähellä kaupunkia tapahtunut maanjäristys tappoi yli 17 000 ihmistä.

Tuhannet istanbulilaiset kampanjoivat vastaan

Opposition johdolla tuhannet istanbulilaiset kampanjoivat nyt projektia vastaan. He toimittavat Turkin ympäristö- ja kaupunkiministeriölle kanavahankkeen perumista vaativia kirjeitä, jotka he allekirjoittavat nimellään ja henkilötiedoillaan.

Ennen vuodenvaihdetta ministeriön Istanbulin-viraston edessä sadat ihmiset jonottivat viedäkseen kirjeensä hallitukselle.

– Me emme halua tätä. Emme edes tiedä kaikkia vahinkoja, mitä tämä projekti voi aiheuttaa, sanoi tekstiilityöntekijä Mehtap Polat, 50, joka jonotti kuusi tuntia, ennen kuin sai kirjeensä annettua viranomaisille.

– Kanavaa koskeviin arvosteluihin ei vastata kunnolla, ja sekin on pelottavaa, sanoi eläkkeellä oleva insinööri Nihal Arik, 65.

Sadat istanbulilaiset opiskelijoista eläkeläisiin jatkoivat jonottamista sateesta huolimatta, kun Yle kävi paikalla viime perjantaina. Aina välillä joukko yltyi taputtamaan ja huutamaan iskulauseita.

Jonossa pysyttiin, koska aikaa valittamiselle oli annettu 10 päivää ja monet päivistä osuivat pyhäpäiviin.

Kuka jättihankkeen maksaa?

Hallitus kiistää arvostelun ja sanoo avaavansa tarjouskilpailun kanavan rakentamiseksi tulevina viikkoina. Hankkeen rahoitus on kuitenkin auki. Hallituksen mukaan kanava maksaisi arviolta 8,5 miljardin euroa, ja Turkki on talousahdingon keskellä.

Oppositio epäilee, että projektilla yritetään herättää henkiin Turkin nuutunut rakennussektori arabirahoilla. Rakennusala oli aiemmin Turkin talouden moottori.

Oppositiomielinen Cumhuriyet-lehti kirjoitti maanantaina että sijoittajat Kuwaitista ja Saudi-Arabiasta ovat jo ostaneet yli 24 hehtaarin edestä tontteja kanavan ympäriltä. Myös Kiinaa on veikattu mahdolliseksi rahoittajaksi.

– Maailmassa on yli 50 tällaista kanavaa. Niillä ei tavoitella näyttävyyttä, vaan ne on rakennettu tarpeeseen, Erdoğan ilmoitti maanantaina puheessaan pääkaupungissa Ankarassa.

– Rakennamme Kanal Istanbulin, halusitte sitä tai ette, Erdoğan sanoi.

Vuosi 2019 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, kertoo Ilmatieteen laitos. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi.

Ainoastaan Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.

Vuoden alin lämpötila, -39,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 5. helmikuuta. Vuoden ylin, 33,7 astetta, mitattiin puolestaan Porvoon Emäsalossa 28. heinäkuuta.

Sateiden määrät olivat viime vuonna pääosin tavanomaisia tai tavanomaista suurempia.

Joulukuu oli lämmin ja sateinen

Joulukuun keskilämpötila oli 3–6 astetta tavanomaista korkeampi. Tämä toistuu Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Toisaalta edellinen lämpimämpi joulukuu oli etelässä vuonna 2017 ja Lapissa 2011.

Joulukuussa myös satoi paljon: sademäärä oli suuressa osassa maata keskimääräistä suurempi. Keski-Lapissa tuli vettä jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.

Lunta oli joulukuussa koko maassa ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, mutta Lapissa lunta oli paikoin ennätyksellisen paljon.

Etelässä virallinen talvi ei ole vielä edes alkanut

Lauha sää näyttää jatkuvan myös pidemmälle katsovissa ennusteissa, eikä kovin nopeaa kylmenemistä ole odotettavissa, kertoo Ylen meterorologi Matti Huutonen.

Tilannetta kuvaa Huutosen mukaan hyvin se, että etelässä ei ole alkanut vieläkään terminen talvi. Määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila on pitempiaikaisesti nollan alapuolella.

– Vähän nihkeältä näyttää talven tulo etelään ainakin tämän ennustejakson aikana, Huutonen toteaa.

Tosin pientä lauhan ja pakkasen aaltoilua säässä on luvassa lähipäiville. Huominen päivä on hyvinkin lauha. Lämpötilat nousevat suurimassa osassa maata plussan puolelle, vain aivan Pohjois-Lapissa voi olla vähän pakkasta.

Lisäksi hajanainen sadealue liikkuu Suomen yli huomisen aikana.

– Etelässä sataa vettä, pohjoisimmassa Lapissa tulee lunta, mutta ei mitään massiivisia määriä. Sekä yöllä että aamulla lämpötilat ovat laajalti plussan puolella.

Viikonlopuksi matalapaine väistyy itään ja luoteesta virtaa kylmempää ilmaa. Lämpötilat painuvat pakkasen puolelle.

Lauantai ja sunnuntai ovat suurimmassa osassa maata pakkaspäiviä. Pakastumisen yhteydessä tulee joitain hajanaisia lumisateita.

Pohjoisessa pakkaslukemat ovat 5–15 astetta, etelämpänä nollan ja viiden asteen välillä. Öisin voi olla vähän kylmempää. Tuuli saa ilman tuntumaan kylmemmältä.

Ensi viikon alussa sää lauhtuu taas lounaistuulten myötä Etelä-Lappia myöten. Lämpötilat ovat silloin 4–5 astetta.

Lue myös:

Kuin Kanarialla! Norjassa tehtiin lämpöennätys mittarin noustessa lähelle 20 astetta